”Rakkaudesta lajiin” – fenomenografinen näkökulma suomalaisen populaarimusiikin artistin taloudellisiin toimintaedellytyksiin
Lammi, Suvi (2017-05-22)
”Rakkaudesta lajiin” – fenomenografinen näkökulma suomalaisen populaarimusiikin artistin taloudellisiin toimintaedellytyksiin
Lammi, Suvi
(22.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli kotimaisilla ja ulkomaisilla markkinoilla työskentelevien suomalaisten artistien kokemukset työstään ja työnsä taloudellisista toimintaedellytyksistä. Työn päätavoitteena oli täydentää musiikkialan tutkimusta kokemukseen perustuvalla tiedolla ja tuoda artistien näkemykset paremmin esille. Music Finlandin toteuttamassa verkkokyselyyn perustuvassa Musiikkialan barometri 2016 -tutkimuksessa selvitetään eri musiikkialan toimijoiden näkemyksiä alan tilasta ja tulevaisuudesta. Koska barometrissa perehdyttiin samankaltaiseen aihepiiriin, sitä käytettiin tässä tutkimuksessa täydentävänä aineistona haastattelujen rinnalla.
Tutkimusotteena aiheen käsittelyyn on fenomenografia. Luonteeltaan tutkimus on empiirinen ja menetelmänä aineiston hankinnassa käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kahden suomalaisen yhtyeen laulusolistia, Olli Hermania (Reckless Love) ja Noora Louhimoa (Battle Beast). Haastattelut tehtiin erikseen yksilöhaastatteluina. Tutkimuskohteet valittiin sen perusteella, että haastateltavien yhtyeet olivat saaneet Music Finlandin jakamaa julkaisukiertuetukea aikavälillä 2013–2015.
Tutkimus osoittaa, että sekä kotimaan että ulkomaiden markkinoilla toimivat suomalaiset artistit kokevat työnsä vaihtelevana ja joiltain osin myös epävarmana. Tähän vaikuttaa suurimmin tulojen pienuus ja vaihtelu. Tämä ei kuitenkaan vaikuta työskentelymotivaatioon, sillä artistit toimivat alalla kutsumuksesta. Suurimmaksi muutokseksi uransa aikana artistit nimesivät levymyynnin laskemisen ja suoratoistopalveluihin siirtymisen.
Suomessa esiintymiset ovat helpompia ja halvempia toteuttaa, mutta kotimaan huono puoli on markkina-alueen pienuus ja yleisön vähyys. Ulkomailla kiertäminen taas avaa mahdollisuuden päästä suurempien yleisöjen pariin ja suurelle markkina-alueelle, ja siten myös mahdollisuudet tulojen kasvattamiseen ovat paremmat. Kansainvälisillä markkinoilla haasteena on kuitenkin kilpailijoiden määrä ja esille pääseminen. Lisäksi ulkomaankiertueiden tekeminen on kallista.
Tutkimuksessa selvitettiin myös näkemyksiä Music Finlandista. Haastatellut pitivät Music Finlandin maksamia tukia tärkeinä työnsä ja erityisesti ulkomaankiertueiden kannalta.
Tutkimusotteena aiheen käsittelyyn on fenomenografia. Luonteeltaan tutkimus on empiirinen ja menetelmänä aineiston hankinnassa käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kahden suomalaisen yhtyeen laulusolistia, Olli Hermania (Reckless Love) ja Noora Louhimoa (Battle Beast). Haastattelut tehtiin erikseen yksilöhaastatteluina. Tutkimuskohteet valittiin sen perusteella, että haastateltavien yhtyeet olivat saaneet Music Finlandin jakamaa julkaisukiertuetukea aikavälillä 2013–2015.
Tutkimus osoittaa, että sekä kotimaan että ulkomaiden markkinoilla toimivat suomalaiset artistit kokevat työnsä vaihtelevana ja joiltain osin myös epävarmana. Tähän vaikuttaa suurimmin tulojen pienuus ja vaihtelu. Tämä ei kuitenkaan vaikuta työskentelymotivaatioon, sillä artistit toimivat alalla kutsumuksesta. Suurimmaksi muutokseksi uransa aikana artistit nimesivät levymyynnin laskemisen ja suoratoistopalveluihin siirtymisen.
Suomessa esiintymiset ovat helpompia ja halvempia toteuttaa, mutta kotimaan huono puoli on markkina-alueen pienuus ja yleisön vähyys. Ulkomailla kiertäminen taas avaa mahdollisuuden päästä suurempien yleisöjen pariin ja suurelle markkina-alueelle, ja siten myös mahdollisuudet tulojen kasvattamiseen ovat paremmat. Kansainvälisillä markkinoilla haasteena on kuitenkin kilpailijoiden määrä ja esille pääseminen. Lisäksi ulkomaankiertueiden tekeminen on kallista.
Tutkimuksessa selvitettiin myös näkemyksiä Music Finlandista. Haastatellut pitivät Music Finlandin maksamia tukia tärkeinä työnsä ja erityisesti ulkomaankiertueiden kannalta.