Voidaanko kieliluokkien valintakokeella ennustaa kielellisiä taitoja, lukemista, kirjoittamista ja luetun ymmärtämistä kolmannella luokalla?
Järvinen, Sanni (2019-01-07)
Voidaanko kieliluokkien valintakokeella ennustaa kielellisiä taitoja, lukemista, kirjoittamista ja luetun ymmärtämistä kolmannella luokalla?
Järvinen, Sanni
(07.01.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902276510
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902276510
Tiivistelmä
Turussa koulunsa aloittavien lasten on esikouluvuoden keväällä mahdollisuus pyrkiä valintakokeen kautta opiskelemaan peruskoulun ajaksi kieliluokille, joilla osa opetuksesta tehdään vieraalla kielellä. Oppimistutkimuksen keskus on vastannut kieliluokkien valintakokeen järjestämisestä vuodesta 2004 lähtien. Valintakokeessa arvioidaan äännetietoisuutta, taivutus- ja aikamuotojen hallintaa, nopeaa sarjallista nimeämistä, sanavarastoa, kuullun ymmärtämistä ja ohjeiden ymmärtämistä, joiden tiedetään olevan yhteydessä hyvään lukutaitoon ja kielitaitoon. Tarkoitus on varmistaa, että kieliluokalla opiskelevilla lapsilla on riittävät edellytykset opiskella ensimmäisinä kouluvuosina muiden oppiaineiden lisäksi vierasta kieltä ja myöhemmin opiskella myös uusia asioita vieraalla kielellä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia kieliluokkien valintakokeeseen osallistuneiden lasten suoriutumista kolmannella luokalla ja arvioida sitä, ennustaako kieliluokkien valintakoe niitä taitoja, joita sen avulla halutaan ennustaa. Lisäksi tarkoituksena on antaa tarvittaessa kehitysehdotuksia valintakokeeseen.
Tutkimuksessa arvioitiin vuonna 2014 kieliluokkien valintakokeeseen osallistuneiden lasten kielellistä päättelyä Wechsler Intelligence Scale For Children – IV -testin avulla, kuulonvaraista kielellistä muistia Nepsy- II -osiolla, lukemisen sujuvuutta ja tarkkuutta, oikeinkirjoitusta ja luetun ymmärtämistä Lukilasse 2 -tehtävillä kolmannella luokalla. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017 ja siihen osallistui 63 saksan, ranskan ja englannin kieliluokilla opiskelevaa lasta.
Tulosten perusteella kieliluokkien valintakoe oli kokonaisuutena yhteydessä niihin taitoihin, joita sen avulla pyritään ennustamaan. Sanavarasto oli yhteydessä kielelliseen päättelyyn; kuullun ymmärtäminen kuulonvaraiseen kielelliseen muistiin; nopea sarjallinen nimeäminen ja taivutusmuotojen hallinta lukemisen sujuvuuteen ja tarkkuuteen. Osa tuloksista poikkesi kuitenkin aiemman tutkimustiedon perusteella oletetuista yhteyksistä, mikä antaa aihetta kieliluokkien valintakokeen osioiden kriittiseen tarkasteluun. Valintakokeen osioista ohjeiden ymmärtäminen ei ollut yhteydessä mihinkään seurantatutkimuksessa arvioituun taitoon ja toisaalta oikeinkirjoitukselle tai luetun ymmärtämiselle ei löytynyt valintakokeiden osioiden joukosta yhtään selittäjää. Joidenkin tutkimuksessa käytettyjen menetelmien heikko reliabiliteetti ja selkeä kattoefekti saattavat selittää sitä, että yhteydet eivät tulleet näkyviin. Osa valintakokeen osioista kannattaisi tämän tutkimuksen perusteella vaihtaa paremmin erotteleviin.
Tutkimuksessa arvioitiin vuonna 2014 kieliluokkien valintakokeeseen osallistuneiden lasten kielellistä päättelyä Wechsler Intelligence Scale For Children – IV -testin avulla, kuulonvaraista kielellistä muistia Nepsy- II -osiolla, lukemisen sujuvuutta ja tarkkuutta, oikeinkirjoitusta ja luetun ymmärtämistä Lukilasse 2 -tehtävillä kolmannella luokalla. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017 ja siihen osallistui 63 saksan, ranskan ja englannin kieliluokilla opiskelevaa lasta.
Tulosten perusteella kieliluokkien valintakoe oli kokonaisuutena yhteydessä niihin taitoihin, joita sen avulla pyritään ennustamaan. Sanavarasto oli yhteydessä kielelliseen päättelyyn; kuullun ymmärtäminen kuulonvaraiseen kielelliseen muistiin; nopea sarjallinen nimeäminen ja taivutusmuotojen hallinta lukemisen sujuvuuteen ja tarkkuuteen. Osa tuloksista poikkesi kuitenkin aiemman tutkimustiedon perusteella oletetuista yhteyksistä, mikä antaa aihetta kieliluokkien valintakokeen osioiden kriittiseen tarkasteluun. Valintakokeen osioista ohjeiden ymmärtäminen ei ollut yhteydessä mihinkään seurantatutkimuksessa arvioituun taitoon ja toisaalta oikeinkirjoitukselle tai luetun ymmärtämiselle ei löytynyt valintakokeiden osioiden joukosta yhtään selittäjää. Joidenkin tutkimuksessa käytettyjen menetelmien heikko reliabiliteetti ja selkeä kattoefekti saattavat selittää sitä, että yhteydet eivät tulleet näkyviin. Osa valintakokeen osioista kannattaisi tämän tutkimuksen perusteella vaihtaa paremmin erotteleviin.