Referatiivirakenteet ja että-lauseet objektina kolmessa tietokirjassa
Vainisto, Emilia (2018-10-18)
Referatiivirakenteet ja että-lauseet objektina kolmessa tietokirjassa
Vainisto, Emilia
(18.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948512
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948512
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani objektin asemassa olevien referatiivirakenteiden ja että-lauseiden esiintymistä kolmessa tietokirjassa. Tutkielmani kuuluu syntaksin tutkimuksen alaan. Aineiston analyysi keskittyy referatiivirakenteiden ja että-lauseiden esiintymisfrekvensseihin, passiivin ja aktiivin käytön määrälliseen suhteeseen, saman virkkeen sisällä olevien referatiivirakenteiden ja että-lauseiden syntaktisiin suhteisiin sekä rakenteiden yhteydessä käytettäviin transitiiviverbeihin ja niiden esiintymisfrekvensseihin. Että-lauseiden yhteydessä tarkastelen myös tukipronominin esiintymistä sekä upotetun sivulauseen käyttöä että-lauseen keskellä. Vertailen referatiivirakenteiden ja että-lauseiden esiintymistä sekä kunkin teoksen sisällä että eri teosten välillä. Tutkimukseni on pääosin kvantitatiivinen, koska referatiivirakenteiden ja että-lauseiden sekä niiden yhteydessä olevien verbien esiintymisfrekvenssit ovat tutkimuksessa keskeisessä osassa.
Tutkimusaineistoni muodostuu kolmesta vuosina 2008–2017 julkaistusta tietokirjasta. Tietokirjat ovat Liisa Keltikangas-Järvisen ”Temperamentti, stressi ja elämänhallinta”, Marko Leppäsen ja Adela Pajusen ”Terveysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto” sekä Pekka Matilaisen ”Muutoksen tekijät – Renessanssin synty ja perintö”. Kukin tietokirjoista edustaa eri tieteenalaa mutta samaa tekstilajia, tietokirjallisuutta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että objektina toimivia referatiivirakenteita on aineistossa huomattavasti vähemmän kuin objektina toimivia että-lauseita. Tietokirjojen välillä on eroja siinä, ovatko referatiivirakenteiden ja että-lauseiden keskinäiset esiintymisfrekvenssit kaukana toisistaan vai lähellä toisiaan. Passiivimuotoisia rakenteita on aineistossa merkittävästi vähemmän kuin aktiivimuotoisia. Monipolvisia, useita referatiivirakenteita ja että-lauseita sisältäviä virkkeitä esiintyy aineistossa suhteellisen vähän. Osassa tapauksista samassa virkkeessä olevat referatiivirakenne ja että-lause tai kaksi että-lausetta ovat keskenään alistussuhteessa ja osassa taas eivät.
Tutkimuksessa saatiin selville, että aineiston referatiivirakenteiden ja että-lauseiden hallitsevissa lauseissa esiintyy useisiin eri semanttisiin alaryhmiin kuuluvia verbejä. Verbien esiintymisfrekvenssit eri semanttisissa alaryhmissä poikkeavat toisistaan teosten välillä. Yleisimmin objektina toimivien referatiivirakenteiden ja että-lauseiden yhteydessä on kommunikaatioverbien ja havaintoa tai propositionaalista asennetta ilmaisevien mentaalisten verbien esiintymiä.
Tutkimusaineistoni muodostuu kolmesta vuosina 2008–2017 julkaistusta tietokirjasta. Tietokirjat ovat Liisa Keltikangas-Järvisen ”Temperamentti, stressi ja elämänhallinta”, Marko Leppäsen ja Adela Pajusen ”Terveysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto” sekä Pekka Matilaisen ”Muutoksen tekijät – Renessanssin synty ja perintö”. Kukin tietokirjoista edustaa eri tieteenalaa mutta samaa tekstilajia, tietokirjallisuutta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että objektina toimivia referatiivirakenteita on aineistossa huomattavasti vähemmän kuin objektina toimivia että-lauseita. Tietokirjojen välillä on eroja siinä, ovatko referatiivirakenteiden ja että-lauseiden keskinäiset esiintymisfrekvenssit kaukana toisistaan vai lähellä toisiaan. Passiivimuotoisia rakenteita on aineistossa merkittävästi vähemmän kuin aktiivimuotoisia. Monipolvisia, useita referatiivirakenteita ja että-lauseita sisältäviä virkkeitä esiintyy aineistossa suhteellisen vähän. Osassa tapauksista samassa virkkeessä olevat referatiivirakenne ja että-lause tai kaksi että-lausetta ovat keskenään alistussuhteessa ja osassa taas eivät.
Tutkimuksessa saatiin selville, että aineiston referatiivirakenteiden ja että-lauseiden hallitsevissa lauseissa esiintyy useisiin eri semanttisiin alaryhmiin kuuluvia verbejä. Verbien esiintymisfrekvenssit eri semanttisissa alaryhmissä poikkeavat toisistaan teosten välillä. Yleisimmin objektina toimivien referatiivirakenteiden ja että-lauseiden yhteydessä on kommunikaatioverbien ja havaintoa tai propositionaalista asennetta ilmaisevien mentaalisten verbien esiintymiä.