Historiallisen koodinvaihdon funktiot ja merkitykset Mikael Agricolan Messu-teoksessa
Peterson, Karin (2017-12-05)
Historiallisen koodinvaihdon funktiot ja merkitykset Mikael Agricolan Messu-teoksessa
Peterson, Karin
(05.12.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena on Mikael Agricolan vuonna 1549 painettu Messu eli Herran Echtolinen -teos. Messussa kuvataan yksityiskohtaisesti jumalanpalveluksen kulkua ja neuvotaan sopivien tekstien ja rukousten valintaa. Teos sisältää pääasiallisesti latinaa ja suomea, jonkin verran ruotsia. Tutkimuksessani selvitän, mitkä ovat ne koodinvaihdon funktiot, jotka ovat aiheuttaneet latinan ja suomen vaihtelua, ja mikä on näiden merkitys. Selvitän, miksi kieltä vaihdetaan tekstin osioiden välillä ja minkälaisissa konteksteissa ja tekstinkohdissa ilmiöt esiintyvät. Tutkimukseni vertailuaineistona käytän seuraavia keski-ajan ja uuden ajan taitteen muita messutekstejä: Missale Aboense (1488), Deutche Messe (1526), Codex Westh (1545–1549), Messan på Swensko, förbettrat (1548), Messan på Swensko (1557) ja Se Pyhä Messu (1575).
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu aiemmasta koodinvaihtoa käsittelevästä tutkimuksesta ja koodinvaihdon tutkimuksen teoriasta. Koska historiallinen koodinvaihto on nuori ja monimuotoinen tutkimusala, käytän kielten vaihtelun analyysissä aiempia puhutun ja kirjoitetun kielen tutkimustuloksia. Hyödynnän kulttuuris-historiallisia taustatietoja koodinvaihdon kontekstuaalisessa tulkinnassa, koska koodinvaihdon syy ei ilmenee vain tekstiä tarkastelemalla.
Tutkimukseni tulosten perusteella voidaan todeta, että konventionaalisuus on tarkastelemassani tekstissä esiintyvää koodinvaihtoa yhdistävä tekijä. Koodinvaihto on Messu-teoksessa tekstilajisidonnaista, ja Agricola on noudattanut kirjoittaessaan traditionaalista messukaavaa. Toista kieltä käytetään neljässä eri funktiossa: solidaarisuuden ilmaisemisessa, erikoiskielen ilmauksissa, rakennetta jäsentävässä tehtävässä ja viittaamassa arvokkaaseen lähteeseen. Kaikissa koodinvaihtotapauksissa esiintyy ainakin yksi kielen vaihteluun vaikuttava motiivi. Tulokset osoittavat, että koodinvaihto ei ole sattumanvaraista, vaan sille löytyy selkeä syy ja selitys, miksi kieli vaihtelee tietyissä paikoissa. Messu-teoksessa tavattavan koodinvaihdon analyysi osoittaa myös, että vaihtelu on tilanteista ja että syntaktisesti virkkeensisäistä koodinvaihtoa esiintyy runsaimmin. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, ettei aina ole tarpeellista erottaa koodinvaihtoa lainaamisesta.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu aiemmasta koodinvaihtoa käsittelevästä tutkimuksesta ja koodinvaihdon tutkimuksen teoriasta. Koska historiallinen koodinvaihto on nuori ja monimuotoinen tutkimusala, käytän kielten vaihtelun analyysissä aiempia puhutun ja kirjoitetun kielen tutkimustuloksia. Hyödynnän kulttuuris-historiallisia taustatietoja koodinvaihdon kontekstuaalisessa tulkinnassa, koska koodinvaihdon syy ei ilmenee vain tekstiä tarkastelemalla.
Tutkimukseni tulosten perusteella voidaan todeta, että konventionaalisuus on tarkastelemassani tekstissä esiintyvää koodinvaihtoa yhdistävä tekijä. Koodinvaihto on Messu-teoksessa tekstilajisidonnaista, ja Agricola on noudattanut kirjoittaessaan traditionaalista messukaavaa. Toista kieltä käytetään neljässä eri funktiossa: solidaarisuuden ilmaisemisessa, erikoiskielen ilmauksissa, rakennetta jäsentävässä tehtävässä ja viittaamassa arvokkaaseen lähteeseen. Kaikissa koodinvaihtotapauksissa esiintyy ainakin yksi kielen vaihteluun vaikuttava motiivi. Tulokset osoittavat, että koodinvaihto ei ole sattumanvaraista, vaan sille löytyy selkeä syy ja selitys, miksi kieli vaihtelee tietyissä paikoissa. Messu-teoksessa tavattavan koodinvaihdon analyysi osoittaa myös, että vaihtelu on tilanteista ja että syntaktisesti virkkeensisäistä koodinvaihtoa esiintyy runsaimmin. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, ettei aina ole tarpeellista erottaa koodinvaihtoa lainaamisesta.