Unen ja prolaktiinikonsentraation yhteydestä
Halkola, Anni (2017-06-07)
Unen ja prolaktiinikonsentraation yhteydestä
Halkola, Anni
(07.06.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan unen, erityisesti univaiheiden, ja prolaktiinihormonin konsentraation välistä yhteyttä yön aikana. Prolaktiinin kon- sentraatiota selitetään univaiheiden avulla. Lisäksi huomioidaan joitakin muita konsentraatioon mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Aineisto on sama kuin Nea Kalleisen väitöskirjassa (Kalleinen 2008).
Ensin tarkastellaan Kalleisen väitöskirjan (Kalleinen 2008) liitteessä A esitettyä yksinkertaista mallia, jossa prolaktiinin konsentraatio riippuu vain poistumisnopeudesta, univaiheesta ja ajankohdasta. Mallille tehdään muutamia eri alkuoletuksia, jotka koskevat univaiheiden ryhmittelyä sekä univaiheisiin liittyvien eritysparametrien suuruusjärjestystä. Mallille lasketaan keskimääräiset absoluuttiset ja prosentuaaliset virheet kullakin alkuoletuskombinaatiolla. Virhetarkastelut tehdään yhdeltä esimerkkihenkilöltä sekä koko aineistosta laskemalla keskiarvot. Lisäksi valitaan muutama henkilö, jotka unihypnogrammien perusteella nukkuivat hyvin, ja verrataan näistä laskettuja keskiarvoisia virheitä muihin virhetuloksiin.
Seuraavaksi yksinkertaista mallia laajennetaan huomioimalla muita tekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat konsentraatioon. Lisätään niin sanottu integroiva tekijä, joka ottaa huomioon, että saman univaiheen jatkuminen pidempään saattaa vaikuttaa prolaktiinin konsentraatioon. Kokeillaan vaihtoehtoisesti myös konsentraation oman vaikutuksen lisäämistä tekijäksi. Oletetaan, että matala konsentraatio lisäisi prolaktiinin tuotantoa, kun taas korkea konsentraatio ei aiheuttaisi tuotannon lisäystä. Lisäksi tarkastellaan mallia, jossa alkuperäiseen yksinkertaiseen malliin on lisätty sekä integroiva tekijä että konsentraation oma vaikutus. Kussakin tapauksessa tehdään virhetarkastelut.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on keskitytty selittämään prolaktiinikonsentraatiota univaiheilla eikä toisin päin. Univaiheiden selittäminen prolaktiinilla olisi hankalaa, sillä konsentraatiosta on mittaustuloksia paljon vähemmän kuin univaiheista. Taustalla oleva kysymys, aiheuttaako univaihe konsentraation vai konsentraatio univaiheen, ei täten saa vastausta, koska selityssuhdetta on tutkittu vain toiseen suuntaan. Voi myös olla, että molemmat vaikuttavat toisiinsa, jolloin kysymykseen ei pystykään vastaamaan yksinkertaisesti.
Ensin tarkastellaan Kalleisen väitöskirjan (Kalleinen 2008) liitteessä A esitettyä yksinkertaista mallia, jossa prolaktiinin konsentraatio riippuu vain poistumisnopeudesta, univaiheesta ja ajankohdasta. Mallille tehdään muutamia eri alkuoletuksia, jotka koskevat univaiheiden ryhmittelyä sekä univaiheisiin liittyvien eritysparametrien suuruusjärjestystä. Mallille lasketaan keskimääräiset absoluuttiset ja prosentuaaliset virheet kullakin alkuoletuskombinaatiolla. Virhetarkastelut tehdään yhdeltä esimerkkihenkilöltä sekä koko aineistosta laskemalla keskiarvot. Lisäksi valitaan muutama henkilö, jotka unihypnogrammien perusteella nukkuivat hyvin, ja verrataan näistä laskettuja keskiarvoisia virheitä muihin virhetuloksiin.
Seuraavaksi yksinkertaista mallia laajennetaan huomioimalla muita tekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat konsentraatioon. Lisätään niin sanottu integroiva tekijä, joka ottaa huomioon, että saman univaiheen jatkuminen pidempään saattaa vaikuttaa prolaktiinin konsentraatioon. Kokeillaan vaihtoehtoisesti myös konsentraation oman vaikutuksen lisäämistä tekijäksi. Oletetaan, että matala konsentraatio lisäisi prolaktiinin tuotantoa, kun taas korkea konsentraatio ei aiheuttaisi tuotannon lisäystä. Lisäksi tarkastellaan mallia, jossa alkuperäiseen yksinkertaiseen malliin on lisätty sekä integroiva tekijä että konsentraation oma vaikutus. Kussakin tapauksessa tehdään virhetarkastelut.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on keskitytty selittämään prolaktiinikonsentraatiota univaiheilla eikä toisin päin. Univaiheiden selittäminen prolaktiinilla olisi hankalaa, sillä konsentraatiosta on mittaustuloksia paljon vähemmän kuin univaiheista. Taustalla oleva kysymys, aiheuttaako univaihe konsentraation vai konsentraatio univaiheen, ei täten saa vastausta, koska selityssuhdetta on tutkittu vain toiseen suuntaan. Voi myös olla, että molemmat vaikuttavat toisiinsa, jolloin kysymykseen ei pystykään vastaamaan yksinkertaisesti.