Suomi toisena kielenä -opetuksessa käytettävät oppimateriaalit. Tapaustutkimus neljän opettajan näkökulmasta.
Malinen, Tuuli (2016-10-18)
Suomi toisena kielenä -opetuksessa käytettävät oppimateriaalit. Tapaustutkimus neljän opettajan näkökulmasta.
Malinen, Tuuli
(18.10.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Maahanmuuton myötä erilaista kielellistä perimää kantavien oppilaiden määrä on kouluissamme lisääntynyt. Luonnollisesti tämä on lisännyt myös suomi toisena kielenä opetuksen määrää. Oppimateriaalit ovat oleellinen osa kaikkea oppimista, joten S2 -opetukseen suunnattuja materiaaleja on tuotettu yhä enenevissä määrin. Näistä lähtökohdista muotoutuivat tämän pro gradu -tutkielman tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia oppimateriaaleja käytetään tällä hetkellä S2 -opetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia oppimateriaalit ovat sisällöltään, laadultaan ja muodoltaan. Lisäksi tutkittiin, miten opettajat kokivat oppimateriaalit osana opetustaan sekä millä tavoin materiaalit tukevat opettajia työssään. Päämääränä oli kartoittaa materiaalien hyötyjä ja haittoja.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusmenetelminä toimivat haastattelu ja havainnointi. Haastattelut toteutettiin niin sanottuina teemahaastatteluina. Haastattelut olivat kuitenkin hieman strukturoidumpia kuin perinteisesti teemahaastattelujen ajatellaan olevan. Havainnointi puolestaan toteutettiin osittain vapaana havainnointina ilman tutkijan osallistumista. Tutkimukseen osallistui neljä suomi toisena kielenä -opetusta antavaa opettajaa. Haastattelut toteutettiin joulukuu 2015 – helmikuu 2016 välisenä aikana. Havainnointi tapahtui kahden viikon aikana joulukuussa 2015. Lisäksi haastatteluiden jälkeen havainnoitiin kaikkien opettajien opetusta vielä yksittäisten oppituntien verran. Aineiston analysointi suoritettiin koodauksen ja teemoittelun avulla. Analysoinnin perusteella esiin nousivat kolme eri teemaa: oppimateriaalin, opetukseen ja oppimiseen sekä oppilaaseen liittyvät tekijät.
Tutkimuksen tulosten mukaan opetuksessa käytetään pääosin oppikirjasarjoja, jotka eivät kuitenkaan ole erityisesti S2 -opetukseen suunnattuja. Oppimateriaalien rooli suomi toisena kielenä -opetuksessa oli hallitseva. Oppimateriaalien nähtiin olevan linjassa opetussuunnitelman sisältöjen ja tavoitteiden kanssa, mutta materiaaleissa ei otettu huomioon oppilaiden tarpeita ja osaamisen tasoa. Materiaaleja muokkaamalla tai valmistamalla opettajat kokivat voivansa korjata näitä puutteita. Lisäarvoa omaan opetukseensa opettajat saivat eniten materiaalien kokonaisvaltaisuuden kautta. Materiaalit huomioivat siis kaikki kielitaidon osa-alueet. Lisäksi opettajat saivat runsaasti tietoa arvioinnin tueksi. Oppilaan rooli suhteessa oppimateriaaliin ja sitä kautta opetukseen jäi passiiviseksi. Oppikirjoja ei nähty kovin motivoivina oppilaiden kannalta.
Tämän tutkimuksen perustella ei voida suoranaisesti sanoa, miten opettajat kehittäisivät materiaaleja, tai minkälaisia materiaaleja he toivoisivat voivansa käyttää S2 -opetuksessaan. Tutkimuksen mukaan koko S2 -opetuksen kenttä näyttäytyi hieman vakiintumattomana.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusmenetelminä toimivat haastattelu ja havainnointi. Haastattelut toteutettiin niin sanottuina teemahaastatteluina. Haastattelut olivat kuitenkin hieman strukturoidumpia kuin perinteisesti teemahaastattelujen ajatellaan olevan. Havainnointi puolestaan toteutettiin osittain vapaana havainnointina ilman tutkijan osallistumista. Tutkimukseen osallistui neljä suomi toisena kielenä -opetusta antavaa opettajaa. Haastattelut toteutettiin joulukuu 2015 – helmikuu 2016 välisenä aikana. Havainnointi tapahtui kahden viikon aikana joulukuussa 2015. Lisäksi haastatteluiden jälkeen havainnoitiin kaikkien opettajien opetusta vielä yksittäisten oppituntien verran. Aineiston analysointi suoritettiin koodauksen ja teemoittelun avulla. Analysoinnin perusteella esiin nousivat kolme eri teemaa: oppimateriaalin, opetukseen ja oppimiseen sekä oppilaaseen liittyvät tekijät.
Tutkimuksen tulosten mukaan opetuksessa käytetään pääosin oppikirjasarjoja, jotka eivät kuitenkaan ole erityisesti S2 -opetukseen suunnattuja. Oppimateriaalien rooli suomi toisena kielenä -opetuksessa oli hallitseva. Oppimateriaalien nähtiin olevan linjassa opetussuunnitelman sisältöjen ja tavoitteiden kanssa, mutta materiaaleissa ei otettu huomioon oppilaiden tarpeita ja osaamisen tasoa. Materiaaleja muokkaamalla tai valmistamalla opettajat kokivat voivansa korjata näitä puutteita. Lisäarvoa omaan opetukseensa opettajat saivat eniten materiaalien kokonaisvaltaisuuden kautta. Materiaalit huomioivat siis kaikki kielitaidon osa-alueet. Lisäksi opettajat saivat runsaasti tietoa arvioinnin tueksi. Oppilaan rooli suhteessa oppimateriaaliin ja sitä kautta opetukseen jäi passiiviseksi. Oppikirjoja ei nähty kovin motivoivina oppilaiden kannalta.
Tämän tutkimuksen perustella ei voida suoranaisesti sanoa, miten opettajat kehittäisivät materiaaleja, tai minkälaisia materiaaleja he toivoisivat voivansa käyttää S2 -opetuksessaan. Tutkimuksen mukaan koko S2 -opetuksen kenttä näyttäytyi hieman vakiintumattomana.