Yhteissoittoharrastuksen vaikutukset koulukiusatun oppilaan sosiaalisten taitojen kehittymiseen
Aikko, Anni (2017-01-17)
Yhteissoittoharrastuksen vaikutukset koulukiusatun oppilaan sosiaalisten taitojen kehittymiseen
Aikko, Anni
(17.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Sen tarkoituksena on selvittää yhteissoittoharrastuksen vaikutuksia lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Erityisen tutkinnan kohteena ovat koulukiusattujen lasten sosiaalisten taitojen kehittyminen, toverisuhteiden luominen, heidän itsetuntonsa ja kyselyyn vastanneiden ajatuksia soittoharrastuksen roolista ja merkityksestä heidän elämässään.
Tutkielman keskeisimpiä käsitteitä ovat sosiaalinen kehitys, itsetunto, koulukiusaaminen ja yhteissoittoharrastus. Sosiaalinen kehitys tarkoittaa vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kiusaaminen on tiettyihin tunnuspiirteisiin pohjautuvaa aggressiivista käytöstä, joka ei tapahdu kahden toisilleen tasa-arvoisen yksilön kesken. Yhteissoittoharrastuksessa on kyse kuoroissa, orkestereissa ja bändeissä tapahtuvasta vapaa-ajan musiikkitoiminnasta. Itsetunto tarkoittaa käsitystä omasta itsestä sekä itsensä kokemista omasta sekä muiden ihmisten näkökulmasta.
Tutkielma toteutettiin kyselyaineiston pohjalta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla hyödyntäen sekä yhtä sosiaalisen median kanavaa että sähköpostia. Kysymykset käsittelivät yhteissoittoharrastuksen vaikutuksia sosiaaliseen kehitykseen sekä itsetuntoon. Tutkielmassa käytettiin sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tutkielman tutkimuksellinen lähtökohta oli pääosin kvalitatiivinen eli laadullinen, sillä tutkielmassa pyrittiin ymmärtämään tutkimuksen kohteita ja ilmiöitä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Yhteissoittoharrastuksen merkitys kyselyyn vastanneiden sosiaalisissa suhteissa vaikuttaisi olleen melko suurta ja se on kehittänyt kyselyyn vastanneiden ryhmässä toimimisen taitoja. Tätä tapahtui sekä koulussa kiusatuilla että kiusaamattomilla oppilailla. Koulussa kiusatut kokivat yhteissoittoharrastuksen hyväksyvämpänä ilmapiirinä, jolloin heidän itsetuntonsa parani ja toverisuhteiden luominen oli helpompaa kuin koulussa. Nämä asiat lievensivät myös koulukiusaamisen vaikutuksia.
Tutkielman keskeisimpiä käsitteitä ovat sosiaalinen kehitys, itsetunto, koulukiusaaminen ja yhteissoittoharrastus. Sosiaalinen kehitys tarkoittaa vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kiusaaminen on tiettyihin tunnuspiirteisiin pohjautuvaa aggressiivista käytöstä, joka ei tapahdu kahden toisilleen tasa-arvoisen yksilön kesken. Yhteissoittoharrastuksessa on kyse kuoroissa, orkestereissa ja bändeissä tapahtuvasta vapaa-ajan musiikkitoiminnasta. Itsetunto tarkoittaa käsitystä omasta itsestä sekä itsensä kokemista omasta sekä muiden ihmisten näkökulmasta.
Tutkielma toteutettiin kyselyaineiston pohjalta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla hyödyntäen sekä yhtä sosiaalisen median kanavaa että sähköpostia. Kysymykset käsittelivät yhteissoittoharrastuksen vaikutuksia sosiaaliseen kehitykseen sekä itsetuntoon. Tutkielmassa käytettiin sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tutkielman tutkimuksellinen lähtökohta oli pääosin kvalitatiivinen eli laadullinen, sillä tutkielmassa pyrittiin ymmärtämään tutkimuksen kohteita ja ilmiöitä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Yhteissoittoharrastuksen merkitys kyselyyn vastanneiden sosiaalisissa suhteissa vaikuttaisi olleen melko suurta ja se on kehittänyt kyselyyn vastanneiden ryhmässä toimimisen taitoja. Tätä tapahtui sekä koulussa kiusatuilla että kiusaamattomilla oppilailla. Koulussa kiusatut kokivat yhteissoittoharrastuksen hyväksyvämpänä ilmapiirinä, jolloin heidän itsetuntonsa parani ja toverisuhteiden luominen oli helpompaa kuin koulussa. Nämä asiat lievensivät myös koulukiusaamisen vaikutuksia.