Hae

Meriharakka (Haematopus ostralegius) on rantalintulaji, jonka yleisin elinympäristö on saaristossa. Laji on kuitenkin viime vuosikymmenien aikana levittäytynyt Suomessa myös kaupunkialueille rantakaupungeissa. Koska ihmisen ...

Monilla erilaisilla eläimillä on havaittu orientaatiokäyttäytymistä, jossa eläimellä on jokin sen suosima, preferoitu suunta. Eläin muuttaa kehonsa asentoa niin, että sen antero-posteriorinen ruumiinakseli osoittaa tiettyyn ...

Tutkielmassa selvitän Hyaloscypha hepaticicola (Grelet & Croz.) Baral, Huhtinen & J. R. De Sloover -sienilajin esiintymistä Pohjois-Suomen lumenviipymillä H. hepaticicola on valjukarvakkaiden (Hyaloscypha) sukuun kuuluva ...

Toissijaiset kolopesijät ovat lintuja, jotka pesivät puiden runkoihin muodostuneisiin tai muiden lajien puihin kovertamiin koloihin, mutta eivät pysty itse luomaan omia pesäkolojaan. Näiden lintujen pesintää helpottamaan ...

BRCA1- ja BRCA2-geeneillä on ratkaiseva merkitys genomin stabiilisuuden ylläpidossa. Niiden koodaamat proteiinit osallistuvat DNA:n kaksijuosteisten katkosten korjaamiseen homologisen rekombinaation kautta. Kaksijuosteisten ...

Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) on uhanalainen lehtisammallaji, joka esiintyy Suomen eteläosissa. Lahokaviosammal tarvitsee kasvualustakseen lahopuun, useimmiten kuusen. Sen elinympäristöjä ovat lehdot ja vanhat metsät, ...

Hermoston toiminta perustuu neuronien väliseen viestintään. Viestien syntymisen ja etenemisen soluja molekyylitason mekanismien ymmärtäminen on oleellista, jotta voidaan kehittää neurologisten sairauksien hoitomahdollisuuksia. ...

Koirat ovat ihmisille tärkeitä kumppaneita niin kotona kuin työympäristössäkin, ja jokainen ihminen toivoo koiriltaan erilaisia luonteenpiirteitä. Suurin osa koiran omistajista toivoo kuitenkin koiraa, jonka kanssa selviää ...

Vuonna 2012 Suomessa uutena löydetty vieraslaji lammikki (Nymphoides peltata (S.G.Gmel.) Kuntze) on näyttävä keltakukkainen raatekasvien (Menyanthaceae) heimoon kuuluva euraasialainen kelluslehtinen vesikasvi. Lammikki on ...

Hyönteislajeja on arvioitu olevan maailmassa noin kuusi miljoonaa. DNA-viivakoodauksen avulla on mahdollista tunnistaa lajeja ja erottaa morfologisesti samalta näyttävät lajit toisistaan. Siksi se on lisännyt lajientunnistuksen ...