Kokemukset vertaisohjaajuudesta päihdekuntoutuslaitoksessa : Vertaisohjaaja vertaisen, toipujan ja työntekijän rooleissa
Ranta, Tiina (2018-10-07)
Kokemukset vertaisohjaajuudesta päihdekuntoutuslaitoksessa : Vertaisohjaaja vertaisen, toipujan ja työntekijän rooleissa
Ranta, Tiina
(07.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101238157
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101238157
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä merkityksiä vertaisohjaajat, ammattilaiset ja päihdekuntoutujat antavat vertaisohjaajuudelle päihdekuntoutuslaitoksessa. Tutkielmassa kartoitetaan vertaisohjaajien asemaa, ammattilaisten ja vertaisohjaajien toiminnan ja toimenkuvien eroja sekä vertaisohjaajatoimintaan liittyviä haasteita, vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Aineisto on kerätty haastattelemalla Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen vertaisohjaajia, ammattilaisia ja päihdekuntoutujia. Aineisto koostuu viiden kuntoutujan yksilöhaastatteluista sekä vertaisohjaajien ja ammattilaisten fokusryhmähaastatteluista. Haastatteluja ohjasi teemahaastattelurunko ja haastatteluaineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Tutkielmassani nousi esille kolme selvää roolia, joista vertaisohjaajuus muodostuu. Vertaisohjaajan rooleja ovat vertainen, toipuja ja työntekijä ja tutkimuskysymyksiin vastataan näiden roolien kautta. Toimiessaan vertaisen roolissa vertaisohjaaja on esimerkki, tulkki ja läheinen. Toipujan roolissa vertaisohjaaja on päihdetoipuja ja työhönkuntoutuja ja työntekijän roolissa työyhteisön jäsen ja vastuun jakaja. Vertaisohjaajien ja ammattilaisten yhteistyö Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksesta on hyvä esimerkki jaetusta asiantuntijuudesta ja yhteiskehittämisestä. Vertaisohjaajat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä yhteistyössä ammattilaisten kanssa. He toimivat esimerkkeinä toipumisesta sekä päihdekuntoutujille että ammattilaisille. Vertaisohjaajien oma hoito tapahtuu muualla, mutta työ tukee toipumista ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua työelämään ja sosiaali- ja terveysalan työhön.
Vertaisohjaajien työn tukirakenteet ovat pääsääntöisesti kunnossa, lukuun ottamatta perehdytystä, jonka taso vaihtelee. Vertaisohjaajien ja ammattilaisten toimenkuvien keskeisimpiä eroja ovat se, että ammattilaiset vastaavat kokonaisuudesta, virastoasioista, asiakastekstien kirjaamisesta ja yhteistyöstä avohuollon kanssa, kun taas vertaisohjaajat toimivat vertaistukena, ohjaavat ryhmiä ja ottavat vastaan uusia kuntoutujia. Vertaisohjaajat pystyvät olemaan enemmän läsnä, antamaan kuntoutujille aikaa ja vapaamuotoisempaa tukea.
Tutkielman tulosten perusteella Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota vertaisohjaajien perehdyttämiseen. Vertaisohjaajien koulutusmahdollisuuksia tulisi myös kehittää sekä täydennyskoulutuksen, että vertaisohjaajien jatkopolkujen näkökulmista. Kuntoutuskeskuksen asiantuntemusta voisi hyödyntää myös laajemmin vertaisohjaajien kouluttamisessa muihin päihdepalveluyksiköihin. Vertaisohjaajamallia tulisi laajentaa ja kehittää. Vertaisohjaajatoiminnan jalkauttaminen tuetusti ja koordinoidusti Helsingin kaupungin kaikkiin päihdepalveluyksiköihin olisi perusteltua.
Tutkielmassani nousi esille kolme selvää roolia, joista vertaisohjaajuus muodostuu. Vertaisohjaajan rooleja ovat vertainen, toipuja ja työntekijä ja tutkimuskysymyksiin vastataan näiden roolien kautta. Toimiessaan vertaisen roolissa vertaisohjaaja on esimerkki, tulkki ja läheinen. Toipujan roolissa vertaisohjaaja on päihdetoipuja ja työhönkuntoutuja ja työntekijän roolissa työyhteisön jäsen ja vastuun jakaja. Vertaisohjaajien ja ammattilaisten yhteistyö Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksesta on hyvä esimerkki jaetusta asiantuntijuudesta ja yhteiskehittämisestä. Vertaisohjaajat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä yhteistyössä ammattilaisten kanssa. He toimivat esimerkkeinä toipumisesta sekä päihdekuntoutujille että ammattilaisille. Vertaisohjaajien oma hoito tapahtuu muualla, mutta työ tukee toipumista ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua työelämään ja sosiaali- ja terveysalan työhön.
Vertaisohjaajien työn tukirakenteet ovat pääsääntöisesti kunnossa, lukuun ottamatta perehdytystä, jonka taso vaihtelee. Vertaisohjaajien ja ammattilaisten toimenkuvien keskeisimpiä eroja ovat se, että ammattilaiset vastaavat kokonaisuudesta, virastoasioista, asiakastekstien kirjaamisesta ja yhteistyöstä avohuollon kanssa, kun taas vertaisohjaajat toimivat vertaistukena, ohjaavat ryhmiä ja ottavat vastaan uusia kuntoutujia. Vertaisohjaajat pystyvät olemaan enemmän läsnä, antamaan kuntoutujille aikaa ja vapaamuotoisempaa tukea.
Tutkielman tulosten perusteella Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota vertaisohjaajien perehdyttämiseen. Vertaisohjaajien koulutusmahdollisuuksia tulisi myös kehittää sekä täydennyskoulutuksen, että vertaisohjaajien jatkopolkujen näkökulmista. Kuntoutuskeskuksen asiantuntemusta voisi hyödyntää myös laajemmin vertaisohjaajien kouluttamisessa muihin päihdepalveluyksiköihin. Vertaisohjaajamallia tulisi laajentaa ja kehittää. Vertaisohjaajatoiminnan jalkauttaminen tuetusti ja koordinoidusti Helsingin kaupungin kaikkiin päihdepalveluyksiköihin olisi perusteltua.