Luksushyödykkeiden kulutuksen teoriaa ja empiriaa
Korpela, Tarja (2017-06-05)
Luksushyödykkeiden kulutuksen teoriaa ja empiriaa
Korpela, Tarja
(05.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on antaa lukijalleen hyvä yleiskuva luksuksesta, luksushyödykkeistä, luksuskuluttamisesta ja niihin yhdistetyistä teorioista. Luksuskulutusteoriat esittävät eri luksushyödykekulutusmuotojen reagoivan toisistaan eroavin tavoin hyödykkeen hinnanmuutokseen. Reaalimaailmallista evidenssiä ei tälle riippuvuudelle kuitenkaan juurikaan ole esitetty. Tutkielmassa pyritään löytämään empiiristä evidenssiä yleisesti hyväksytyille luksuskulutusteorioille. Kyseessä olevaa tutkimushypoteesia pyritään arvioimaan kyselytutkimuksella kerätyn aineiston avulla.
Pro gradu -tutkielma muodostuu pääasiallisesti kolmesta isommasta kokonaisuudesta. Tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastellaan luksushyödykkeitä ja niiden markkinoita yleisestä näkökulmasta ja esitellään lukijalle aiheeseen liittyvää terminologiaa, joka ei ole monilta osin yksiselitteinen. Tutkielman toinen osio on teoreettinen. Osiossa keskitytään tarkastelemaan vallalla olevia lukuskulutusteorioita ja antamaan niistä lukijalle hyvä yleiskäsitys. Osion pääpaino on verkostovaikutteisissa luksuskulutusteorioissa, vaikkakin myös teoriat, joiden vaikuttimena toimivat sisäsyntyiset syyt, esitellään. Tutkielman viimeinen kokonaisuus muodostuu luksuskulutuksen empiirisestä tarkastelusta. Osana tutkielmaa kerätyn kyselyaineiston perusteella pyritään löytämään empiiristä evidenssiä sille, että eri luksuskulutustyypit reagoivat toisistaan eroavin tavoin hinnanmuutokseen. Tutkimuksesta suoritettava analyysi on pääosin kuvaileva. Esitettyä tutkimushypoteesia arvioidaan ristikkäistaulukoinnin ja siihen liittyvien tilastollisten testien, Khiin neliö -testi ja Fisherin tarkka testi, avulla.
Kyselytutkimuksen perusteella identifioitiin eri luksuskulutusteorioiden mukaisia kuluttajia. Analysoidun aineiston pohjalta havaittiin suuntaa antavaa näyttöä siitä, että hinnanmuutoksen ja luotujen kuluttajatyyppimuuttujien välillä olisi tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Kyselytutkimukseen liittyvien rajoitteiden ja analyysituloksiin liittyvistä ristiriitaisuuksista johtuen ei kuitenkaan saavutettu kiistatonta evidenssiä, jolla olisi definitiivisesti todeta esitetyn tutkimushypoteesin toteutuvan ja luksuskulutusteorioiden toteutuvan reaalimaailmassa. Saatua tutkimustulosta ei myöskään voida varauksetta soveltaa laajempaan populaatioon, sillä tutkimuksen kohdejoukon keräämiseen ei käytetty satunnaisotantaa.
Pro gradu -tutkielma muodostuu pääasiallisesti kolmesta isommasta kokonaisuudesta. Tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastellaan luksushyödykkeitä ja niiden markkinoita yleisestä näkökulmasta ja esitellään lukijalle aiheeseen liittyvää terminologiaa, joka ei ole monilta osin yksiselitteinen. Tutkielman toinen osio on teoreettinen. Osiossa keskitytään tarkastelemaan vallalla olevia lukuskulutusteorioita ja antamaan niistä lukijalle hyvä yleiskäsitys. Osion pääpaino on verkostovaikutteisissa luksuskulutusteorioissa, vaikkakin myös teoriat, joiden vaikuttimena toimivat sisäsyntyiset syyt, esitellään. Tutkielman viimeinen kokonaisuus muodostuu luksuskulutuksen empiirisestä tarkastelusta. Osana tutkielmaa kerätyn kyselyaineiston perusteella pyritään löytämään empiiristä evidenssiä sille, että eri luksuskulutustyypit reagoivat toisistaan eroavin tavoin hinnanmuutokseen. Tutkimuksesta suoritettava analyysi on pääosin kuvaileva. Esitettyä tutkimushypoteesia arvioidaan ristikkäistaulukoinnin ja siihen liittyvien tilastollisten testien, Khiin neliö -testi ja Fisherin tarkka testi, avulla.
Kyselytutkimuksen perusteella identifioitiin eri luksuskulutusteorioiden mukaisia kuluttajia. Analysoidun aineiston pohjalta havaittiin suuntaa antavaa näyttöä siitä, että hinnanmuutoksen ja luotujen kuluttajatyyppimuuttujien välillä olisi tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Kyselytutkimukseen liittyvien rajoitteiden ja analyysituloksiin liittyvistä ristiriitaisuuksista johtuen ei kuitenkaan saavutettu kiistatonta evidenssiä, jolla olisi definitiivisesti todeta esitetyn tutkimushypoteesin toteutuvan ja luksuskulutusteorioiden toteutuvan reaalimaailmassa. Saatua tutkimustulosta ei myöskään voida varauksetta soveltaa laajempaan populaatioon, sillä tutkimuksen kohdejoukon keräämiseen ei käytetty satunnaisotantaa.