Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen representaatio suomalaisissa talousmedioissa
Sironen, Sampsa (2017-05-02)
Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen representaatio suomalaisissa talousmedioissa
Sironen, Sampsa
(02.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Joukkorahoituksella tarkoitetaan erilaisia rahoitusmalleja, joita yhdistää internetin välityksellä tapahtuva varainkeruu, jossa kuka tahansa voi lahjoittaa tai sijoittaa varojaan haluamalleen hankkeelle. Tutkielman kannalta kiinnostavin joukkorahoitusmuoto on sijoitusmuotoinen joukkorahoitus. Se on ainoa joukkorahoituksen muoto, jossa sijoittaja saa vastineeksi osallistumisestaan mahdollisuuden tulevaisuudessa saataviin tuottoihin. Sijoitusmuotoiselle joukkorahoitukselle onkin suomalaisissa talousmedioissa asetettu suuria odotuksia. Uutisissa ja artikkeleissa esitetty kuvaus joukkorahoituksen ilmiöstä, ominaisuuksista ja erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen mahdollisuuksista poikkeaa kuitenkin siitä, miten aihetta käsitellään useissa akateemisissa tutkimuksissa.
Tutkielmassa tarkasteltiin sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen representaatiota suomalaisissa talousmedioissa etsimällä siihen liitettäviä totuuksia, ominaisuuksien kuvauksia ja määritelmiä sekä tarkastelemalla, mitä uutisointiin on sisällytetty ja mitkä näkemykset ja seikat jäävät julkisen keskustelun ulkopuolelle. Lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu julkiseen keskusteluun osallistuvien osapuolten rooleja ja valta-asetelmia. Tutkielma toteutettiin diskurssianalyysin avulla. Suomalaisista talousmedioista (Kauppalehti, Talouselämä, Taloussanomat ja Helsingin Sanomien talousosio) kerättyjä joukkorahoitusta käsitteleviä uutisia ja artikkeleita analysoitiin sekä makro- että mikrotasoisen diskurssianalyysin metodein. Analyysin tuloksen perusteella voidaan todeta, että sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen representaatio suomalaisissa talousmedioissa on sen hyötyjä korostava, ja jättää vähäiselle huomiolle akateemisten tutkimusten esittämät huolenaiheet rahoitusmuodon riskitekijöistä, kuten sijoittajansuojasta ja rahoitusta hakevien yritysten heikosta laadusta. Merkittävää on myös se, miten eri joukkorahoitusmuodoista kerrotaan talousmedioissa yleistermiä käyttäen ja siten eri rahoitusmuotojen ominaispiirteet sekoittuvat helposti toisiinsa.
Tutkielman tulosten perusteella näyttääkin siten hyvin todennäköiseltä, että talousmedioissa käytetty kieli on vaikuttanut sekä joukkorahoituksen ilmiön sosiaalisen todellisuuden kuvaamiseen että myös tämän todellisuuden rakentumiseen, mikä on taas saattanut vaikuttaa esimerkiksi suunnitteilla olevan joukkorahoituslain sisältöön.
Tutkielmassa tarkasteltiin sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen representaatiota suomalaisissa talousmedioissa etsimällä siihen liitettäviä totuuksia, ominaisuuksien kuvauksia ja määritelmiä sekä tarkastelemalla, mitä uutisointiin on sisällytetty ja mitkä näkemykset ja seikat jäävät julkisen keskustelun ulkopuolelle. Lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu julkiseen keskusteluun osallistuvien osapuolten rooleja ja valta-asetelmia. Tutkielma toteutettiin diskurssianalyysin avulla. Suomalaisista talousmedioista (Kauppalehti, Talouselämä, Taloussanomat ja Helsingin Sanomien talousosio) kerättyjä joukkorahoitusta käsitteleviä uutisia ja artikkeleita analysoitiin sekä makro- että mikrotasoisen diskurssianalyysin metodein. Analyysin tuloksen perusteella voidaan todeta, että sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen representaatio suomalaisissa talousmedioissa on sen hyötyjä korostava, ja jättää vähäiselle huomiolle akateemisten tutkimusten esittämät huolenaiheet rahoitusmuodon riskitekijöistä, kuten sijoittajansuojasta ja rahoitusta hakevien yritysten heikosta laadusta. Merkittävää on myös se, miten eri joukkorahoitusmuodoista kerrotaan talousmedioissa yleistermiä käyttäen ja siten eri rahoitusmuotojen ominaispiirteet sekoittuvat helposti toisiinsa.
Tutkielman tulosten perusteella näyttääkin siten hyvin todennäköiseltä, että talousmedioissa käytetty kieli on vaikuttanut sekä joukkorahoituksen ilmiön sosiaalisen todellisuuden kuvaamiseen että myös tämän todellisuuden rakentumiseen, mikä on taas saattanut vaikuttaa esimerkiksi suunnitteilla olevan joukkorahoituslain sisältöön.