Hae

Meriharakka (Haematopus ostralegius) on rantalintulaji, jonka yleisin elinympäristö on saaristossa. Laji on kuitenkin viime vuosikymmenien aikana levittäytynyt Suomessa myös kaupunkialueille rantakaupungeissa. Koska ihmisen ...

Fabryn tauti on lysosomaalisiin kertymäsairauksiin luokiteltu harvinainen X-kromosomin välityksellä periytyvä glykosfingolipidien aineenvaihdunnan häiriö. Sairaus aiheutuu GLA-geenissä sijaitsevasta mutaatiosta, joka johtaa ...

Monilla erilaisilla eläimillä on havaittu orientaatiokäyttäytymistä, jossa eläimellä on jokin sen suosima, preferoitu suunta. Eläin muuttaa kehonsa asentoa niin, että sen antero-posteriorinen ruumiinakseli osoittaa tiettyyn ...

Tutkielmassa selvitän Hyaloscypha hepaticicola (Grelet & Croz.) Baral, Huhtinen & J. R. De Sloover -sienilajin esiintymistä Pohjois-Suomen lumenviipymillä H. hepaticicola on valjukarvakkaiden (Hyaloscypha) sukuun kuuluva ...

Toissijaiset kolopesijät ovat lintuja, jotka pesivät puiden runkoihin muodostuneisiin tai muiden lajien puihin kovertamiin koloihin, mutta eivät pysty itse luomaan omia pesäkolojaan. Näiden lintujen pesintää helpottamaan ...

BRCA1- ja BRCA2-geeneillä on ratkaiseva merkitys genomin stabiilisuuden ylläpidossa. Niiden koodaamat proteiinit osallistuvat DNA:n kaksijuosteisten katkosten korjaamiseen homologisen rekombinaation kautta. Kaksijuosteisten ...

Kirjanpainaja (Ips typographus) on kaarnakuoriainen, jonka aiheuttamien metsätuhojen määrä Suomen kuusimetsissä on kasvanut. Selvityksen tavoitteena on luoda yleiskatsaus keskustelua aiheuttaneelle kirjanpainajatilanteelle ...

Solanum tuberosum -perunakasvi on yksi maailman tärkeimmistä ruokakasveista. Sen geneettinen pohja on suppea, mutta toisaalta lajikkeiden genomit ovat usein erittäin heterotsygoottisia ja sisältävät geneettistä materiaalia ...

Aksonit eli viejähaarakkeet ovat hermosolun solukalvon ulkonemia, jotka vievät neurotransmissiossa aktiopotentiaaleja poispäin hermosolun soomasta eli solukeskuksesta. Dendriitit eli tuojahaarakkeet puolestaan tuovat ...

Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) on uhanalainen lehtisammallaji, joka esiintyy Suomen eteläosissa. Lahokaviosammal tarvitsee kasvualustakseen lahopuun, useimmiten kuusen. Sen elinympäristöjä ovat lehdot ja vanhat metsät, ...