Palvelukeskusinvestoinnin vaikutuksien arviointi: hyödyt ja haitat : Case Hartela
Kalske, Henrik (2019-03-25)
Palvelukeskusinvestoinnin vaikutuksien arviointi: hyödyt ja haitat : Case Hartela
Kalske, Henrik
(25.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041812840
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041812840
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kustannus-hyötyanalyysin avulla voidaan analysoida palvelukeskusmalliin siirtymisen perusteltavuutta. Tutkimuksen kohteena on case-yrityksen organisaatiomuutoksen yhteydessä perustettu taloushallinnon palvelukeskus. Tutkimuksessa palvelukeskusta tarkastellaan kustannus-hyötyanalyysin kautta, jossa investointiin jo sitoutuneet kustannukset ja hyödyt selvitetään perusteellisesti, sekä arvioidaan tulevaisuuden kustannuksia ja hyötyjä.
Kyseessä on kvalitatiivinen case-tutkimus. Tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin case-yrityksen kirjanpidosta, jonka lisäksi aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla, sekä suoritettiin aktiivisesti osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen case-yritys on Hartela Yhtiöt Oy.
Tarkasteltaessa tutkimuksessa suoritettua rahamääräistä laskelmaa on palvelukeskusinvestointi korkokannasta riippuen 6-8 vuoden jälkeen kannattava. Kustannus-hyötyanalyysia suoritettaessa suurimmat ongelmat liittyivät ei-rahamääräisten kustannusten ja hyötyjen arvioimiseen. Tästä syystä subjektiivisiin arvioihin perustuvat laadulliset kustannukset ja hyödyt päätettiin jättää osin kvantitatiivisen analyysin ulkopuolelle. Laadullisten tekijöiden toteutumista pohdittiin erikseen kustannus-hyötyanalyysin suorittamisen jälkeen.
Tutkimus tukee kirjallisuutta siinä, että kustannus-hyötyanalyysi on hyvä, joskaan ei täydellinen työkalu palvelukeskusmalliin siirtymisen perustelussa. Jatkotutkimuksen tulisikin keskittyä tarkemmin siihen, kuinka laadullisia kustannuksia ja hyötyjä voitaisiin yksinkertaisia malleja käyttäen muuttaa paremmin kvantitatiiviseen analyysiin sopiviksi.
Kyseessä on kvalitatiivinen case-tutkimus. Tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin case-yrityksen kirjanpidosta, jonka lisäksi aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla, sekä suoritettiin aktiivisesti osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen case-yritys on Hartela Yhtiöt Oy.
Tarkasteltaessa tutkimuksessa suoritettua rahamääräistä laskelmaa on palvelukeskusinvestointi korkokannasta riippuen 6-8 vuoden jälkeen kannattava. Kustannus-hyötyanalyysia suoritettaessa suurimmat ongelmat liittyivät ei-rahamääräisten kustannusten ja hyötyjen arvioimiseen. Tästä syystä subjektiivisiin arvioihin perustuvat laadulliset kustannukset ja hyödyt päätettiin jättää osin kvantitatiivisen analyysin ulkopuolelle. Laadullisten tekijöiden toteutumista pohdittiin erikseen kustannus-hyötyanalyysin suorittamisen jälkeen.
Tutkimus tukee kirjallisuutta siinä, että kustannus-hyötyanalyysi on hyvä, joskaan ei täydellinen työkalu palvelukeskusmalliin siirtymisen perustelussa. Jatkotutkimuksen tulisikin keskittyä tarkemmin siihen, kuinka laadullisia kustannuksia ja hyötyjä voitaisiin yksinkertaisia malleja käyttäen muuttaa paremmin kvantitatiiviseen analyysiin sopiviksi.