Lukujonotaidot ja induktiivinen päättely vuosiluokilla 1-3
Lipponen, Mari (2018-06-30)
Lukujonotaidot ja induktiivinen päättely vuosiluokilla 1-3
Lipponen, Mari
(30.06.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070527055
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070527055
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on lukujonojen ja induktiivisen päättelyn osaaminen vuosiluokilla 1–3. Tutkimusjoukkona on 112 oppilasta. Tutkimusjoukko muodostuu yhden varsinaissuomalaisen kunnan kahdesta eri alakoulusta. Jokaiselta vuosiluokalta on molemmista kouluista valittu yksi luokka.
Lukujonotaidot ovat ymmärryksen rakentumista siitä, että luonnolliset luvut muodostavat jonon, jossa luvun ja sitä edeltävän luvun erotus on aina yksi. Lukujonotaitoja ovat kyky luetella lukuja eteen- ja taaksepäin ja tarvittaessa pysähtyä oikeaan lukuun. Lukujonotaitojen on katsottu olevan keskeinen osa lukukäsitteen ja aritmeettisten taitojen kehittymisessä kokonaislukujen alueella. Induktiivinen päättely on prosessi, jossa yksittäisistä tapauksista päätellään sääntö, joka pätee muihinkin vastaaviin tapauksiin. Molemmissa taidoissa samaa sääntöä voidaan soveltaa kerrasta toiseen peräkkäin, jolloin voi-daan ajatella taitojen rinnastuvan matemaattisessa ajattelussa toisiinsa.
Tutkimus on toteutettu poikittaisena kyselytutkimuksena. Kyselyn tehtävät on muodostettu Karen Fusonin (1988) esittelemän lukujonotaitojen kehityspolun sekä Constantinos Christoun ja Eleni Papageorgiun (2007) induktiivisen päättelyn viitekehyksen teorian pohjalta. Lukujonotehtävien muodostamiseen on lisäksi käytetty kolmea matematiikan oppikirjasarjaa. Induktiivisen päättelyn tehtäviin sovellettiin Christoun ja Papageorgiun (2007) tutkimuksessaan esittämiä esimerkkejä.
Tutkimuksessa selvitetään, millaiset lukujonotaidot oppilailla on ja ovatko lukujonotaidot tutkimusta varten muodostetun kyselyn mukaan oppilailla hallussa. Induktiivista päättelyä tutkitaan, koska sitä on tutkittu verrattain vähän. Halutaan selvittää, millaiset induktiivisen päättelyn taidot alkuluokkien oppilailla on ja verrata niitä lukujonotaitoihin. Tutkimus osoitti lukujonotaitojen olevan oppilailla paremmin hallussa kuin induktiivisen päättelyn taidot. Kolmasluokkalaisilla induktiivisen päättelyn taidot olivat lähimpänä lukujonotaitojen osaamista.
Tutkimus antaa hyvän alun lukujonotaitojen ja induktiivisen päättelyn tutkimukselle. Lukujonotaitoja omana osaamisalueena ei ole tutkittu kovin paljoa. Tässä tutkimuksessa tuli esiin lukujonotaitojen hyvä osaaminen. Niitä tulisi tutkia vielä laajemmin, jotta voidaan varmistua oppilaiden perusosaamisesta matematiikassa. Induktiivisen päättelyn tutkimista tulisi laajalti tuoda lisää tutkimuskentälle, koska induktiivisen päättelykyvyn avulla oppii hankkimaan tietoa ja löytämään säännönmukaisuuksia, joita matematiikassa tarvitaan.
Lukujonotaidot ovat ymmärryksen rakentumista siitä, että luonnolliset luvut muodostavat jonon, jossa luvun ja sitä edeltävän luvun erotus on aina yksi. Lukujonotaitoja ovat kyky luetella lukuja eteen- ja taaksepäin ja tarvittaessa pysähtyä oikeaan lukuun. Lukujonotaitojen on katsottu olevan keskeinen osa lukukäsitteen ja aritmeettisten taitojen kehittymisessä kokonaislukujen alueella. Induktiivinen päättely on prosessi, jossa yksittäisistä tapauksista päätellään sääntö, joka pätee muihinkin vastaaviin tapauksiin. Molemmissa taidoissa samaa sääntöä voidaan soveltaa kerrasta toiseen peräkkäin, jolloin voi-daan ajatella taitojen rinnastuvan matemaattisessa ajattelussa toisiinsa.
Tutkimus on toteutettu poikittaisena kyselytutkimuksena. Kyselyn tehtävät on muodostettu Karen Fusonin (1988) esittelemän lukujonotaitojen kehityspolun sekä Constantinos Christoun ja Eleni Papageorgiun (2007) induktiivisen päättelyn viitekehyksen teorian pohjalta. Lukujonotehtävien muodostamiseen on lisäksi käytetty kolmea matematiikan oppikirjasarjaa. Induktiivisen päättelyn tehtäviin sovellettiin Christoun ja Papageorgiun (2007) tutkimuksessaan esittämiä esimerkkejä.
Tutkimuksessa selvitetään, millaiset lukujonotaidot oppilailla on ja ovatko lukujonotaidot tutkimusta varten muodostetun kyselyn mukaan oppilailla hallussa. Induktiivista päättelyä tutkitaan, koska sitä on tutkittu verrattain vähän. Halutaan selvittää, millaiset induktiivisen päättelyn taidot alkuluokkien oppilailla on ja verrata niitä lukujonotaitoihin. Tutkimus osoitti lukujonotaitojen olevan oppilailla paremmin hallussa kuin induktiivisen päättelyn taidot. Kolmasluokkalaisilla induktiivisen päättelyn taidot olivat lähimpänä lukujonotaitojen osaamista.
Tutkimus antaa hyvän alun lukujonotaitojen ja induktiivisen päättelyn tutkimukselle. Lukujonotaitoja omana osaamisalueena ei ole tutkittu kovin paljoa. Tässä tutkimuksessa tuli esiin lukujonotaitojen hyvä osaaminen. Niitä tulisi tutkia vielä laajemmin, jotta voidaan varmistua oppilaiden perusosaamisesta matematiikassa. Induktiivisen päättelyn tutkimista tulisi laajalti tuoda lisää tutkimuskentälle, koska induktiivisen päättelykyvyn avulla oppii hankkimaan tietoa ja löytämään säännönmukaisuuksia, joita matematiikassa tarvitaan.