Esimies vai esihenkilö? Ammattinimikkeisiin liittyvät diskurssit Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuonna 2023 Jenni Savolainen Pro gradu -tutkielma Kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelma, suomen kieli Kieli- ja käännöstieteiden laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Maaliskuu 2024 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä Pro gradu -tutkielma Kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelma, suomen kieli Jenni Savolainen Esimies vai esihenkilö? Ammattinimikkeisiin liittyvät diskurssit Helsingin Sanomien uu- tisoinnissa vuonna 2023 Sivumäärät: 39 sivua Tutkielmani käsittelee ammattinimikkeisiin liittyviä diskursseja Helsingin Sanomien kaupun- kiosaston uutisoinnissa vuonna 2023. Keskityn tutkimaan ammattinimikeparia esimies – esi- henkilö. Tutkin, millaisiin diskursseihin kumpikin ammattinimike aineistossa liittyy sekä sitä, millaisia eroavaisuuksia ammattinimikkeisiin liittyvien diskurssien väliltä voidaan löytää. Tutkielman aihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, koska se liittyy osaksi laajempaa ja jo pitkään käynnissä ollutta yhteiskunnallista keskustelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Helsingin Sanomat on kiinnostava tutkimuskohde siksi, että kyseessä on Suomen isoin uutis- media, jonka levikkinä on koko Suomi. Tutkimukseni pohjautuu teoreettisesti diskurssintutkimukseen ja tarkemmin ottaen kriittiseen diskurssianalyysiin. Tutkimus on siis luonteeltaan laadullista sisältöanalyysia. Tutkielmassa käyttämäni aineisto on kerätty Helsingin Sanomien avoimesta arkistosta ja siihen kuuluu 44 uutistekstiä. Tutkimuksestani selvisi, että kumpikin ammattinimike, esimies sekä esihenkilö, liittyy aineis- tossa samankaltaisiin diskursseihin. Joitakin eroavaisuuksiakin löytyi. Vaikka tutkielmani on- kin laadullista diskurssianalyysia, on silti kiinnostava huomio, että määrällisesti sukupuoli- neutraali esihenkilö on sukupuolittunutta esimiestä käytetympi aineistossa: sukupuolineutraa- lia nimikettä käytetään 32 uutisessa ja sukupuolittunutta nimikettä vain 12 uutisessa. Aineis- ton pohjalta on kuitenkin hankalaa tehdä eksplisiittisiä johtopäätöksiä, sillä on vaikeaa yksi- selitteisesti todeta, mikä on vaikuttava tekijä ammattinimikkeen valinnan taustalla. Aihetta tu- lisikin jatkossa tutkia vielä lisää, sillä sukupuolineutraali kielenkäyttö vähentää syrjintää ja li- sää osaltaan tasa-arvoa yhteiskunnassa. Avainsanat: ammattinimikkeet, diskurssintutkimus, diskurssianalyysi Sisällysluettelo 1 Johdanto 5 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimuskysymykset 5 1.2 Ammattinimikkeet suomen kielessä 7 1.3 Aikaisempi ammattinimikkeiden tutkimus suomen kielessä 9 1.4 Tutkielman rakenne 10 2 Diskurssintutkimus ja media tutkimuskohteena 11 2.1 Diskurssintutkimuksen keskeisiä käsitteitä 11 2.2 Kriittinen diskurssianalyysi 13 2.3 Median diskursiivisuus 15 2.4 Uutisteksti tutkimuskohteena 16 3 Tutkimusaineisto 19 3.1 Tutkimusaineiston esittely ja menetelmät 19 3.2 Tutkimuksen eettisyys 20 4 Aineiston analyysi 21 4.1 Esimies-nimikkeeseen liittyvät diskurssit 21 4.2 Esihenkilö-nimikkeeseen liittyvät diskurssit 25 5 Yhteenveto ja päätelmät 31 Lähteet 35 5 1 Johdanto Tutkin pro gradu -tutkielmassani kahta ammattinimikettä, sukupuolittunutta esimiestä ja suku- puolineutraalia esihenkilöä. Kerron aluksi tutkimukseni lähtökohdista sekä esittelen tutkimus- kysymykseni luvussa 1.1, jonka jälkeen esittelen ammattinimikkeitä suomen kielessä luvussa 1.2. Luvussa 1.3 kerron aiemmasta ammattinimikkeiden tutkimuksesta ja johdannon lopuksi kerron työni rakenteesta luvussa 1.4. 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimuskysymykset Suomen kielessä ammattinimikkeet ovat perinteisesti olleet hyvin sukupuolittuneita, esimer- kiksi palomies tai virkamies, jotka viittaavat suoraan mieheen. Sukupuolineutraaleilla ammat- tinimikkeillä tarkoitetaan ammattinimikkeitä, joista ei pysty suoraan päättelemään kyseisessä ammatissa toimivan henkilön sukupuolta, esimerkiksi esihenkilö (vrt. esimies). Yhteiskunnan muuttuessa tasa-arvoisemmaksi sukupuolisidonnaisten ammattinimikkeiden käyttämistä voi- daan pitää syrjivänä ja seksistisenä, joten käyttämällä sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä pidetään huolta siitä, että työntekijät sekä työnhakijat asettuvat samalle viivalle työelämässä (Glad 2019). Sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä käyttämällä edistetään siis sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä vähennetään syrjintää. Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa ammattinimikkeiden käyttöön liittyviä diskursseja uuti- sissa ja tarkemmin ottaen keskityn ammattinimikepariin esimies – esihenkilö. Valitsin juuri nämä ammattinimikkeet tutkittavaksi siitä syystä, että esimies on ollut yleisin miehiin viit- taava ammattinimike Tilastokeskuksen hakemistoissa vuosina 1950, 1990 ja 2005 (Engelberg 2018, 83). Esimies on siis ollut todella käytetty ammattinimike jo pitkään, joten siksi on kiin- nostavaa tutkia sen ja sukupuolineutraalin vastineen esihenkilön käyttöä. Tarkoituksenani on tutkia näihin kahteen ammattinimikkeeseen liittyviä diskursseja Helsingin Sanomien kaupunkiosaston uutisoinnissa vuonna 2023. Uutisoinnilla tarkoitan tässä työssä aineistoni uutistekstien joukkoa. Olen kiinnostunut siitä, miten nykypäivän uutisteksteissä käytetään ammattinimikkeitä: turvaudutaanko tuttuun -mies-loppuiseen nimikkeeseen vai va- litaanko käyttää sukupuolineutraalia, uudempaa nimikettä. Helsingin Sanomat on kiinnostava tutkimuskohde siksi, että kyseessä on Suomen isoin uutismedia, jonka levikkinä on koko Suomi. Tutkin käytetäänkö näitä kahta ammattinimikettä systemaattisesti eri tarkoituksiin tai eri tavalla. Tutkielman on tarkoitus siis vastata seuraaviin kysymyksiin: 6 1. Millaisiin diskursseihin ammattinimikkeet esimies ja esihenkilö liittyvät Helsingin Sa- nomien uutisoinnissa vuonna 2023? 2. Minkälaisia eroavaisuuksia voidaan löytää näihin kahteen ammattinimikkeeseen liitty- vien diskurssien väliltä? Oletan, että esimieheen liittyy erilaisia diskursseja kuin esihenkilöön. Esihenkilön ollessa uu- dempi sekä sukupuolineutraali nimike, oletan sitä käytettävän enemmän yhteiskunnallisesti kantaaottavissa artikkeleissa sekä tilanteissa, joissa puhutaan nimenomaan naisoletetuista hen- kilöistä, jolloin -mies-loppuinen ammattinimike tuntuisi epäsopivalta. Vastavuoroisesti oletan, että esimiestä käytetään enemmän miesoletetuista henkilöistä puhuttaessa ja tilanteissa, joissa puheena on ryhmä ihmisiä eikä vain yksittäisiä henkilöitä. Vaikka tutkielmani on tutkimusot- teeltaan laadullinen, oletan myös, että esimiestä käytetään määrällisesti enemmän artikke- leissa. Tutkielman aihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, sillä se liittyy osaksi laajempaa ja jo pitkään käynnissä ollutta keskustelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Kiinnostavaa on, että suomen kielen lautakunta on jo vuonna 2007 julkaissut kannanoton sukupuolineutraalin kie- lenkäytön edistämiseksi, jossa kielellisen epätasa-arvon kerrotaan esiintyvän suomen kielessä esimerkiksi juurikin sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden muodossa (Kotus 2007). On siis aiheellista tutkia sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöä, jotta saadaan lisää tutkit- tua tietoa siitä, onko suomen kielessä tapahtunut muutosta tasa-arvoisempaan suuntaan. Tut- kin myös sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöä jo kandidaatintutkielmassani (Sa- volainen 2022), joten halusin palata aiheen pariin myös tässä tutkielmassa. Huomionarvoista on se, että aikaisempi ammattinimikkeiden tutkimus on tyypillisesti ollut hyvin binääristä, ja perinteisesti ammattinimikkeissä on näkynyt vain kaksi sukupuolta; mies ja nainen. Tämä tutkielma suhtautuu kriittisesti tähän vanhahtavaan näkemykseen, sillä esi- henkilö on sukupuolineutraali nimike ja sopii näin ollen myös kaikille ihmisille sukupuoli- identiteetistä riippumatta. Sukupuolen binäärinen jaottelu ei ole siis tarpeen. Käytän tutkielmassani teoreettisena viitekehyksenä diskurssianalyysia ja tarkastelen, millaisia diskursseja aiemmin mainitsemiini ammattinimikkeisiin Helsingin Sanomien uutisoinnissa liittyy. Diskurssianalyysin perusajatuksena on, että kielenkäyttöä tarkastellaan tekemisenä, joka muodostuu sosiaalisissa prosesseissa ja rakentaa myös omalta osaltaan sosiaalista todelli- suutta (Suoninen 2002, 17). Kielenkäyttö luo todellisuutta, joten kielellisillä valinnoilla on 7 merkitystä. Aineiston analysoinnissa käytän kriittistä diskurssianalyysia, jossa analyysin pai- nopiste on valtasuhteiden, ideologian ja diskurssin yhteen kietoutuneissa suhteissa (Pietikäi- nen 2000, 193). Kriittisessä diskurssianalyysissa kiinnostus kohdistuu siis erityisesti kielen- käytön sosiaalisiin sekä yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, ja siksi se on sopiva metodi tähän tut- kielmaan. Seuraavaksi esittelen lyhyesti ammattinimikkeitä suomen kielessä sekä niistä tehtyä aikaisem- paa tutkimusta ja tarkastelen omaa tutkimustani suhteessa niihin. 1.2 Ammattinimikkeet suomen kielessä Yleisesti ottaen suomen kieli saatetaan usein nähdä sukupuolineutraalina kielenä, sillä siinä ei kieliopillista eikä luonnollista sukua. Suomen kielessä ei siis ole monissa indoeurooppalai- sissa kielissä esiintyvää substantiivien jakoa feminiineihin, maskuliineihin ja neutreihin ja käytössä on vain yksi sukupuolineutraali pronomini hän. (Engelberg 2018, 20.) Tästä huoli- matta suomen kielen katsotaan kuitenkin oleva sukupuolittunut ja se näkyy parhaiten sanaston tasolla, hyvänä esimerkkinä tästä ovat ammattinimikkeet (Tainio 2015, 230). Suomen kielen mies-loppuisten ammattinimikkeiden yhtenä mahdollisena syntytapana on aja- teltu olevan se, että niitä on muodostettu ruotsin kielen man-loppuisten nimikkeiden mukaan Ruotsin vallan aikana. Tällaisia nimikkeitä, joissa miestä merkitsevä sana esiintyy nimikkeen perusosana, löytyy kuitenkin useammasta kielestä, esimerkiksi myös englannista ja saksasta. Näiden kielien osalta Ruotsin historiallinen valta-asema ei tietenkään selitä ammattinimikkei- den muodostusta. Maskuliinisuuden hallitsevuutta ammattinimikkeissä selittääkin enemmän ihmiskuvan yleinen mieskeskeisyys sekä kielenkäytön miesnäkökulmaisuus. (Engelberg 2018, 85–86.) Ammattinimikkeiden sukupuolittuneisuutta pohtiessa on hyvä ottaa huomioon, että historialli- sesti länsimaisessa yhteiskunnassa on pitkään nähty miehen olevan perheen pääasiallinen ela- tuksenhankkija, ja näin ollen miehet ovat myös pitkään hallinneet työelämää naisten ollessa kotona hoitamassa lapsia ja kotia. Patriarkaalisen kulttuurin sekä yhteiskunnan jatkuvuus on pitkälti perustunut siihen, että tätä vallankäyttöä pidetään oikeutettuna ja normaalina. Yhtenä olennaisena osana tätä on, että mies halutaan nähdä ihmisen prototyyppinä. Tämä heijastuu myös kielen tasolle, sillä patriarkaalisessa kulttuurissa mies nostetaan kielen avulla näkyviin ja nainen taas jätetään näkymättömäksi. (Engelberg 1993, 47.) Tämä näkyy hyvin juuri am- mattinimikkeissä. Koska naiset eivät ole olleet työelämässä mukana, suurin osa 8 ammattinimikkeistä on saanut suomen kielessä neutraalin maskuliinisen ulkoasun, esimer- kiksi ammattinimikkeet lakimies, puhemies tai virkamies (Karlsson 1987, 24). Tällaisia edellä mainittuja ammattinimikkeitä voidaan kuvata geneeris-maskuliinisiksi ilmai- suiksi. Geneeris-maskuliininen ilmaisu tarkoittaa ilmaisua, joka sisältää jonkin selvästi mas- kuliinisen osan, mutta sitä käytetään silti viittaamaan kumpaankin sukupuoleen. (Engelberg 1993, 39.) Geneeris-maskuliinisiin ilmaisuihin liittyy vahvasti myös mies = ihminen -normi, jolla tarkoitetaan kielellistä sekä osittain myös kulttuurista vinoumaa, jossa sanan mies näh- dään olevan synonyymi sanalle ihminen. Tällainen ihmisviittausten miesnormi näkyy tilan- teissa, joissa puheena ovat kummatkin sukupuolet tai joissa puheena olevan henkilön suku- puolta ei tiedetä tai sillä ei ole väliä. Olennaista on huomioida myös, että feminiinisiä ilmauk- sia ei käytetä samalla tavalla viittaamaan ihmisiin geneerisesti. (Engelberg 2016, 158.) Am- mattinimikkeiden kategoriassa tästä hyvä esimerkki on lentoemäntä, jota käytetään naisolete- tusta henkilöstä. Jos henkilön tiedetään olevan sukupuoleltaan mies, hänestä käytetäänkin su- kupuolineutraalia nimikettä stuertti. Eli feminiininen nimike ei kelpaa, kun puheena on mies. Ammattinimikkeiden geneerisestä maskuliinisuudesta huolimatta suomen kielessä on kuiten- kin historiallisesti esiintynyt myös pelkästään naisiin viittavia ammattinimikkeitä, esimerkiksi kamarineiti tai terveyssisar. Naisammattinimikkeitä merkitsemään on käytetty myös femii- nijohdinta -tAr, esimerkiksi opettajatar. Tällaisia vanhahtavia feminiinijohdoksia tarkastelta- essa on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että naiseus on tunnusmerkkistä, ikään kuin normista poikkeavaa. Maskuliinisuus kielessä on taas usein tunnusmerkitöntä ja normaa- lia. (Engelberg 1998, 77.) Miksi sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä sitten tarvitaan? Nykypäivänä työelämä ei ole enää samalla tavalla sukupuolittunutta ja myös naiset ovat työelämässä mukana. On tutkittu, että työmarkkinoiden eriytyminen sukupuolen mukaan on yksi merkittävimmistä tasa-arvoon liittyvistä ongelmista Suomessa (Kauhanen–Riukula 2017, 80). Tämän takia myös työelä- mässä käytettävällä kielellä on merkitystä. Sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä käytettä- essä annetaan jokaiselle yksilölle samanlaiset mahdollisuudet. Niiden käyttö edistää tasa-ar- voa työelämän lisäksi myös yhteiskunnallisella tasolla sekä ihmisten ajattelutavoissa. Suku- puolineutraalien nimikkeiden käyttö edistää myös sellaisten ihmisten tasa-arvoa, joiden suku- puoli-identiteetti ei ole yksiselitteisesti nainen tai mies. (Glad 2020.) Nykyään moni taho Suomessa onkin siirtynyt käyttämään sukupuolineutraaleja ammatti- nimikkeitä. Esimerkiksi työnhakusivusto Duunitori teki vuonna 2019 yhdessä Kotimaisten 9 kielten keskuksen (Kotus) kanssa listan sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä ja lopetti samalla kokonaan sukupuolisidonnaisten ammattinimikkeiden käytön sivustollaan (Glad 2019). Helsingin kaupunki taas ilmoitti vuonna 2020 ottavansa käyttöön esihenkilö -nimik- keen esimiehen tilalle ja luopuvansa muistakin mies-loppuisista ammattinimikkeistä (Virtanen 2020). Myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) luopui sukupuolisidonnaisten ammatti- nimikkeiden käytöstä vuonna 2021 (Siukola–Teräsaho 2021). Samoin Metsähallitus on otta- nut sukupuolineutraalit ammattinimikkeet käyttöön vuoden 2023 alusta (Tiihonen 2023). Me- diakentällä uutismedia Aamulehti päätti luopua sukupuolittuneista ammattinimikkeistä jo vuonna 2017. Aamulehti käyttää esimerkiksi eduskunnan puhemiehestä nimikettä eduskunnan puheenjohtaja. (Aamulehti 2019.) Helsingin Sanomat taas ei ole antanut julkista lausuntoa su- kupuolineutraalien ammattinimikkeiden käytöstä. 1.3 Aikaisempi ammattinimikkeiden tutkimus suomen kielessä Aikaisempaa tutkimusta sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä ja ylipäätään ammatti- nimikkeistä suomen kielessä on tehty verrattain vähän. Eniten aihetta on tutkinut kielentutkija Mila Engelberg, joka on julkaissut monta erilaista tieteellistä teosta suomen kielen sukupuolit- tuneisuudesta, seksismistä ja tasa-arvosta. Engelberg on kirjoittanut aiheesta väitöskirjan vuonna 2016, jossa hän tutkii suomen kielen yleistävää maskuliinisuutta, piilomaskuliini- suutta sekä mies-sanan pronominaalista käyttöä. Vuonna 1998 julkaistussa artikkelissa ”Suku- puolistuneet ammattinimikkeet” Engelberg taas tutkii ammattinimikkeiden esiintyvyyttä suo- men kielen sanastossa eri vuosikymmenten aikana. Engelbergin lisäksi sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä suomen kielessä ovat tutkineet muun muassa Hanna Kiviharju sekä Tiina Heikkilä, jotka ovat kumpikin kirjoittaneet pro gradu -tutkielmansa sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä. Nämä tutkielmat ovat kuiten- kin sosiolingvistisiä tutkimuksia ja näin ollen eroavat teoreettiselta pohjaltaan omasta tutkiel- mastani. Kiviharjun (2018) tutkielma käsittelee ammattinimikkeiden sukupuolittuneisuutta ja sitä koskevan keskustelun herättämiä asenteita. Tutkielmasta selviää, että ihmiset pitävät kie- lellisesti sukupuolittuneita ammattinimikkeitä yleensä sukupuolittuneempina kuin niiden neutraaleita vastineita. Kiviharju (2018) tekee myös työssään kiinnostavan huomion, että nai- set suhtautuvat keskusteluun sukupuolittuneista ammattinimikkeistä yleensä positiivisemmin kuin miehet. Heikkilän (2021) tutkielma taas keskittyy tutkimaan kyselyn avulla ihmisten mielipiteitä kos- kien sukupuolittuneita ja sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Heikkilän tutkielmasta 10 selviää, että ihmisillä on monenlaisia mielipiteitä ammattinimikkeistä. Tulosten perusteella ammattinimikkeiden muutosta sukupuolineutraaleiksi kuitenkin kannatetaan hieman enem- män kuin vastustetaan. Lähimmäksi omaa tutkielmaani sijoittuu luultavasti Kiia Väisäsen pro gradu -tutkielma (Jy- väskylän yliopisto, 2023), jossa hän tutkii ammattinimikkeitä Helsingin Sanomien uutisoin- nissa. Hänen tutkielmansa pohjautuu kuitenkin systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan, joten tutkielman teoreettinen viitekehys eroaa omastani. Väisänen (2023) tarkastelee myös ammat- tinimikeparia esimies – esihenkilö, mutta hieman eri näkökulmasta, sillä hän keskittyy tutki- maan kumpaankin nimikkeeseen liittyviä representaatioita sekä vertailee näitä representaati- oita keskenään. Väisäsen (2023) tutkielman tuloksista selviää, että sukupuolineutraalit ammat- tinimikkeet ovat käyttömäärissä saavuttamassa sukupuolittuneita ammattinimikkeitä. Väisä- nen (2023) tekee aineistostaan kiinnostavan huomion: esimies ja esihenkilö kuvataan monissa tilanteissa pitkälti hyvin samanlaisina rooleina ja ammatteihin liitetään myös hyvin samankal- taisia ominaisuuksia tai piirteitä. Oma tutkielmani tuo siis sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden tutkimukseen uutta näkö- kulmaa, sillä tutkimukseni sijoittuu diskurssintutkimuksen alaan ja täysin vastaavaa tutki- musta ei ole aikaisemmin tehty. Kieli ja kielenkäyttö ovat tärkeitä elementtejä yhteiskunnan muutoksessa tasa-arvoisemmaksi, joten suomen kielessä esiintyviä epätasa-arvoisia ilmaisuja on syytä tutkia lisää. 1.4 Tutkielman rakenne Tutkielmani etenee johdannon jälkeen seuraavasti: luvussa 2 esittelen työni teoreettista viite- kehystä eli diskurssintutkimusta sekä erityisesti kriittistä diskurssianalyysia, ja mediaa sekä eritoten uutisartikkeleita tutkimuskohteena. Luvussa 3 esittelen käyttämäni aineiston sekä pohdin tutkielmani eettisyyttä. Luvussa 4 analysoin aineistoa ja esittelen siitä tekemiäni ha- vaintoja. Tutkielman viimeisessä luvussa 5 kokoan yhteen tutkimustani, vertaan kummastakin ammattinimikkeestä saamiani tutkimustuloksia toisiinsa sekä pohdin sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden tutkimuksen jatkoa tämän tutkielman pohjalta. 11 2 Diskurssintutkimus ja media tutkimuskohteena Tässä luvussa esittelen tutkielmani teoreettista pohjaa eli diskurssintutkimusta sekä kriittistä diskurssianalyysia. Lisäksi esittelen mediaa ja erityisesti uutisia tutkimuskohteena ja pohdin, millaisin keinoin niitä voidaan diskurssintutkimuksessa analysoida. 2.1 Diskurssintutkimuksen keskeisiä käsitteitä Diskurssintutkimus on tutkimusala, jonka keskeisenä näkemyksenä on ajatus kielestä sosiaali- sena toiminta. Kieli on keskeinen osa ihmisten välistä kommunikaatiota ja sen avulla tuote- taan erilaisia merkityksiä. (Jokinen–Juhila–Suoninen 2016, 21.) Kielenkäyttö paikantuu aina tiettyyn aikaa ja tilanteeseen, jota kehystävät aikaisemmat tilanteet sekä niihin kytkeytyneet vakiintuneet normit, rutiinit ja arvot. Diskurssintutkimus on siis myös kielenkäyttötilanteen tutkimusta. Kielenkäyttö sosiaalisena toimintana tarkoittaa sitä, että kieltä käyttämällä raken- netaan tietoa, muutetaan käytänteitä sekä käytetään valtaa. (Pietikäinen–Mäntynen 2019, 4.) Kielenkäyttö on siis konstruktiivista, eli sen avulla merkityksellistetään asioita ja kohteita, jotka ovat milloinkin puheenaiheena (Jokinen–Juhila–Suoninen 2016, 21). Ammattinimikkei- den sukupuolittuneisuus onkin hyvä esimerkki kielenkäytön vaikutuksesta sosiaaliseen todel- lisuuteen, koska sen avulla on tehty näkyväksi se, kuka töitä on aikaisemmin tehnyt. Suku- puolineutraalit ammattinimikkeet tekevät taas osaltaan näkyväksi sen, että kuka tahansa voi tehdä mitä tahansa työtä: itse työ ei ole sukupuolittunutta. Diskurssi itsessään on monimerkityksinen termi, koska sillä voidaan eri yhteyksissä tarkoittaa eri asioita (Pietikäinen–Mäntynen 2019, 14). Diskurssintutkimuksessa sitä käytetään viittaa- maan suhteellisen vakiintuneeseen kielenkäyttöön tietyssä tilanteessa tai tietyllä alalla, eli se tarkoittaa kielenkäyttöä omassa kontekstissaan osana sosiaalista toimintaa. Näin ollen dis- kurssi voi olla kirjoitettua, puhuttua tai multimodaalista, ja se voi sisältää kielellisten merk- kien lisäksi myös muita semioottisia merkkejä, esimerkiksi vaikka kuvia. (Pietikäinen–Män- tynen 2019, 16.) Diskurssianalyyttinen lähestymistapa siis tarkastelee kielenkäyttöä tekemi- senä. Ihmisten katsotaan olevan aina kieltä käyttäessään osallisina uusimassa tai muuttamassa sitä kulttuuria, jonka tarjoamilla avuilla kunakin aikana tehdään ilmiöitä ymmärrettäväksi. (Jokinen–Juhila–Suoninen 2002, 19.) Tässä tutkielmassa diskurssi ymmärretään juurikin kie- lenkäytöksi omassa kontekstissaan. Myös konteksti on keskeinen osa diskurssintutkimusta. Kielenkäyttö nähdään diskurssintutki- muksessa myös aina tilanteisena eli se vaihtelee tilanteen, ajan, tavoitteen sekä paikan 12 mukaan (Pietikäinen–Mäntynen 2019, 4). Diskurssintutkimuksessa kontekstuaalisuudella tar- koitetaan sitä, että aineistoa analysoidessa on otettava huomioon tietty aika ja paikka, johon tulkinta pyritään sitten suhteuttamaan (Jokinen–Juhila–Suoninen 2016, 28). Diskurssintutki- muksessa keskeinen käsite on tilannekonteksti, jolla viitataan yleisesti siihen välittömään ja tiettyyn sosiaaliseen tilanteeseen, jonka osana kielenkäyttö on (Pietikäinen–Mäntynen 2019, 24). Tyypillinen tapa tutkia diskursseja kielellisesti on keskittyä siihen, miten erilaisia ilmiöitä, asioita, tapahtumia, toimintoja ja ihmisiä kuvataan ja nimetään. Diskurssintutkimuksessa ni- meäminen onkin keskeistä kielellistä toimintaa. Nimeämisellä tarkoitetaan sitä, millaisia nimi- tyksiä valitaan, kun halutaan viitata erilaisiin ilmiöihin. Toinen tärkeä kielellinen toiminta on kuvaaminen, jolla tarkoitetaan sitä, miten esimerkiksi erilaisia ryhmiä kuvaillaan ja millaisia ilmauksia kielenkäyttäjä valitsee käyttöönsä kuvaillessaan vaikka tiettyä ihmisryhmää. Ni- meämistä on aina tarkasteltava suhteessa kontekstiin, tekstin tavoitteisiin, genreen, yhteiskun- taan ja kulttuuriin, sekä siihen kuka kieltä käyttää. Sitä ei voi siis tarkastella irrallisena kon- tekstista tai kielenkäytöstä. (Pietikäinen–Mäntynen 2019, 57–58.) Tässä tutkielmassa nimeä- minen ja kuvaaminen ovat keskeisessä osassa, koska ammattinimikkeiden diskursseja analy- soidessa pohdin, miten kielellisesti on valittu kuvata ja nimetä ihmisiä, ja millaisia represen- taatioita nämä valinnat synnyttävät. Diskurssintutkimuksessa yksi tärkeä analyysin kohde on valta. Koska kieli on sosiaalisesti jär- jestäytynyttä toimintaa, sillä on myös valtaa (Pynnönen 2013, 16). Diskurssien valta ei liity pelkästään kieleen, vaan myös usein näkymättömiin tai itsestään selviin normeihin ja sääntöi- hin, jotka muokkaavat ja rajaavat sitä, mitä voi sanoa. Ne määrittelevät mitä ja miten asioista, ilmiöistä ja ihmisistä voi, saa, pitää, tai kannattaa puhua tai vaihtoehtoisesti vaieta. Näin ollen diskurssien valta nivoutuu niiden kykyyn kuvata ja esittää tapahtumia ja ihmisiä tietystä näkö- kulmasta ikään kuin “totena”. (Pietikäinen–Mäntynen 2019, 60–62.) Myös representaatio on olennainen käsite diskurssintutkimuksessa. Asiat voidaan esittää hy- vin monella erilaisella tavalla ja jokaisella tavalla on omanlaiset seurauksensa niin puheena olevan asian kuin asiaomaisten ihmisten kannalta. Kieli siis representoi maailmaa. Represen- taation voisi kuvata olevan ikään kuin diskurssien prosessien lopputuloksena syntynyt “kuva”, joka tietystä ryhmästä, ihmisestä tai asiasta rakentuu. Se on keskeinen käsite, kun tutkitaan diskursiivista valtaa, sillä se on toimintaa, jolla on ehtoja ja seurauksia: mitä tehdään 13 näkyväksi ja mitä ei, ja kuka saa kuvata ketäkin ja missä kontekstissa. (Pietikäinen–Mäntynen 2019, 67.) Diskurssien ja vallan keskinäisiä suhteita analysoitaessa valta nähdään produktiivisena, sosi- aalisiin käytäntöihin kietoutuneena ilmiönä (Jokinen–Juhila–Suoninen 2016, 63). Kielenkäy- töllä voi myös ideologisia seurauksia, jotka liittyvät diskurssien ja vallan suhteeseen. Esimer- kiksi erilaisten alistussuhteiden legitimoiminen ja ylläpitäminen ovat esimerkkejä tällaisista ideologisista seurauksista. Kielenkäyttö siis edesauttaa eriarvoisuuden ylläpitämistä. (Joki- nen–Juhila–Suoninen 2016, 38.) Eriarvoisuuden ylläpitäminen onkin yksi asioista, joita tässä tutkielmassa pohdin. Millaisissa tilanteissa käytetään edelleen sukupuolittunutta ammattinimi- kettä esimies, kun valittavana olisi myös nimikkeen sukupuolineutraali vastine esihenkilö, jota käyttämällä voitaisiin osaltaan purkaa eriarvoisuutta. On tärkeää tehdä huomioita siitä, millai- set, seurauksiltaan mahdollisesti hyvin erilaiset, sosiaalisen todellisuuden versiot saavat yh- teiskunnallisessa keskustelussa hallitsevan aseman (Jokinen–Juhila–Suoninen 2016, 76). Yksi tapa lähestyä sitä, mitä missäkin tilanteessa sanotaan, on keskittyä sanoihin sekä sanas- toihin, joita kielenkäyttäjät valitsevat käyttöönsä. Millaiset sanastot ja sanavalinnat ovat hy- väksyttyjä kulttuurisesti ja vakavastiotettavia tietyissä tilanteissa? (Jokinen– Juhila–Suoninen 2002, 107–109.) Tämän tutkielman osalta tämä tarkoittaa sitä, millaisia ammattinimikkeitä uutisia kirjoittaneet toimittajat ovat valinneet käyttää: käytön taustalla vaikuttaa näiden kir- joittajien määrittelemä sosiaalinen sekä kulttuurinen yleinen hyväksyttävyys ja vakavastiotet- tavuus. 2.2 Kriittinen diskurssianalyysi Kriittinen diskurssianalyysi on diskurssintutkimuksen ala. Sen yksi peruslähtökohdista on aja- tus siitä, että kielenkäyttö on osaltaan ympäröivän maailman, yhteiskunnan ja kulttuurin ra- joittamaa, mutta samaan aikaan sillä on myös vaikutusta ympäröivään maailmaan. Kieli siis muokkaa maailmaa ja maailma muokkaa kieltä. (Pietikäinen 2000, 197.) Kielenkäyttöä tar- kastellaan kriittisestä näkökulmasta, mikä tarkoittaa sitä, että analyysin painopiste on valta- suhteiden, ideologioiden ja diskurssien välisissä yhteen kietoutuneissa suhteissa (Pietikäinen 2000, 193). Kyseessä ei ole siis tarkkarajainen tutkimussuunta vaan enemmänkin laajempi nä- kökulma, jonka avulla voidaan tehdä teoreettisesti ja analyyttisesti hyvin monipuolista tutki- musta (Van Dijk 2015, 568). 14 Kriittisessä diskurssianalyysissa kiinnostus kohdistuu erityisesti kielenkäytön sosiaalisiin sekä yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kielenkäytössä ajatellaan ilmenevän samanaikaisesti kaksi perustavanlaatuista sosiaalista prosessia, jotka ovat maailman hahmottaminen ja vuorovaiku- tus. Täten jokainen lyhytkin teksti osallistuu omalta osaltaan ympäröivän maailman ja sen ra- kenteiden rakentumiseen sekä ylläpitämiseen. Diskurssit eivät kuitenkaan sellaisinaan yksi- nään vaikuta suoraan ympäröivään maailmaan vaan kielenkäyttö yhdessä muiden käytäntei- den, kuten tässä tutkimuksessa journalististen käytänteiden, kanssa voi omalta osaltaan vah- vistaa tai heikentää tiettyjä näkemyksiä yhteiskunnassa. (Pietikäinen 2000, 197–198.) Kriittisessä diskurssianalyysissa jokaisen yhteisön tavanomaisista kielenkäyttötavoista koos- tuvaa verkostoa voidaan nimittää diskurssijärjestykseksi (Fairclough 1997, 77). Diskurssikäy- tännöllä taas tarkoitetaan tekstin tuotannon ja kuluttamisen prosesseja (Pynnönen 2013, 12). Diskurssikäytäntö on eräänlainen välittäjä tekstin ja sosiokulttuurisen käytännön välillä. So- siokulttuuriset käytännöt muokkaavat tekstejä muuttamalla diskurssikäytäntöjä, mikä taas nä- kyy itse tekstin ominaisuuksissa. (Fairclough 1997, 81–82.) Kriittisessä diskurssianalyysissa keskeisiä tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi makro- ja mikrotason rakenteiden väliset suhteet, valta-aseman väärinkäyttö ja se, kuinka valta-ase- massa olevat ryhmät hallitsevat tekstejä, konteksteja ja myös ihmisten mielipiteitä (Van Dijk 2015, 467). Tarkastelun kohteena kriittisessä diskurssianalyysissa ovat siis vallan ilmenemi- nen diskurssissa sekä diskurssin itsensä valta; kuinka ideologiat ja valtasuhteet muotoilevat ja rajoittavat diskurssia, ja millaisia ideologisia vaikutuksia diskurssilla on tiedon ja uskomusten järjestelmiin, sosiaalisiin suhteisiin ja identiteetteihin (Pietikäinen 2000, 201). Yksi kiinnos- tava tutkimuskohde on sukupuolittavien käytänteiden diskursiivisen puolen tutkimus, johon myös tämä tutkimus osaltaan kuuluu. Tämän tyylisen tutkimuksen suurempana tavoitteena on saada aikaan muutosta yhteiskunnassa suuntaan, joka olisi vähemmän syrjivä ja hyödylli- sempi kaikille yhteiskunnan jäsenille. (Pietikäinen 2000, 204–205.) Tämän tutkimuksen osalta tällä tarkoitetaan eriarvoistavien nimikkeiden käytön näkyväksi tekemistä. Kielenkäyttö ja valta liittyvät vahvasti toisiinsa, kuten jo aikaisemmassa kappaleessa mainit- sin. Tätä valtaa harjoitetaan suostuttelun ja manipulaation avulla ja sen tavoitteena on mielipi- teiden muuttaminen omien intressien mukaiseksi. Valta ja pääsy diskursseihin liittyvät toi- siinsa, sillä mitä laajempi pääsy jollakin toimijalla on diskursseihin, sitä enemmän valtaa tällä on käytettävissä. (Pynnönen 2013, 17.) Isoilla uutismedioilla, tässä tapauksessa Helsingin Sa- nomilla, voisi siis sanoa olevan paljon valtaa; sillä mitä Helsingin Sanomissa päätetään 15 kirjoittaa, vaikutetaan yleisesti ottaen yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa, koska ky- seessä on valtakunnallisesti iso uutismedia. Yhteiskunnallinen keskustelu voidaan nähdä ikään kuin areenana, jossa erilaiset diskurssit kilpailevat keskenään tilasta. Valtasuhteet ja yh- teiskunnalliset rakenteet liittyvät tähän, sillä diskurssi sekä osallistuu sillä hetkellä käynnissä oleviin muutosprosesseihin ja valtasuhteisiin sekä myös kuvaa niitä. Kriittisessä diskurssiana- lyysissa siis kielenkäytön ja sosiaalisten ilmiöiden yhteen kietoutuneisuus nostaa esiin yhteis- kunnallisia rakenteita, jotka vaikuttavat kielenkäyttöön tai joihin vaikutetaan kielenkäytöllä. (Pietikäinen 2000, 199–200.) Analyyttisessa prosessissa kriittisessä diskurssianalyysissa taustalla on ajatus siitä, että merki- tys on sosiaalisesti motivoitunut, eli esimerkiksi sanavalinnoilla voidaan tehdä selväksi eroja (Pietikäinen 2000, 210). Tämän tutkielman analyysissa keskityn nimenomaan sanastotason merkityksiin, kun tutkin millaisiin diskursseihin esimies ja esihenkilö aineistossa liittyvät ja onko niiden käyttötapojen väliltä löydettävissä sosiaalisesti motivoituneita eroja. 2.3 Median diskursiivisuus Media ja sen kuluttaminen ovat suuressa osassa nykyistä digitalisoitunutta yhteiskuntaa. 1990-luvun puolivälistä lähtien mediakentälle on tuotu paljon uusia viestintävälineitä sekä viestinnän muotoja. Nykyään onkin luontevampaa käyttää joukkoviestinnän sijaan mediatut- kija Nick Couldryn kehittämää termiä mediamoneus. Mediamoneuden ympäristössä runsaat ja eri paikoissa digitaalisesti tuotetut sisällöt ovat periaatteessa kenen tahansa saatavilla milloin tahansa. Tällaisissa olosuhteissa ihmisten tavat kuluttaa mediaa ovat muuttuneet. (Heikkilä– Ahva–Siljamäki–Valtonen 2012, 93.) Juuri tästä syystä media onkin kiinnostava tutkimus- kohde diskurssintutkimuksessa. Median muutos internetin ja sosiaalisen median myötä on purkanut yleisön ja median välistä etäisyyttä kahdella tavalla. Ensinnäkin verkko on tuonut journalismiin uusia julkaisemiskäy- täntöjä, joissa käyttäjästä voikin tulla tuottaja, esimerkiksi erilaiset blogit. Toisekseen verkko- lehdissä yleisö voi jättää itsestään jälkiä esimerkiksi jättämällä tykkäyksen tai kommentoi- malla uutista. (Heikkilä–Ahva–Siljamäki–Valtonen 2012, 132.) Ennen journalismi oli enem- män yksinpuhelua: tiedotusvälineiden yleisöt ainoastaan lukivat, katsoivat tai kuuntelivat uu- tisia (Fairclough 1997, 57). Median muutoksen myötä myös uutisia tuottavat sanomalehdet ovat siirtyneet painetusta muodosta enemmän verkkoon. Digitaaliset sanomalehdet ja uutissi- vustot muuttavat uutisia sekä niiden kulutusta. (Johansson 2015, 147–149.) 16 Medioilla on valtaa valita, mistä ja kenestä uutisoidaan milloinkin ja millaista kieltä uutisoin- nissa käytetään. Valta tekee mediasta hyvän tutkimuskohteen diskurssintutkimukseen. Tiedo- tusvälineiden diskurssikäytännöissä ilmenevät alustavat, keskeneräiset ja ristiriitaiset kulttuu- riset sekä yhteiskunnalliset muutokset. Siksi tiedotusvälineiden erilaiset tekstit ovatkin arvo- kasta materiaalia, kun halutaan tutkia yhteiskunnan sosiokulttuurisia muutoksia. (Fairclough 1997, 73.) Yhteiskunta ja kulttuuri ovat jatkuvassa muutoksessa, ja median asema on tärkeä, sillä ne heijastelevat näitä muutoksia sekä stimuloivat niitä yhä yleisimmiksi prosesseiksi (Fairclough 1997, 83). Tässä tutkielmassa tutkittavana uutismediana on jo aiemmin mainittu Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat on valtakunnallisesti arvostettu ja myös levikiltään Suomen suurin sano- malehti. Helsingin Sanomat on iso organisaatio, jossa on monta eri toimitusta. Helsingin Sa- nomat (2020) kertoo itse olevansa sitoutumaton päivälehti, jonka tavoitteena on edistää ja vahvistaa kansanvaltaisuutta, mielipiteen vapautta sekä yhteiskunnallista oikeudenmukai- suutta. 2.4 Uutisteksti tutkimuskohteena Uutinen käsitteenä on monimerkityksinen. Lyhyesti kuvailtuna uutinen on asia, joka sisältää uutta informaatiota, jota sen vastaanottajat eivät ennestään vielä tiedä. (Van Dijk 1990, 4.) Uutinen voidaan määritellä kolmella erilaisella tavalla Van Dijkin (1990, 4) mukaan: uutinen voi olla 1. uutta informaatiota henkilöistä, tapahtumista tai asioista, 2. uutisaiheita esittelevä ohjelmatyyppi esimerkiksi televisiossa tai radiossa, tai 3. uutisteksti tai -raportti, esimerkiksi teksti tai diskurssi radiossa, televisiossa tai sanomalehdessä, jossa kerrotaan uutta informaa- tiota viimeisimmistä tapahtumista. Tässä tutkielmassa uutinen ymmärretään kolmannen mää- ritelmän mukaan eli uutinen on tekstimuotoinen uutisartikkeli omine diskursseineen. Uutistekstit ovat kiinnostavia tutkimuskohteita monesta syystä. Uutisen ajatellaan usein ole- van yksi niistä tekstilajeista, jotka ovat ikään kuin kaikkien yhteistä omaisuutta. Siksi on kiin- nostavaa tutkia niissä esiintyviä käytänteitä, esimerkiksi kulttuurisia mekanismeja ja normeja, kulttuurista kontekstia ja säännönmukaisuuksia sekä kerrontakonventioita ja rutiineja. Uutisia luetaan tuttuna tekstinä, jossa asioille annetaan merkityksiä perinteisin tavoin. (Heikkinen– Lehtinen–Lounela 2005, 233.) Uutisia analysoitaessa on pohdittava sitä, kuka uutisen on kirjoittanut ja mitkä seikat ovat mahdollisesti ohjanneet kirjoittajan työtä. Uutisten kirjoittamiseen vaikuttavat yleiset 17 periaatteet hyvästä journalismista sekä yksittäisten joukkoviestimien omat toimintatavat, esi- merkiksi lehden yleinen linja ja toimintapolitiikka. (Heikkinen–Lehtinen–Lounela 2005, 233.) Tämä on myös asia, joka tässä tutkielmassa tulee ottaa huomioon. Vaikka kaikki aineiston uu- tiset ovat Helsingin Sanomien, niitä ovat kirjoittaneet useat eri toimittajat. On siis pohdittava, mitkä tekijät voivat vaikuttaa ammattinimikkeiden käytön taustalla. Lisäksi sanavalintojen te- kemiseen voivat vaikuttaa Helsingin Sanomien toimituksen tekemät linjaukset, jotka eivät ole julkista tietoa enkä näin ollen saa niistä tietoa. Tässä tutkielmassa tutkin ja analysoin siis uutistekstejä, jotka ovat tekstilajina yleisesti hyvin tunnettuja. Uutisia on nykyään kaikkialla; perinteisen sanomalehden lisäksi verkossa, televisi- ossa sekä sosiaalisessa mediassa (Pietikäinen–Mäntynen 2009, 66). Uutinen genrenä on infor- matiivinen, julkinen teksti, jossa asiat esitetään monologisesti (Johansson 2015, 153). Uutiset genrenä ovat siis normeiltaan hyvin tiukkoja ja niiden rakenne sekä kielenkäyttö ovat melko vakiintuneita sekä säännönmukaisia (Pietikäinen–Mäntynen 2009, 66). En kuitenkaan keskity tässä tutkielmassa varsinaisesti uutisten tutkimiseen tekstilajina vaan huomioni on ennen kaik- kea kielen käytön valinnoissa eli siinä, mitä sanoja, ja tarkemmin ammattinimikkeitä, uuti- sissa on valittu käyttää. Genret ovat kulttuurisia sekä sosiaalisia kielellisen ja diskursiivisen toiminnan muotoja. Dis- kurssintutkimuksessa genret ovat kiinnostavia siksi, että niistä voidaan löytää kiteytyneitä, tyypillisiä tapoja toimia diskursiivisesti tietyissä konteksteissa. Genret kertovat miten sosiaa- lista toimintaa jäsennetään kielenkäytön näkökulmasta sekä mikä on kussakin sosiaalisessa toiminnassa keskeistä ja millaisia vuorovaikutussuhteita tyypillisesti erilaisissa tilanteissa ra- kentuu. (Pietikäinen–Mäntynen 2009, 63–64.) Ne ovat säännönmukaisia sekä normitettuja, sillä kaikilla genreillä on omat norminsa, jotka koskevat sitä, millainen sosiaalinen ja diskur- siivinen toiminta on mahdotonta tai mahdollista aina tietyssä kontekstissa. Nämä genrejen normit ovat usein kirjoittamattomia, sillä niiden logiikka on sidoksissa sosiokulttuuriseen ja tilanteiseen kontekstiin ja ulottuu usein myös historiaan. (Pietikäinen–Mäntynen 2009, 66.) Uutiset sisältävät usein myös eräänlaista referointia, jolla tarkoitetaan tapaa, miten toimija siirtää ja muokkaa puhetta tai ajatuksia toisesta kontekstista toiseen. Mediateksteissä toimit- taja siis välittää referoimalla erilaisia faktoja tai eri alojen ihmisten mielipiteitä sekä ajatuksia. Mediatekstit ja referointi siis representoivat todellisuutta tietyllä tavalla. (Johansson 2015, 148.) Tämä on tutkielmani kannalta kiinnostavaa, sillä uutistekstejä analysoidessa en voi olla varma siitä, kenen valinta on ollut käyttää tiettyä ammattinimikettä. Jos kyseessä on 18 esimerkiksi naisoletetun henkilön haastattelu, mutta hän on itse kertonut ammattinimikkeek- seen esimiehen, referoiko toimittaja silloin suoraan haastateltavaa vai tekeekö hän valinnan käyttää mieluummin sukupuolineutraalia esihenkilöä. Tällaisissa tilanteissa on periaatteessa mahdotonta tietää edustaako ammattinimikkeen valinta haastatellun henkilön omaa valintaa vai esimerkiksi Helsingin Sanomien toimituksen tiettyä linjausta. 19 3 Tutkimusaineisto Tässä luvussa esittelen tutkielmassani käyttämäni tutkimusaineiston sekä pohdin tutkielmani eettisyyttä. Tutkimusaineiston esittelyn jälkeen tutkielma etenee aineiston analyysiin luvussa 4. 3.1 Tutkimusaineiston esittely ja menetelmät Tutkielmassa käyttämäni aineisto on kerätty Helsingin Sanomien arkistosta, joka on kaikille avoinna ja saatavilla osoitteessa https://www.hs.fi/arkisto/. Arkistossa olevat uutiset ovat ul- koasultaan täysin samanlaisia kuin ne ovat olleet silloin, kun ne on alun perin julkaistu Hel- singin Sanomien verkkolehdessä. Valikoin Helsingin Sanomat tutkimuskohteeksi siksi, että kyseessä on Suomen suurin sanomalehti, ja Helsingin Sanomien voisi sanoa myös olevan val- takunnallisesti arvostetuin sanomalehti. Tutkielman aineisto pitää sisällään yhteensä 44 Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistua uutista, joista 12:sta esiintyy ammattinimike esimies ja 32 esihenkilö. Aineisto on sopivan ko- koinen tähän tutkielmaan, koska se pitää sisällään monia erilaisia tekstejä ja niistä on löydet- tävissä monia erilaisia käyttötapoja kahdelle tutkittavalle ammattinimikkeille. Valitsin tutkit- tavan aineiston vuodelta 2023, koska halusin nimenomaan tutkia, miten nykypäivän uutiskon- tekstissa käytetään näitä kahta ammattinimikettä. Koska aloitin tutkielman teon syyskuussa 2023, aineisto on koottu ajalta 1.1.-15.9.2023. Rajasin aineistoa keskittymällä pelkästään Hel- singin Sanomien kaupunkiosaston uutisiin, sillä muuten aineisto olisi paisunut liian suureksi eikä sen käsittely olisi ollut mielekästä tämän laajuisessa tutkielmassa. Kaupunkiosasto on Helsingin Sanomissa päivittäin ilmestyvä osasto, joka keskittyy raportoimaan eri kaupungin- osien elämästä, tapahtumista sekä kaupunkisuunnittelun vaikutuksen ihmisten arjen sujumi- seen. Aineisto on koottu Helsingin Sanomien arkistosta tekemällä kaksi erillistä hakua sanoilla “esimies” sekä “esihenkilö”. Näin ollen aineisto sisältää vain tekstejä, joissa ammattinimik- keet esiintyvät nominatiivimuotoisina eli eivät esimerkiksi taivutettuina. Hakutulokset on laji- teltu niin, että uusimmat uutiset olivat ensimmäisinä. Koska aineistoa oli syytä rajata, kuten jo ylempänä mainitsin, osastoksi valikoitui kaupunkiosasto lähinnä uutistekstien sopivan määrän vuoksi. Julkaisupäivän osalta käytin haussa omaa aikaväliä, joka on jo myös ylempänä mai- nittu 1.1.-15.9.2023. 20 Aineiston analyysin aloitin koostamalla ensin kaikista uutisista Excel-taulukon, jossa on jo- kaisesta tekstistä perustiedot: julkaisupäivämäärä, uutisen otsikko, lainaus tekstistä siitä koh- dasta missä ammattinimikettä on käytetty sekä linkki kyseiseen uutiseen. Aineiston 44 uutis- tekstin viitetiedot käyvät ilmi tutkielmani aineistolähteluettelosta. Aivan kaikista teksteistä ei ole otettu analyysiin esimerkkejä. Aineiston varsinainen analyysi on laadullista sisältöanalyy- sia, jonka teoreettinen pohja on Fairclough’n kriittisessä diskurssianalyysissa. Tässä analyysi- muodossa analyysin tekeminen perustuu metodologisesti tekstien tarkkaan lukemiseen sekä käytettävien sanavalintojen pohdintaan. 3.2 Tutkimuksen eettisyys Koska käytän tutkielmassa julkista aineistoa, suoranaisia eettisiä ongelmia tutkimukseen ei liity. On kuitenkin syytä pohtia analyysin todenmukaisuutta, sillä analyysissa on käytetty vain pientä osaa koko saatavilla olevasta Helsingin Sanomien uutisarkistosta. Analyysista nousevia havaintoja tai teemoja ei voi siis yleistää koskemaan kaikkea Helsingin Sanomien uutisointia tai esimerkiksi jonkin muun uutismedian uutisointia. Kuten luvussa 3.1 mainitsen, olen koonnut käyttämästäni aineistosta Excel-taulukon. Taulu- kossa ei ole kuitenkaan kenenkään aineiston uutisessa haastateltavan ihmisen henkilötietoja tai muuta salassa pidettävää tietoa. Tarkoituksenani ei ole myöskään säilyttää kokoamaani ai- neistoa itselläni. Kuitenkin kuka tahansa tutkielmaani myöhemmin lukeva voi periaatteessa koota itse täysin sama aineiston käyttämällä Helsingin Sanomien avointa arkistoa. 21 4 Aineiston analyysi Tässä luvussa analysoin valitsemaani aineistoa kriittisen diskurssianalyysin metodeja käyt- täen. Olen hahmottanut aineistosta erilaisia diskursseja, joista osa liittyy kumpaankin ammat- tinimikkeeseen ja osa taas vain toiseen niistä. Ensimmäisenä analysoin esimies-ammattinimik- keeseen liittyviä diskursseja. Tämän jälkeen analysoin vastaavasti esihenkilö-ammattinimik- keeseen liittyviä diskursseja. 4.1 Esimies-nimikkeeseen liittyvät diskurssit Esimies-ammattinimike esiintyy valitsemassani aineistossa yhteensä 12 Helsingin Sanomien uutisessa. Sitä käytetään monissa erilaisissa konteksteissa, joiden perusteella olen jaotellut ai- neiston erilaisiin diskursseihin. Eniten esimies-ammattinimike liittyy aineistossa oikeudellisen vastuun diskurssiin, jossa on kyse uutisoinnista liittyen erilaisiin tuomioihin tai oikeuden päätöksiin. Tällaisia uutisia ai- neistossa on yhteensä neljä. (1) Espoolaisen pesulan entinen esimies tuomittiin törkeän lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tuomio ei ole lainvoimainen. (HS 2023) (2) Helsingin kaupungin päätös salata pormestari Juhana Vartiaisen (kok) talous- arvioehdotus on Helsingin hallinto-oikeuden mukaan lainvastainen. [—-] Hal- linto-oikeus muistuttaa, että kuntalain mukaan kaupungin talousarvioehdotus valmistellaan esimiesasemassa ja esittelijänä olevan pormestarin ohjauksessa. (HS 2023) Esimerkeissä 1 ja 2 on mitä luultavimmin valittu käyttää esimies-ammattinimikettä, koska kummassakin uutisessa on tiedetty puheena olevan henkilön sukupuoli, sillä se tulee muussa tekstissä selvästi esille, esimerkiksi henkilön nimi saatetaan mainita tekstissä suoraan. Kun puheen kohteena oleva henkilö tiedetään mieheksi, on hänestä helpompi käyttää sukupuolittu- nutta nimikettä. (3) Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen raiskaukseen. Uhrin ja miehen vä- lillä katsottiin myös olleen erityinen luottamussuhde, koska mies oli uhrin esi- mies. Vuonna 1990 syntynyt mies tuomittiin kahden vuoden ja kahden kuu- kauden vankeusrangaistukseen. (HS 2023) (4) Myös hallinto-oikeus totesi, että kuntalain mukaan talousarvioehdotus valmis- tellaan esimiesasemassa ja esittelijänä olevan pormestarin ohjauksessa. (HS 2023) 22 Kuten esimerkeistä 3 ja 4 voi nähdä, sama toistuu kaikissa neljässä uutisessa, jotka liittyvät oikeudellisen vastuun diskurssiin. Esimerkistä 3 näkee myös, miten puheena olevan henkilön sukupuoli tulee esille tekstissä. Voisi siis ajatella, että oikeudellisen vastuun diskurssissa am- mattinimikkeen valinnalla ei sinänsä yritetä viestiä tasa-arvosta tai mistään muusta arvoihin liittyvästä asiasta vaan tarkoituksena on yksinkertaisesti referoida oikeuden tekemiä päätök- siä. Jos puheena olevan henkilön sukupuoli on selvillä, käytetään silloin sukupuolittunutta ammattinimikettä. Kielenkäytön valintojen taustalla vaikuttaa kuitenkin kielenkäyttäjän mää- rittelemä sosiaalinen sekä kulttuurinen yleinen hyväksyttävyys ja vakavastiotettavuus, jolloin voidaan pohtia, miksei selvästi miesoletetusta henkilöstä voisi kuitenkin käyttää myös suku- puolineutraalia nimikettä. Oikeudellisen vastuun diskurssissa sukupuolineutraali nimike toisi myös vahvemman anonymiteetin puheena olevalle henkilölle. Toinen diskurssi, joka esimies-ammattinimikkeeseen aineistossa liittyy, on työelämän dis- kurssi. Tässä diskurssissa kyse on erilaisista työn tekoon liittyvistä uutisista, joissa kerrotaan esimerkiksi lakoista, työn johtamisesta sekä Helsingin kaupungin palkanmaksuun liittyvistä ongelmista. Tällaisia uutisia aineistossa on yhteensä kolme. (5) ”Nyt ärsytämme työntekijöitämme. Tulemme parantamaan työoloja ja esimies- työtä. Varmasti kannattaa jäädä, vaikka palkka olisi väärin ensimmäisellä ker- ralla”, Aronkytö sanoo. (HS 2023) Esimerkissä 5 kyseessä on uutinen Helsingin kaupungin vaikeuksista maksaa työntekijöilleen palkkaa. Uutiseen on haastateltu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtajaa Timo Aron- kytöä. Kyseisessä uutisessa esimies-ammattinimike esiintyy siis sitaatissa, joka esitetään haas- tateltavan suorana lainauksena. Tällöin kyseessä ei ole Helsingin Sanomien itsensä tekemä linjaus ammattinimikkeen käytöstä vaan tapauksessa on luultavammin valittu käyttää haasta- teltavan valitsemaa kieltä. (6) Lakon piirissä ovat muun muassa Helsingin Bussiliikenne Oy, Nobina Oy, Oy Pohjolan Liikenne Ab ja Savonlinja Oy, joiden liikennöimät linjat kattavat yli 90 prosenttia HSL:n alueen bussiliikenteestä. Osa vuoroista pyritään ajamaan esimiesvoimin. (HS 2023) Ylempänä olevassa esimerkissä 5 ja esimerkissä 6 on nähtävissä kaksi erilaista esimerkkiä siitä, miten esimies-ammattinimikettä käytetään työelämän diskurssissa. Esimerkissä 6 uuti- soidaan bussiliikenteen lakosta ja siitä, miten lakko vaikuttaa ihmisten työmatkoihin. Tässä tapauksessa on vaikeampaa yrittää määritellä, miksi on päädytty käyttämään sukupuolittu- nutta esimiesvoimin-ilmaisua. Uutisessa on haastateltu useampaa ihmistä, mutta kyseistä 23 kappaletta ei ole esitetty suorana lainauksena keneltäkään vaan se on osa uutisen leipätekstiä. On pohdittava siis sitä, kuka on tehnyt kielenkäytön valinnan. Onko haastateltavista joku käyttänyt kyseistä ilmausta, jonka johdosta sitä on valittu käyttää myös itse uutisessa vai onko uutisen kirjoittanut toimittaja tehnyt itse valinnan sen käyttämisestä. Yhtenä mahdollisuutena voisi pitää hieman vanhahtavaa ja perinteistä ajatusta siitä, että fyysisen työn tekeminen yh- distetään useammin miehiin kuin naisiin, joten ehkä siksi bussiliikenteestä puhuttaessa kirjoit- tajan mielestä on ollut luontevampaa käyttää sukupuolittunutta ilmaisua. (7) Ensimmäisenä lakkopäivänä bussivuoroista ajettiin noin 25 prosenttia, kertoo Helsingin seudun liikenteen (HSL) viestinnän asiantuntija Tapio Tolmunen. [—-] Siitä, miten bussivuoroja saadaan jatkossa ajettua, ei Tolmunen uskalta- nut antaa tarkkaa arviota. ”Se riippuu siitä, paljonko kuljettajia tulee töihin ja paljonko vuoroja saadaan ajettua esimiesvoimin. Voisin kuitenkin kuvitella, että samat kuljettajat, jotka olivat tänään lakossa, jatkavat lakkoilua ja ne tule- vat töihin, jotka tänään olivat töissä.” (HS 2023) Esimerkissä 7 käytetään samaa esimiesvoimin-ilmaisua kuin esimerkissä 6. Kyseinen uutinen kertoo samasta aiheesta, eli bussiliikenteen lakosta. Uutisessa on haastateltu Helsingin seudun liikenteen viestinnän asiantuntijaa, jonka suorana lainauksena esitetyssä kommentissa suku- puolittunut ilmaisu esiintyy. Toisin kuin esimerkissä 6, tässä tapauksessa kyse voi olla siitä, että valinnan käyttää sukupuolittunutta ilmaisua on tehnyt haastateltava henkilö itse. Kolmas aineistosta esiin nouseva diskurssi on esimies roolina -diskurssi. Tällä tarkoitan sitä, että tekstit ovat aiheeltaan hyvin erilaisia, mutta niitä yhdistää se tekijä, että haastatellusta henkilöstä on käytetty sukupuolittunutta nimikettä. Ammattinimikkeen tehtävänä tekstissä on siis tuoda esiin haastateltavan rooli työpaikalla. Tämän tyylisiä uutisia aineistossa on yhteensä neljä. (8) ”Jos henkilö haluaa passin heti käteensä, sitä ei valitettavasti pystytä tällä het- kellä tulostamaan Espoossa”, sanoo lupa-esimies Sari Viitasalo. (HS 2023) (9) Matikan esimies, Unicafe Kaivopihan ravintolapäällikkö Liisa Kuikka kertoo, että Matikka nauttii kollegoidensa parissa aivan samanlaista suosiota kuin asiak- kaidenkin keskuudessa. (HS 2023) Kuten esimerkeistä 8 ja 9 on nähtävissä, käytetään näissä uutisissa sukupuolittunutta nimi- kettä siitä huolimatta, että haastateltava olisi nimensä perusteella naisoletettu. On haastavaa eksplisiittisesti sanoa mistä tämä johtuu, mutta yhtenä oletuksena voisi ehdottaa, että kyseessä on henkilön itsensä itsestään käyttämä ammattinimike. Tässä tapauksessa toimittaja on luulta- vasti halunnut käyttää samaa ammattinimikettä kuin haastateltava on itse käyttänyt 24 haastattelutilanteessa. Voidaan pohtia, miten tämän kaltaisissa tilanteissa ihmisten nimeämi- nen vaikuttaa representaatioon. Nimeämistä on kuitenkin aina tarkasteltava suhteessa konteks- tiin, yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä siihen, kuka kieltä käyttää (Pietikäinen–Mäntynen 2019, 58). Tässä tilanteessa nimeämisen tarkastelu on siis hankalaa, koska ei voida suoraan sanoa kuka on tehnyt lopullisen valinnan käyttää sukupuolittunutta nimikettä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta voisi kuitenkin ajatella, että sukupuolittunut nimike on ihmisille yleisesti tu- tumpi, koska kyseessä on ajallisesti pidempään käytössä ollut nimike. Tilanteissa, joissa naisoletetusta henkilöstä käytetään sukupuolittunutta nimikettä, on syytä tarkastella myös sitä, onko kyse eriarvoisuuden ylläpitämisestä. On kiinnostavaa miettiä, miksi edelleen valitaan käyttää sukupuolittunutta ammattinimikettä, kun valittavana olisi myös nimikkeen sukupuolineutraali vastine. Sukupuolineutraalia vastinetta käyttämällä voi- taisiin osaltaan muuttaa yhteiskunnan sosiaalista todellisuutta sekä purkaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta työelämässä. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen kannalta olisikin tär- keää, että näiden esimerkkien kaltaisia viittauksia tehtäisiin vähemmän, koska kielenkäyttö yhdessä muiden käytänteiden kanssa voi vahvistaa tai heikentää tiettyjä näkemyksiä yhteis- kunnassa (Pietikäinen 2000, 198). (10) Nastojen puhkomia renkaita paikataan usein. Larunpyörän huollon esimies Pasi Koskinen kertoo, että nastoja on löytynyt myös suoraan korjaamon edustalta. (HS 2023) (11) Jarno Limnéll työskentelee kyberturvallisuuden työelämäprofessorina Aalto- yliopistossa ja dosenttina sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa, Jyväskylän yliopis- tossa että Tampereen yliopistossa. Lisäksi hän on työskennellyt Puolustusvoimien sotilaana esimiestehtävissä. (HS 2023) Esimerkeissä 10 ja 11 on samankaltaisesta tilanteesta kyse eli toimittaja on yksinkertaisesti referoinut haastateltavan itsensä käyttämää ammattinimikettä. Erilaista näissä esimerkeissä on kuitenkin se, että kummassakin uutisessa kyseessä on nimen perusteella miesoletettu henkilö. Vaikka näissä tapauksissa sukupuolittunut ammattinimike kuvaa luultavasti haastateltavan su- kupuolta, voidaan miettiä miksei miesoletetusta voisi silti käyttää sukupuolineutraalia nimi- kettä. Jos miesoletettuihin henkilöihin viitattaisiin enemmän esihenkilöinä, tämä lisäisi nimik- keen tunnettuutta sekä vahvistaisi osaltaan sukupuolineutraalia kielenkäyttöä sekä sukupuol- ten välistä tasa-arvoa. Näiden kolmen selkeän diskurssin lisäksi esimies-nimikkeeseen liittyy aineistossa myös yksi uutinen, jota ei voi suoraan liittää mihinkään aiemmin esiteltyyn diskurssiin. Tässä uutisessa 25 on käytetty esimies-nimikettä historiallisessa kontekstissa. Kyseinen uutinen kertoo Suomen sotahistorian viimeisestä sukellusveneestä. (12) Sukellusveneen tasapainoa vahdittiin tarkasti, joten esimies lähetti käymälään lähtijän tilalle toisen miehen. Muuten aluksen perä olisi saattanut vajota. (HS 2023) Kuten esimerkistä 12 voidaan huomata, tässä sukupuolittunutta nimikettä käytetään hyvin neutraalisti lähinnä kuvaamaan sitä, kuka on toimija. Koska tekstissä kerrotaan 1930- ja 1940- lukujen tapahtumista, voi olettaa, että tässä on valittu käyttää esimiestä yksinkertaisesti siksi, että tuohon aikaan sukellusveneillä oli töissä pääsääntöisesti vain miehiä. Niinpä tässä tapauk- sessa sukupuolittuneen nimikkeen käyttöön ei myöskään luultavammin liity arvolatausta, sillä kyse on historiallisesta kontekstista sekä ajasta, jolloin miehet kävivät töissä ja naiset olivat enemmän kotona huolehtimassa lapsista sekä kodista. 4.2 Esihenkilö-nimikkeeseen liittyvät diskurssit Esihenkilö-ammattinimike esiintyy valitsemassani Helsingin Sanomien aineistossa yhteensä 32 kertaa. Se on siis käyttömäärältään huomattavasti suositumpi kuin sen sukupuolittunut vas- tine esimies. Aineistosta on eroteltavissa erilaisia konteksteja, joiden perusteella olen jaotellut uutistekstit erilaisiin diskurssiryhmiin. Nämä diskurssit ovat osittain samoja kuin sukupuolit- tuneen esimiehen kohdalla. Esihenkilö-nimike liittyy aineistossa eniten työelämän diskurssiin. Tällaisia uutisia aineistossa on yhteensä 12. Kuten esimies-nimikkeenkin kohdalla, tässä diskurssissa kyse on työn tekoon liittyvistä uutisista. Aiheina ovat esimerkiksi eri alojen työtaistelut ja lakot sekä Helsingin kaupungin palkanmaksun liittyvät ongelmat. (13) Fedotov kertoo yrittäneensä saada kaupunkia maksamaan puuttuvia palkkoja kuukausia, mutta yhteydenotot esihenkilöön ja palkkayksikköön eivät ole tuotta- neet tulosta. (HS 2023) Esimerkissä 13 on kyseessä uutinen, johon on haastateltu työntekijää Helsingin kaupungin palkanmaksuun liittyvissä ongelmissa. Tässä tapauksessa on helppo päätellä, miksi on valittu käyttää sukupuolineutraalia nimikettä. Kuten luvussa 1.2 kerron, Helsingin kaupunki ilmoitti vuonna 2020 ottavansa käyttöön sukupuolineutraalin esihenkilön sukupuolittuneen esimiehen tilalle ja luopuvansa muistakin mies-loppuisista ammattinimikkeistä (Virtanen 2020). 26 Kyseessä on siis selvästi ylemmän tahon tekemä linjaus, eli voidaan ajatella, että työntekijä on valinnut käyttää kieltä tavalla, jonka hänen työnantajaorganisaationsa on määritellyt. (14) Osa bussivuoroista saatetaan ajaa esihenkilöiden tai liittoon kuulumattomien voimin. (HS 2023) Esimerkki 14 on otettu uutisesta, jossa kerrotaan linja-autonkuljettajien lakosta. Uutisessa on haastateltu Helsingin seudun liikenteen viestintäpäällikköä, mutta ei käy ilmi, onko tässäkin tapauksessa referoitu haastateltavan puhetta suoraan. Kyseessä ei ole suora lainaus, joten tätä on vaikeaa päätellä. Uutisessa puhutaan kuitenkin esihenkilöistä monikossa, jolloin kyseessä voi olla tapaus, jossa isompaan ryhmään ihmisiä viitataan mieluummin sukupuolineutraalilla kuin sukupuolittuneella nimikkeellä. Tämä voi johtua siitä, että sukupuolineutraali nimike so- pii kuvaamaan kaikkia ihmisiä riippumatta heidän sukupuolestaan. Voisi siis ajatella, että ehkä toimittaja on halunnut tästä syystä käyttää sukupuolineutraalia nimikettä tässä konteks- tissa. Tässä tapauksessa ei voida kuitenkaan tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, mikä on lopulta ollut vaikuttava tekijä sukupuolineutraalin nimikkeen käytön taustalla. Näiden esimerkkien lisäksi työelämän diskurssista löytyy myös muunlaisia käyttötapoja esi- henkilö-nimikkeelle. (15) HS ei tavoittanut Vesalan peruskoulun rehtoria eikä hänen esihenkilöään kas- vatuksen ja koulutuksen toimialalta kommentoimaan koulun kyselytuloksia. (HS 2023) Esimerkissä 15 on kyse uutisesta, jossa kerrotaan opettajien kokemasta väkivallasta Helsingin Vesalan koulussa. Uutiseen ei ole haastateltu ketään, ja esimerkki onkin uutisen lopussa ja sen avulla pyritään selvästi tuomaan esiin sitä faktaa, että Helsingin Sanomat on yrittänyt löytää uutiseen haastateltavan, mutta ei ole onnistunut siinä. Tässä kontekstissa on vaikeaa sanoa, mihin sukupuolineutraalin nimikkeen käyttö perustuu. Yhtenä vaihtoehtona voisi ajatella, että rehtorin ollessa sukupuolineutraali nimike, on toimittaja valinnut tästä syystä myös käyttää esihenkilö-nimikettä. Näin ollen nimikkeet ovat symmetriset keskenään. Toisaalta tässäkin ta- pauksessa jo esimerkin 13 yhteydessä mainittu Helsingin kaupungin linjaus sukupuolineutraa- lin ammattinimikkeen käytöstä voi vaikuttaa siihen, miksi on valittu käyttää nimenomaan esi- henkilöä. (16) Reilut 15 000 euroa kuukaudessa tienaava kansliapäällikkö johtaa keskushal- lintoa ja on toimialajohtajien esihenkilö. Hallintosäännön mukaan kansliapääl- likkö myös suorittaa pormestarin määräämät tehtävät ja toimii kaupunginhallituk- sen, sen jaostojen sekä pormestarin esittelijänä. Ujulan tarkka palkka varmistuu sopimusneuvotteluissa. (HS 2023) 27 Esimerkki 16 on taas otettu uutisesta, jossa uutisoidaan Helsingin kaupungin uuden kanslia- päällikön rekrytointiprosessista. Uutisessa kerrotaan, että kansliapäälliköksi valikoitu Jukka- Pekka Ujula. Tämä on kiinnostava esimerkki juuri tästä syystä; uutisessa puheen kohteena on selkeästi nimen sekä uutisessa käytetyn kuvan perusteella miesoletettu henkilö, mutta häneen viitataan silti sukupuolineutraalilla nimikkeellä. Tämä on aikaisemman tutkimuksen perus- teella harvinaista, sillä maskuliinisuus nähdään usein geneerisenä, kaikkia ihmisiä kuvaavana, jolloin mieheen viitataan useimmiten nimenomaisesti sukupuolittuneella, geneeris-maskuliini- sella ammattinimikkeellä (Engelberg 1993, 39). On kuitenkin otettava huomioon, että Engel- bergin (1993) tutkimus on jo yli 30 vuotta vanha, joten voidaan olettaa, että tässä ajassa ni- mikkeiden käyttötapa on muuttunut. Tosin myös tässä tapauksessa Helsingin kaupungin linjaus sukupuolineutraalin nimikkeen käytöstä on varmasti vaikuttanut uutisessa käytettävään kieleen. Lisäksi voisi ajatella, että koska uutisessa kuvataan kansliapäällikön tehtäviä yleisesti, on tehtäväkuvaus kirjoitettu mah- dollisesti jo ennen kuin tehtävään on valittu ketään. Tällöin ei ole voitu tietää, onko kanslia- päälliköksi valittava henkilö nainen vai mies. Niinpä on nähty järkevämmäksi vaihtoehdoksi käyttää sukupuolineutraalia nimikettä, joka sopii kuvaamaan kaikkia hakijoita. Tässä konteks- tissa valinnan käyttää sukupuolineutraalia ammattinimikettä on luultavasti tehnyt Helsingin kaupunki eikä Helsingin Sanomat. Kuten aikaisemmin esimies-nimikkeen yhteydessä, myös esihenkilö-nimike liittyy aineistossa oikeudellisen vastuun diskurssiin. Tässä diskurssissa on kyse uutisoinnista, joka liittyy erilai- siin tuomioihin sekä muihin oikeuden päätöksiin. Tällaisia uutisia aineistossa on yhteensä kuusi. (17) Poliisi tutkii tapausta, jossa yrityksen toimitusjohtajalta huijattiin noin 100 000 euroa tämän esihenkilön nimissä, tiedottaa Helsingin poliisi. (HS 2023) Esimerkki 17 on ote uutisesta, joka kertoo huijauksesta, jossa toimitusjohtajalta on huijattu suuri summa rahaa. Tässä tapauksessa sukupuolineutraalin ammattinimikkeen käyttöä voisi perustella sillä, että kyseessä on rikostutkinta. Rikostutkinnan osapuolten on tärkeää pystyä säilyttämään anonymiteetti ja uutisoinnissa ei haluta käyttää sellaista kieltä, jonka perusteella lukija pystyisi päätellä jotakin rikokseen liittyvistä osapuolista. Sukupuolineutraalia ammatti- nimikettä käyttämällä siis varmistetaan se, että tapaukseen liittyvä henkilö pysyy yleisölle anonyymina eivätkä uutisen lukijat voi päätellä hänen sukupuoltaan. 28 (18) Päihdekuntoutujille vertaistukea ja toimintaa tarjoavan Stop Huumeille ry:n johtohenkilö on tuomittu sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Eräs yh- distyksen entisistä työntekijöistä oli tehnyt työsuojeluilmoituksen esihenkilöase- massa toimivasta henkilöstä, joka oli työntekijän mukaan laiminlyönyt työnanta- jan velvoitteita ja käyttäytynyt työpaikalla epäasiallisesti. (HS 2023) Esimerkki 18 on tavallaan samankaltainen kuin esimerkki 17. Eroavaisuutena on se, että esi- merkissä 17 on kyse rikostutkinnasta, kun taas esimerkissä 18 henkilö on saanut jo tuomion käräjäoikeudessa. Kiinnostavaa tässä uutisessa on myös se, että tekstissä käytetään lisäksi su- kupuolineutraalia johtohenkilö-nimikettä. Tässäkin tapauksessa on luultavasti haluttu varmis- taa tuomitun henkilön anonymiteetin säilyminen käyttämällä hänestä sukupuolineutraaleja il- maisuja. Tällaisissa käyttötarkoituksissa sukupuolineutraalit ammattinimikkeet ovatkin hyö- dyllisiä; niiden avulla voidaan ikään kuin häivyttää puheena olevan henkilön identiteetti. (19) Helsingin poliisi on aiemmin kertonut, että epäilty pahoinpitely tapahtui kiin- niottotilanteessa sen jälkeen, kun partio oli puuttunut nuorten ilotulitteiden ampu- miseen Helsingin keskustassa. Syytetyn kollegat kertoivat tämän käytöksestä esi- henkilöilleen. Tapahtuneen jälkeen epäilty pidätettiin virasta ja hän irtisanoutui maaliskuussa 2022. (HS 2023) Esimerkki 19 on uutisesta, jossa entistä poliisia syytetään pahoinpitelystä sekä virkavelvolli- suuden rikkomisesta. Esimerkki on ote uutisen kohdasta, jossa kerrotaan syytteeseen johta- neista tapahtumista. Tässä on kyseessä tapaus, jossa puhutaan useammasta ihmisestä, ryh- mästä esihenkilöitä. On vaikeaa suoraan todeta, miksi uutisessa on päädytty käyttämään suku- puolineutraalia ammattinimikettä. Yksinkertaisimmillaan voi olla esimerkiksi kyse siitä, että kyseisessä ryhmässä ihmisiä on sekä nais- että miesoletettuja. On myös mahdollista, että uuti- sen kirjoittaneella toimittajalla ei ole tarkempaa tietoa puheen kohteena olevista henkilöistä, jolloin hän on valinnut käyttää sukupuolineutraalia nimikettä, joka sopii kaikille. Tässä ta- pauksessa on siis vaikeaa löytää yksiselitteistä syytä sille, miksi on päädytty käyttämään su- kupuolineutraalia nimikettä. Työelämän diskurssi sekä oikeudellisen vastuun diskurssi ovat selkeimmät diskurssiryhmät, jotka aineistosta voi esihenkilö-nimikkeen kohdalla erotella. Kolmas aineistosta esiin nouseva diskurssi on esihenkilö roolina -diskurssi. Kyseessä on sama diskurssi, kuin sukupuolittuneen esimiehen kohdalla, mutta tässä tapauksessa tekstejä yhdistää se tekijä, että haastatellusta hen- kilöstä on käytetty sukupuolineutraalia nimikettä. Ammattinimikkeen tehtävänä tekstissä on siis tuoda esiin haastateltavan rooli työpaikalla. Tällaisia uutisia aineistossa on kaksi. 29 (20) Tutkinnanjohtajan esihenkilö, rikosylikomisario Ritva Elomaan mukaan uhri ja kaksi ikätoveria lähtivät lammelle leikkimään sunnuntai-iltana kello kahdeksan aikaan. (HS 2023) (21) Tutkinnanjohtajan esihenkilö, rikosylikomisario Ritva Elomaan mukaan huk- kunut on 10-vuotias. Lapsen sukupuolta ei kerrota. (HS 2023) Kumpikin uutinen kertoo samasta onnettomuudesta, jossa lapsi hukkui Helsingissä hiekka- kuopassa olevaan veteen. Kuten esimerkeistä 20 ja 21 voi nähdä, kyseisissä uutisissa on haas- tateltu rikosylikomisariota, joka on nimetty myös esihenkilöksi. Koska kyseessä on nimen pe- rusteella naisoletettu henkilö, voidaan pohtia, onko tästä syystä valittu käyttää nimenomaan sukupuolineutraalia nimikettä. Voi myös olla, että henkilö on itse kertonut tämän ammatti- nimikkeekseen, kun häntä on haastateltu uutisia varten. Tässä tapauksessa toimittaja olisi vain referoinut haastateltavaa. Näiden esimerkkien kaltaiset viittaukset ovat sukupuolten tasa-ar- von toteutumisen kannalta tärkeitä, koska kieli representoi maailmaa ja kielenkäyttö vaikuttaa osaltaan sosiaaliseen todellisuuteen. On siis tärkeää tehdä näkyväksi suurelle yleisölle, että naisoletettu henkilö toimii maskuliiniseksi perinteisesti mielletyssä ammatissa ja hänestä käy- tetään sukupuolineutraalia nimikettä. Edellä mainittujen diskurssiryhmien lisäksi esihenkilöön liittyy aineistossa kaksi tekstiä, joissa kyse on tekstin kirjoittajan nimeämisestä. Nämä eivät varsinaisesti muodosta keskenään selkeää diskurssiryhmää, mutta niissä on nähtävissä samanlainen käyttötarkoitus ammatti- nimikkeelle. (22) Eriytymiskehitys lyö koviten niitä, joilla on vähiten. Silti ratkaisuissa on muistettava myös keskiluokka, kirjoittaa HS:n kaupunkitoimituksen esihenkilö Lari Malmberg. (HS 2023) (23) Tavalliset helsinkiläiset vanhemmat joutuvat lastensa koulutiestä päättäes- sään vaikean moraalisen kysymyksen eteen. Nyt vastauksia kaivataan poliitikoilta, kirjoittaa HS:n kaupunkitoimituksen esihenkilö Lari Malmberg. (HS 2023) Kuten esimerkeistä 22 ja 23 voi huomata, kummassakin viitataan Helsingin Sanomien toimi- tuksessa työskentelevään henkilöön. Tässä tapauksessa voidaan pohtia, onko Helsingin Sano- milla työnantajaorganisaationa olemassa jokin ohjeistus sukupuolineutraalien ammattinimik- keiden käytöstä. Helsingin Sanomat ei ole julkisesti kertonut linjastaan sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käytön suhteen, joten tässäkään tapauksessa ei voi varmuudella sanoa, mikä asia on johtanut sukupuolineutraalin ammattinimikkeen käyttöön. Koska kummassakin uutisessa sukupuolineutraalilla nimikkeellä viitataan samaan henkilöön, voisi yhtenä 30 oletuksena pitää myös sitä, että tämä henkilö haluaa itsestään käytettävän juuri sukupuolineut- raalia nimikettä. Seuraavaksi tutkielmani etenee lukuun 5, jossa kokoan yhteen tutkimustuloksiani ja vertailen tutkimaani kahta ammattinimikettä ja niihin liittyviä diskursseja toisiinsa. Pohdin myös, mil- laisia ongelmia tutkielmaani liittyy ja sitä, miten tutkimusta aiheesta voisi mahdollisesti jatkaa tulevaisuudessa. 31 5 Yhteenveto ja päätelmät Olen tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellut ammattinimikeparia esimies – esihenkilö ja tut- kinut niihin liittyviä diskursseja Helsingin Sanomien kaupunkiosaston uutisoinnissa vuonna 2023. Johdannossa asetin tutkielman tavoitteeksi vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaisiin diskursseihin ammattinimikkeet esimies ja esihenkilö liittyvät Helsingin Sa- nomien uutisoinnissa vuonna 2023? 2. Minkälaisia eroavaisuuksia voidaan löytää näihin kahteen ammattinimikkeeseen liitty- vien diskurssien väliltä? Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen pyrin vastaamaan aineistoni laadullisella analyysilla. Analyysini perusteella on selvää, että ammattinimikkeet liittyvät pääosin samankaltaisiin dis- kursseihin Helsingin Sanomien uutisoinnissa. Diskursseja ovat oikeudellisen vastuun dis- kurssi, työelämän diskurssi sekä esimies/esihenkilö roolina -diskurssi. Näiden diskurssien li- säksi aineistossa oli uutisia, jotka eivät suoraan sopineet mihinkään edellä mainittuun diskurs- siryhmään. Oletuksenani oli, että sukupuolineutraalia esihenkilöä käytetään enemmän yhteiskunnallisesti kantaaottavassa uutisoinnissa sekä tilanteissa, joissa puhutaan nimenomaan naisoletetuista henkilöistä, jolloin mies-loppuinen ammattinimike tuntuisi epäsopivalta. Eniten sukupuoli- neutraali nimike liittyikin aineistossa työelämän diskurssiin. Oikeudellisen vastuun diskurs- siin liittyviä uutisia aineistossa oli yhteensä kuusi. Analyysissa kuitenkin huomasin, että nais- oletetuista henkilöistä käytetään edelleen myös sukupuolittunutta ammattinimikettä. On vai- keaa todeta, mikä on lopulta vaikuttava tekijä ammattinimikkeen valinnan takana. En voi var- muudella tietää, onko valinnan tehnyt uutisessa haastateltu henkilö vai uutisen kirjoittanut toi- mittaja. Tein johdannossa oletuksen, että sukupuolittunutta esimiestä käytetään enemmän miesolete- tuista henkilöistä puhuttaessa ja tilanteissa, joissa puheena on ryhmä ihmisiä, eikä vain yksit- täisiä henkilöitä. Oletukseni oli osittain oikeassa, sillä suurimmassa osassa aineiston uutisia esimiestä käytetään, kun puheena oleva henkilö tiedetään miesoletetuksi. Eniten esimies liittyi aineistossa oikeudellisen vastuun diskurssiin, johon kuuluvia uutisia aineistossa oli neljä. Toiseksi eniten esimies liittyi aineistossa työelämän diskurssiin, johon kuuluvia uutisia oli taas aineistossa kolme. 32 Vaikka tutkielmani on laadullista diskurssianalyysia, oletin myös, että esimiestä käytetään määrällisesti enemmän. Tämä hypoteesi osoittautui kuitenkin virheelliseksi, sillä aineistossa oli 12 uutista, joissa käytettiin esimiestä ja 32 uutista, joissa käytettiin esihenkilöä. Sukupuoli- neutraali vastine oli siis paljon käytetympi. Omassa kandidaatin tutkielmassani (Savolainen 2022), jossa vertailin sukupuolittuneiden ja sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöä verkkokeskusteluissa vuosina 2001 ja 2017, huomasin esimiehen olevan monin kerroin esi- henkilöä suositumpi käyttömääriltään. Näitä kahta tutkimusta ei voi kuitenkaan suoraan ver- rata toisiinsa, sillä kandidaatin tutkielmani on määrällistä analyysia sekä tutkimuskohde on eri. On kuitenkin kiinnostavaa pohtia, kertooko tämä siitä, että sukupuolineutraali nimike al- kaa olla vanhaa sukupuolittunutta vastinettaan suositumpi. Pyrin vastaamaan myös toiseen tutkimuskysymykseeni laadullisella analyysillani. Kuten ylempänä totesin, diskurssiryhmät olivat kummankin ammattinimikkeen kohdalla samankal- taisia. Joitakin eroja kuitenkin löytyy. Esimiestä käytettiin aineistossa kerran historiallisessa kontekstissa, joka puuttui esihenkilön kohdalla täysin. Esihenkilöä käytettiin taas aineistossa tekstin kirjoittajan nimeämiseen: tätä käyttötapaa ei löytynyt aineistosta ollenkaan esimiehen kohdalla. Eroavaisuudet ammattinimikkeisiin liittyvien diskurssien välillä ovat siis suhteelli- sen pieniä. Mielenkiintoista on, että sukupuolittunutta esimiestä käytetään aineistossa viittaa- maan sekä naisiin että miehiin ja sama toistuu myös sukupuolineutraalin esimiehen kohdalla. Kumpikin ammattinimike nähdään siis sopivana viittaamaan kumpaankin sukupuoleen. Yleisesti voidaan todeta analyysini pohjalta, että toimittajan tekemä valinta käyttää sukupuo- littunutta tai sukupuolineutraalia ammattinimikettä voi heijastaa laajemmin yhteiskunnassa vallalla olevia arvoja ja asenteita, mutta se voi heijastaa myös toimittajan omia asenteita. Kie- lenkäytön valintojen taustalla vaikuttaa toimittajien määrittelemä sosiaalinen sekä kulttuuri- nen hyväksyttävyys ja vakavastiotettavuus. Niin kuin luvussa 4.2 mainitsin, Helsingin Sano- mat ei ole antanut julkista linjausta sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käytöstä. Heik- kilä (2021) toteaa pro gradu -tutkielmassaan, että on mielenkiintoista, kuinka vilkasta keskus- telua sukupuolineutraalit ammattinimikkeet herättävät. Ne herättävät ihmisissä niin kielteisiä kuin positiivisiakin tunteita. Hän kuitenkin pystyy analyysillaan osoittamaan aineistostaan, että sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä kannatetaan lopulta hieman enemmän kuin vas- tustetaan. Tämä havainto käy yksi yhteen oman tutkimukseni kanssa siinä mielessä, että myös omassa aineistossani sukupuolineutraali nimike on sukupuolittunutta nimikettä suositumpi. 33 Toinen aineiston analyysista esiin nouseva havainto on, että ammattinimikkeiden käyttöön liittyy paljon referointia. Koska tutkimuskohteena ovat uutiset, on tärkeää muistaa, että uutiset tekstilajina sisältävätkin usein referointia. Uutistekstien yhteydessä referoinnilla tarkoitetaan tapaa, miten toimija siirtää ja muokkaa puhetta tai ajatuksia toisesta kontekstista toiseen. Me- diateksteissä toimittaja siis välittää referoimalla erilaisia faktoja tai eri alojen ihmisten mieli- piteitä sekä ajatuksia. Mediatekstit ja referointi siis representoivat todellisuutta tietyllä tavalla. (Johansson 2015, 148.) Referointi ei ole aina selvästi merkittyä uutisteksteissä, joten lukijan voi olla välillä vaikeaa tunnistaa sitä. Aineistoni kohdalla tämä tarkoittaa sitä, etten voi olla täysin varma, kuka ammattinimikkeen valinnan taustalla uutisteksteissä on. Tutkimukseni puutteena voidaankin pitää juuri sitä faktaa, etten voi eksplisiittisesti sanoa, mitkä seikat vaikuttavat ammattinimikkeen valinnan taustalla valitsemassani aineistossa. Sa- moin myös aineiston koko on otettava huomioon tutkimuksen yleistettävyyttä ja luotetta- vuutta ajatellessa. Koska kyseessä on verrattain pieni aineisto, ei siitä tehtyjä havaintoja voida yleistää koskemaan kaikkea Helsingin Sanomien uutisointia tai muiden uutismedioiden uuti- sointia. Kuten tutkielmani teoriaosuudessa mainitsin, kriittisessä diskurssianalyysissa yksi kiinnostava tutkimuskohde on sukupuolittavien kielenkäyttökäytänteiden diskursiivisen puolen tutkimus, johon tämä tutkimus myös kuuluu. Tällaisen tutkimuksen suurempana tavoitteena on saada aikaan muutosta yhteiskunnassa suuntaan, joka olisi vähemmän syrjivä sekä hyödyllisempi tasapuolisesti kaikille yhteiskunnassa eläville. (Pietikäinen 2000, 204–205.) Tällä tarkoitetaan tämän tutkielman osalta eriarvoistavien nimikkeiden käytön näkyväksi tekemistä sekä sen pohtimista, miten näiden nimikkeiden käyttöön on päädytty. Kun ammatit muuttuvat yhteis- kunnassa sukupuolijakaumiltaan tasaisemmiksi, sukupuolittuneiden nimikkeiden yleensä ole- tetaan karsiutuvan pois ikään kuin itsestään (Engelberg 2018, 88). Ammattinimikkeet seuraa- vat yhteiskunnallisia muutoksia jossain määrin, mutta sen lisäksi on tärkeää tehdä näkyväksi niiden eriarvoistavuus tutkimuksen avulla. Koska suomen kielen ammattinimikkeitä ei ole tutkittu verrattain paljoa, on aiheen parissa vielä paljon tutkittavaa. Oma tutkielmani tuo sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden tutki- mukseen myös osaltaan uutta näkökulmaa, ja tämänkin tutkimuksen pohjalta olisi kiinnosta- vaa tehdä jatkotutkimusta. Samankaltaista tutkimusta Helsingin Sanomien aineistosta voisi tehdä esimerkiksi niin, että vertailuun otettaisiin muitakin ammattinimikepareja. Samoin 34 laajemman aineiston tarkastelu olisi mielenkiintoista. Myös eri medioista kerättyjen aineisto- jen tutkiminen toisi arvokasta lisätietoa ammattinimikkeiden käytöstä suomalaisessa medi- assa. Sukupuolineutraali kielenkäyttö on yhteiskunnallisesti ajankohtainen sekä relevantti aihe ja varmasti pysyy sellaisena myös jatkossa. Kielenkäyttöön tarvitaan lisää variaatiota, joka on edellytys kielen muuttumiselle (Engelberg 2018, 112). Kieli muokkaa maailmaa ja maailma kieltä; tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että kielenkäytön valinnoilla voidaan päästä lähem- mäs kaikille tasa-arvoista yhteiskuntaa. 35 Lähteet Aineistolähteet Aalto, Maija 2023. Tuhannet kaupungin hoitajat odottavat yhä rahaa korvaukseksi koronasta. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009602191.html Aholuoto, Vilma 2023. Nuori lopetti ensimmäisen kesätyönsä feissarina: ohikulkijoiden hais- tattelut ja halaukset ahdistivat. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009734807.html Bäckgren, Noona 2023. ”Aistin, ettei minusta pidetty”. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art- 2000009384273.html — 2023. Opiskelija-ruokalan tiskin takana on päivystänyt 36 vuotta parrakas hahmo, joka hurmaa jokaisen asiakkaan. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 15.l.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009833879.html Hovi-Horkan, Jonna 2023. S-ryhmä: Ratkaisu myymälöiden sulkemisesta tehdään vasta mah- dollisen lakon varmistuttua. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009345377.html — 2023. Husin vastaus väsyneelle henkilöstölle: ”Voi tulla oveni taakse, jos huolet- taa”. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009533318.html HS-työryhmä 2023. Jalkapatikkaan siirtyneet valtasivat sillan Helsingissä – Lakkovahti puo- lusti ”pitkää päivää” tekeviä kuljettajia. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009423791.html — 2023. Helsingin kansliapäälliköksi hakee yhdeksän henkilöä: Mukana myös nykyi- nen päällikkö. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009577254.html Ikola, Vilma 2023. Nastamuumion jäljillä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009649642.html Kantola, Anne 2023. Entisen poliisin blogissa kerrottiin Itä-keskuksen poliisien pahoin-pite- lystä – Syyttäjä ei löytänyt näyttöä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009459388.html — 2023. Huumeriippuvaisia tukevan järjestön johtohenkilö huusi ja itketti työntekijää 36 – Erityisenä herkkyytenä auto. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009645374.html — 2023. Naisiin ja lapsiin asennetaan jopa paikantimia – Miehen ”kunnia” näkyy jul- mana väkivaltana Helsingin seudulla. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Saata- vissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009745866.html Kuokkanen, Katja 2023. Palkkakaaos uhkaa nyt sote-aluetta Helsingin seudulla: "Pelottaa ja paljon". Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009307827.html — 2023. Tämä käymälästä kuolleena löytyneen miehen tapauksesta tiedetään. Helsin- gin Sanomat. [Verkkouutinen]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art- 2000009320019.html — 2023. Professori arvostelee Juhana Vartiaisen toimintaa: ”Hyvin ongelmallista lain pohjalta”. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009514849.html — 2023. Pormestari Juhana Vartiaisen väite Helsingin palkankorotuksista ei pidä paikkaansa. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009525098.html Latvala, Johanna 2023. Syyte: Poliisi kaasutti poikaa ja löi nyrkillä vatsaan – käräjä-oikeus antaa tänään tuomion. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 16.1.2024. Saata- vissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009528430.html Lippu, Anna-Maija 2023. Linja-autoalan lakko on alkanut – Katso täältä, mihin linjoihin lakko vaikuttaa. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009422105.html — 2023. Vakiouimarit tuntevat hiekkakuopan lammikon ”äkkisyvänä” – Tämä kaikki turmasta tiedetään. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 6.2.2024. Saata- vissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009740285.html — 2023. Bussi teki liian jyrkän käännöksen Helsingin Mannerheimintiellä ja tuhosi pysäkin. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009741565.html — 2023. Poliisi kaipaa tietoja kahdesta lammella olleesta 10-vuotiaasta tytöstä. Hel- singin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009749150.html Malmberg, Lari 2023. Seiska-luokka-laisten tyttöjen vastaus tutkijoille kertoo kuvaavasti ”koulu-shoppailun” vaikutuksista. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 37 6.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009398851.html — 2023. Pohjois-Amerikasta kiirii huolestuttava viesti Helsingin koulukeskusteluun. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009413122.html — 2023. Pormestari Juhana Vartiaisen johtama Helsinki rikkoi lakia salatessaan asia- kirjoja. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009511527.html — 2023. Yhtäkkiä kukaan ei tunnu tietävän, miksi pienituloisia ei palkittukaan Helsin- gissä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009533984.html Palkoaho, Milla 2023. Avarnin entiset työntekijät: Takavarikoituja huumeita säilytettiin tauko-tilan ”jekku-boksissa”. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen] Viitattu 6.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009304102.html — 2023. Poliisi lähetti koko laitoksen henkilöstölle ”kärjekkään” viestin: Sai kirjalli- sen varoituksen. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen] Viitattu 6.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009310082.html — 2023. Pesulapomo otti vastaan lahjakortteja ja television – Mies sai tuomion laa- jassa lahjonta-vyyhdissä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009376393.html — 2023. Poliisi tutkii: Toimitus-johtajalta huijattiin satatuhatta euroa Whatsapp-vies- tillä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009421266.html — 2023. Jopa neljännes HSL:n bussivuoroista ajettiin lakosta huolimatta. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kau- punki/art-2000009427189.html — 2023. Neljä isää kertoo arjesta isyys-vapaalla. Helsingin Sanomat. [Verkkouuti- nen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art- 2000009447563.html — 2023. Pomo otti alaiselleen hotelli-huoneen Helsingistä lahjaksi ja sitten raiskasi tämän siellä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009465115.html — 2023. Samasta työstä eri palkka – Näin Helsinki yrittää torjua ”kiusallista” ilmiötä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009632166.html 38 — 2023. Helsinki etsii asian-tuntijaa palkitsemaan johtajia – Kuukausi-palkka liki 5 000 euroa. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009848975.html — 2023. Helsinki hankki 15 000 euron kuukausi-palkalla huippu-johtajan – Vasem- misto valitsi ”ruton ja koleran” väliltä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009825257.html Rissanen, Milka 2023. Seurakunnan työntekijät kiskaisivat Jeesus-version Cha cha chasta, saivat uhkauksen jalkapuusta. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009682452.html Salomaa, Marja 2023. Sota Euroopassa ajoi kenraalin politiikkaan: ”Muutos on isompi kuin Neuvostoliiton hajoaminen”. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009495766.html Takala, Sami 2023. Opettajat kokivat väkivaltaa Vesalan peruskoulussa selvästi enemmän kuin muualla Helsingissä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009440762.html — 2023. Espoon poliisiasemalla ei myönnetä nyt väliaikaisia passeja. Helsingin Sano- mat. [Verkkouutinen]. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art- 2000009455188.html — 2023. Opettaja marssi ulos luokasta ja aloitti yksinäisen mielen-osoituksen. Helsin- gin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kau- punki/art-2000009496206.html — 2023. Helsinki kielsi lääkärin palkkaamisen, koska tämä on ”kuormittava”. Helsin- gin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kau- punki/art-2000009498755.html Väliaho, Tuomo 2023. Elämää syvyyksissä. Helsingin Sanomat. [Verkkouutinen]. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009547539.html Welling, Roosa 2023. Tällaisia kommentteja naismyyjä joutuu kuuntelemaan ruokakaupan kassalla: ”Minua on pyydetty istumaan naamalle”. Helsingin Sanomat. [Verkkouuti- nen]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009835357.html Muut lähteet 39 Aamulehti, 2019. Aamulehden tasa-arvoiset ammattinimikkeet: tästä siinä on kyse ja tästä ei – Katso titteleiden luettelo sekä yleisimmät kysymykset ja vastaukset. [Verkkoartik- keli]. Viitattu 14.11.2023. Saatavissa: https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art- 2000007432340.html Engelberg, Mila 1993. Maskuliini, feminiini, virkamies? Geneeris-maskuliiniset ilmaisut, ku- ten miesloppuiset ammattinimikkeet. Naistutkimus 4, s. 39-50. — 1998. Sukupuolistuneet ammattinimikkeet. Virittäjä 102 (1), 74. — 2016. Yleispätevä mies. Suomen kielen geneerinen, piilevä ja kieliopillistuva mas- kuliinisuus. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto. — 2016. Sukupuolittuneet kielet. Virittäjä, 1/2016 s. 156-160. — 2018. Miehiä ja naisihmisiä - suomen kielen seksismi ja sen purkaminen. Tasa-ar- voasiain neuvottelukunta TANE, Helsinki. Glad, Laura 2019. Duunitori tuo sukupuolineutraalit ammattinimikkeet työnhakuun – tästä uudistuksessa on kyse. [Verkkoartikkeli]. Viitattu 3.11.2023. Saatavissa: https://duuni- tori.fi/tyoelama/sukupuolineutraalit-ammattinimikkeet — 2020. Miksi ei pitäisi puhua palomiehistä tai lentoemännistä? Asiantuntijalta katta- vat perustelut. [Verkkoartikkeli]. Viitattu 10.11.2023. Saatavissa: https://duuni- tori.fi/tyoelama/sukupuolineutraalit-ammattinimikkeet-kielentutkija/ Heikkilä, Tiina 2021. ”Miehet eivät ole lentoemäntiä, mutta naiset ovat esimerkiksi lakimie- hiä” Sukupuolittuneisiin ja sukupuolineutraaleihin ammattinimikkeisiin kohdistuvat kieliasenteet. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Heikkinen, Vesa – Lehtinen, Outi – Lounela, Mikko 2005. Lappeenrantalaismies löi toista ne- nään baarissa. Uutisia ja uutisia. Tekstien arki. Tutkimusmatkoja jokapäiväisiin merki- tyksiimme, s. 231-258. Toim. Vesa Heikkinen. Gaudeamus, Helsinki. Helsingin Sanomat 2020. Helsingin Sanomien periaatelinja. Helsingin Sanomat. [Verkkoar- tikkeli]. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa: https://www.hs.fi/info/art- 2000006390609.html Johansson, Marjut 2015. Faktoista mielipiteisiin. Referointi verkkolehtien mediaesityksissä. Kieli verkossa. Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen, s. 149-176. Toim. Marja- Liisa Helasvuo, Marjut Johansson & Sanna-Kaisa Tanskanen. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Jokinen, Arja – Juhila, Kirsi – Suoninen, Eero 2002. Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino, Jyväskylä. — 2016. Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Vastapaino, Tampere. 40 Karlsson, Fred 1974. Sukupuoliroolien kielellisistä heijastumista. Sananjalka 16, s. 24-33. Suomen kielen seura, Turku. Kauhanen, Antti – Riukula, Krista 2017. Työmarkkinoiden eriytyminen ja tasa-arvo Suo- messa. Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon. Analyyseja tasa-arvobarometristä 2017, s. 80-100. Toim. Mia Teräsaho ja Johanna Närvi. THL. Kiviharju, Hanna 2018. ”Esimiehen muuttaminen esinaiseksi ei kelpaa” Ammattinimikkeiden sukupuolittuneisuus ja sitä koskevat asenteet. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) 2007. Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen: Suomen kielen lautakunnan kannanotto 22.10.2007. [Verkkoartikkeli.] Saatavissa: https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/suku- puolineutraalin_kielenkayton_edistaminen Pietikäinen, Sari 2000. Kriittinen diskurssintutkimus. Kieli, diskurssi & yhteisö, s. 191-217. Toim. Kari Sajavaara ja Arja Piirainen-Marsh. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylä. Pietikäinen, Sari – Mäntynen, Anne 2019. Uusi kurssi kohti diskurssia. Kustannusosakeyhtiö Vastapaino, Tampere. Pynnönen, Anu 2013. Diskurssianalyysi: tapa tutkia, tulkita ja olla kriittinen. Jyväskylän yli- opisto, Jyväskylä. Savolainen, Jenni 2022. Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet verrattuna sukupuolisidonnai- siin ammattinimikkeisiin verkkokeskusteluissa vuosina 2001 ja 2017. Kandidaatintut- kielma. Turun yliopisto. Siukola, Reetta – Teräsaho, Mia 2021. Sukupuolella väliä kielessä? – THL luopuu sukupuoli- tetuista ammattinimikkeistä. THL blogi. [Blogikirjoitus]. Viitattu 17.11.2023. Saata- vissa: https://blogi.thl.fi/sukupuolella-valia-kielessa-thl-luopuusukupuolitetuista-am- mattinimikkeista/ Tainio, Liisa 2015. Kielitieteen kieli ja sukupuoli. Tiede, tieto ja sukupuoli, s. 220-241. Toim. Liisa Husu ja Kristina Rolin. Gaudeamus, Helsinki. Tiihonen, Jarno 2023. Korjuuesimiehestä tuli puunkorjuun operaatioasiantuntija – metsähalli- tus on ottanut käyttöön sukupuolineutraalit ammattinimikkeet. Yle Uutiset. [Verkkouu- tinen]. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20011686 Van Dijk, Teun A. 1990. News As Discourse. Routledge, Lontoo. — 2015. Critical Discourse Analysis. The Handbook of Discourse Analysis, s. 466- 485. Toim. Deborah Tannen, Heidi E. Hamilton ja Deborah Schiffrin. John Wiley & Sons. 41 Virtanen, Anniina 2020. Esimies on nyt esihenkilö – Helsinki aikoo neutralisoida kaikki mies- päätteiset ammattinimikkeet, joita on 45. Helsingin Uutiset. [Verkkouutinen]. Viitattu 14.11.2023. Saatavissa: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1805575 Väisänen Kiia, 2023. Sukupuolittuneet ja sukupuolineutraalit ammattinimikkeet Helsingin Sa- nomissa 2000-2021. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.