Luokanopettajaopiskelijoiden multimediaoppiminen iPad-intervention avulla ja kokemuksia interventiosta
Rauma, Nelli (2018-06-28)
Luokanopettajaopiskelijoiden multimediaoppiminen iPad-intervention avulla ja kokemuksia interventiosta
Rauma, Nelli
(28.06.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070326763
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070326763
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten luokanopettajaopiskelijoiden ymmärrys yhteyttämisestä ja eliöiden ravinnonhankinnasta kasvoi iPad-laitteilla toteutetun intervention avulla. Aineisto oli peräisin kvasikokeellisesta interventiotutkimuksesta. Tutkimusjoukkona oli toisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijoita (N=92). Tutkimus koostui alkumittauksesta, iPad-laitteilla toteutetusta opetusinterventiosta sekä loppumittauksesta ja opiskelijoiden kokemuksia koskevasta kyselystä.
Tutkittavat saivat oppimateriaalikseen jonkin neljästä versiosta, joissa oli pohjana sama argumentoiva teksti. Kahdessa versiossa oli mahdollista katsoa käsitekarttaa ja kahdessa hierarkkista luetteloa, joissa esiteltiin oppimateriaalin keskeisimpiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Yhdessä käsitekartallisessa ja yhdessä luetteloversiossa oli lisäksi mukana kolmea aihepiiriin liittyvää kuvaa.
Tutkielmassa selvitettiin multimediaoppimateriaalin eli kuvien, käsitekartan ja luettelon katsomisen vaikutusta oppimiseen. Lisäksi vertailtiin oppimista alkumittauspisteiden perusteella tehtyjen tasoryhmien sekä kuvien katsomisen osalta. Näiden muuttujien vaikutusta oppimiseen tarkasteltiin myös fakta- ja ongelmanratkaisutehtävän välillä. Lisäksi selvitettiin tutkittavien kokemuksia interventiosta ja tarkasteltiin, miten eri muuttujat vaikuttivat luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksiin sovelluksen avulla oppimisesta, sen toimivuudesta ja lisämateriaalista eli kuvista, käsitekartasta ja luettelosta. Oppimistulosten analysoinnissa käytettiin toistettujen mittausten varianssianalyysiä sekä epäparametrista Friedmanin testiä. Kokemuksia tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin sekä epäparametrisen Kruskal-Wallisin testin avulla.
Tutkimustulosten mukaan iPad-sovelluksen versiolla tai kuvien katsomisella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta oppimiseen. Kuvia katsoneet ja heikoimmat alkumittauspisteet saaneet kuitenkin kokivat iPad-sovelluksen avulla oppimisen, sovelluksen toimivuuden ja lisämateriaalin myönteisemmin. Se, ettei oppimistuloksissa ollut eri ryhmien välillä merkitseviä eroja, saattoi johtua esimerkiksi siitä, että ryhmät olivat varsin erikokoisia ja alkutiedoiltaan erilaisia tai siitä, että erilaiset oppijat eivät hyötyneet samalla tavalla multimediaoppimateriaaleista. Tutkimuksessa käytettyä multimediaoppimateriaalia voidaan kuitenkin pitää hyödyllisenä, sillä juuri kuvia katsoneet kokivat intervention myönteisimmin ja myönteistä oppimiskokemusta voidaan pitää arvokkaana. Jatkossa olisi kiinnostavaa selvittää, miten voisi toteuttaa toimivia multimediaoppimateriaaleja heterogeeniselle ryhmälle.
Tutkittavat saivat oppimateriaalikseen jonkin neljästä versiosta, joissa oli pohjana sama argumentoiva teksti. Kahdessa versiossa oli mahdollista katsoa käsitekarttaa ja kahdessa hierarkkista luetteloa, joissa esiteltiin oppimateriaalin keskeisimpiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Yhdessä käsitekartallisessa ja yhdessä luetteloversiossa oli lisäksi mukana kolmea aihepiiriin liittyvää kuvaa.
Tutkielmassa selvitettiin multimediaoppimateriaalin eli kuvien, käsitekartan ja luettelon katsomisen vaikutusta oppimiseen. Lisäksi vertailtiin oppimista alkumittauspisteiden perusteella tehtyjen tasoryhmien sekä kuvien katsomisen osalta. Näiden muuttujien vaikutusta oppimiseen tarkasteltiin myös fakta- ja ongelmanratkaisutehtävän välillä. Lisäksi selvitettiin tutkittavien kokemuksia interventiosta ja tarkasteltiin, miten eri muuttujat vaikuttivat luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksiin sovelluksen avulla oppimisesta, sen toimivuudesta ja lisämateriaalista eli kuvista, käsitekartasta ja luettelosta. Oppimistulosten analysoinnissa käytettiin toistettujen mittausten varianssianalyysiä sekä epäparametrista Friedmanin testiä. Kokemuksia tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin sekä epäparametrisen Kruskal-Wallisin testin avulla.
Tutkimustulosten mukaan iPad-sovelluksen versiolla tai kuvien katsomisella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta oppimiseen. Kuvia katsoneet ja heikoimmat alkumittauspisteet saaneet kuitenkin kokivat iPad-sovelluksen avulla oppimisen, sovelluksen toimivuuden ja lisämateriaalin myönteisemmin. Se, ettei oppimistuloksissa ollut eri ryhmien välillä merkitseviä eroja, saattoi johtua esimerkiksi siitä, että ryhmät olivat varsin erikokoisia ja alkutiedoiltaan erilaisia tai siitä, että erilaiset oppijat eivät hyötyneet samalla tavalla multimediaoppimateriaaleista. Tutkimuksessa käytettyä multimediaoppimateriaalia voidaan kuitenkin pitää hyödyllisenä, sillä juuri kuvia katsoneet kokivat intervention myönteisimmin ja myönteistä oppimiskokemusta voidaan pitää arvokkaana. Jatkossa olisi kiinnostavaa selvittää, miten voisi toteuttaa toimivia multimediaoppimateriaaleja heterogeeniselle ryhmälle.