Huumeidenkäyttäjien slangi verkkokeskusteluissa Sami Heino Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus, suomen kieli Toukokuu 2019 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Kieli- ja käännöstieteiden laitos / Humanistinen tiedekunta HEINO, SAMI: Huumeidenkäyttäjien slangi verkkokeskusteluissa Pro gradu -tutkielma, 84 s. Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus, suomen kieli, kielen oppimisen ja opettamisen opintopolku Toukokuu 2019 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Tutkimus käsittelee suomen kielen huumeaiheista slangisanastoa. Aineistona käytän verkkokeskusteluja, jotka on käyty huumeidenkäyttäjien suosimalla keskustelupalstalla. Koska slangi ilmenee nimenomaan persoonallisena sanastona, sijoittuu tutkimus sanastontutkimuksen alaan. Olen kerännyt tutkimusaineiston Psychoactive Vault -keskustelupalstalta. Etsin palstalta sopivan keskusteluketjun jokaisesta tutkimuksessa käsitellystä huumeesta. Näitä ovat kannabis, piristeistä amfetamiini ja kokaiini, opiaateista buprenorfiini, oksikodoni ja heroiini, LSD, MDMA ja bentodiatsepiineista alpratsolaami ja klonatsepaami. Useimmista viestiketjuista keräsin aineistooni 20 viestiä. Kannabisaiheisesta keskustelusta keräsin kuitenkin 60 viestiä ja amfetamiiniaiheisesta 40, koska nämä huumeet ovat erityisen yleisiä ja täten niihin liittyy myös erityisen paljon slangisanastoa. Bentsodiatsepiiniaiheisia viestejä alpratsolaamista ja klonatsepaamista keräsin yhteensä 30. Keskusteluviesteistä keräsin kaikki ne slangisanat, jotka liittyivät keskustelunaiheena olevaan huumeeseen. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa kyseisen huumeen slanginimityksiä. Kannabisaiheisissa viesteissä esiintyi kuitenkin niin paljon myös kannabiksen käyttöön viittaavia slangisanoja, että olen koonnut ne omaan alalukuunsa. Olen myös paikoin havainnollistanut eri slangisanojen yleisyyssuhteita taulukoiden muodossa, vaikka yleisyyssuhteet eivät varsinaisesti olekaan tutkimuksen aiheena. Käyn läpi aineistoa ja siitä tekemiäni havaintoja huume kerrallaan luvuissa 5–9. Erittelen eri slangisanojen esiintymistä aineiston keskusteluviesteissä ja kerron myös sanojen alkuperästä ja muodostuksesta. Teen myös syntaktisia huomioita siitä, miten sanat käyttäytyvät lausekonteksteissaan. Luvussa 10 esittelen muuta aineistosta löytynyttä huumeaiheista slangisanastoa. Teorialuvussa 2 käsittelen huumausaineita yleisesti. Alaluvussa 2.1 esittelen tutkimuksessa esiintyvät huumeet. Seuraava alaluku 2.2 käsittelee Suomen huumetilannetta ja suomalaisten huumeidenkäyttöä. Luvussa 3 kerron suomen kielen sananmuodostuksen perusteista: ensin sanojen yhdistämisestä alaluvussa 3.1 ja sitten sanojen johtamisesta luvussa 3.2. Alaluvussa 3.3 käsittelen spesifisti suomen nuorta ja vierasperäistä sanastoa. Teoriaosan päättävässä luvussa 4 kerron aikaisemmista slangiaiheisista tutkimuksista, jotka ovat samankaltaisia kuin tämä tutkimus. Tutkimus vahvisti ennakkokäsitystäni siitä, että suomalaisilla huumeidenkäyttäjillä on rikas ja monipuolinen oma slanginsa. Slangissa yleiskieliset sanat ovat saaneet uusia muotoja tai kokonaan uusia merkityksiä. Vanhat slangisanat ovat puolestaan poikineet uutta slangia. Englannin kielen vaikutus näkyy myös huumeslangissa selvästi. Slangissa useimmille huumeille on yhdestä muutamaan yleistä slanginimitystä, jotka on kaikkein tyypillisimmin muodostettu typistämällä. Kannabiksen, amfetamiinin ja heroiinin osalta slangisynonyymien kirjo on kaikkein rikkain. Lisäksi on paljon slangisanastoa, joka liittyy yleisesti huumeidenkäyttöön: esimerkiksi aineiden annostelumenetelmiin, niiden aikaansaamiin vaikutuksiin ja vieroitusoireisiin. Slangisanoissa on mukana substantiivien ohella kohtuullisen paljon verbejä. Huumeslangi on luonteeltaan ironista, deskriptiivistä ja nuorisokielen kaltaista. Asiasanat: slangi, sanastontutkimus, huumeet Sisällys 1 Alkuluku ................................................................................................................................. 3 1.1 Johdanto ........................................................................................................................... 3 1.2 Aineiston esittely .............................................................................................................. 5 1.2.1 Tutkimuksen aineistolähde ......................................................................................... 5 1.2.2 Käytetty aineisto ........................................................................................................ 6 2 Perustietoa huumeista ............................................................................................................ 10 2.1 Tutkimuksessa esillä olevat huumeet ............................................................................... 10 2.2 Huumeet Suomessa ......................................................................................................... 13 3 Sananmuodostuksen perusteoriaa .......................................................................................... 16 3.1 Sanojen yhdistäminen ..................................................................................................... 16 3.2 Sanojen johtaminen ......................................................................................................... 17 3.3 Nuori ja vierasperäinen sanasto ....................................................................................... 21 4 Tutkimuksia slangista ............................................................................................................ 24 5 Kannabisaiheinen sanasto ...................................................................................................... 27 5.1 Kannabiksen slanginimitykset ......................................................................................... 27 5.2 Kannabiksen käyttöä kuvaava slangi ............................................................................... 36 6 Piristeaiheinen sanasto........................................................................................................... 39 6.1 Amfetamiini .................................................................................................................... 39 6.2 Kokaiini .......................................................................................................................... 45 7 Opiaattiaiheinen sanasto ........................................................................................................ 49 7.1 Buprenorfiini .................................................................................................................. 49 7.2 Oksikodoni ..................................................................................................................... 51 7.3 Heroiini .......................................................................................................................... 54 8 LSD- ja MDMA-aiheinen sanasto ......................................................................................... 59 8.1 LSD ................................................................................................................................ 59 8.2 MDMA ........................................................................................................................... 61 9 Bentsodiatsepiiniaiheinen sanasto .......................................................................................... 64 9.1 Klonatsepaami ................................................................................................................ 64 9.2 Alpratsolaami.................................................................................................................. 65 10 Muuta huumeslangia ............................................................................................................. 68 10.1 Muut huumeiden slanginimitykset................................................................................... 68 10.2 Muuta huumesanastoa ..................................................................................................... 71 11 Yhteenveto ............................................................................................................................ 79 Lähteet .......................................................................................................................................... 82 3 1 Alkuluku 1.1 Johdanto Suomen kieli on paljon muutakin kuin sitä tarkasti normitettua yleiskieltä, jota koulussa päntätään ja jonka ”puhtautta” halutaan vaalia. Oma mielenkiintoni suomen kieltä opiskelevana ja tutkivana kielen ystävänä suuntautuu erinäisiin ajan saatossa syntyneisiin alakieliin, joihin perehtymällä todella ymmärtää suomen kielen rikkauden. Tuttuja ja paljon tutkittuja alakieliä ovat aluepuhekielet eli murteet. Alakieliin lukeutuvat myös erikoiskielet, joita kutsutaan usein slangeiksi. Kielitoimiston sanakirja määrittelee slangin seuraavasti: ”--jonkin ikä-, ammatti-, harrastaja- tms. ryhmän käyttämä, vars. sanastoltaan yleiskielestä poikkeava puhekieli. Helsingin slangi. Koululais-, sotilasslangi. Ammattislangi. Lääkärislangi.” Tässä tutkimuksessa käsittelen suomalaisten huumeidenkäyttäjien slangia. Aineiston olen kerännyt huumeaiheiselta verkon keskustelupalstalta. Vaikka slangi onkin yllä mainitun määritelmän mukaan puhekieltä, esiintyy slangia tässä tapauksessa myös kirjallisena. Tämä on sikäli luontevaa, että monet sanakirjamääritelmässä mainittujen kaltaiset sosiaaliset ryhmät kommunikoivat nykyään myös kirjallisesti nimenomaan internetissä. Aineistolähteenä olen käyttänyt Psychoactive Vault -keskustelupalstaa. Kyseessä on suomenkielinen huumeaiheinen foorumi, jossa keskustelua käydään rekisteröityjen nimimerkkien kanssa. Tämän pohjalta keräsin keskusteluaineistoksi viestejä viestiketjuista, joista kukin käsitte li jotakin Suomessa yleisesti tai ainakin melko yleisesti tunnettua ja käytettyä huumausainetta. Aineistoon keräsin sopivaksi katsomani määrän viestejä jokaisesta huumeesta ja sitä käsitelleestä viestiketjusta. Kaikkein yleisimpien huumeiden eli kannabiksen ja amfetamiinin osalta viestimäärä on tarkoituksella muita suurempi, koska kunkin huumeen käytön yleisyys vaikuttaa selvästi siihen, kuinka runsaasti slangisanastoa aineeseen ja sen käyttöön liittyy. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Mitä slangisanoja huumeidenkäyttäjät käyttävät keskustellessaan eri huumausaineista? 2) Miten nämä slangisanat ovat muodostuneet? 4 Tutkimusaineistoa eritellessäni analysoin paljon myös sanojen käyttäytymistä lausekonteksteissaan. Tämä tuo tutkimukseen syntaktisen näkökulman. Edellä mainitut kysymykset muodostavat kuitenkin tutkimuksen ytimen, ja ensisijainen tavoitteeni on löytää niihin vastauksia. Tutkimukseni sijoittuu siis sanastontutkimuksen alaan. Rakenteellisesti huumeslangiin ei liity erityisyyksiä, vaan slangin ydin on nimenomaan persoonallisessa sanastossa. Ennen tutkimusaineistoon syventymistä kerron sananmuodostuksen teoriasta luvuissa 3.1 ja 3.2. Luvussa 3.3 syvennyn nuoren, puhekielisen ja vierasperäisen sanaston teoriaan. On huomioitavaa, että varsinaista perusteoriaa suomen kielen slangisanastosta ei juurikaan ole olemassa. Turun yliopistossa aiemmin huumeslangia ovat pro gradu -töissään käsitelleet Hanna Rasilainen (1992) ja Eeva Siirtola (2003). Rasilainen vertailee suomalaista huumeslangia amerikkalaiseen (siis englanninkieliseen) huumeslangiin. Tutkimus on kuitenkin jo varsin vanha, ja huumeslangi muuttuu nopeasti. Vastaavaa kieltenvälistä vertailua on sittemmin tehnyt Helsingin yliopistossa Juha Heikkinen (2014). Heikkinen tarkastelee sitä, miten huumeslangi on suomennettu kahdessa englanninkielisessä, huumeita käsittelevässä romaanissa. Sekä Rasilaisen että Heikkisen tutkimukset kuuluvat englantilaisen filologian oppiaineeseen. Siirtolan gradu on tehty suomen kielen oppiaineessa. Sen aihe on muuten sama kuin omani sillä keskeisellä erotuksella, että Siirtolan tutkimus käsittää myös lailliset päihteet. Siirtolan gradussa ongelmallista on, että hän on herännyt aineistonsa ammattikouluopiskelijoilta, joista enemmistö ei omakohtaisesti tunne huumeidenkäyttäjien maailmaa. Tämä vähentää väistämättä myös slangin tuntemusta. En myöskään koe Siirtolan näkökulmaa alueellisesta vaihtelusta kovin relevantiksi huumeslangin osalta. Koska huumeidenkäyttäjien piirit ovat Suomessa pienet, lienee myös slangi pitkälti samanlaista kaikkialla maassa. Myös internetillä slangin muovaajana on varmasti alueellisia eroja tasoittava vaikutus. Tässä vaiheessa koen mielekkäämmäksi tutkia suomalaista huumeslangia yleisemmällä tasolla ilman alueellista tai esimerkiksi sukupuolten vaihtelun näkökulmaa. Luvussa 4 esittelen muutamia slangiaiheisia tutkimuksia. Antti Penttinen (1984) on tutkinut sotilasslangia ja tehnyt sen pohjalta sanakirjan. Leo Lipsosen (1990) vastaavanlainen teos käsittelee vankilaslangia, jossa olennaisena osana on myös huumeaiheinen sanasto. Marja Saanilahden ja Kari Nahkolan (1991) tutkimuksessa aiheena on koululaisten slangi Virtain kunnassa. Näissä teoksissa on kerätty ja eritelty slangisanastoa samassa hengessä kuin tässä opinnäytetyössä. Vaikka huumeet ovat edelleen laittomia, on niiden käyttö Suomessa lisääntynyt (THL-tiedote 2019). Näin ollen huumeidenkäyttö koskettaa ainakin epäsuorasti huomattavan suurta osaa suomalaisista. Laittomuudesta huolimatta – tai kenties sen takia – huumeidenkäyttäjien välille on syntynyt myös yhteisöllisyyttä, josta slangi on eräs tunnus. Kokemukseni mukaan huumeaiheisen slangisanaston 5 kuulemiselta on vaikea välttyä, vaikkei itse kuuluisikaan käyttäjien sosiaalisiin piireihin. Slangi voi kuitenkin kuulostaa maallikon korvaan erikoiselta, ja sanojen merkitykset saattavat jäädä piiloon. Näin ollen tällaisella tutkimuksella on myös informatiivista arvoa. Kaikkea huumeslangia en kuitenkaan millään pysty yhdessä pro gradu -tutkimuksessa käsittelemään, ja uutta sanastoa syntyy vanhan rinnalle tai tilalle koko ajan. Minulla on tutkimuksen edellä muutamia hypoteeseja. Uskon, että aineistosta selviää huumeslangin olevan rikasta. Ainakin kaikkein yleisimmillä huumeilla on useita eri slanginimityksiä ja myös niiden käyttöön liittyvää sanastoa. Sanastossa on paljon vierasperäisiä sanoja. Sekä koto- että vierasperäisen sanaston muodostuksessa esiintyy suomen kielen sananmuodostukselle tyypillisiä piirteitä. Useissa sanoissa on käytetty erityisesti slangisanoille tyypillisiä johtimia kuten –Ari ja –is. Sanaston uskon olevan sävyltään rentoa ja nuorisokielimäistä, monin paikoin myös humoristista. 1.2 Aineiston esittely 1.2.1 Tutkimuksen aineistolähde Tutkimuksen aineisto koostuu viesteistä, jotka on lähetetty suomalaiselle Psychoactive Vault - nimiselle keskustelupalstalle. Sivuston juuret ovat 1990-luvulla perustetussa Kemikalio-foorumissa, ja nykyisellä nimellään palsta on toiminut n. 15 vuoden ajan. Kyse on itsenäisestä keskustelupalstasta, mikä erottaa sen esimerkiksi Päihdelinkin foorumista, jota ylläpitää viranomaistaho A-klinikkasäätiö (paihdelinkki.fi). (KEMIKALIOSTA PSYCHOACTIVE VAULTTIIN 2007.) Eri päihteistä sivustolla keskustellaan alafoorumeilla, joista kukin käsittelee eri päihderyhmää. Nämä alafoorumit on lueteltu alla. - Psykedeelit - Dissosiatiivit & deliriantit - Stimulantit & empatogeenit - Jarrut & sedatiivit - Kannabis & synteettiset kannabinoidit - Muut substanssit & yrtit Keskustelua käydään jonkin verran myös laillisista päihteistä (esim. alkoholi), mutta pääasiallinen huomio on huumausaineissa. Vastaavasti huumausaineista eniten keskustelua ovat herättäneet kaikkein yleisimmät Suomessa käytetyt huumeet, joihin keskityn myös tässä tutkimuksessa. 6 Keskustelupalsta on anonyymi, mutta keskustelu vaatii rekisteröitymisen. Keskustelua käydään siis nimimerkin takaa. Keskustelu on varsin suorasukaista, ja aiheen arkaluontoisuudesta huolimatta omista käyttökokemuksista kerrotaan avoimesti. On kuitenkin huomioitavaa, että huumeiden osto- ja myynti-ilmoitukset ovat palstalla kiellettyjä, eikä keskustelija saa myöskään suoraan mainita, mistä hän on aineensa hankkinut. (Foorumin säännöt.) Havaintojeni mukaan päihteistä keskustellaan palstalla asiallisesti mutta rennosti. Pääpaino on käyttäjien omissa kokemuksissa ja niihin pohjautuvissa havainnoissa, huomioissa ja kysymyksissä. Keskustelun tueksi käyttäjät linkittävät jonkin verran uutis- ja tutkimuslähteitä, ja osalla käyttäjistä vaikuttaisi olevan tietoa myös aineiden farmakologiasta. Kuitenkin ensisijaisena tietolähteenä vaikuttaa toimivan käyttäjän oma ja hänen lähipiirinsä kokemuspohja. Keskustelijat kertovat avoimesti myös negatiivisista kokemuksista, joita huumeiden käyttöön on liittynyt. Ilmapiiri on kuitenkin sikäli liberaali, että varsinaista käytön paheksuntaa ei esiinny. Useimmat kirjoittajat tuntuvat pitävän myös vahvojen huumeiden (satunnaista) käyttöä normaalina ja hyväksyttävänä asiana. Palstan Yleinen keskustelu -alafoorumissa on kuitenkin oma viestiketjunsa niille, jotka pyrkivät vähentämään käyttöä tai lopettamaan sen kokonaan. 1.2.2 Käytetty aineisto Olen kerännyt aineiston Psychoactive Vault -foorumin keskusteluista päihde tai päihderyhmä kerrallaan. Useimmille huumeille on palstalla oma keskusteluketjunsa, ja näissä tapauksissa olen poiminut viestit nimenomaan kyseisestä ketjusta. Joissakin näistä ketjuista keskustelua on käyty jopa yli vuosien ajan, ja viestejä on kertynyt runsaasti – esimerkiksi amfetamiinia käsittelevään ketjuun jo 1900. Tällöin olen kerännyt aineiston tuoreemmasta päästä keskustelua, jotta aineisto ja sen sisältämä slangisanasto vastaisi tämän hetken todellisuutta. Historiallinen vertailu slangin kehityksestä ei kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Luvussa 2.1 kerron bentsodiatsepiineista yhtenä joukkona. Kuitenkin bentsodiatsepiineihin kuuluvia lääkkeitä on useita erilaisia, mikä heijastuu myös Psychoactive Vaultin keskusteluihin. Tutkimusaineistooni olen poiminut viestejä ketjuista, jotka käsittelevät kahta yleisimpiin lukeutuvaa bentsodiatsepiinia: klonatsepaamia (kaupall. nimi Suomessa Rivatril) ja alpratsolaamia (Xanor, Alprox). Taulukko 1 kertoo tarkemmin käytetystä tutkimusaineistosta. Taulukosta näkee sen, minkä verran viestejä olen kerännyt kutakin päihdettä käsittelevästä viestiketjusta. Useimmissa tapauksissa viestejä on 20 kappaletta per huume, ja kahdesta bentsodiatsepiiniaiheisesta ketjusta olen kerännyt aineistoon yhteensä 30 viestiä. 7 Amfetamiinia käsitteleviä viestejä olen kuitenkin kerännyt 40 kappaletta ja kannabisaiheisia vielä sitäkin enemmän eli 60. Tämä johtuu siitä, että havaintojeni mukaan kyseisiin päihteisiin ja niiden käyttöön liittyy slangisanastoa poikkeuksellisen paljon. Toisaalta on myös yhteiskunnallisesti relevanttia tutkia eniten kannabis- ja amfetamiiniaiheista slangia, koska ne ovat Suomessa tällä hetkellä eniten käytettyjä huumeita. Esimerkiksi heroiinin yhteydessä slangisanasto on yhtä lailla rikasta, mutta arvelen sen syntyneen ja vakiintuneen pääasiassa 1990-luvulla, minkä jälkeen heroiinin saatavuus ja käyttö ja samalla merkitys Suomen huumekulttuurissa kääntyi laskuun (Päihdelinkki: Heroiini). Taulukosta 1 näkee myös sen, mistä viestiketjusta viestit on kerätty, ja millä alafoorumilla kyseinen ketju sijaitsee. ”Alkaen sivulta” -sarake kertoo, miltä kyseisen ketjun sivulta eteenpäin olen taulukossa mainitun viestimäärän keräämisen aloittanut. Tiedot ovat luonnollisesti siltä hetkeltä, kun olen aineiston kerännyt. TAULUKKO 1. Tutkimuksen aineisto. Päihde Viestejä Viestiketjusta Alkaen sivulta Alafoorumi Kannabis 60 Jokailtaisella kannabiksen poltolla haittoja? 1 Kannabis & synteettiset kannabinoidit Amfetamiini 40 Amfetamiini topic. 57 Stimulantit & empatogeenit Kokaiini 20 Kokaiini 6 Stimulantit & empatogeenit Buprenorfiini 20 Buprenorfiini (mm. Subutex) 67 Jarrut & sedatiivit Oksikodoni 20 Oksikodoni 30 Jarrut & sedatiivit Heroiini 20 Heroiini 9 Jarrut & sedatiivit LSD 20 LSD / RC-lappu topic 26 Psykedeelit MDMA 20 MDMA 20 Stimulantit & empatogeenit Bentsod.: Klonatsepaami 16 Rivatril 6 Jarrut & sedatiivit Bentsod.: Alpratsolaami 14 Xanor (Alpratsolaami, Alprox) 4 Jarrut & sedatiivit Olen kerännyt aineistoon vain viestejä, jotka sisältävät vähintään yhden slangisanan. Toisin sanoen esimerkiksi oksikodonin tapauksessa olen kerännyt Oksikodoni-viestiketjun sivun 30 alusta alkaen 20 seuraavaa sellaista viestiä, joissa on käytetty jotakin slangityylistä sanaa. Olen kerännyt viestit pääosin kokonaisina, poikkeuksena muutama todella pitkä viesti, jotka olen lyhentänyt. Hymiöt ovat mukana tekstimuotoisina muodossa :hymiön nimi:. Viestin kirjoittajan nimimerkkiä en ole 8 kirjannut ylös ja jätän aineistoa käsitellessäni pois kaikki sellaiset lauseet, joissa keskustelija mainitsee oman käyttäjänimensä tai jonkun kanssakeskustelijan nimimerkin. Viesteistä olen etsinyt kaikki ne sanat, jotka tulkitsen huumeaiheisiksi slangisanoiksi. Analyysiluvuissa käsittelen ensin päihde kerrallaan kunkin päihteen slanginimityksiä ja kannabiksen tapauksessa myös sanastoa, jolla viitataan aineen käyttöön. Lopuksi käyn läpi muuta aineistosta löytyvää huumeslangia. Tämä tarkoittaa muun muassa yleisesti huumeiden käyttöön liittyviä käsitteitä – esimerkiksi suonensisäiseen käyttöön liittyvää slangia. Alla oleva esimerkki havainnollistaa sitä, miten esitän aineistoni keskusteluviestejä tutkimuksessa. Tässä tapauksessa olen myös lihavoinut kaikki ne sanat ja ilmaukset, jotka tulkitsen slangisanastoksi. (Buprenorfiini17) Erikoista, enpä keksi muuta sanottavaa. Mutta hitto soikoon tätä touhua, piti mennä hankkiutumaan tukevaan buprekoukkuun. Aivan sama vetääkö 1mg vai 8mg, paitsi että tuo 8mg menee ihan hukkaan. Mitään oloja tästä ei saa kuitenkaan. Pakko aloittaa vieroittautuminen, ei tässä ole mitään järkeä. Onneksi olen sairauslomalla eli refloja saa potea sinänsä rauhassa. Kylmäkalkkuna ensi viikolla, tosin tramadolia ja kodeiinia sallin itselleni. Ehkä myös tarvittaessa nopsaa jotta saa muutamia pakollisia hommia hoidettua. Bupre on saatava lopetettua, muuta vaihtoehtoa ei ole. Jos tässä epäonnistun pitkässä juoksussa niin en tiedä mitä teen... Elämä subukoukussa ei yksinkertaisesti vain vetele. Ei tästä käytöstä seuraa kuin itseinhoa ja valehtelua kaikille ja kaikesta. Kirsikkana kakun päällä tietysti krooninen virtsaumpi ja ummetus. Vittu, miten onnistuinkin saamaan itseni tähän samaan paskaan 7 vuoden tauon jälkeen... PS. Nuoret, älkää koskeko bupreen. Pysytelkää siinä peruslätkässä ja viikonloppukännäilyssä. Viestin edellä oleva tunniste kertoo, että kyseessä on 17. niistä 20 viestistä, jotka olen kerännyt viestiketjusta Buprenorfiini (mm. Subutex). Viesti sisältää useita slangisanoja. Mukana on useita slanginimityksiä, joilla viitataan viestiketjun aiheena olevaan päihteeseen eli buprenorfiiniin. Sen lisäksi viestissä viitataan slangisanoilla amfetamiiniin (nopsa) ja kannabikseen (lätkä). Mukana on myös yleistä huumeaiheista slangia – tässä tapauksessa erityisesti sellaista, joka liittyy käytön lopettamiseen ja vieroitusoireisiin. Esimerkkiviesti havainnollistaa niitä valintoja ja tulkintoja, joita minun on täytynyt tehdä aineistoa käsitellessäni. En ole lihavoinut ja täten tulkinnut tutkimukseen kuuluvaksi slangisanaksi esimerkiksi verbiä vetää merkityksessä ’käyttää jotakin ainetta’. Koen nimittäin, että kyseistä ilmaisutapaa käytetään puhe- ja muussa vapaamuotoisessa kielessä kaikenlaisista lääkkeistä, päihteistä ja lisäravinteista (”vedin Buranaa”), eikä se liity spesifisti huumausaineiden käyttöön. Vastaavasti ilmaus saada oloja merkityksessä ’kokea jonkinasteinen päihtymystila’ on tulkintani mukaan nimenomaan huumeidenkäyttäjien slangia. 9 Viestin kirjoittaja käyttää tramadolista ja kodeiinista niiden oikeita lääketieteellisiä ja yleiskielisiä nimityksiä, joita en siis tulkitse slangisanoiksi. Vastaavasti viikonloppukännäily on slangisana, mutta viittaa alkoholin käyttöön, ja lailliset päihteet eivät kuulu tutkimukseni piiriin. 10 2 Perustietoa huumeista 2.1 Tutkimuksessa esillä olevat huumeet Seuraavaksi esittelen lyhyesti ne huumeet, joista tutkimuksen aineistona olevissa nettikeskusteluissa pääasiassa keskustellaan. Kannabis Kannabis on hamppukasvista (Cannabis sativa, Cannabis indica) saatava päihde, jonka psykoaktiivinen eli päihdyttävä vaikutus perustuu pääasiassa kasvin erittämän hartsin sisältämään THC-kannabinoidiin. Eniten THC:tä on kasvin kukassa ja sitä ympäröivissä versoissa. Kannabis on maailman yleisimpiä päihteitä, ja sillä on pitkä historia. (EMCDDA: Cannabis.) Kannabista käytetään yleensä polttamalla, usein tupakkaan sekoitettuna. Vaikutuksia ovat muun muassa mielihyvän tunne, rentoutuminen ja tokkuraisuus. Polttaminen altistaa samanlaisille haittavaikutuksille kuin tupakointikin. Kannabiksen käytön yhteyttä skitsofreniaan ja muihin psyykkisiin sairauksiin on tutkittu, mutta selvää näyttöä ei ole saatu. (EMCDDA: Cannabis.) Amfetamiini Amfetamiini on synteettinen aine, joka vaikuttaa keskushermostoa stimuloivasti. Amfetamiinin arvellaan kehitetyn Saksassa jo 1880-luvulla, mutta varmuutta syntyhistoriasta ei ole. Amfetamiinilla on jonkin verran lääkekäyttöä, mutta suurin osa päihteeksi päätyvästä amfetamiinista on valmistettu pimeissä laboratorioissa. Amfetamiini on läheistä sukua metamfetamiinille. Amfetamiinia käytetään yleensä oraalisesti eli suun kautta, nasaalisesti eli nenän limakalvojen kautta ja suonensisäisesti. (EMCDDA: Amphetamine.) Amfetamiini lisää itsevarmuutta, energiaa ja sosiaalisuutta useiden tuntien ajaksi. Vaikutus perustuu aivojen dopamiini- ja noradrenaliinitasojen nousuun. Ruokahalu laskee ja unentarve poistuu. Vaikutusten lakattua käyttäjä voi tuntea ärtymystä, levottomuutta ja masennusoireita. (EMCDDA: Amphetamine.) Pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa sydän- ja verenkierto-ongelmia. Jatkuvalla käytöllä on myös vaikutuksia aivokemiaan, mistä voi seurata esimerkiksi vainoharhaisuutta tai väkivaltaista käytöstä. Nämä psyykkiset vaikutukset eivät kuitenkaan yleensä jää pysyviksi, jos käyttäjä lopettaa amfetamiinin käytön. (EMCDDA: Amphetamine.) 11 MDMA (ekstaasi) MDMA on vuonna 1912 kehitetty synteettinen aine. MDMA:ta myydään sekä sellaisenaan kiteisessä muodossa että tabletteina, joita yleisemmin kutsutaan ekstaasipillereiksi. Pillerit voivat sisältää myös muita MDMA:n kaltaisia aineita. MDMA:lla on hyvin vähän lääketieteellistä käyttöä. MDMA toimii piristeenä, mutta sillä on myös lieviä hallusinogeenisiä vaikutuksia toisin kuin esimerkiksi amfetamiinilla. Aineen yleisin käyttötapa on oraalinen. (EMCDDA: MDMA.) MDMA saa aikaan mielihyvän tunnetta ja aistien terävöitymistä. Sosiaalisuutta lisäävän vaikutuksensa takia MDMA luokitellaan joskus ”empatogeeniksi” (vrt. empatia) ennemmin kuin esimerkiksi piristeeksi. MDMA on eläinkokeissa aiheuttanut pysyviä muutoksia aivoihin esimerkiksi heikentämällä aivojen serotoniinituotantoa. Näiden tutkimustulosten merkitystä ihmisille on vielä vaikea arvioida. (EMCDDA: MDMA.) Bentsodiatsepiinit Bentsodiatsepiinit (”bentsot”) ovat synteettisiä lääkkeitä, joita käytetään laajasti ahdistuksen, paniikkihäiriön ja unettomuuden hoidossa. Niitä on käytetty potilaiden hoidossa 1960-luvulta alkaen. Niiden toimintamekanismi perustuu keskushermostoa lamauttavaan vaikutukseen. Bentsodiatsepiineja käytetään yleensä oraalisesti, mutta varsinkin päihdekäytössä myös suonensisäisesti tai nasaalisesti. (EMCDDA: Benzodiazepines.) Bentsodiatsepiinit saavat aikaan rauhoittumista ja tokkuraisuutta ja helpottavat unensaantia. Puoliintumisaikansa perusteella bentsodiatsepiinit voidaan luokitella lyhyt- ja pitkävaikutteisiin. Lyhytvaikutteinen on esimerkiksi alpratsolaami, ja pitkävaikutteisiin taas kuuluu esimerkiksi diatsepaami. Klonatsepaamilla puolestaan on keskipitkä vaikutusaika. (EMCDDA: Benzodiazepines.) Päihdekäytössä bentsodiatsepiineja käytetään usein samaan aikaan muiden päihteiden – esimerkiksi alkoholin tai opiaattien – kanssa vahvistamaan päihtymystilaa tai lieventämään toisen päihteen aiheuttamia sivuvaikutuksia. Tämä lisää yliannostusriskiä ja voi saada ihmisen käyttäytymään aggressiivisesti. Pitkäaikainen bentosdiatsepiinien käyttö johtaa riippuvuuteen ja vieroitusoireisiin, jotka voivat olla voimakkaita. (EMCDDA: Benzodiazepines.) Kokaiini Kokaiini on kokapensaan (Erythroxylon coca) lehdistä valmistettava päihde. Kokapensasta viljellään laajalti Andien alueella Etelä-Amerikassa. Kokaiini toimii keskushermostoon 12 vaikuttavana piristeenä eli stimulanttina, ja sitä on käytetty päihteenä yli sadan vuoden ajan. Jauhemaista kokaiinia käytetään yleensä nasaalisesti. (EMCDDA: Cocaine.) Amfetamiinin tavoin kokaiini nostaa aivojen dopamiini- ja noradrenaliinipitoisuuksia. Seurauksena on mielihyvän tunnetta, ruokahalun laskua ja sydämen sykkeen kiihtymistä. Kokaiinin riippuvuuspotentiaali on merkittävä, ja jo pienet annokset ovat joissakin tapauksissa aiheuttaneet yliannostuksia kokemattomille käyttäjille. (EMCDDA: Cocaine.) LSD LSD (lysergidi) on vaikutuksiltaan voimakas hallusinogeeni, joka syntetisoitiin ensimmäisen kerran Sveitsissä vuonna 1938. LSD:n päihdekäyttö nousi suureen suosioon 1960- ja 1980-lukujen välisenä aikana. (EMCDDA: LSD.) LSD sellaisenaan on hajutonta ja väritöntä suolaa. Katukäytössä aine on yleensä kiinnitettynä pieniin paperilappuihin, ja käyttäjät nauttivat aineen nuolemalla lappua. Vaikutus alkaa noin 30 minuuttia tämän jälkeen ja kestää jopa 12 tuntia. Käyttäjä kokee tällöin erinäisiä aistiharhoja, jolloin esimerkiksi paikallaan olevat objektit saattavat näyttää siltä, kuin ne liikkuisivat. Käyttäjä voi kokea LSD-kokemuksen epämiellyttäväksi (”paha matka”), mutta vakavat seuraukset käytöstä ovat hyvin harvinaisia. (EMCDDA: LSD.) Buprenorfiini Buprenorfiini (Subutex, Suomessa Suboxone tai Temgesic) on opioidi, jota käytetään sekä lääkkeenä että päihteenä. Lääkekäytössä buprenorfiinia käytetään kivunhoitoon. Nykyään buprenorfiinia hyödynnetään myös opioidiriippuvaisten korvaus- ja vieroitushoidossa. (Hietalahti 2005.) Buprenorfiinivalmisteet on tarkoitettu käytettäviksi siten, että aine imeytyy verenkiertoon suun limakalvojen kautta. Huumeidenkäyttäjät kuitenkin käyttävät buprenorfiinia myös suonensisäisesti ja nasaalisesti. Suboxone-valmiste sisältää naloksonia, jonka tarkoitus on estää suonensisäistä käyttöä ja täten niitä terveysriskejä, joita tähän käyttötapaan liittyy. Päihdekäytössä buprenorfiinista haetaan samanlaista mielihyvävaikutusta kuin muistakin opioideista, mutta pitkäaikaisen käytön jälkeen päihtymystila jää yleensä saavuttamatta. (Hietalahti 2005.) Heroiini Heroiini eli diamorfiini on vahva opioidi. Euroopassa käytettävä heroiini on yleensä peräisin Aasiasta, ja suurimpia tuottajamaita ovat Afganistan ja Pakistan. Heroiini on tyypillisesti jauhemuotoista ja väriltään joko ruskeaa tai valkoista. Heroiinia käytetään yleensä suonensisäisesti, joskus polttamalla. (EMCDDA: Heroin.) 13 Muiden opioidien tavoin heroiini vaikuttaa laajaan joukkoon aivojen välittäjäaineita. Käytöstä seuraa tokkuraisuutta, mielihyvän tunnetta ja poissaolevaa tunnetta. Mahdollinen kivun tunne lievenee tai poistuu kokonaan. Sivuvaikutuksena voi ilmetä esimerkiksi pahoinvointia. Jatkuva käyttö aiheuttaa riippuvuutta. Yliannostukset ja erinäiset myrkytystilat ovat heroiinin käyttäjillä yleisiä. (EMCDDA: Heroin.) Oksikodoni Oksikodoni (mm. Oxycontin, Oxynorm) on tehokas opioidi, jota määrätään vaikean tai keskivaikean kivun hoitoon. Käytännössä tämä tarkoittaa leikkauksen jälkeistä kipua, syöpäkipua tai kroonista pitkäaikaista kipua. Kipua lievittävä vaikutus on samaa tasoa kuin morfiinilla. Oksikodoni kehitettiin Saksassa 1900-luvun alussa, mutta tuli laajemmin käyttöön 1990-luvulla. (Hagelberg–Olkkola 2010.) Huumeena oksikodonia käytetään samasta syystä kuin muitakin opioideja: aineesta haetaan mielihyvän tunnetta. Pitkäaikaisessa käytössä myös oksikodoni voi aiheuttaa riippuvuutta. (FDA 2010.) 2.2 Huumeet Suomessa Vuonna 2010 tehdyssä väestökyselyssä selvisi, että 15–69-vuotiaista suomalaisista 17 prosenttia on ainakin kerran käyttänyt jotakin laitonta päihdettä. Yksittäiset käyttökokeilut ovat keskittyneet kannabikseen, jota oli kokeillut miehistä 20 ja naisista 13 prosenttia. (Varjonen 2015: 5.) Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä Suomessa on arvioitu välille 18 000 – 30 000. Ongelmakäyttö jakautuu melko tasapuolisesti opioidien ja amfetamiinin ongelmakäyttöön. Päihdehuollon huumeasiakkaista miesten osuus on noin kaksi kolmasosaa, ja koulutustaso on tyypillisesti matala. Enemmistö asiakkaista on nuoria aikuisia eli 20–34-vuotiaita. 213 ihmisen tilastoitiin kuolleen huumeisiin vuonna 2012. (Varjonen 2015: 5.) Huumeiden käytön yleistyminen Suomessa on mukaillut kansainvälisiä trendejä. Ensimmäinen huumeaalto koettiin 1960-, toinen 1990-luvulla. Teknokulttuurin kasvu 1990-luvun aikana lisäsi huumeidenkäyttöä sekä miesten että naisten keskuudessa. 2000-luvulle tultaessa käytön kasvu tasoittui, mutta viimeaikaisissa tilastoissa on jälleen havaittavissa kasvua ainakin kannabiksen osalta. (Varjonen 2015: 29.) 14 TAULUKKO 2. Suomalaisten huumekokeilut. (Hakkarainen ym. 2011.) Aine Kokeillut vähintään kerran: Koko väestö Kokeillut vähintään kerran: Nuoret aikuiset Kannabis 17 % 36 % Amfetamiini 2,1 % 6,4 % Ekstaasi 1,7 % 5,7 % Kokaiini 1,5 % 4,3 % Opiaatit 1 % 3 % Lääkkeet päihtymistarkoituksessa 6,5 % 9,9 % Taulukko 2 kertoo sen, kuinka suuri prosenttiosuus suomalaisista on kokeillut yleisimpiä huumausaineita tai huumausaineryhmiä. Taulukosta selviää, että kannabiksen kokeileminen on selvästi yleisempää kuin muiden huumeiden. Toiseksi yleisintä on huumausaineeksi luokiteltavien lääkkeiden väärinkäyttö eli käyttö muuhun kuin lääkärin määräämään tarkoitukseen. Oletan tämän tarkoittavan pääasiassa bentsodiatsepiinien päihdekäyttöä. On myös silmiinpistävää, että kokeilijoiden osuus nuorissa aikuisissa (25–34-vuotiaat) oli kaikkien kartoitettujen päihteiden osalta suurempi kuin osuus koko väestössä eli 15–69-vuotiaista. Tästä voi päätellä sen, että huumeet ovat jääneet vielä hyvin vieraiksi niille sukupolville, jotka ovat eläneet nuoruutensa ennen 1990-luvun huumeaaltoa. Vastaavasti 15–24-vuotiaista monet eivät ole vielä aloittaneet huumekokeiluitaan. Pitkänen ym. (2016: 4) jakoivat vertailevassa tutkimuksessaan n. 200 helsinkiläisen huumeiden käyttäjän joukon kahteen samansuuruiseen ryhmään. Ensimmäistä ryhmää he nimittivät yhteiskunnasta marginalisoituneiksi käyttäjiksi ja toista yhteiskuntaan integroituneiksi käyttäjiksi. Arkikielellä voidaan puhua ongelmakäyttäjistä ja viihdekäyttäjistä. Molemmissa ryhmissä miehet olivat enemmistönä, ja useimmat olivat iältään alle 30-vuotiaita. Sen sijaan muuten erot olivat suuria. Marginalisoituneet käyttäjät olivat tyypillisesti matalasti koulutettuja ja työttömiä, ja suurimman osan tulot koostuivat pääasiassa sosiaaliturvasta. Osa myös harjoitti huumekauppaa tai muuta laitonta elinkeinoa. Enemmistöllä oli ollut ongelmia poliisin kanssa vähintään kerran edellisen vuoden aikana. (Pitkänen ym. 2016: 4.) Vastaavasti integroituneista käyttäjistä n. 90 % oli suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, ja ryhmään kuuluneet kävivät palkkatöissä tai opiskelivat. Kukaan ryhmään kuuluvista ei hankkinut elantoa laittomin keinoin, eikä selvä enemmistö ryhmästä ollut joutunut ongelmiin poliisin kanssa edellisen vuoden aikana. (Pitkänen ym. 2016: 4.) 15 Käyttäjäryhmien välillä oli Pitkäsen ym. (2016: 5) tutkimuksessa suuria eroja myös siinä, mitä päihteitä ryhmien keskuudessa suosittiin. Marginalisoituneilla käyttäjillä bentsodiatsepiinit olivat kaikkein yleisin käytetty päihde, kun taas integroituneista käyttäjistä vain pieni vähemmistö oli käyttänyt bentsodiatsepiineja edellisen kuukauden aikana. Myös opiaattien ja MDPV-stimulantin käyttö oli ensimmäisessä ryhmässä selvästi tyypillisempää kuin toisessa. Amfetamiinia kuluneen kuukauden aikana oli käyttänyt ensimmäisessä ryhmässä 56 henkilöä ja toisessa 21. Integroituneet käyttäjät suosivat eniten alkoholia ja kannabista, joita molempia lähes jokainen ryhmästä oli käyttänyt edellisen kuukauden aikana. Myös ensimmäisessä ryhmässä alkoholi ja kannabis olivat suosittuja, mutta eivät aivan yhtä yleisiä. Toisessa ryhmässä ensimmäistä suositumpia päihteitä olivat alkoholin ja kannabiksen ohella kokaiini, ekstaasi ja psykedeelit kuten LSD. (Pitkänen ym. 2016: 5.) 16 3 Sananmuodostuksen perusteoriaa 3.1 Sanojen yhdistäminen Suomen kielessä on kaksi keskeistä sananmuodostustapaa: yhdistäminen ja johtaminen. Yhdistämällä syntyy yhdyssanoja ja johtamalla johdoksia, ja näitä on kielessä suunnilleen saman verran. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 12.) Useimmissa tapauksissa yhdyssana koostuu kahdesta osasta. Jälkimmäistä osaa kutsutaan perusosaksi, ja sen edessä on perusosan merkitystä tarkentava määriteosa. Osat voivat olla perussanoja tai johdoksia, joskus myös toisia yhdyssanoja. Suurin osa yhdyssanoista lukeutuu substantiiveihin ja adjektiiveihin. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 12.) TAULUKKO 3. Yhdyssanojen muodostuminen (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 12). Määriteosa Perusosa Sana auto talli autotalli alle kirjoittaa allekirjoittaa yli oppi + las ylioppilas ylioppilas tutki + nto ylioppilastutkinto Alisteisissa eli determinatiivisissa yhdyssanoissa (esim. autotalli, hevostalli) alku- ja loppuosa eivät ole keskenään samanarvoisia, vaan määriteosa kuvaa tarkemmin perusosaa. Enemmistö yhdyssanoista on tällaisia. Vastaavasti rinnasteisissa eli kopulatiivisissa yhdyssanoissa (esim. suomalais-ruotsalainen, edestakaisin) alku- ja loppuosa ovat samanarvoisia. (Lepäsmaa–Leiko– Silfverberg 1996: 12.) Joskus sana voi muuttaa kirjoitusasuaan yhdyssanojen määriteosana ollessaan, kuten esimerkiksi sanoissa kolmijalkainen (vrt. kolme) ja täysosuma (vrt. täysi) (Lepäsmaa–Leiko–Silfverberg 1996: 13). Häkkinen (2006: 157) muistuttaa, että yhdyssanaa vilkaisemalla voi joskus joutua harhaan siitä, mitä osat tarkoittavat. Esimerkiksi sana osapuilleen on lyhennetty muoto vanhemmasta yhdyssanasta osapuolilleen, eikä perusosa näin ollen ole peruja puu-sanasta. Vastaavasti vinttikoira ei viittaa ullakkoon, vaan slaavilaiseen heimoon jota on nimitetty vindeiksi. Oman erityistapauksensa yhdyssanojen joukossa muodostavat epä-alkuiset yhdyssanat, esim. epäjärjestys, epäluotettava. Niissä määriteosa tekee sanasta pelkän perusosan vastakohdan. (Lepäsmaa–Leiko–Silfverberg 1996: 13.) 17 3.2 Sanojen johtaminen Uusien sanojen muodostaminen johtamalla on suomen kielessä hyvin yleistä. Johtamalla muodostetaan niin nomineja, verbejä kuin partikkeleitakin. Suomen johtimet ovat hyvin monikäyttöisiä. Tämän seurauksena suomeksi voidaan ilmaista vain yhdellä sanalla sellaisia asioita, joiden ilmaisemiseen tarvitaan muissa kielissä useita sanoja. Yhdessä sanassa voi olla myös useita johtimia, toisin sanoen uuden johdoksen kantasana voi olla johdos. Tästä ilmiöstä kertovat esimerkiksi johdosketjut ajaa > ajella > ajelu ja tie > tietää > tietämätön > tietämättömyys. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 14.) Johdokset voidaan jakaa neljään eri ryhmään johdoksen ja kantasanan sanaluokkien perusteella, mitä havainnollistaa taulukko 4. TAULUKKO 4. Johdosten luokittelua (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 14–15). Esimerkkisana Kantasana Nimitys Selitys metsikkö metsä Nominikantainen (denominaali) nomini Nomini, joka on johdettu nominista autoilevat auto Nominikantainen verbi Verbi, joka on johdettu nominista kalastus kalastaa Verbikantainen (deverbaali) nomini Nomini, joka on johdettu verbistä istuutuvat istua Verbikantainen verbi Verbi, joka on johdettu verbistä Johtamisen eri tapoja on suomen kielessä erotettavissa muutamia. Yleisin näistä on johtimella johtaminen eli derivaatio. Siinä kantasanasta muodostetaan uusi sana eli johdos johtimen avulla. Esimerkiksi yllä taulukossa 4 sanasta metsä on johdettu uusi sana metsikkö johtimen –ikkO avulla. Eri johtimia on suomessa noin 200. Suomen johtimet ovat aina suffikseja eli tulevat kantasanan perään. Kantasanan ja johdoksen välillä vallitsee johtosuhde, jota ilmaistaan johdoksen suuntaan osoittavalla nuolella (onni > onneton). Useimmissa tapauksissa johdoksesta tulee pidempi kuin kantasanasta. Poikkeuksia (esim. riehaantua > rieha) kutsutaan takaperojohdoiksi. (Lepäsmaa– Lieko–Silfverberg 1996: 15–16.) Korrelaatiojohdosta puhutaan silloin, jos sanoille ei voida hahmottaa morfologista johtosuhdetta, mutta ne ovat keskenään korrelaatiosuhteessa. Esimerkiksi verbi sairastua on muodostunut johdoksen ja edelleenjohdoksen kautta: sairas > sairastaa > sairastua. Toinen verbi viisastua on kantasanaansa viisas samanlaisessa suhteessa. Kuitenkaan viisastua-sanan taustalla ei ole 18 samanlaista morfologista prosessia. Uusi sana on tässä tapauksessa muodostettu olemassa olevan mallin pohjalta. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 17–18.) Typistäminen on sananmuodostuskeino, jossa sanan merkitys ei muutu, mutta sanasta tulee lyhyempi ja helppokäyttöisempi. Samanlaisesta ilmiöstä on kyse, kun jokin lyhenne vakiintuu yleiskielen sanaksi. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 18–19.) TAULUKKO 5. Typistämällä muodostettuja sanoja ja vakiintuneita lyhenteitä. (Lähde: Lepäsmaa–Leiko– Silfverberg 1996: 19.) Kantasana Johdos automobiili auto alennusmyynti ale akkumulaattori akku Esplanadi espa homoseksuaalinen homo luku- ja kirjoitushäiriö lukihäiriö pornografia porno polkupyörä pyörä Kansaneläkelaitos Kela North Atlantic Treaty Organisation Nato Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto Sitra Vartalonsisäinen äänteenvaihtelu on toiminut erityisesti keinona johtaa luonteeltaan deskriptiivisiä ja onomatopoieettisia sanoja. Tästä hyvä esimerkkejä ovat sanat sirinä, särinä, sorina ja surina. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 18–19.) Häkkisen (2006: 110–112) mukaan äänteitä on vaihdeltu myös, kun on haluttu ilmaista jokin ruma tai pelottava asia kiertoilmauksella. Näin ovat syntyneet esimerkiksi saatanaa ilmaisevat eufemismit saakeli, saakutti ja saamari. Myös lasten kielessä tämä sananmuodostuskeino on ollut varsin yleinen: hevosesta on tullut heppa, porsaasta possu ja kissasta kisu. Vastaavasti tytär-sanasta ovat peräisin yleiskielinen tyttö samoin kuin puhekielisemmät tytti, tytty ja tyty. Poika taas saattaa taipua pojuksi tai poitsuksi. Reduplikaatio tarkoittaa kantasanan kahdentamista joko osittain tai kokonaan. Suomessa se on harvinainen sananmuodostuskeino, ja yleensä kahdentamisen yhteydessä tapahtuu myös muuta äänneasun variointia. Reduplikaation avulla muodostuneita sanoja ovat esimerkiksi putipuhdas, sepiselvä, sepposelällään ja ypöyksin. Nämä näyttävät yhdyssanoilta, mutta ovat kuitenkin johdoksia, koska esimerkiksi sanat puti tai sepi eivät esiinny eivätkä tarkoita mitään sellaisinaan. Vastaavasti esimerkiksi vitivalkoinen ja piripintaan on tulkittava yhdyssanoiksi, kun tutkitaan näiden sanojen etymologiaa. (Häkkinen 2006: 109.) 19 Johtimilla on suomen kielessä usein selvä merkitystehtävä. Tällöin puhutaan johdinten semantiikasta. Esimerkiksi johdin –isA ilmaisee runsautta: valoisa, meluisa. Yleistä on kuitenkin myös se, että sama johdin saa eri merkitystehtäviä kantasanan mukaan. –tA-johtimen semanttinen tehtävä on eri kaikissa seuraavissa esimerkkisanoissa: kaunistaa, liukastaa, rengastaa, keihästää, rakastaa ja sairastaa. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 20.) Joskus johtimen funktio on semanttisen sijaan puhtaasti kieliopillinen: johtimen liittäminen kantasanaan muuttaa sanan sanaluokan toiseksi. Esimerkiksi tällaisesta kieliopillisesta eli rakenteellisesta johtimesta käy johdin –minen, joka muuttaa verbin substantiiviksi: katsoa > katsominen. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 20.) Synonyymiset johtimet ovat eri johtimia, joilla on sama merkitystehtävä. Johtimet –ele, –skele, –ile ja –skentele ovat kaikki frekventatiivijohtimia, jotka ilmaisevat jatkuvaa tai toistuvaa tekemistä. Sen huomaa selvästi esimerkkisanoista laulelevat, itkeskelevät, maalailevat ja uiskentelevat. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 20.) Johdinten homonymia taas tarkoittaa sitä, että kahdella samanmuotoisella johtimella on eri merkitys. Esimerkiksi johtimella –i on eri semanttinen merkitys verbinjohtimena (hyppiä) kuin nomininjohtimena (paisti). Johdinten polysemiassa puolestaan sama johdin saa useita merkitysfunktioita. Asiaa havainnollistaa taulukko 6, jonka kaikissa esimerkeissä kontinuatiivisella –i-johtimella muodostetaan nominikannasta verbi. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 20.) TAULUKKO 6. Esimerkki johdinten polysemiasta. (Lähde: Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 21.) Johdin Kantasana Johdos Semanttinen merkitys i oksa oksia ’ottaa pois’ (privatiivinen) i onki onkia ’käyttää välineenä’ (instrumentatiivinen) i muna munia ’tehdä, saada aikaan’ (faktiivinen) Johdinten produktiivius tarkoittaa sitä, minkä verran jollakin johtimella johdetaan tai voidaan johtaa uusia sanoja. Taulukossa 7 on lueteltu nykysuomessa produktiiveja johtimeja. 20 TAULUKKO 7. Produktiiveja johtimia nykysuomessa. (Lähde: Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 22.) Johtimen tyyppi Johdin Esimerkkisana henkilönnimenjohdin –lAinen suomalainen tekijännimenjohdin –jA kampaaja teonnimenjohdin –minen lukeminen karitiiviadjektiivin johtimet –tOn, –matOn luvaton, pesemätön kontinuatiivijohdin –ele, –ile autoilla tapaa ilmaisevan partikkelin johdin –sti nopeasti Toista ääripäätä edustavat epäproduktiivit johtimet. Esimerkiksi johtimella –lAs ei enää muodosteta suomen kieleen uusia sanoja vanhojen (esim. lähettiläs, joutilas) rinnalle. Täysin epäproduktiiveja johtimia on kuitenkin vähän. Johdinten produktiiviudessa on havaittavissa eräänlaisia trendi-ilmiöitä. Suosiotaan jatkuvasti kasvattavia johdoksia ovat lintsata- ja bodata-tyyppiset supistumaverbit ja –e-johtimella muodostetut nominit kuten päihde, karkote ja raikaste. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 22– 23.) Johdinten produktiiviutta rajoittavia seikkoja on eroteltavissa ainakin neljää er i tyyppiä. Semanttisesta rajoituksesta puhutaan esimerkiksi siinä, että tekijännimen johdin –jA tarvitsee kantasanakseen verbin, joka taipuu persoonissa. Näin ollen johdos nähdä > näkijä on mahdollinen, mutta johdos sataa > *sataja ei. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 23.) Morfologiset rajoitukset tai niiden puute voivat myös vaikuttaa johdinten produktiiviuteen. Esimerkiksi johdettaessa verbistä nominia johdin –minen käy kaikkiin verbeihin, kun taas johdin – Us sopii vain tietyissä tapauksissa. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 23–24.) Stilistiset eli tyylirajoitukset tarkoittavat esimerkiksi sitä, että jostakin johtimesta ja sillä muodostetuista sanoista on tullut liian vanhanaikaisia ja nykykieleen sopimattomia. Esimerkiksi deverbaalien nominien muodostamiseen vanhastaan usein käytetty –UU-johdin (kehrätä > kehruu, leikata > leikkuu) on nykyään hyvin epäproduktiivi. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 24.) Leksikaaliset rajoitukset tulevat johtamisen esteeksi silloin, jos mahdollinen uusi johdos on jo sanana käytössä muussa merkityksessä. Esimerkiksi verbistä pestä on johdettu teonnimet peseminen ja pesu. Niellä-verbistä on niin ikään johdettu –minen-johtimen avulla sana nieleminen, mutta nielu- sana on jo yleiskielessä eri merkityksessä. (Lepäasmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 24.) Yllä mainittuun liittyy käsite leksikaalistuminen. Useimmissa tapauksissa johdoksen merkityksen voi päätellä kantasanan ja johtimen merkityksistä. Esimerkiksi verbistä veistää on johdettu tekopaikkaa ilmaisevan –mO-johtimen avulla nomini veistämö. On kuitenkin olemassa johdoksia, 21 jotka ovat leksikaalistuneet eli vakiintuneet poikkeavaan merkitykseen. Näin ollen sanan onnellisuus vastakohdasta ei voi käyttää nimitystä onnettomuus, eikä vastaavasti lapsettoman ihmisen vastakohta ole lapsellinen. Männikkö sisältää mäntyjä ja ruudukko ruutuja, mutta taulukko ei tarkoita taulujen muodostamaa kokonaisuutta. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 27–28.) 3.3 Nuori ja vierasperäinen sanasto Tässä luvussa käsittelen suomen kielen nuorta sanakerrostumaa: vierasperäistä sanastoa, slangisanoja ja uudissanoja. Häkkinen (2006: 258–273) jakaa nuoret lainasanat neljään eri ryhmään. Ensimmäistä ryhmää edustavat sitaattilainat, jotka ovat siirtyneet kielestä toiseen käytännössä sellaisinaan. Kirjoitusasun puolesta nämä sanat myös jäävät kieleen alkuperäisen kaltaisina, mutta ääntäminen voi mukautua suomalaisille sopivammaksi. Näin on käynyt esimerkiksi Amerikasta tulleelle sanalle jazz, joka äännetään saksalaistyylisesti ”jats”. Toinen lainasanojen ryhmä koostuu erikoislainoista, jotka poikkeavat alkuperäisasustaan sitaattilainoja enemmän. Esimerkiksi sanassa daami on alkuperäistä muotoa (dam) mukautettu kirjoittamalla pitkänä ääntyvä vokaali suomalaisittain pitkänä ja lisäämällä sanaan loppuvokaali. Lisää sopeuttamista tapahtuu johtamisen yhteydessä. Esimerkiksi johdoksessa hierarkia > hierarkkinen substantiivista on tehty adjektiivi suomalaisella johtimella -nen, ja samassa yhteydessä sanansisäinen obstruentti k pidentyy. Tällaisesta sopeutumisesta huolimatta erikoislainoihin on aina jäänyt jotakin vierasperäistä tuntomerkiksi siitä, että kyseessä on lainasana. (Häkkinen 2006: 258– 273.) Yleislainat ovat lainasanoja, jotka ovat mukautuneet kieleen täydellisesti. Niitä on helppoa ja luontevaa käyttää tekstissä, eikä niitä välttämättä edes kykene tunnistamaan lainoiksi ilman tarkempaa etymologista perehtymistä. Yleislainoja löytyy paljon vanhoista lainakerrostumista; tuoreina esimerkkeinä toimivat kieleen vaivattomasti mukautuneet anglismit poni, ralli ja taksi. (Häkkinen 2006: 258–273.) Neljäs nuorten lainojen ryhmä koostuu käännöslainoista. Käännöslainassa vierasperäinen sana tai fraasi käännetään sanatarkasti suomen kieleen. Käännöslainoja on tullut suomeen hyvin monilta suunnilta: esimerkiksi Akilleen kantapää on alkujaan antiikista lähtöisin. Hyvin keskeinen käännöslainojen alkuperäkieli on ruotsi. Merkittävä vaikutus suomen kieleen on ollut esimerkiksi ruotsin -lig-loppuisten adjektiivien kääntämisellä suomeen –nen-loppuisiksi, kuten käännöksessä 22 kristlig – kristillinen. Ruotsin –ende-loppuisia partisiippeja on myös käännetty suomeen sellaisinaan, esim. medryckande – mukaansatempaava. (Häkkinen 2006: 258–273.) Käännöslainoilla on ollut myös semanttista vaikutusta, sillä monet tutut sanat ovat saaneet uusia merkitysvivahteita käännösten seurauksena. Esimerkiksi taloudellisessa ja juridisessa keskustelussa väri musta on alkanut merkitä laitonta (svarta pengar – musta raha), ja harmaa joko laitonta tai muuten eettisesti kyseenalaista (den grå lånemarknaden, grey market – harmaat lainamarkkinat). Aikaisemmin vain ihmisen luonteenpiirettä tarkoittanut ystävällinen (vänlig, friendly) on uudenlaisessa merkityksessä esimerkiksi sanassa ympäristöystävällinen. (Häkkinen 2006: 258– 273.) Eronen (2007: 30) kokee kuitenkin turhaksi muun muassa puisto-sanan käytön keskittymän sijaan (yrityspuisto) ja ilmauksen pitkässä juoksussa (vrt. ajan myötä). On eroteltavissa joitakin laina- ja slangisanoille tyypillisiä johtimia ja päätteitä. Monia ammatin- tai tieteenaloja tai ajattelusuuntauksia kuvataan –iikkA-loppuisilla sanoilla: matematiikka, politiikka, keramiikka. Vastaavasti kyseisen alan toimijaa kutsutaan –ikkO-loppuisella ilmauksella: matemaatikko, poliitikko, keraamikko. (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 78.) Ammattikorkeakoulujen myötä tutkintonimikettä tarkoittavat -nomi-päätteiset ovat yleistyneet, kun perinteinen ekonomi on saanut rinnalleen mm. tradenomin ja medianomin (Eronen 2007: 14). Monien ammattien, harrastusten tai aatesuuntien edustajista käytetään nykyään –isti-päätteistä ilmausta: pianisti, nationalisti. Nämä on saatu lisäämällä loppuvokaali i vierasperäisen sanan (pianist, nationalist) perään, eli kyse ei ole varsinaisesti johdoksista. Monilla näistä sanoista on koko kyseistä alaa ilmaiseva –ismi-loppuinen vastine (nationalismi). (Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 78.) Taulukossa 8 on esitelty joitakin nimenomaan puhekielisille sanoille tyypillisiä rakenteita. TAULUKKO 8. Puhekielisiä sanoja. (Lähde: Lepäsmaa–Lieko–Silfverberg 1996: 79.) Johdin/pääte Esimerkkisana Kantasana/merkitys –Ari Mäkkäri McDonald’s-ravintola –kkA typykkä tyttö, nuori nainen –is pesis pesäpallo –kkU punkku punaviini Uutta slangisanastoa syntyy koko ajan, mutta alkuaan selvästi puhekielisten sanojen päätyminen osaksi yleiskieltä on harvinaista. Sanakirjoihin päästessäänkin ne saavat usein merkinnän ”ark.”, eli sana on tyylilajiltaan arkinen. Poikkeuksellinen on esimerkiksi sana sinkku, jonka yhteydessä kyseistä merkintää ei enää käytetä. Sinkuista voi siis puhua esimerkiksi tieteellisessä tekstissä 23 ainakin sellaisessa kontekstissa, jossa esim. yksin asuva tai naimaton ei sovi suoraksi vastineeksi. (Eronen 2007: 58–59.) Murteet ja muu kielen vaihtelu antavat oman lisänsä kielen ja sanaston kehitykseen. Eronen (2007: 58–59) kertoo 2000-luvulla nopeasti yleistyneestä tavis-sanasta, joka kehittyi vastakohdaksi julkkikselle eli julkisuuden henkilölle. Kun taviksen asemasta kielessä käytiin keskustelua, kävi ilmi, että sanalle on olemassa myös vastine tavan ihminen (myös tavan poika, tavan mies). Ilmaus on yleinen erityisesti Pohjois-Karjalassa ja viittaa ihmiseen, joka on paitsi tavallinen myös kunnollinen ja kunniallinen. Monen suomenkielisen korvaan tavan ihminen kuulostaa kuitenkin oudolta tai suorastaan virheelliseltä. Eronen (2007: 67–73) muistuttaa myös siitä, että kiertoilmaukset ja poliittinen korrektius muokkaavat kieltä ja luovat uutta sanastoa. Esimerkiksi pornon paikalla käytetään usein sanaa aikuisviihde. Kaunistelu ei toki ole täysin uusi ilmiö: esimerkiksi ikiuni eufemismina kuolemalle on vanhaa perua. Yhteiskunnan arvomaailman kehittyminen ja muuttunut suhtautuminen esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä kohtaan on kuitenkin tehnyt ilmiöstä aiempaa merkittävämmän. Virallisissa Kielitoimiston sanakirjan suosituksissa mustalainen on korvautunut romanilla, ja neekeri-sanan yhteydessä on maininta ”usein halventava”. Keskustelua on käyty myös siitä, pitäisikö –mies- loppuisista ilmauksista pyrkiä eroon. Tiedemies onkin korvaantunut tutkijalla, mutta esimies on pitänyt pintansa. (Eronen 2007: 67–73.) Kiertoilmauksella pyritään usein tekemään jollakin lailla paheksuttava asia tai ilmiö hyväksyttävämmäksi. Tuotesijoittelu kuulostaa paremmalta kuin piilomainonta, ja hintoja tarkistetaan mieluummin kuin nostetaan. (Eronen 2007: 67–73.) Eronen (2007: 68) mainitsee tämän tutkimuksen aihetta sivuten myös tutkijoiden kielestä yleisempään käyttöön levinneen huumeiden viihdekäytön. Nähdäkseni kyseinen termi tai jokin sen vastine (kohtuukäyttö, satunnaiskäyttö vrt. engl. recreational use) on hyödyllinen ja välttämätön, jos tarkoituksena on esimerkiksi tehdä tutkimusta erilaisista huumeiden käyttäjistä ja käyttäjäryhmistä. En siis koe, että viihdekäyttö-käsitteen tarkoituksena olisi saada huumeidenkäyttö kuulostamaan harmittomalta viihteeltä, johon ei liittyisi esimerkiksi terveydellisiä riskejä. 24 4 Tutkimuksia slangista Lipsonen (1990) kertoo laajasti vankilaslangista vangin näkökulmasta. Lipsosen (1990: 5) mukaan slangi ja alamaailma kietoutuvat tiukasti yhteen. Vankilaslangin tarkoitus on luoda yhteenkuuluvuutta ja tehdä eroa ”meidän” ja ”muiden” välille. Konkreettisesti tämä heijastuu siinä, että vartijat eivät suinkaan ole aina perillä vankien slangista (Lipsonen 1990: 10). Toisaalta vartijoilla on omaa slangiaan: työvuoroa voidaan kutsua esimerkiksi sanoilla hemputus tai possakka, ja vankeja nimitellään hörhelöksi, ketkuksi tai rotaksi (Lipsonen 1990: 13, 27). Vankilaslangin sanasto on täynnä deskriptiivisiä sanoja. Esimerkiksi kauan vankilassa istunutta voidaan sanoa hörhöksi tai hörhöläiseksi. Pelkuria sanotaan lälläriksi, ja maalta tullut on böndeläinen (Lipsonen 1990: 25–26.) Johdoksia on muodostettu paljon –Ari-johtimella: putsari, runkkari, narkkari. Yhdyssanojen osina toistuvia ovat -poika (nuorisopoika ’nuorisovanki’), -mies (pillumies ’raiskaaja’) ja -ukko (tabu- ukko ’käyttää pillerimuotoisia huumeita’). (Lipsonen 1990: 26.) Lipsosen (1990: 11–12) mukaan vankilaslangilla on yhteyksiä sotilasslangiin, mutta ei siinä mittakaavassa kuin usein kuvitellaan. Aamukasa, aamureppu ja aamurysä ovat yleisiä sekä armeijan alokkaiden että tuomionsa suorittamista aloittavien vankien nimityksinä. Esinahka on yleinen esimiehen nimitys sekä kasarmeilla että vankiloissa. Lipsonen muistuttaa, että vankilaslangi eroaa varmasti alueittain, eikä ole näin ollen samanlaista kaikkialla Suomessa. Kuitenkin aktiivinen vankien siirtely vankiloista toisiin sekoittaa ja yhtenäistää myös Suomen eri vankiloiden kieltä. Suurin osa suomalaisesta vankilaslangista on omaperäistä eli pohjautuu suomen kieleen, mutta oman mausteensa tuo romanikieli. Mustalaisperäisiä sanoja suomalaisessa vankilaslangissa ovat esimerkiksi tinalo ’hullu’ (alkuper. dinalo) ja zorata ’varastaa’ (alkuper. zoor ’varas’). (Lipsonen 1990: 25.) Tämän tutkimuksen kannalta mielenkiintoista on se, että Lipsonen kertoo myös jonkin verran huumeaiheisesta slangista, sillä huumeet ovat yleinen puheenaihe vankiloissa. Amfetamiinin nimityksinä mainitaan mm. lenkkari, nopee, spiidi, piri, vauhti ja vireeni. Hasista taas kuvataan esimerkiksi sanoilla hasa, dulla, imu ja pilvi. (Lipsonen 1990: 21–24.) Nykykontekstista katsoen on kuitenkin syytä huomioida, että sekä käytettyjen aineiden että niiden nimitysten osalta huumekulttuuri on muuttunut paljon sen jälkeen, kun Lipsosen teos julkaistiin. 25 Saanilahti ja Nahkola (1991) tutkivat koululaisslangia Virroilla. Aineisto kerättiin haastattelemalla sekä yläastetta että lukiota käyviä nuoria. Yläasteelta haastateltaviksi valittiin yhdeksäsluokkalaisia ja lukiolta ensimmäisen vuoden opiskelijoita Saatuja tuloksia vertailtiin sekä luokka-asteittain (yläaste vs. lukio) että sukupuolinäkökulmasta (pojat vs. tytöt). Saanilahden ja Nahkolan tutkimuksessa tutkijat esittivät nuorille eri tarkoitteita ja pyysivät kutakin nuorta luettelemaan kaikki ne slangilekseemit, jotka hänelle kyseisestä tarkoitteesta tulivat haastattelutilanteessa mieleen. Tutkijat luokittelivat mainitut lekseemit kolmeen eri ryhmään niiden yleisyyden perusteella. Yleisimmistä lekseemeistä mainittiin myös tarkka lukumäärä. Esimerkiksi tarkoitetta ruoka kuvattiin yleisimmin sanoilla safka (53 mainintaa) ja sapuska (13 mainintaa). Hieman harvinaisempia mutta kuitenkin useamman maininnan keränneitä lekseemejä olivat mössö ja murkina. Yksittäisiä mainintoja keräsivät esimerkiksi sanat eines, food ja muona. (Saanilahti– Nahkola 1991: 35.) Tutkimusvastauksista käy hyvin ilmi slangisanaston moninaisuus. Esimerkiksi tarkoitteesta rinnat käytetään kaikkein eniten sanaa tissit, jolla ei ole selkeää merkitystä tai alkuperää yleiskielessä. Toiseksi eniten mainintoja kerää puolestaan meijerit eli yleiskielen sana, joka on saanut slangissa uuden merkityksen. Tissit-sanasta on edelleen johdettu lyhyempi muoto tisut, joka mainitaan aineistossa usein mutta kuitenkin harvemmin kuin kantasanansa. Rintojen slanginimitysten joukossa on myös vierasperäisiä sanoja kuten dollyt ja kheopsit. Sama sana voi saada erilaisia kirjoitusasuja: bosat ja posat. (Saanilahti–Nahkola 1991: 19.) Antti Penttinen (1984: 9) haastatteli 220 varusmiestä ja kokosi haastatteluiden pohjalta kattavan sanakirjan sotilasslangista. Penttinen korostaa, että slangi on luonteeltaan kantaaottavaa. Slangissa otetaan humoristisesti kantaa esimerkiksi auktoriteettiin, väkivaltaan, rotuun tai uskontoon. Erityistä moniin muihin slangeihin verrattuna sotilasslangissa on sen yleisyys: slangi koskettaa kaikkia asevelvollisuusarmeijassa palvelleita suomalaisia miehiä. Toinen erityispiirre on slangin sukupuolittuneisuus. Penttisen mukaan sotilasslangi on nimenomaan miesten kieltä, joka on syntynyt miesten ehdoilla. (Penttinen 1984: 10–11.) Sotilasslangin sanat eroavat yleiskielen sanoista joko muodoltaan tai merkitykseltään. Sanat rynkendaali ’rynnäkkökivääri’ tai moube ’alokas’ on helppo tunnistaa slangisanoiksi ulkoasunsa perusteella. Sämpylät taas viittaa yleiskielessä leipään, mutta sotilasslangissa sana on saanut uuden merkityksen puolikenkien nimityksenä. Siviiliaurinko ja lentopeti taas ovat sanoja, joilla ei ole yleiskielistä merkitystä, ja näin ollen ne voivat vaatia pidemmän selityksen asiaan vihkiytymättömälle. (Penttinen 1984: 12.) 26 Sotilasslangin, alueellisten murteiden ja yleiskielen välillä on rajankäyntiä. Esimerkiksi aiemmin vain Etelä-Pohjanmaalla käytetty verbi urputtaa ja itämurteinen verbi hötkyillä ovat Penttisen (1984: 12) mukaan levinneet koko kansan käyttöön juuri armeijaslangin kautta. Verbi-ilmaukset polttaa hihansa ja saada pyyhkeitä ovat myös varuskuntien ulkopuolisesta maailmasta tuttuja, mutta sotilasslangissa ne ovat erityisen yleisiä ja keskeisiä. Penttinen (1984: 7–8) kertoo myös, että nykyään täysin yleiskielisenä pidetty sana tikari on alkujaan hakkapeliittojen käyttämä slangisana tikaveitsestä. 27 5 Kannabisaiheinen sanasto 5.1 Kannabiksen slanginimitykset TAULUKKO 9. Kannabiksen slanginimitykset kannabisaiheisissa viesteissä. Nimitys Esiintymä (60 viestin joukossa) Pilvi 21 Paukku, paukut 11 Poltto 8 Hatsi 13 Kukka 1 Savu, sauhu 10 Hamppu 6 Vihreä, vihree 2 Paja, pajat, pajari 6 Pajatso 2 Blossi, blosse 2 Budi 4 Vihreä kulta 1 Kaikkein yleisin kannabiksen slanginimitys aineistossa on pilvi, joka esiintyy aineistossa 21 kertaa. Pilvi on eräänlainen metafora kuvaamaan kannabiksen aiheuttamaa olotilaa, jossa käyttäjä tuntee ikään kuin leijuvansa korkealla. Näin ollen verbi-ilmaus olla pilvessä vastaa merkitystasolla hyvin englannin kielestä tuttua be high -ilmausta, vaikka suorasta käännöksestä ei tässä tapauksessa olekaan kyse (MOT Englanti Pro). Pilvi kannabiksen metaforana on niin yleinen ja vakiintunut, että se on päätynyt myös erääksi pilvi- sanan virallisista määritelmistä Kielitoimiston sanakirjassa. Sanakirja mainitsee samassa yhteydessä myös verbi-ilmaukset polttaa pilveä ja olla pilvessä. Mukana on kuitenkin tarkenne ”ark.”, eli aivan tyylipuhdasta yleiskieltä pilvestä puhuminen kannabiksen synonyymina ei ainakaan toistaiseksi ole. Pilvi-sanaa käytetään tutkimuksen aineistona olevissa keskusteluviesteissä monipuolisesti. Seuraavassa esimerkissä kirjoittaja käyttää pilvi-sanaa samassa virkkeessä kahteen kertaan ja eri sijamuodoissa. Ensin hän käyttää rakennetta polttaa pilveä (’polttaa kannabista’, ’käyttää kannabista’) ja tämän jälkeen rakennetta olla pilvessä (’olla kannabiksen vaikutuksen alaisena’). (Kannabis21) Jos kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti katsoa dokumentti Super High Me, jossa Amerikkalainen koomikko Doug Benson (polttanut 17 vuotta kannabista; 28-vuotiaasta eteenpäin, jos oikein muistan) viettää ensin 30 päivää polttamatta pilveä säännöllisen, melkein jokapäiväisen tupruttelun jälkeen ja sitten käyttää kannabista 30 päivää aamusta iltaan eli on pilvessä jatkuvasti. Samalla hänelle tehdään mm. älykkyystestejä, lääkäritestejä ja muita psykologisia kokeita. 28 Partitiiviobjekti pilveä osana polttaa pilveä -rakennetta toistuu myös seuraavissa esimerkkiviesteissä. (Kannabis19) tää on ihan mutua, mut mielestäni joskus jossais (oisko ollu jamaica) tehtiin tutkimus, missä raskaana olevat naiset ryhmä:a polttivat paljon pilveä, ja ryhmä:b ei polttanut lainkaan. sitten lasten kehitystä seurattiin, muistelen että ainut huomattu asia oli ryhmä a:aan lasten suurempi vilkkaus. oikeasti luulen että tämmöstä oon lukenut, mutta voi se olla ollut untakin :D (Kannabis44) Ruokakin on alkanut pikkuhiljaa maistumaan myös silloin, kun ei ole pilveä poltellut ja kyllä sinne höyhensaarillekin löytää taas suhteellisen helposti, ihan selvinpäin ;> Seuraavat esimerkit sisältävät niin ikään pilvi-sanan yksikön partitiivissa. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan ole kyse rakenteesta polttaa pilveä. Esimerkkiviestissä Kannabis2 sana pilveä esiintyy puhekielenomaisessa verbittömässä konstruktiossa, ja partitiivin tunnus on niin ikään puhekielenomaisesti muodossa –e eikä –A. Esimerkkiviestissä Kannabis17 taas kirjoittaja kertoo, että hän käyttää pilveä säännöllisesti silloin, kun hänellä on sitä (runsaasti) hallussaan. (Kannabis2) Ei tää siis ole mulle mikään välttämättömyys, mut viime aikoina tuntunu et vähentää stressiä kyllä aika paljon, jne. Tässä lähiaikoina aattelin pitää tauko hieman, varmaan menee helposti sykleissä itellä eli viikko iltaisin pilvee ja sit taas viikko vapaata, sit taas alusta. (Kannabis17) olen käyttänyt kannabista 9vuotta josta 8 vuotta lähes päivittäin (kun pilveä on niin silloin tulee poltettua ja kun kasvattaa niin sitä on usein). Inessiivimuotoa pilvessä käytetään paitsi adverbiaalitäydennyksenä osana verbirakennetta olla pilvessä myös itsenäisempänä adverbiaalina. Tämä näkyy esimerkkiviestissä 4. (Kannabis4) Komppaan. En nyt sanois et syy on se, että on paljon kiinni kurottavaa mut on kyl tosi häijyjä unia kun lopettaa polttelun. Etenkin se unien muistaminen on jotain ihan erilaista kun ne pilvessä nähdyt unet. Ei pilvessä oikein muista mitään unista. Hyvä jos muistaa edes johonkin päiväkirjaan niitä kirjottaa, jos niitä haluu muistella. Esimerkkiviestissä 2 kirjoittaja on johtanut pilvi-sanasta –mAinen-johtimella adjektiivin pilvimäinen. (Kannabis2) Unenlaatu on kyllä hieman muuttunut, tai siis mielestäni näen todella outoja ja pilvimäisiä unia, joita on aamulla vaikea muistaa, mutta muistaa kuitenkin olleensa niissä. Sit joku euka tunti jumittaa, mut korjaantuu teellä. Sanalle paukku Kielitoimiston sanakirja antaa ensisijaisen merkityksen ’pamaus, paukahdus, räjähdys’. Muista merkityksistä mainitaan myös arkiseksi luokiteltu ’viinaryyppy, naukku’ ja esimerkkilauseet ”ottaa, tarjota paukut” sekä ”mennä paukulle”. Voikin olla, että sama sana on päätynyt osaksi huumeslangia alkoholislangin vaikutuksesta. Tarkoitus lienee kuvata nopeaa päihtymystä tai päihtymystilan voimistumista räjähdyksenomaisena tilanteena. Urbaanissa sanakirjassa (huom.: ei tieteellinen lähde) paukku mainitaan sekä kannabis- että alkoholiannoksen synonyymina. Paukku-sanaa käytetään aineistossa yleensä monikossa ja kaikkein 29 prototyyppisimmin osana rakennetta olla paukuissa (vrt. olla pilvessä edellä). Tätä näkee esimerkiksi viesteissä 5, 13 ja 36. (Kannabis5) Harvempi musta parempi, säilyy nyrjäyttävää vaikutusta enempi. Oon viimeks ollu kai lähemmäs kuukausi sitten paukuissa. (Kannabis13) Kuulostaa HYVIN tutulta. Luulin että olin ite kirjoittanut tuon tekstin.. no mutta olenkin paukuissa. :? (Kannabis36) Jännä ku tosi moni sannoo et ei paukuis nää unii. Paukut-sana voi olla myös totaaliobjektina osana ilmausta polttaa paukut. Näin on esimerkiksi viestissä 16. (Kannabis16) joo, sillo ku poltin 5 vuotta kokoajan niin olin just tommonen. aamulla aina kelas et pakkohan noi paukut on polttaa, vaikka ties ettei se oo ees enää kivaa.. taisin olla RIIPPUVAINEN siitä "HUUMEESTA" :D Esimerkkiviestissä 8 kirjoittaja käyttää paukut-sanaa partitiivissa ennen-preposition täydennyksenä. (Kannabis8) Nyt tullut poltettua viimeset pari kuukautta sen kolme-neljä kertaa viikossa, niin tuntuu et kannabis vetää nykyään aina pään liian jumiin, mitään ei tunnu liikkuvan päässä. Saattaa toki johtua myös lakasta mitä on tullut ihan tavaks ottaa aina enne paukkuja. Esimerkkiviestissä 1 kirjoittaja on muodostanut yhdyssanan unipaukut, jossa paukut toimii perusosana, ja määriteosaksi on lisätty perusosan eteen uni-. Yhdyssana tarkoittaa juuri ennen nukkumaanmenoa nautittua kannabisannosta. (Kannabis1) Nyt tullut poltettua viimeset pari kuukautta sen kolme-neljä kertaa viikossa, niin tuntuu et kannabis vetää nykyään aina pään liian jumiin, mitään ei tunnu liikkuvan päässä. Saattaa toki johtua myös lakasta mitä on tullut ihan tavaks ottaa aina enne paukkuja. Poltto-sana on helppo jäljittää yleiskieliseen ja neutraaliin kannabiksen polttoon (vrt. polttaminen, tupakanpoltto). Mielenkiintoista on kuitenkin se, että toimintaa tarkoittavaa sanaa käytetään tässä yhteydessä itse aineen synonyymina. Vastaavia esimerkkejä on suomen kielestä hankala löytää. Tämä kertoo ainakin siitä, että slangikontekstissa kieli voi käyttäytyä normaalien konventioiden vastaisesti. Poltto-sana kannabiksen slanginimityksenä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Eniten poltto-sanaa käytetään yksikön partitiivissa. Tällöin viitataan yleensä kannabiksen hallussapitoon, ’jollakulla on polttoa’. Näin on esimerkkiviestissä 12. (Kannabis12) Heh, totta. Törmäsin muuten toisenlaiseen oletukseen kanssa. Kun kerran on saanut vaikkapa pilven poltosta leiman päähän, etttä tykkää tehdä sitä ja tekee sitä paljon mielummin kuin alkoholinjuontia, niin sitä jotkut luulee, että koko aika löytyis taskun pohjalta polttoa ja sitä olisi aina jotenkin annettavaksi pois ja sitten vielä paras on ehkä se, että jotkut luulee, että olis koko aika high :lol: Esimerkkiviestissä 29 kirjoittaja käyttää poltto-sanaa partitiivissa ja samanlaisessa omistusmerkityksessä kuin viestin 12 kirjoittaja. Kuitenkin hän samassa viestissä käyttää poltto- sanaa myös inessiivissä osana eksistentiaalilausetta. 30 (Kannabis29) Tuntuu että huonoin puoli poltossa on , että joku tarjoaa sinulle hatsit, et tiedä onko se indicaa vai sativaa ja missä suhteessa se on miksattu. Mutta kun on omaa polttoa ja tietää tarkalleen mitä se on , ja paljonko on sopiva määrä juuri minulle. Tuntuu että hatsit voi yllättää liikaa .En tykkää dia-elämästä. Esimerkkiviestissä 45 kirjoittaja käyttää poltto-sanaa genetiivissä viitatessaan tilanteeseen, jossa henkilöllä ei ole enää kannabista hallussaan. (Kannabis45) Mutta ne yhet kahet sauhut siinä illan myötä ja ennen nukkumaan menoa, niin sanoisin ettei pitäisi olla mitään muuta haittaa paitsi polton loppuminen. On kuitenkin huomioitava, että poltto-sanaa käytetään aineistossa jonkin verran myös yleiskielisemmässä merkityksessä kuvaamassa toimintaa eli synonyyminä sanalle polttaminen. Esimerkkiviestin 31 kirjoittaja kuvaa kannabiksen käyttöä sekä ilmauksilla kannabiksen poltto että savun poltto. (Kannabis31) Säännöllisellä kannabiksen poltolla on aika paljon haittoja. Ekana menee muisti. Sen jälkeen unirytmi ja sit alkaa vaivaa unettomuus. Omalla kohdalla koulu on kärsiny ku savun poltto on menny koulun edelle. Hatsi on yleinen kannabiksen nimitys. Kyse on puhtaasta slangisanasta, jolle ei Kielitoimiston sanakirjasta löydy määritelmää. Urbaanista sanakirjasta hatsi sen sijaan löytyy. Hatsi-sanaa käytetään yleensä yksikössä ja monipuolisesti eri sijamuodoissa. Esimerkkiviestissä 50 hatsi on yksikön genetiivissä myötä-postposition täydennyksenä. Esimerkkiviestissä 53 kirjoittaja käyttää hatsi-sanaa ensin yksikön illatiivissa tottua-verbin rektiovaatimusten mukaisesti, ja pian sen jälkeen sana esiintyy uudestaan yksikön nominatiivissa lauseen subjektina. (Kannabis50) Sopivasti hullu mä oon ollut aina, enkä koe hullummaksi muuttuneeni hatsin tai minkään muunkaan tajusteen myötä 8) (Kannabis53) tuntuu että nyt mitä enemmän on hiisaillu lähi aikoina niin sitä vähemmän se on ruvennut ahdistamaan tai on oppinut käsittelemään, hallitsemaan ahdistusta.. Voisi ehkä sanoa, että "tottunut" hatsiin, mutta ei aivan, jo pitkän aikaan hatsi on ahdistanut seurassa, mutta joku siinä on... Esimerkkiviestissä 29 kirjoittaja käyttää hatsi-sanaa kahdesti monikon nominatiivissa. Ensimmäisellä kerralla sana esiintyy objektina idiomin tapaisessa ilmauksessa tarjota hatsit, ja jälkimmäisessä tapauksessa se on lauseen subjekti. (Kannabis29) Tuntuu että huonoin puoli poltossa on , että joku tarjoaa sinulle hatsit, et tiedä onko se indicaa vai sativaa ja missä suhteessa se on miksattu. Mutta kun on omaa polttoa ja tietää tarkalleen mitä se on , ja paljonko on sopiva määrä juuri minulle. Tuntuu että hatsit voi yllättää liikaa .En tykkää dia-elämästä. Aineiston keskusteluviesteissä hatsi-sanaa on käytetty myös yhdyssanojen muodostamiseen. Esimerkkiviestissä 6 kirjoittaja on muodostanut yhdyssanan hatsipäät, jolla hän kuvaa hieman halveksivaan sävyyn henkilöitä, jotka käyttävät kannabista jatkuvasti. Vastaavasti viestissä 18 31 kirjoittaja käyttää sanaa hatsijakso ilmaisemaan ajanjaksoa, jonka aikana henkilö käyttää kannabista poikkeuksellisen paljon. (Kannabis6) Varmasti on haittoja päivittäisellä kannabiksen käytöllä, sanoivat hatsipäät mitä hyvänsä. Kaikkea kohtuudella hyvät ihmiset. (Kannabis18) Nukkuminen tosiaan ei ole mitenkään helppoa kun lopettaa pitkän hatsijakson. Kylmähiki puskee välillä ja on muutenkin jotenkin rauhaton olo, mut se on just se eka viikko minkä jälkeen helpottaa huomattavasti. Sana kukka keräsi aineistossa vain yhden maininnan. Koen kukan kuitenkin olevan yleinen ja vakiintunut kannabiksen slanginimitys, ja harvinaisuus aineistossa selittyy aineiston koolla. Tämä tutkimus onkin luonteeltaan enemmän kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinen. Kukka-sanalla viitataan hamppukasvin kukkaan, jonka polttaminen on yleisin tapa nauttia kannabista. Näen sanassa myös ironisuutta: laittomaksi päihteeksi määritelty kasvi saadaan kuulostamaan kuin miltä tahansa kedon kukkaselta. Kukka-sanan kannabismerkitystä ei mainita Kielitoimiston sanakirjassa, mutta Urbaaniin sanakirjaan se on päätynyt. Kukka-sana slangimerkityksessä esiintyy esimerkkiviestissä 10. Viestin kirjoittaja puhuu raa’asta kukasta korostaakseen sitä, että tässä tapauksessa kyse on pelkästä kannabiskasvin kukasta, eikä mukaan ole sekoitettu esimerkiksi tupakkaa, hamppukasvin lehteä tai joitakin yrttejä. (Kannabis10) Ootko kokeillu polttaa hyvin pieniä annoksia? Jopa ihan sellaisia, että raakaa kukkaa polttaessa ei imuta edes täyttä keuhkollista. Savu tai sauhu kannabiksen vastineena viittaa polttamiseen, joka on kannabiksen yleisin käyttötapa. Tausta lienee tupakointiaiheisessa slangissa. Myös Kielitoimiston sanakirja viittaa savu-sanan määritelmässään eräänä merkityksenä tupakointiin (henki-, hermosavut; vetää savut aterian päälle). Urbaani sanakirja mainitsee savu-sanasta sekä tupakka- että kannabismerkitykset. Lisäksi mainitaan monikon inessiivimuoto savuissa/sauhuissa selityksen ’olla kannabiksen vaikutuksen alaisena’ kanssa. Tyypillisimmillään savu tai sauhu on monikkomuodossa ja polttaa-verbin objektina. Esimerkkiviestissä 14 objekti on monikon partitiivissa ja viestissä 45 monikon nominatiivissa. (Kannabis14) Polttelin lievien 2c-e vajareiden päälle savuja, niin kohtasin ahdistuksen ja voitin sen. Eipä tosin tule enää jatkettua vanhaan malliin, kun "day after" menee edelleen lievästi jumissa ja alakuloisesti. (Kannabis45) Kun esim joka ilta polttaa vaan ne yhet tai kahet sauhut, niin mun mielestä siinä ei oo mitään muuta haittaa paitsi jos poltettava loppuu. Esimerkkiviestissä 22 kirjoittaja käyttää savu-sanaa monikon genetiivissä jälkeen-postposition täydennyksenä. 32 (Kannabis22) Olen varsin tukevassa kuosissa juuri tällä hetkellä, mutta tuli tuossa savujen jälkeen mieleen tälläinen mahdollinen idea. Esimerkkiviestissä 57 kirjoittaja on muodostanut yhdyssanan iltasauhut, jolla hän kuvaa illalla nautittua kannabisannosta. Tämän jälkeen hän käyttää pelkkää sauhut-sanaa samassa viestissä vielä kahdesti: ensin objektina ja sitten subjektina. (Kannabis57) Itsellä ollut vähän vaikeuksia siinä, että valitsenko opiskelun vaiko iltasauhut. Kuitenkin suosittelen myöskin ottamaan muut ihmiset huomioon ja tekemiset, eli suosiolla kannattaa jättää sauhut kakkoseks :P Mutta niin en tiedä onko muilla kokemuksia ja kuinka henkilökohtaista tämä on, mutta mulla ainakin pänttäämiseen auttaa sauhut, seuraavan päivän luennoilla on fresh olo, kunhan ei vaan mieti mitä sitä illalla tekisi... :up: Vastaavasti viestin 52 kirjoittaja käyttää yhdyssanaa aamusavut kuvaamaan aamulla nautittua kannabisannosta. Sana esiintyy viestissä polttaa-verbin partitiiviobjektina. (Kannabis52) Itse polttelen päivittäin, mut en ikinä polta aamusavuja. Olen jotenkin kelaillut et mun on mentävä duuniin ihan "selvinpäin", sitten duunin jälkeen saan polttaa ihan rauhassa. Suoraan hamppu- eli kannabiskasvin nimestä peräisin oleva hamppu on suhteellisen yleinen kannabiksen slanginimitys. Hampun slangimerkitys mainitaan myös Kielitoimiston sanakirjassa, ja selityksenä on ’hampusta tehty huume’. Määritelmän yhteydessä on tarkenne ”slg.”, eli kyse on nimenomaan slangisanasta. Pitkässä esimerkkiviestissä 18 kirjoittaja käyttää hamppu-sanaa kolmesti. Ensin sana esiintyy lauseen subjektina yksikön nominatiivissa. Seuraavaksi sana esiintyy yksikön genetiivissä, ja viimeisenä yksikön elatiivissa. (Kannabis18) Näin mullakin, ihan skidistä asti viihtyny enemmän omissa oloissa ja hamppu kyl vie sen ihan uudelle tasolle, jos olosuhteet antaa periksi niin ihan erakoitumiseen asti. -- Tässä lääkekäytössä kyl huomaa, että tähänkin kyllästyy jossain vaiheessa. Alussa sitä poltti ihan mielellään jatkuvasti, mut nyt pikkuhiljaa jotenkin loppuu mielenkiinto hampun viihteellisiä arvoja ajatellen. -- niin että onhan hampussa vielä viihteellistä arvoa, mitä mä tossa ylempänä oikein sekoilin. Se on vaan se nortti siis mistä ei oikein mitään enää saa, mut hampusta yleisesti kyllä. Esimerkkiviestissä 59 kirjoittaja käyttää hamppu-sanaa peräkkäisissä virkkeissä, ensin yksikön nominatiivissa lauseen subjektina ja sitten yksikön genetiivissä osana kuulua johonkin -rakennetta. (Kannabis59) Nykyään oppinu tasapainoileen elämän kanssa, johon hamppu kuuluu monissa eri muodoissaan. Vähän niiku tauot kuuluu musiikkiin niin tauot kuuluu myös hampun käyttöön. Kaksi kertaa aineistossa esiintyy myös värinnimi vihreä, joka toimii kannabiksen synonyymina. Tässä tapauksessa päihteen väri yleistetään siis metonyymisesti tarkoittamaan koko päihdettä. Vihreä kannabiksen slanginimityksenä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Molemmat esiintymiskerrat vihreä-slangisanalle löytyvät esimerkkiviestistä 24. Ensimmäisellä kerralla vihreä on partitiiviobjektina ja puhekielisemmässä kirjoitusasussa vihree. Toisella kerralla sana on niin ikään yksikön partitiivissa, mutta kirjoitusasu on yleiskielen mukainen. 33 (Kannabis24) itse poltan arkipäivisin iltaisin 0.1-0.2g, vklpiin menee yleensä 1-5g. Joskus pidin viikko tauon, koska en saanut mistään vihreetä. Ei kyllä aiheuttanut mitään ongelmaa ainakaan minulle. Yksi kaverini ei pärjää ilman vihreää kolmeen päivään... Paja ja pajari ovat varsin yleisiä kannabiksen slanginimityksiä. Kielitoimiston sanakirja määrittelee pajan sepän verstaaksi, mutta kannabismerkitys ei sanakirjaan ole päätynyt. Pajarille ei löydy yleiskielestä merkitystä, mutta sana on käytössä sukunimenä. Onkin vaikea arvioida, millä perusteella nämä sanat ovat päätyneet huumeslangiin, ja kumpi näistä sanoista on alkuperäisempi. Sekä paja että pajari kannabismerkityksissään mainitaan Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä 28 kirjoittaja käyttää paja-sanaa monikon nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestissä 45 pajari-sana on yksikön nominatiivissa, ja niin ikään lauseen subjektina. Viestissä 36 kirjoittaja käyttää pajari-sanan monikon inessiivimuotoa merkityksessä ’olla kannabiksen vaikutuksen alaisena’. (Kannabis28) Mäki jossain vaihees flippasin aika pahasti ku pajat loppu ku oli niin pitkään poistanu niin että sitä on aina tarpeexi päällä... Sitten kerran sitä ei ollukkaa. :foil: (Kannabis45) Pajari pyöri kokoajan mielessä mut kelasin että nyt ollaan polttamatta ku poliisit näin päätti viemällä mun puskat ja budit. (Kannabis36) Sitte joskus tullee unessa mässyt ku pajareis menny nukkuu. Paja ja pajari ovat myös innoittaneet kirjoittajia muodostamaan uusia yhdyssanoja. Esimerkkiviestin 27 kirjoittaja puhuu kokopäiväpajoissa olemisena tilanteesta, jossa henkilö on kannabiksen vaikutuksen alaisena joka päivä aamusta iltaan. Viestissä 34 kirjoittaja kuvaa runsaan alkoholin ja kannabiksen samanaikaisen käytön aikaansaamaa olotilaa sanalla kännipajarikuolemasegis. Siinä slangisana pajariin yhdistyvät niin ikään puhekieliset sanat känni ja segis, joista jälkimmäisen muodostamiseen on käytetty uusille puhekielisille sanoille tyypillistä –is- johdinta. Esimerkkiviestissä 47 kirjoittaja kuvaa sanalla pajaripersoona sitä, että hän kokee persoonansa muuttuvan kannabiksen vaikutuksen alaisena erilaiseksi. (Kannabis27) Nämä siis parin vuoden päivittäisen (joku vuosi siitä meni ihan kokopäiväpajoissa) polttelun tuloksena. (Kannabis34) on haittoja vittu kun joka ilta pakko saada tää pakollinen kännipajarikuolemasegis päälle niin saatana. vittu! vitun jees :mrgreen: (Kannabis47) En tiiä, kai mulla alkaa pää pehmeneen pikkuhiljaa. Polteltua on tullut lähes päivittäin nyt pitkäksi venyneen jakson aikana ja oon huomannu että mulle on syntynyt/syntymässä semmonen pajaripersoona, että ku oon paukuissa niin oon vähä niinko eri ihminen. Pajatso tarkoittaa yleiskielessä huoltoasemilta tuttua kolikkopeliä, mutta huumeidenkäyttäjien slangissa se näyttää saaneen uuden merkityksen kannabiksen synonyymina. Arvelen, että pajatson taustalla ovat sitä yleisemmät paja ja pajari, joita morfofonologisesti muistuttava pajatso on 34 yleiskielestä tuttuna sanana päätynyt myös osaksi kannabisslangia. Pajatso kannabiksen nimityksenä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Pajatso esiintyy kahdessa eri viestissä. Viestissä 36 kirjoittaja käyttää peräkkäisissä virkkeissä kolmea eri kannabiksen slanginimitystä: paukkua, pajatsoa ja pajaria. Kaikki ovat monikon inessiivissä, ja kaikissa inessiivin sijapääte –ssA on lyhentynyt puhekielisempään muotoon –s. Viestissä 60 pajatso on niin ikään monikon inessiivissä. Edellä on diminutiivinen sana pikku, jolla kirjoittaja haluaa kuvata päihtymystilaa lieväksi ja harmittomaksi. (Kannabis36) Jännä ku tosi moni sannoo et ei paukuis nää unii. Ite nään ainaki yleesä aina vaik ois kuinka pajatsois nii oikein villejäkin unia. Sitte joskus tullee unessa mässyt ku pajareis menny nukkuu. (Kannabis60) Tykkään myös polttaa aamuisin, oon ainakin omasta mielestäni "ahkerampi" töissä, esim. pölyjen pyyhkiminen hyllyiltä on selvinpäin ihan vihoviimestä hommaa, mutta pikku pajatsoissa helvetin hauskaa. :mrgreen: Blossi ja blosse ovat kannabiksen synonyymeja, jotka molemmat mainitaan aineiston keskusteluviesteissä kerran. Sanojen alkuperää on vaikea arvioida, eikä sanoilla ole mitään yleiskielistä merkitystä. Ne kuulostavat vierasperäisiltä sanoilta, ja toisaalta muistuttavat Helsingin kaupunkimurteesta eli Stadin slangista tuttuja sanoja. Kumpikaan sana ei kuitenkaan ole päätynyt Heikki Paunosen Stadin slangin sanakirjaan (Paunonen 2016). Sen sijaan Urbaanissa sanakirjassa mainitaan molemmat näistä sanoista ja nimenomaan kannabismerkityksessä. Esimerkkiviestissä 42 blossi-sana on monikon nominatiivissa ja totaaliobjektina osana rakennetta polttaa blossit (vrt. polttaa paukut). Esimerkkiviestin 45 kirjoittaja käyttää blosse-sanaa yksikön partitiivissa ja viittaa siten kannabiksen hallussapitoon – tässä tapauksessa päättyneeseen hallussapitoon. (Kannabis42) Eräs tuttu on noin vuoden ajan käytännössä päivittäin polttanut sellaset hädin tuskin ja nipin napin päihdyttävät blossit iltaisin ja pelkkää hyvää kuulemma tehnyt kaikilla olemisen osa-alueilla. Ei silti varmaan kaikille sovi vaikka olisi kuinka pieni annos. (Kannabis45) Koska jos tottuu joka päivä/ilta polttamaan, ni se onki sitte vähän nihkee tilanne ku sitä blossea ei ookkaan. Koita siinä sitte saada unta. Budi-sanaa voi hyvällä syyllä kutsua kukan vierasperäiseksi vastineeksi, sillä budin taustalla on englannin kielen kukkaa tarkoittava sana bud (MOT Englanti Pro). Budi-sana mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa merkitysessä ’kannabiksen kukinto’. Pitkässä esimerkkiviestissä 45 kirjoittaja käyttää budi-sanaa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla sana on monikon partitiivissa ja poltella-verbin objektina. Toisella kerralla sana on niin ikään monikossa ja objektina, mutta tällä kertaa nominatiivissa. 35 (Kannabis45) Kelasin etten jaksa alkaa mitään ostamaan koska olin tohon aikaan aika PA, enkä jaksa alkaa kavereittenkaan budeja joka päivä polttelemaan. Ajattelin että nyt on kai sitte pakko vaan olla polttamatta. Eka viikko oli ihan perseestä. Pajari pyör i kokoajan mielessä mut kelasin että nyt ollaan polttamatta ku poliisit näin päätti viemällä mun puskat ja budit. Parinviikon päästä ei oikeestaan edes ajatellu enään koko asiaa. Esimerkkiviestissä 51 kirjoittaja käyttää budia yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestissä 55 budi on yksikön partitiivissa ja polttaa-verbin objektina. Huomioitavaa on, että viestin 55 kirjoittaja käyttää myös englantilaisperäistä erikoislainaa beissillinen suomenkielisen vastineen pesällinen sijaan. Beissillinen pohjautuu sanaan base ’pesä’ (MOT Pro Englanti). Beissillisellä viitataan kannabiksen käyttöannokseen, joka suurudeltaan vastaa tavallisen piipun pesään mahtuvaa määrää. (Kannabis51) Pahin haittapuoli on toki se, ettei budi toimi enää samalla tavalla kuin esim. kerran kuukaudessa polttaessa. (Kannabis55) Ite tainnu polttaa ainakin joulukuusta ( ehkä aiemminkin, lähimuisti kärsinyt) lähtien budia päivittäin useamman beissillisen. Yhden maininnan kerää myös metaforinen nimitys vihreä kulta. En usko sen muutenkaan olevan kovin yleinen kannabiksen nimitys. Urbaanissa sanakirjassa mainitaan vihreä kulta -metaforan tutumpi merkitys metsän synonyymina, mutta kannabismerkitystä ei ole mainittu. On kuitenkin huomioitavaa, että vastaavanlainen metafora musta kulta ’öljy’ on saanut urbaanissa kielenkäytössä uuden merkityksen nuuskan synonyymina (ks. esim. Urbaani sanakirja), ja vastaavanlainen merkityksen laajeneminen näyttää siis tapahtuneen myös vihreälle kullalle. Ilmaus esiintyy viestissä 51 yksikön adessiivissa, ja ilmauksen edellä kirjoittaja käyttää tarkenteena toimivaa tämä- pronominia. (Kannabis51) Eli uskaltakaapas hippihörhökannabiksenpuolestapuhujat alkaa väittämään, ettei tällä vihreällä kullalla ole haittoja. Kaikella hyvällä on myös huonot puolensa, muistakaa se. Itse ainakin yritän parantaa tapani.. :) 36 5.2 Kannabiksen käyttöä kuvaava slangi TAULUKKO 10. Slangisanat, jotka viittaavat kannabiksen käyttöön. Nimitys Esiintymä (60 viestin joukossa) Hiisata, hiisailla + johdokset 16 Pajauttelu, pajauttaa 7 Myssyttely 1 Blaadata, blaadailla 4 Sauhuttelu 1 Pössytellä 2 Hamputella 1 Lussuttaa 1 Aineistosta löytyy merkittävä määrä slangityylisiä teonsanoja, jotka kuvaavat kannabiksen käyttöä – siis useimmissa tapauksissa kannabiksen polttamista. Jätin taulukosta ja analyysista pois yleiskieliset nimitykset, kuten polttaa, poltella ja käyttää johdoksineen. Hiisata ja hiisailla ovat kannabisten käyttöön viittaavia slangiverbejä, joille ei löydy vastinetta yleiskielessä. Sanat pyrkivät deskriptiivisesti mukailemaan savun sisään hengittämistä. Alkuperää on kuitenkin vaikea määrittää. Sana hiisata tässä merkityksessä löytyy Urbaanista sanakirjasta. Esimerkkiviestissä 23 kirjoittaja käyttää hiisata-verbiä kahdesti: ensin passiivin perfektissä ja sitten aktiivin yksikön 1. persoonan preesensissä. Viestin 30 kirjoittaja puolestaan käyttää hiisailla-verbiä niin ikään kahdesti: ensin osana preesensrakennetta ei kannata hiisailla ja sitten osana rakennetta yrittää hiisailla. (Kannabis23) Tässä on nyt joulukuusta asti käytännössä joka ilta hiisattu ja viime viikolla ilmaantui tälläinen vittumainen oire, että joka kerta kun hiisaan niin tulee noin tunnin päästä ihan helvetillinen pääkipu johon ei tunnu edes särkylääkkeet auttavan. (Kannabis30) Jep, ei kannata liikaa hiisailla. Mulla tuli ihan samoja oireita (paitsi vainot) kun polttelin päivittäin ja sit loppu tavara 1-2viikoks, oli kyllä helvetillisen työläs olo. Mut kyllä se siitä sit lähti, nykyään yritän hiisailla paljon vähemmän. Ja silloin tosiaan ihan vitutti olla selvinpäin. Hiisata ja hiisailla ovat myös toimineet kantoina joillekin johdoksille. Tällaisia deverbaalisia nominijohdoksia ovat esimerkiksi teonnimet hiisaus ja hiisailu viestissä 49, ja sana hiisaamattomuus viestissä 48. (Kannabis49) Pää on pilvessä koko ajan päivällä siihen asti kun polttaa ekat savut töiden jälkeen, eron huomasi vasta parin päivän jälkeen kun lopetti hiisauksen päivittäin. Offtopiccinia viel, mielestäni päivittäin hiisailu on kannabiksen väärinkäyttöä (sacred herb!! :D) (Kannabis48) Noiden déjà vu-ilmiöiden lisäksi oon huomannut, että hiisaamattomuus on myös tuonu depersonalisaatiohäiriöitä mukanaan.’ 37 Aiemmin mainittu kannabiksen slanginimitys paja on yleisen kannabiksen polttamista tarkoittavan teonsanan pajauttelu taustalla. Sana mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä 7 pajauttelu on yksikön genetiivissä postposition myötä täydennyksenä. Viestissä 17 kirjoittaja käyttää pajauttelu-sanaa niin ikään yksikön genetiivissä, ja kahdesti sana on myös yksikön nominatiivissa lauseen subjektina. (Kannabis7) Mulla on menny pajauttelun myötä itellä enemmän illalle syöminen, sit aamulla on maha ihan vänkyrällä ja kestää kauan ennenku saa aamupalan syötyä ja herättyä. (Kannabis17) -- ei tule tehtyä pajauttelun ja päivärutiinien lisäksi ylimääräisiä asioita, koska pajauttelu menee muun edelle Haitat ovat varmaan eri ihmisillä yksilöllisiä. itse olen aina ollut vähän epäsosiaalinen mutta tuntuu että säännollinen pajauttelu on lisännyt sitä. Esimerkkiviestissä 45 kirjoittaja käyttää verbiä pajauttaa. Verbi on viestissä yksikön 1. persoonan imperfektissä ja kieltomuodossa. (Kannabis45) Ton 3 vuoden aikana oli ehkä 4 päivää/iltaa etten pajauttanu, ja niinä iltoina/öinä oli kyl erittäin vaikea saada unta. Esimerkkiviestin 1 kirjoittaja käyttää kannabiksen polttamisesta substantiivijohdosta myssyttely. Tässäkin tapauksessa on vaikea arvioida sanan alkuperää. Ennen nukkumaanmenoa nautittua alkoholiannosta nimitetään joskus yömyssyksi, ja voi olla, että tämän myötä myssy-sanan johdoksia on alkanut päätyä kannabisslangiin. Myös viestin 1 kirjoittaja puhuu tässä tapauksessa nimenomaan ilta-aikaisesta kannabiksen käytöstä. Sana myssy kannabiksen synonyymina on mainittu Urbaanissa sanakirjassa. (Kannabis1) En näe itse ainakaan joka iltaista myssyttelyä kovinkaan huonona tapana... Viestissä 45 kirjoittaja käyttää muutamaan otteeseen verbiä blaadata tai blaadailla. Muoto blaadata mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa, ja sanan alkuperäksi arvellaan ruotsin kielen sanaa blad ’lehti’. Selitys vaikuttaa järkeenkäyvältä, sillä lehti on eräs hamppukasvin osista. Kannabiksen päihdekäytössä tosin poltetaan enemmän kasvin kukkaa kuin lehteä. Blaadata-sana esiintyy viestissä ensimmäisen kerran tulla-verbin kanssa osana preesensrakennetta tuli blaadattua. Toisella kertaa se on perusmuodossa, mutta kirjoitusasu on hyvin puhekielinen blaadaa. Blaadailla-verbi puolestaan esiintyy kerran aktiivin yksikön 1. persoonan perfektissä ja kerran yksikön 1. persoonan preesensissä. (Kannabis45) Itellä meni tossa jokunen vuos sitten 3 vuoden ajan silleen että tuli blaadattua joka päivä/ilta, joka ilta tuli poltettua vähintään ne yhdet. -- Ton jälkeen oon muutenki blaadaillu suht epäsäännöllisesti. Välillä saattaa olla kuukauden päivittäinen putki, mut välillä saattaa olla kuukauden polttamatta. Ei oo mikään pakko blaadaa. Mut nykyään ku blaadailen ni sativoita sosiaalisissa tilanteissa ja indicaa sit just himassa jumitellessa ja esim unilääkkeenä. 38 Aiemmin mainittu kannabiksen slangisynonyymi sauhu on taustalla teonnimessä sauhuttelu. Kielitoimiston sanakirja tunnistaa verbin sauhutella, ja määrittelynä on ’poltella tupakkaa’. Tässä tapauksessa siis tupakka- ja kannabisslangit ovat yhteneväisiä. Sauhuttelu esiintyy viestissä 32. Sana on yksikön nominatiivissa ja toimii lauseen subjektina. (Kannabis32) oon kyllä kans miettinyt että toi lähes jokapäiväinen sauhuttelu ei taida oikeen tehä mun mielenterveydelle mitään hyvää koska oon huomannu että musta on tullu jotenkin paljon vainoharhaisempi, tai että se ahdistus ja vainoharhaisuus mitä mulla paukuissa yleensä tulee, ni ois päällä silleen vähän koko ajan, eikä mennyt viikonkaan tauon jälkeen ohi. Verbi pössytellä esiintyy aineistossa kahdesti. Sana on deskriptiivinen ja arkityylinen. Sanaa ei mainita Kielitoimiston sanakirjassa. Urbaanissa sanakirjassa verbi mainitaan, mutta määritelmän mukaan sanalla viitattaisiin useimmissa tapauksissa sikarin polttamiseen. Molemmat maininnat pössytellä-verbille löytyvät esimerkkiviestistä 35. Viestin kirjoittaja käyttää verbiä ensin yksikön kolmannen persoonan perfektissä ja myöhemmin yksikön kolmannen persoonan preesensissä. (Kannabis35) Olen miettinyt, että oppimiskyvyn heikentymisellä ja sillä ettei näe unia kun on pössytellyt voi olla jotain yhteistä. Ihminenhän oppii valtaosan uusista asioista nukkuessaan unien kautta. Tämä toki tarkottaisi sitä, että oppimiskyky heikkenisi vain silloin kun pössyttelee samana päivänä :roll: Hamppu-nominista johdettu verbi hamputella esiintyy aineistossa kerran, viestissä 59. Muoto hamputella antaa tekemisestä harmittoman ja boheemin kuvan verrattuna siihen, että kirjoittaja olisi käyttänyt –ttAA-johdinta ja muotoa hamputtaa. Viestissä 59 hamputella-verbi muodostaa lauseen predikaatin yhdessä pystyä-apuverbin kanssa. (Kannabis59) Mut mut joo. Jos pitää tassut maassa ja hännän ilmassa niin pystyy hamputtelemaan aika kitkattomasti ilman haittoja. Se on vaan taitolaji. Deskriptiivinen slangiverbi lussuttaa saa niin ikään yhden maininnan. Sanalle ei ole yleiskielistä vastinetta. Urbaanissa sanakirjassa verbi mainitaan merkityksessä ’imeä jotakin’. Tässä tapauksessa kyse on siis kannabissavukkeen imemisestä. Sana esiintyy esimerkkiviestissä 47. Viestin kirjoittaja käyttää lussuttaa-verbiä yksikön kolmannen persoonan preesensissä. (Kannabis47) Ja lähimuisti mulla ainakin heikkenee jos koko päivän lussuttaa. 39 6 Piristeaiheinen sanasto 6.1 Amfetamiini TAULUKKO 11. Amfetamiinin slanginimitykset aineiston keskusteluviesteissä. Nimitys Esiintymä (40 viestin joukossa) Piri 31 Amfe, amffe 19 Vauhti 5 Pore 11 Pöhinä 2 Pirjo 3 Amppeli 1 Virta 1 Piiska 1 Lirpakka 1 Selvästi yleisin amfetamiinin slanginimitys tutkimuksen aineistossa on piri, joka keräsi yhteensä 31 mainintaa 40 viestissä. Sanalla ei ole yleiskielistä merkitystä, mutta arvelen, että kyseessä on typistetty sana, jolla viitataan aineen piristävään vaikutukseen. Sana piri tässä merkityksessä mainitaan Urbaanissa sanakirjassa. Sanan yleisyyden myötä on luonnollista, että piri-sanaa on käytetty aineistossa hyvin monipuolisesti. Esimerkkiviesteissä 1 ja 2 piri on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viesteissä 32 ja 35 piri puolestaan on yksikön partitiivissa ja lauseen objektina. (Amfetamiini1) Aika tietty auttaa mutta on tylsää välillä valvoa öitä, kun itse piri ei enää silleen muuta sano, ku in valvottaa. (Amfetamiini2) Itellä käytössä olanzapiini ja piri toimii ihan hyvin. (Amfetamiini32) Aijaa, must se just siinä on kaikista vaikeinta, kun henkisesti ja fyysisesti niin heikossa hapessa, et keksi miten muutenkaan selvitä siitä kurimuksesta kun kiskoo lisää piriä. (Amfetamiini35) Onko muilla samaa että kun vetää piriä niin alkaa tekee mieli bissee? Mulla aika usein käy näin. Viestissä 18 kirjoittaja käyttää ensin piri-sanaa normaalisti yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Toisella kerralla piri on jälleen nominatiivissa ja subjektina, mutta sana on toistettu kahdesti, kun koko subjekti on muodossa piri kun piri. Tällä kirjoittaja viittaa siihen, että katukaupassa amfetamiinina myydään monenlaisia jauheita, jotka vaihtelevat keskenään paljon 40 todellisen sisällön ja amfetamiinin pitoisuuden osalta. Samassa virkkeessä hän käyttää myös metamfetamiinista slanginimitystä meta, joka on muodostettu typistämällä. (Amfetamiini18) Tänään sarjassa "semmosta, et on se ihan vedettävää" nii piri oli juurikin semmosta vedettävää. -- Tyttöystävällä on selvä ad/hd ja aika paha viel. Toistaseks piri kun piri varsinkin sellane mis ol i metaa, niin vetää iha hiton chilliksi, sanoisinko mellow fiilisksen saa vaan. Yleistä aineiston perusteella on myös piri-sanan käyttäminen yksikön partitiivissa ja olla-verbin kanssa. Tätä havainnollistavat esimerkkiviestit 4, 20 ja 32. (Amfetamiini4) Mullon joku parikybää ihan tajuttoman pöllyävää piriä. (Amfetamiini20) Mietiskelin ihan samaa tekeväni viikonlopuks kun on reilu gramma hitusen kosteeta piriä niin eikös näin vois tehdä jos esim tuon gramman liotan 10ml vettä ja säilytän 10ml ruiskussa jossa korkki päässä ja pidän vaikka jääkaapissa niin luulis 24-48h säilyvän vedettävänä ja tuosta ois helppo annostella 1ml=100mg? (Amfetamiini32) Muutamassa viikossa siitä vähitellen toipuu, mut elopaino on kautta aikain ollut yks ja sama, 63kiloa. Oli piriä kropassa tai ei. Viesteissä 22 ja 31 piri-sana on monikon inessiivissä ja adverbiaalitäydennyksenä rakenteessa olla pireissä. Tällöin viitataan amfetamiinin vaikutuksen alaisena olemiseen. Viestissä 22 piri-sana on myös nokittaa-verbin partitiiviobjektina (nokittaa-sanaa käsitellään luvussa 10). (Amfetamiini22) Parhaimillaan nokittaa puolentunnin välein lisää piriä niin pitkään, että aivot ei enää toimi mitenkään. Ajatus hokee vain: huhuh huuuuuuh huhuhig. Vittu on pireissä. Huhuh... jne. (Amfetamiini31) Tottakai, kun amfe päissään tottuu kroppa syömään vähän ja epätasapainoisesti niin vaikkei olis pireissä niin silti jää syömättä kunnolla. Piri-sanan pohjalta on myös muodostettu useita yhdyssanoja. Esimerkkiviestissä 1 kirjoittaja käyttää sanaa pirikuuri kuvaamaan ajanjaksoa, jonka aikana henkilö käyttää amfetamiinia runsaasti ja taukoamatta. Viestissä 9 taas kirjoittaja kuvailee sanalla pirimässy tunnetta, jossa henkilön ruokahalu nousee äkillisesti amfetamiinin nauttimisen jälkeen. Huomioitavaa on, että yhdyssanan osista myös mässy on puhekielinen sana. (Amfetamiini1) Mikähän olis paras lääke koittaa saada unta jos on pirikuuri päällä..? (Amfetamiini9) Ja tuosta syömisen hankaluudesta.. Ei mulla ole enää vuosiin ollut hankalaa poreissa syödä, pikemminkin se pirimässy iskee heti vetojen jälkeen ja täytyy mättää kaikkea napaansa :D Viestin 31 kirjoittaja käyttää sanaa piriputki, jonka merkitys on samankaltainen kuin pirikuuri- sanan. Tosin ainakin tässä tapauksessa kyse on pidemmästä ajanjaksosta kuin viestin 1 pirikuurin tapauksessa. Viestissä 39 esiintyy sana pirikuosi, jolla viestin kirjoittaja viittaa amfetamiinin avulla hankittuun päihtymystilaan. Myös kuosi on tässä merkityksessä huumeslangia, ja siihen palaan 41 tarkemmin luvussa 10. Viestissä 40 kirjoittaja puhuu pirilaskuista ja viittaa siihen, kun amfetamiinin vaikutus lakkaa, ja aineen aikaansaama hyvänolontunne vaihtuu huomattavasti ikävämpään mielentilaan. (Amfetamiini31) Itellä oli paino syksyllä jotain 60 kilo, enkä syksyn monen kuun piriputken aikana edes laihtunut, mutta talvella, kun oli muutaman kuukauden ilman vauhtii niin naksahti 10 kiloa lisää painoo. Päihteiden käyttäjällä kroppa käy tosi kovalla joka helposti jää huomaamatta kovassa pyörityksessä. (Amfetamiini39) Yhen illan juttuihin kova pirikuosi ei siis ainakaan mulla oo hyvä idea. (Amfetamiini40) Mulla oli ennen juurikin niin että vauhdeissa oli hämmentävän kova kuningasmoodi päällä, mutta nykyään tuntuu että nalli palaa tavallista nopeammin jos alkaa etenkin pirilaskuissa nussimaan. Amfe on amfetamiinin slanginimitys, joka on syntynyt alkuperäisestä sanasta typistämällä. Pirin tavoin amfe on lyhyt ja helppo slangisana, joka taipuu verkkokeskustelijoiden viesteissä moneen muotoon. Esimerkkiviestissä 13 kirjoittaja käyttää amfe-sanaa peräti viidesti. Ensimmäisessä tapauksessa sana on yksikön genetiivissä osana moniosaista subjektia ketipinorin ja amfen yhteiskäyttö. Toisella kertaa sana on yksikön adessiivissa osana rakennetta virkoontua jollakin. Kolmannella kerralla sana on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina, ja seuraavassa lauseessa amfe on yksikön genetiivissä. Viidennen kerran sana esiintyy haaskata-verbin partitiiviobjektina. (Amfetamiini13) En käytä ketipinoria kuin äärinmäisen pakon edessä, enkä muitakaan antipsykootteja syö jos ei ole aivan välttämätön akuutti tarve. Joten ketipinorin ja amfen yhteiskäyttö on siis jäänyt muistaakseni vain juuri siihen yhteen kertaan jolloin olen koittanut ketipinorin seuraavan päivän jälkeisestä tokkurasta virkoontua amfella. Silloin ei muistikuvieni mukaan amfe kunnolla toiminut tai ainakin ketipinorin tokkuraisuus jyräsi voimakkaasti amfen vaikutusten päälle. Olisi saattanut enemmän nauttimalla toimiakkin mutta en ruvennut amfea haaskaamaan siinä sitten enempiä kun ei pari ok lainia tuntunut juuri mitään tekevän muuta kuin hereillä pysymistä helpottavan. Esimerkkiviestissä 16 amfe-sanaa on niin ikään käytetty useasti. Ensimmäisessä tapauksessa sana on yksikön nominatiivissa ja osana moniosaista subjektia. Subjektiin kuuluu myös slangisana stimu, joka on niin ikään typistämällä muodostettu muoto sanasta stimulantti. Toisella ja kolmannella kerralla amfe on yksikön partitiivissa ja lauseen objektina. (Amfetamiini16) Siis tähän mennes aina uskonu et amfe tai stimut ylipäätänsä näkyis tosi vähän aikaa kaikis testeis. -- Tekis mieli amfea taas "pitkästä aikaa". Ei vaan huvita hankkia edes kun tullut viimeaikoina koostumukseltaan itselle oudon mallista amfea useammastakin eri lähteestä ja eristä. Viestissä 27 amfe-sanaa on käytetty kahdesti. Ensimmäisellä kerralla sana on yksikön partitiivissa ja lauseen objektina. Puhekielisemmän vaikutelman tuottamiseksi viestin kirjoittaja on kirjoittanut 42 sanan muodossa amfee. Vastaavasti toisella kerralla amfe on yksikön genetiivissä ja osana kaksiosaista lauseen objektia. (Amfetamiini27) Onkohan catapresan vaarallinen poreen kans? Vähän amfee ottanu tänään ja pari catapresania opparirefloihin. Tuntuu että jotenkin eivät sovi keskenään. Tuntuu , että heikentää catapresan amfen vaikutusta. Voikohan nämä jotenki vaikuttaa toisiinsa? Viestin 31 kirjoittaja ilmaisee amfetamiinin vaikutuksen alaisena olemista yhdyssanalla amfepäissään, jonka osat hän on kenties epähuomiossa kirjoittanut erikseen. Jälleen jonkin aineen vaikutuksen alaisena olemista ilmaistaan inessiivin avulla. (Amfetamiini31) Tottakai, kun amfe päissään tottuu kroppa syömään vähän ja epätasapainoisesti niin vaikkei olis pireissä niin silti jää syömättä kunnolla. Viestin 8 kirjoittaja käyttää amfe-sanasta muotoa amffe, jossa f on kahdentunut. Tässä tarkoituksena on kirjoitetussa kielessä jäljitellä sanan ääntämisasua (vrt. golf-sanan partitiivi golfia vs. golffia). Sana on viestissä blokata-verbin partitiiviobjektina. Tässäkin tapauksessa partitiivin tunnuksena on puhekielinen –e. (Amfetamiini8) Itsellä käytössä Abilify (aripripratsoli) ja illalla ketipinor (ketiapiini), lisäksi lamotrigiini 200mg. Kuinkahan paljon mahtavat blokata amffee? Vauhti amfetamiinin nimityksenä on metafora, jolla viitataan aineen aikaansaamaan vauhdikkaaseen ja touhukkaaseen olotilaan. Vauhti amfetamiinin nimityksenä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Etymologialtaan sana on luultavasti käännöslaina, sillä englannin kielessä samaa tarkoittava sana speed on niin ikään amfetamiinin puhekielinen nimitys (MOT Pro Englanti). Vauhti keräsi aineistossa muutamia mainintoja. Esimerkkiviestissä 1 vauhti on yksikön partitiivissa ja tiputtaa-verbin objektina. Viestissä 15 sana on niin ikään lauseen objektina, mutta tällä kertaa yksikön genetiivissä ja täten totaaliobjektin asemassa. Viestin 19 kirjoittaja taas käyttää vauhti- sanaa yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestissä 31 vauhti on yksikön partitiivissa ilman-preposition täydennyksenä. Partitiivimuodon kirjoitusasu on puhekieltä mukaileva vauhtii. (Amfetamiini1) Mutta sillon kuin oon "vauhdissa" niin ketiapiini ei vaikuta ollenkaan. Vaikka normaalisti siis jo 50mg saa mut nukahtamaan pystöön. Eli mun on hyvin vaikea tiputtaa vauhtia. (Amfetamiini15) Itse lopetan vauhdin kokonaan pidemmäksi aikaa , kun ei pysy hallinnassa. Vaikka muuten tämän kanssa kiva olisikin touhuta. (Amfetamiini19) Jos vauhti ja muut nostaa sitä empatiaa tasolle, missä kaikki ideat ja ehdotukset ovat hyviä ja toteuttamiskelpoisia, niin sitten kun vetäminen on jo ollut hyvän aikaa loppu viihtyy ennen kaikkea yksin. Netti auki ja tv. 43 (Amfetamiini31) Itellä oli paino syksyllä jotain 60 kilo, enkä syksyn monen kuun piriputken aikana edes laihtunut, mutta talvella, kun oli muutaman kuukauden ilman vauhtii niin naksahti 10 kiloa lisää painoo. Esimerkkiviestissä 18 kirjoittaja kuvailee amfetamiinin käyttäjiä yhdyssanalla vauhtipäät. Sana muistuttaa sananmuodostuksen näkökulmasta hatsipäät-yhdyssanaa, joka mainitaan edellisessä luvussa. (Amfetamiini18) Moro kaikki vauhtipäät! Pore muistuttaa vauhtia, sillä molemmat ovat metaforia, joissa yleiskielen sana on saanut huumeslangissa uuden merkityksen amfetamiinin synonyymina. Myös pore-sanan taustalla lienee yritys kuvailla amfetamiinin vaikutusta, jota käyttäjät ilmeisesti tässä tapauksessa pitävät jollakin tapaa poreilevana. Pore amfetamiinin synonyymina mainitaan Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviesteissä 14 ja 18 pore-sanaa on käytetty yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestin 12 kirjoittaja puolestaan käyttää pore-sanaa kahdesti, ja molemmilla kerroilla sana on yksikön partitiivissa. Ensimmäisellä kerralla pore on lauseessa alla-postposition täydennyksenä, ja toisella kertaa pore toimii ottaa-verbin objektina. (Amfetamiini14) Sellanen kysymys että näkyykö pore kusitestissä jos torstaina otan max. 1g ja maanantaina olisi seulat? Viime käyttökerrasta on n.3kk. (Amfetamiini18) Et miks just tää pore teki muijalle säädön päälle ja nimenomaan kun toisilla vedoilla painoin männän pohjaaan niin voimakkaasti kuin sain, nii tuli nousut? Valottakaas vanhat veturit. (Amfetamiini12) Mulla normaalisti 50-100mg ketiapiinia vie tajun, siis käytän nukkumiseen. Mutta jos on suht hyvää poretta alla niin ei vaikuta mitään. Mulla myös Ketipinor nostaa ruokahalua ihan älyttömästi, iltaisin ahminkin yleensä jos oon ottanut Ketipinorit. Mutta ei tosiaan mitään vaikutusta jos oon poretta ottanut, eli ketiapiinilla en saa itteäni "tipahtamaan". Myös pore-sana esiintyy aineistossa monikon inessiivissä merkityksessä ’olla amfetamiinin vaikutuksen alaisena’. Monikon inessiivimuoto löytyy viesteistä 9, 21 ja 39. (Amfetamiini9) Ja tuosta syömisen hankaluudesta.. Ei mulla ole enää vuosiin ollut hankalaa poreissa syödä, pikemminkin se pirimässy iskee heti vetojen jälkeen ja täytyy mättää kaikkea napaansa :D (Amfetamiini21) Koska sua panettaa, mutta ei seiso jos oot riittävän poreissa. Tai sit keskityt kaikkeen yhtäaikaa, eli et oikeestaan mihinkään. Ittellä nämä. (Amfetamiini39) Poreissa on ihan kiva panna. MDMA on parempi, mut toi nyt on varmaan itsestäänselvyys? Pöhinä-sana on jälleen yleiskielen sana, joka on saanut huumeidenkäyttäjien keskuudessa uuden merkityksen. Tämä merkitys amfetamiinin nimityksenä esiintyy myös Urbaanissa sanakirjassa. Pöhinä amfetamiinin nimityksenä viittaa aineen aikaansaamaan touhukkaaseen oloon. Tässä 44 mielessä slangimerkitys muistuttaa Kielitoimiston sanakirjassa tarkenteiden ”kuv.” ja ”ark.” kanssa mainittua selitystä ’tohina, kohina, kuhina, säpinä tms.’. Pöhinä-sana esiintyy aineistossa kahdesti. Esimerkkiviestissä 7 sana on yksikön genetiivissä kanssa-postposition täydennyksenä. Viestissä 36 pöhinä on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. (Amfetamiini7) Annostus on tosi tarkkaa ja tärkeää hyvän pöhinän kans. ;) (Amfetamiini36) eipähän maistu kyllä pöhinä nykysin, hyvä niin. Viestin 39 kirjoittaja ei käytä pöhinä-sanaa mutta viittaa pöhistä-verbillä tilanteeseen, jossa amfetamiini vaikuttaa voimakkaasti. Keskustelunaiheena on tässä vaiheessa amfetamiinin aikaansaamat erektiovaikeudet. (Amfetamiini39) Mulla kun on kovat annosket ja pöhisee kunnol ni ei välttis toimi ollenkaan. Pirjo-sana muistuttaa muutamia edellä mainittuja siinä, että yleiskielen sana – tässä tapauksessa naisen nimi – on saanut uuden merkityksen amfetamiinin nimityksenä. Ilmiötä kutsutaan appellatiivistumiseksi, ja nimenomaan suomalaisten etunimien osalta aihetta on tutkinut tarkemmin Suvi Puolakka (2003). Pirjo on myös eräänlainen väännös piri-sanasta, eli tässä tapauksessa vanha slangi on motivoinut uuden slangin syntyä. Kaikki pirjo-sanan maininnat ovat esimerkkiviestissä 33. Sana esiintyy kerran yksikön partitiivissa, kerran yksikön nominatiivissa ja kerran yksikön ablatiivissa. (Amfetamiini33) Jos on hyvää pirjoa, niin itselläni 100mg klo 18-20 aikaan otettuna, toimii mukavasti iloisuutta ja sosiaalisuutta tuottaen vielä klo 04:00. -- Parhaimmillaan pirjo on hyvä opettaja ja ahdistuksen poistaja, tykkään siitä olosta kun hyväksyn sen stressin ja rupeen selvittelemään asioita... kaikki paska poistetaan puhumalla, tai muulla tavoin ilmaisten. -- Tää on se paras mitä oon pirjolta oppinut <3 Amppeli on yleiskielestä tuttu sana, jonka Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanoilla ’riippuva kukka-astia’. Amfetamiinin nimitykseksi amppeli on varmasti päätynyt äänteellisen samankaltaisuutensa myötä. Amppeli mainitaan aineiston viestissä 8, jossa sana on yksikön partitiivissa ja hankkia-verbin objektina. (Amfetamiini8) Viimeksi hankin 2g hyväksi kehuttua amppelia ja se kulu n. vuorokaudessa, ilman toleransseja. Eikä vedoista tule samanlaista tukat pystyyn fiilistä oikeen ikinä enään. Virta on monien muiden amfetamiinin synonyymien tavoin yleiskielinen substantiivi, joka huumeiden käyttäjien kielessä on koettu hyvin amfetamiinia kuvailevaksi metaforaksi. Voimakkaana piristeenä amfetamiini on käyttäjälleen ikään kuin virtalähde, ylimääräisen energian 45 tarjoaja. Virta mainitaan aineiston viestissä 37, jossa sana on yksikön genetiivissä läpi-postposition täydennyksenä. (Amfetamiini37) Yleensä itelläki bisset jää juomatta , kun vedot ottaa. Eihän niitten vaikutusta etes hoksaa hyvän virran läpi. :cheers: Piiska on virran kaltainen metafora. Amfetamiinin piristävä, innostava ja keskittymiskykyä parantava vaikutus toimii käyttäjälleen kuin raipanisku hevoselle. Piiska-sanaa on käytetty aineiston viestissä 38. Sana on tällöin yksikön partitiivissa (ketola-slangisanaa käsittelen luvussa 10). (Amfetamiini38) No onpa ollu "helvetin hyvää" jos yhdessä yössä menee kahdel ihmisel 3g? Mitä vittuu oikeesti. Mielestäni "helvetin hyvää" piiskaa alkaa olla silloin, kun puolella ketolalla on yhden yön vitun poreissa. Lirpakka-sanaa on hankala analysoida, koska sillä ei ole yleiskielessä minkäänlaista merkitystä, eikä se myöskään muistuta läheisesti mitään muuta huumeslangin sanaa. Sana vaikuttaa enemmän suomalaiselta kuin vierasperäiseltä. Sävyltään sana kuulostaa positiiviselta, mukavalta ja rennolta. Lirpakka amfetamiinin nimityksenä mainitaan Urbaanissa sanakirjassa. Lirpakka mainitaan aineiston viestissä 16, jossa sana on yksikön partitiivissa ja saada-verbin objektina. Viestin aiheena on viestin kirjoittajan vastikään hankkiman amfetamiinin erikoinen koostumus. (Amfetamiini16) Pitäs varmaan vaan ostaa aina kivinä niin sais parhaiten sellases koostumukses olevaa lirpakkaa mitä ite tykkää käyttää. 6.2 Kokaiini TAULUKKO 12. Kokaiinin slanginimitykset aineiston keskusteluviesteissä. Nimitys Esiintymä (20 viestin joukossa) Kola 21 Kokkeli 6 Koksu 4 Lumi 3 Selvästi yleisin kokaiinin slanginimitys aineistossa on kola. Sana tuo mieleen Coca-Colan, ja taustalla lieneekin se, että Coca-Cola on aikoinaan sisältänyt kokaiinia (Palermo 2013). Kola kokaiinin nimityksenä esiintyy myös Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä 1 kirjoittaja käyttää kola-sanaa peräti viidesti. Ensimmäisellä kerralla sana on yksikön elatiivissa tykätä-verbin rektiovaatimusten mukaisesti. Toisella kerralla sana on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Sen jälkeen kola esiintyy yksikön illatiivissa osana rakennetta 46 laittaa rahojaan johonkin. Neljännellä kerralla kirjoittaja käyttää yhdyssanaa kolaskene, jonka osat hän on virheellisesti kirjoittanut erikseen. Huomioitavaa on, että myös yhdyssanan toinen osa skene on tyyliltään arkinen ja puhekielinen sana. Viidennessä maininnassa kola on jälleen osana yhdyssanaa, kun kirjoittaja käyttää tyypillisestä Suomessa myytävästä kokaiinijauheesta ilmaisua perus suomi-kola. (Kokaiini1) Ite kyllä tykkään kolasta(vaikka ei mun top 3 huumeisiin mahdukkaan, top 10 menee jo), jos tavara vaan on hyvää. Suuri osa kokeilijoista tulee pettymään aineeseen, ei sen takia että kola olisi perseestä(vaikka jotkut sitäkin mieltä ovat), vaan juuri siksi että saavat paskaa kamaa -- Suomessa en kyllä rahojani kolaan laittais, 120e/g hintaan pitäis kyllä saada jo aika pirun hyvää kamaa. Mutta oonkin kyllä ihan noobi suomen nykyisen kola skenen suhteen, eli minkälaista ja mihin hintaan liikkuu. Minkälaista on nykyään perus suomi-kola, paljon pitää nokittaa että saa hyvät olot ja mitä arvelette vahvuudeksi? Kaikkein prototyyppisin käyttökonteksti kola-sanalle näyttäisi olevan se, että sana on partitiiviobjektina. Näin on esimerkkiviesteissä 2, 6, 7, 14, 15 ja 20. Tällöin lauseen verbinä on yleensä kokaiinin käyttämistä kuvaava verbi, ja lauseen merkitys on ’käyttää kokaiinia’. Viestin 6 kirjoittaja käyttää myös yhdyssanaa kolaviiva, joka tarkoittaa yhtä kokaiinin käyttöannosta. Viestin 20 slangiverbiä rännätä käsittelen luvussa 10. (Kokaiini2) 80€ g oli sellasta että 0,1 kolahti ihan ok ja 0,2 pärähti vitusti. En ole kyl kolaa paljoo vetäny niin vertailukohtia ei pahemmin ole. (Kokaiini6) No nyt sitten pääsin elämäni ensimäisen kerran koittamaan kolaa. Oli se kyllä vaan hienoa :D Tuli otettua kaikkee muutakin illan mittaan , mutta muutamasta kolaviivasta jäi kyl todella positiivinen ensimaku! Jossei olisi niin perkuleen kallista, niin voisi nauttia useamminkin :love: (Kokaiini7) Itse otin noin kuukausi sitten ensimmäistä kertaa kolaa , n. 0,2g eikä sanonut oikein mitää vaikka kovin puhdasta olisi pitänyt olla ja hyvät arvostelut oli saanut? (Kokaiini14) Tarkoitus olisi lähteä lauantai illalla bilettämään, ja ottaa kolaa. (Kokaiini15) Hirveesti ei oo tullu ryyskittyy tota kolaa. Hyvin toimii. (Kokaiini20) :roll: Jos te neropatit aiotte kolaa rännätä, niin huomiokaa että se sitten kirvelee ja kutistaa verisuonet aikaste nopeasti. Sitte sitä pitäis olla lyömässä lisää jonkun 20.min. välein. Onnistuu muuten helvetin huonosti kun suonet on pienenä. Viestissä 5 kirjoittaja käyttää kola-sanaa kahdesti partitiiviobjektina. Tällöin merkityksenä ei kuitenkaan ole kummallakaan kerralla ’käyttää kokaiinia’. Ensimmäisellä kerralla verbinä on löytää, ja lauseessa puhutaan kokaiinin hankkimisesta. Toisella kerralla verbinä on tuottaa, jolloin lauseen aiheena on kokaiinin valmistus. Viestissä 19 puhutaan niin ikään kokaiinin hankkimisesta, kun partitiivimuotoinen kola-sana esiintyy tulla vastaan -predikaattirakenteen yhteydessä. 47 (Kokaiini5) Siis sellaista kolaa onkin nykypäivänä vaikea löytää mitä ei olisi jo tuotantolinjalla jetkettu levamisolell a tai lidokaiinilla. Ainoastaan pienemmät tuottajat, jotka joillakin rambotaktiikoilla pysyttelevät kartellien käden ulottumattomissa saattavat tuottaa kolaa joka päätyy brokerille ilman jatkeita. (Kokaiini19) Hyvää kolaa tullu vastaan vaan ulkomailla, aina ku ottanu suomes nii ollu korkeintaan vedettävää. Viestissä 11 kirjoittaja käyttää kola-sanaa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla sana on yksikön inessiivissä. Lause kuulostaa tältä osin erikoiselta, sillä puutua-verbin yhteyteen sopisi paremmin elatiivimuotoinen täydennys (’puutua hyvästä kolasta’). Toisella kerralla kola on osana yhdyssanaa peruskola, jolla viitataan tyypillisen laatuiseen kokaiinijauheeseen. (Kokaiini11) Hyvässä kolassa ei niin pahasti puudu tietääkseni, koska siinä ei ole lidokaainia, mutta jonkun verran puuduttaa. Peruskola joka jatketaan lidokainilla (sellainenkin joka toimii 30 mg dosella) yleensä tekee kurkusta ihan tunnottoman. Kokkeli on kokaiini-kantasanasta syntynyt denominaalinen nominijohdos. Sana on sävyltään leikkisä, leppoisa ja humoristinen. Tämä noudattelee huumeslangille tyypillistä piirrettä, jossa laittomista, vahvoista ja potentiaalisesti vaarallisista aineista lasketaan leikkiä humorististen sananvalintojen avulla. Kokkeli tässä merkityksessä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä 18 kirjoittaja käyttää kokkeli-sanaa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla sana on yksikön partitiivissa ja objektin kaltaisessa asemassa, joskin lauseen predikaatti on vaillinainen ja subjekti puuttuu (vrt. olen vetänyt). Toisella kerralla kokkeli on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. (Kokaiini18) Pariinotteeseen Suomessa kokkelia tarjottuna vetänyt, mutta ollut kaikil kerroilla amfetamiinia pohjalla joka pilaa koko touhun. Ei kokkeli mun mielestä sovi piripäälle :right: omat kokemukset jääneet laimeaksi Suomessa. Kokkeli on nominatiivimuodossa ja subjektin asemassa myös esimerkkiviestissä 3. Viestissä 16 sana on puolestaan partitiiviobjektina tuli kokeiltua -predikaatin perässä. Viestin 9 kirjoittaja käyttää kokkeli-sanaa niin ikään yksikön partitiivissa. Sana on eksistentiaalilauseessa ns. e-subjektin asemassa. (Kokaiini3) Luin muuten mielenkiintoisen tutkimuksen tänään siitä, minkä vuoksi kokaiini ei naisilla vaikuta yhtä voimakkaasti kuin miehillä. Monta kertaa oon siis ihmetellyt, että miksi mulla ei kokkeli toimi. (Kokaiini16) Tuli tosiaan ekaa kertaa kokeiltua kokkelia tossa lauantaina.. Tuli kyllä aika kuningasolot, itsevarmuus kohosi johonkin tuhansiin ja muutenkin olo mitä mainioin :D (Kokaiini9) Monesti näissä on niin häviävän pieni osa enää kokkelia että se jää muiden aineiden vaikutuksen alle. Myös koksu on denominaalinen nominijohdos, joka on muodostunut kantasanan kokaiini pohjalta. Koksu kokaiinin slanginimityksenä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Sana esiintyy aineiston 48 keskusteluviesteissä neljästi. Viesteissä 4 ja 15 koksu on yksikön partitiivissa. Viestissä 15 sana on tulla-verbin objektina, ja partitiivimuodon kirjoitusasu on puhekielinen koksuu. (Kokaiini4) Mielenkiintoinen juttu, miten suuressa osassa jenkkien koksua ja euroopassa ainakin tanskassa on löytynyt jatkeena Levamisole:a, ainetta jota käytetään matolääkkeenä karjalle. (Kokaiini15) Ah, ihanan petollista ainetta tuo. Tuli tosi hyvää koksuu ja joku 20mg silmämääräsesti toimi. Esimerkkiviestissä 8 kirjoittaja käyttää koksu-sanaa yksikön elatiivissa ja adverbiaalitäydennyksenä osana rakennetta saada jostakin jotakin irti. Viestissä 18 puolestaan koksu on yksikön genetiivissä kanssa-postposition täydennyksenä (tässä tosin lyhennetyssä muodossa kans). (Kokaiini8) Mä en kans saanu koksusta juuri mitään irti... (Kokaiini18) Ulkomailla toinen juttu :up: ja mielestäni koksun kans pitää ehdottomasti olla muutama alkoholiannos messissä :twisted: Muutaman kerran kokaiinista käytetään myös nimitystä lumi. Tämä slanginimitys pohjautuu kokaiinin lumenvalkoiseen väriin ja lumimaiseen ulkomuotoon. Lumi-sana mainitaan viesteissä 10, 12 ja 13. Joka kerralla sana on yksikön partitiivissa. Viesteissä 10 ja 13 lumi on lauseen objektina. Viestissä 12 lumi olisi luultavasti lauseen predikatiivina, mutta kirjoittaja on jättänyt olla-verbin pois. (Kokaiini10) Jeesikääs pls, poistin jenkeis lunta, ainaki nii sanottii mutta joko en osaa hahmottaa puuduttavaa vaikutusta tai sit sitä ei oo.. (Kokaiini12) Okei kiitos infosta, vähän tilannepäivitystä, nyt vasta löysin puuduttavan vaikutuksen kun sormella hieraisin ikeneen.. Puuduttava efekti ei tullut heti vaan noin 5min päästä, ei liian puuduttava joten sanoisin että hyvää lunta, rush tulee rauhallisesti ja lämpimiä aaltoja. (Kokaiini13) Sait ilmeisesti pätevää lunta. 49 7 Opiaattiaiheinen sanasto 7.1 Buprenorfiini Buprenorfiinin keskeisiä slanginimityksiä on aineistossa kaksi: bupre ja subu. Bupre kerää 20 viestiin 18 mainintaa, kun taas subu esiintyy 8 kertaa. Molemmat sanat ovat syntyneet typistämällä. Bupren kantasana on lääkeaineen nimi buprenorfiini, ja subun taustalla on lääkkeen yleisin tuotenimi Subutex. Sekä bupre että subu mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä 17 kirjoittaja kuvailee buprenorfiiniriippuvuutta yhdyssanoilla buprekoukku ja subukoukku. Hän käyttää bupre-sanaa myös yksikön nominatiivissa. Sana vaikuttaa tällöin olevan lauseen objektina, mutta kirjoittaja on jättänyt genetiivilauseesta minun-sanan pois. Viestin lopussa bupre on yksikön illatiivissa koskea-verbin rektiovaatimusten mukaisesti. (Buprenorfiini17) Mutta hitto soikoon tätä touhua, piti mennä hankkiutumaan tukevaan buprekoukkuun. Aivan sama vetääkö 1mg vai 8mg, paitsi että tuo 8mg menee ihan hukkaan. -- Bupre on saatava lopetettua, muuta vaihtoehtoa ei ole. Jos tässä epäonnistun pitkässä juoksussa niin en tiedä mitä teen... Elämä subukoukussa ei yksinkertaisesti vain vetele. – PS. Nuoret, älkää koskeko bupreen. Viestissä 4 bupre-sana esiintyy kahdesti. Ensimmäisellä kerralla sana on yksikön illatiivissa ja tutustua-verbin rektionmukaisena täydennyksenä. Toisella kerralla sana on yksikön partitiivissa ilman-preposition täydennyksenä. Sama muoto ja käyttökonteksti toistuvat viestissä 5. (Buprenorfiini4) Kunpa en olisi ikinä tutustunut bupreen ja totuttanut itseäni siihen. Onkohan enää tulevaisuutta ilman buprea.. :/ (Buprenorfiini5) Riippuvaisena oleminen ilman buprea tuntuu lukemani ja kuulemani perusteella aivan fibromyalgialta/CFS:ltä (Chronic Fatigue Syndrome), tunnen siis erään fibroa sairastavan ja oireet ovat kuin yksi yhteen. Myös viestin 15 kirjoittaja käyttää bupre-sanaa kahdesti. Ensin sana on yksikön nominatiivissa ja osana tapa ottaa jokin -rakennetta. Toisella kerralla sana on käyttää-verbin partitiiviobjektina. (Buprenorfiini15) Testasin joku aika sitten liuottamalla 0,5mg etanoliin (Koskenkorva 40%) jota oli pumpussa puoli milliä ja kielen alle. En huomannut mitään vaikutuksia enkä olon kohenemista, mitä saan nokittamalla saman annoksen. Pidin liuosta noin 5min suussa, kunnes sylkeä oli niin paljon erittynyt niin nielaisin. Todella epämiellyttävä tapa ottaa bupre ja aikaa vievä. -- Käytän buprea päivittäin noin 0,5-1mg nokittamalla, 20mg lapusta leikkaan 1/6 -osan joka toimii samalla tavalla kuin em. annos nokkaan. 50 Viestissä 2 bupre on yksikön nominatiivissa ja kopulalauseen subjektina. Viestissä 7 sana on yksikön genetiivissä ja kohdalla-postposition täydennyksenä. Viestissä 19 bupre on yksikön inessiivissä ja eksistentiaalilauseen aloittavana lokatiiviadverbiaalina. Viestissä 20 sana on yksikön genetiivissä, ja kirjoittaja kertoo painineensa bupren kanssa eli taistelleensa buprenorfiiniriippuvuutta vastaan. Hieman hämäävästi viestin kirjoittaja käyttää kanssa-sanaa lauseessa kahdesti mutta eri merkityksissä. (Buprenorfiini2) Näinpä. Fentis- ja herskaöverit kokeneena bupre on todellakin turvallinen opioidi. (Buprenorfiini7) Itselleni nasaalinen on aina ollut todella vastenmielistä, inhottavaa ja "hukkakäyttöä" varsinkin bupren kohdalla. (Buprenorfiini19) Bupressa, kuten kaikissa potentiaalisesti koukuttavissa aineissa on omat riskinsä. Mutta yllättävän paljon tuntuu olevan negatiivista sanottavaa. Toki sen ymmärtää, jos noita kokemuksia on kasvavista käyttömääristä ja lopetuksista riittävästi takana. (Buprenorfiini20) Ite painin kanssa bupren kanssa, mutta onneks se tuntuu nyt olevan helpompi selätettävä (varsinkin pilvessä), no totuus on nähty 1000x ja enemmänkin. Mut kyl mä sen vielä nujerran.. Subu-sana esiintyy aineistossa useasti yksikön partitiivissa ja lauseen objektina. Näin on esimerkkiviesteissä 1, 3, 8 ja 9. Lauseiden predikaatteina ovat näissä tapauksissa retkahtaa vetämään, käyttää, kokeilla ja vähentää. (Buprenorfiini1) Mulla suoraansanottuna ei meinannut pääkoppa kestää kun annos oli nollissa. Retkahdin kerran mutta sen jälkeen olin ylin vuoden ilman. Mutta eipä se muistijälki tosiaan ole mihinkään kadonnut, ja muutama kuukausi sitten retkahdin vetämään subua. Mutta ei ainakaan vielä ole onneksi päivittäistä. (Buprenorfiini3) Just näin. Oon ite käyttäny subua vuodesta 2002 enemmän tai vähemmän, on sinne vuodenkin tauko mahtunut alotusaikoina. (Buprenorfiini8) Mä kokeilin aika vasta subua nokkaan, kun ei ollut neuloja. (Buprenorfiini9) Oon yrittänyt tässä vähentää subua ja päästä eroon fyysisestä koukusta, mut ylläpidänköhän mä kuitenkin vaan sitä? Viesteissä 10 ja 12 subu-sana esiintyy yksikön partitiivissa ja ilman-preposition täydennyksenä. Viestissä 10 partitiivimuodon kirjoitusasuna on puhekielinen subuu. Viestissä 12 kirjoittaja käyttää myös bupre-sanaa yksikön partitiivissa. Viestissä 13 puolestaan subu-sana on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestissä käsitellään buprenorfiinin eri käyttötapoja. (Buprenorfiini10) Nyt oon ollu ilman subuu jo pari kk, ylikin itseasiassa. (Buprenorfiini12) Nyt ilman subua ollut viikon, sillä välin meni 280mg oksikodonia ja 900mg pregabaliinia. Huomenna taas buprea. 51 (Buprenorfiini13) IV ei tosiaan kokemusta, mutta sublinguaalinen vs. nokittaminen kertoo kaiken tarpeellisen se, että kun subu vielä toimi sillä 2mg annoksella nokkaan (ei nyt mitään nuokkuja tms. enää siinä vaiheessa, mutta kuitenkin selvästi "toimi") niin jouduin kerran pakon sanelemana laittamaan kielen alle eikä sanonut yhtään mitään, sama kuin olisi karkin laittanut kielen alle. Viestissä 16 kirjoittaja käyttää 8 mg:n buprenorfiinitabletista nimitystä kasipallo, joka viittaa tunnettuun biljardipeliin. Vuonna 2013 ensiesityksen sai Aku Louhimiehen huumeidenkäyttäjien arkea kuvaava elokuva 8-pallo, jonka nimi viittaa myös buprenorfiiniin (Rautakorpi 2013). Viestissä 19 kirjoittaja käyttää lyhennettyä muotoa pallo. (Buprenorfiini16) Juu, ihan siis perinteinen Subutex-kasipallo kyseessä. Oli ihan tavanomaisen näköinen pilleri ja kuoret muuten, fontit ja kaikki päällä kohdillaan. (Buprenorfiini19) Ainoa asia, josta tekee mieli sanoa, ei ehkä lopettajalle tai lopettamista suunnittelevalle hyväksi mutta elä ihmeessä kontaktien kautta noin paljoa maksa. Pallo irtoaa useimmiten muuten (uskon että arvaat hankin takanavan) noin viidelläkympillä. 7.2 Oksikodoni Buprenorfiinin tavoin myös oksikodonilla on kaksi keskeistä slanginimitystä aineiston keskusteluviesteissä. Oxy/oksy esiintyy 20 viestin joukossa 20 kertaa ja kontti/contti 7 kertaa. Molemmat ovat johdoksia, joiden kantasanana on oksikodonin yleinen kauppanimi Oxycontin (Lääkeinfo: Oxycontin). Kontti-sanalla on myös yleiskielisiä merkityksiä (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja), joten sitä voidaan pitää myös esimerkkinä yleiskielen sanasta, joka on saanut huumeslangissa uuden merkityksen. Sanat oxy ja kontti näissä merkityksissään mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä 8 kirjoittaja käyttää oxy-sanaa viidesti. Ensimmäisellä kerralla sana on yksikön genetiivissä ja osana moniosaista testata-verbin objektia. Toisella kerralla oxy on yksikön partitiivissa vaillinaisessa lauseessa. Kolmannella kerralla sana on monikon partitiivissa ja nauttia- verbin objektina. Neljännellä kerralla oxy on monikon inessiivissä vaillinaisessa lauseessa. Viidennellä kerralla sana on yksikön genetiivissä, ja myös tällöin on kyse vaillinaisesta lauseesta. (Oksikodoni8) Enpä ollu testannu ennen tota oxyn, sienien ja hatsin kokonaisuutta. Lammen rannalla grillaillessa kahden kaverin kanssa, oxya joku 60mg murskattuna jauhoks, sieniä reilu pari grammaa ja muutamat hatsit jointista, hoh hoijaa sitä naurun määrää. Mukavinta oli kun kaatu istualtaan selälteen nurmikolle niin uppoutus semmoseen euforiseen sienimaailmaan, pitää ehdottomasti ottaa toiste. ehkä pientä off-topic höpinää. Viellä semmonen kysymys että tuleeko kellekkään muulle seuraavana päivänä kun on oxyjä nauttinut niin masennusta? Mulle tulee aina! Ei vaan niinku mikää nappaa, ei paljon sienien afterglowta ollu näkyvissä. Harmittava puoli oxyissä, mutta aika harvoin tulee 52 otettua. Kait se on sitä kun on niin hyvä olo, ni sitten ei seuraan päivän mikää tunnu miltään. Ja tohon oxyn hintaan, niin 20mg tabletti/5e. Viestin 4 kirjoittaja käyttää oxy-sanaa yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestissä 13 sana on monikon nominatiivissa ja lauseen subjektina, ja kirjoitusasuna on ”suomalaistettu” oksy. Viestissä 7 oxy on puolestaan yksikön inessiivissä ja relatiivilauseen adverbiaalina. (Oksikodoni4) Oxy taas on aina ihanata. :love: (Oksikodoni13) Huomasin, että mun pitkään jemmassa olleet oksyt on mennyt vanhaksi, mahtaako olla syötäviä jos on mennyt vanhaksi puoli vuotta sitten? (Oksikodoni7) Jottei ihan mene offiksi, niin täytyypä mainita mikä oxyssä mua miellyttää... Viestissä 11 kirjoittaja käyttää oksy-sanaa yksikön partitiivissa ja lauseen objektina. Partitiivimuodon kirjoitusasu on puhekielinen oksyy. Viestissä 15 oksy on yksikön nominatiivissa ja niin ikään lauseen objektina. Viestin kirjoittaja käyttää samassa lauseessa myös iiveenä-slangisanaa, jolla hän tarkoittaa suonensisäistä käyttöä. Kantana on lyhenne IV (vrt. viesti 11), joka tarkoittaa intravaskuraalista eli suonensisäistä. (Tieteen termipankki.) (Oksikodoni11) Oksyy ei kannata vetää nenään, suun kautta on paljon suurempi hyötuhde, melkein sama kui IV. Uskosin et yks jauhettuna ja syötynä riittäs. (Oksikodoni15) Itsellä myös tapana ottaa oxy aina iiveenä, mutta niitä harvoja päihteitä jota otan hihahomman lisäksi myös aina syömällä kylkeen, eli jotain 40-60mg aina oraalisesti ja loput hihaan, nostaa kivasti vaikutus aikaa kun tekee näin :up: Kivasti kasvanu toleranssi vaikka olin n. 1vuoden täysin streittinä ja nyt toisen vuoden aikana ottanu 3-6 viikon väleimn yhden viikonlopun oxya --. Viestissä 10 kirjoittaja käyttää oksikodonin vieroitusoireista slangiyhdyssanaa oxy-reflat, jossa yhdyssanan molemmat osat ovat puhekielisiä sanoja. Viestin 14 kirjoittaja puolestaan puhuu oksikodonin käyttöannoksistaan oxyannoksina, joskin hän on virheellisesti kirjoittanut yhdyssanan osat erilleen toisistaan. (Oksikodoni10) Hmm.. Oxy-reflat on kyl aika.. sähäkät. 8) Iskee äkäseen, mut aika pian alkaa helpottaa. (Oksikodoni14) En oo alkon kanssa ottanu ku kerran, silloinki vaivaisen yhden siiderin ja laatta lensi. Tosin mullahan nuo oxy annokset on vähän isompia. Esimerkkiviestissä 3 kirjoittaja käyttää kontti-sanaa kahdesti. Ensin sana on yksikön yksikön genetiivissä ja ostaa-verbin objektina. Toisella kerralla kontti on monikon nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestin kirjoittaja myös viittaa buprenorfiiniin bupre-sanalla ja buprenorfiinin vieroitusoireisiin yhdyssanalla buprereflat. Kontti-sanan monikon nominatiivimuoto esiintyy myös viesteissä 9 ja 19. 53 (Oksikodoni3) Bupre kyl nostaa tolet pilviin. Olin 3 päivää ilman ja kaveri osti sit itellee kontin ja tarjos siitä 20mg vedot. -- Mut tuntuu kyl, et buprerefloihin kontit ei oo oikeen hyvä lääke, kun tosiaan ne olot iskeekin sit pahempina takas, onko muilla näin? (Oksikodoni9) Kontit ja heroiini, jos menee yli vuorokausi niin jäätävä masennus. (Oksikodoni19) edittiä: tää kaveri keltä sain nää contit on metkuhoidossa ja kyllä hänellä ne toimivat, tosin käyttötapa on i.v mikä tässäkin aineesta tekee tavallaan eriaineen... Viestissä 16 kirjoittaja on tehnyt kontti-sanasta uuden johdoksen, teonnimen kontteilu. Sana tarkoittaa oksikodonin käyttöä. Samassa yhteydessä hän käyttää myös vastaavaa johdosta herskailu, jonka kantasanana on heroiinin slanginimitys herska (herskasta kerron tarkemmin luvussa 7.3). Hän käyttää myös buprenorfiinin käyttöannoksistaan slangiyhdyssanaa bupreannokset. (Buprenorfiini16) Nyt pitää koittaa saada taas bupreannokset ajettua takaisin mahdollisimman pieneksi. Ennen herskailuja/kontteiluja sain ajettua annoksen 1mg aamuisin ja 1mg iltaisin IV. Nyt pitää ottaa 3-4mg aamuisin ja 1-2 mg iltaisin jotta pysyy kondiksessa. Viesteissä 18 ja 19 vertaillaan kahta oksikodonivalmistetta, Oxycontinia ja Oxynormia. Ensiksi mainitusta viesteissä käytetään tuttua kontti-/contti-sanaa, ja jälkimmäinen on mukautunut samankaltaiseksi slangijohdokseksi normi. (Lääkeinfo: Oxynorm.) (Oksikodoni18) Oon aika noviisi näiden kaa. Ois oxynormeja tässä.Paljon tolettoman kannattaa ottaa. Ja mites laskut ja yms muut tuleeko päivän / kahen käyttämisen jälkeen? Onko työkunnossa jos vetää edellisen päivänä. Ja kumpia suosittelette konttei vai normei? (Oksikodoni19) Ei tuu laskuja, fine ottaa ennen duunipäivää. Alota jostain 15-20mg, joillekin se on jo aluks kunnon dose, kun taas ite (isohko mies) tarvitsin 40mg ekalla kerralla. Normit parempia kuin contit, joissa joutuu rikkoon sen depot-rakenteen anyway. Normit siis nopeavaikutteisia. 54 7.3 Heroiini TAULUKKO 13. Heroiinin slanginimitykset aineiston keskusteluviesteissä. Nimitys Esiintymä (20 viestin joukossa) Polle 9 Browni 3 Koni 4 Herska 6 Hepo 2 Polakka 2 Herssi 1 Smäkki 1 H(oo) 2 Hepokatti 1 Heppa 1 Herkules 1 Taulukkoa 13 tutkiessa on helppo todeta, että useat heroiinin nimityksistä ovat myös hevosen nimityksiä. Heroiini ja hevonen taas sanoina muistuttavat toisiaan. Tämä yhteys on helppo nähdä aineiston yleisimmästä slanginimityksestä polle. Kielitoimiston sanakirja antaa pollelle määritelmän ’hevonen’ yhdessä tarkenteen ”ark.” kanssa. Sen sijaan merkitystä heroiinin synonyymina sanakirjassa ei mainita. Urbaanissa sanakirjassa tämä polle-sanan slangimerkitys sen sijaan on mainittu. Esimerkkiviestissä 3 kirjoittaja käyttää polle-sanaa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla sana on yksikön nominatiivissa ja kopulalauseen subjektina. Toisella kerralla polle on yksikön partitiivissa ja säätää-verbin objektina. Säätämisellä tarkoitetaan tässä kontekstissa huumeiden hankkimista. (Heroiini3) Polle on niitä harvoja douppeja jotka on multa vielä kokeilematta ja joita haluan päästä tyyppaamaan. Jos nyt kesällä yrittäisin jaksaa säätää jostain yhdeksi päiväksi pollea ja ihan rehellisesti vain notkua. Viestissä 4 polle-sana esiintyy kerran, jolloin sana on yksikön nominatiivissa ja lauseen objektina. Viestissä 11 kirjoittaja käyttää ilmausta pollea kun pollea, ja tällä hän viittaa heroiinin vaihtelevaan laatuun katukaupassa. Viestin 19 kirjoittaja käyttää polle-sanaa yksikön essiivissä ja osana myydä jonakin -ilmausta. (Heroiini4) POlle ois kyl testattava, mut siis toi oksimorfoni, oon ymmärtäny et se ois aika kuningas juttu just niiku viihteellisenä opparina? (Heroiini11) n. 10-20 mg testeri on ihan hyvä. Lisää saa, jos ei tyydytä. Ite vedän 50 mg helposti pollea kun pollea, mut kestotolet on sellaiset, että tarvin n. 120 mg oksikodonia tyydyttäviin oloihin. 55 (Heroiini19) Tässä lueskelin noita viestejä , että fentanyyliä ja hydromorfonia myyty pollena. On kyllä vastuutonta hommaa , vaikka huumeista onkin kysymys. Viesteissä 4 ja 5 käytetään heroiiniriippuvaisista eli heroinisteista slangiyhdyssanaa pollenisti, jonka molemmat osat ovat slangisanoja. Viestissä 5 polle-sana esiintyy yksikön partitiivissa –kin- liitepartikkelin kanssa. (Heroiini4) tuskin heti osuu kohdalle, mut oon ymmärtäny et pollenistitkin rankkais osymopon korkeemmalle? (Heroiini5) Hydromorfonin iv-nousuja on ymmärtääkseni sitten kehuttu polleakin paremmiksi. Toisaalta muistaakseni jonkin sokkotutkimuksen perusteella pollenistit eivät erottaneet morfiinia ja heroiinia toisistaan. Browni on erikoislaina, jossa englanninkieliseen alkuperäissanan perään lisätty i-foneemi tuo sanaan suomalaisen vivahteen. Sana viittaa ruskeaan, jonka väristä heroiini yleensä on. Browni-sana esiintyy kolmessa keskusteluviestissä. Viestissä 2 sana on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestissä 10 sana on yksikön elatiivissa. Viestin kirjoittajan käyttämä ilmaus IV dose tarkoittaa käyttöannosta suonensisäiseen käyttöön. Viestissä 17 browni on yksikön partitiivissa ja lauseen objektina. Viestin kirjoittaja käyttää hoitaa-verbiä merkityksessä ’salakuljettaa’. Viestissä esiintyy myös heroiinin slanginimitys herska. (Heroiini2) Voi poijaat ja tytöt, tämä browni hakkaa jokaisen vetämäni Suomi-Heroiinin mennen tullen ja palatessa. (Heroiini10) Millaista IV dosea suosittelisitte #3 brownista ensikertalaiselle? (Heroiini17) Herskaa on ikävä, tuli joskus ulkomailta hoidettua tota brownia kerran jos toisenkin tänne suomeen ihan omaan käyttöön ihan kiitettäviä määriä, kun ei täältä niin hyvää oikee saanu koskaan ja sit ihastu ulkomailla kun ekan kerran otti hyvää :D Koni on pollen tavoin hevosen synonyymi, josta on huumeslangissa tullut heroiinin slanginimitys. Kielitoimiston sanakirja tosin määrittelee konin halventavaksi sanaksi, joka tarkoittaa ’vanhaa, laihaa ja huonoa hevosta’. Urbaanissa sanakirjassa on mainittu koni-sana myös huumeslangimerkityksessään. Viestissä 6 kirjoittaja käyttää koni-sanaa yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestissä 9 koni on monikon nominatiivissa osana vaillinaista lausetta. Viestin 20 kirjoittaja käyttää slangiyhdyssanaa konitöötit. Sana tarkoittaa suonensisäisesti nautittua heroiiniannosta. Myös tässä tapauksessa yhdyssanan molemmat osat ovat slangityylisiä. (Heroiini6) Vähän vastaavaa tuli itsellenikin vastaan, mutta nokittamalla en saanut tarpeeksi isoa annosta, että olisin voinut sanoa juuta tai jaata. Kuitenkin noin pienellä annoksella toleranssin omaavalle toimiva koni kuulostaa ainakin lähtökohtaisesti siltä, että olisi jatkettu jollain fentanyylinanalogilla. (Heroiini9) Käytin perus ruokalusikkaa ja sinne konit, vesi ja pienimäärä sitruunahappoa ja jos näytti siltä ettei meinaa liueta niin vähän kun sytkäriä näytti niin hyvin onnistui. 56 (Heroiini20) Ei oo hääviä toimintaa yhtään, onneks ei käyny mitään noilla kerroilla, paitsi vitutti kun se olo ei konitööttien veronen ollu :) Herska vaikuttaa puhekieliseltä johdokselta, jonka kantasanana on heroiini (vrt. aurinko => arska). Herska tässä merkityksessään esiintyy Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä 15 kirjoittaja käyttää herska-sanaa kolmesti. Ensimmäisellä kerralla sana on yksikön partitiivissa ennen- preposition täydennyksenä. Toisella kerralla herska on yksikön nominatiivissa, ja sana muodostaa lauseen subjektin yhdessä artikkelimaisen se-pronominin kanssa. Kolmannella kerralla herska on yksikön illatiivissa päteä-verbin rektiovaatimusten mukaisesti. Samassa viestissä käytetään myös buprenorfiinista sanaa bupre ja opiaateista sanaa oppari. (Heroiini15) Satunnaiselle käyttäjälle riittää varmaan 3 - 4 vuorokautta, säännölliselle bupren käyttäjälle olisi järkevää olla viikko ilman ennen herskaa. Että toimii ihan täysillä ja bupre ei blokkaa. Tietysti joku 3 päivää riittää kaikille jos ei ole niin tarkkaa pääseekö se herska toimimaan ihan täysillä vai ei, ei vaan saa niin hyviä oloja ja ainetta menee hukkaan jos liian aikaisin vetää. Tämä omasta kokemuksesta koskien sitä miten muut opparit toimii kun on käyttänyt buprea, esim oksikodoni ei vielä 3 vrk päästä toiminut mulla täysillä kun vedin buprea päivittäin. Ja sama pätee muihinkin oppareihin, kuten herskaan. Hepo lukeutuu myös ’hevosta’ tarkoittaviin arkisiin sanoihin, joista huumeslangissa on tullut heroiinin nimityksiä. Hepo heroiinin slanginimityksenä esiintyy myös Urbaanissa sanakirjassa. Hepo-sana mainitaan viesteissä 19 ja 20. Viestissä 19 sana on yksikön genetiivissä possessiivisuffiksin kanssa, ja sana on lauseessa objektin asemassa. Viestissä 20 hepo-sana on yksikön essiivissä. Kirjoittaja käsittelee viestissä tilannetta, jossa hänelle on myyty heroiinina ainetta, joka ei ole todellisuudessa sisältänyt heroiinia. (Heroiini19) Henki saattaa lähtee tuommosten settien takia. Kannattaa kyllä olla tarkkana mistä tämän heponsa hommaa. (Heroiini20) En noista tutkarifentoista niin tiedä mut oon melko varma että oon jotain tällästä saanu hepona pari kertaa, se olo muistutti eniten fentalaastarista eroteltua vetoa. Polakka tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’ranskanleivän tapaista vehnäleipää, jonka päällä on poikittaisviiltoja’. On vaikeaa arvioida, miten sana on päätynyt myös heroiinin nimitykseksi. Taustalla saattaisi olla yhteneväisyys polle-sanan kanssa. Polakka-sana heroiinin synonyymina mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Polakka esiintyy aineiston keskusteluviesteissä kahdesti. Viestissä 8 sana on yksikön genetiivissä sekaan-postposition täydennyksenä. Viestissä 13 sana on yksikön partitiivissa ja tarjota-verbin objektina. (Heroiini8) Ja edelleen ei sit mitään sitruunamehuja sen #3 polakan sekaan vaan apteekista puhdasta sitruunahappoa. 57 (Heroiini13) Suomessa #3 heroiinin hinta on jotain 150 - 400 euron väliltä. Perus hinta on kai noin 200 euroa tai 250 euroa grammalta. Usein ei ole tarjottu, mutta tämän tiedon perustan vanhojen tyyppien puheista ja parista omasta kokemuksesta kun on tarjottu polakkaa täällä pohjoisessa. Herssi on herskan tapainen heroiini-sanasta syntynyt denominaalinen nominijohdos. Herssi-sana esiintyy viestissä 12, jossa sana on yksikön partitiivissa ja ottaa-verbin objektina. (Heroiini12) #3 herssiä kantsii 10 - 20 mg ottaa ekal kerral ja siitä nostaa annosta. Ettei tuu övereitä, sisään saa vaikka kuinka mut ulos niitä ei saa. Smäkki on erikoislaina, jonka kantasanana on englannin kielen heroiinia tässä yhteydessä tarkoittava slangisana smack (Oxford English Dictionary). Sanaa on ”suomalaistettu” muuttamalla a-foneemi ä:ksi ja c k:ksi sekä lisäämällä i-foneemi loppuun. Smäkki esiintyy viestissä 7, jossa sana on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. (Heroiini7) Toiseksi, tämä tavara tuli 'Sieltä' mistä hyvä smäkki tulee, eli ei todellakaan suomen sisältä eikä lähimaista. Kahdesti aineistossa kutsutaan heroiinia pelkän alkukirjaimen mukaan nimityksellä H tai hoo. Viestissä 14 kirjoittaja käyttää H-nimitystä yksikön partitiivissa ja puhekielisen rätkiä-verbin objektina. Verbinvalinnalla kirjoittaja viittaa suonensisäiseen käyttöön. Samassa viestissä esiintyy myös buprenorfiinin slanginimitys subu. Viestin 18 kirjoittaja puolestaan käyttää hoo-nimitystä yksikön partitiivissa ja kopulalauseen predikatiivina. Samassa viestissä esiintyy myös polle-sanan yksikön essiivimuoto. (Heroiini14) Kuninka kauan kannattaisi olla rätkimättä subuja ennen kuin rätkii H:ta? (Heroiini18) Joo on sitä hyvää suomessakin tullu vastaan mutta turhan harvoin. Ja noita fentanyyli settejä myyty pollena, mut vaikutuksen erottaa kyl et ei oo hoota. Hepokatti on hevosta morfofonologisesti muistuttava sana, joka kuitenkin tarkoittaa erästä hyönteislajia. Huumeidenkäyttäjien keskuudessa hepokatti on saanut uuden merkityksen heroiinin synonyymina. Hepokatti-sana esiintyy esimerkkiviestissä 1 liitepartikkelin –kin kanssa. Sana on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina. Samassa viestissä esiintyy myös kokaiinin slanginimitys kola. (Heroiini1) Tuota speedballii haluisin itsekin koittaa mutta ei ollut ikävä kyllä varaa sijoittaa rahaa kolaan, kun oli tuo hepokattikin melkoisen kallista. Heppa on varsinkin lasten kielessä yleinen hevosen nimitys, ja sanaa voidaan käyttää myös hevosvoiman puhekielisenä vastineena (Kielitoimiston sanakirja). Heppa heroiinin slanginimityksenä esiintyy aineiston keskusteluviesteissä kerran. Viestissä 9 kirjoittaja käyttää heppa-sanaa yksikön partitiivissa ja lauseen objektina. 58 (Heroiini9) Saksasta kun sai #3 heppaa niin juuri tuota apteekin sitruunahappoa käytin väsäämisessä enkä käyttäisi varmaan mitään muuta sitruunatuotteita IV-touhuissa. Taruhahmo Herkules on päätynyt heroiinin nimitykseksi varmasti siksi, että sanat muistuttavat toisiaan morfofonologisesti. Herkules-sanaa on käytetty esimerkkiviestissä 2, jolloin sana on yksikön partitiivissa ja lauseen objektina. (Heroiini2) Semi-riskaabeli kauppa, mutta tulipa hommattua 2g Herkulesta. 59 8 LSD- ja MDMA-aiheinen sanasto 8.1 LSD LSD:n yleisin slanginimitys aineiston keskusteluviesteissä on happo, jota on käytetty yhteensä kahdeksan kertaa 20 viestin joukossa. Happo-sanan alkuperä lienee LSD:n koko nimessä lysergihapon dietyyliamidi. Happo LSD:n slanginimityksenä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Happo-sana ei esiinny aineistossa muussa muodossa kuin yksikön partitiivissa. Viesteissä 3 ja 12 sana on ottaa-verbin objektina. Ottaa happoa -ilmauksen merkitys on siis ’käyttää LSD:tä’. Viesteissä 13 ja 18 puolestaan happo-sanan partitiivimuoto toimii kopulalauseen predikatiivina. (LSD3) Niin ja tässä on hyvä tietää että olen ottanut happoa viimeksi marraskuussa, eli tolea ei ole. (LSD12) Sain kuitenkin vaikutuksesta hyvän kopin ja pystyin sosialisoimaan ihmisten kanssa ilman että he tajusivat että olin ottanut happoa. (LSD13) Ihan ehtaa happoa ovat, mutta omasta mielestäni ei ehkä ihan hintansa väärti. Toisaalta noiden kohdalla ei voi mennä vipuun. (LSD18) Jooo, on miedompia ja vahvempia. Miedommat about 100ug ja vahvemmat juurikin suunnilleen 200ug ja on kyllä ihan aitoa happoa. :up: Viestissä 6 happo-sanan partitiivimuoto muodostaa lauseen subjektin yhdessä määränilmauksen kanssa. Viestin 12 kirjoittaja on tehnyt happo-sanasta johdoksen happomainen eli ’LSD:n kaltainen’. Uusi sana on viestissä monikon partitiivissa ja kopulalauseen predikatiivina. (LSD6) Vaan enpä todellakaan usko sitä että 225µg (söin siis 3kpl) happoa olisi aiheuttanut vain hyvin mietoja värikorostumia jota kesti n. 2 tuntia, ja sen jälkeen ei mitään. Odottelin vielä muutaman tunnin että jospa jotain tapahtuisi, vaan ei tapahtunut. (LSD12) Vaikutukset oli tosi happomaisia, mut musta tuntu että varsinainen huippu saavutettiin vastas siinä kahden tunnin kohdalla... Viestissä 2 kirjoittaja käyttää sitaattilainaa acid, joka on englantia ja tarkoittaa samaa kuin suomen sana happo (MOT Englanti Pro). Acid-sana on myös vääntynyt erikoislainaksi äsidi, jota käytetään viesteissä 6 ja 10. Erikoislainassa kantasanan aloittava a-foneemi on korvattu ä:llä ja sitä seuraava c-foneemi s:llä. Loppuun on lisätty muistakin erikoislainoista tuttu i-foneemi. 60 (LSD2) 1 Lappu molemmille oli ihan sopiva ilman kolmatta täysjärkistä joukossa ja vieraassa paikassa, ja näin vähillä lsd kokemuksilla. Seuraavalla kerralla ehkä 2 niin pääsee hieman paremmin acidin vietäväksi. (LSD6) Kyllä. Täyttä sontaa. Muka 75µg äsidiä olisi per lappu myyjän mukaan. (LSD10) Ei omia kokemuksia, mutta ~120µg pitäisi verrattain puhdasta äsidiä tosiaan olla. LSD nautitaan tyypillisesti postimerkin kaltaisista lapuista, joihin aine on kiinnittyneenä. Lappu- sana esiintyykin keskusteluviesteissä taajaan. Lappu tässä merkityksessään esiintyy myös Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä 3 sana on monikon nominatiivissa ja osana lauseen subjektia. Viestissä 4 lappu on yksikön partitiivissa ja yhdessä määränilmauksen kanssa puhekielisen skulata-verbin objektina. Viestissä 15 käytetään pidempää muotoa lappunen, joka on yksikön nominatiivissa ja osana lauseen subjektia. (LSD3) Nämä tietyn tahon "Alice In Wonderland"- laput ovat kyllä ihan täyttä hevonpaskaa. (LSD4) Itellä kyllä skulasi 2 lappua mainiosti, kuten muutamalla muullakin toverilla. Taitaa noitakin olla eri eriä liikkeellä. (LSD15) Mulle jäi kyllä tosi miedoksi tollanen Marilyn monroe lappunen muutama viikko sitten. LSD:n psykedeelistä käyttökokemusta kutsutaan huumeslangissa yleensä sanalla trippi. Kyseessä on erikoislaina, jonka kantasanana on englannin kielen sana trip ’matka’ (MOT Englanti Pro). Erikoislainassa lopun p-foneemi on kahdentunut ja sanan loppuun on lisätty i-foneemi. Trippi tässä merkityksessään mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä 13 kirjoittaja käyttää trippi- sanaa yksikön genetiivissä ja osana tarjota-verbin objektia. Viestissä 14 trippi on yksikön adessiivissa osana ilmausta olla tripillä. (LSD13) Vahvoista on kokemuksia. En nyt millään ilveellä muista makua, mutta olivat kyllä tavallisia suurempia. Puolikas tarjoaa miellyttävän, hieman tajuntaa laajentavan tripin lievillä visuaaleilla. (LSD14) Olen ollut nyt tripillä yli 30h, en muista muistoja tai mikä aika on, en ole nukkunut yhtään eikä ole hajua mikä olotila on nälkä ja mikä jano. Trippi-sana on toiminut kantasanana denonimaaliselle verbijohdokselle trippailla, jonka merkitys on ’käyttää LSD:tä’. Viestissä 8 kirjoittaja käyttää ensin trippi-sanan yksikön nominatiivia lauseen subjektina ja tämän jälkeen trippailla-verbin –mA-infinitiivin illatiivia, joka muodostaa lauseen predikaatin yhdessä lähteä-verbin kanssa. (LSD8) On nää monroet kyllä hyviä, tiistaina otin 3 lappua ja homma lähti erittäin miellyttävästi käyntiin shponglea kuunnellen, loppuillasta sitten tulikin kirjoteltua seiniin ja pöytään kuulakärkikynällä, jonka jälkeen trippi olikin jonkinmoista kauhua.. Ens kerralla taidan lähteä teltan kanssa metsään trippailemaan. 61 Viestissä 20 kirjoittaja käyttää slangiyhdyssanaa trippivahti. Sanalla tarkoitetaan seuralaista, jonka tehtävä on pitää silmällä LSD:tä käyttävää henkilöä tripin ajan. Samassa viestissä kirjoittaja käyttää myös sanoja happo ja lappunen ja ’mikrogrammaista’ tarkoittavaa sanaa mikkinen. (LSD20) Olin eilen trippivahtina ystävälle, kuka söi tuollaisen "Dr.seuss" 200mikkisen lappusen, oli kuulemma melko paikkansapitävä määrä ja aitoa happoa. Trippi-sanan vastineena käytetään myös suomen yleiskielestä tuttuja sanoja matka ja reissu. Viestissä 19 kirjoittaja käyttää matka-sanan yksikön illatiivimuotoa. Samassa virkkeessä esiintyy myös trippailla-verbi samoin kuin samaa tarkoittava verbi matkailla. Viestin 7 kirjoittaja käyttää reissu-sanaa yksikön nominatiivissa ja kopulalauseen subjektina. Sama virke sisältää myös sulkeissa reissu-sanan yksikön nominatiivimuodon. (LSD19) Joops, miulla on tarkoitus nyt sunnuntaina maistella ja matkata tollasella unicornilla, viimeksi pari kk sitten trippaillut, mut luottavaisin mielin oon matkalle lähdössä vaikka taukoa on ollut. (LSD7) Itellä toimii erinomaisesti nuo Alicet. Reissut ovat olleet aina sen 10-15 tuntia (2-4 lappua per reissu), mutta mitään voimakasta visuaalitykitystä en ole saanut aikaiseksi. Viestissä 14 kirjoittaja käyttää sanaa säikeissä eli säie-sanan monikon inessiivimuotoa. Sana tarkoittaa tässä muodossaan samaa kuin ’LSD:n vaikutuksen alaisena oleminen’. Ilmauksen päätyminen osaksi LSD-aiheista slangisanastoa liittynee jollakin tapaa LSD:n aikaansaamiin visuaalisiin reaktioihin. (LSD14) Olenko valumassa psykoosiin? otettuani 250mg otin aika säikeissä 2 lappua lisää ja pelkään etten herää elossa jos edes joskus nukahdan, millään ei ollut väliä ja olen hyvin hitaasti ehkä tulemassa takaisin, mutta en ole yhtään varma. 8.2 MDMA MDMA:lla on aineiston keskusteluviesteissä vain yksi slanginimitys: mämmi. Sana esiintyy 20 MDMA-aiheisen viestin aineistossa peräti 34 kertaa. Kyseessä on yleiskielen hieman MDMA- lyhennettä muistuttava sana, joka on saanut huumeslangissa uuden merkityksen MDMA:n synonyymina. Mämmi MDMA:n nimityksenä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä 1 kirjoittaja käyttää mämmi-sanaa kolmesti. Ensimmäisellä ja toisella kerralla sana on yksikön partitiivissa ja lauseen objektina. Kolmannella kerralla sana on yksikön elatiivissa ja osana rakennetta pitää taukoa jostakin. Samassa lauseessa kirjoittaja käyttää myös ekstaasin slanginimitystä esso. 62 (MDMA1) Hohhoh, tulipas torskeuksissaan vedettyä kolmen päivän benderi mämmiä. Siis ihan sitä ihtiään. -- Nyt tietää ainakin ottaneensa kunnolla mämmiä kun tyyliin kaikki erowidin luettelemat jälkioireet kummittelee edelleen. Ja varmasti tulevat vielä hetken kummittelemaankin. Saa pitää reilun tauon essoista ja mämmist kyllä nyt. Mämmi-sanan partitiivimuoto on aineistossa yleinen, kun kirjoittaja haluaa viitata MDMA:n käyttämiseen. Mämmi on tällöin lauseen objektina, ja tyypillisin verbi tällaisissa lauseissa on ottaa. Ilmaus ottaa mämmiä esiintyy viesteissä 3, 10, 12 ja 17. (MDMA3) Itse otin tuos kesäl tramal retardeja jtn 450mg, ja seuraavana iltana sitten mämmiä, around 110mg.. (MDMA10) Eli nyt kuuluukin kysymys että kuinka pitkä tauko olisi syytä pitää 650mg tramalidosen jälkeen jos aikoo ottaa mämmiä? Tramalit otin toissailtana noin klo 22.00. (MDMA12) Gimmakaveri joskus otti "unohduksissaan" mämmiä vaikka oli ssri kuurilla mutta mitään ei tapahtunut. (MDMA17) Huomenna täytetää vuosia ja meinaan ottaa mämmiä (140-180mg), mut sitä en vielä tiedä et misä. Viestissä 9 kirjoittaja käyttää mämmi-sanaa kahdesti, ja molemmilla kerroilla sana on yksikön elatiivissa. Ensimmäisellä kerralla elatiivimuoto esiintyy adverbiaalitäydennyksenä ilmauksessa tulla huono olo jostakin, ja toisella kerralla se on johtua-verbin rektionmukainen täydennys. Elatiivimuoto esiintyy myös viestissä 19. Lisäksi viestin kirjoittaja käyttää mämmi-sanan monikon inessiivimuotoa merkityksessä ’olla MDMA:n vaikutuksen alaisena’. (MDMA9) Itselle tulee huono olo mämmistä joka kerta. Annoksella ei väliä mutta lähtee jo vartissa pois. Tavallaan oppinut pitämään siitä, kertoo että kohta kolisee. Ja yksi juttu jota ei kyllä ollut ikävä ja jota en edes muistanut. Kitalaki on aivan perkeleen kipeä. Tapahtuuko tätä muilla? Pakko johtua mämmistä sillä tapahtuu vain seuraavana päivänä. Jotain niksejä miten saisi ehkäistyä? Syöminen aivan anaalista... (MDMA19) Joo, yksin on kiva maata sängyl halaillen tyynyä ja kuunnella musaa, ehkä käydä suihkussa mämmeissä. Mutta porukalla jossain mökillä kun ottaa, ehkä muitakin substansseja sekaan kuten LSD:tä niin onhan se paljon, paljon parempaa. Seura ja luonto tekee mämmistä todella paljon mukavempaa. Viestissä 17 kirjoittaja käyttää mämmi-sanasta johdettua teonnimeä mämmeily ja vastaavaa verbiä mämmeillä, joilla molemmilla viitataan MDMA:n käyttämiseen. Hän ilmaisee samaa asiaa myös ilmauksella mämmin napsiminen. (MDMA17) Luonnossa tuola metsässä voi pitkästyä(?), kun aktiviteetteja ei hirveesti kuitenkaa ole. Kuitenki se metsässä mämmeily kiehtois. Entä kun mämmiä ottaa päivällä, niin meneekö loppupäivä alakulos ja alavireisenä? -- Whats yo thing? Miten tykkääte mämmeillä, jos koko kämppä ei ole käytös ja mämmin napsiminen täytyy pysyy salas, ellei toinen tajua (jolloinka tälläkin kokemusta, eli no prob) 63 Mämmeily-johdos esiintyy myös viestissä 2. Samassa viestissä kirjoittaja käyttää myös vierasperäistä slangiyhdyssanaa MDMA-hitti, jonka osat hän on virheellisesti kirjoittanut erikseen. Sana tarkoittaa ’MDMA-annosta’. Viestin 4 kirjoittaja käyttää samantyylistä yhdyssanaa mämmihitti. Hitti on erikoislaina, jonka kantasana on englannin kielen sana hit. ’Huumeannos’ on eräs kyseisen sanan merkityksistä MOT Pro Englanti -sanakirjan mukaan, ja selityksen yhteydessä on tällöin tarkenne ”ark.”. (MDMA2) Kuinkahan kauan tuon yllämainitun mämmeilyn jälkeen olisi syytä pitää välipäiviä että tohtii ottaa tramadolia? Viimeisesti mdma hitistä siis nyt 6 vuorokautta. (MDMA4) Okei, eli kyllä varmaan uskaltaa jo ottaa huomenna Tramalia kun tulee kuitenkin viikko sitten täyteen viimeisestä mämmihitistä. Viestissä 6 kirjoittaja kutsuu leikkisästi pienen MDMA-annoksen aikaansaamaa kokemusta pieneksi mämmikutitteluksi. Viestin 16 kirjoittaja käyttää MDMA:n yliannostuksesta nimitystä mämmiöyskeet (vrt. engl. overdose ’yliannostus’). Viestin 18 kirjoittaja kutsuu mämmilaskuiksi tilannetta, jossa MDMA:n vaikutus lakkaa ja käyttäjän mieliala alkaa laskea. (MDMA6) Onks se sit se että mää haen sitä äärimmäistä kokemusta? En tyydy pieneen mämmikutitteluun vaan annan sen raiskata koko kehoa. (MDMA16) Kuumottelee vähän, kun itse olen joskus kuoseissa melkoisia mämmiöyskeitä rykinyt, ja tuntuu usein tosi ilottomalta ja harvoin saa erikoisempia kiksejä mistään... (MDMA18) Nyt aurikosena päivänä ois kiva ottaa vielä päivällä valosaan aikaa, mut meneek laskujen jälkee päivä iha plörinäks? Xanoreja on muutama mut ei niitä ny jaksais paria enempää ottaa mämmmilaskujen takia. 64 9 Bentsodiatsepiiniaiheinen sanasto 9.1 Klonatsepaami Klonatsepaamin ainoa slanginimitys aineiston keskusteluviesteissä on riva. Kyseessä on typistämällä muodostettu johdos lääkkeen yleisestä kauppanimestä Rivatril (Lääkeinfo: Rivatril). Riva-sana mainitaan 16 klonatsepaamiaiheisen viestin joukossa 23 kertaa. Riva tässä merkityksessään esiintyy myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä 9 kirjoittaja käyttää riva-sanaa peräti kahdeksan kertaa. Ensimmäisellä kerralla sana on monikon elatiivissa ja tuloslauseen aloittavana adverbiaalina. Toisella kerralla sana on monikon nominatiivissa ja lauseen subjektina. Kolmannella kerralla sana on yksikön partitiivissa alla- postposition kanssa. Rakenteella partitiivi + alla (vrt. genetiivitäydennys ilmauksessa pöydän alla) viitataan huumeslangissa tilanteeseen, jossa henkilö on jo jonkin aineen vaikutuksen alaisena ja päättää tämän jälkeen ottaa joko jotakin toista päihdettä tai uuden annoksen samaa ainetta. Tässä tapauksessa viestin kirjoittaja ottaa klonatsepaamia tai jotakin muuta bentsodiatsepiinia ennen Lyrica-lääkkeen nauttimista välttääkseen Lyrican aiheuttaman kouristelun. Neljännellä kerralla sana on niin ikään yksikön partitiivissa ja ilman-preposition täydennyksenä. Viidennellä kerralla riva-sana on monikon nominatiivissa ja lauseen subjektina. Samassa virkkeessä myöhemmin riva on jälleen nominatiivissa ja subjektina mutta tällä kertaa yksikössä. Seitsemännellä kerralla sana on monikon adessiivissa ja lauseenalkuisena adverbiaalina yhdessä määränilmauksen kanssa. Viimeisellä kerralla sana on monikon nominatiivissa ja eksistentiaalilauseen e-subjektina. Samassa viestissä kirjoittaja käyttää myös diatsepaamista typistettyä slangijohdosta pami ja Xanorista eli alpratsolaamista nimitystä sanori. Riippuvuutta bentsodiatsepiineihin hän kutsuu sanalla bentsokoukku. Lyrica-lääkkeestä hän käyttää slanginimitystä lyyti (Lääkeinfo: Lyrica). Benjamin puolestaan tarkoittaa bentsodiatsepiinia. (Klonatsep9) Rivoista on tullu lekureille nykysin joku yleisbentso heti oksatsepaamin jälkeen.. Outoa sinänsä että aika helvetin vahva bentso kyseessä periaatteessa. Mut paras bentso yleiskäyttöön mun mielestä, pamit ehkä yhtä hyvää lääkkeenä. Rivat vie TOSI tehokkaasti kaikki krampit yms. pois. Ite jos syön Lyricoita ni pitää aina olla rivaa tai edes jotain muuta benjaminia alla, koska alan kouristelee muuten. Ihan joku 0,5mg rivakin auttaa tohon kramppailuun, mulla sitä tulee niin helposti vähän kaikesta. 65 (Enkä ole epileptikko, vaan doupeista saan noit kramppeja. Lyrica ja Tramal pahimmat. Jos syön 900 mg lyytii ilman rivaa niin tietää et kouristelen jossai vaihees, ellei oo topicin aiheessa olevaa lääkettä veressä.) Mä luulen et rivat aiheuttaa ihan yhtä kovan bentsokoukun ku sanorit, mut riva on kyl parempi lääke. Mä syön n. 4 mg päivässä ja ei ahdista erityisemmin, kun ne vaikuttaa. (Joskus siis otan vaan 3 mg tms jos jeesaan kavereit jne. Siksi tuo noin 4 mg.) 2 x 2 mg rivoilla menee päivät hyvin mut yöks meinaa tulla ahistuksia, siks tarttisin ehkä jonku millin lisää tai ne stellat joita söin 4 vuotta niin takaisin. ._: Se ei ole vaan mahdollista enää. Nykyisin outoa kyllä syön bentsot ihan oikein, tuossa on ollut 3 päivän rivat ja en ole syönyt kuin juuri sen mitä tarvin. Ennen oisin syöny kaikki heti. Esimerkkiviestissä 11 kirjoittaja käyttää riva-sanaa monikon nominatiivissa ja kopulalauseen subjektina. Viestissä 12 sana on yksikön partitiivissa ja käyttää-verbin objektina. Viestissä 14 sana on monikon inessiivissä ja osana eksistentiaalilauseen aloittavaa lokatiiviadverbiaalia. (Klonatsep11) Tuskin rivat on immuuneja toleranssiin, mutta voin omien kokemuksieni perusteella kompata, että se kasvaa kyllä erittäin hitaasti. (Klonatsep12) Olen 1-2mg rivaa silloin tällöin käyttänyt ahdistukseen onnistuneesti. Mutta, mikähän mahtais suunnilleen olla sopiva viihdekäyttö annos? (Klonatsep14) En tiedä, mutta ihan selkeesti näissä rivoissa jotain eroa on. 9.2 Alpratsolaami TAULUKKO 14. Alpratsolaamin slanginimitykset aineiston keskusteluviesteissä. Nimitys Esiintymä (14 viestin joukossa) Xanttu 3 Telari 8 Äxä, äksä 2 Alpo 4 Xanttu on johdos alpratsolaamin yleisestä kauppanimestä Xanor. Sana muistuttaa myös yleistä miehen nimeä tai lempinimeä Santtu. Xanttu Xanor-valmisteeseen viittaavana slangisanana mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä 3 kirjoittaja käyttää xanttu-sanaa monikon partitiivissa ja osana lauseen objektia. Viestissä 4 xanttu-sana esiintyy monikon elatiivissa. Samassa virkkeessä viestin kirjoittaja käyttää klonatsepaamista sanaa riva ja bentsodiatsepiineista sanaa bene. Viestin 6 kirjoittaja käyttää alpratsolaamin aikaansaamasta päihtymystilasta slangiyhdyssanaa xanttupöhnä. Yhdyssanan molemmat osat ovat tyyliltään arkisia ja puhekielisiä sanoja. Viestissä käytetään myös telari-sanaa. (Alprats3) Mutta tosiaan mukaan tarttui 1mg Depotti Xanttuja. 66 (Alprats4) Vedetään nyt tällasena yhteenvetone mieipiteeni xantuista, että jos 2mg rivoja ei ois keksitty, niin lempi bene ois xanor. (Alprats6) Eilen päiväl otin 3 mg telareina ja vielki tuntuu tietynlaine xanttupöhnä. Telari-sanalla tarkoitetaan pitkävaikutteista alpratsolaamivalmistetta. Aineiston keskusteluviesteistä voi päätellä, että huumeidenkäyttäjät käyttäisivät mieluummin nopeavaikutteisia tabletteja, jotka lienevät päihdekäytössä tehokkaampia. Telari-sana on –Ari-johtimella muodostettu johdos sanasta telaketju. Sillä puolestaan viitataan kyseisen lääketabletin telaketjumaiseen ulkomuotoon. Telari- sanan merkitys on selitetty myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä 7 kirjoittaja käyttää telari-sanaa kahdesti. Molemmilla kerroilla sana on monikon partitiivissa ja kopulalauseen predikatiivina. Viestissä 8 telari-sana esiintyy kolmesti. Ensimmäisellä kerralla sana on monikon partitiivissa ja saada-verbin objektina. Toisella kerralla muotona on jälleen monikon partitiivi, ja sana seuraa olla-verbiä omistuslauseessa. Kolmannella kerralla telari-sana on monikon inessiivissä ja eksistentiaalilauseen aloittavana lokatiiviadverbiaalina. Viestin kirjoittaja käyttää myös slangisanaa lätkä. Se tarkoittaa levyä, johon lääketabletit on kiinnitetty. (Alprats7) Miten muuten, onko noita telareita teidän mielestä liikkeellä enemmän kuin 0,5 tai 1 mg nopeita? Tuntuu että aina vain ois telareita tarjolla. (Alprats8) Niin luulis. Hitto kun haluisin 0,5 mg tai 1 mg xanoreita lätkissä mutta täällä saa vain telareita joka tuutista, ainakin kolme tyyppiä joilta sais xanoreita mutta kaikilla on just telareita. Kyl on taas ongelmat. :D Ja tiedän, telareissa on jakoviivat mutta ne kun ei ole lätkissä. Äxä ja äksä ovat lyhyitä slangisanoja. Näitä sanoja käytettäessä viitataan Xanor-lääkkeeseen pelkästään lääkkeen nimen alkukirjaimella. Ne muistuttavat heroiiniaiheisissa viesteissä esiintyneitä H- ja hoo-slanginimityksiä. Viestissä 1 kirjoittaja käyttää äxä-sanaa yksikön partitiivissa. Sana esiintyy määränilmausten kanssa osana transitiivilausetta. Viestin 2 kirjoittaja käyttää äksä-sanaa niin ikään yksikön partitiivissa ja määränilmauksen kanssa vaillinaisessa lauseessa. (Alprats1) Söin pari kolme vuotta sitten Alpratsolaamia reseptillä kolme ykköstä nopeeta äxää per päivä. (Alprats2) 50-100 milliä äksää? :shock: Alpo on yleinen miehen nimi, joka huumeidenkäyttäjien slangissa on saanut uuden merkityksen alpratsolaamin nimityksenä. Alpon kantasanana on joko lääkeaineen nimi alpratsolaami tai erään alpratsolaamilääkkeen kaupallinen nimi Alprox (Lääkeinfo: Alprox). 67 Esimerkkiviestissä 14 kirjoittaja käyttää alpo-sanaa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla sana on yksikön partitiivissa osana omistuslausetta. Toisella kerralla sana on yksikön nominatiivissa ja lauseen subjektina yhdessä tarkentavan ja artikkelimaisen se-pronominin kanssa. Viestin 4 kirjoittaja käyttää slangiyhdyssanaa alpopulveri, jolla hän tarkoittaa jauhemuotoista alpratsolaamia. (Alprats14) Mulla on joskus reilu vuosi sitten viimeksi ollut alpoa nestemäisessä muodossa. Oli läpinäkyvää ja muistaakseni suht. viskoosista. Maku tuttu turvallinen, herkullinen xanor, varmaan itsekin tunnistat? Mitään 100 % varmaa tapaahan sulla ei ole todeta ainetta aidoksi oikeaksi alpratsolaamiksi, mutta on kait olemassa jotain testkittejä mitkä tunnistaa xanorin. Mut en oo tost ihan varma. Sit voit koittaa selvittää sun kaveriltas, et mihin se alpo on liuotettu, ja miettiä miten voisit selvittää onko liuottimen ja väitetyn sellaisen ominaisuudet yksi yhteen. (Alprats4) Joskus frendillä oli hieman diatsepaami pulveria ja senkin kanssa sai tarkkana olla, puhumattakaan jostain alpopulverista. :shock: 68 10 Muuta huumeslangia Aineiston keskusteluviesteissä on myös sellaisia huumeiden slanginimityksiä, jotka viittaavat johonkin muuhun huumeeseen kuin siihen, mistä kyseisessä viestiketjussa keskustellaan. Olen koonnut niitä alalukuun 10.1. Alaluvussa 10.2 erittelen muuta huumeaiheista slangisanastoa. Tämä sanasto liittyy useimmissa tapauksissa huumeisiin ja niiden käyttöön yleisesti ennemmin kuin johonkin tiettyyn aineeseen. 10.1 Muut huumeiden slanginimitykset Aineiston muut kuin kannabisaiheiset viestit sisälsivät kaksi sellaista kannabiksen slanginimitystä, joita ei kannabisaiheisissa viesteissä ole käytetty. Viestissä Kokaiini17 kirjoittaja käyttää kannabiksesta sanaa ganja. Kyseessä on sitaattilaina englannin kielen ’kannabista’ tarkoittavasta sanasta. Englantiin ganja-sana on puolestaan päätynyt hindistä. (Oxford Dictionary.) Samassa viestissä käytetään myös sanaa sniffailla, jolla tarkoitetaan kokaiinin tai jonkin muun huumeen käyttöä nasaalisesti. Sniffailla on lainasana, jonka kantasanana on englannin verbi sniff ’nuuhkia, nuuhkaista’ (MOT Pro Englanti). Viestin kirjoittaja käyttää myös MDMA:n slanginimityksiä madma ja madame. Molemmat ovat johdoksia, joissa on käytetty kantasanana MDMA-lyhennettä. Madame-sanalla on myös yleiskielinen merkitys ’rouvaa’ tarkoittavana sanana. Alkoholista kirjoittaja käyttää typistettyä muotoa alko, ja LSD:tä hän kutsuu aiemmin mainitulla happo-sanalla. Sanat ganja, sniffailla, madma ja madame näissä merkityksissään löytyvät myös Urbaanista sanakirjasta. (Kokaiini17) Tämä on noussut kyllä kerralla mun top-4 päihteisiin, kun olen tätä nyt viime viikkoina satunnaisesti juhliessa maistellut. Aivan hiton smoothia tavaraa, onneksi ei ole tarvinnut maksaa. Ei nyt sinällään aiheuta mitään pahoja laskuja itselle, mutta kyllähän tuota tekis aika tiuhaan lisää sniffailla. Todettu hyväksi ainakin yhdistettäessä alkoon ja ganjaan, sekä madmaan. Happoakin oli joskus mixissä mukana mukana, mutta sen kanssa yhteisvaikutuksesta en oikeen osaa sanoa, koska tällöin oltiin jo pahasti sekakäytön syvässä suossa :P . Mut joo siis varsinkin madamen kaa morjestaa. Viestissä Buprenorfiini17 kirjoittaja kutsuu kannabista peruslätkäksi. Arvioin, että sana lätkä sellaisenaan on tässä varsinainen kannabiksen nimitys, ja perus-etuliitteellä kirjoittaja korostaa kannabiksen yleisyyttä ja suhteellista vähähaittaisuutta verrattuna buprenorfiiniin ja muihin vahvempiin huumeisiin. Lätkä-sanalla on siis huumeslangissa kaksoismerkitys kannabiksen ja lääkelevyn nimityksenä. Lätkä-sanan huumemerkitys mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. 69 Samassa viestissä kirjoittaja käyttää amfetamiinista metaforaa nopsa, jolla viitataan amfetamiinin piristävään ja keskushermostoa kiihdyttävään vaikutukseen. Kylmäkalkkuna taas on suora käännös englannin kielen käsitteestä cold turkey ’huumeiden käytön äkkilopetus’ (MOT Pro Englanti). (Buprenorfiini17) Kylmäkalkkuna ensi viikolla, tosin tramadolia ja kodeiinia sallin itselleni. Ehkä myös tarvittaessa nopsaa jotta saa muutamia pakollisia hommia hoidettua. Bupre on saatava lopetettua, muuta vaihtoehtoa ei ole. -- PS. Nuoret, älkää koskeko bupreen. Pysytelkää siinä peruslätkässä ja viikonloppukännäilyssä. Opiaateista käytetään keskusteluissa usein yleisnimitystä opparit. Kyseessä on denominaalinen nominijohdos, jossa opiaatit-kantasanasta on muodostettu uusi sana –Ari-johtimen avulla. Viestissä Buprenorfiini11 opparit-sana on hankkia-verbin partitiiviobjektina. Viestin kirjoittaja käyttää myös bentso-sanaa, joka on typistämällä muodostettu bentsodiatsepiinin nimitys. Sekä oppari että bentso näissä merkityksissään mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. (Buprenorfiini11) Jos kaks viikkoo ilman tuntuu mahdottomalta ajatukselta, niin hakeudu korvaushoitoon tai jatka vaan entiseen mallii päivittäin. Tolla tavalla vaan kiusaat ittees. Jos tossisas haluut lopettaa ja tehä sen kotikonstein, niin hanki lievempiä oppareita, bentsoja ja tarvittaes viel lyricoita tarpeeks joita sit alat tiputtaa. Tramadoli on lääke- ja päihdekäytössä yleinen opioidi, joka Suomessa tunnetaan yleensä nimellä Tramal (Lääkeinfo: Tramal). MDMA-aiheisissa keskusteluviesteissä käsiteltiin tramadolin ja MDMA:n yhteisvaikutuksia. Viestissä MDMA5 kirjoittaja käyttää tramadolista slanginimitystä tramsu. Viestin MDMA12 kirjoittaja käyttää tramadolista kuuluisaan elokuvahahmoon viittaavaa rambo-sanaa, joka toistuu viestissä kahdesti. Viestissä MDMA14 käytetään sanaa trampo, joka on ikään kuin välimuoto kahdesti edellisestä. Kaikkien tramadolin slanginimitysten kantasanana on tramadoli tai Tramal. (MDMA5) eikös tramsuja voi ottaa millon vaan mämmin jälkeen kuhan ne on laskenut, mutta toisinpäin pitää olla mielellään pari päivää väliä? (MDMA12) Ei se folio oikeastaan enää niin tiukalta tunnu koska sitten kun ajattelin mämmin tyyppailla niin aikaa ramboista on jo yli 2vrk. Eli luulis että ei nyt mitään letaalia ainakaan tapahdu. Bluelightistä lueskelin että joku sanoi ottaneensa mämmiä jo heti kun alkoi tuntua että rambot laskivat. Eli n. 9 tunnin päästä. (MDMA14) Juu niin itsekin jostain lueskelin että tärkeämpää on olla ottamatta muutamaan päivään trampoja ennen mämmi kuin se että kuinka nopeasti ottaa niitä mämmin jälkeen. Fentanyyli-nimisestä opiaatista käytetään viestissä Oksikodoni6 slanginimitystä fentis (Päihdelinkki: Fentanyyli). Sana on muodostettu fentanyyli-kantasanasta uusissa puhekielisissä sanoissa yleisen –is-johdoksen avulla. Viestin Heroiini20 kirjoittaja nimittää samaa ainetta sanalla fenta, joka on muodostettu samasta kantasanasta, mutta metodina on ollut typistäminen. Fenta-sana esiintyy viestissä osana yhdyssanoja tutkarifenta ja fentalaastari. Tutkari on synonyyminen johdos 70 kantasanalleen tutkimuskemikaali. Tutkimuskemikaalilla tarkoitetaan tässä yhteydessä uutta, jotakin tunnettua lääke- tai huumausainetta mukailevaa ainetta, jota viranomaiset eivät ole (vielä) luokitelleet kielletyksi aineeksi. (Oksikodoni6) Fentiksen kanssa heräsin lattialta samalla tavalla henkeä haukkoen, olin kaatunut tietokoneella ollessa toimistotuolilla. Ei mitään hajua kauan olin ollut tajuttomana. Eli kyllä, vaarallisia aineita nämä täysagonistit. Fentiksen kanssa oli fenatsepaamia ja pregabaliinia vielä alla, oksikodonin kanssa diatsepaamia ja pregabaliinia, heroiinin kanssa flubromatsolaamia ja pregabaliinia. Niin ja tarkennuksena IV:nä kaikki opioidit. (Heroiini20) En noista tutkarifentoista niin tiedä mut oon melko varma että oon jotain tällästä saanu hepona pari kertaa, se olo muistutti eniten fentalaastarista eroteltua vetoa. Viestissä Oksikodoni19 kirjoittaja käyttää slangiyhdyssanaa metkuhoito. Sillä hän tarkoittaa metadonikorvaushoitoa. Metadoni on opiaattilääke, jota käytetään yleisesti opiaattiriippuvaisten potilaiden korvaushoidossa. (Lääkeinfo: Metadon.) Sana metku metadonin nimityksenä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Huomioitavaa on, että samassa yhteydessä metku mainitaan myös eräänä metamfetamiinin nimityksenä. (Oksikodoni19) edittiä: tää kaveri keltä sain nää contit on metkuhoidossa ja kyllä hänellä ne toimivat, tosin käyttötapa on i.v mikä tässäkin aineesta tekee tavallaan eriaineen... Aiemmin mainitut alpo ja Santtua muistuttava xanttu eivät ole ainoita tapauksia, joissa huumeslangi on saanut inspiraatiota suomalaisista etunimistä. Viestissä Klonatsep14 kirjoittaja käyttää kahdesti slangisanaa teemu, jolla hän viittaa buprenorfiinia sisältävään Temgesic-lääkkeeseen. Samassa viestissä hän käyttää useasti myös pami-sanaa, joka on johdos diatsepaami-nimisen bentsodiatsepiinin brändinimestä Diapam. (Lääkeinfo: Temgesic, Diapam.) Viestin Oksikodoni13 kirjoittaja puolestaan kutsuu ekstaasitablettia eemeliksi. Samassa yhteydessä hän käyttää alkoholista typistettyä muotoa holi. (Klonatsep14) Oon ite ihminen joka aina vähän naureskelee näille "0.4mg teemut toimii kovempaa kuin sama määrä subua", tai että "5mg pamit ei toimi yhtä hyvin kuin sama määrä 10mg pamia". -- Omien kokemusten perusteella on ihan selvästi eroa 0.5mg ja 2mg rivatrileillä, siis vaikka olisi nautittu sama milligramma määrä. Minkään muun lääkeaineen kohdalla en ole samaa huomannut. Itellä toimii subu ihan yhtä hyvin kuin teemut tai 5mg pamit yhtä hyvin kuin sama määrä 10mg pameja jne. Jännä juttu. (Oksikodoni13) (Muu hyödyllinen viesti: Kertokaapas viisaammat miten nää toimii holin ja muiden kanssa? Otin tossa puolikkaan eemelin ja mietin että jos popsis muutaman tämmösen 10mg kaljan kanssa.) Psykedeelejä kutsutaan huumeslangissa usein deeleiksi. Kyseessä on typistämällä muodostettu slangijohdos. Viestissä MDMA8 kirjoittaja käyttää deeli-sanaa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla 71 sana on osana yhdyssanaa deelipää, joka tarkoittaa psykedeelejä usein ja mielellään käyttävää henkilöä. Toisella kerralla deeli-sana on monikon inessiivimuodossa. (MDMA8) Moni deelipää kyl tuntuu lopettavan aina monesti just sen takia, että alkaa bodyloadit tuntuun kovilta ja varsinkin alkaa karttaan isoja annoksia. En tiiä meneeks mämmissä näin. Deeleissä ja mämmissä kyllä pystyy esim nostaan tolen tosi hurjiin kyllä. Piristeistä eli stimulanteista käytetään vastaavaa typistettyä johdosta stimut. Viestissä Amfetamiini16 stimut-sana on nominatiivissa ja osana lauseen subjektia. Viestin Kokaiini13 kirjoittaja käyttää stimut-sanaa elatiivissa tykätä-verbin rektiovaatimusten mukaisesti. (Amfetamiini16) Siis tähän mennes aina uskonu et amfe tai stimut ylipäätänsä näkyis tosi vähän aikaa kaikis testeis. Onneks tätä kautta sai virheelliset tiedot korjattua sillä oon monelle tuttavalle levittäny ihan väärää tietoa aiemmin. (Kokaiini13) Sinänsä en ite tykkää stimuista, mut on puhdas kola omasta mielestäni parasta stimulanttia. Huumausaineiksi luokiteltavia reseptilääkkeitä, erityisesti bentsodiatsepiineja, nimitetään keskusteluissa ryyneiksi. Kyseessä on yleiskielestä tuttu elintarvikkeisiin viittaava sana, joka huumeidenkäyttäjien keskuudessa on saanut uuden merkityksen. Ryyni slangimerkityksessään mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä Alprats3 ryyni-sana esiintyy monikon genetiivissä ja viestissä Alprats12 monikon nominatiivissa. (Alprats3) Itte pitkästä aikaa sain Xanoreita käsiini vaikka en niistä niin erityisemmin ole pitänyt tähän asti. Nyt sitten tuli tuossa eilen laatallinen hankittua kun "halvalla sain" en oikeen noiden ryynien hinnasta nykyään tiedä. (Alprats12) Itse syön Xanoria, sekä normitelareita että depotteja. Hienosti on auttanut bisseputkeen. Silti mun tole on tosi korkea, mutta siksi ryynit loppuvatkin aikaiseen, jolloin olen kokonaan ilman bentsoja jopa pari kuukautta, mutta vieroitusoireita ei tule. 10.2 Muuta huumesanastoa Huumeista käytetään aineiston keskusteluviesteissä muutamaan kertaan yleisnimitystä doupit. Kyseessä on erikoislaina, jonka kantasanana on englannin kielen sana dope ’kama, aine, pilvi’ (MOT Pro Englanti). Doupit-sanalla tarkoitetaan nimenomaan huumausaineita, ei dopingaineita. Esimerkkiviestissä Buprenorfiini6 kirjoittaja käyttää doupit-sanaa nominatiivissa ja totaaliobjektina. Sanan yksikkömuoto douppi huumeen nimityksenä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestin MDMA8 kirjoittaja käyttää doupit-sanaa elatiivissa tykätä-verbin rektiovaatimusten mukaisesti. (Buprenorfiini6) Siis muut doupit tuli jätettyä kokonaan, seulojen takia tietty. 72 (MDMA8) Musta tuntuu, että monesti nykyään mun keho on yliherkkä kaikille sivuvaikutuksille ja taas ne ns SIISTIT vaikutukset puuttuu lähes kaikista doupeista paitsi opiaateista (niistäkin jossain määrin). Tai oikeastaan, että ne siistit vaikutukset jää kaiken negatiivisen alle. Huumeet – samoin kuin lailliset päihteet – voidaan jaotella kahteen pääryhmään: ”nopeisiin” ja ”hitaisiin”. Ensiksi mainitut (engl. uppers, mm. piristeet) toimivat kiihdyttävästi ja innostavasti, kun taas jälkimmäiset (engl. downers, mm. opiaatit ja bentsodiatsepiinit) ennemminkin rauhoittavat, lamaavat ja rentouttavat (MOT Pro Englanti). ”Hitaita” huumeita kutsutaan suomen huumeslangissa jarruiksi. Se näkyy jo Psychoactive Vault -keskustelupalstan erään alafoorumin nimessä Jarrut ja sedatiivit. Jarru-sanan huumemerkityksiin viitataan myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä Oksikodoni5 kirjoittaja käyttää jarrut-sanaa genetiivissä. Viestissä Amfetamiini35 jarrut-sana on partitiivissa ja objektin kaltaisena jäsenenä vaillinaisessa lauseessa. Viestin kirjoittaja käyttää myös valveuni-sanasta –Ari-johtimella muodostettua slangijohdosta valvari. (Oksikodoni5) Tiedän lukemattomia ihmisiä jotka on kuollut tällä tavalla. Olkaa varovaisia tän aineen kanssa, kuten muidenkin vahvojen jarrujen, kuten Morfiinin, oksikodonin, fentanyylin ja heroiinin. (Amfetamiini35) Vaikutus kuitenkin jää jonkin verran vajaaks kun ottanut jarruja eilen ja tänään runsaasti mutta kyl tää mut herätti ihan pystyyn kun tuli valvareitakin vedeltyä tuossa päivästä jo. Aineistossa esiintyy huomattavan usein sana tole, joka on typistämällä muodostettu sana ja tarkoittaa samaa kuin kantasanansa toleranssi. Tole toleranssin nimityksenä esiintyy myös Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä Klonatsep10 kirjoittaja käyttää tole-sanaa monikon partitiivissa ilman-preposition täydennyksenä. (Klonatsep10) Kyllä itselläni on aina kasvanut Rivatriliin toleranssi, enkä kyllä ymmärrä miksei muka kasvaisi. Miten niin toleranssia kasvattamaton? -- Ja kuka helvetti syö 3x2mg päivässä ilman toleja? Viestissä Oksikodoni2 kirjoittaja käyttää erikseen sanoja tole ja kestotole. Ensimmäinen viittaa lyhytaikaiseen toleranssiin ja toinen pitkäaikaiseen, joka ei poistu, vaikka pitäisi aineen tai aineryhmän – tässä tapauksessa opiaattien – käytöstä pitkänkin tauon. Viestin LSD18 kirjoittaja käyttää toleranssin puutteesta tai hyvin matalasta toleranssista slangiyhdyssanaa nollatolet. Viestissä Klonatsep9 samasta asiaa ilmaistaan sanalla toleton, joka on muodostettu lisäämällä tole- sanaan –tOn-johdin. Viestissä Kannabis58 kirjoittaja kertoo pitäneensä toletauon laskeakseen toleranssiaan kannabikseen. (Oksikodoni2) Opioideihin on tolea ja kestotoleakin vaikka olisi käyttämättä jonkun aikaa tai jos käyttää uutta aiemmin testaamatonta opioidia (heroiini, fentanyyli, U-47700). (LSD18) Itselläni yksi mieto saa aikaan pieniä vaikutuksia ja kahdella samaisella lapulla sain itse jo miellyttävästi visuaaleja ja oli muutekin hyvin toimivaa. Mainittaen että nämä vaikutukset lähes nollatoleilla. 73 (Klonatsep9) Olen nähnyt kun toleton ihminen söi 2 tai 3 rivaa ja oli aivan töttöröö. (Kannabis58) Itsellä meni 2 vuotta päivittäin hiisaillessa, ehkä kaksi kertaa pidin viikon toletauon. Kuosi-sana tarkoittaa huumekeskusteluissa päihtymystilaa, usein voimakasta sellaista. Yleiskielessä kuosille on useita merkityksiä. Kielitoimiston sanakirjassa luetelluista merkityksistä kuvainnollinen Joukkueen puolustuspeli on hyvässä kuosissa eli ’hyvällä tolalla’ lienee lähimpänä sitä merkitystä, jonka sana huumeidenkäyttäjien keskuudessa on saanut. Kuosin päihtymykseen viittaava merkitys mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä Alprats2 kuosi-sana esiintyy yksikön nominatiivissa ja kysymyslauseen päättävänä subjektina. Viestin Amfetamiini39 kirjoittaja käyttää slangiyhdyssanaa pirikuosi, jolloin kyse on nimenomaan amfetamiinin aiheuttamasta päihtymystilasta. Viestissä MDMA8 kirjoittaja käyttää denominaalista verbijohdosta kuosata, joka on johdettu kuosi-sanasta. Verbi on viestissä yksikön kolmannen persoonan perfektissä. Viestin kirjoittaja käyttää myös henkilöön viittaavaa nominijohdosta kuosaaja, jonka kantasanana on samassa viestissä käytetty kuosata-verbi. (Alprats2) 50-100 milliä äksää? :shock: millane oli kuosi? (Amfetamiini39) Yhen illan juttuihin kova pirikuosi ei siis ainakaan mulla oo hyvä idea. (MDMA8) Toisaalta. Tää mun teoria ei tunnu pitävän siinä mielessä paikkaa yhtään, että, kun katon joitain kuosaajia jotka on yhtä paljon varmaan kuosannut niin ne ei tunnu saavan niin radikaalia muutosta monissa fiiliksissä, etten sit tiiä. Huumeiden käyttöannoksista kirjoittajat käyttävät sitaattilainaa dose ’annos’ (MOT Englanti Pro). Viesteissä LSD7 ja Oksikodoni16 dose-sanaa käytetään monikon nominatiivissa ja lauseen subjektina. Viestissä Oksikodoni18 sana on yksikön nominatiivissa ja kopulaaluseen predikatiivina. Viestin Amfetamiini22 kirjoittaja käyttää käsitettä redosetus ’uudelleenannostelu’. (LSD7) Itellä toimii erinomaisesti nuo Alicet. Reissut ovat olleet aina sen 10-15 tuntia (2-4 lappua per reissu), mutta mitään voimakasta visuaalitykitystä en ole saanut aikaiseksi. En oikeastaan millään psykedeelillä vaikka doset ovat vaihdelleetkin. (Oksikodoni16) Toleranssit korkealla. 840mg oksikodonia meni kolmessa päivässä; ensin 200mg, sitten 320mg ja taas 320mg. 200mg ei oikein futannut, jälkimmäiset 320mg doset toimi ihan ok. (Oksikodoni18) Ei tuu laskuja, fine ottaa ennen duunipäivää. Alota jostain 15-20mg, joillekin se on jo aluks kunnon dose, kun taas ite (isohko mies) tarvitsin 40mg ekalla kerralla. (Amfetamiini22) Sit seuraavana päivänä alkaa sellainen lähes pakottava redosetus himo lähtemään ja alkaa käyttö oleen tasaista ja ihan jees meininkiä. Sit voikin tehä jotain mukamas rakentavaa. 74 Erityisesti stimulantti- ja opiaattiaiheisissa keskusteluissa käytetään paljon suonensisäiseen käyttöön (ns. IV-käyttö) liittyvää slangisanastoa. Suonensisäisiä annosteluja kutsutaan usein vedoiksi. Vetojen huumemerkitys esiintyy myös Urbaanissa sanakirjassa. Viesteissä Amfetamiini36 ja Amfetamiini37 vedot-sana on nominatiivissa ja lauseen subjektina. Verbeinä näissä lauseissa ovat vetää ja ottaa. Viestissä Oksikodoni6 vedot-sana on genetiivissä ja jälkeen-postposition täydennyksenä. (Amfetamiini36) ei vaan nimenomaan toisinpäin että vaikka on dokailemassa ja vetää vedot ni sit saattaa olla sama bisse kädessä parikin tuntia. (Amfetamiini37) Yleensä itelläki bisset jää juomatta , kun vedot ottaa. (Oksikodoni6) Otin 200mg oksikodonia 16h sisällä ja tipahdin viimeisten vetojen jälkeen sohvalle. Heräsin täsmälleen samasta asennosta 5 tuntia myöhemmin kaukosäädin edelleen kädessä. Hiha-sana eri muodoissaan on huumeslangissa yleinen metafora, jolla viitataan suonenisäiseen käyttöön. Taustalla lienee se, että pistoskohtana käytetään tyypillistä käden sellaisia alueita, jotka peittyvät paidan tai takin hihan alle. Eniten hiha-sanasta käytetään yksikön illatiivimuotoa. Viestin Kokaiini8 kirjoittaja käyttää ilmausta heittää hihaan. Viestissä Oksikodoni15 kirjoittaja käyttää illatiivimuodon lisäksi slangiyhdyssanaa hihahomma. (Kokaiini8) Mä en kans saanu koksusta juuri mitään irti... tosin minähän fiksuna tyttönä heitin sitä hihaan, mikä ei taida olla paras tapa nauttia tätä päihdettä. (Oksikodoni15) Itsellä myös tapana ottaa oxy aina iiveenä, mutta niitä harvoja päihteitä jota otan hihahomman lisäksi myös aina syömällä kylkeen, eli jotain 40-60mg aina oraalisesti ja loput hihaan, nostaa kivasti vaikutus aikaa kun tekee näin :up: Hihan ohella tärkeä suonensisäiseen käyttöön viittaava metafora on ränni. Aineen kulkeutuminen verenkiertoon vertautuu tällöin veden kulkeutumiseen vesiränniä pitkin. Viestissä Kokaiini20 ränni- sana esiintyy yksikön illatiivissa laittaa-verbin rektiovaatimusten mukaisesti. Samassa viestissä kirjoittaja myös käyttää kahdesti ränni-sanasta johdettua verbiä rännätä ’käyttää suonensisäisesti’. Kyseisestä verbistä puolestaan on johdettu substantiivi rännääminen, joka esiintyy viestissä Buprenorfiini7. (Kokaiini20) :roll: Jos te neropatit aiotte kolaa rännätä, niin huomiokaa että se sitten kirvelee ja kutistaa verisuonet aikaste nopeasti. Sitte sitä pitäis olla lyömässä lisää jonkun 20.min. välein. Onnistuu muuten helvetin huonosti kun suonet on pienenä. 75 Tutustukaa kolan valmistukseen, ja miettikää haluatteko varmasti rännätä niitä jäämiä. Ei sillä, suomessahan toi on lähinnä jatkeita. Kola on tarkoitettu nenään, ja crack keuhkoihin. Ränniin voi sitten laittaa muita aineita, jotka on sinne tarkoitettu. :left : (Buprenorfiini7) Ja varsinkin pillereiden rännääminen ei ole terveellistä, mutta toisaalta ei ole niiden nokittaminenkaan. Urbaanissa sanakirjassa mainitaan verbi rännätä merkityksessä ’käyttää huumeita/lääkkeitä suonensisäisesti ruiskun ja neulan avulla’. Sen sijaan ränni-sanan määritelmien yhteydessä huumeita ei mainita, ja rännin kerrotaan tarkoittavan ’monen päivän alkoholiputkea’. Sama sana esiintyy siis sekä huume- että alkoholislangissa, mutta merkitys on täysin eri. Huumeiden käyttämisestä nenän limakalvojen kautta eli nasaalisesti keskustelijat käyttävät verbiä nokittaa ja sen kantasanaa nokka. Nokittaa-verbi tässä merkityksessään mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Esimerkkiviestissä Buprenorfiini15 kirjoittaja käyttää nokittaa-verbin –mA-infinitiivin adessiivia ja nokka-sanan yksikön illatiivia. Viestissä Buprenorfiini13 esiintyy niin ikään nokka- sanan infinitiivimuoto ja lisäksi –minen-johtimella muodostettu johdos nokittaminen, jonka kantasanana on nokittaa. (Buprenorfiini15) Käytän buprea päivittäin noin 0,5-1mg nokittamalla, 20mg lapusta leikkaan 1/6 -osan joka toimii samalla tavalla kuin em. annos nokkaan. (Buprenorfiini13) IV ei tosiaan kokemusta, mutta sublinguaalinen vs. nokittaminen kertoo kaiken tarpeellisen se, että kun subu vielä toimi sillä 2mg annoksella nokkaan (ei nyt mitään nuokkuja tms. enää siinä vaiheessa, mutta kuitenkin selvästi "toimi") niin jouduin kerran pakon sanelemana laittamaan kielen alle eikä sanonut yhtään mitään, sama kuin olisi karkin laittanut kielen alle. Huumeiden käyttö rektaalisesti eli peräsuolen kautta on harvinaisempi käyttötapa, mutta sillekin esiintyy oma slangikäsite. Rektaalista käyttöä kutsutaan plugaamiseksi. Käsite on peräisin englannin kielestä ja sanasta plug, jolle on useita eri merkityksiä. (Duodecim, Oxford Dictionary.) Suun kautta nauttimista eli oraalista käyttöä kutsutaan puolestaan metaforalla pommi. Plugaaminen ja pommi näissä merkityksissään mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä Amfetamiini5 kirjoittaja käyttää plugata-verbin –mA-infinitiivin adessiivia. Seuraavan viestin kirjoittaja käyttää plugata-verbistä johdettua teonnimeä plugaus, ja tämän jälkeen viestissä esiintyy pommi-käsite. Viestin Buprenorfiini7 kirjoittaja käyttää plugaus-sanan synonyymia plugaaminen. (Amfetamiini5) Plugaamalla? Eli ruisku peräsimeen.. Ei ollenkaan niin paha, kuin miltä kuulostaa. Siis jos et oo aiemmin kokeillu :) (Amfetamiini6) Jotenkin tuntuu että kyllä kai se plugaus ärsyttää yhtä paljon suolta kuin pommi mahaa? :o 76 (Buprenorfiini7) Mites plugaaminen, onko millainen hyötysuhde? Viestissä Heroiini18 kirjoittaja käyttää heroiinin polttamisesta slangiverbiä pellittää. Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan verbi pellittää tarkoittaa esimerkiksi ’katon päällystämistä pellillä’. Tässä tapauksessa sanalla viitattaneen kuvainnollisesti uuninpeltiin, jonka päällä esimerkiksi pullia voi lämmittää. (Heroiini18) Varmaan se hintalaatu suhde ratkas aika paljo et otin riskejä kuskata suomeen ja tietty tätä sit piikitettii ja pellitettiinki sen mukasesti :D Kannabissavukkeesta käytetään englannin kielessä sanaa joint (Oxford Dictionary). Suomalaiseen huumeslangiin tästä joint-sanasta on kehittynyt erikoislaina jointti. Viestissä Oksikodoni8 kirjoittaja kertoo ottaneensa hatsit jointista. Viestin Kannabis27 kirjoittaja puolestaan käyttää jointti-sanan pohjalta muodostettua, samaa tarkoittavaa johdosta jojo. Sekä jointti että jojo näissä merkityksissään mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. (Oksikodoni8) Enpä ollu testannu ennen tota oxyn, sienien ja hatsin kokonaisuutta. Lammen rannalla grillaillessa kahden kaverin kanssa, oxya joku 60mg murskattuna jauhoks, sieniä reilu pari grammaa ja muutamat hatsit jointista, hoh hoijaa sitä naurun määrää. (Kannabis27) Ihmiset, eläkää polttako päivittäin. Hatsi potkiiki PALJON paremmin ku ei oo koko ajan jojo suunpielessa. Itekki vasta hiljattain heräsin ku poltin ekan kerran viikkoon et mitäs vittua toimiks tää muka näin HYVIN?? Mielialan nopeaa nousua huumeiden vaikutusten alkaessa kutsutaan metaforalla nousut. Myöhempää vaikutusten heikkenemistä ja mielialan laskua nimitetään vastaavasti laskuiksi. Nämä muistuttavat alkoholin käyttöön liittyviä käsitteitä nousu- ja laskuhumala. Nousut-sana tässä merkityksessään esiintyy myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä Amfetamiini18 kirjoittaja käyttää nousut-sanaa nominatiivissa ja tarjota-verbin objektina. Vastaavasti viestin Amfetamiini40 kirjoittaja käyttää slangiyhdyssanaa pirilaskut inessiivimuodossa. (Amfetamiini18) Nyt Tää tän kertanen, iha perus valkone mansen katujauho, tarjos muijalle nousut ja alko hirvee säätö. (Amfetamiini40) Mulla oli ennen juurikin niin että vauhdeissa oli hämmentävän kova kuningasmoodi päällä, mutta nykyään tuntuu että nalli palaa tavallista nopeammin jos alkaa etenkin pirilaskuissa nussimaan. Vieroitusoireista kuvataan keskusteluissa useilla eri käsitteillä. Huumeslangiin vihkiytymättömillekin tuttuja sanoja ovat esimerkkiviestin Buprenorfiini11 kirjoittajan käyttämä vierasperäinen reflat ja seuraavassa viestissä esiintyvä, –Ari-johtimella muodostettu viekkarit. Vähemmän tunnettu lienee viestissä Buprenorfiini6 käytetty vieroitusoireiden nimitys nitkut. Reflat 77 ja nitkut vieroitusoireiden slanginimityksinä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. Viestissä Kannabis32 kirjoittaja käyttää slangiverbiä kitkuttaa ’kärsiä vieroitusoireista’. (Buprenorfiini11) Nyt oon ollu ilman subuu jo pari kk, ylikin itseasiassa. Oon ottanu unikkotuotteita jokusen kerran, mutta niitäkin varten on mun ite asettamat lupapäivät. Lievittää itellä noita masennustiloja ja stressiä summuuta mitä opioiditon elämä tuo tullessaa, enkä saa pieniäkään viekkareita vaik parin päivän käytön jälkee, kerran viikossa tai kahdessa. (Buprenorfiini12) Itselle fyysiset reflat on helpompi kestää, ensinnäkin IBS:än takia ramppaan vessassa muutenkin jatkuvasti ilman opioideja (reflojen jälkeen). Onhan se kylmä/kuuma ja kipu ilkeää, mutta sen kestää kun tietää että menee 3-5 päivässä ohi. (Buprenorfiini6) Toki näidenkin stoppi aiheuttaa lamaannusta, mutta varsinaisia nitkuja en mielestäni kärsinyt.. Mikä on jo pieni ihme. (Kannabis32) Silti on vaan pakko saada kunnon paukut ihan vähintään joka toinen päivä kun muuten alkaa kitkuttaa niin perkeleesti. Nuokkua on yleiskielestä tuttu verbi, joka ihmisen toimintana tarkoittaa ’torkahtelua’ (Kielitoimiston sanakirja). Huumeslangissa nuokkumisella viitataan opiaattien käytön aikaansaamaan tilaan, jossa käyttäjä makaa raukeana unen ja valveillaolon välimaastossa. Käyttäjät kokevat tilan tavoiteltavaksi, mutta monissa keskusteluviesteissä viitataan myös tällaisen nuokkumisen vaarallisuuteen. Viestissä Oksikodoni5 kirjoittaja käyttää nuokkua-verbiä aktiivin yksikön kolmannen persoonan preesensissä. Viestin Buprenorfiini13 kirjoittaja käyttää nuokkua-sanasta johdettua nominijohdosta nuokut, joka on viestissä partitiivimuodossa. Nuokut-sanan kanssa synonyyminen on viestissä Oksikodoni4 käytetty slangisana notkut. (Oksikodoni5) Jos nuokkuu oksikodonilla isoilla annoksilla, niin sanoisin että sitteri tai joku kaveri paikalla on ehdoton. Oon ite ollut tilanteessa jossa olisin 100% varmasti kuollut ellei mua oltais herätetty. (Buprenorfiini13) IV ei tosiaan kokemusta, mutta sublinguaalinen vs. nokittaminen kertoo kaiken tarpeellisen se, että kun subu vielä toimi sillä 2mg annoksella nokkaan (ei nyt mitään nuokkuja tms. enää siinä vaiheessa, mutta kuitenkin selvästi "toimi") niin jouduin kerran pakon sanelemana laittamaan kielen alle eikä sanonut yhtään mitään, sama kuin olisi karkin laittanut kielen alle. (Oksikodoni4) Ei kyllä tulisi mieleenkään pilata hyviä notkuja tripillä. Mittayksikkö grammalle on huumeslangissa oma nimitys ketola. Viestissä Amfetamiini38 kirjoittaja käyttää ketola-sanaa yksikön adessiivissa. Yleiskielessä sana tunnetaan sukunimenä. On vaikea arvioida, miten ja miksi sana on päätynyt osaksi huumeslangia. Viestin Kokaiini1 kirjoittaja käyttää slangisanaa gemmi, joka tarkoittaa niin ikään grammaa. Gemmi-sana esiintyy viestissä 78 yksikön allatiivissa. Ketola ja gemmi gramman nimityksinä mainitaan myös Urbaanissa sanakirjassa. (Amfetamiini38) Mielestäni "helvetin hyvää" piiskaa alkaa olla silloin, kun puolella ketolalla on yhden yön vitun poreissa. (Kokaiini1) Entä hinta politiikka, saako 100e/g minkälaista? Jos haluaa hyvää, paljonko tulee gemmille hintaa?(puhutaan nyt pääkaupunkiseudusta) 79 11 Yhteenveto Aineiston sisältämä huumeslangi oli odotuksieni mukaisesti monipuolista. Mukana oli niin suomalais- kuin vierasperäistäkin sanastoa. Joissakin tapauksissa yleiskielen kantasana on saanut slangissa uuden merkityksen. Osa slangisanastosta oli taas sellaista, jolle ei yleiskielestä löydy merkitystä. Sananmuodostuskeinoista typistäminen oli hyvin yleinen, mutta myös erilaisia johtimia on käytetty paljon. Slangisanoista on puolestaan edelleen muodostettu esimerkiksi yhdyssanoja ja denominaalisia verbijohdoksia. Oma slangi on tärkeässä roolissa huumeidenkäyttäjien dialogissa. Slangia ei kyseenalaisteta, ja harva keskustelija kieltäytyy käyttämästä slangia. Keskustelijat tuntuvat myös olettavan, että harvinaisemmatkin slangisanat ovat muiden kirjoittajien tiedossa. En tämän tutkimuksen yhteydessä ole tarkemmin paneutunut slangin merkitykseen, mutta varmasti slangi luo yhteisöllisyyttä huumeidenkäyttäjien välille. Oma vaikutuksensa slangiin on varmasti myös sillä, että huumeiden käyttö on laitonta, eikä huumeista monissakaan yhteyksissä voi puhua täysin vapaasti. Näin ollen slangi on myös eräänlaista salakieltä. Huumorilla ja nimenomaan ironialla on tärkeä osansa slangissa. Huumorin keinoin kun on mahdollista puhua sellaisista aiheista, joista puhuminen on muuten vaikeampaa. Toisaalta slangi myös nopeuttaa keskustelua ja luo kirjoittajan käyttämään kieleen rentoa ja letkeää yleisvaikutelmaa. Aineiston verkkokeskusteluille tyypillistä onkin nimenomaan rento ja omakohtainen keskustelu, jossa esimerkiksi tiukka oikeakielisyys tai lähteiden esittäminen väitettyihin faktoihin on toissijaista. Yleisimmän huumeen eli kannabiksen yleisin slanginimitys aineistossa oli pilvi. Sanaa käytettiin tyypillisimmin osana rakenteita polttaa pilveä tai olla pilvessä. Muita yleisiä kannabiksen nimityksiä aineiston perusteella ovat esimerkiksi paukku, poltto, savu ja hatsi. Kannabiksen käytöstä taas käytetään kaikkein eniten slangisanoja hiisata/hiisailla ja pajauttelu/pajauttaa. Kaiken kaikkiaan kannabisaiheista slangia oli runsaasti, ja laajempi aineisto olisi varmasti tuonut mukanaan vielä paljon uutta mielenkiintoista sanastoa. Amfetamiinin yleisimmäksi slanginimitykseksi nousi piri, joka esiintyy monenlaisissa käyttökonteksteissa: paitsi sellaisenaan myös esimerkiksi yhdyssanojen osana. Myös typistetty muoto amfe/amffe keräsi aineistossa runsaasti mainintoja, ja kolmanneksi yleisimmäksi amfetamiinin nimitykseksi osoittautui pore. Myös amfetamiinin osalta eri slanginimitysten kirjo on aineiston perusteella laaja. 80 Kokaiinin slangimityksiä aineistossa esiintyi vain neljä, joista selvästi yleisimpänä erottui kola. Kola-sanaa esiintyykin useissa eri muodoissa ja konteksteissa, ja sanaa käyttää usea eri kirjoittaja. Kokaiiniaiheisen sanaston vähyys verrattuna esimerkiksi amfetamiinin slanginimitysten määrään selittyy varmasti osittain sillä, että kokaiini on perinteisesti Suomessa ollut melko harvinainen huume. Buprenorfiinin slanginimityksenä käytettiin kahta typistämällä muodostettua sanaa: bupre ja subu. Näistä bupre oli vielä yleisempi, ja se keräsikin peräti 18 mainintaa 20 keskusteluviestin aineistossa. Kahdeksan milligramman buprenorfiinitabletista käytettiin myös nimitystä kasipallo. Muissa kuin buprenorfiiniaiheisissa viesteissä esiintyi myös sana teemu, jolla viitataan buprenorfiinia sisältävään Temgesic-lääkkeeseen. Oksikodonin yleisin slanginimitys oli oxy/oksy. Toinen kyseisestä aineesta yleisesti käytetty nimitys oli kontti/contti. Aineistossa esiintyi myös Oxynorm-kauppanimestä johdettu johdos normi. Ajan myötä ja oksikodonin päihdekäytön mahdollisesti yleistyessä slangia tullee lisää. Heroiinista käytetään useita eri synonyymeja, eikä joukossa ole yhtä dominoivaa nimitystä. Yleisimmäksi aineistossa osoittautui polle, joka monien muiden heroiinin slanginimitysten tavoin viittaa hevoseen. Toiseksi yleisin oli herska, joka on yksinkertaisesti heroiini-sanasta muodostettu denominaalinen nominijohdos. LSD:stä yleisimmin käytetty slanginimitys aineistossa on happo, jonka alkuperä on aineen koko nimessä. Jonkin verran käytetään myös hapon englanninkielistä vastinetta acid tai siitä väännettyä suomalaisempaa muotoa äsidi. Usein LSD-aiheisissa viesteissä esiintyy myös sana lappu, jolla viitataan niihin pieniin lappuihin, joita nuolemalla aine siirtyy elimistöön. MDMA-aiheisessa keskustelussa toistui yksi dominoiva slanginimitys: mämmi. Se esiintyy 34 kertaa 20 viestin aineistossa. Mämmiä käytetään itsenäisenä monessa eri muodossa, ja sana on myös toiminut johdosten kantasanana. Kenties ajan myötä mämmin rinnalle nousee uusia MDMA:n slanginimityksiä, ja muualla keskusteluaineistossa eräs kirjoittaja käyttääkin sanoja madma ja madame. Klonantsepaamista käytetään tämän tutkimuksen aineistossa vain nimitystä riva, joka on johdettu typistämällä kauppanimestä Rivatril. Olen kuitenkin muissa yhteyksissä nähnyt myös nimityksen rillu. Tämä on osoitus siitä, että huumeslangi muuttuu koko ajan. Toisaalta myös tämän tutkimuksen suhteellisen pienet otoskoot rajoittavat sitä, minkä verran eri slangisanoja tutkimukseen päätyy. 81 Alpratsolaamista käytettiin muutamaa eri nimitystä, joista yleisin oli telari. Telari-sana on sikäli poikkeuksellinen, että sillä viitataan keskustelunaiheena olevaa huumetta sisältävän lääkekapselin ulkomuotoon. Tämä osoittaa sitä, miten monipuolista huumeslangi on. Muut alpratsolaamin slanginimitykset ovat johdoksia itse aineen nimestä tai aineen kauppanimistä. Viimeisessä aineiston käsittelyluvussa esittelen muuta huumeaiheista sanastoa, jota aineistoa tutkiessani tuli vastaan. Esimerkiksi huumeita yleisesti saatetaan kutsua doupeiksi, piristeitä eli stimulantteja stimuiksi ja psykedeelejä deeleiksi. Omia slangisanoja on myös olemassa muun muassa eri käyttötapojen, toleranssin tai vieroitusoireiden kuvailuun. Koen, että nettikeskustelut toimivat hyvänä aineistona huumeslangiaiheiselle tutkimukselle. Vaikka tutkimuksesta tuli melko kattava, on aihetta mahdollisuus tutkia edelleen. Esimerkiksi semanttinen näkökulma jäi tässä tutkimuksessa vähiin. Huumeslangi myös muuttuu koko ajan, joten aiheesta riittää varmasti tutkittavaa myös tämän tutkimuksen jälkeen. 82 Lähteet Aineslähteet Psychoactive Vault -keskustelupalsta. Seuraavat keskusteluketjut: Jokailtaisella kannabiksen poltolla haittoja? [Viitattu 9.1.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=68&t=2198. Amfetamiini topic. [Viitattu 10.1.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=3&t=114. Kokaiini. [Viitattu 10.1.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=3&t=2715. Buprenorfiini (mm. Subutex). [Viitattu 11.1.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=2&t=350. Oksikodoni. [Viitattu 11.1.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=2&t=366. Heroiini. [Viitattu 12.1.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=2&t=1658. LSD (Lysergihapon dietyyliamidi). [Viitattu 12.1.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=874. MDMA. [Viitattu 13.1.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=3&t=791. Rivatril. [Viitattu 13.1.2018.] Saatavissa: http://www.psyvault.net/viewtopic.php?t=1662. Alpratsolaami (xanor, alprox). [Viitattu 13.1.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=2&t=2692. Muut lähteet ALPROX tabletti 0,25 mg, 0,5 mg, 1 mg. [Tuoteseloste.] [Verkkodokumentti.] Lääkeinfo, Lääketietokeskus. [Viitattu 24.4.2019.] Saatavissa: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=2323&i=ORION+PHARMA_ALPROX. DIAPAM tabletti 2 mg, 5 mg, 10 mg. [Tuoteseloste.] [Verkkodokumentti.] Lääkeinfo, Lääketietokeskus. [Viitattu 2.5.2018.] Saatavissa: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=2195&d=3097069&i=ORION+PHARMA_DIAPAM_DIAPAM+tabletti+2+mg%2c+5+mg%2c+10+mg. EMCDDA = European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction EMCDDA: Drug profiles. [Verkkodokumentti.] [Viitattu 12.11.2017.] Saatavissa: http://www.emcdda.europa.eu/drug-profiles. Eronen, Riitta 2007: Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen. Otava, Helsinki. FDA = U.S. Food & Drug Administration. FDA: Oxycodone (marketed as OxyContin) Information. [Verkkodokumentti.] [Viitattu 13.11.2017.] Saatavissa: https://www.fda.gov/Drugs/DrugSafety/PostmarketDrugSafetyInformationforPatientsandProviders/ucm207173.htm. Foorumin säännöt. 2006. [Keskusteluviesti/-viestiketju.] [Viitattu 5.2.2018.] Psychoactive Vault -foorumi. Saatavissa: http://www.psyvault.net/viewtopic.php?f=40&t=473. Hagelberg, Nora – Olkkola, Klaus 2010: Oksikodoni – jotain uutta, jotain vanhaa. [Verkkoartikkeli.] Julkaistu Finnanest-lehden numerossa 3/2010. [Viitattu 13.11.2017.] Saatavissa: http://www.finnanest.fi/files/hagelberg_oksikoni.pdf. 83 Hakkarainen, P., Metso, L. & Salasuo, M. (2011b). Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 397–411. Heikkinen, Juha 2014: Nistit – Huumeslangin suomentaminen kahdessa Junky-romaanin suomennoksessa. [Pro gradu -tutkielma.] Helsingin yliopisto, englantilainen filologia. Hietalahti, Anne 2005: Buprenorfiini päihdekäytössä. [Verkkodokumentti.] Päihdelinkki, A-klinikkasäätiö. [Viitattu 12.11.2017.] Saatavissa: https://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/laakkeet/buprenorfiini-paihdekaytossa. Huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät edelleen. [Verkkotiedote.] THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). [Viitattu: 9.3.2019.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/huumeiden-kokeilu-ja-kaytto-yleistyvat-edelleen. Häkkinen, Kaisa 2006: Mistä sanat tulevat. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Intravaskulaarinen, määritelmä. [Verkkodokumentti.] Tieteen termipankki. [Viitattu 29.4.2018.] Saatavissa: http://tieteentermipankki.fi/wiki/El%C3%A4intiede:intravaskulaarinen. KEMIKALIOSTA PSYCHOACTIVE VAULTTIIN - PVn Historia. 2007. [Keskusteluviesti/-viestiketju.] Psychoactive Vault -foorumi. [Viitattu 5.2.2018.] Saatavissa: http://psyvault.net/viewtopic.php?f=5&t=1192. Kielitoimiston sanakirja, verkkoversio. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. [Viitattu 15.4.2018.] Saatavissa: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/. Lipsonen, Leo 1990: Vankilaslangin sanakirja. VAPK-kustannus, Helsinki. LYRICA kapseli, kova 25 mg, 75 mg, 150 mg, 225 mg, 300 mg. [Tuoteseloste.] [Verkkodokumentti.] Lääkeinfo, Lääketietokeskus. [Viitattu 24.4.2019.] Saatavissa: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?sl=9291. Lääketieteen sanasto: Rektaalinen, määritelmä. [Verkkodokumentti.] Duodecim Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. [Viitattu 7.5.2018.] Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02898. METADON NORDIC DRUGS oraaliliuos. [Tuoteseloste.] [Verkkodokumentti.] Lääkeinfo, Lääketietokeskus. [Viitattu 2.5.2018.] Saatavissa: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=11353&i=NORDIC+DRUGS_METADON+NORDIC+DRUGS. MOT Dictionaries: MOT Pro Englanti ja Oxford Dictionary of English. [Verkkosanakirjat.] Saatavilla reittiä: kirjasto.utu.fi > ResearchGuides > Muut tietoaineistot: Sanakirjat. OXYCONTIN depottabletti 5 mg, 10 mg, 20 mg, 40 mg, 80 mg. [Tuoteseloste.] [Verkkodokumentti.] Lääkeinfo, Lääketietokeskus. [Viitattu 20.3.2018.] Saatavissa: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1174&i=MUNDIPHARMA_OXYCONTIN. OXYNORM kapseli, kova 5 mg, 10 mg, 20 mg. [Tuoteseloste.] [Verkkodokumentti.] Lääkeinfo, Lääketietokeskus. [Viitattu 20.3.2019.] Saatavissa: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=445&d=3098480&i=MUNDIPHARMA_OXYNORM_OXYNORM+kapseli%2c+kova+5+mg%2c+10+mg%2c+20+mg. Palermo, Elizabeth 2013: Does Coca-Cola Containe Cocaine? [Verkkoartikkeli.] Live Science -verkkolehti. [Viitattu 11.4.2018.] Saatavissa: https://www.livescience.com/41975-does-coca-cola-contain-cocaine.html. Paunonen, Heikki 2016: Sloboa Stadissa: Stadin slangin etymologiaa. Docendo, Jyväskylä. Penttinen, Antti 1984: Sotilasslangin sanakirja. WSOY, Juva. Pitkänen, Tuuli – Perälä, Jussi – Tammi, Tuukka 2013: Huumeiden käyttäjiä on monenlaisia: kahdensadan helsinkiläisen huumeiden aktiivikäyttäjän elämäntilanne ja päihteiden käyttö. Verkkodokumentti. A-klinikkasäätiö. [Viitattu 18.11.2017.] Saatavissa: https://www.a-klinikka.fi/tiedostot/Tietopuu_Tutkimussarja_1_2016.pdf. 84 Puolakka, Suvi 2003: ”Kuka uuno tän on duunannu?” Suomalaisten etunimien appellatiivistuminen slangisanastossa. [Pro gradu -tutkielma.] Turun yliopisto, suomen kieli. Päihdelinkki. [Verkkopalvelu.] [Viitattu 12.4.2018.] Saatavissa: https://paihdelinkki.fi/fi. Päihdelinkki: Heroiini. [Verkkodokumentti.] [Viitattu 12.4.2018.] Saatavissa: https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/heroiini. Päihdelinkki: Fentanyyli. [Verkkodokumentti.] [Viitattu 21.3.2019.] Saatavissa: https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/laakkeet/fentanyyli. Rasilainen, Hanna 1992: A contrastive study of American and Finnish drug slang. [Pro gradu -tutkielma.] Turun yliopisto, englantilainen filologia. Rautakorpi, Esko 2013: 8-pallo -elokuva kuvaa huumeidenkäyttäjien ankaraa arkea. Elokuva-arvostelu. Yle Uutiset. [Viitattu 28.4.2018.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-6508369. RIVATRIL tabletti 0,5 mg, 2 mg. [Tuoteseloste.] [Verkkodokumentti.] Lääkeinfo, Lääketietokeskus. [Viitattu 4.3.2019.] Saatavissa: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=77. Saanilahti, Marja – Nahkola, Kari 1991: Koululaisslangi virroilla. Tampereen yliopisto. Siirtola, Eeva 2003: Nautintoaineiden slanginimitysten alueelliset erot Turun, Tampereen ja Helsingin välillä. [Pro gradu -tutkielma.] Turun yliopisto, suomen kieli. TEMGESIC resoribletti 0,2 mg, 0,4 mg. [Tuoteseloste.] [Verkkodokumentti.] Lääkeinfo, Lääkietietokeskus. [Viitattu 2.5.2018.] Saatavissa: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=3039&d=3099159&i=INDIVIOR+UK_TEMGESIC_TEMGESIC+resoribletti+0%2c2+mg%2c+0%2c4+mg. TRAMAL kapseli, kova 50 mg. [Tuoteseloste.] [Verkkodokumentti.] Lääkeinfo, Lääketietokeskus. [Viitattu 8.5.2018.] Saatavissa: https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=2302&d=2110864&i=ORION+PHARMA_TRAMAL_TRAMAL+kapseli%2C+kova+50+mg. Urbaani sanakirja. [Verkkosanakirja.] [Viitattu 12.3.2019.] Saatavissa: https://www.urbaanisanakirja.com. Varjonen, Vili 2015: Huumetilanne Suomessa 2014. [Verkkodokumentti.] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 17.11.2017.] Saatavissa: http://www.julkari.fi/handle/10024/125568.