https://www.utupub.fi:443/handle/10024/143699 2026-04-11T01:20:54Z 2026-04-11T01:20:54Z Paaso, Laura Alaräisänen, Heli Arffman, Mira Ollila, Johanna Uttula, Johanna https://www.utupub.fi:443/handle/10024/197464 2026-02-09T11:00:54Z 2026-02-09T00:00:00Z

Loikkaa tulevaisuuteen!: menetelmäopas Tulevaisuusloikka – Toiselta asteelta tulevaisuuteen -hanke. Paaso, Laura; Alaräisänen, Heli; Arffman, Mira; Ollila, Johanna; Uttula, Johanna Menetelmäoppaan tavoitteena on tukea nuorten tulevaisuusajattelun ja -taitojen vahvistumista, moninaisten ura- ja työelämäpolkujen hahmottamista sekä osaamisten ja vahvuuksien tunnistamista osana urasuunnittelua ja -ohjausta. Opas on tarkoitettu erityisesti sinulle, joka teet ohjaustyötä toisella asteella ja muissa nuorten ohjauspalveluissa, mutta se soveltuu ohjauksen tueksi myös muissa ympäristöissä. Menetelmäopas sisältää 20 tehtävää, jotka on teemoiteltu kolmeen ryhmään: 1) Opiskelijoiden tulevaisuusajattelun vahvistaminen, 2) Moninaisten ura- ja työelämäpolkujen hahmottaminen sekä 3) Osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Tehtäväohjeet ovat esimerkkejä, joita voit hyödyntää sellaisenaan tai soveltaa niitä omille ohjattavillesi sopivaksi.

2026-02-09T00:00:00Z Lehtihuhta, Erkka Haapa, Erik Nadeem, Usama Vainio, Jasmin Tarson, Kristina Huusko, Anna Piili, Heidi Salminen, Antti https://www.utupub.fi:443/handle/10024/197284 2026-01-29T09:27:13Z 2026-01-26T00:00:00Z

Suunnittelusta suorituskykyyn – Uusien materiaalien ja rakenteiden hyödyntäminen 3D-tulostuksessa Lehtihuhta, Erkka; Haapa, Erik; Nadeem, Usama; Vainio, Jasmin; Tarson, Kristina; Huusko, Anna; Piili, Heidi; Salminen, Antti Tämän katsauksen tavoitteena on lisätä teollisuuden ymmärrystä ja kiinnostusta teollista 3D-tulostusta kohtaan, erityisesti Turun seudulla, sekä tuoda esiin teknologian mahdollisuuksia ja haasteita käytännön sovellusten kautta. Teollinen 3D-tulostus on valmistusmenetelmä, jolla kappaleita valmistetaan kerros kerrokselta digitaalisesta mallista materiaalia lisäämällä, ei poistamalla, kuten perinteisillä valmistusmenetelmillä. Teollisen 3D-tulostuksen markkinoiden kasvu on ollut viime vuosina nopeaa ja kasvun odotetaan jatkuvan. Lisäävän valmistuksen teknologioiden käyttöönotto mahdollistaa uusien materiaalien sekä uudentyyppisten rakenteellisten ratkaisujen hyödyntämistä teollisuustuotannossa. Suomessa teollinen 3D-tulostus on vielä kehittyvä ala, mutta sen potentiaali teollisessa tuotannossa tunnistetaan yhä laajemmin. Vaikka menetelmä ei ole vielä laajasti käytössä, kiinnostus sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kasvaa erityisesti uusien materiaalien ja rakenteiden osalta. Kotimainen kehitys painottuu tutkimus- ja pilotointihankkeisiin, joissa selvitetään teknologian soveltuvuutta eri teollisuudenaloille. Haasteina ovat muun muassa suunnitteluosaamisen puute ja standardoinnin hitaus, jotka hidastavat menetelmän laajempaa käyttöönottoa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää koulutusta, yhteistyötä ja investointeja, jotta Suomi voi hyödyntää teollisen 3D-tulostuksen mahdollisuudet täysimääräisesti. Tämä katsaus toteutettiin osana Kestävästi lisäävää! -hanketta, joka toimi Turun lisäävän valmistuksen innovaatiokeskittymässä (TICAM). Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta Helsingin ja Uudenmaan liiton kautta, ja sen projektikoodi on A80276. Vuosina 2023–2025 toteutettavan hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Turun alueen pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osaamista lisäävässä valmistuksessa, erityisesti 3D-tulostuksessa. Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu yhdistivät asiantuntemuksensa tukeakseen pk-yrityksiä teknologian hyödyntämisessä eri sovellusalueilla, kuten koneenrakennuksessa, biolääketieteessä, hammastekniikassa sekä bio- ja kierrätyspohjaisissa materiaaleissa. Hankkeen keskeinen tavoite oli perustaa TICAM-keskittymä, joka toimii yhteistyön alustana, ja tuottaa mm. tietoa asian kehittämisestä sekä tiedonsiirtoa edistävää materiaalia lisäävästä valmistuksesta pk-yrityksille. Valmistusmenetelmänä 3D-tulostus on hyvinkin uusi, ensimmäiset merkittävät patentit tehty vasta 1980-luvulla. Joitakin perinteisessä 3D-suunnittelussa käytetyistä periaatteista voidaan kyllä hyödyntää 3D-tulostuksessa, mutta useimmiten suunnittelussa on opeteltava kokonaan uudenlainen ajattelutapa, kun on kyse lisäävästä valmistuksesta. Tässä katsauksessa on muutamien esimerkkien avulla kerrottu, mistä 3D-tulostuksessa on kyse. Näistä esimerkeistä voidaan nähdä, millaisia valmistusteknisiä mahdollisuuksia 3D-tulostus tarjoaa sekä millaisia haasteita teknologioiden soveltamisessa on ollut ja miten niistä on selvitty. 3D-tulostuksessa käytetyistä materiaaleista tunnetuin on muovi, mutta on myös mahdollista tulostaa muitakin materiaaleja, jopa keraameja tai biomateriaaleja. Taloudellisesti merkittävimpinä menetelminä pidetään nykyään kuitenkin metallien tulostamista. Tämän julkaisun ensimmäisessä ”case” -tapauksessa on käytetty samaa menetelmää, millä muovista valmistettuja 3D-tulostettuja kappaleita yleisimmin valmistetaan, tosin muovin sijasta materiaalina on käytetty puukuitua. Kahdessa jälkimmäisessä puolestaan on tulostusmateriaalina ollut metalli. Yhteenvetona kaikista kolmesta tapauksesta voidaan todeta, että yksikään niistä ei tullut täysin valmiiksi hankkeen aikana, mutta että niistä jokaisessa tapahtui huomattavaa edistystä. Eräs teollisen 3D-tulostuksen kasvua hidastavista tekijöistä on se, ettei 3D-tulostuksen standardointi ole pysynyt alan kehityksessä mukana. Standardisointia kyllä tehdään, mutta se ei ole vielä samalla tasolla muiden valmistusmenetelmien standardoinnin kanssa. Toinen kasvua hidastavista tekijöistä on suunnitteluosaamisen puute. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sekä monipuolista tiedonsiirtoa mm. koulutuksen avulla että 3D-tulostuksen tietoisuuden lisäämistä yleisellä tasolla. Tämän julkaisun jatkokehitysehdotuksista voidaan mainita 3D-tulostuksen kotimaisten standardien kehittäminen niin, ettei standardien osittainen puute muodostaisi estettä teknologioiden käyttöönotolle. Myös uudenlaisten materiaalien hyödyntämistä tuotannossa kannattaa edelleen tutkia. Materiaalihukkaa voidaan entisestään vähentää ja myös kierrätettävien materiaalien käyttöä lisätä. Myös liiketoimintamallien sekä logistiikan kannalta aiheen parista löytyy paljon mielenkiintoisia kehityskohteita.

2026-01-26T00:00:00Z https://www.utupub.fi:443/handle/10024/194868 2025-12-23T10:00:24Z 2025-12-23T00:00:00Z

RANSKA 100/75! : Ranskan oppiaineen historiaa Turun yliopistossa Johansson, Marjut Vietimme vuonna 2024 kaksinkertaista juhlaa: ranskan opetuksen aloittamisesta Turun yliopistossa tuli kuluneeksi 100 vuotta ja romaanisten kielten oppituolin perustamisesta 75 vuotta. Vuoden aikana kohdistimme katseen menneeseen ja nykyhetkeen monella tavoin. Juhlavuonna meillä oli kaksi päätapahtumaa. Ensinnäkin pidimme syyskuussa 2024 oppiaineemme juhlaseminaarin, johon osallistuivat opettajamme ja tutkijamme sekä kollegoita, nykyisiä opiskelijoita ja alumneja. Toinen päätapahtuma oli tutkijayhteisömme kanssa, jolloin toista sataa pohjoismaista romanistiikan tutkijaa kokoontui Turussa Romanistes scandinaves -kongressissa (21.–24.8.2024). Meille oli suuri kunnia järjestää kongressi juhlavuotenamme yhdessä Åbo Akademin oppiaineen Franska språket och litteraturen kanssa. Kongressin aktat julkaistaan Neuphilologische Mitteilungen -lehdessä. Edellisen kerran kongressi järjestettiin Turussa yli 50 vuotta sitten, vuonna 1972. Tuolloin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana oli silloinen Turun yliopiston rehtori, romaanisten kielten ensimmäinen professori Tauno Nurmela. Tähän julkaisuun olemme koonneet juhlaseminaarin tervehdykset ja muita tekstejä, jotka kertovat tehdystä työstä ja sen tekijöistä pitkän historiamme ajalta. Se on omaa tulkintamme oppialamme tutkimuksesta, opetuksesta ja opiskelusta, mutta ennen kaikkea kunnianosoitus romanistiikalle ja ranskalaisen kielitieteen tutkimukselle osana humanistista tutkimusta ja sivistystä. Ensimmäiset tekstit ovat tervehdyksiä 100-vuotiaalle oppiaineelle. Juhlaseminaarissa tervehdyksensä esittivät Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen sekä humanistisen tiedekunnan dekaani, digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen. Seuraavat luvut käsittelevät oppiaineen historiaa eri näkökulmista. Ensimmäisenä on ranskan professori Marjut Johanssonin kertomus oppiaineen tutkimuksesta ja opetuksesta. Sitä seuraa luku, jossa yliopistonlehtori, dos. Leena Salmi kertoo ranskan kääntäjien ja tulkkien koulutuksesta sekä yhdistää siihen kokemuksiaan omasta opiskeluajasta. Kolmannessa luvussa yliopistonlehtori, FT Outi Veivo, vanhempi yliopistonlehtori, dos. Maarit Mutta, ja FM, väitöskirjatutkija Tiina Tuominiemi tarkastelevat opiskelijoiden käytössä olleiden opinto-oppaiden sisältöjä ja opetusvaatimusten muutoksia ranskan oppiaineen eri vaiheissa. Kolmannessa kokonaisuudessa kuullaan ranskan oppiaineen alumnien kokemuksia. Oppiaineen alumni, FM Marianne Kaltiokumpu-Blomgrén piti ranskan opiskelijoiden ainejärjestön vuosijuhlassa puheen, jonka julkaisemme tässä. Viimeisenä on yliopistonlehtori, FT Outi Veivon kokoamia alumnien muistoja opiskeluajoista. Lämpimät kiitokset kaikille, jotka osallistuivat juhlaamme ja jakoivat kanssamme kokemuksiaan opiskeluajoiltaan. Kiitos kaikille, jotka tekivät arkistotyötä ja auttoivat meitä lähteiden jäljille. Erityiset kiitokset tämän julkaisun tekstien tarkastuksesta FM, väitöskirjatutkija Anni Hintikalle ja FM, väitöskirjatutkija Hilla-Marja Honkalammille, joka myös viimeisteli julkaisumme mise en pagen.

2025-12-23T00:00:00Z Salomäki, Anniina Suomalainen, Kaisa-Maria Heino, Hanna https://www.utupub.fi:443/handle/10024/194742 2025-12-17T06:00:18Z 2025-12-17T00:00:00Z

Entä jos käykin hyvin?: Nuorten aikuisten näkemyksiä Suomen talouden toivotuista tulevaisuuksista Salomäki, Anniina; Suomalainen, Kaisa-Maria; Heino, Hanna Raportissa tarkastellaan ’Nuorten tulevaisuustarinat talouskeskustelua rikastamassa’ -selvitys-hankkeessa kerättyjä 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten näkemyksiä talouden ja hyvinvoinnin tulevai¬suuksista. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa talouden tulevaisuuksista käytävää keskustelua, tarjota vaihtoehtoja talouskasvun narratiiville sekä mahdollistaa nuorten aikuisten osallistuminen talouden tu¬levaisuuksien rakentamiseen. Kyselytutkimuksen laadullisesta aineistosta muodostettiin neljä yhteiskunnallista tulevaisuuskuvaa, joissa talouskasvun logiikka toteutuu jokaisessa omalla tavallaan. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttama selvityshanke oli osa Sitran rahoittamaa selvitysten kokonaisuutta, jossa etsittiin vaihtoehtoisia näkemyksiä Suomen talouden kasvun tulevai¬suuksille.

2025-12-17T00:00:00Z