Subjektiivinen hyvinvointi Euroopan hyvinvointiregiimeissä
Aaltola, Tuulevi (2017-08-01)
Subjektiivinen hyvinvointi Euroopan hyvinvointiregiimeissä
Aaltola, Tuulevi
(01.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan ihmisten hyvinvointia terveyden, onnellisuuden, tyytyväisyyden ja taloudellisen turvallisuuden kokemuksena 21 Euroopan maassa. Maiden välisen vertailun päämielenkiinto kohdistuu hyvinvoinnin yhteiskunnalliseen jakautumiseen politiikkamalleiltaan erilaisten hyvinvointivaltioiden välillä. Tutkielman viitekehyksenä toimii Esping-Andersenin teoreettisen mallin pohjalta johdettu luokittelu, jossa valtiot on jaettu viiteen hyvinvointiregiimiin.
Tutkimuksen poikkileikkausaineistona käytettiin European Social Survey- aineistoa vuodelta 2014/15. Hyvinvointia kuvaavista muuttujista muodostuivat subjektiivisen hyvinvoinnin osa-alueet, hyvinvointi, terveys ja tyytyväisyys, joiden vaihtelua eri maiden ja hyvinvointiregiimien välillä analysoitiin kvantitatiivisen monitasoanalyysin avulla. Taustamuuttujina toimivat sukupuoli, ikä, koulutus ja työmarkkina-asema.
Tulosten mukaan Euroopan maiden hyvinvoinnin kokemus vaihtelee keskimääräisen tason molemmin puolin. Terveyden osa-alueella erot olivat pienempiä kuin muun hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden kohdalla. Kokonaistarkastelussa miehet kokivat naisia enemmän hyvinvointia. Koulutustason noustessa myös hyvinvoinnin kokemus kasvoi ja työvoimaan kuuluvat kokivat enemmän hyvinvointia kuin sen ulkopuolella olevat. Nuorin ikäluokka koki eniten ja 50–64 vuotiaat vähiten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Vanhimman ikäluokan henkilöt kokivat terveytensä parhaimmaksi ja ikäluokka 26–34 vuotiaat huonoimmaksi. Pohjoismaisen hyvinvointiregiimin maissa ihmiset kokivat enemmän hyvinvointia, terveyttä ja tyytyväisyyttä kuin itä- ja eteläeurooppalaisten maiden regiimeissä, jotka sijoittuivat toiseen ääripäähän. Myös mannermaisten sekä anglosaksisten regiimien kansalaiset ylsivät keskiarvon paremmalle puolelle.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että ihmisten subjektiivinen hyvinvointi vaihtelee Euroopan maiden sekä myös hyvinvointiregiimien välillä. Eri maissa toteutettavilla hyvinvointipolitiikoilla näyttäisi edelleen olevan vaikutusta ihmisten subjektiiviseen hyvinvointiin ja siihen, miten se eri maiden kansalaisten välillä jakautuu.
Tutkimuksen poikkileikkausaineistona käytettiin European Social Survey- aineistoa vuodelta 2014/15. Hyvinvointia kuvaavista muuttujista muodostuivat subjektiivisen hyvinvoinnin osa-alueet, hyvinvointi, terveys ja tyytyväisyys, joiden vaihtelua eri maiden ja hyvinvointiregiimien välillä analysoitiin kvantitatiivisen monitasoanalyysin avulla. Taustamuuttujina toimivat sukupuoli, ikä, koulutus ja työmarkkina-asema.
Tulosten mukaan Euroopan maiden hyvinvoinnin kokemus vaihtelee keskimääräisen tason molemmin puolin. Terveyden osa-alueella erot olivat pienempiä kuin muun hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden kohdalla. Kokonaistarkastelussa miehet kokivat naisia enemmän hyvinvointia. Koulutustason noustessa myös hyvinvoinnin kokemus kasvoi ja työvoimaan kuuluvat kokivat enemmän hyvinvointia kuin sen ulkopuolella olevat. Nuorin ikäluokka koki eniten ja 50–64 vuotiaat vähiten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Vanhimman ikäluokan henkilöt kokivat terveytensä parhaimmaksi ja ikäluokka 26–34 vuotiaat huonoimmaksi. Pohjoismaisen hyvinvointiregiimin maissa ihmiset kokivat enemmän hyvinvointia, terveyttä ja tyytyväisyyttä kuin itä- ja eteläeurooppalaisten maiden regiimeissä, jotka sijoittuivat toiseen ääripäähän. Myös mannermaisten sekä anglosaksisten regiimien kansalaiset ylsivät keskiarvon paremmalle puolelle.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että ihmisten subjektiivinen hyvinvointi vaihtelee Euroopan maiden sekä myös hyvinvointiregiimien välillä. Eri maissa toteutettavilla hyvinvointipolitiikoilla näyttäisi edelleen olevan vaikutusta ihmisten subjektiiviseen hyvinvointiin ja siihen, miten se eri maiden kansalaisten välillä jakautuu.