Aidaton maanpäällinen taivas. Gerrard Winstanleyn englantilaisuus ja ehdotus kansakunnasta 1600-luvun puolenvälin Englannissa
Kokkonen, Lauri (2012-12-18)
Aidaton maanpäällinen taivas. Gerrard Winstanleyn englantilaisuus ja ehdotus kansakunnasta 1600-luvun puolenvälin Englannissa
Kokkonen, Lauri
(18.12.2012)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012121810326
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012121810326
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani 1600-luvulla eläneen Gerrard Winstanleyn käsityksiä
englantilaisuudestaan sekä hänen ehdotustaan uudenlaisesta Englannin kansakunnasta.
Winstanley oli valtaeliitin ulkopuolinen kauppias. Hän joutui muiden aikansa
englantilaisten tavoin pohtimaan kansalaisuuttaan ja uskollisuutensa kohdetta
tilanteessa, jossa kuningas ja parlamentti taistelivat vallasta asein ja hakivat kannatusta
asioilleen myös painotuottein. Sisällissodan aikana painotuotteita pystyi julkaisemaan
muun muassa kuningashuoneen sensuurikoneiston hiljentymisen myötä
poikkeuksellisen vapaasti. Keskustelua Englannin tulevaisuudesta, oikeasta
hallintomallista sekä uskonnosta käytiin vilkkaasti ja siihen osallistui englantilaisia
yhteiskunnan kaikista kerroksista.
Winstanley toimi paremmaksi kokemansa Englannin puolesta hänelle avointen
hallintoelinten lisäksi kirjallisesti ja suoraan. Hän perusti samanmielistensä kanssa
siirtokunnan, jossa he toteuttivat joutomaata viljelemällä päävaatimustaan kaikkien
englantilaisten oikeudesta maahan. Ryhmittymää kutsuttiin diggerseiksi.
Alkuperäisaineistonani on Winstanleyn kuusitoista vuosina 1648-1652 julkaistua
pamflettia. Tarkastelen sitä, miten hän esitti ja millaiseksi hän koki englantilaisuutensa
ja Englannin kansakunnan sekä miten hän hyödynsi niitä perustellessaan
yhteiskunnallisia vaatimuksiaan. Suhteutan niitä aikalaislähteiden sekä Winstanleyn
elämää, sisällissodan yhteiskunnallista tilannetta ja uuden ajan alun englantilaista
kansallisuusaatetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden avulla hänen ympäristönsä
tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoihin toimia sekä kirjoittaa.
Tutkielmani sijoittuu englantilaisen kansallisuusaatteen ja kansallisten identiteettien
tutkimukseen. Ymmärrän englantilaisuuden osaksi Winstanleyn identiteettiä, joka oli
rakentunut koko hänen elämänsä aikana ja jota hän rakensi myös teksteissään. Lähestyn
Englannin kansakuntaa symbolina, jonka sisällön määrittelystä sekä käytöstä omien
tavoitteiden ajamiseen kamppailtiin eri ihmisten ja ryhmien kesken sisällissodankin
aikana. Englantilaisuus ja Englannin kansakunta olivat hallitsijan ja uskonnon sijaan
Winstanleyn identiteetin keskiössä. Sisällissota-ajan Englannissa oli mahdollista
identifioitua ensisijaisesti kansakuntaan. Vallitsevia käytäntöjä ja uskonnollisia
näkemyksiä saattoi haastaa laillisuudeltaan tulkinnanvaraisin keinoin ilman
yhteiskuntakelpoisuuden tai hengen menettämistä.
englantilaisuudestaan sekä hänen ehdotustaan uudenlaisesta Englannin kansakunnasta.
Winstanley oli valtaeliitin ulkopuolinen kauppias. Hän joutui muiden aikansa
englantilaisten tavoin pohtimaan kansalaisuuttaan ja uskollisuutensa kohdetta
tilanteessa, jossa kuningas ja parlamentti taistelivat vallasta asein ja hakivat kannatusta
asioilleen myös painotuottein. Sisällissodan aikana painotuotteita pystyi julkaisemaan
muun muassa kuningashuoneen sensuurikoneiston hiljentymisen myötä
poikkeuksellisen vapaasti. Keskustelua Englannin tulevaisuudesta, oikeasta
hallintomallista sekä uskonnosta käytiin vilkkaasti ja siihen osallistui englantilaisia
yhteiskunnan kaikista kerroksista.
Winstanley toimi paremmaksi kokemansa Englannin puolesta hänelle avointen
hallintoelinten lisäksi kirjallisesti ja suoraan. Hän perusti samanmielistensä kanssa
siirtokunnan, jossa he toteuttivat joutomaata viljelemällä päävaatimustaan kaikkien
englantilaisten oikeudesta maahan. Ryhmittymää kutsuttiin diggerseiksi.
Alkuperäisaineistonani on Winstanleyn kuusitoista vuosina 1648-1652 julkaistua
pamflettia. Tarkastelen sitä, miten hän esitti ja millaiseksi hän koki englantilaisuutensa
ja Englannin kansakunnan sekä miten hän hyödynsi niitä perustellessaan
yhteiskunnallisia vaatimuksiaan. Suhteutan niitä aikalaislähteiden sekä Winstanleyn
elämää, sisällissodan yhteiskunnallista tilannetta ja uuden ajan alun englantilaista
kansallisuusaatetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden avulla hänen ympäristönsä
tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoihin toimia sekä kirjoittaa.
Tutkielmani sijoittuu englantilaisen kansallisuusaatteen ja kansallisten identiteettien
tutkimukseen. Ymmärrän englantilaisuuden osaksi Winstanleyn identiteettiä, joka oli
rakentunut koko hänen elämänsä aikana ja jota hän rakensi myös teksteissään. Lähestyn
Englannin kansakuntaa symbolina, jonka sisällön määrittelystä sekä käytöstä omien
tavoitteiden ajamiseen kamppailtiin eri ihmisten ja ryhmien kesken sisällissodankin
aikana. Englantilaisuus ja Englannin kansakunta olivat hallitsijan ja uskonnon sijaan
Winstanleyn identiteetin keskiössä. Sisällissota-ajan Englannissa oli mahdollista
identifioitua ensisijaisesti kansakuntaan. Vallitsevia käytäntöjä ja uskonnollisia
näkemyksiä saattoi haastaa laillisuudeltaan tulkinnanvaraisin keinoin ilman
yhteiskuntakelpoisuuden tai hengen menettämistä.