fi=Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) |en=Master's theses and Second Cycle Degree theses including the degrees in medicine and dentistry (restricted access) |fi=Tämän kokoelman töistä on julkaistu avoimessa verkossa ainoastaan tiivistelmä. Tekijä ei ole antanut lupaa teoksen kokotekstin julkaisemiseen Internetissä.|en=Theses in this collection have only abstract. The author of the thesis has not allowed to publish the fulltext of the thesis online.|https://www.utupub.fi:443/handle/10024/1437032024-03-29T05:06:20Z2024-03-29T05:06:20ZSuomalaisten koettu stressi, luottamus ja suojatoimet Covid-pandemian aikana v. 2020–2021Hietakangas, Laurahttps://www.utupub.fi:443/handle/10024/1766782024-03-22T16:12:21Z2024-03-07T00:00:00ZSuomalaisten koettu stressi, luottamus ja suojatoimet Covid-pandemian aikana v. 2020–2021
Hietakangas, Laura
Vuonna 2020 koronavirus Sars-CoV-2 aiheutti maailmanlaajuisen ihmisten terveyttä uhkaavan pandemian. Viruksen leviämisen estämiseksi käytettiin tiukkojakin hallituksen sekä instituutioiden asettamia rajoitteita, jotka vaikuttivat ihmisten arkipäiväiseen elämiseen. Tämän syventävän tutkielman tarkoitus on tutkia mitkä tekijät vaikuttivat ihmisten kokemaan stressiin, luottamukseen hallitusta kohtaan ja hallituksen toimiin sekä ihmisten ohjeiden noudattamiseen ensimmäisen ja toisen koronakevään aikana.
Tutkimusaineisto perustuu kansainväliseen COVIDiSTRESS-kyselytutkimukseen, joka toteutettiin pandemian alussa keväällä 2020 ja vuoden kuluttua keväällä 2021. Tutkimusaineisto rajattiin niihin vastanneisiin, jotka kertoivat nykyiseksi asuinmaakseen Suomen. Aineiston lopullinen laajuus oli 23 425 vastausta. Vastemuuttujina olivat ikä, sukupuoli, työllisyys ja koulutus. Koettua stressiä tutkittiin Perceived Stress Scale (PSS-10) -mittarilla. Luottamusta hallitukseen mitattiin kahdella kysymyksellä ”Kuinka paljon luotat instituutioon: 1) Hallitus maassa, jossa asut, 2) hallituksen panostus koronaviruksen hoitamiseen”. Ohjeiden noudattamista analysoitiin vuonna 2020 kysymyksellä ”Olen tehnyt kaikkeni pitääkseni fyysistä etäisyyttä muihin”, kun taas vuonna 2021 kahdeksalle kysymykselle laskettiin keskiarvo tutkimukseen osallistuneelle. Lisäksi tutkimuskirjallisuutena käytettiin kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleita sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Onnettomuustutkintakeskuksen raportteja.
Tutkimuksen mukaan naiset ja yli 60-vuotiaat kokivat enemmän stressiä korona vuosien aikana ja kokonaisuudessaan stressi väheni vuosien 2020 ja 2021 välillä. Keskimääräisesti luottamus hallitukseen laski vuodesta 2020 vuoteen 2021, kun taas luottamus hallituksen toimiin kasvoi vuosien välillä. Eniten luottamusta oli yli 60-vuotiailla ja naisilla vuonna 2020, mutta vuonna 2021 vastaajan iällä ei ollut vaikutusta. Ohjeiden noudattaminen lisääntyi vuosien välillä. Eniten ohjeita noudattivat yli 60-vuotiaat ja naiset ensimmäisenä koronakeväänä, mutta vuonna 2021 eroja ei havaittu.
Koronaviruksen yllättävä leviäminen aiheutti ihmisissä huolta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta, kuitenkin tilanteen pitkittyminen ja hyvä tiedotus vaikutti ihmisten kokemaan stressiin positiivisesti ja toi luottamusta toimiin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset omaksuivat pääosin uuden arjen hyvin ja noudattivat annettuja ohjeita.
2024-03-07T00:00:00ZYlimääräinen muutoksenhaku : Tarkastelussa erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavan tuomion merkitys kansallisen tuomioistuimen ratkaisulleLaurila, Lottahttps://www.utupub.fi:443/handle/10024/1766752024-03-22T16:12:18Z2024-03-11T00:00:00ZYlimääräinen muutoksenhaku : Tarkastelussa erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavan tuomion merkitys kansallisen tuomioistuimen ratkaisulle
Laurila, Lotta
Tutkielmassa perehdytään tuomioiden muutoksenhakukeinoista viimeisimpään vaihtoehtoon eli ylimääräiseen muutoksenhakuun. Ylimääräisen muutoksenhaun tarkastelu on kohdistettu erityisesti siihen, millainen merkitys Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavalla tuomiolla on kansallisen tuomioistuimen ratkaisulle ja sen pysyvyydelle. Ylimääräinen muutoksenhaku on oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädelty keino, jonka avulla lainvoiman saanut tuomio voidaan purkaa tai poistaa. Tässä tutkielmassa keskitytään erityisesti ylimääräisen muutoksenhaun muodoista tuomionpurkuun ja tuomiovirhekanteluun. Tuomionpurku ja tuomiovirhekantelu kohdistuvat jo lainvoiman saaneeseen ratkaisuun ja ylimääräistä muutoksenhakua hakevan hakijan tulee hakemuksen menestymiseksi vedota virheisiin tai puutteisiin ratkaisun menettelyssä tai aineellisessa lainsoveltamisessa. Tutkimusmetodi tutkielmassa on oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa lähteenä on käytetty voimassa olevaa lainsäädäntöä, erityisesti oikeudenkäymiskaarta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä niin kansallisista tuomioistuimista kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Erityisesti oikeuskäytännön kautta tutkielmassa on pyritty havainnollistamaan sitä, millaisilla perusteilla korkein oikeus on päätynyt purkamaan tai poistamaan tietyn lainvoiman saaneen tuomion. Tutkielmassa vastataan siihen, millainen vaikutus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamalla langettavalla ihmisoikeusloukkaustuomiolla on hakijan ylimääräisen muutoksenhaun hakemuksen menestymiselle. Lähtökohtaisesti ihmisoikeustuomioistuimen langettava tuomio ei ole oikeudenkäymiskaaren mukainen peruste tuomion purkamiselle tai poistamiselle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioilla ei olisi vaikutusta korkeimman oikeuden arvioidessa edellytyksiä tuomion purkamiselle tai poistamiselle. Tuomion purkaminen tai poistaminen voikin olla ainoa keino, jolla varmistetaan ihmisoikeustuomioistuimen toteaman ihmisoikeusloukkauksen lopettaminen. Vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio voi edistää hakijan mahdollisuuksia saada tuomionsa purettua tai poistettua, ei ihmisoikeusloukkaus tuomio ole tae siitä ja on täysin mahdollista, että ylimääräinen muutoksenhaku voi menestyä myös ilman Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavaa tuomiota.
2024-03-11T00:00:00ZPalvelutarjoajan prosessimalli analytiikan kehitykselle keskisuurissa ja suurissa projekteissaTapio, Janitahttps://www.utupub.fi:443/handle/10024/1766742024-03-22T16:12:17Z2024-03-12T00:00:00ZPalvelutarjoajan prosessimalli analytiikan kehitykselle keskisuurissa ja suurissa projekteissa
Tapio, Janita
Yrityksillä on tarve ymmärtää paremmin asiakkaan kokemuksiin vaikuttavia prosesseja ja konteksteja, sillä asiakkaiden odotukset palvelun laadusta ja asiakastyytyväisyydestä ovat lisääntyneet. Kilpailukyvyn ylläpitämiseen nykypäivän markkinoilla tarvitaan muotoiluajattelua ja palvelumuotoilua. Strategisten päätösten tekeminen ja innovoiminen dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on haaste, johon datan visuaaliset esitykset tuovat helpotusta. Ne auttavat ajattelemaan tehokkaammin ja tarjoavat johtajille oivalluksia, joita he tarvitsevat tehdäkseen parempia ja nopeampia päätöksiä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten palvelumuotoilua voidaan hyödyntää analytiikkaratkaisujen suunnittelussa. Näkökulmana toimii analytiikkaratkaisuja asiakkaalle kehittävä ja konsultoiva yritys. Tutkimuksessa luodaan uusi palvelun tarjoajan prosessimalli analytiikan kehitykselle keskisuurissa ja suurissa projekteissa, missä on hyödynnetty palvelumuotoilun asiakaslähtöistä lähestymistapaa. Mallin tavoitteena on yhtenäistää toimeksiantajayrityksen analytiikan kehitysprosessia ja antaa selkeät toimintatavat konsulteille. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa käytetään suunnittelutieteen metodologiaa. Sen aineisto kerättiin kirjallisuuskatsauksella sekä viidellä puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa haastateltiin kohdeorganisaation asiantuntijoita analytiikan ja palvelumuotoilun yksiköistä.
Tutkimuksen perusteella palvelumuotoilun prosessimalli on hyödynnettävissä analytiikan kehityksessä. Analytiikan kehitysprosessit ovat jaettavissa neljään vaiheeseen, ne noudattavat divergenssi-konvergenssi ajattelua ja iteratiivisuutta. Uuden mallin vaihekohtaiset kuvaukset vastasivat haastateltavien kokemuksia ja malli saatiin validoitua. Tutkimuksessa nousi myös esille toimintatapoja, jotka eivät ole vielä yleisesti käytössä kohdeorganisaatiossa, mutta joiden koettiin olevan tärkeä osa prosessia ja tuovan lisäarvoa projektin molemmille osapuolille.
2024-03-12T00:00:00ZTekoälyn käyttö sosiaalisessa mediassaKoskinen, Sannihttps://www.utupub.fi:443/handle/10024/1766642024-03-22T16:12:07Z2024-03-13T00:00:00ZTekoälyn käyttö sosiaalisessa mediassa
Koskinen, Sanni
Sosiaalinen media on muuttunut ajan saatossa. Sosiaalisen median muuttuva luonne on vaikuttanut merkittävistä ihmisten arkeen ja vuorovaikutukseen. Sosiaalisessa mediassa tarjolla olevien lukuisten sovellusten ja alustojen kautta käyttäjät voivat pitää yhteyttä toisiinsa sekä nauttia sosiaalisessa mediassa olevasta tarjonnasta kuten kuvista, uutisista ja videoista.
Tekoäly on tullut osaksi sosiaalisen median sovelluksia ja alustoja, vaikka se on vielä suhteellisen uusi teknologia. Käyttäjät eivät välttämättä aina huomaa tekoälyä, vaikka se näyttäytyy käyttäjille useilla eri tavoilla kuten suositeltujen videoiden, kontaktien ja mainosten muodossa. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia parantaa käyttäjän käyttökokemusta, mutta se voi herättää myös kysymyksiä ja huolta käyttäjän yksityisyydestä.
Käyttäjien lisäksi myös yritykset hyödyntävät tekoälyä sosiaalisen median sovelluksissa ja alustoilla. Yritykset voivat hyödyntää tekoälyä niin organisaation sisällä kuin organisaation ulkopuolella. Käyttäjille yrityksen tekoälyn käyttö voi näyttäytyä yrityksen markkinoinnissa, rekrytointiprosessissa ja asiakaspalvelussa.
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee tekoälyä sosiaalisen median sovelluksilla ja alustoilla. Sen tarkoituksena on esittää konkreettisia esimerkkejä ja tietoa siitä, miten tekoäly näyttäytyy sosiaalisen median sovelluksissa ja alustoilla. Tekoälyn käyttöä sosiaalisen median sovelluksissa ja alustoilla on tutkittu vähän, vaikka tekoälyn käyttö sosiaalisen median sovelluksissa ja alustoilla on koko ajan kasvanut. Tutkielmaa varten suoritettiin kyselytutkimus, joka sisälsi 13 kysymystä tekoälystä sosiaalisessa mediassa.
Kyselytutkimuksesta saaduista vastauksista ei käynyt ilmi suuria poikkeavuuksia. Saadut vastaukset antavat tukea monille teoriaosuudesta luoduille väittämille. Kyselytutkimuksesta saadut vastaajien mielipiteet ja havainnot antavat kuitenkin tärkeää tietoa miten sosiaalinen media ja tekoäly kohtaavat käyttäjät ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla sosiaalisen median käyttökokemukseen ja käyttäjien päätöksiin.
2024-03-13T00:00:00Z