Integroidun raportoinnin periaatteisiin siirtyminen
Porokka, Maria (2017-05-23)
Integroidun raportoinnin periaatteisiin siirtyminen
Porokka, Maria
(23.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Yritysvastuuasioiden sisällyttäminen yritysten vuosiraportteihin on ollut kasvava trendi 2000-luvulla. Raporttien yhdistämisen taustalla on ajatus siitä, että yrityksen toiminta ja vastuullisuus eivät ole toisistaan erillisiä, ja jos vastuullisuus on olennainen asia yrityksen toiminnassa, tulisi yritysvastuuasiat myös raportoida linkitettynä yrityksen strategiaan ja arvoihin. Samaa trendiä edustaa myös integroidun raportoinnin kansainvälisen valtuuston vuonna 2013 julkaisema integroidun raportoinnin viitekehys, joka antaa yhden standardoidun mallin integroidun raportoinnin toteuttamiselle. Tämä tutkielma tutkii suomalaisten pörssiyritysten näkökulmasta integroidun raportoinnin periaatteisiin siirtymistä, sekä integroidun raportoinnin periaatteiden mukaisen raportoinnin käytännön toteutusta. Tutkielman tavoitteena on erityisesti tutkia, minkälaisia prosesseja integroituun raportointiin siirtymiset ovat olleet sekä millä tavalla integroidun raportoinnin periaatteisiin siirtyminen vaikuttaa yritysten vuosiraportoinnin prosesseihin ja käytäntöihin.
Metodologialtaan tutkielma edustaa laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkielman empiirisen aineiston tutkimusstrategiana toimii case-tutkimus, ja tutkielmaan valikoitui case-yrityksiksi kolme suomalaista pörssiyhtiötä. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin case-yritysten vuosiraportointiin kiinteästi osallistuneiden henkilöiden lisäksi integroidun raportoinnin asiantuntijaa. Tutkielmassa pyrittiin haastatteluiden avulla luomaan käytännönläheisempi näkemys yritysten toimenpiteistä integroidun raportoinnin periaatteisiin siirtymiseen liittyen. Tutkielman tuloksina havaittiin, että case-yritykset ovat siirtyneet integroituun raportointiin ennemminkin raportointilähtöisesti, huolimatta integroidun raportoinnin vahvasta strategiapainotuksesta. Raportointiprosessiin liittyen integroidun raportoinnin todettiin luoneen uudenlaista keskustelua raportointiin osallistuvien tiimien välille. Merkittävin sisällöllinen uudistus case-yritysten vuosiraportointiin oli integroidun raportoinnin viitekehyksen mukaisen arvonluonnin kuvaajan käyttäminen raportissa.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan esittää, että integroidun raportoinnin periaatteisiin siirtyminen on ennen kaikkea yksilöllinen prosessi, ja siirtymiselle ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Siirtyminen integroidun raportoinnin periaatteisiin tapahtuu usein raportointilähtöisesti, ja tällöin myös vastuuasioista raportoiminen niin kuin ne olisivat osa yrityksen ydinliiketoimintaa, ei tarkoita sitä, että käytännössä asia olisi näin Toisaalta, integroitu raportointi on edelleen kehityksensä alkutaipaleella ja innovatiivisten raportointitapojen sekä integroidun ajattelun kehitys vievät aikaa.
Metodologialtaan tutkielma edustaa laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkielman empiirisen aineiston tutkimusstrategiana toimii case-tutkimus, ja tutkielmaan valikoitui case-yrityksiksi kolme suomalaista pörssiyhtiötä. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin case-yritysten vuosiraportointiin kiinteästi osallistuneiden henkilöiden lisäksi integroidun raportoinnin asiantuntijaa. Tutkielmassa pyrittiin haastatteluiden avulla luomaan käytännönläheisempi näkemys yritysten toimenpiteistä integroidun raportoinnin periaatteisiin siirtymiseen liittyen. Tutkielman tuloksina havaittiin, että case-yritykset ovat siirtyneet integroituun raportointiin ennemminkin raportointilähtöisesti, huolimatta integroidun raportoinnin vahvasta strategiapainotuksesta. Raportointiprosessiin liittyen integroidun raportoinnin todettiin luoneen uudenlaista keskustelua raportointiin osallistuvien tiimien välille. Merkittävin sisällöllinen uudistus case-yritysten vuosiraportointiin oli integroidun raportoinnin viitekehyksen mukaisen arvonluonnin kuvaajan käyttäminen raportissa.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan esittää, että integroidun raportoinnin periaatteisiin siirtyminen on ennen kaikkea yksilöllinen prosessi, ja siirtymiselle ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Siirtyminen integroidun raportoinnin periaatteisiin tapahtuu usein raportointilähtöisesti, ja tällöin myös vastuuasioista raportoiminen niin kuin ne olisivat osa yrityksen ydinliiketoimintaa, ei tarkoita sitä, että käytännössä asia olisi näin Toisaalta, integroitu raportointi on edelleen kehityksensä alkutaipaleella ja innovatiivisten raportointitapojen sekä integroidun ajattelun kehitys vievät aikaa.