Aineettomaan omaisuuteen liittyvä haitallinen verokilpailu ja sen torjuminen
Ojala, Ilona (2018-09-28)
Aineettomaan omaisuuteen liittyvä haitallinen verokilpailu ja sen torjuminen
Ojala, Ilona
(28.09.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100537680
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100537680
Tiivistelmä
Globalisaatio ja talouden yhtenäistyminen ovat luoneet täysin uudet puitteet niin verokilpailulle
kuin monikansallisten yhtiöiden verosuunnittelullekin. Verokilpailun positiivisina vaikutuksina veroesteet
pääoman liikkuvuuden tieltä ovat kadonneet, minkä myötä yritykset ovat pystyneet tehostamaan
toimintojaan. Viime vuosikymmeninä huomio on kuitenkin kohdistunut entistä tiukemmin
verokilpailun haitallisiin vaikutuksiin, sillä globalisaatio on aiheuttanut sen, että valtioiden harjoittamalla
veropolitiikalla on yhä suuremmat vaikutukset myös muiden maiden verotukseen ja niiden
saamiin verotuloihin. Etenkin EU-alueella verokilpailu on ollut kovaa, sillä yhteiset sisämarkkinat
on luoneet otolliset puitteet monikansallisten yritysten verosuunnittelulle.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkä takia aineeton omaisuus on ollut niin houkutteleva
kohde haitalliselle verokilpailulle sekä miksi ja millä tavoin haitalliseen verokilpailuun on
pitänyt puuttua. Haitallinen verokilpailu on noussut yhä keskeisemmäksi puheenaiheeksi, sillä
OECD:n ja G20-maiden vuonna 2013 aloittaman BEPS-hankkeen avulla pyritään estämään monikansallisten
yrityksien keinotekoinen voittojen siirto ja veropohjan rapautuminen.
Tutkielma on vero-oikeudellinen ja tutkimuksen metodi on pääsääntöisesti oikeuspoliittinen, sillä
tutkimuksen keskiössä on muutoksen alla oleva ilmiö. Tärkeimpiä lähteitä tälle gradutyölle ovat
OECD:n julkaisemat raportit ja ohjeet, EU-direktiivit ja -sopimukset sekä ajankohtaiset julkaisut ja
tutkimukset aiheeseen liittyen. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että puutteellinen ohjeistus
aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelussa, yhteisten sisämarkkinoiden 28 eri verotusjärjestelmää
ja tätä hyödyntävä monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu ovat johtaneet jäsenvaltioiden
välillä käytävään haitalliseen verokilpailuun. Yhdessä nämä ovat johtaneet veropohjan
rapautumiseen, kun verotulot ovat kohdistuneet väärille tahoille tai tuloja ei ole verotettu ollenkaan.
Tähän vastaaminen on puolestaan vaatinut toimia haitallisen verokilpailun torjumiseksi niin
OECD:ltä, EU:lta kuin yksittäisiltä jäsenvaltioitakin.
kuin monikansallisten yhtiöiden verosuunnittelullekin. Verokilpailun positiivisina vaikutuksina veroesteet
pääoman liikkuvuuden tieltä ovat kadonneet, minkä myötä yritykset ovat pystyneet tehostamaan
toimintojaan. Viime vuosikymmeninä huomio on kuitenkin kohdistunut entistä tiukemmin
verokilpailun haitallisiin vaikutuksiin, sillä globalisaatio on aiheuttanut sen, että valtioiden harjoittamalla
veropolitiikalla on yhä suuremmat vaikutukset myös muiden maiden verotukseen ja niiden
saamiin verotuloihin. Etenkin EU-alueella verokilpailu on ollut kovaa, sillä yhteiset sisämarkkinat
on luoneet otolliset puitteet monikansallisten yritysten verosuunnittelulle.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkä takia aineeton omaisuus on ollut niin houkutteleva
kohde haitalliselle verokilpailulle sekä miksi ja millä tavoin haitalliseen verokilpailuun on
pitänyt puuttua. Haitallinen verokilpailu on noussut yhä keskeisemmäksi puheenaiheeksi, sillä
OECD:n ja G20-maiden vuonna 2013 aloittaman BEPS-hankkeen avulla pyritään estämään monikansallisten
yrityksien keinotekoinen voittojen siirto ja veropohjan rapautuminen.
Tutkielma on vero-oikeudellinen ja tutkimuksen metodi on pääsääntöisesti oikeuspoliittinen, sillä
tutkimuksen keskiössä on muutoksen alla oleva ilmiö. Tärkeimpiä lähteitä tälle gradutyölle ovat
OECD:n julkaisemat raportit ja ohjeet, EU-direktiivit ja -sopimukset sekä ajankohtaiset julkaisut ja
tutkimukset aiheeseen liittyen. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että puutteellinen ohjeistus
aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelussa, yhteisten sisämarkkinoiden 28 eri verotusjärjestelmää
ja tätä hyödyntävä monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu ovat johtaneet jäsenvaltioiden
välillä käytävään haitalliseen verokilpailuun. Yhdessä nämä ovat johtaneet veropohjan
rapautumiseen, kun verotulot ovat kohdistuneet väärille tahoille tai tuloja ei ole verotettu ollenkaan.
Tähän vastaaminen on puolestaan vaatinut toimia haitallisen verokilpailun torjumiseksi niin
OECD:ltä, EU:lta kuin yksittäisiltä jäsenvaltioitakin.