Lasten fyysinen aktiivisuus päiväkotipäivän aikana Millaiset tekijät vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen? Kasvatustieteiden tiedekunta Kandidaatintutkielma Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelma Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos Laatijat: Essi Kirjonen ja Marja Pyhälammi 06.06.2025 Rauma Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. Kandidaatintutkielma Oppiaine: Kasvatustiede Tekijät: Essi Kirjonen ja Marja Pyhälammi Otsikko: Lasten fyysinen aktiivisuus päiväkotipäivän aikana Ohjaaja: KT Johanna Kortessalo-Ainasoja Sivumäärä: 23 sivua Päivämäärä: 06.06.2025 Tämä teoreettinen kirjallisuuskatsaus käsittelee lasten fyysistä aktiivisuutta päiväkotipäivän aikana sekä sitä, millaiset tekijät vaikuttavat siihen. Tutkimuskysymyksemme tässä tutkimuksessa ovat seu- raavat, millaiset tekijät vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen sekä millaista fyysistä aktiivisuutta lapsilla ilmenee päiväkotipäivän aikana? Aineistona tässä tutkimuksessa olivat kotimaiset ja kansain- väliset tutkimukset aiheesta. Kirjallisuuskatsauksessa havaitsimme lasten fyysisen aktiivisuuden ole- van yhteydessä moniin eri tekijöihin. Näitä tekijöitä ovat päiväkodin fyysinen ympäristö, päiväkodista löytyvät välineet sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön motivaatio. Havaitsimme lasten fyysisen aktii- visuuden vaikuttavan lasten kehitykseen, oppimiseen ja kasvuun. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa lasten kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja siksi siihen olisi tärkeää kiinnittää huomiota lasten varhaiskasvatus- ympäristössä. Avainsanat: fyysinen aktiivisuus, kasvu, lapsi, liikunta, motorinen kehitys, opettaja, oppiminen, perhe, päiväkoti, varhaiskasvatus, varhaislapsuus, ympäristö Sisällysluettelo 1 Johdanto 5 2 Lasten tutkimuksellinen fyysinen aktiivisuus 6 2.1 Tutkimuksellista taustaa 7 2.2 Päiväkotiympäristö fyysisen aktiivisuuden edistäjänä 7 2.3 Fyysisen aktiivisuuden suositukset varhaiskasvatuksessa 9 2.4 Lasten motoristen taitojen kehittyminen 10 3 Tutkimuskysymykset 11 4 Tutkimuksen toteutus 12 4.1 Tutkimusmenetelmä 12 4.2 Tutkimisaineiston valinta 12 4.3 Tutkimusaineiston analyysi 13 5 Tutkimustulokset 16 5.1 Millaiset tekijät vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen? 16 5.2 Millaista fyysistä aktiivisuutta lapsilla ilmenee päiväkotipäivän aikana? 17 6 Luotettavuus 18 7 Pohdintaa 19 Lähteet 21 5 1 Johdanto Valitsimme tutkimuksemme aiheeksi lasten fyysisen aktiivisuuden päiväkotipäivän aikana. Kiinnostuksemme heräsi seuratessamme erään päiväkodin liikuntatuokiota, jossa havain- noimme, kuinka suuri osa ajasta kului ohjeiden antoon ja kuinka vähäiseksi varsinainen fyysi- nen aktiivisuus lopulta jäi. Samankaltaisia havaintoja olemme tehneet myös lasten liikunta- harrastuksissa, joissa huomattava osa ajasta kuluu jonottamiseen ja ohjeiden kuuntelemiseen. Lasten päivään tulisi sisältyä vähintään 3 tuntia fyysistä aktiivisuutta, joista tunti vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta ja kaksi tuntia reipasta ulkoilua. Varhaiskasvatuksessa lapsilla on yleensä yksi ohjattu liikuntatuokio viikossa, josta noin puolet ajasta kuluu ohjeiden kuunte- luun ja vuoron odottamiseen. Muu fyysinen aktiivisuus koostuu lapsen omasta leikistä päivä- kotiympäristössä. Yli puolet 3-vuotiaista lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaan vapaa-ajalla, mutta se ei yksinään riitä täyttämään heidän päivittäistä fyysisen aktiivisuuden tarvettaan, sillä he tarvitsevat myös omatoimista liikkumista. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016a.) Lasten fyysistä aktiivisuutta on tutkittu jo useiden vuosien ajan, useilla erilaisilla tutkimusme- netelmillä, kuten esimerkiksi Jyrki Reunamon Orientaatio- projektilla. Orientaatio-projekti on laaja tutkimushanke, joka toteutetaan Etelä- ja Länsi-Suomessa. Sen tavoitteena on kerätä tie- toa lasten toiminnan eri ulottuvuuksista varhaiskasvatuksessa, erityisesti päiväkotipäivän ai- kana. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016b.) Kyhälä ym. (2020) kuitenkin huomauttavat, että tutkimustietoa alle kouluikäisten lasten fyysisestä aktiivisuudesta ja siihen vaikuttavista teki- jöistä on edelleen vähän suhteessa kouluikäisiin lapsiin. 6 2 Lasten tutkimuksellinen fyysinen aktiivisuus Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan lasten päivittäiseen elämään sisältyvää liikuntaa, joka on kuormittavuudeltaan vaihtelevaa, kuten leikkimistä, ulkoilua, ohjattuja liikuntatuokioita sekä puuhailua ulkona ja sisällä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016a). Varhaiskasvatussuun- nitelman mukaan (2022) ”Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hy- vinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa.” Varhaiskasvatuslain (580/2015) mukaan jokaisella varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on oikeus monipuoliseen, suunniteltuun ja tavoitteelliseen liikuntakasvatukseen. Fyysisen aktiivisuuden tarve on lapsilla synnynnäinen (Sääkslahti, 2005). Liikkuminen on lapsille luontainen tapa kokea, toimia ja oppia. Päivittäinen liikunta on myös keskeinen tekijä lasten normaalin fyysisen kasvun ja kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa. Liikkumisen avulla lapset pääsevät kokemaan osallisuutta päästessään itse vaikuttamaan leikkeihin sekä toimintaan. Liikunnallinen elämäntapa alkaa kehittyä jo varhaislapsuudessa. Näin ollen var- haislapsuudessa omaksuttu liikunnallinen elämäntapa on merkittävä, sillä se ennustaa myös liikunnallista aikuisuutta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016a.) Laine ym. (2016) huomaut- tavat säännöllisen liikunnan olevan lapsuudessa välttämätöntä, sillä se edistää lihaksiston ja luuston kehitystä, parantaa kehon koostumusta sekä kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Sekä Laine ym. (2016) että Sääkslahti (2018) tuovat esiin kuinka fyysinen aktiivi- suus ennaltaehkäisee myös ylipainon kertymistä ja vähentää aineenvaihduntasairauksien, ku- ten diabeteksen riskitekijöitä. Lasten motoriset taidot kehittyvät heidän liikkuessa. Liikkuminen ja motoristen taitojen har- joittelu tukevat lasten valmiuksia koulunkäyntiin sekä oppimiseen. (Opetus- ja kulttuuriminis- teriö, 2016a.) Myös Jylängin (2023) mukaan motorisia taitoja ja liikuntaa harjoittamalla voi- daan vaikuttaa positiivisesti lasten kognitiiviseen ja akateemiseen kehitykseen varhaislapsuu- dessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2016b) julkaisusta käy kuitenkin ilmi, että alle kou- luikäisistä lapsista vain 10–20 % saavuttaa päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrän, joka tukee normaalia kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia nykysuositusten mukaisesti. 7 2.1 Tutkimuksellista taustaa Heskethin ja Hinkleyn (2008) tutkimuksessa tarkasteltiin esikouluikäisten lasten fyysiseen ak- tiivisuuteen liittyviä tekijöitä. Tässä tutkimuksessa fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttaviksi teki- jöiksi raportoitiin kolme asiaa. Ensimmäisenä raportoitiin poikien olevan tyttöjä fyysisesti ak- tiivisempia. Toisena raportoitiin lasten, joiden vanhemmat osallistuivat liikuntaan heidän kanssaan, olevan aktiivisempia kuin lapset, joiden vanhemmat eivät osallistuneet liikuntaan. Kolmantena raportoitiin ulkona aikaa viettävien lasten olevan aktiivisempia kuin sisätiloissa aikaa viettävät lapset. Myös Fjørtoft (2001) toteaa tutkimuksessaan luonnollisessa ympäris- tössä liikkumisen kehittävän lasten luovuutta ja tällä tavoin vaikuttavan positiivisesti lasten- leikkiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisun (2016a) mukaan opettajajohtoisten ryhmätuokioiden aikana fyysinen aktiivisuus on vähäistä, mikä mahdollisesti viittaa siihen, että aikuiset ohjaa- vat lapsia usein paikallaan pysyviin toimintoihin. Kyhälän ym. (2012) tutkimuksen mukaan kasvattajille varattu lisääntynyt suunnitteluaika oli kuitenkin positiivisesti yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Kaikki suunnittelu ei kuitenkaan välttämättä lisää fyysistä aktiivi- suutta. Tämä tutkimus osoittaa, että mitä enemmän varhaiskasvatuksessa keskitytään suunnit- telemaan koko ryhmälle yhteisiä, samanaikaisia aktiviteetteja, sitä vähemmän lapset ovat fyy- sisesti aktiivisia. Tutkimuksessa myös todetaan, että lapsia rohkaisee aktiiviseen elämänta- paan erityisesti ikätovereiden läsnäolo, vertaistuki ja ystävien hyväksyntä. Näin ollen fyysinen aktiivisuus onkin korkeampaa ryhmäleikeissä kuin yksin leikkiessä. Myös Lehdon ym. (2012) tutkimuksessa todetaan lasten olevan fyysisesti aktiivisempia heidän ollessa vuorovaikutuk- sessa ikätovereiden kanssa. Lasten väliset suhteet ovatkin merkittävä tekijä liikuntaan innosta- misessa, sillä lasten leikkiessä ja liikkuessa muiden lasten kanssa, oppivat he samalla luomaan jokaista lasta kehittävää ja viihdyttävää yhteistä tekemistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016a). 2.2 Päiväkotiympäristö fyysisen aktiivisuuden edistäjänä Jaakkola (2015) kertoo pienten lasten omaavan sisäisen motivaation liikkumiseen. Hänen mu- kaansa sisäistä motivaatiota voidaan havaita, kun lapsi osallistuu toimintaan itse toiminnan vuoksi eikä esimerkiksi ulkoisten syiden takia. Lisäksi hän toteaa, että sisäistä motivaatiota hyödyntäen, tehokkain keino innostaa lapsia liikkumaan, on tarjota heille ympäristö, jossa he 8 pääsevät taitotasoista huolimatta monipuolisesti liikkumaan. Hän myös korostaa innostuksen ja intohimon syttymisen liikuntaa kohtaan tapahtuvan jo nuoressa iässä. Sääkslahti (2018) toteaa, kuinka lasten erilaisiin ja monipuolisiin toimintaympäristöihin suun- niteltu sekä ohjattu liikunta monipuolistaa lasten aistiärsykkeitä, joita liikunta heille tuottaa. Hänen mukaansa mahdollisimman monipuolisten toimintaympäristöjen tarjoaminen vaatii kuitenkin etukäteen suunnittelua esimerkiksi vuosisuunnitelman muodossa, jotta eri toimin- taympäristöjä on mahdollista hyödyntää oikeassa ajankohdassa sekä parhaalla mahdollisella tavalla. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa (2016b) todetaan lasten fyysisen aktiivisuu- den määrään vaikuttavan heidän ympäristönsä. Sääkslahti (2018) tuo esiin monipuolisen maaston merkityksen päiväkodin ympäristössä lasten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä. Hy- väksi esimerkiksi hän mainitsee epätasaisen metsämaaston, jossa lapsilla on mahdollisuus kii- peillä, hyppiä ja tasapainoilla kivien sekä kaatuneiden puunrunkojen päällä. Hän myös ilmai- see viheralueiden olevan erinomaisia leikki- ja liikuntapaikkoja, joissa tyypillisiä lasten leik- kejä ovat esimerkiksi hippa- ja palloleikit sekä erilaiset pelit. Myös Fjørtoftin ym. (2009) mu- kaan metsämaastossa liikkuminen, leikkiminen ja ylipäänsä ympäristön tutkiminen edistävät lasten fyysistä aktiivisuutta. Fjørtoft (2001) kuvaa metsää oppimis- ja leikkiympäristönä, joka tukee samalla lasten motoristen taitojen kehitystä. Hän toteaa tutkimuksessaan metsäympäris- töä leikkipaikkana käyttäneiden lasten motoristen taitojen olleen kehittyneemmät verrattuna lapsiin, jotka leikkivät enimmäkseen perinteisillä leikkialueilla. Lisäksi hän korostaa luonnon- ympäristön edistävän lasten luovuutta leikissä, monipuolistavan leikkimuotoja sekä lisäävän leikkiaktiivisuutta. Sääkslahti (2018) kuvaa asfaltoitujen tasaisten alueiden houkuttelevan lapsia pallopeleihin, juoksuun ja hyppelyyn. Hänen mukaansa fyysisesti aktiivinen leikki ei kuitenkaan edellytä erityisiä välineitä, mutta ympäristön vaihtelevuuden on todettu lisäävän lasten innostusta ja kokeilunhalua. Erilaisten telineiden ja leikkivälineiden tarjoaminen voi siten tukea fyysisen aktiivisuuden lisääntymistä. Tortella ym. (2019) tuovat puolestaan tutkimuksessaan esille, kuinka leikkiympäristöllä kuten sen sijainnilla ja koolla, leikkivälineillä sekä erilaisilla piha- merkinnöillä on todettu olevan vaikutusta lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Myös Pagelsin (2013) tutkimus on yhtäpitävä, sillä siinä havaitaan monipuolisen päiväkotiympäristön edistä- vän lasten terveellistä fyysistä aktiivisuutta. 9 Kyhälän ym. (2012) mukaan sen sijaan, että keskitytään suunnittelemaan ryhmän yhteistä lii- kuntaa, hyödyllisempää voisi olla antaa lasten itse vaikuttaa esimerkiksi oppimisympäristöön. Heidän tutkimuksessaan todetaan, että varhaislapsuuden liikunnassa aikuiset eivät vaikuta olevan keskeisin tekijä, jos tavoitteena on lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta päiväkotipäivän aikana, vaan fyysinen aktiivisuus näyttää riippuvan paljolti lasten omasta aloitteellisuudes- taan. Näin ollen lapset itse voivat luoda edellytykset fyysistä aktiivisuutta vaativille oppimis- ympäristöille. Lapsia kuulemalla sekä heidän vaikuttamismahdollisuuksiansa edistämällä, voi mahdollisesti onnistua motivoimaan myös vähemmän aktiivisia lapsia liikkumaan (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016b). Myös Jaakkola (2015) toteaa lasten luontaisen liikunnan tarpeen mahdollisesti vähenevän toiminnan ollessa liian aikuislähtöistä tai rajattua. Opetus- ja kulttuu- riministeriön (2016a) julkaisu tähdentääkin turhien kieltojen välttämisen olevan tärkeää, sillä liiallinen turvallisuushakuisuus voi rajoittaa lasten liikkumista, kokeilemista ja oppimista. Näin ollen varhaiskasvatushenkilöstön tuleekin suunnitella toiminta siten, että liikunta ja fyy- sinen aktiivisuus edistävät lapsen oppimista ja hyvinvointia. 2.3 Fyysisen aktiivisuuden suositukset varhaiskasvatuksessa Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (2016a) mukaan alle 8-vuotiaiden lasten tulisi liikkua päivittäin vähintään kolme tuntia. Tämä suositus sisältää erilaisia fyysisiä toi- mintoja, kuten vauhdikasta liikuntaa tunti sekä reipasta ja kevyttä ulkoilua yhteensä kaksi tun- tia. Vauhdikas fyysinen aktiivisuus on aktiivisuutta, joka selvästi kuormittaa kehoa ja saa lap- set hengästymään. Tällaisia aktiviteetteja ovat esimerkiksi juokseminen, trampoliinilla hyppi- minen ja painiminen. Esimerkkejä reippaasta ulkoilusta ovat ripeä kävely, potkulautailu ja pyöräily. Kevyttä liikuntaa taas edustavat tasapainoilu, rauhallinen tanssi sekä pallon heittä- minen ja kiinniottaminen. Sääkslahti (2018) huomauttaa, että suositeltu määrä fyysistä aktiivisuutta ei tarkoita jatkuvaa kolmen tunnin mittaista liikuntajaksoa, vaan päivän aikana fyysinen aktiivisuus voi kertyä useista lyhyistä jaksoista. Hän toteaa fyysisen aktiivisuuden olevan yhtä tärkeää lapsen hyvin- voinnille kuin riittävä lepo, uni ja terveellinen ravinto. Kyhälä ym. (2020) korostavat, että las- ten fyysistä aktiivisuutta tulisi tukea koko päiväkotipäivän ajan, jotta pitkiä istumajaksoja ja paikallaanoloa voitaisiin vähentää. Myös Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten (2016a) mukaan pitkiä istumajaksoja tulisi välttää, sillä lapset oppivat paremmin toiminnalli- 10 sesti, kokeilemalla sekä liikkumalla. Lisäksi runsas fyysinen aktiivisuus tukee lasten oppi- mista, virkistää mieltä, herkistää aistitoimintoja, parantaa keskittymiskykyä ja lisää sitoutunei- suutta toimintaan. 2.4 Lasten motoristen taitojen kehittyminen Motoriset taidot ovat tarkoituksellisia liikkeitä ja liikesarjoja, jotka suoritetaan tahdonalai- sesti. Ne jaetaan karkeasti kolmeen pääluokkaan: tasapainotaitoihin, liikkumistaitoihin ja väli- neenkäsittelytaitoihin. Tasapainotaidot tarkoittavat kykyä ylläpitää tasapainoa eri tilanteissa. Nämä taidot kehittyvät varhaislapsuudessa nopeasti, erityisesti kolmen ja viiden ikävuoden välillä. Liikkumistaidot ovat kykyjä, joiden avulla siirrytään paikasta toiseen, kuten kiipeämi- nen, kävely, juoksu, hyppiminen ja laukkaaminen. Nämä taidot kehittyvät varhaislapsuudessa tasaisesti, ja niiden kehittyminen riippuu siitä, kuinka paljon lapsi saa mahdollisuuksia harjoi- tella ja käyttää uusia taitoja. Käsittelytaidot ovat koko vartalon liikkeitä, joilla käsitellään esi- neitä, välineitä, telineitä tai toista ihmistä. Nämä taidot jaetaan karkeamotorisiin ja hienomo- torisiin käsittelytaitoihin. Karkeamotoriset taidot toteutetaan kehon suurilla lihasryhmillä, kun taas hienomotoriset taidot vaativat pienten lihasten tarkkaa voimansäätelyä. Käsittelytaitojen kehityksessä on tärkeää huomioida niiden hierarkinen järjestys. Ensin kehittyvät karkeamoto- riset taidot, ja kun ne ovat saavuttaneet tietyn tason, hienomotoriset taidot voivat alkaa kehit- tyä. (Sääkslahti, 2018.) Stodden ym. (2008) esittävät tutkimuksessaan, että lapset, joilla on heikko motorinen taito- taso, ovat alttiimpia vähentämään fyysistä aktiivisuuttaan myöhemmässä lapsuudessa. Tämän seurauksena lasten fyysinen kunto ei mahdollisesti kehity. He toteavat, että matala fyysinen kunto heikentää lapsen kykyä osallistua pitkäkestoisiin, fyysistä kuntoa vaativiin aktiviteettei- hin ja siten rajoittaa motoristen taitojen kehittymistä edelleen. He myös tuovat esiin lasten fyysisen aktiivisuuden varhaislapsuudessa olevan motoristen taitojen kehittymistä ohjaava te- kijä. Näin ollen he olettavat motorisen taitavuuden ohjaavan fyysisen aktiivisuuden määrää. 11 3 Tutkimuskysymykset Kirjallisuuskatsauksemme tarkoituksena on selvittää sisällönanalyysin keinoin millaiset teki- jät vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen sekä millaista fyysistä aktiivisuutta lapsilla il- menee päiväkotipäivän aikana. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaiset tekijät vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen? 2. Millaista fyysistä aktiivisuutta lapsilla ilmenee päiväkotipäivän aikana? 12 4 Tutkimuksen toteutus 4.1 Tutkimusmenetelmä Tämä tutkimus on laadullinen, teoreettinen kirjallisuuskatsaus, joka perustuu aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Baumeisteria ja Learya (1997) mukaillen tämän kirjallisuuskatsauk- sen tarkoituksena on muodostaa jo olemassa olevien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta kattava näkökulma tekijöistä, jotka vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen sekä lasten fyy- sisen aktiivisuuden ilmenemiseen. Tutkimuksemme on toteutettu tätä mukaillen. 4.2 Tutkimisaineiston valinta Haimme aineistoa kirjallisuuskatsaustamme varten Turun yliopiston Volter-tietokannasta. Käytimme hakusanoina lasten fyysinen aktiivisuus, liikunta päiväkodissa, fyysinen aktiivi- suus varhaiskasvatuksessa, lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset sekä lasten liikunta. En- sin löytyi 431 tulosta, joista valikoitui 42. Näistä vielä valitsimme teokset ja tutkimukset, jotka parhaiten vastasivat tutkimuskysymyksemme aihealuetta. Lopulta lähteitä valikoitui 19. Tieteelliset artikkelit, jotka eivät olleet käytettävissä maksullisuuden vuoksi, on rajattu pois. Taulukossa 1. on kuvattu, kuinka aineisto on kerätty. Taulukko 1. Tutkimuskysymykset Millaiset tekijät vaikuttavat lasten fyysiseen ak- tiivisuuteen päiväkotipäivän aikana? Millaista fyysistä aktiivisuutta lapsilla ilmenee päiväkotipäivän aikana? Hakusanat lasten fyysinen aktiivisuus, liikunta päiväko- dissa, fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa, lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset, lasten liikunta Käytetyt tietokannat Utu Volter Kriteerit aineiston hyväksymiselle Aineisto hyväksyttiin, jos siitä löytyi lähteet, ai- neistot olivat suomen tai englanninkielisiä, koko aineisto luettavissa Kriteerit aineiston hylkäämiselle Aineistoa ei käytetty, jos aineisto oli maksumuu- rin takana, artikkelit, jotka eivät olleet tieteellisiä sekä muun kuin suomen tai englanninkieliset julkaisut suljettiin pois 13 4.3 Tutkimusaineiston analyysi Tutkimuksen analyysivaiheessa hyödynsimme teemoittelua. Teemoittelulla tarkoitamme tässä yhteydessä tekstiaineistoista saatua kokoelmaa erilaisia vastauksia. Aineistosta saattaa nousta esiin teemoja, jotka valaisevat tutkimusongelmaa, kuten Eskola ja Suoranta (2001) kirjoittavat teoksessaan. Teemoittelun avulla kantaviksi teemoiksi esiin nousi varhaiskasvatuksen erilaiset ulkoiluympäristöt, kuten päiväkotien piha-alueet, varhaiskasvatuksen liikuntatuokiot, fyysisen aktiivisuuden hyödyt sekä fyysisen aktiivisuuden tarve, mikä ei monellakaan lapsella toteudu. Olemme analysoineet aineiston sisältöanalyysin keinoin ja se sopii kirjallisuuskatsaukseemme parhaiten sen vuoksi, että siinä saadaan parhaiten poimittua juuri ne aineistot, minkä sisällöt vastaavat tutkimuskysymyksiämme. Tuomi ja Sarajärvi (2018) kirjoittavat teoksessaan, että systemaattista kirjallisuuskatsausta voidaan tehdä aineistolähtöisen sisältöanalyysin keinoilla. Taulukossa 2. on kuvattu valikoidut aineistot ja niiden teemat. Taulukko 2. Tekijä(t), vuosi Tutkimusaihe Tutkimus- asetelma Teema Fjørtoft, I., 2001 The Natural Environment as a Playground for Chil- dren: The Impact of Out- door Play Activities in Pre- Primary School Children Kvantitatii- vinen tutki- mus Ulkoilu ja fyysi- nen aktiivisuus Fjørtoft, I., Kristoffer- sen, B. & Sageie, J., 2009 Children in schoolyards: Tracking movement pat- terns and physical activity in schoolyards using global positioning system and heart rate monitoring Kokeellinen kenttätutki- mus Lasten fyysinen aktiivisuus Hesketh, K. & Hinkley, T. ,2008 Preschool Children and Physical Activity Kirjallisuus- katsaus Varhaiskasvatus ja fyysinen aktiivi- suus 14 Jaakkola, T. ,2015 Motivaatio – ilo, innostus ja intohimon synnyttäminen Teoreettinen artikkeli Motivaatio ja lii- kunta Jylänki, P. 2023 Active Early Interventions Supporting Preschoolers’ Cognitive and Academic Skills with Fundamental Motor Skill and Physical Activity Interventions Väitöskirja Varhaiskasvatus ja liikuntainterven- tiot, motoriset tai- dot Kyhälä, A.-L., Reu- namo, J. & Ruismäki, H. (2012 Physical Activity and Lear- ning Environment Qualities in Finnish Day Care. Kvantitatii- vinen tutki- mus Lasten fyysinen aktiivisuus Kyhälä, A-L., Reunamo, J., Valtonen, J. & Ruis- mäki, H. (2020) Ajankäyttö ja vähintään kohtuukuormitteinen fyysi- nen aktiivisuus lasten toi- minnoissa varhaiskasvatuk- sessa Kvantitatii- vinen tutki- mus Lasten fyysinen aktiivisuus Laine, T., Kalaja, S. & Mero, A. 2016 Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys sekä niiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn Teoreettinen teos Lasten fyysinen aktiivisuus Lehto, S., Reunamo, J. & Ruismäki, H. 2012 Children’s Peer Relations and Children’s Physical Ac- tivity Kvantitatii- vinen tutki- mus Sosiaaliset suhteet ja lasten fyysinen aktiivisuus Opetus ja kulttuurimi- nisteriö, 2016 Varhaisvuosien fyysisen ak- tiivisuuden suositukset Tieteellinen raportti Liikuntasuositus- ten perustelu Opetus- ja kulttuurimi- nisteriö, 2016 Tieteelliset perusteet var- haisvuosien fyysisen aktii- visuuden suosituksille Tieteellinen tutkimus Lasten fyysinen aktiivisuus Opetushallitus, 2022 Varhaiskasvatussuunnitel- man perusteet Varhaiskas- vatusta oh- jaava asia- kirja Varhaiskasvatus Pagels, P. 2013 The Study of Children’s Physical Activity. Tieteellinen tutkimus Lasten fyysinen aktiivisuus 15 Soini, A. (2015) Always on the Move? Mea- sured Physical Activity of 3-Year-Old Preschool Chil- dren Väitöskirja Lasten fyysisen aktiivisuuden mit- taus Soini, A., Tammelin, T., Sääkslahti, A., Watt, A., Vill- berg, J., Kettu- nen, T., Mehtälä, A. & Poskiparta, M. (2013) Seasonal and Daily Va- riation in Physical Activity Among Three-Year-Old Finnish Preschool Children Kvantitatii- vinen tutki- mus Vuodenaikojen vaikutus lasten- fyysiseen aktiivi- suuteen Stodden, D. F.,Good- way, J. D, Langendorfer, S. J., Roberton, M. E., Garcia, C. & Garcia, L. E. 2008 A Developmental Perspec- tive on the Role of Motor Skill Competence in Physi- cal Activity: An Emergent Relationship. Teoreettinen katsaus Motoriset taidot ja liikunta Sääkslahti, A. 2018 Liikunta varhaiskasvatuk- sessa Oppikirja Lasten fyysinen aktiivisuus Sääkslahti, A. 2016 Liikuntaintervention vaiku- tus 3–7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yh- teys sydän- ja verisuonitau- tien riskitekijöihin Väitöskirja Lasten fyysinen aktiivisuus Tortella, P., Haga, M., Ingebrigtsen, J. E., Fu- magalli, G. F. & Sig- mundsson, H. (2019) Comparing Free Play and Partly Structured Play in 4– 5-Years-Old Children in an Outdoor Playground Kokeellinen tutkimus Leikki ja fyysinen aktiivisuus 16 5 Tutkimustulokset Saimme aineistoista kattavan vastauksen tutkimuskysymyksiimme millaiset tekijät vaikutta- vat lasten fyysiseen aktiivisuuteen sekä millaista fyysistä aktiivisuutta lapsilla ilmenee päivä- kotipäivän aikana. Tutkimustuloksissa yhtenevää oli lasten fyysiseen aktiivisuuteen vaikutta- van merkittävästi ympäristö, välineet, lasten aloitteellisuus ja osallisuus sekä aikuisten oma esimerkki. Lapset liikkuvat aktiivisimmin joko ohjatussa liikuntatuokiossa tai ulkona leikkiessään. Fyy- sistä aktiivisuutta edesauttaa päiväkodista löytyvä välineistö, joka motivoi lapsia liikkumaan. Lisäksi fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttaa päiväkodin kasvattajien oma aktiivisuus sekä päivä- kodin ympäristö/maasto. (Sääkslahti, 2018.) 5.1 Millaiset tekijät vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen? Lasten fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttaa useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Ensinnäkin päi- väkodin fyysinen ympäristö ja välineistö näyttäytyvät keskeisinä motivaatiotekijöinä liikku- miseen. Erityisesti epätasainen maasto, kaatuneet puunrungot, kiipeilyyn soveltuvat kivet, nurmialueet sekä asfaltoidut leikkialueet tukevat lasten fyysistä aktiivisuutta ja innostavat eri- laisiin peleihin ja leikkeihin (Sääkslahti, 2018). Fjørtoft (2001) painottaa monipuolisen fyysi- sen ympäristön keskeistä roolia lasten motoristen taitojen kehityksessä, mikä haastaa varhais- kasvatusympäristöjen suunnittelua. Soinin (2015) mukaan kasvattajien oma esimerkki ja aktiivisuus vaikuttavat myös merkittä- västi lasten liikkumiseen. Lisäksi positiivinen kannustaminen ja fyysiseen leikkiin kehottami- nen voivat lisätä liikkumisen määrää, mutta henkilöstö käyttää näitä keinoja melko harvoin. Myös lasten oma aloitteellisuus on tärkeässä roolissa. Lapset voivat itse rakentaa liikunnalli- sia leikkiympäristöjä, ja heidän osallisuutensa lisää mahdollisuuksia fyysisesti aktiiviseen toi- mintaan. Tämä voi olla erityisen merkityksellistä vähemmän aktiivisten lasten kannalta. (Ky- hälä ym., 2012; Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016b.) Opetushallituksen (2022) mukaan liikuntakasvatuksen tulisi olla säännöllistä, monipuolista, lapsilähtöistä sekä tavoitteellista ja fyysinen aktiivisuus tulisi sisällyttää luonnolliseksi osaksi lasten arkea. Suunnitelmallisesti toteutettu ohjattu liikunta tukee lasten motoristen taitojen ke- hittymistä, ja henkilöstön tulisi huomioida tämä toiminnan sekä ympäristöjen suunnittelussa. Vaikka tarkkaa optimaalista fyysisen aktiivisuuden määrää ei voida yksiselitteisesti määrittää, 17 tutkimustieto osoittaa, että suurempi liikunnan määrä on yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja terveyteen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016b). 5.2 Millaista fyysistä aktiivisuutta lapsilla ilmenee päiväkotipäivän aikana? Päiväkotipäivän aikana lasten fyysinen aktiivisuus jakautuu monenlaisiin tilanteisiin. Aktiivi- sinta lasten liikkuminen on ohjatuissa liikuntatuokioissa sekä ulkoleikeissä. Myös vapaan lei- kin aikana fyysinen aktiivisuus on selvästi korkeampaa kuin esimerkiksi ohjatuissa sisätilan- teissa (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016a). Erityisesti 3–4-vuotiailla lapsilla omaehtoisen leikin osuus päiväkotipäivästä on noin 20 %, ja leikki tapahtuu aktiivisemmin ulkona kuin sisätiloissa. Vanhemmat lapset sen sijaan leikkivät enemmän sisätiloissa. Soinin (2015) tutkimus osoitti, että lapset ovat fyysisesti aktiivisimpia yksin leikkiessään, vaikka he usein hakeutuvat leikkimään toisten lasten kanssa. Suurimman osan päivästä 3-vuotiaat viettävät kuitenkin paikallaan: istuen, seisoskellen tai ke- vyesti liikkuen. Soinin ym. (2013) mukaan suurin osa lasten sisäaktiviteeteista koostuu erit- täin kevyestä toiminnasta, kuten askartelusta ja ryhmätuokioista. Soinin (2015) tutkimuksen mukaan suomalaisilla kolmevuotiailla lapsilla vain 2 % ulkoleikeistä yltää tähän kuormitusta- soon, ja lähes puolet toiminnasta on erittäin kevyttä tai paikallaanoloa, kuten hiekkaleikkejä tai roolileikkejä. Näistä havainnoista voidaan päätellä, että vaikka päiväkoti tarjoaa mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen, sen määrä jää usein vähäiseksi ilman tavoitteellista ohjausta, suunnittelua ja lasten omaa aktiivista osallistumista. 18 6 Luotettavuus Olemme valinneet tutkimuksemme lähteiksi vain tieteellisiä tutkimuksia sekä alan kirjalli- suutta, joiden tekemisessä on otettu huomioon eettinen näkökulma sekä lasten oikeudet. Tämä lisää tutkimuksemme luotettavuutta ja eettisyyttä, koska tieto on jo tutkittua. Lisäksi tutkimuksen eettisyys ilmenee myös asianmukaisella tavalla käyttää lähdeviittauksia. Kniivilä ym. (2017) toteavat, että lähteillä on keskeinen rooli tutkimuseettisesti tarkasteltuna, sillä nii- den avulla voidaan osoittaa mihin aiempaan tietoon tutkielma perustuu. Heidän mukaansa läh- teiden käyttö on tärkeää, sillä lähteiden asianmukainen merkitseminen antaa lukijalle mahdol- lisuuden tarkistaa tutkielmassa esitetyt tiedot alkuperäislähteistä. Olemme käyttäneet lähteinä monipuolisesti myös kansainvälisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Lähteitä on tarkasteltu kriitti- sesti ja kunnioittavasti koko tutkimusprosessin ajan ja työskentely on ollut läpinäkyvää, kuten Vilkka (2023) teoksessaan kirjoittaa. Läpinäkyvyydellä hän viittaa tutkimuksen toistettavuu- teen eli siihen, kuinka koko tutkimusprosessi kuvataan tarkasti ja avataan tutkimuksen haku- ja valintakriteerejä. 19 7 Pohdintaa Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää tehtyjen tutkimusten pohjalta millaiset tekijät vai- kuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen päiväkotipäivän aikana. Löysimme aiheesta useita tie- teellisiä artikkeleita sekä alan kirjoja. Lasten fyysinen aktiivisuus on selvästi yhteydessä päi- väkodissa tarjottaviin virikkeisiin, siihen millainen päiväkodin piha-alue on, miten aikuiset huomioivat lapsen tarpeet fyysisen aktiivisuuden toteutumisen osalta sekä siihen, millaisia vä- lineitä päiväkodista löytyy virittämään lapsen mielenkiintoa erilaisiin fyysistä aktiivisuutta harjoittaviin peleihin ja leikkeihin. Sääkslahden (2018) mukaan päiväkodin tarjoama välineistö toimii yhtenä lasten liikkumista motivoivana tekijänä. Lasten oman aloitteellisuuden katsotaan olevan myös merkittävässä roolissa fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi (Kyhälä ym., 2012; Opetus- ja kulttuuriministe- riö, 2016b). Näiden tekijöiden yhdistäminen voisi tarjota keinoja fyysisen aktiivisuuden lisää- miseen varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi lasten osallisuutta voisi lisätä antamalla heidän esittää toiveita uusista välineistä sekä mahdollistamalla säännöllinen leikkiympäristöjen ra- kentaminen yhdessä. Tällainen lähestymistapa voisi tukea sekä fyysistä aktiivisuutta että osal- lisuuden kokemusta. Sekä Fjørtoft (2001) että Sääkslahti (2018) korostavat luonnonympäristön merkitystä ja tämä tulisikin ottaa huomioon päiväkodin ympäristöä rakentaessa tai muokattaessa. Lasten leikeissä luonto tarjoaa monipuolisen ympäristön. Puuhun kiipeäminen, piiloutuminen puiden taakse tai kiveltä kivelle hyppiminen ovat esimerkkejä toiminnasta, joka tukee motoristen taitojen kehittymistä ja innostaa mielikuvitukselliseen leikkiin. On siis tärkeää, että päiväkodin pihasta löytyisi puita ja kiviä sekä esimerkiksi pieni metsäkaistale, mitkä jo itsessään ruokkivat lasten mielikuvitusta ja innostavat liikkumaan. Lapset rakastavat toistoja ja metsä tarjoaa monipuoli- set mahdollisuudet erilaisiin leikkeihin ja toimintoihin. Soini (2015) toteaa kasvattajien oman esimerkin ja aktiivisuuden vaikuttavan suuresti lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tästä herää kysymys, millä tavoin saada kasvattajat itse motivoitua liikkumaan, sillä Soini (2015) tuo myös esiin kasvattajien käyttävän näitä keinoja melko har- voin. Lapset voisi saada liikkeelle, kun aikuiset osallistuisivat lasten ulkoiluun innostamalla heitä erilaisiin pihaleikkeihin sekä seikkailuihin metsässä. Aika ajoin aikuinen voisi tuoda jo- tain uusia leikkejä mukaan lasten ulkoiluun, joka ruokkisi lasten mielenkiintoa pihapelejä 20 kohtaan. Ylipäätään se, että aikuinen osallistuu esimerkiksi hippaleikkiin, on lapsille merki- tyksellistä. Lapset pyytävätkin usein toistuvasti mukaan sellaisia aikuisia, joiden he tietävät osallistuvan leikkiin. Kyhälää ym. (2020) mukaillen, lasten fyysistä aktiivisuutta tulisi tukea läpi koko päiväkotipäivän. Tämän vuoksi henkilöstön tietoisuutta fyysisen aktiivisuuden mer- kityksestä, erityisesti arjen tilanteissa kuten siirtymissä ja odottelutilanteissa, olisi tärkeää li- sätä. Jatkotutkimusaiheiksi löysimme mielenkiintoisia ajatuksia siitä, tarvitseeko päiväkodin pi- halla olla kiipeilytelineitä vai olisiko parempi, jos päiväkodin piha olisikin metsää, jossa lap- set voisivat esimerkiksi kiipeillä puissa ja hyppiä kivillä sekä kannoilla. Lisäksi näitä tutki- musaineistoja läpi käydessämme kirjallisuuskatsaustamme varten, meille heräsi ajatus siitä, miten ja millä tavoin lasten fyysistä aktiivisuutta voisi lisätä päiväkotipäivään? Tämä voisi siis olla hyvä tutkimuskysymys jatkotutkimukselle. 21 Lähteet Baumeister, R. F. & Leary, M. R (1997). Writing Narrative Literature Reviews. Review of General Psychology 1(3), 311–320. https://psychology.yale.edu/sites/default/files/bau- meister-leary.pdf Eskola, J. & Suoranta, J. (2001). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Fjørtoft, I. (2001). The Natural Environment as a Playground for Children: The Impact of Outdoor Play Activities in Pre-Primary School Children. Early Childhood Education Journal, 29(2), 111–117. https://www.academia.edu/751450/The_natural_environ- ment_as_a_playground_for_children_The_impact_of_outdoor_play_activi- ties_in_pre_primary_school_children Fjørtoft, I., Kristoffersen, B. & Sageie, J. (2009). Children in schoolyards: Tracking move- ment patterns and physical activity in schoolyards using global positioning system and heart rate monitoring. Landscape and Urban Planning 93. 210–217. https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2009.07.008 Hesketh, K. & Hinkley, T. (2008). Preschool Children and Physical Activity. American Jour- nal of Preventince Medicine, 34(5), 435–441. https://www.aca- demia.edu/13033121/Preschool_Children_and_Physical_Activity Jaakkola, T. (2015). Motivaatio – ilo, innostus ja intohimon synnyttäminen. Teoksessa P. Ara- järvi, K. Danskanen, K. Forsblom, H. Hakkarainen, T. Lintunen, K. Forsblom, S. Pulkkinen, T. Jaakkola, K. Pasanen, S. Kalaja, P. Arajärvi, T. Lehtoviita & J. Riski. Lasten ja Nuorten hyvä harjoittelu. VK-Kustannus. Jylänki, P. (2023). Active Early Interventions Supporting Preschoolers’ Cognitive and Aca- demic Skills with Fundamental Motor Skill and Physical Activity Interventions. [väi- töskirja, Helsingin yliopisto]. Helda-julkaisuarkisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951- 51-9153-3 22 Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. (2017). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tut- kielman kirjoittamiseen. Gaudeamus Oy. Kyhälä, A.-L., Reunamo, J. & Ruismäki, H. (2012). Physical Activity and Learning Environ- ment Qualities in Finnish Day Care. Procedia – Social and Behavioral Sciences, 45, 247–256. https://doi.org/10.1016/j.sbspro.2012.06.561 Kyhälä, A-L., Reunamo, J., Valtonen, J. & Ruismäki, H. (2020) Ajankäyttö ja vähintään koh- tuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus lasten toiminnoissa varhaiskasvatuksessa. Lii- kunta & Tiede 57(4), 71–78. http://hdl.handle.net/10138/319689 Laine, T., Kalaja, S. & Mero, A. (2016) Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys sekä niiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn. Teoksessa A., Mero, A., Nummela, S., Kalaja & K., Häkki- nen. Huippu-urheiluvalmennus. Teoria ja käytäntö päivittäisvalmennuksessa. (s. 61– 87). VK-Kustannus Oy. Lehto, S., Reunamo, J. & Ruismäki, H. (2012). Children’s Peer Relations and Children’s Physical Activity. Procedia – Social and Behavioral Sciences, 45, 277–283. https://www.academia.edu/26124982/Childrens_Peer_Relations_and_Childrens_Phys- ical_Activity Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016a). Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:21. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016b). Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivi- suuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22. Opetushallitus (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Pagels, P. (2013). The Study of Children’s Physical Activity. Socialmedicinsk Tidskrift 4, 639–646. https://www.academia.edu/88423202/The_study_of_children_s_physi- cal_activity 23 Soini, A. (2015). Always on the Move? Measured Physical Activity of 3-Year-Old Preschool Children. Studies in Sport, Physical Education and Health 216. Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6029-2 Soini, A., Tammelin, T., Sääkslahti, A., Watt, A., Villberg, J., Kettunen, T., Mehtälä, A. & Poskiparta, M. (2013). Seasonal and Daily Variation in Physical Activity Among Three-Year-Old Finnish Preschool Children. Early Child Development and Care. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201510203425 Stodden, D. F., Goodway, J. D, Langendorfer, S. J., Roberton, M. E., Garcia, C. & Garcia, L. E. (2008). A Developmental Perspective on the Role of Motor Skill Competence in Physical Activity: An Emergent Relationship. Quest 60, 290–306. https://www.re- searchgate.net/publication/234734805_A_Developmental_Perspec- tive_on_the_Role_of_Motor_Skill_Competence_in_Physical_Activity_An_Emer- gent_Relationship Sääkslahti, A. (2018). Liikunta varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus. Sääkslahti, A. (2005). Liikuntaintervention vaikutus 3–7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivi- suuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuoni- tautien riskitekijöihin. Studies in Sport, Physical Education and Health 104. Jyväsky- län yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2105-0 Tortella, P., Haga, M., Ingebrigtsen, J. E., Fumagalli, G. F. & Sigmundsson, H. (2019). Com- paring Free Play and Partly Structured Play in 4–5-Years-Old Children in an Outdoor Playground. Front. Public Health 7(197), 1–7. https://doi.org/10.3389/fpubh.2019.00197 Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi. Varhaiskasvatuslaki 540/2018. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540 Vilkka, H. (2023). Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstilajina. Art House Oy.