Kolmen valtakunnan perillinen : Turun kehruuhuoneen arkiston asiakirjojen elinkaari ja asema tutkimuksessa
Henttonen, Emilia (2019-02-12)
Kolmen valtakunnan perillinen : Turun kehruuhuoneen arkiston asiakirjojen elinkaari ja asema tutkimuksessa
Henttonen, Emilia
(12.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903148864
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903148864
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkin Turun kehruuhuoneen arkiston asiakirjojen elinkaarta sekä tutkimuksellista asemaa. Turun kehruuhuone oli vuosien 1735–1881 aikana toiminut naisvankila, jonka vangit pakotettiin osana vankeusrangaistustaan raskaisiin kehruutöihin. Suomen ensimmäisenä naisvankilana se on historiallisesti merkittävässä asemassa, mutta siitä huolimatta Turun kehruuhuone on erittäin vähän tutkittu aihe, joka on pääasiallisesti kadonnut yhteiskuntamme muistista. Tässä työssä pohdin, miksi näin on päässyt käymään. Tämän lisäksi pohdin Turun kehruuhuoneen arkiston asiakirjojen kohtaloa: miten ne ovat syntyneet, missä niitä on säilytetty ja miten Turun kehruuhuoneen arkisto on muodostettu niistä. Erityistä huomiota saavat asiakirjat, joiden elinkaaren kulku on jotenkin poikkeuksellinen muihin kyseisen arkiston asiakirjoihin verrattuna. Tutkin Turun kehruuhuoneen arkistoa sekä arkistotieteellisestä että historiallisesta näkökulmasta.
Tutkimukseni osoittaa, miten Turun kehruuhuoneen arkiston asiakirjojen elinkaari on ollut hyvin monimuotoinen ja vaiherikas; sitä ovat kohdanneet niin ympäristöstä johtuneet katastrofit kuin huolimattomasta käsittelystä aiheutuneet ongelmat. Sattumallakin on ollut oma osuutensa siihen, miltä Turun kehruuhuoneen arkisto näyttää tänä päivänä. Etenkin yhdestä asiakirjasta on löydettävissä yllättävää kerroksellisuutta, joka tuo uutta näkökulmaa kehruuhuoneen asiakirjojen tutkimukseen. Tämän ansiosta aineistoa voi käyttää muuhunkin, kuin vain Turun kehruuhuoneen tutkimiseen, ja tuhosta on syntynyt jotain uutta ja arvokasta. Näin ollen elinkaari ja tutkimus kietoutuvat toinen toisiinsa: elinkaaressa koetut kolhut ovat synnyttäneet uutta tutkimusmateriaalia, ja näin elävöittäneet Turun kehruuhuoneen arkiston asiakirjojen tutkimuksellista merkitystä.
Tutkimukseni osoittaa, miten Turun kehruuhuoneen arkiston asiakirjojen elinkaari on ollut hyvin monimuotoinen ja vaiherikas; sitä ovat kohdanneet niin ympäristöstä johtuneet katastrofit kuin huolimattomasta käsittelystä aiheutuneet ongelmat. Sattumallakin on ollut oma osuutensa siihen, miltä Turun kehruuhuoneen arkisto näyttää tänä päivänä. Etenkin yhdestä asiakirjasta on löydettävissä yllättävää kerroksellisuutta, joka tuo uutta näkökulmaa kehruuhuoneen asiakirjojen tutkimukseen. Tämän ansiosta aineistoa voi käyttää muuhunkin, kuin vain Turun kehruuhuoneen tutkimiseen, ja tuhosta on syntynyt jotain uutta ja arvokasta. Näin ollen elinkaari ja tutkimus kietoutuvat toinen toisiinsa: elinkaaressa koetut kolhut ovat synnyttäneet uutta tutkimusmateriaalia, ja näin elävöittäneet Turun kehruuhuoneen arkiston asiakirjojen tutkimuksellista merkitystä.