Tulkin velvollisuudesta kieltäytyä todistamasta – uudistuneen oikeudenkäymiskaaren mukaiset todistamiskiellot ja niihin liittyvät hyödyntämiskiellot
Räisänen, Minna (2017-06-06)
Tulkin velvollisuudesta kieltäytyä todistamasta – uudistuneen oikeudenkäymiskaaren mukaiset todistamiskiellot ja niihin liittyvät hyödyntämiskiellot
Räisänen, Minna
(06.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä oikeusdogmaattisessa tutkimuksessa käsitellään oikeudenkäymiskaaren uudistuneen 17. luvun mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kieltäytyä todistamasta. Tutkimuksen pääpaino on OK 17:13 pykälässä esitetyssä tulkin todistamiskiellossa. Tulkkien todistamiskielto lisättiin oikeudenkäymiskaareen vuoden 2016 alusta ja tulkin todistamiskielto rinnastettiin oikeudenkäyntiavustajan ja -asiamiehen velvollisuuksiin.
Rikosasian asianosaisella on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Tuomioistuimen on ensisijaisesti määrättävä tehtävään pätevä ammattitulkki eli oikeustulkki. Tulkkina voi toimia myös muu rehellinen henkilö, jos ammattitulkkia ei ole saatavilla. Oikeustulkkauksen laatua on Suomessa pyritty parantamaan oikeustulkkirekisterillä.
Tulkki ei saa luvattomasti todistaa siitä, mitä hän on saanut tietää toimiessaan tulkkina oikeudenkäyntiin liittyvässä tehtävässä, esitutkinnassa tai muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa taikka tulkatessaan neuvontaa oikeudenkäynnin käynnistämiseksi tai sen välttämiseksi. Tulkkia koskeva todistamiskielto on murrettavissa tuomioistuimen päätöksellä. Syytetyn apuna toimineen tulkin todistamiskieltoa ei kuitenkaan ole mahdollista murtaa. Ongelmalliseksi nousee OK 17:13.3, jossa säädetään päämiehen yksityisistä ja perheen salaisuuksista sekä liike- ja ammattisalaisuuksista sekä niitä koskevasta todistamiskiellosta. Momentti ei kuitenkaan sananmuotonsa mukaan koske tulkkeja.
Tutkimuksessa selvitetään myös todistamiskiellon rikkomisesta seuraavaa epäitsenäistä hyödyntämiskieltoa. Oikeuskäytännöstä muodostuneen oikeusohjeen mukaan todistamiskieltoa rikkoen saadun todisteen ensisijaisena seurauksena on todisteen näyttöarvon alentaminen ja todisteen hyödynnettävyys päätetään tapauskohtaisesti. Muuten epäitsenäisiä hyödyntämiskieltoja koskeva systematiikka on jäänyt vielä muodostumatta. Ehdottomat todistamiskiellot ovat Suomessa poikkeuksellisia.
Tutkimuksen mukaan OK 17:13.3 §:n nykyinen sananmuoto asettaa tulkkia tarvitsevat eli vieraskieliset sekä aisti- ja puhevammaiset asianomaiset tosiasiallisesti eriarvoiseen asemaan tulkkia tarvitsemattomien henkilöiden kanssa. Tämä on epäkohta, joka tulisi korjata lisäämällä tulkit OK 17:13 kolmanteen momenttiin. Oikeustulkkauksen laadun varmistamiseksi suositellaan lisätutkimusta ja taltiointijärjestelmää.
Rikosasian asianosaisella on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Tuomioistuimen on ensisijaisesti määrättävä tehtävään pätevä ammattitulkki eli oikeustulkki. Tulkkina voi toimia myös muu rehellinen henkilö, jos ammattitulkkia ei ole saatavilla. Oikeustulkkauksen laatua on Suomessa pyritty parantamaan oikeustulkkirekisterillä.
Tulkki ei saa luvattomasti todistaa siitä, mitä hän on saanut tietää toimiessaan tulkkina oikeudenkäyntiin liittyvässä tehtävässä, esitutkinnassa tai muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa taikka tulkatessaan neuvontaa oikeudenkäynnin käynnistämiseksi tai sen välttämiseksi. Tulkkia koskeva todistamiskielto on murrettavissa tuomioistuimen päätöksellä. Syytetyn apuna toimineen tulkin todistamiskieltoa ei kuitenkaan ole mahdollista murtaa. Ongelmalliseksi nousee OK 17:13.3, jossa säädetään päämiehen yksityisistä ja perheen salaisuuksista sekä liike- ja ammattisalaisuuksista sekä niitä koskevasta todistamiskiellosta. Momentti ei kuitenkaan sananmuotonsa mukaan koske tulkkeja.
Tutkimuksessa selvitetään myös todistamiskiellon rikkomisesta seuraavaa epäitsenäistä hyödyntämiskieltoa. Oikeuskäytännöstä muodostuneen oikeusohjeen mukaan todistamiskieltoa rikkoen saadun todisteen ensisijaisena seurauksena on todisteen näyttöarvon alentaminen ja todisteen hyödynnettävyys päätetään tapauskohtaisesti. Muuten epäitsenäisiä hyödyntämiskieltoja koskeva systematiikka on jäänyt vielä muodostumatta. Ehdottomat todistamiskiellot ovat Suomessa poikkeuksellisia.
Tutkimuksen mukaan OK 17:13.3 §:n nykyinen sananmuoto asettaa tulkkia tarvitsevat eli vieraskieliset sekä aisti- ja puhevammaiset asianomaiset tosiasiallisesti eriarvoiseen asemaan tulkkia tarvitsemattomien henkilöiden kanssa. Tämä on epäkohta, joka tulisi korjata lisäämällä tulkit OK 17:13 kolmanteen momenttiin. Oikeustulkkauksen laadun varmistamiseksi suositellaan lisätutkimusta ja taltiointijärjestelmää.