Tehdään se yhdessä. Kokemuksia ylisukupolvisesta käsityöstä
Pellinen, Lauri; Virta, Sami (2016-10-12)
Tehdään se yhdessä. Kokemuksia ylisukupolvisesta käsityöstä
Pellinen, Lauri
Virta, Sami
(12.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lapsi ja isovanhempi kokevat yhdessä tehdyn ylisukupolvisen käsityön, ja miten yhteinen käsityö ilmenee prosessin aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu, käsityön lisäksi, yhteisessä käsityössä ilmenevistä elementeistä, lapsesta n. 10-vuotiaana, isovanhemmasta sekä yhteisestä käsityöstä johtuvista kokemuksista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa noudattaen. Tutkimukseen osallistui viisi isovanhempi-lapsi paria. Tutkimukseen osallistuneet parit tekivät jokainen omissa oloissaan "Tehdään se yhdessä" -löylykauharakennussarjan ja vastasivat kyselylomakkeen kysymyksiin. Yhtä paria haastateltiin samoilla kysymyksillä. Aineiston hankinta ja analysointi perustuvat teoriaohjaavaan lähestymistapaan. Tutkimusaineiston sisältöä analysoitaessa on vertailtu ja tulkittu kaikkien lasten vastauksia keskenään, kaikkien aikuisten vastauksia keskenään sekä yksittäisten tutkimusparien vastauksia keskenään kuin myös kaikkien tutkimusparien vastauksia keskenään.
Keskeisimpinä tuloksina voidaan mainita yhteisen käsityöprosessin tuottavan tekijöilleen positiivisia kokemuksia yhdessä olosta. Käsityö koettiin helposti lähestyttävänä yhteisenä kielenä, jonka avulla on mahdollisuus viettää yhteistä aikaa, tuntea toista paremmin sekä oppia uusia taitoja.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa noudattaen. Tutkimukseen osallistui viisi isovanhempi-lapsi paria. Tutkimukseen osallistuneet parit tekivät jokainen omissa oloissaan "Tehdään se yhdessä" -löylykauharakennussarjan ja vastasivat kyselylomakkeen kysymyksiin. Yhtä paria haastateltiin samoilla kysymyksillä. Aineiston hankinta ja analysointi perustuvat teoriaohjaavaan lähestymistapaan. Tutkimusaineiston sisältöä analysoitaessa on vertailtu ja tulkittu kaikkien lasten vastauksia keskenään, kaikkien aikuisten vastauksia keskenään sekä yksittäisten tutkimusparien vastauksia keskenään kuin myös kaikkien tutkimusparien vastauksia keskenään.
Keskeisimpinä tuloksina voidaan mainita yhteisen käsityöprosessin tuottavan tekijöilleen positiivisia kokemuksia yhdessä olosta. Käsityö koettiin helposti lähestyttävänä yhteisenä kielenä, jonka avulla on mahdollisuus viettää yhteistä aikaa, tuntea toista paremmin sekä oppia uusia taitoja.