Korkeakoulupedagogiikka suunnannäyttäjänä
20.12.2021
tags: juhlaluento, korkeakoulupedagogiikka
Mari Murtonen, korkeakoulupedagogiikan professori, opeĴajankoulutuslaitos, Turun yliopisto
marimur@utu.fi (mailto:marimur@utu.fi)
 (hĴps://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com
/2021/12/yp-osastotunnus-kutsuesitelmat-ja-lektiot_page_019-1.png)
Opetuksella on suuri vaikutus siihen, millaiseksi oppija oppimistilanteet kokee. Kokeeko opiskelija
esimerkiksi, eĴä hänen tehtävänsä on istua hiljaa luentosalissa tai ruudun äärellä kuuntelemassa
opeĴajan tiedontulvaa, vai onko hän aktiivinen toimija, joka yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa ja
opeĴajan avustuksella muodostaa tietoa ja ymmärrystä käsiteltävänä olevasta ilmiöstä?
Kysymys opeĴamisesta on niin laaja, eĴei se voi missään tapauksessa jäädä yksiĴäisen opeĴajan
vastuulle. Tarvitaan laitoksen, tiedekunnan, yliopiston, opetus- ja kulĴuuriministeriön ja Euroopan
unionin linjauksia ja tukea siihen, mitä opetuksella tavoiĴelemme ja millaista laadukas opetus on.
Silti jokainen meistä myös yksiĴäisenä opeĴajana tekee valintoja opetuksensa suhteen. Tarvitsemme
siis monen tasoista tietoa yliopisto-opetuksesta voidaksemme kehiĴää sitä.
Tämä Turun yliopiston ensimmäisen korkeakoulupedagogiikan professorin luento tallennetiin Turun
yliopiston tiloissa. Samassa kaupungissa 1700-luvun lopulla, Turun Akatemian aikana, luennoi
kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthan jo kasvatukseen liiĴyvistä kysymyksistä. Hän
käsiĴeli myös yliopisto-opetuksen teemaa. Hän korosti kriiĴisyyden opeĴamista opiskelijoille ja
hänen mukaansa ”hyvä akateeminen opeĴaja ei ole luentokone vaan pikemmin inspiraation lähde
nuorisolle”. Samaa tarkoitetaan tämän päivän ajatuksella, eĴä opeĴajan tehtävä ei ole jakaa tietoa
vaan tukea opiskelijoidensa oppimista. MuĴa miten voimme tukea opeĴajaa tässä
opeĴamistehtävässä?
Olemme tutkimusryhmieni kanssa tutkineet yliopiston opeĴajien pedagogista osaamista ja
opiskelijoiden oppimista jo yli 20 vuoden ajan. OpeĴajien pedagogisen osaamisen kehiĴymistä on
tutkiĴu vielä verraĴain vähän. Enemmän tietoa on yliopisto-opiskelijoiden oppimisesta, jonka
tutkimusta on tehty laajasti 1990-luvun puolivälistä lähtien, jolloin myös Suomessa pedagogiset
koulutukset yliopistojen opeĴajille lähtivät käyntiin.
Itselleni tärkeitä ovat olleet seuraavat kolme teemaa: 1) Miten opiskelijoiden tieteellinen ajaĴelu ja
tutkimustaidot kehiĴyvät yliopisto-opintojen aikana? 2) Miten opeĴajat pystyvät tukemaan tätä
opiskelijoiden oppimisprosessia? 3) VaikuĴaako pedagoginen koulutus opeĴajien pedagogiseen
osaamiseen ja miten voimme tukea opeĴajien kehiĴymistä erilaisissa ympäristöissä?
1) Opiskelijoiden tieteellisen ajaĴelun kehiĴyminen on se prosessi, jota yliopistossa ennen kaikkea
toivomme tapahtuvan. Opiskelijoiden ymmärrys siitä, miten tieteellistä tietoa omalla alalla tuotetaan,
Korkeakoulupedagogiikka suunnannäyttäjänä | Yliopistopedagogiikka https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/20/korkeakoulupedagogi...
1 of 5 14/02/2022, 09:47
mitkä ovat prosessin vaikuĴavat tekijät ja millä varmuudella tutkimustuloksia voi käyĴää, antavat
pohjan heidän tutkimukseen perustuvalle päätöksenteolleen heidän tulevassa työelämässään, millä
tahansa alalla työ onkin. Tieteellisiä taitoja ei ole kuitenkaan helppo ja nopea oppia.
Tutkimuksissamme yhteiskuntatieteiden, psykologian ja kasvatustieteen opiskelijoilla kävi ilmi, eĴä
moni opiskelija tuntee pelkoa tieĴyjen tutkimusopintojen suhteen ja heillä on heikko minäkuva
itsestään niiden oppijoina. ValiteĴavasti he myös arvostivat vähemmän menetelmiä, joita eivät
kokeneet oppivansa helposti, ja heidän käsityksensä oli, eĴä he eivät tarvitse näitä taitoja tulevassa
työelämässään. Tämä on ristiriidassa niiden tavoiĴeiden kanssa, joissa peräänkuulutetaan
korkeakoulutetuilta yhä taitavampaa tutkimukseen perustuvaa osaamista.
2) Opiskelijoiden tieteellisten taitojen oppimisen ongelmissa katse kääntyykin opetuksen puoleen:
Mitä voimme tehdä? Ongelma on tutkimusten mukaan kansainvälinen, eli yksiĴäisiä tai esimerkiksi
vain suomalaisia opeĴajia ei voi syyĴää. MuĴa ratkaisu tulisi löytää opetuksesta tai sen järjestämisen
tavoista. Tutkimusryhmässäni tarkastellaan parhaillaan opeĴajien taitoja tukea tieteellisen
ajaĴeluprosessin kehiĴymistä. Tulosten mukaan opeĴajien tavoissa käsiĴeellistää tieteellinen ajaĴelu
ja sen kehiĴyminen on eroja. Osan mukaan tieteellinen ajaĴelu ja tutkimuksen tekeminen on sarja
toimenpiteitä, jotka pitää suoriĴaa tietyssä järjestyksessä, minkä tuloksena tutkimus tulee tehdyksi.
Osan mukaan taas tieteellisen ajaĴelun oppiminen vaatii laaja-alaista oman alan ymmärrystä, joka
sisältää tutkimusmenetelmien ja tiedon luonteen ymmärryksen. Tiedon luonteella viitataan sen
episteemiseen olemukseen, eli ajatellaanko tiedon olevan ikuista ja pysyvää vai ihmisten luomaa ja
muokkaamaa. Aiempien tutkimusten mukaan opeĴajien käsitykset vaikuĴavat heidän opetukseensa
ja edelleen heidän opiskelijoidensa käsityksiin ja oppimiseen, joten oletuksena on, eĴä oikeanlainen
tieteellisen ajaĴelun tukeminen vahvistaisi opiskelijoiden taitoja tutkiĴuun tietoon perustuvan
päätöksenteon oppimisessa.
3) Kysymystä pedagogisten opintojen vaikutuksesta olemme lähestyneet kahdesta suunnasta: Miten
pedagogisesti koulutetut eroavat kouluĴamaĴomista? Onko mahdollista lyhyilläkin koulutuksilla
vaikuĴaa osaamisen kehiĴymiseen? Eri yliopistoista kerätyt aineistomme osoiĴavat kaikki
samansuuntaista tulosta: pedagoginen koulutus vaikuĴaa myönteisesti sekä opeĴajien pedagogisiin
käsityksiin eĴä heidän haluunsa uudistaa opetustaan. Koulutetuilla opeĴajilla oli kouluĴamaĴomiin
kollegoihinsa verraĴuna korkeampi oppimislähtöinen opetuskäsitys, eli viitaten alussa
mainitsemaani Porthaniin, he olivat enemmän sitä mieltä, eĴei opeĴaja ole luentokone” vaan
oppimisen tukija. Sen sijaan opetuskokemuksen määrällä ei näytä olevan yhteyĴä tutkiĴuihin
asioihin. Tämä on linjassa asiantuntijuustutkimusten laajojen tulosten kanssa, joiden mukaan
”kokemus ei opeta” vaan päinvastoin saaĴaa estää kehiĴymistä, mikäli siihen ei liity tietoista
toimintaa kehiĴymisen edistämiseksi.
Koska pedagogisella koulutuksella on vaikutusta opeĴajan opetustaitoon, on tärkeä mieĴiä, miten
koulutus olisi paras järjestää. Pitäisikö koulutuksen olla mahdollisimman pitkä ja laaja, vai riiĴäisikö
jokin lyhyempi koulutus?
Lyhyiden koulutusten vaikuĴavuuden kysymykseen pääsimme pureutumaan, kun ensin Turun
yliopisto ja myöhemmin opetus- ja kulĴuuriministeriö rahoiĴivat koko Suomen laajuisen digitaalisen
oppimisratkaisun luomista. Näin syntyi UNIPS (unips.fi), jossa yliopiston henkilökunta ja jatko-
opiskelijat voivat opiskella lyhyitä, yhden opintopisteen laajuisia yliopistopedagogisia moduuleja
digitaalisten sovellusten avulla. Tulosten perusteella jo 1–3 moduulin suoriĴaminen vaikuĴaa sekä
opeĴajien tuoĴamiin tulkintoihin videoilla nähdyistä opetus-oppimistilanteista muuĴaen tulkintoja
oppimislähtöisemmiksi, eĴä siihen, mihin opeĴajat katsovat. Rekisteröimme osallistujien
silmänliikkeet heidän katsoessaan videoita, ja tulokset osoiĴavat, eĴä nämä lyhyet koulutukset
onnistuivat saamaan muutosta silmänliikkeiden tasolla, eli osallistujat katsoivat lopussa enemmän
opiskelijoita kuin alussa.
UNIPS-tutkimuksissa lyhyiden koulutusten vaikutus oli erityisesti nähtävillä niillä opeĴajilla, joilla ei
Korkeakoulupedagogiikka suunnannäyttäjänä | Yliopistopedagogiikka https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/20/korkeakoulupedagogi...
2 of 5 14/02/2022, 09:47
ollut vielä mitään pedagogista koulutusta.
Voi siis sanoa, eĴä jo lyhytkin koulutus vaikuĴaa uusiin opeĴajiin. Kokeneemmat opeĴajat
hakeutuvat monesti pidempikestoisiin koulutuksiin, joilla on havaiĴu olevan vaikutusta heidän
oppimiseensa. Ei siis ole löydeĴävissä yhtä täydellistä tapaa kaikkien opeĴajien koulutukseen, vaan
toimiva koulutus koostuu monesta tekijästä. Selkeää on kuitenkin, eĴä pedagogisella koulutuksella
pystymme kehiĴämään opeĴajissa juuri niitä taitoja, jotka tukevat opiskelijoiden oppimista.
Tänä päivänä opetusta pidetään tavalla, josta Porthan ei osannut edes uneksia. Zoomien ja Teamsien
välkkeessä opeĴaja tarvitsee erityisesti tukea pedagogisissa kysymyksissä. Viime keväänä
koronaviruspandemian alkaessa tekemämme tutkimuksen perusteella opetushenkilökunta koki
uusien digitaalisten opetusvälineiden olevan ihan hyviä, muĴa kysymyksiä heräĴivät opetuksen
suunniĴelu, arviointi ja opiskelijan kohtaaminen. Tarvitsemme lisää tutkiĴua tietoa siitä, millaisin
keinoin etäopetus saadaan mahdollisimman toimivaksi.
Yliopistossa ei vain opeteta opiskelijoita vaan myös luodaan käytäntöjä tulevaisuuden toiminnalle
kaikissa koululaitoksissa ja työpaikoilla. Yliopistosta valmistuneet vievät mukanaan käsityksensä
siitä, mitä opetus-oppimistapahtumassa tapahtuu, joka edelleen vaikuĴaa siihen, miten he opeĴavat
muita ja ratkovat ongelmia heidän kanssaan. Yliopisto- ja korkeakoulupedagogiikan rooli on olla
ennen kaikkea suunnannäyĴäjä: miten tuemme moniammatillisen osaamisyhteiskunnan
rakentamista ja minkälaisin pedagogisin ratkaisuin pystymme tukemaan toimijuuden kehiĴymistä ja
ongelmanratkaisutaitoja sekä kestävän kehityksen mukaista uudistumista.
Tämä tehtävä ei ole vain yliopistopedagogiikan kouluĴajien varassa, vaan se on kaikkien
tiedekuntien ja yliopiston toimijoiden yhteinen tehtävä.
Mari Murtonen aloiĴi korkeakoulupedagogiikan professorina Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan
opeĴajankoulutuslaitoksella 1.8.2020.
Professoriluento verkossa: hĴps://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot
/kevat-2021/mari-murtonen (hĴps://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot
/kevat-2021/mari-murtonen)
KirjallisuuĴa
Lastusaari, M., Laakkonen, E. & Murtonen, M. (2019). Persistence in studies in relation to learning
approaches and first-year grades: A study of university chemistry students in Finland. Chemistry
Education Research and Practice, 20(3), 452–467. Saatavilla hĴps://doi.org/10.1039/C8RP00244D
(hĴps://doi.org/10.1039/C8RP00244D)
Murtonen, M. (2017). Käsitykset ja uskomukset oppimisen tukena tai esteenä. Teoksessa M.
Murtonen (toim.), OpeĴajana yliopistolla: korkeakoulupedagogiikan perusteet (s. 63–82). Tampere:
Vastapaino.
Murtonen, M. (2015). University students’ understanding of the concepts empirical, theoretical,
qualitative, and quantitative research. Teaching in Higher Education, 20(7), 684–698.
Saatavilla hĴps://doi.org/10.1080/13562517.2015.1072152 (hĴps://doi.org/10.1080
/13562517.2015.1072152)
Murtonen, M., Gruber, H. & Lehtinen, E. (2017). The return of behaviourist epistemology: A review
of learning outcomes studies. Educational Research Review, 22, 114–128. Saatavilla hĴps://doi.org
/10.1016/j.edurev.2017.08.001 (hĴps://doi.org/10.1016/j.edurev.2017.08.001)
Murtonen, M., Laato, S., Lipponen, E., Salmento, H., Vilppu, H., Maikkola, M., … & Skaniakos, T.
Korkeakoulupedagogiikka suunnannäyttäjänä | Yliopistopedagogiikka https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/20/korkeakoulupedagogi...
3 of 5 14/02/2022, 09:47
(2019). Creating a national digital learning environment for enhancing university teachers’
pedagogical expertise – The case UNIPS. International Journal of Learning, Teaching and Educational
Research, 18(13), 7–29. Saatavilla hĴps://doi.org/10.26803/ijlter.18.13.2 (hĴps://doi.org/10.26803
/ijlter.18.13.2)
Murtonen, M. & Lehtinen, E. (2020). Adult learners and theories of learning. Teoksessa E. K. Kallio
(toim.), Development of adult thinking: Interdisciplinary perspectives on cognitive development and adult
learning (s. 97–122). New York: Routledge. Saatavilla hĴp:s//doi.org/10.4324/9781315187464-7
(hĴp://dx.doi.org/10.4324/9781315187464-7)
Murtonen, M., Nokkala, C. & Södervik. I. (2020). Challenges in understanding meiosis: Fostering
metaconceptual awareness among university biology students. Journal of Biological Education, 54(1),
3–16. Saatavilla hĴps://doi.org/10.1080/00219266.2018.1538016 (hĴps://doi.org/10.1080
/00219266.2018.1538016)
Murtonen, M., Olkinuora, E., Tynjälä, P. & Lehtinen, E. (2008). ”Do I need research skills in working
life?” University students’ motivation and difficulties in quantitative methods courses. Higher
Education, 56(5), 599–612. hĴps://doi.org/10.1007/s10734-008-9113-9 (hĴps://doi.org/10.1007
/s10734-008-9113-9)
Murtonen, M. & Salmento, H. (2019). Broadening the theory of scientific thinking for higher
education. Teoksessa M. Murtonen & K. Balloo (toim.), Redefining scientific thinking for higher education:
Higher-order thinking, evidence-based reasoning and research skills (s. 3–29). Cham: Palgrave Macmillan.
Saatavilla hĴps://doi.org/10.1007/978-3-030-24215-2_1 (hĴps://doi.org/10.1007/978-3-030-24215-2_1)
Murtonen, M. & Vilppu, H. (2020). Change in university pedagogical culture: The impact of increased
pedagogical training on first teaching experiences. International Journal of Learning, Teaching and
Educational Research, 19(3), 367–383. Saatavilla hĴps://doi.org/10.26803/ijlter.19.3.20 (hĴps://doi.org
/10.26803/ijlter.19.3.20)
Murtonen, M., Anto, E., Laakkonen, E. & Vilppu, H. (submiĴed). The effect of pedagogical education
on university teachers’ professional vision.
Salmento, H. & Murtonen, M. (2019). The roles of epistemic understanding and research skills in
students’ views of scientific thinking. Teoksessa M. Murtonen & K. Balloo (toim.), Redefining scientific
thinking for higher education: Higher-order thinking, evidence-based reasoning and research skills (s. 31–57).
Cham: Palgrave Macmillan. Saatavilla hĴps://doi.org/10.1007/978-3-030-24215-2_2 (hĴps://doi.org
/10.1007/978-3-030-24215-2_2)
Södervik, I., Vilppu, H., Boshuizen, H. P. A. & Murtonen, M. (in press). Development of university
teachers’ professional vision of students’ prior knowledge during a short pedagogical training.
International Journal of Teaching and Learning in Higher Education.
Tynjälä, P., Välimaa, J. & Murtonen, M. (toim.). (2004). Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä:
Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus.
Vilppu, H., Södervik, I., Postareff, L. & Murtonen, M. (2019). The effect of short online pedagogical
training on university teachers’ interpretations of teaching–learning situations. Instructional Science,
47(6), 679–709. Saatavilla hĴps://doi.org/10.1007/s11251-019-09496-z (hĴps://doi.org/10.1007
/s11251-019-09496-z)
from → Yliopistopedagogiikka 2021/2
No comments yet
This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.
Korkeakoulupedagogiikka suunnannäyttäjänä | Yliopistopedagogiikka https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/20/korkeakoulupedagogi...
4 of 5 14/02/2022, 09:47
Pidä blogia WordPress.comissa.
Korkeakoulupedagogiikka suunnannäyttäjänä | Yliopistopedagogiikka https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/20/korkeakoulupedagogi...
5 of 5 14/02/2022, 09:47