Genren rajamailla sekä miten uudissana kääntyy : Tapaus Harry Potter
Savolainen, Vilma (2018-03-07)
Genren rajamailla sekä miten uudissana kääntyy : Tapaus Harry Potter
Savolainen, Vilma
(07.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee uudissanojen kääntämistä lasten- ja fantasiakirjallisuudessa. Tutkielmassa luodaan katsaus fantasiakirjallisuutta, lastenkirjallisuutta ja uudissanoja koskevaan teoreettiseen kirjallisuuteen sekä tutkitaan käännösuniversaalien eksplisiittistyminen ja yksinkertaistuminen (Mona Baker 1993: 243–244) toteutumista suomennetussa uudissana-aineistossa. Aineisto koostuu J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjojen loitsu-uudissanastosta kokonaisuudessaan.
Tutkimusmenetelmä on kontrastiivinen analyysi, jossa valittua aineistoa tarkastellaan lähdeteksti-kohdeteksti-pareittain ja ryhmitellään se aineistossa esiintyvien, kielen rakenteeseen liittyvien säännönmukaisuuksien perusteella. Suomentajan käyttämiä, eksplisiittisyyttä ja yksinkertaisuutta lisääviä tai vähentäviä käännösratkaisuja arvioidaan näin syntyneissä kategorioissa. Arvio perustuu uudissanoissa käytetyn kielellisen materiaalin monipuolisuuteen sekä teorialähteissä esitettyihin näkemyksiin uudissanojen funktioista fantasia-kirjallisuudessa.
Harry Potter -sarja on valittu tutkimuksen aineistolähteeksi, koska se edustaa lasten- ja fantasiakirjallisuuden välistä usein häilyvää rajaa. Tutkielmassa perehdytään näiden genrejen erilaisiin määritelmiin ja niiden suhteutumiseen toisiinsa. Tutkielmassa arvioidaan, voiko suomentaja Jaana Kapari-Jatan uudissanoja koskevien käännösratkaisujen perusteella päätellä, kumpaan genreen hän on katsonut Harry Potter -sarjan sijoittuvan. Kummankin genren kääntäjällä on usein muiden tyylilajien kääntäjiä suuremmat valtuudet muokata tekstiä, lastenkirjallisuuden kohdalla lapsien yhteiskunnallisen aseman ja lasten-kirjallisuuden perinteisesti perifeerisen aseman takia, fantasiakirjallisuudessa taas teoksen fantasiamaailman eheyden ja uskottavuuden säilyttämisen vuoksi. Fantasiakirjallisuuden asema on samoin historiallisesti kirjallisuuden kaanonissa useita muita genrejä vähemmän arvostettu. Tutkielmassa pohditaan myös näiden lajityyppien nauttimaa arvostusta.
Tutkimusmenetelmä on kontrastiivinen analyysi, jossa valittua aineistoa tarkastellaan lähdeteksti-kohdeteksti-pareittain ja ryhmitellään se aineistossa esiintyvien, kielen rakenteeseen liittyvien säännönmukaisuuksien perusteella. Suomentajan käyttämiä, eksplisiittisyyttä ja yksinkertaisuutta lisääviä tai vähentäviä käännösratkaisuja arvioidaan näin syntyneissä kategorioissa. Arvio perustuu uudissanoissa käytetyn kielellisen materiaalin monipuolisuuteen sekä teorialähteissä esitettyihin näkemyksiin uudissanojen funktioista fantasia-kirjallisuudessa.
Harry Potter -sarja on valittu tutkimuksen aineistolähteeksi, koska se edustaa lasten- ja fantasiakirjallisuuden välistä usein häilyvää rajaa. Tutkielmassa perehdytään näiden genrejen erilaisiin määritelmiin ja niiden suhteutumiseen toisiinsa. Tutkielmassa arvioidaan, voiko suomentaja Jaana Kapari-Jatan uudissanoja koskevien käännösratkaisujen perusteella päätellä, kumpaan genreen hän on katsonut Harry Potter -sarjan sijoittuvan. Kummankin genren kääntäjällä on usein muiden tyylilajien kääntäjiä suuremmat valtuudet muokata tekstiä, lastenkirjallisuuden kohdalla lapsien yhteiskunnallisen aseman ja lasten-kirjallisuuden perinteisesti perifeerisen aseman takia, fantasiakirjallisuudessa taas teoksen fantasiamaailman eheyden ja uskottavuuden säilyttämisen vuoksi. Fantasiakirjallisuuden asema on samoin historiallisesti kirjallisuuden kaanonissa useita muita genrejä vähemmän arvostettu. Tutkielmassa pohditaan myös näiden lajityyppien nauttimaa arvostusta.