Matematiikassa heikosti menestyvien 5.-6. luokkalaisten käsityksiä matematiikasta
Huuhtanen, Anu (2016-09-28)
Matematiikassa heikosti menestyvien 5.-6. luokkalaisten käsityksiä matematiikasta
Huuhtanen, Anu
(28.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään matematiikassa heikosti menestyvien oppilaiden käsityksiä matematiikasta. Aihetta lähestytään kartoittamalla oppilaiden henkilökohtaista arvostusta, tavoitteita ja motivaatiota matematiikkaa kohtaan. Toiseksi pyritään havaitsemaan heidän toiminnastaan mahdollisia negatiivisen oppimiskierteen piirteitä, joista yksi on matematiikka-ahdistus. Kolmanneksi tutkitaan heikon matematiikkamenestyksen vaikutusta oppilaiden minäkäsitykseen ja matematiikassa muodostuneeseen minäkuvaan. Viimeisenä kartoitetaan, miten oppilas kokee saamansa tuen.
Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jossa haastateltiin kuutta 5.–6.luokan oppilasta, joiden matematiikan oppimisessa ilmeni vaikeuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että matematiikkaa arvostetaan huolimatta heikosta menestyksestä. Tavoitteita ei osata laatia pitkälle tulevaisuuteen, vaan niin tavoitteena kuin motivaationakin toimii usein toive hyvästä koemenestyksestä. Myös merkkejä negatiivisesta oppimiskierteestä löytyi. Näitä olivat epäonnistumisen lisäksi, välttely ja ahdistus. Suurinta ahdistusta koettiin silloin, kun oppilaat saivat osaamista mittaavan kokeen takaisin. Ahdistus oli kuitenkin monelle lyhytaikainen ja ohimenevä tunne.
Huolimatta heikosta matemaattisesta suoriutumisesta ja oppiaineen osittaisesta vastenmielisyydestä, haastatellut viihtyivät koulussa ja osittain myös matematiikan tunneilla. Matematiikan vaikeudet eivät olleet vaikuttaneet heidän yleiseen minäkäsitykseensä ja jokaisella haastateltavalla oli koulussa oppiaineita, joissa menestyi. Matematiikasta muodostunut minäkuva sen sijaan vaihteli haastateltujen kesken. Kaikkein alhaisin se oli oppilaalla, jonka opiskelusta löytyi negatiivisen oppimiskierteen kaikki tunnusmerkit.
Jokainen oppilas oli saanut koululta ja kodilta tukea matematiikan opiskeluun. Niin tuki, kuin motivointikin koettiin tärkeäksi. Huolimatta siitä, että matematiikan koettiin vaikeutuneen kouluvuosien edetessä, oli haastatelluilla positiiviset odotukset omaa oppimistaan kohtaan jatkossa.
Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jossa haastateltiin kuutta 5.–6.luokan oppilasta, joiden matematiikan oppimisessa ilmeni vaikeuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että matematiikkaa arvostetaan huolimatta heikosta menestyksestä. Tavoitteita ei osata laatia pitkälle tulevaisuuteen, vaan niin tavoitteena kuin motivaationakin toimii usein toive hyvästä koemenestyksestä. Myös merkkejä negatiivisesta oppimiskierteestä löytyi. Näitä olivat epäonnistumisen lisäksi, välttely ja ahdistus. Suurinta ahdistusta koettiin silloin, kun oppilaat saivat osaamista mittaavan kokeen takaisin. Ahdistus oli kuitenkin monelle lyhytaikainen ja ohimenevä tunne.
Huolimatta heikosta matemaattisesta suoriutumisesta ja oppiaineen osittaisesta vastenmielisyydestä, haastatellut viihtyivät koulussa ja osittain myös matematiikan tunneilla. Matematiikan vaikeudet eivät olleet vaikuttaneet heidän yleiseen minäkäsitykseensä ja jokaisella haastateltavalla oli koulussa oppiaineita, joissa menestyi. Matematiikasta muodostunut minäkuva sen sijaan vaihteli haastateltujen kesken. Kaikkein alhaisin se oli oppilaalla, jonka opiskelusta löytyi negatiivisen oppimiskierteen kaikki tunnusmerkit.
Jokainen oppilas oli saanut koululta ja kodilta tukea matematiikan opiskeluun. Niin tuki, kuin motivointikin koettiin tärkeäksi. Huolimatta siitä, että matematiikan koettiin vaikeutuneen kouluvuosien edetessä, oli haastatelluilla positiiviset odotukset omaa oppimistaan kohtaan jatkossa.