Solu- ja pieneläinsädettimen käyttöönotto ja kalibrointi
Saikkonen, Aleksi (2016-11-14)
Solu- ja pieneläinsädettimen käyttöönotto ja kalibrointi
Saikkonen, Aleksi
(14.11.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Ionisoivaa säteilyä on hyödynnetty lähes 120 vuoden ajan syöpäkasvaimien hoitoon. Säteilyn biologisia vaikutuksia tutkitaan säteilyttämällä soluja ja pieneläimiä. Röntgensäteilylaitteet ovat korvanneet gammasäteilylähteitä jo pitkään sädehoidossa sen käyttäjäturvallisuuden takia. Röntgensäteilyn lähteenä toimii röntgenputki, jolla pystytään tarkasti määrittämään halutun säteilyn annostuottoa virran ja jännitteen avulla.
Tutkielmassa perehdytään MultiRad 350 -merkkisen solujen ja pieneläinten sädettimen käyttöönottoon. Sädetin sijaitsee Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella. Sädettimen tuottaman säteilyannoksen lineaarisuus, säteilykentän profiilit, minimisäteilytysaika sekä valokentän ja säteilykentän vastaavuus tutkittiin eri menetelmiä käyttäen. Lisäksi sädettimen tuottamaa absoluuttista absorboitunutta annosta tutkittiin solujen ja hiirten tapauksessa. Säteilynilmaisimina käytössä olivat radiokrominen filmi, termoloistedosimetri ja ionisaatiokammio. Lineaarisuuden ja minimisäteilytysajan määritys tehtiin ionisaatiokammiolla ja muut mittaukset suoritettiin filmiä tai termoloistedosimetriä käyttäen. Dosimetriavälineistö lainattiin Turun yliopistollisen keskussairaalan sädehoitopoliklinikalta.
Tutkimuksien johtopäätös on, että MultiRad 350 -sädetin on valmis käytettäväksi solujen ja pieneläinten sädetyksiin. Sädettimen tuottama annos on lineaarinen ajan suhteen ja säteilykentän profiilit ovat riittävän tasaisia. Pienten annosten säteilytyksissä on huomioitava 15 sekunnin minimisäteilytysaika. Sädettimen kollimaattorilla rajattava valokenttä tulisi korjata säteilykenttää vastaavaksi ja tätä ennen on huomioitava valokentän ja säteilykentän eriäväisyys. Tutkimuksissa saadut absoluuttiset absorboituneen annoksen arvot ovat apuna solujen ja hiirten säteilytyksiä suunniteltaessa.
Tutkielmassa perehdytään MultiRad 350 -merkkisen solujen ja pieneläinten sädettimen käyttöönottoon. Sädetin sijaitsee Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella. Sädettimen tuottaman säteilyannoksen lineaarisuus, säteilykentän profiilit, minimisäteilytysaika sekä valokentän ja säteilykentän vastaavuus tutkittiin eri menetelmiä käyttäen. Lisäksi sädettimen tuottamaa absoluuttista absorboitunutta annosta tutkittiin solujen ja hiirten tapauksessa. Säteilynilmaisimina käytössä olivat radiokrominen filmi, termoloistedosimetri ja ionisaatiokammio. Lineaarisuuden ja minimisäteilytysajan määritys tehtiin ionisaatiokammiolla ja muut mittaukset suoritettiin filmiä tai termoloistedosimetriä käyttäen. Dosimetriavälineistö lainattiin Turun yliopistollisen keskussairaalan sädehoitopoliklinikalta.
Tutkimuksien johtopäätös on, että MultiRad 350 -sädetin on valmis käytettäväksi solujen ja pieneläinten sädetyksiin. Sädettimen tuottama annos on lineaarinen ajan suhteen ja säteilykentän profiilit ovat riittävän tasaisia. Pienten annosten säteilytyksissä on huomioitava 15 sekunnin minimisäteilytysaika. Sädettimen kollimaattorilla rajattava valokenttä tulisi korjata säteilykenttää vastaavaksi ja tätä ennen on huomioitava valokentän ja säteilykentän eriäväisyys. Tutkimuksissa saadut absoluuttiset absorboituneen annoksen arvot ovat apuna solujen ja hiirten säteilytyksiä suunniteltaessa.