Suomen ja Ranskan korkeakoulutasolla tarjottavan tulkkausopetuksen keskinäinen vertailu konferenssitulkkauksen laatukriteerien näkökulmasta
Kurvinen, Maria (2018-12-03)
Suomen ja Ranskan korkeakoulutasolla tarjottavan tulkkausopetuksen keskinäinen vertailu konferenssitulkkauksen laatukriteerien näkökulmasta
Kurvinen, Maria
(03.12.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901112025
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901112025
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa perehdytään Suomen ja Ranskan tulkkauskoulutuksiin ja vertaillaan niitä keskenään. Koulutuksia tarkastellaan erityisesti konferenssitulkkauksen näkökulmasta. European Masters in Conference Interpreting eli EMCI on konferenssitulkkikouluja varten tehty verkosto, jonka laatukriteerien avulla varmistetaan muun muassa Euroopan unionin konferenssitulkkien korkea koulutus. EMCI:n laatukriteerit esitellään myös tässä tutkimuksessa, ja ne toimivat mittapuuna tutkimuksessa mukana olevien tulkkauskoulutusten vertailussa.
Tulkkauksen laadun ja koulutuksen tutkimisessa ovat ansioituneet esimerkiksi Ingrid Kurz (1989, 1993, 2001), Hildegund Bühler (1986), Daniel Gile (1991, 1995, 2001) ja Franz Pöchhacker (2010), joiden tutkimuksia esittelen muiden muassa pohjustuksena hyvän tulkkauslaadun määrittelyyn. Näistä tutkimuksista saatuja tuloksia käytän hyödyksi myös omassa vertailussani.
Sain neljän suomalaisen ja neljän ranskalaisen korkeakoulun tulkkausopintojen ohjelmat joko koulutusten verkkosivuilta tai pyytämällä ne käyttööni tätä tutkimusta varten. Esittelen aluksi tulkkausohjelmat maakohtaisesti yksi korkeakoulu kerrallaan. Lopuksi kokoan ohjelmat vertailutaulukkoon, johon merkitsin myös kategorioittain tulkille tärkeitä tietotaitoja. Vertailukeinona käytän kursseista saatavien opintopisteiden määrää, ja analyysissa pohdin koulutusten laajuutta verrattuna toisiinsa sekä EMCI:n kriteereihin.
Tutkimuksen yhteenvedossa totean, että Ranskassa on mahdollisuus kouluttautua konferenssitulkiksi korkeakoulutasolla. Suomessa ei ollut tutkimuksen teko- ja ilmestymisvaiheessa konferenssitulkkien koulutusta, vaikka käännöstieteen ja kielten opiskelijoille on tarjolla tulkkausopintoja. Suomessa tulkkausopinnot painottuvat enemmän oikeustulkkaukseen tai toimivat laajuudeltaan pienenä esittelynä tulkin tietotaitoihin ja ammattiin. Ranskassa konferenssitulkkikoulutusten lisäksi korkeakoulutasoista tulkkauksen opetusta on myös saatavilla lyhyinä ohjelmina, joissa ei erikoistuta johonkin tiettyyn tulkkaustapaan. Maiden koulutuksissa on siis yhtäläisyyksiä suppeampien koulutusten osalta, mutta Ranskan konferenssitulkkauskoulutus on selkeästi korkeatasoisempaa kuin Suomessa. Ranskassa on jopa kaksi EMCI-koulutusta tarjoavaa paikkaa ja muita konferenssitulkkaukseen painottuneita opintokokonaisuuksia. Suomen korkeakouluissa tarjotaan konferenssitulkkauksen yksittäisiä kursseja, joten maakohtainen ero on suuri. Suomessa ei ole EMCI-tasoista koulutusta, joten myös konferenssitulkkauksen laatukriteerit täyttyvät varmemmin Ranskassa.
Tulkkauksen laadun ja koulutuksen tutkimisessa ovat ansioituneet esimerkiksi Ingrid Kurz (1989, 1993, 2001), Hildegund Bühler (1986), Daniel Gile (1991, 1995, 2001) ja Franz Pöchhacker (2010), joiden tutkimuksia esittelen muiden muassa pohjustuksena hyvän tulkkauslaadun määrittelyyn. Näistä tutkimuksista saatuja tuloksia käytän hyödyksi myös omassa vertailussani.
Sain neljän suomalaisen ja neljän ranskalaisen korkeakoulun tulkkausopintojen ohjelmat joko koulutusten verkkosivuilta tai pyytämällä ne käyttööni tätä tutkimusta varten. Esittelen aluksi tulkkausohjelmat maakohtaisesti yksi korkeakoulu kerrallaan. Lopuksi kokoan ohjelmat vertailutaulukkoon, johon merkitsin myös kategorioittain tulkille tärkeitä tietotaitoja. Vertailukeinona käytän kursseista saatavien opintopisteiden määrää, ja analyysissa pohdin koulutusten laajuutta verrattuna toisiinsa sekä EMCI:n kriteereihin.
Tutkimuksen yhteenvedossa totean, että Ranskassa on mahdollisuus kouluttautua konferenssitulkiksi korkeakoulutasolla. Suomessa ei ollut tutkimuksen teko- ja ilmestymisvaiheessa konferenssitulkkien koulutusta, vaikka käännöstieteen ja kielten opiskelijoille on tarjolla tulkkausopintoja. Suomessa tulkkausopinnot painottuvat enemmän oikeustulkkaukseen tai toimivat laajuudeltaan pienenä esittelynä tulkin tietotaitoihin ja ammattiin. Ranskassa konferenssitulkkikoulutusten lisäksi korkeakoulutasoista tulkkauksen opetusta on myös saatavilla lyhyinä ohjelmina, joissa ei erikoistuta johonkin tiettyyn tulkkaustapaan. Maiden koulutuksissa on siis yhtäläisyyksiä suppeampien koulutusten osalta, mutta Ranskan konferenssitulkkauskoulutus on selkeästi korkeatasoisempaa kuin Suomessa. Ranskassa on jopa kaksi EMCI-koulutusta tarjoavaa paikkaa ja muita konferenssitulkkaukseen painottuneita opintokokonaisuuksia. Suomen korkeakouluissa tarjotaan konferenssitulkkauksen yksittäisiä kursseja, joten maakohtainen ero on suuri. Suomessa ei ole EMCI-tasoista koulutusta, joten myös konferenssitulkkauksen laatukriteerit täyttyvät varmemmin Ranskassa.