Ville Lauttamäki & Sirkka Heinonen VÄHÄISTEN PÄÄSTÖJEN SUOMI 2050 Raportti ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon skenaariotyöstä TUTU-eJULKAISUJA 8/2010 Ville Lauttamäki, tutkija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto ville.lauttamaki@utu.fi Sirkka Heinonen, professori Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto sirkka.heinonen@utu.fi Copyright © 2010 Kirjoittajat & Tulevaisuuden tutkimuskeskus & Turun yliopisto ISBN 978-952-249-059-9 ISSN 1797-132 Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Rehtorinpellonkatu 3, 20014 TURUN YLIOPISTO Korkeavuorenkatu 25 A 2, 00130 HELSINKI Pinninkatu 47, 33100 TAMPERE Puh. (02) 333 9530 Faksi (02) 333 8686 ffrc.utu.fi tutu-info@utu.fi, etunimi.sukunimi@utu.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE ............................................................................................................... 4 2. TIIVISTELMÄ .......................................................................................................... 5 3. ABSTRACT............................................................................................................. 6 4. JOHDANTO............................................................................................................ 7 5. DELFOI-KYSELYN JA TULEVAISUUSVERSTAIDEN TOTEUTUS JA TULOKSET................................... 9 5.1 Ensimmäinen kysely ...........................................................................................9 5.2 Ensimmäinen tulevaisuusverstas .......................................................................... 11 5.3 Toinen kysely................................................................................................. 14 5.4 Toinen tulevaisuusverstas .................................................................................. 19 6. SKENAARIOTAULUKKO..............................................................................................21 7. NELJÄ POLKUA VÄHÄISTEN PÄÄSTÖJEN SUOMEEN 2050 ......................................................26 7.1 Skenaario A – Puoliksi, poikki ja pinoon.................................................................. 26 7.2 Skenaario B – Kestävä arkikilometri ...................................................................... 29 7.3 Skenaario C – Omassa vara parempi ...................................................................... 32 7.4 Skenaario D – Hajauta ja hallitse.......................................................................... 34 8. YHTEISTÄ JA ERILAISTA – MUUTTUJIEN ARVIOINTIA ...........................................................36 9. TOIMENPITEIDEN JA OHJAUSKEINOJEN POHDINTAA ..........................................................38 3 1. ESIPUHE Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko pyrki kartoittamaan Suomen polkuja kohti vähäpäästöis- tä yhteiskuntaa. Selonteon taustaskenaariot kuvaavat erilaisia mahdollisia tapoja leikata maamme päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Skenaariot laadittiin mahdollistamaan kehityspolkujen vertailua ja arvioivaa keskustelua. Ne eivät ole ennusteita eikä niistä ole tarkoitus valita yhtä vaihtoehtoa sel- laisenaan toteutettavaksi. Skenaarioiden laadinta oli monivaiheinen prosessi. Tulevaisuusselonteon ministerityöryhmä määritteli skenaariotyön tavoitteet ja antoi työlle poliittista ohjausta. Kansalaisten ja sidosryhmien näkemyksiä haettiin otakantaa.fi -verkkokyselystä ja sidosryhmäpaneeleista. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus laa- ti alustavat skenaariokuvaukset järjestämiensä skenaariotyöpajojen ja verkkokeskustelujen pohjalta. Kehityspolkuja työstettiin edelleen asiantuntijatyöpajoissa, joissa tavoitteena oli kehittää skenaarioiden eroja, johdonmukaisuutta ja uskottavuutta. Laskentavaiheessa arvioitiin ensin energiankäyttö ja tämän jäl- keen energiantuotantoratkaisut skenaarioittain. Laajassa verkkokyselyssä kysyttiin kansalaisten näkemyksiä skenaarioista ja niiden hyväksyttävyydestä. Skenaarioiden valmisteluaineisto on kokonaisuudessaan valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla. Tule- vaisuuden tutkimuskeskuksen raportti kuvaa alustavien skenaarioiden laadintaprosessin ja sen tulokset. Kii- tämme tulevaisuuden tutkimuskeskusta skenaarioiden laadinnan hyvästä pohjustuksesta ja prosessin kiin- toisasta kuvauksesta. Joulukuussa 2010 Oras Tynkkynen ilmastopoliittinen asiantuntija valtioneuvoston kanslia 4 2. TIIVISTELMÄ Ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon skenaariotyön tavoitteena oli hahmotella kehityskulkuja, joilla on mahdollista saavuttaa ilmaston kannalta kestävä päästöjen taso nykyisenkaltainen elintaso säilyttä- en. Skenaariotyössä mukana olleen joukon keskuudessa vallitsi varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että nämä kaksi tavoitetta yhdistävän kehityksen saavuttaminen on mahdollista, mutta vaatii toteutuakseen hyvinvoin- nin mittareiden uudelleenmäärittelyä sekä nykyisten toimintatapojen ja teknologian kehittymistä. Skenaariotyössä laadittiin neljä vuoteen 2050 ulottuvaa, tavoitteiltaan samanlaista, mutta sisällöiltään toisistaan erottuvaa skenaariota: Skenaario A Puoliksi, poikki ja pinoon, Skenaario B Kestävä arkikilometri, Skenaario C Omassa vara parempi ja Skenaario D Hajauta ja hallitse. Kaikkia skenaarioita yhdistäviä taus- tatekijöitä olivat uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisteknologioiden merkittävä kehitys, asumisen energiatalouden selvä parantuminen, elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen ja raskaan teollisuuden suh- teellisen osuuden pieneneminen. Skenaariot laadittiin tulevaisuudesta nykyhetkeen päin tehtävällä nk. back- casting -tarkastelulla kaksikierroksiseen delfoi -kyselyyn kytkeytyen. Kaikkien neljän skenaarioiden tulevai- suuspolut oli määritelty toteuttamaan EU:n ilmasto- ja energiastrategian linjauksen mukaisen kahden asteen lämpenemistavoitteen sekä vuodelle 2050 asetetut päästöjenvähennystavoitteet. Työn aikana kuultujen asiantuntijoiden näkemyksissä toistuvaksi teemaksi nousi kestävä yhdyskunta- ja rakennussuunnittelu. Näillä aloilla tehtävät päätökset ovat erittäin pitkävaikutteisia ja vaikuttavat monin tavoin energiankulutukseen ja sitä kautta päästöihin. Tärkeimpiä seikkoja, joihin huolellisella yhdyskunta- ja rakennussuunnittelulla voidaan vaikuttaa, ovat liikkumisen tarve ja -tavat sekä rakennusten energiakulutus. Toinen usein toistuva seikka oli yhteiskunnan eri sektoreiden ja alojen toimintaprosessien ja palvelujen suunnittelu sellaiseksi, että ne toimivat kokonaisuutena nykyistä älykkäämmin ja että niiden käytöstä aiheu- tuva ilmastorasite on mahdollisimman vähäinen. Ilmastotavoitteiden saavuttamisen keinoista jotkut ovat julkisen vallan vastuualuetta (esim. ilmastove- rojen tason ja toteutuksen määrittely), toiset taas yksityisten toimijoiden aktiivisuuden varassa (esim. tehok- kaampien logististen prosessien ja palvelujen kehittäminen). Yleisperiaatteena ilmasto- ja energiapoliittisten toimien osalta voi pitää sitä, että valtion tulee laatia selkeät ja uskottavat pelisäännöt, jotka tukevat tavoit- teena olevan politiikan toteutumista ja joiden puitteissa yritykset voivat suunnitella tulevaisuuteen vaikutta- via investointejaan. Jos tätä ei ole tehty, on toimijoille houkuttelevampaa pitäytyä kiinni perinteisessä tekno- logiassa ja toimintatavoissa Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, jonka osa tässä julkaisussa esitetyt skenaariot ovat, hyväksyttiin valtioneuvostossa lokakuussa 2009. 5 3. ABSTRACT The aim of the scenario task for the Finnish futures report of climate and energy policy was to map out the processes that enable the achievement of a climatically sustainable emission level while retaining the current standards of living. Those who were involved in the scenario task were largely unanimous regarding the sen- timent that the desired development, which would combine these two goals, could be achieved, given that the existing welfare indicators are redefined and current procedures and technologies are further developed. Four separate scenarios with a common goal reaching to the year 2050 were created: Scenario A Lock, stock and barrel, Scenario B Sustainable daily kilometre, Scenario C Sweet self-sufficiency and Scenario D Power from decentralisation. The background factors linking these scenarios were: significant progress in the renewable energy source technologies, significant improvement of energy-efficient housing, a shift to a service-based economy and thereof a relative downsizing of heavy industry. The four scenarios were con- structed by using the backcasting approach, back to the present from the future state of 2050. For the pur- pose, a Delphi study with two rounds was also made. The paths to the future in all four scenarios were chosen to follow the objective of no more than two degree Celsius of global warming as defined by the EU climate and energy strategy, as well as to achieve the expected cuts in GHG emissions. A recurring theme amongst the experts heard during the task was sustainable urban and housing plan- ning. The decisions made in these two areas have long-term consequences and affect energy consumption and emissions in many ways. Among the most important things that can be affected through careful urban and housing planning are needs and ways of transportation, and the energy consumption of housing. An- other intermittent aspect was the planning of society's different sectors, processes and services in a way that they would function as a carefully designed entity towards reducing their combined climate burden to as low as possible. Some of the means of achieving the climate objectives fall within government's responsibility (for ex- ample climate taxes),whereas other measures depend on the activity of individual actors (for example the development of more efficient logistic processes and services). As a principle for the climate and energy pol- icy, the government should create clear and credible rules that support the actualization of the policy and set the boundaries for companies to plan their future investments. Failing at that, the actors may be tempted to hold on to traditional technologies and procedures. The futures report of climate and energy policy, which these scenarios are a part of, was accepted by the government of Finland in October 2009. 6 4. JOHDANTO Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus (Tutu) toteutti loppuvuodesta 2008 Valtioneu- voston kanslian (VNK) toimeksiannosta ilmasto- ja energiapoliittiseen tulevaisuusselontekoon liittyvän ske- naariotyön fasilitoinnin. Tulevaisuuden tutkimuskeskus vastasi tulevaisuusprosessin aikana toteutettujen kyselyjen ja tulevaisuusverstaiden suunnittelusta, kyselyjen toteuttamisesta, tulevaisuusverstaiden ohjaami- sesta sekä kyselyillä ja tulevaisuusverstaissa kerättyjen tietojen kokoamisesta ja raportoinnista.1 VNK:n tule- vaisuusselontekotiimi2 vastasi toimeksiannon sisällön määrittelystä, yhdessä Tulevaisuuden tutkimuskes- kuksen kanssa hankkeen kuluessa toteutettujen kyselyjen ja tulevaisuusverstaiden osanottajien määrittelystä ja kutsumisesta mukaan tulevaisuustyöhön sekä erilaisista verstaiden järjestelyihin liittyvistä käytännön toi- mista. Toimeksiannon toteuttamisessa noudatettiin tulevaisuusselonteon skenaariotyölle annettuja strategi- sia linjauksia. Ilmasto- ja energiapolitiikkaan keskittyvä tulevaisuusselonteko linjaa Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja esittää toimenpide-ehdotuksia. Tulevaisuusselonteon kansallisissa tavoiteskenaa- rioissa kuvataan Suomen mahdollisia polkuja kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Skenaarioilla voidaan mitoittaa päästötavoitteiden Suomessa edellyttämiä toimenpiteitä ja arvioida eri päästövähennysvaihtoehtojen vah- vuuksia ja heikkouksia. Marraskuun 6. päivänä 2008 julkistettiin hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Strategia ja selonteko, johon tämän raportin skenaariot liittyvät, täydentävät toisiaan. Toteutetussa skenaariotyöskentelyssä hahmoteltiin kehityskulkuja, jotka johtavat kohti ilmasto- ja ener- giapoliittisen tulevaisuusselonteon kansallisten tavoiteskenaarioiden vähähiilistä yhteiskuntaa. Tulevaisuu- den tavoitetilat, joihin kaikki tässä nk. backcasting -työssä laadittua neljä polkua johtavat, oli pääosin määri- telty ennalta. Backcasting –skenaariotyö tarkoittaa tulevaisuudesta nykyhetkeen päin tehtävää tarkastelua. Siinä pohditaan kehityskulkuja ”Miten pääsimme tänne?” –näkökulmasta - nykytilasta tulevaisuuteen päin tehtävien ennusteiden sijaan. Kaikki tässä työssä määritellyt tulevaisuuspolut toteuttavat EU:n ilmasto- ja energiastrategian linjauksen mukaisen kahden asteen lämpenemistavoitteen sekä EU:n vuodelle 2050 mää- rittelemät päästövähennystavoitteet (globaalisti vähintään 50 % ja teollisuusmaille 60–80% verrattuna vuo- den 1990 tasoon) ja takaavat hyvinvoinnin säilymisen vähintään nykytasolla. Laaditut vuoden 2050 vähäpäästöistä Suomea kuvaavat tulevaisuustilat esitetään yhteenvetona luvun 3 skenaariotaulukossa sekä tätä seuraavan luvun tarinamuotoon avatuissa tulevaisuuskuvissa. Tulevaisuusku- vien tarkoitus on täydentää ja havainnollistaa taulukon eri tekijöiden liittymistä toisiinsa ja kuvata vuoden 2050 yhteiskuntaa sekä siihen johtavia polkuja laajemmin kuin mitä taulukossa on mahdollista. Taulukko 1 kokoaa yhteen toteutetun skenaariotyön keskeisimmät työvaiheet ja niiden toteuttamisajat. 1 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa valtioneuvoston kansliasta saadun toimeksiannon toteutti projektiryhmä, jossa käytännön työn kysely- ja verstastyöskentelyssä ja raportoinnissa toteuttivat tutkija Ville Lauttamäki ja kehitysjohtaja Olli Hietanen (Turun toimisto), energia- ja ilmastoasiantuntijoina työhön osallistuivat erikoistutkija Jarmo Vehmas ja tutkimusprofessori Jyrki Luukkanen (Tampereen toimisto) ja hankkeen vastuuhenkilönä toimi professori Sirkka Heino- nen (Helsingin toimisto). 2 Selontekohankkeen yhteyshenkilöt valtioneuvoston kansliassa olivat valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen ja projektipäällikkö Pirkko Heikinheimo. 7 Taulukko 1. Backcasting -tulevaisuusprosessin työvaiheet, aikataulu, menetelmät ja tavoitteet. Työvaihe Aikataulu Menetelmä Tavoite Tausta-aineistoon tutustuminen, aineistoon poh- jaavan ensimmäi- sen kyselyn laa- timinen Osallistettavan sidosryhmän mää- rittely Syyskuu 2008 Katsaus Valtioneuvoston kanslian teettämiin ilmas- to- ja energiapoliittisen ohjelman taustaselvityk- siin. Sidosryhmän määrittely yhdessä VNK:n tiimin kanssa Tutustutaan aiheeseen liittyvään taustamateriaaliin ja täsmennetään tavoitteena olevat tulevaisuustilat, joihin hankkeen tuloksena tuotettavat tulevaisuuspolut tulevat johtamaan. Määritellään kyselyihin ja tulevaisuus- verstaisiin kutsuttavat tahot ja henki- löt 1. Delfoi- kysely Lokakuu 2008 Webropol -ohjelmistolla toteutettu verkkokysely Tiedotetaan osallistettavalle sidos- ryhmälle käynnissä olevasta työstä, esitellään tavoitteena olevat tulevai- suuden tilat ja pyydetään arvioimaan näiden tilojen toteutumisen mahdolli- suuksia ja edellytyksiä. Lisäksi kerä- tään näkemyksiä mitkä ovat tärkeim- piä muuttujia joihin ilmasto- ja ener- giapolitiikassa tulisi keskittyä Tulevaisuus- verstas Lokakuu 2008 Tulevaisuusverstas, jossa käytetään menetelmänä ACTVOD- tulevaisuusprosessia Verstaisiin kutsutaan edustajia moni- puolisesti kaikista sidosryhmistä. Verstaissa rakennetaan vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka kaikki toteuttavat tavoiteltavan tulevaisuuden. 2. Delfoi-kysely Marraskuu 2008 Webropol -ohjelmistolla toteutettu verkkokysely Kysely suunnataan laajemmalle jou- kolle energia- ja ilmastopolitiikan asi- antuntijoita kuin verstaisiin voidaan ottaa mukaan. Verstaassa laadittujen skenaariopolkujen testaaminen ja tarkentaminen: mitkä toimet ja ketkä toimijat ovat avainasemassa, jotta annetut tavoitteet vähähiilisestä Suomesta saavutetaan. Tulevaisuus- verstas Marraskuu 2008 Tulevaisuusverstas, jossa käytetään menetelmänä ACTVOD- tulevaisuusprosessia Verstaaseen kutsutaan avaintoimijoik- si määritellyt tahot ja nämä laativat polun, jolla tavoitteena oleva tulevai- suus saavutetaan. Neljän skenaario- luonnoksen täydentäminen ja arvioi- minen. Loppuraportti Joulukuu 2008 Sähköinen loppuraportti Loppuraportti kerää yhteen tulevai- suusprosessin tulokset: erilaisia teitä ja keinoja toivotun tulevaisuuden saavuttamiseen. 8 5. DELFOI-KYSELYN JA TULEVAISUUSVERSTAIDEN TOTEUTUS JA TULOKSET Skenaarioprosessi koostui kahdesta kyselystä ja kahdesta tulevaisuusverstaasta, jotka kytkeytyivät tavoitteil- taan ja kysymyksenasetteluiltaan toisiinsa. Tässä luvussa esitetään tiiviisti näiden työvaiheiden tuottamia tuloksia siinä järjestyksessä kuin vaiheet toteutettiin. 5.1 Ensimmäinen kysely Ensimmäisen kyselyn tavoitteena oli kerätä laajan asiantuntijajoukon näkemyksiä käynnistyvän ske- naariotyön pohjaksi. Merkittävimpiä kyselyssä käsiteltyjä aiheita olivat suomalaiset yhteiskunnan sopeutu- minen tuleviin päästöleikkauksiin sekä arviot liikenteen, asumisen ja teollisuuden tulevaisuudennäkymistä ilmasto- ja energiapolitiikan näkökulmasta. Kysely oli avoinna viikoilla 40 ja 41 (v. 2008) ja siihen vastasi 49 henkilöä. Kyselyn tulosten perusteella on selvästi nähtävissä, että vastaajien näkemysten mukaan kahden asteen tavoitteen päästövähennystoimet eivät tule tapahtumaan kivuttomasti. Perusviestinä on, että sikäli kun ta- voitteet aiotaan todella saavuttaa, on Suomessa oltava valmiutta muuttaa nykyisiä tottumuksia ja toimintata- poja. Tämä vaatimus, kuten kaikki vaatimukset muuttaa sitä mihin on totuttu, tullee aiheuttamaan sopeutu- misongelmia. Kyselyn aluksi pyydettiin vastaajia arvioimaan mille toimialoille Suomessa ilmastotoimien to- teuttaminen voi aiheuttaa suurimpia sopeutumisongelmia. Alla lista aloista, jotka vastaajien näkemysten mukaan tulevat päästönvähennystoimien toimeenpanon myötä kohtaamaan suurimmat muutospaineet. • Energiaintensiivinen teollisuus (paitsi jos saadaan aikaan globaali sitova päästösopimus, jolloin suomalaiset toimijat hyötyvät) • Paljon päästöjä aiheuttava energiantuotanto, suomalaisena erityispiirteenä turvetuotanto • Liikenne ja logistiikka • Rakentaminen • Lihantuotanto • Matkailu Päästövähennystoimien toteuttamiseen vaikuttaa merkittävästi se, miten ilmastotoimet yhteiskunnassa yleisesti ymmärretään ja hyväksytään. Kyselyssä vastaajilta pyydettiin näkemyksiä siitä, mitkä tekijät suoma- laisessa yhteiskunnassa vaikuttavat ilmastotoimen toteuttamiseen niitä jarruttavasti tai jouduttavasti. Alla oleviin listoihin on kerätty näiden suomalaista yhteiskuntaa ilmastotoimien toimeenpanon näkökulmasta tarkastelevien kysymysten antia. 9 Päästötavoitteen saavuttamista Suomessa hankaloittaa: • Kyynisyys, ”Ei Suomen tekemiset vaikuta mitään” -asenne • Hajautunut yhdyskuntarakenne • Tiivistämisrakentamisen vastustaminen kaupungeissa (ja tämän hyväksyminen) • Yksityisautoilu jokamiehenoikeutena (miltei velvollisuutena) • Kulutusyhteiskunnan ihannointi • Ideaali pientaloasumisesta tavoiteltavimpana asumismuotona • Halpa sähkö ja tästä aiheutuva energian tuhlaus • Raskaan teollisuuden suosiminen • Käsitys siitä, että energiasta ei voi tulla niukkuutta. (Suomen energiakapasiteetti rakennetaan aina kysyntää vastaavaksi) • Pelko siitä, että ilmastotavoitteen toteuttamistoimet aiheuttavat hankaluuksia arkipäivään tai elintason laskua • Suurten energiayhtiöiden asema uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien syntymisen jarruttajina • Perinteistä teknologiaa hyödyntävien energiatuotantoinvestointien jäljellä oleva pitkä tuotantotalou- dellinen käyttöaika • Eri päätöstentekijätahojen erilaisten strategioiden yhteensopimattomuus (yhden strategian toteut- taminen kumoaa toisen tavoitteet, useasti esimerkkinä mainittiin turpeen hyödyntämisen lisäämi- seen tähtäävät strategiat) Päästötavoitteen saavuttamista Suomessa tukee: • Suomalaisten läheinen suhde luontoon ja halu toimia ympäristön hyväksi • Säädettyjen lakien ja tehtyjen päätösten tunnollinen noudattaminen • Hyvät teknologiset valmiudet • Perinne, hyvät raaka-ainelähteet ja valmis infrastruktuuri tukevat biopolttoaineiden käytön lisäämistä • Ympäristötietoiset nuoret • Suomalaiset tottuneita lajittelemaan ja kierrättämään • Halu esiintyä edelläkävijänä ja mallimaana myös ilmastoasioissa • Väestön keskittyminen • Energian hinnannousun myötä kasvanut tietoisuus energiatehokkuudesta Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien näkemyksiä muutamien ilmasto- ja energiapolitiikan kannalta keskeisten alojen kehityssuunnista. Aloja, joihin kysymykset kohdistuivat, olivat energian tuotanto ja kulu- tus, elinkeinorakenne, liikenne sekä asuminen. Energian tuotanto ja kulutus 10 Vuoden 2050 energiankulutusta koskevassa kysymyksessä vastaajien näkemykset olivat lievästi energi- ankulutuksen vähenemisen puolella. Vastauksissa oli tosin merkittävää hajontaa. Vastaajat uskoivat energiaa vuonna 2050 tuotettavan pääosin ydinvoimalla, biomassalla ja vesivoimalla. Tuulella, aurinko- ja geoenergi- alla uskottiin myös olevan nykyistä suurempi merkitys. Jätteiden polttoon ja fossiilisten energialähteiden hyödyntämiseen vuonna 2050 uskoi niihinkin jokunen vastaaja. Valtaosa vastaajista ei nähnyt kivihiilellä, öljyllä ja turpeella tapahtuvalla energiantuotannolla olevan mahdollisuuksia enää vuonna 2050. Elinkeinorakenne Arviot teollisuuden osuudesta Suomen energiankulutuksesta vuonna 2050 vaihtelivat merkittävän vä- henemisen ja nykyisellään pysymisen välillä. Tulevaisuudessa teollisuuden kansantulo-osuuden uskottiin vähenevän jonkin verran ja erityisesti palvelujen kasvattavan osuuttaan merkittävästi. Taustalla nähtiin laa- jemmat jo havaittavat trendit valmistavan teollisuuden siirtymisestä halvempien tuotantokustannusten mai- hin ja nouseva energian hinta. Liikenne Vastaajat uskoivat tavaroiden ja ihmisten liikkumisen kasvavan vuoteen 2050 tullessa. Hajonta tämän- kin kysymyksen vastauksissa oli kuitenkin suurta. Sen sijaan liikenteestä aiheutuvien päästöjen laskuun vas- taajat uskoivat melko yksimielisesti. Henkilöliikenteen vastaajat uskoivat siirtyvän tulevaisuudessa entistä enemmän joukkoliikenteellä hoidettavaksi, autoliikenteessä uskottiin erilaisten vähäpäästöisten ajoneuvojen olevan vuonna 2050 laajalti käytössä. Jo nyt selkeästi nähtävissä oleva kehitys kohti hybridi- ja sähköautoja tukee tätä näkemystä. Kuljetusajoneuvojen osalta muutamissa vastauksissa arveltiin, että vastaava kehitys tällä sektorilla saattaa kestää vielä melko kauan. Asuminen Asumisväljyyden uskottiin vuonna 2050 olevan jonkin verran suurempaa kuin nykyään. Lämmitettävän asuintilan kasvusta huolimatta asumisesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen vähenemiseen vastaajat uskoivat yksimielisesti. Energiatehokkuuden ja asuinalueiden hajautettujen uusiutuvien energialähteiden hyödyntä- miseen pohjaavien energiantuotantoratkaisujen uskottiin olevan merkittävimpiä syitä päästöjen vähenemi- seen. Kasvavissa kaupungeissa uskottiin pienkerrostalojen sekä tiiviin ja matalan rakentamisen kasvattavan suosiotaan, harvinaisemmaksi käyviä asumismuotoja uskottiin olevan pienten kaupunkien kerrostaloasumi- sen sekä haja-asutusalueiden omakotitaloasumisen. 5.2 Ensimmäinen tulevaisuusverstas Hankkeen ensimmäinen tulevaisuusverstas järjestettiin Helsingissä Hotelli Arthurissa 20.10.2008. Ta- voitteena oli hahmottaa millainen on kuva vähäpäästöisestä Suomesta vuonna 2050 ja laatia sinne johtavia polkuja. Paikalla oli 39 henkilöä, jotka edustivat erilaisia näkökulmia ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Paikalla oli väkeä niin valtionhallinnosta, ilmasto- ja energia-alaa sekä yhteiskuntaa tutkivista yliopistojen yksiköistä 11 ja tutkimuslaitoksista sekä energiaa tuottavista ja kuluttavista yrityksistä. Verstaspäivän tuloksena saatiin runsaasti materiaalia, johon nojautuen hankkeessa tuotettavien skenaarioiden työstö saatettiin aloittaa. Verstaspäivän tuottamia välituloksia, eli tulevaisuuskuvien ensimmäisiä versioita, ei tässä raportissa esitetä. Lopulliset tulevaisuuskuvat, jotka on laadittu prosessin kaikkien vaiheiden tuottaman materiaalin yhdistel- mänä, esitellään luvuissa 3 ja 4. Tässä luvussa esitetään lyhyesti verstaan muita tuloksia. Tulevaisuusverstaassa osallistujat työskentelivät viidessä ryhmässä. Verstasryhmien ensimmäisessä työvaiheessa laadituista tulevaisuuspyöristä jatkoon äänestetyt merkittävimpänä tai kiinnostavimpana kus- sakin ryhmässä pidetyt teemat/tulevaisuushaasteet olivat: • Energiankulutus irrotettuna talouskasvusta • Yhdyskuntarakenne ja laadukas lähielämä • Energia- ja materiaalitehokkuus • Hiilivapaa yhdyskuntarakenne ja paikallisyhteisö • Hiilivapaa yhteisöllisyys 2050 Ryhmissä käydystä keskustelusta saa käsitystä tarkastelemalla kaikkia äänestysvaiheessa ääniä saanei- den teemojen listaa. Alla koottuna kaikki ryhmissä ääniä saaneet teemat. Ryhmä 1: Energiayhtälö = nielu (4) Hyvinvointikäsitteen avartaminen (4) Energiankulutus irrotettu talouskasvusta (4) Elämän kunnioitus (3) Suomen luonto voimissaan (vesi, järvet, metsät, Lappi) (3) Globaalit puolueet (2) Elinkaarivaikutusten ymmärtäminen ja tekijänä päätöksissä (2) Ihmiset asuvat siellä missä viihtyvät (2) Kehitysaputavoite saavutettu/tehty tarpeettomaksi (2) Energiatuotanto päästötön (1) + energiatalot käytössä (1) Sähköinen liikenne, ”Smart Grid” (1) Henkisyys rules (1) Ihminen viihtyy rakennetussa ympäristössä (1) Ryhmä 2: Laadukas lähielämä (3) Vahva ja läpäisevä ilmastosääntely (3) Kestävät kulutusarvot + tietoisuus vaikutuksista (2) Energiatehokas (2) Aurinkoenergian hyväksikäyttö on ratkaistu (1) Luonnontuntemus + arvostus (1) 12 Yhteiskuntavastuullinen yritystoiminta (1) Lokaalitalouden kasvu (1) Venäjäyhteistyö + Itämeri (1) Ryhmä 3: Energian kulutus – 50% (3) Materiaalitehokkuus/Factor 10 (3) Alueellinen omavaraisuus (3) Hiilitehokkuus (2) Puusta tehdään uusia tuotteita (2) Asunnot tuottavat itse energiaa (1) Liikkuminen päästötöntä (1) Ryhmä 4: Hiilikustannus näkyviin tuotteiden koko tuotantoketjussa (4) Etäkäytettävät älytalot (4) Henkilökohtainen hiilipassi (3) Täysin uudet energialähteet (3) Sosiaalisten suhteiden arvo kasvanut (2) Virtuaalitoimistot (1) Arkiliikunta toimii (1) Syödään terveellisesti (1) Kylmälaitteet CO2 –kierrätyksellä (1) Vähäpäästöinen Suomi 2050 (1) Ryhmä 5: Liikutaan virtuaalisesti ja fyysisesti kokonaan päästöttömästi (3) Täydellinen hiilen talteenotto kehitetty – hiilivoimalat täyskäytössä (3) Rakennukset tuottavat energiaa yli oman tarpeen (2) Täydennysrakentaminen on tiivistänyt kaupunkeja (2) Energian säästö luo uusia oikeita yhteisöllisyyden muotoja (2) Lihansyönti vain reseptillä (1) Öljyvapaa ruuantuotanto (1) Monikulttuurinen mosaiikki (1) Puutarhanhoito trendikäs harrastus (1) Raha on aikaa (1) Hiilivapaa BKT: kaikki arvonlisä syntyy ilman hiiltä (1) Ryhmätöiden seuraavassa vaiheessa yllä käsiteltyjä teemoja sijoitettiin tulevaisuustaulukkoon, josta ryhmätyön kolmannessa vaiheessa kirjoitettiin auki tulevaisuuskuvat. Kuten yllä mainittiin, näitä hankkeen 13 välituloksina saatuja tulevaisuustaulukoita tai taulukoista johdettuja tulevaisuuskuvia ei tässä luvussa erik- seen esitetä, vaan ne on integroitu luvussa 4 tarinamuotoon kirjoitettuun neljään skenaarioon. 5.3 Toinen kysely Toisessa kyselyssä vastaajien kommentoitavana oli erilaisia mahdollisia elinkeinorakenteen kehityskulku- ja sekä 20.10.2008 järjestetyn tulevaisuusverstaan tuotosten pohjalta laaditut neljä skenaariohahmotelmaa. Kysely oli auki viikoilla 46 ja 47 (v. 2008) ja vastauksia kyselyyn tuli 54. Tässä luvussa esitetään vastaajien nä- kemyksiä elinkeinorakenteen, liikenteen ja asumisen tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Kyselystä saatuja skenaariohahmotelmia koskevia kommentteja esitellään luvuissa 3 ja 4 kunkin skenaarion esittelyn yhteydessä. Elinkeinorakenne Tämän toisen kyselyn elinkeinorakenteeseen kohdistetuilla kysymyksillä pyrittiin tarkentamaan aiem- pia elinkeinorakenteen ja teollisuuden tulevaisuutta koskevia näkemyksiä. Tämän osion taustaksi vastaajille annettiin nähtäväksi kuvio (kuva 1) merkittävimpien teollisuustuotteiden jalostusarvon BKT-osuuden kehi- tyksestä vuosina 1975–2005. Kuviot oli piirretty ulottumaan vuoteen 2050 asti ja vastaajaa pyydettiin esit- tämään arvionsa siitä, mikä esitetyistä kehityskuluista on todennäköisin. Lisäksi vastaajalla oli mahdollisuus kertoa, jos näkemys alan kehityksestä oli täysin käyrien vaihtoehdoista poikkeava. On huomioitava, että tässä on käsitelty vain nyt voimakkaita paljon energiaa kuluttavia teollisuudenaloja. Vuonna 2050 Suomessa voi vaikuttaa joitakin kokonaan uusia teollisuudenaloja, joiden osuus suomalaisen vaurauden tuottajana ja mah- dollisena päästöjen aiheuttajana voi olla erittäinkin suuri. 14 Kuva 1. Teollisuuden jalostusarvon prosenttiosuudet BKT:sta Alla olevat taulukot kuvaavat vastaajien näkemyksiä eri alojen mahdollisista kehityskuluista Kuva 2. Metallien valmistuksen BKT-osuus vuonna 2050 Vastaukset metallien valmistuksen BKT-osuuden kehittymisestä hajoavat jotakuinkin tasan maltillisen nousun ja laskun välillä, selvää tulevaisuuden suuntaa ei vastauksista voi hahmottaa. Kuva 3. Massa- ja paperiteollisuuden BKT-osuus vuonna 2050 15 Massa- ja paperiteollisuuden uskotaan joko säilyttävän nykyisen suhteellisen asemansa tai taantuvan. Kuva 4. Sähköteknisten tuotteiden valmistuksen BKT-osuus vuonna 2050 Sähköteknisten tuotteiden uskottiin yleisesti vuonna 2050 olevan BKT-osuudella mitattuna merkittä- vämpi teollisuudenala kuin nykyään. Kuva 5. Muun teollisuuden BKT –osuus vuonna 2050 Muiden kuin yllä mainittujen teollisuudenalojen uskottiin kasvattavan BKT-osuuttaan tulevaisuudessa. Liikenne Liikenteen päästöjen uskottiin aiemmin kerätyn materiaalin perusteella laskevan selvästi. Tässä kyselyssä haluttiin lisää näkemyksiä tulevaisuuden liikennemääristä ja niiden jakautumisesta henkilöliikenteen ja tavara- liikenteen kesken. Liikennettä käsittelevän kyselyosion taustaksi vastaajille annettiin nähtäväksi kaksi kuvaa (kuvat 6 ja 7), jotka kuvaavat henkilö- ja tavaraliikenteen liikennemäärien kehitystä vuosina 1970–2005. 16 Kuva 6. Kotimaan henkilöliikenne Kyselyyn vastanneet uskoivat henkilöautoliikenteen lähitulevaisuudessa edelleen kasvavan, mutta jat- kuvasti hidastuen. Kasvun mahdollista pysähtymistä visioitiin muutamissa vastauksissa vuoden 2020 tie- noille, jolloin autoilun tarvetta vähentävät panostukset yhdyskuntarakenteeseen ja julkiseen liikenteeseen ja jolloin liikkumisen tarvetta vähentävien asenteiden ja elämäntapojen muutokset alkavat hiljalleen purra. Toisaalta osa vastaajista näki mahdollisena, että henkilöautoliikenteen suorite jatkaa kasvuaan kauas tulevai- suuteen. Edellytys tämän kehityskulun toteutumiselle on se, että autot muuttuvat hiilettömiksi. Tämä on mahdollista liikennekäyttöön kehitettyjen ympäristörasitteeltaan edullisten biopolttoaineiden yleistymisen tai sähköautojen käytettävyyden parantumisen aiheuttaneen akkuteknologian kehityksen myötä. Henkilöau- tokilometrien arvioitiin mahdollisesti romahtavan dramaattisesti, jos erilaisia joukkoliikenteen sovelluksia saadaan laajalti käyttöön. Joissakin vastauksissa joukkoliikennettä ei enää vuonna 2050 nähty jakautuneena eri luokkiin, vaan liikennejärjestelmässä junat, linja-autot, raitiovaunut, metrot ja taksit nähtiin muuttuvan yhdeksi järjestelmäksi, jossa matkoja eri kulkuneuvoilla voidaan yhdistellä. Raideliikenteen osuuden uskot- tiin kasvavan, vastauksissa arvioitujen kasvuprosenttien vaihteluväli vuoteen 2050 mennessä oli 20–100% kuvan 6 lopputilanteesta. Koko julkinen liikenne saatettaisiin siirtää raiteille. Linja-autoliikenteen uskottiin ainakin lähitulevaisuudessa säilyttävän jotakuinkin nykyiset asemansa. Maaseudulla linja-autoliikenteen uskottiin vähenevän, mutta kaupunkialueilla puolestaan kasvavan. Suurin kehitys linja-autoliikenteessä saattaa tapahtua palvelutason nousussa, ei niinkään liikennemäärien kasvussa. Hyvä palvelutaso yhdistettynä esimerkiksi energian kalliiseen hintaan voi kuitenkin saada ihmiset jättämään oman auton kotiin useammin kuin ennen. Lentoliikenteen kehitysnäkymien osalta vastaukset hajosivat selvästi. Osa vastaajista näki lentoliiken- teen laskevan merkittävästi, osa taas pysyvän jotakuinkin nykyisellä tasolla ja osa kasvavan. Kasvun kannalla 17 oli vastaajien niukka enemmistö. Vastauksia yhdistäviä linjoja olivat usko lomalentojen ja lyhyiden lentojen vähenemisestä. Jos lentoliikenteessä aletaan käyttää laajalti edullista biopohjaista polttoainetta tai jos len- tomatkailua muuten tuetaan voi lentämisellä olla hyvä tulevaisuus. Kovat päästörajat, polttoaineiden kallis hinta ja mahdolliset Suomesta Baltian kautta Eurooppaan ja Venäjälle ulottuvat nopeat junayhteydet taas saattavat pienentää lentomatkailun osuutta tulevaisuudessa. Yhä useammin lentoliikenne voitaisiin myös korvata kokonaan tietoliikenteellä. Kuva 7. Kotimaan tavaraliikenne Tavaraliikenteessä tieliikenteen osuuden uskottiin tulevaisuudessa laskevan. Lyhyellä aikavälillä saattaa tieliikenne kasvaa, mutta vuoden 2050 tilanteesta vastaajat olivat keskenään melko lailla samaa mieltä: tava- raliikenne teillä vähenee. Suurimpana yksittäisenä tekijänä nähtiin metsäteollisuuden kuljetusten vähenemi- nen. Tavaroiden kuljetuskustannusten mahdollinen nousu voi myös johtaa teollisuuden sijoittumisen uusja- koon ja liikenteen vähenemiseen. Tuotteet ja palvelut saatetaan tuottaa nykyistä paljon lähempänä asiakkai- ta. Myös kuljetusten siirtyminen nykyistä enemmän rautateille vähentää tieliikenteen osuutta. Valtaosa vas- taajista näki rautateitse tapahtuvien kuljetusten nostavan osuuttaan selvästi. Kasvun määrän vaihteluväli nykyhetkestä vuoteen 2050 oli luokkaa 20–50%. Vesiliikenteen tulevaisuuden osalta vastaukset hajosivat jonkin verran. Suurta kasvua ei nähnyt juuri kukaan, arviot vaihtelivat laskun jatkumisesta pieneen nousuun. 18 Asuminen Ensimmäisen kyselykierroksen mukaan asumisväljyys kasvaa vuoteen 2050 tullessa. Tässä toisessa ky- selyssä haluttiin hieman tätä tarkempia arvioita siitä, miten paljon lämmitettäviä kuutioita suomalaisissa asumuksissa vuonna 2050 on. Asumisosion taustaksi vastaajille annettiin nähtäväksi kuva (kuva 8), joka esittää asunrakennusten tilavuuksien kehitystä vuosina 1995–2005. Kuva 8. Asuinrakennusten tilavuus Pientalojen tilavuuden suhteen yleisimpänä näkemyksenä oli maltillinen, nykyvauhdista hidastuva kas- vu vuoteen 2050 tullessa. Toisen kyselyn vastaajien enemmistön mukaan suurin osa ensimmäisessä kyselys- sä arvioidusta asumisväljyyden kasvusta selittyy kerrostalohuoneistojen ja rivitalojen huoneistokokojen kas- vun myötä. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen myötä näiden asumismuotojen kysyntä kasvaa ja kun asu- misväljyyden uskotaan kasvavan, keskittyy suurin osa asuinrakennusten tilavuudesta näihin asuntotyyppei- hin. Kerrostalojen ja rivitalojen kasvuarviot olivat hyvin samansuuntaisia, arvioidun kasvun voimakkuus vaihteli muutamasta prosentista 20% kasvuun vuoteen 2050 mennessä. 5.4 Toinen tulevaisuusverstas Skenaariotyön toinen tulevaisuusverstas järjestettiin 19.11.2008 Paasitornissa Helsingissä. Verstaan ta- voitteena oli tarkastella toisessa kyselyssäkin olleita skenaariohahmotelmia ja täydentää niitä sekä pohtia skenaarioiden toteutumisen edellytyksiä ja toteuttajia. Tilaisuuteen osallistui 37 henkilöä. 19 20 Verstaan tuotokset ja verstaassa esitetyt näkemykset on koottu seuraavassa luvussa olevaan skenaario- taulukkoon ja niitä luonnehtiviin tulevaisuustarinoihin. 6. SKENAARIOTAULUKKO Jokainen skenaario täyttää kahden asteen ilmastotavoitteen vuonna 2050. Kansalaisten kokema hyvinvointi on jokaisessa skenaariossa vähintään vuoden 2008 tasolla. Taulukkoon on koottu oleellisimmat tekijät, jotka erottavat kunkin skenaarion toisista. Kaikkia skenaarioita yhdistäviä linjoja ovat uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisteknologioiden merkittävä kehitys, asumisen energiatalouden selvä parantuminen, elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen ja raskaan teollisuuden suhteellisen osuuden pieneneminen. Skenaario/muuttuja A Puoliksi, poikki ja pinoon B Kestävä arkikilometri C Omassa vara parempi D Hajauta ja hallitse Kuvaus Tiukat hiiliverot ja ydinvoi- man alasajo nostavat energian hintaa. Energiatehokkuus kas- vaa ja Suomen energiankulutus laskee noin puoleen vuositu- hannen alun tasosta. Kaikki Suomessa kulutettava energia tuotetaan uusiutuvilla ener- giamuodoilla. Teollisuuden energiankulutuksen merkittä- vä lasku on ollut tärkein yksit- täinen tekijä tässä muutokses- sa. Myös kotitalouksien ja lii- kenteen energiankulutuksen lasku on ollut merkittävää. Vuonna 2050 erilaisten tuot- teiden kulutusta on vaihdettu vapaa-aikaan. Suomalaiset asuvat tiiviisti mutta laaduk- kaasti. Vuosituhannen alun tilanteeseen verrattuna eniten ovat vähentyneet kulutukses- ta, liikenteestä ja asumisesta aiheutuvat päästöt. Myös teol- lisuuden energiantarve ja päästöt ovat vähentyneet jon- kin verran. Energia tuotetaan puoliksi uusiutuvilla energia- muodoilla ja puoliksi ydin- energialla. Asuinalueiden ja yhteisöjen omavaraisuuteen kannuste- taan. Omavaraisuutta niin energian, ravinnon kuin työ- paikkojenkin osalta tuetaan. Suurin osa suomalaista noudat- taa kasvisruokavaliota. Asumi- sen energiantarve tuotetaan lähes kokonaan paikallisesti uusiutuvilla energiamuodoilla. Suuret energiantuotantoyksiköt tuottavat energiaa lähinnä te- ollisuuden ja pääosin sähkö- voimalla tapahtuvan liikenteen tarpeisiin. Väestön keskittyminen ete- läiseen Suomeen on jatku- nut. Energian kokonaisku- lutus Suomessa on jota- kuinkin vuoden 2008 tasol- la. Teollisuuden energian- kulutus on vähentynyt, asumisen ja liikenteen ku- lutus lisääntynyt. Päästö- tavoite on silti saavutettu, koska liikenteen CO2 - päästöt ovat pudonneet lä- helle nollaa ja ydinvoiman ja uusiutuvien energialäh- teiden hyödyntämistä on lisätty. Talous Vakaa kasvu Hidas kasvu (myös pienentynyt talouskasvu tässä mahdollinen, tällöin hyvinvointi määritelty uudella tavalla) Hidas kasvu Vakaa kasvu Alue/yhdyskuntarakenne Aluerakenne keskittynyt. Yhdyskuntarakenne keskittynyt kaupungeiksi ja maaseudulla kyliksi Aluerakenne hajautunut, yh- dyskuntarakenne eheä Yhdyskuntasuunnittelu perustuu palvelukeskuksiin, joiden ympä- Aluerakenne hajautunut vahvoi- hin aluekeskuksiin, Suomessa n. 20 tällaista keskusta. Yhdyskun- tasuunnittelussa lähtökohtana Aluerakenne vahvasti keskit- tynyt Etelä-Suomeen. Väljä yhdyskuntarakenne, kaupunkeja ympäröivät laa- 21 ristöön (n. 1km) rakennetaan tiiviisti ja tehokkaasti mahdollisimman omavaraisten yksiköiden muodostaminen jat haja-asutusalueet Asuminen Rakennusten energiankulutuk- sella erittäin tiukat normit, kaikki uudet asuinrakennukset plusenergiataloja, vanhoja kor- jattu energiatehokkaiksi Asumisväljyys ei ole kasvanut, rakennetaan laatua puusta, yh- teisöllistä asumista, asumiseen väljyyttä ja laatua yhteistiloista Asuinalueilla puutarhoja ja kas- vihuoneita. Asunnot, kesämökit ja muut rakennukset valjastettu energiantuotantoon (geoenergi- aa, aurinkoa ja tuulta) Asumisväljyys suuri, kakkos- ja kolmosasunnot yleisiä Liikenne Liikennesuorite pudonnut sel- västi, virtuaaliliikkuminen vä- hentänyt liikennetarvetta. Yksityisautoilua lähinnä maa- seudulla, kaupungeissa ja kau- punkien välillä joukkoliiken- teellä merkittävä osuus. Henkilöliikenteen ja teollisuu- den liikennesuorite pudonnut, liikenteen energiankulutus puo- littunut. Arkikilometrin sisällä liikutaan kävellen tai pyörällä. Palvelu- keskusten välillä vetovoimainen julkinen liikenne ja laadukkaat kevyen liikenteen väylät. Kau- punkien välillä juna pääasialli- nen liikkumismuoto Henkilöliikenteen liikennesuorite pudonnut, metsäteollisuus edel- lyttää paljon kuljetuksia. Henki- löliikkuminen suuremmissa kau- pungeissa ja kaupunkien välillä suurelta osin raiteilla tai kevyen liikenteen muodoin. Autojen energialähteenä joko sähkö tai kotimaisesta bioraaka-aineesta jalostettu polttoaine Henkilöliikenteen liikenne- suorite kasvanut, siirtyminen henkilöliikenteessä kokonaan sähköautoihin. Teollisuuden kuljetukset enenevissä mää- rin raiteilla. Myös liikenne Keski-Eurooppaan junalla, supernopeat yhteydet Hel- singistä Suomenlahden alit- tavaa tunnelia pitkin Balti- aan ja edemmäs. Elinkeinorakenne Teollisuus Teollisuuden suhteellinen osuus pienentynyt. Energiain- tensiivistä teollisuutta ei Suo- messa ole, teollisuus tuottaa erittäin korkean jalostusasteen tuotteita (esim. nanoputki- ja komposiitti-teollisuutta). Ra- kennusteollisuus tuottaa ta- loelementtejä, joissa valmiina aurinkopaneeleja ja muita energiantuotannon kom- ponentteja. Kulutuksen (ja haaskaamisen) vähentyminen vähentää massa- kulutustuotteiden kysyntää ko- timarkkinoilla, tällä suuria vai- kutuksia kaupalle sekä koti- markkinoille valmistavalle teol- lisuudelle. Vientimarkkinoille tuottava te- ollisuus voimissaan (sikäli kun samaa muutosta ei ole tapahtu- nut myös kaikkialla muualla). Metsäteollisuus muuttunut bio- raaka-aineista monipuoliseksi erilaisia kulutustuotteita ja polt- toaineita valmistavaksi teollisuu- deksi, Kotimainen elintarvikete- ollisuus vahvaa. Etelässä osaamisteollisuutta, raskas teollisuus ruuhkasuo- men ulkopuolella. Teollisuu- den suhteellinen osuus pie- nentynyt vähän, päästöt pie- nentyneet merkittävästi. Tärkeimpinä toimialoina ete- lässä korkeaa osaamista edellyttävä (ict-, bio-, nano- yms.) teollisuus, muualla Suomessa luonnonvaroja, erityisesti puuta hyödyntävää teollisuutta. Bioteknologian, lääketieteen ja farmakologi- an integrointi jatkuu Palvelut Osuus kansantuotteesta kasvaa merkittävästi. Erityisesti lähi- ja vapaa- ajanpalvelujen kulutus kasva- nut Julkiset ja yksityiset palvelun- tuottajat tuottavat erilaisia hyvinvointipalveluja yhdessä. Lähipalvelut kasvaneet merkit- tävästi, myös vapaa- ajanpalvelut ja logistiikka me- nestysaloja. Monipuoliset kotiinkuljetuspal- velut. Lähipalvelut kasvaneet, Laaduk- kaat elintarvikejalosteet sekä hajautettujen energiantuotanto- ratkaisujen suunnittelu ja kon- sultointi vientituotteina Palvelujen osuus kasvanut maltillisesti Maantie- ja rautatieverkos- ton laatuun panostettu 22 Energiansäästöön liittyvät kon- sultointipalvelut sekä aineet- tomat innovaatiot (esim. oh- jelmistot) vientituotteena Rakentaminen Kasvuala, energiaa säästävä uudis- ja korjausrakentaminen menestysaloja. Kasvuala, ekologinen puuraken- taminen merkittävä uusi osaa- misalue, myös merkittävä vien- tituote Kasvuala, erityisesti erilaiset energiaomavaraisuutta tukevat uudis-, korjaus- ja puurakenta- misen ratkaisut kysyttyjä. Ei suurta muutosta, pientalo- rakentaminen vahvaa Alkutuotanto Alkutuotantoa lähinnä energi- antuotannon tarpeisiin, lihan- tuotantoa (pääosin broileria) muutamassa suuressa yksikössä Metsien elämyksellinen käyttö, etenkin palveluihin Metsätalous ja lähiruokaa tuot- tava (luomu)maatalous kasvu- aloja Luomumaatalous ja metsätalous kasvualoja, lihantuotanto vähen- tynyt, kalastuselinkeino elpynyt Metsätalous (uusien sovellus- ten high-tech) ja kaivostoi- minta kasvaneet Maatalous edellyttää kasva- vaa elintarviketeollisuutta Energia Kysyntä Energian kulutus laskee 50%, vallankumous energiatehok- kuudessa. Kysyntään vaikuttaa myös hintajärjestelmä, jossa hinta muuttuu kokonaiskulu- tuksen volyymin mukaan (kun paljon kulutusta, lisäyksikkö kallis) Teollisuuden energian kysyntä jokseenkin vuoden 2008 tasolla, liikenne ja asuminen vaativat selvästi vähemmän energiaa Haja-asutusalueilla ja uusilla asuinalueilla kotitalouksien os- tosähkön kysyntä lähellä nollaa, nämä tuottavat pääosan kulut- tamastaan energiansa itse. Kau- pungeissa kaukolämpöä sekä au- rinko- ja tuulisähköä. Muu kuin metsäteollisuus ja osa liikentees- tä ydinenergian varassa. Kokonaiskysyntä jokseenkin vuosituhannen alun tasolla Tuotantotavat Ei ydinvoimaa, kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla. Tär- keimpiä biomassa, vesi, tuuli, aurinko ja jätteiden poltto. 50% uusiutuvaa, 50% ydinvoi- maa, ydinvoimaloista enemmän tehoa, esim. lauhdevedet hyö- dynnetään Suurin osa energiantarpeesta katetaan uusiutuvalla energialla. Metsäteollisuuden sivutuotteena sähköä ja lämpöä. Ydinvoimaa teollisuuden ja sähköistyneen liikenteen tarpeisiin Asuminen uusiutuvien ener- giamuotojen varassa, ydin- voimaa lisärakennettu mer- kittävästi sähköllä tapahtu- van liikenteen ja teollisuu- den tarpeisiin, CCS Elämäntavat Etätyö lisääntynyt, ulkomaille matkustaminen vähentynyt, ulkomaiden kohteisiin tutustu- taan virtuaalimatkoilla. Harrastukset sesongin mukaan, Suomessa ei tekojäitä eikä hiihtoputkia Irtautuminen tavaroiden kulut- tamisen kulttuurista, kokonais- valtainen ekologinen ajattelu, kasvissyönnin yleistyminen, li- sääntynyt vapaa-aika, laadukas lähielämä, suorittavan ja palve- levan työn kasvanut arvostus Omavaraisuuden arvostaminen, kasvissyönti, kädentaidot kunni- assa, etätyö lisääntynyt Asuinmuodon ja -paikan va- lintaoikeuden korostaminen Ympäristösuhde Ympäristön ennakoiva suojelu Luonnon tuntemus ja arvostus Luontokumppanuus Jäljet korjataan 23 24 Teknologiasuhde Teknologia vipuvartena Perinteisten tekniikoiden uus- käyttö Biomimiikka (luonnon simuloin- ti), teollinen ekologia Innovaatiohakuisuus Keinoja Ilmastohaitta näkyy tuotteiden hinnoissa, hiilivero, raken- tamisen laatuun panostami- nen, parantunut energian kulu- tusseuranta, nopeiden koko maan kattavien tietoverkkojen rakentaminen, merkittävä pa- nostus ympäristön- ja ilmas- tonsuojelun opetukseen Vahva ohjaava valtio, koko vä- estön kattava asennekasvatus, ylityöt kielletty, ilmasto- ja ympäristöhaitta näkyy tuottei- den ja palveluiden hinnoissa, henkilökohtainen hiilipassi, huolellinen yhdyskuntasuunnit- telu ja maankäyttö, uusien eko- logisten innovaatioiden pilo- tointi julkisten hankintojen kautta Ympäristöajattelun korostami- nen, mallikaupungit, maakunta- tasoinen vahva kaavoitus, tiukat rakennusmääräykset ja vaati- mukset uusiutuvan energian käy- töstä, etätyökeskukset, asiakkai- den omistamat energiaosuuskun- nat Vaatii riskirahaa osaamiste- ollisuuden kehittämiseen. Ydinvoimaliuden lisäraken- taminen. Uraanikaivosten avaaminen. Lisäyksiä/varauksia Jos sähkönsiirtoverkot kehitty- vät, saatetaan tulevaisuuden Suomessa kuluttaa muualla tuotettua uusiutuvaa energiaa (esim. Afrikassa tuotettua au- rinkosähköä) Edellyttää merkittävää asen- nemuutosta ja korkeaa julkista panostusta (korkeaa verotusta) Edellyttää korkeaa julkista pa- nostusta (korkeaa verotusta) Jälkien korjaaminen on mi- nimivaatimus, panostettava korkeampiin päästöjen rajoi- tustavoitteisiin 7. NELJÄ POLKUA VÄHÄISTEN PÄÄSTÖJEN SUOMEEN 2050 7.1 Skenaario A – Puoliksi, poikki ja pinoon Tiukat hiiliverot ja ydinvoiman alasajo nostavat energian hintaa. Energiatehokkuus kasvaa ja Suomen energiankulutus laskee noin puoleen vuosituhannen alun tasosta. Kaikki Suomessa kulutettava energia tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Teollisuuden ener- giankulutuksen merkittävä lasku on ollut tärkein yksittäinen tekijä tässä muutoksessa. Myös kotitalouksien ja liikenteen energiankulutuksen lasku on ollut merkittävää. Aluerakenne on keskittynyt. Yhdyskuntarakenne on myös keskittynyt kaupungeiksi ja maaseudulla tiiviiksi kyliksi. Talouskasvu on vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen ja vuoden 2050 välisenä aikana ollut Suomessa suhteellisen tasaista. Talouskasvu on saatu irrotettua energiankulutuksen ja pääs- töjen määrän kasvusta. Kasvihuonekaasujen vähennystavoitteen saavuttamisessa suurin yksittäinen tekijä on ollut energian kokonaiskulutuksen vähentyminen noin puoleen vuosituhannen alun tasosta. Vuoteen 2050 tullessa jotkin raskaan teollisuuden toimialat ovat muuttaneet muotoaan, energiaintensiivistä teolli- suutta ei Suomessa enää ole. Vuosituhannen alkuun verrattuna selvästi suurempi osa kansantuotteesta tuotetaan palveluilla, erityisesti erilaiset lähi- ja hyvinvointipalvelut ovat kasvattaneet osuuttaan. Suomessa jäljellä oleva valmistava teollisuus keskittyy erittäin korkean jalostusasteen tuotteisiin ja operoi suljettujen materiaalikiertojen maailmassa, jossa raaka-aineiden ja energian hyväksikäyttö on erit- täin tehokasta. Hiilivero ja muut ilmastonmuutosta ehkäisevät markkinaehtoisesti tapahtuvan taloudelli- sen ohjauksen toimet ohjaavat investointeja. Tuotteiden tuottaminen vähäpäästöisesti ja ympäristöystä- vällisien tuotteiden ja palvelujen kuluttaminen on yrityksille ja kansalaisille edullisin toimintamalli. Valtiovallan sääntely- ja tukitoimet ovat vaikuttaneet myös kotitalouksien energiankulutuksen vä- hentymiseen, asuinrakennusten energiataloudelle on asetettu tiukat rajat. Kotitalouksien kulutuksesta aiheutuvia sähkön kulutushuippuja on saatu tasattua luomalla sähkön kokonaiskulutuksen määrän mu- kaan reagoiva hintajärjestelmä. Kulutushuippujen aikana sähkö on kallista. Tieto ostosähkön hinnasta välittyy kuluttajille asuinrakennuksissa pakollisena olevan kiinteistön reaaliaikainen sähkönkulutuksen seurantajärjestelmän kautta. Järjestelmän näytöltä kuluttaja voi koko ajan seurata paljonko taloudessa kulutettava energia maksaa. Etätyö on vuonna 2050 suosittua ja työasiointimatkat ovat vähentyneet tietoteknisten kokoussovel- lusten ansiosta. Koko maan kattava >10gbps langaton tietoliikenneverkko on osaltaan helpottanut sovel- lusten yleistymistä. Välttämättömien työmatkojen osalta työantajat suosivat joukkoliikennettä, jalankul- kua ja pyöräilyä. Työsuhdeautojen sijasta työantaja tarjoaa työntekijöilleen työsuhdelippuja ja työaika- joustoja. Joukkoliikennevälineissä käytettävää työmatkaa saa yleisesti hyväksytettyä työajaksi. Matka- aikaa arvostetaan, koska mukavissa joukkoliikennevälineissä voi tehdä työtä tai rentoutua. 26 Innovatiiviset, houkuttelevat, viihtyisät ja turvalliset joukkoliikenneratkaisut hyödyntävät kehitty- neitä informaatiojärjestelmiä ja tarjoavat ovelta ovelle -tyyppisiä palveluja, jotka helpottavat syrjäisellekin seudulle ulottuvien matkojen suunnittelua. Nämä palvelut tarjoavat vaihtoehtoja yhdistää käytettävissä olevia yksityisen ja julkisen liikenteen eri vaihtoehtoja yhdeksi sujuvaksi matkaksi. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että junalippuun sisältyy palvelu, jossa matkan määränpäätä lähimmältä rautatie- asemalta matkustaja saa käyttöönsä vuokra-auton, jolla voi jatkaa matkaa kesämökille tai mummolaan. Elinkeinorakenteessa teollisuuden suhteellinen osuus on pienentynyt. Energiaintensiivisen teolli- suuden sijaan teollisuus tuottaa erittäin korkean jalostusasteen tuotteita (esim. nanoputki- ja komposiitti- teollisuutta). Rakennusteollisuus tuottaa taloelementtejä, joissa on valmiina aurinkopaneeleja ja muita energiantuotannon komponentteja. Palvelujen osuus kansantuotteesta on kasvanut merkittäväksi. Lähi- ja vapaa-ajanpalvelujen suuren kulutuksen lisäksi on merkittävää se, että julkiset ja yksityiset palveluntuot- tajat tuottavat erilaisia hyvinvointipalveluja yhdessä. Energiansäästöön liittyvät konsultointipalvelut sekä aineettomat innovaatiot (esim. ohjelmistot) ovat vientituotteena. Suomessa kulutettava energia tuotetaan vuonna 2050 kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Yksin- omaan uusiutuvaan energiaan perustuvaan energiahuoltoon Suomessa päädyttiin, koska 2010- ja 2020- luvuilla maailmalla nähty uusien ydinvoimaloiden mittava rakentamisaalto kasvatti ydinvoimaloiden polt- toaineen kysyntää merkittävästi ja tämä aiheutti 2030-luvulla polttoaineen maailmanmarkkinahinnan erittäin jyrkän nousun. Suomessa kansalaismielipide on ollut vahvasti uraanikaivosten avaamista vastaan, täten kotimaisia esiintymiä ei ole voitu hyödyntää ja ydinvoimasta Suomessa on jouduttu luopumaan. Uu- siutuvista energialähteistä tärkeimpiä ovat bioenergia, vesivoima, tuuli ja aurinko. Geoenergialla, tuuli- voimalla ja aurinkoenergialla on erityistä merkitystä paikallisesti osina paikallisia kiinteistö- tai asuin- aluekohtaisia hajautettuja energiajärjestelmiä. 2000-luvun puolivälin todellisia menestystarinoita ovat yhtiöt, jotka ovat pystyneet tarjoamaan energiansäästöä ja vähäpäästöistä energiaa tukevia tuotteita ja palveluita. Suomen suurimpien yritysten listalla on tällaisia kansainvälisesti toimivia uusituvan energian tuotannon ja -hyödyntämisen palveluko- konaisuuksia tarjoavia ja energiansäästökonsultointiin erikoistuneita yrityksiä. Näiden kumppaneina toi- mivat rakennusyritykset, jotka toteuttavat energiatehokkuutta parantavat korjaus- ja täydennysraken- nusinvestoinnit, ovat myös menestyneet. Toisesta kyselystä poimittuja tätä skenaariota koskevia yleisiä kommentteja: - ”Ydinvoimaa mahdoton korvata ellei vesivoimaa hyödynnetä maksimaalisesti. Maailma ei pe- lastu vaikka energiaintensiivinen teollisuus siirrettäisiin kehitysmaihin. Päin vastoin!” - ”Epärealistista että kaikki energia olisi uusiutuvaa vaikka energiankulutus vähenisi jopa 50 %, varsinkin kun ydinvoima ajateltu ajettavan alas.” - ”Keskittynyt aluerakenne ei korreloi ympäristöystävällisen elämän kanssa. Urbanisoituminen on tosiasiassa johtanut nykyisiin merkittäviin ympäristöongelmiin, kun alkutuotanto on pako- tettu samalla keskittymään suurin yksiköihin ja tehotuotantoon.” - ”On jo koettu voimakkaita ilmastomuutoksia (myrskyjä, jatkuvia sateita, lumen puutetta) jol- loin asenneilmapiiri suosii näitä ratkaisuja.” - ”Taloudellinen ohjaus oltava voimakasta, muuten ei saada aikaan tällaisia muutoksia kulu- tuskäyttäytymisessä.” 27 - ”Toteutuakseen energiantuotantoon täytyy keksiä jokin aivan uusi uusiutuva energialähde, nykyisillä tunnetuilla ei liene mahdollinen toteuttaa. Elintaso on varmasti nykyistä alhaisem- pi.” - ”Kaiken kaikkiaan regulaatiovaihtoehto, väestön omilla ratkaisuilla ei mennä tuohon suun- taan. Tekniset innovaatiot voivat auttaa olennaisesti, mutta eivät tällä aikavälillä ratkaise ti- lannetta.” - ”En hylkäisi ydinenergiaa ennen kuin laitokset tulleet teknisesti tiensä päähän. Ydinvoimaloi- den lähialueelle tulee perustaa vihannestarhoja ja kalojen kasvatuslampia mm. Ydinvoimaa tulee käyttää vetytalouden edistäjänä.” - ”Energiaintensiivisen teollisuuden muuttaminen Suomesta muualle ei vähennä maailman kas- vihuonekaasupäästöjä, vaan saattaa lisätä niitä. Energiaintensiivisen teollisuuden toiminta- edellytyksiä vähäpäästöisessä Suomessa tulee tukea edistämällä niiden energiatehokkuutta. Energiatehokasta tuotantoteknologiaa voidaan viedä tulevaisuudessa enemmän myös ulko- maille. Näin vähennetään päästöjä myös kansainvälisesti.” - ”Erittäin paljon tuotekehitystä energiatekniikkaan, laitteisiin ja talotekniikkaan - tarkoittaa yksinkertaisia käyttäjälle, etäluettavia energianäyttöjä, energiatietoisuutta lisääviä laitteista joissa upea hightech-design joka kotiin uuden TV rinnalla seinälle kertomaan perheen eläman- tapa- ja ympäristötietoisuudesta joka on uusi megatrendi. Kilpailuja joilla asukkaat osallistu- vat valtakunnallisiin "energiatehokkuuden parantamis "Viikko LOTTO" arvontoihin, joiden tuotolla kustannetaan energiapihejä laitteita maailman köyhiin maihin.” - ”Vaatii sen että ilmastopolitiikka on muun politiikan driveri, kaikki päätökset vaihtoehtoineen alistetaan ilmastovaikutusten arviolle, ja paras valitaan.” 28 7.2 Skenaario B – Kestävä arkikilometri Vuonna 2050 erilaisten tuotteiden kulutusta on vaihdettu vapaa-aikaan. Suomalai- set asuvat tiiviisti mutta laadukkaasti. Vuosituhannen alun tilanteeseen verrattuna eni- ten ovat vähentyneet kulutuksesta, liikenteestä ja asumisesta aiheutuvat päästöt. Myös teollisuuden energiantarve ja päästöt ovat vähentyneet jonkin verran. Energia tuotetaan puoliksi uusiutuvilla energiamuodoilla ja puoliksi ydinvoimalla. Aluerakenne on hajautunut, yhdyskuntarakenne puolestaan on eheä. Yhdyskuntasuunnittelu perus- tuu palvelukeskuksiin, joiden ympäristöön (n. 1km) rakennetaan tiiviisti ja tehokkaasti. Vuonna 2050 Suomessa on laajalti omaksuttu ajatus, että vapaa-aika ja vapaus valita miten ja mihin aikansa käyttää ovat tavoiteltavaa ja arvostettavaa elämänsisältöä. Erilaisten tuotteiden kuluttamista ei arvosteta niinkään, lähipalvelut sen sijaan ovat kasvattaneet suosiotaan. Asennemuutoksessa suuri rooli on ollut neuvolasta kouluputken kautta kaikille kansalaisille pakolliseen kansalaispalvelukseen (tämä on korvannut asevelvollisuusarmeijan ja siviilipalveluksen) ulottuvalla koulutusketjulla, jolla varmistetaan se, että kukin ikäluokka saadaan kokonaisuudessaan mukaan hiilivapaan yhteiskunnan rakentamiseen. Pienestä pitäen ihminen saa muuta elämänsisältöä kuin hiilituotteiden kuluttamisen. Tapahtunutta asennemuutosta on tukenut se, että ympäristön kannalta haitallinen kulutus on tehty ympäristörasitteen mukaan määräytyvällä verotuksella erittäin kalliiksi. Lisäksi on otettu käyttöön kan- salaisten henkilökohtainen hiilipassi, jolla pyritään rajoittamaan yksittäisen kansalaisen toiminnallaan aiheuttamaa ilmastohaittaa. Tavaroiden kuluttamisen vähentymisen ohella asennemuutoksella ja ilmas- toveroilla on ollut suuri vaikutus myös suomalaisten vapaa-ajan viettoon: lomamatkat ovat lyhentyneet ja harrastukset määräytyvät sesongin ja luonnonolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi hiihtoputkia ei enää tunneta ja jääkiekkoa ei enää pelata keinotekoisesti jäädytetyllä vesijäällä vaan jäätä jäljittelevällä keino- alustalla. Yhdyskuntasuunnittelun trendinä on jo joitakin vuosikymmeniä ollut muuttuneita arvoja heijastava ns. kestävä arkikilometri. Tässä tavoitteena on suunnitella asuinalueet siten, että kilometrin säteelle alu- eellisista palvelukeskuksista, joissa sijaitsee kaupan, koulun sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kaltaisia toimintoja, kaavoitetaan tiiviisti erilaisia asumismuotoja. Kestävän arkikilometrin mallia voidaan toteut- taa yksittäisenä pienenä kylänä tai skaalata se satojen tuhansien asukkaiden tarpeisiin (kestävä 10 tai 100 km). Kaupunkialueiden sisällä aluekeskukset on yhdistetty tiiviillä julkisen liikenteen verkostolla ja hy- väkuntoisilla ja hyvin valaistuilla kevyen liikenteen väylillä. Suurempia asutuskeskuksia yhdistävät nope- at, luotettavat ja edulliset junayhteydet. Arvojen ja asenteiden muutoksella ja hyvällä suunnittelulla lii- kennesuorite on saatu puolitettua. Pyöräilystä on kehittynyt arvostettu ja varteenotettava kulkutapa, jota tuetaan korkeatasoisella, no- pealla ja viihtyisällä reitistöllä. Pyöräilyyn liittyy monenlaista tuotekehitystä, kuten erilaisia pyörämalleja, varustekehitystä sekä informaatio- ja kommunikaatiopalveluja. Pyörän voi ottaa vaivattomasti mukaan junaan, raitiovaunuun ja bussiin. Pyöräilyä tuetaan verotuksellisesti. Ihmiset arvostavat pyöräilyn terve- ysvaikutuksia. 29 Vuonna 2050 suomalaiset eivät omista yhtä paljon autoja kuin vuosituhannen alkupuolella. Ajo- kortti on valtaosalla suomalaisista, mutta koska oma auto ei valtaosalle suomalaisista ole arjen sujumisen kannalta välttämätön, ovat erilaiset henkilöautojen yhteisomistus- ja vuokrausjärjestelyt suosittuja kal- liina koetun oman auton pitämisen sijaan. Myytävät autot ovat erittäin energiatehokkaita ja päästöttö- miä. Suosituimpien automallien tehot ja hippunopeudet ovat pudonneet selvästi vuosituhannen alussa tavallisina pidetyistä. Maanteiden yleisin kattonopeus, 80 km/h, on laajalti hyväksytty, koska sen avulla on voitu parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää liikenteen energiankulutusta. Suurin osa suomalaista hoitaa elintarvikkeiden ja arjessa tarpeellisten kulutushyödykkeiden han- kinnan tilaamalla tavarat verkossa etukäteen. Tilauksen jälkeen tuotteet toimitetaan kootusti palvelukes- kuksessa sijaitsevaan kortteliterminaaliin/Deli-kauppahalliin, josta kuluttaja voi noutaa lähetyksen itsel- le sopivana aikana. Toimintatapa, jossa suurin osa kauppojen myymästä ruuasta on tilattu etukäteen, on vähentänyt pois heitettävän ruuan määrää selvästi ja tämä on osaltaan tehnyt uuden toimintatavan kauppojen kannalta houkuttelevaksi sekä vähentänyt ruuan kulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasu- päästöjä. Suomalaisten keskimääräisen asumispinta-alan kasvu on pysähtynyt, asumisväljyyttä ja laatua luo- vat uudelleen suosioon nousseet asuntojen yhteistilat (kylpyläosastot, pyykkihuoneet, kattoterassit ulko- keittiöineen jne.). Uusi rakentaminen perustuu kehittyneeseen yksilöllisen ja teollisen rakentamisen yh- distävään puurakentamiseen. Suomalaisesta paloturvallisesta puurakentamisesta on tullut maailmallakin haluttu brändi. Rakennukset ovat etäkäytettäviä plusenergiataloja, joiden energiankulutusta on helppo säädellä tarpeen mukaan. Rakennukset ovat laadukkaita ja helposti muunneltavia ja rakennusten käyt- töikä on useita satoja vuosia. Kulutuksen (ja haaskaamisen) vähentyminen vähentää massakulutustuotteiden kysyntää kotimark- kinoilla ja tällä on suuria vaikutuksia kaupalle sekä kotimarkkinoille valmistavalle teollisuudelle. Vienti- markkinoille tuottava teollisuus on voimissaan (sikäli kun samaa muutosta ei ole tapahtunut myös kaik- kialla muualla). Lähipalvelut kasvaneet merkittävästi, myös vapaa-ajanpalvelut ja logistiikka ovat menes- tysaloja. Energia tuotetaan puoliksi uusiutuvilla energiamuodoilla ja puoliksi ydinvoimalla. Toisesta kyselystä poimittuja tätä skenaariota koskevia yleisiä kommentteja: - ”Lisääntynyt vapaa-aika kasvattaa energiankulutusta. Ympäri vuoden lämmitettävät vapaa- ajanasunnot pitäisi palauttaa kesämökeiksi.” - ”Liikennesuoritteen puolittuminen epärealistista vaikka teollisuutta ajettaisiin alas. Kestää kauan ennen kuin väestö saadaan pakattua kilometrin päähän palveluista, rakennuskanta uusiminen tulisi liian kalliiksi.” - ”Elämäntavat aiheuttavat haasteita. Niin kauan kun meillä on mökkikulttuuri vahva niin mö- kille lähdetään autolla ja veneellä ym. Näihin pitää kehittää parempia julkisia liikenneratkai- suja. Tässä on valtiolla ja liikennelaitoksella suuria haasteita, pitää uskaltaa ajatella ja toteut- taa niitä pieniä arjen asioita kun yritetään toteuttaa suuria muutoksia. Arjen käyttäytymises- tä ne muutokset kuitenkin tulevat.” - ”Vahvasti asennemuutoksia ja siten asennekasvatusta vaativa vaihtoehto, etenkin kevyen lii- kenteen ja ylipäänsä liikkumisenmerkitys on uudelleenkoulutettava väestöön, ennenkuin tä- mäntapainen skenaario voi toteutua. Se edellyttää mm. koulujen liikuntakasvatuksen totaalis- 30 ta uudelleenarviointia, samoin urheiluun annettavan yhteiskunnan tuen laadullista arviointia ja uudelleensuuntausta.” - ”Tällainen skenaario voi toteutua vallitsevan yhteiskunta- ja aluerakenteen huokosissa, vaikka vallitseva yhteiskuntamalli olisi toisenlainen.” - ”Epäilen, että ihmiset eivät pysy paikallaan kovin hajautuneessa aluerakenteessa, koska yhtei- söjen koko on liian pieni. - ”Kuluttamisen kulttuurista irtautuminen vaatii suurta asennemuutosta. Se tulee olemaan haasteellista ja vaatii panostusta kasvatukseen, koulutukseen ja tiedottamiseen.” 31 7.3 Skenaario C – Omassa vara parempi Asuinalueiden ja yhteisöjen omavaraisuuteen kannustetaan. Omavaraisuutta niin energian, ravinnon kuin työpaikkojenkin osalta tuetaan. Suurin osa suomalaista noudat- taa kasvisruokavaliota. Asumisen energiantarve tuotetaan lähes kokonaan paikallisesti uusiutuvilla energiamuodoilla. Suuret energiantuotantoyksiköt tuottavat energiaa lähin- nä teollisuuden ja pääosin sähkövoimalla tapahtuvan liikenteen tarpeisiin. Aluerakenne on hajautunut vahvoihin aluekeskuksiin. Suomessa on n. 20 tällaista keskusta. Yhdys- kuntasuunnittelussa pidetään lähtökohtana mahdollisimman omavaraisten yksiköiden muodostamista. Asuinyhdyskunnat suunnitellaan ekologisuutta ja omavaraisuutta suosiviksi niin, että tavoitteina kulla- kin alueella on tuottaa suurin osa alueella kulutettavasta energiasta ja jokin osa ravinnosta. Energiantuo- tanto tapahtuu hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä: aurinkoa, tuulta, bio- ja geoenergiaa. Jätehuol- lossa asuinalueet perustuvat erittäin tehokkaaseen materiaalien kierrätykseen tai kokonaan suljettuun kiertoon. Uusimmissa taloissa on kotitalouksissa syntyvät jätteet talon jätehuoneessa automaattisesti lajitteleva robotti, jätehuoneesta erotellut materiaalit kulkeutuvat kierrätykseen. Jos kierrätykseen kel- paamatonta jätettä alueella syntyy, poltetaan se energiaksi. Kaupunkimaisilla alueilla aurinkopaneelit, erilaiset kaupunkeihin sopivat tuulienergiaratkaisut sekä geoenergian hyödyntäminen ovat suosittuja. Kaupunkialueiden ulkopuolella bioenergialla on suuri osuus. Alueiden ja kiinteistöjen energiaomavaraisuuden kasvattamiseen on kannustanut järjestelmä, jos- sa energiaylijäämää tuottava kiinteistö voi myydä ylijäämäsähkönsä muille energiankäyttäjille. Tämä on kannustanut suomalaisia varustamaan myös suuren osan Suomen sadoistatuhansista kesämökeistä au- rinkopaneeleilla ja mökkikäyttöön sopivilla tuulivoimaloilla. Näin suuren osan vuotta käyttämättöminä olevat rakennukset toimivat lomakauden ulkopuolella pieninä uusiutuvaa energiaa hyödyntävinä voima- laitoksina. Suomalaisten ravintotottumukset ovat muovautuneet kasvisruokapainotteisiksi ja luonnonmukai- sesti tuotettua lähiruokaa suosiviksi. Ravinto-omavaraisuutta tuetaan mahdollistamalla kaupunkiyksi- köiden sisälle joko omiin rakennuksiinsa, puistomaisille alueille tai talojen katoille puutarhoja, joissa tuotetaan hyötykasveja kasvispainotteisen ruokavalion osaksi. Eläinkunnan proteiinitäydennys suoma- laisten ravintoon tulee suurelta osalta lähialueelta kalastetusta tai viljellystä kalasta. Alueiden työpaikkaomavaraisuus on parantunut lähipalveluita ja -tuotantoa arvostavan elämän- muutoksen kautta. Luomuviljelijä on nuorten toiveammatti. Kaikille työ ei kuitenkaan ole lähellä asuin- paikkaa. Liikkumistarpeen vähentämiseksi on perustettu alueellisia etätyökeskuksia, joissa työntekijät voivat kehittyneiden kokoussovellusten välityksellä tehdä työtään aivan kuin olisivat yrityksen konttorin varsinaisella sijaintipaikkakunnalla. Yhteiskunnassa yleisesti ja myös työelämässä on laajalti irtauduttu teollisuusyhteiskunnan perintö- nä tulleesta ”viitenä päivänä viikossa kahdeksasta neljään” -rytmistä. Vuonna 2050 käytössä on jousta- van työajan malleja, jotka antavat työntekijälle mahdollisuuden valita työpanoksen ja vapaa-ajan suhteen elämäntilanteeseen sopivasti. Myös siitä, minä vuorokauden aikana työtä tehdään, voidaan neuvotella työnantajan ja -tekijän tarpeet sovittaen. Työlainsäädäntö on ajantasaistettu niin, etteivät työnantajat 32 pääse hyödyntämään lisääntynyttä vaihtelunvapautta omaksi edukseen ja työntekijöiden tappioiksi. Työnteon tapojen muutoksen myötä ns. ruuhka-ajan käsitettä ei enää tunneta. Liikennesuorite on paljolti muuttuneiden työelämän käytänteiden vuoksi pudonnut selvästi vuosi- tuhannen alun tilanteesta. Liikenteen suorat hiilidioksidipäästöt ovat lähes nollassa, sillä ajoneuvot ovat päästöttömiä. Metsäteollisuus on muuttunut bioraaka-aineista erilaisia kulutustuotteita ja polttoaineita valmista- vaksi teollisuudeksi, Kotimainen puhtaisiin raaka-aineisiin perustuva elintarviketeollisuus on vahvaa. Kasvihuonetuotanto ja maatalouskoneet toimivat uusiutuvalla energialla. Luomutuotteet on vapautettu arvonlisäverosta. Lähipalvelut ovat kasvaneet, laadukkaat elintarvikejalosteet sekä hajautettujen energi- antuotantoratkaisujen suunnittelu ja konsultointi ovat kysyttyjä vientituotteita. Teollisuuden energianku- lutus on kasvanut hieman vuosituhannen alun tasosta lukien, mutta alueiden energiaomavaraisuuden kasvamisen ansiosta uutta energiantuotantokapasiteettia ei ole tarvinnut rakentaa kymmeniin vuosiin. Suurin osa Suomessa kulutettavasta sähköstä tuotetaan uusiutuvalla energialla. Ydinenergiaa tuotetaan vielä jonkin verran teollisuuden ja sähköistyneen liikenteen tarpeisiin. Toisesta kyselystä poimittuja tätä skenaariota koskevia yleisiä kommentteja: - ”Edellyttää vahvaa talouskasvua jotta kaikkeen tähän olisi varaa. Kasvua tulisi palveluiden kasvusta mutta myös teknologiaviennistä.” - ”Ydinenergiaa ei tässä skenaariossa tarvita, sillä se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet täy- teen kotimaisuuteen energiantuotannossa” - ”Miksi skenaarion nimi on hidas kasvu, kun selvästi näkee että tutkimus ja kehittäminen sekä uudet tarvittavat energiamuodot, tuotteet ja palvelurakenteet vaativat aivan mahdottomasti kasvanutta aktiviteettia, joka minun käsittääkseni tarkoittaa rajua kasvua (mutta toisenlaista kuin ennen, tietty) ” - ”Vaatii mahdollistuakseen tavattomasti innovatiivista tutkimusta, jota ei toistaiseksi ole näky- nyt. Siis suuri asennemuutos tutkimuksessa perustutkimuksen suuntaan.” - ”Jotta skenaarioista syntyisi kestävää yhteiskuntamuutosta, pitäisi se tehdä houkuttelevaksi: muutoksen tulokset näkyviksi, ymmärrettäviksi ja korjattaviksi. Tässä olisi aineksia!” - ”Hauska skenaario joka voisi osaltaan tukea myös muiden skenaarioiden (esim. A) tavoitteita: jos ihmiset tuottavat energiaa itse, ovat myös säästäväisempiä käytössä.” - ”Luonnon arvostus viisauden lähde joten teollisuus kukoistaa.” 33 7.4 Skenaario D – Hajauta ja hallitse Väestön keskittyminen eteläiseen Suomeen on jatkunut. Energian kokonaiskulutus Suomessa on jotakuinkin vuoden 2008 tasolla. Teollisuuden energiankulutus on vähenty- nyt, asumisen ja liikenteen kulutus lisääntynyt. Päästötavoite on silti saavutettu, koska lii- kenteen CO2 -päästöt ovat pudonneet lähelle nollaa ja ydinvoiman ja uusiutuvien energia- lähteiden hyödyntämistä on lisätty. Aluerakenne on vahvasti keskittynyt Etelä-Suomeen. Yhdyskuntarakenne on pääsääntöisesti väljä, kaupunkeja ympäröivät laajat haja-asutusalueet. Vuonna 2050 pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere muodostavat yhden työssäkäyntialueen, jonka sisällä asuu 90 % suomalaisista. Tällä alueella työllistää korkeaa osaamista edellyttävä teollisuus, raskas teollisuus on sijoittunut Suomen muihin osiin. Etelä- Suomen työpaikat sijaitsevat pääosin kaupunkikeskuksissa, mutta laadukkaiden perheasuntojen kalleus kaupunkien keskustojen läheisyydessä on aiheuttanut sen, että useat ihmiset hakevat asumisen laatua kaupunkialueita ympäröivältä maaseudulta. Yhdyskuntarakenne on hajanainen eikä edellytyksiä katta- van julkisen liikenteen palvelujen tarjoamiselle kaupunkialueiden ulkopuolella juuri ole. Etätyön yleis- tymisestä huolimatta liikennesuoritteen määrä on lisääntynyt. Asumisen osalta energian kulutusta kas- vattaa asumisväljyyden kasvaminen sekä kakkos- ja kolmosasuntojen yleistyminen. Merkittävänä keinona kasvihuonekaasujen päästötavoitteen saavuttamisessa on ollut kaupunkien reunoille ja kaupunkiseutujen ulkopuolella olevia ja sinne rakennettavia uusia alueita koskeva velvoite järjestää energiahuolto uusiutuvilla energiamuodoilla toimivaksi. Pientalovaltaiset asuinalueet kaavoite- taan kyliksi, jotka saavat valita muutamista päästöttömän energiatuotannon vaihtoehdoista parhaan yhdistelmän. Vaihtoehtoina on esim. rakentaa aktiivienergiataloja, rakentaa alueelle paikallista bio- tai muuta uusiutuvaa energiaa hyödyntävä voimalaitos tai ostaa yksinomaan uusituvalla energialla tuotet- tua energiaa ulkopuoliselta toimijalta. Henkilöliikenteen liikennesuorite tuotetaan vuonna 2050 suurelta osin yksityisautoilla. Kaupunki- en sisäisessä ja välisessä liikenteessä raide- ja kevyenliikenteen suhteellinen osuus on vuosituhannen alun tilanteeseen verrattuna jonkin verran kasvanut. Autot ovat sähköautoja, autojen, junien ja raitio- vaunujen tarvitsema sähkö tuotetaan valtaosin ydinvoimalla. Etelässä on osaamisteollisuutta, raskas teollisuus sijoittuu pääosin ruuhkasuomen ulkopuolelle. Teollisuuden suhteellinen osuus on pienentynyt vähän, päästöt puolestaan ovat pienentyneet merkittä- västi. Tärkeimpinä toimialoina etelässä on korkeaa osaamista edellyttävä (ict-, bio-, nano- yms.) teolli- suus. Tuotteita ovat mm. uuden polven älytalot, uusia materiaaleja ja ict:n käyttäjään kytketyt implant- tisovellukset. Bioteknologian, lääketieteen ja farmakologian integrointi jatkuu. Muualla Suomessa toi- meentulo saadaan pääosin luonnonvaroja, erityisesti puuta hyödyntävän teollisuuden tuotannosta. Metsäteollisuudessa kehitys on vienyt sellutehtaista kohti biojalostamo-konseptia. Palvelujen osuus koko maan elinkeino-osuudesta on kasvanut maltillisesti. Maantie- ja rautatieverkoston laatuun on panostettu. Ydinvoimaa on lisärakennettu merkittävästi, fossiilisista polttoaineista maakaasua käytetään vielä jonkin verran. Joitakin hiilivoimaloita on säilytetty edelleen käyttökunnossa mahdollisten poikkeusti- 34 lanteiden, esimerkiksi ydinvoimaloiden toimintahäiriöiden, aikaisen välttämättömän energiansaannin takaamiksi. Hiilen talteenottotekniikka on käytössä maakaasulaitoksissa sekä käyttövalmiudessa olevis- sa hiilivoimaloissa. Toisesta kyselystä poimittuja tätä skenaariota koskevia yleisiä kommentteja: - ” Skenaariossa näkyy vanhan ja uuden välinen ristiriita; vanhat ajatusmallit säilyvät ja usko- taan silti että uutta radikaalia saadaan aikaan (vienti); empiiriset esimerkit kuitenkin osoitta- vat, että vanhan ajattelun on väistyttävä, jotta uusi pääse esille.” - ”Liikennesuoritteen kasvu sähköautoin ja tieverkon parannuksin voi tulla kalliiksi. Pikemmin- kin voisi ajatella, että yhteiskunta ei merkittävästi tukisi tieverkkoa ja liikennettä, vaan että siitä kasvava osa tulisi autoilijoiden maksettavaksi, se ajaisi ihmiset palveluiden äärelle. Se kehitys olisi puolestaan hidasta rakennuskannan uusiutumisen takia.” - ” Tämä skenaario vaatii vahvaa kansallista yksimielisyyttä väljän asumisen ja hajaantuneet yhdyskuntarakenteen ensisijaisuudesta ja sähköautoilun tukitarpeesta. Edellyttää teknologian vallankumousta joka tekee sähköautoilun edulliseksi.” - ”Skenaario ei ole tavoittelemisen arvoinen. Se on vienyt ihmisen kauemmaksi luonnosta ja ympäristöstä ja lisännyt voimakkaasti ihmisen ympäristölle aiheuttamia tuhoja.” - ”Valitettavasti tämän päivän suuntauksen mukainen Antaa mennä vaan -malli.” - ”Asumisskenaario on tässä todennäköisin. Niin kauan kuin meillä on mökkikulttuuri tulemme viettämään aikaa kahdessa paikassa. Tämä ei ole niin huono vaihtoehto kun mitä usein anne- taan ymmärtää, koska: 1) Kaupunkiasuntojen koot voidaan pienentää tai pitää pieninä kun- han vaan välillä pääsee tuulettumaan, eli mökille 2) Mökkielämä ylläpitää Suomalaisten eri- laisia käytännön taitoja, kuten pienviljeleminen, kalastus, sienestys, pienkorjaukset jne. jotka kaikki tukevat kestävää kehitystä ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. 3) Uutta tekniikkaa ja teknologiaa on mahdollista ottaa käyttöön mökillä ennemmin kuin kaupungissa koska kaikki hyväksyy vielä, että elämäntaso on tietyissä puitteissa heikompi mökillä 4) Etäyhteydet ja etätyöskentely voidaan suorittaa mökillä, joka taas vähentää merkittävästi työmatkailua.” - ”Insinöörien toiveuni - karmeaa, mutta todennäköistä.” - ” Tämä malli on vaikeuttanut tehokkaiden yhdyskuntien kehittymistä. Tämä on johtanut edel- leen perhekeskeistymiseen, minkä seurauksena yhteiskunnan ohjattavuus on vaikeutunut. Li- säksi sosiaali- ja muita innovaatioita syntyy vähemmän, koska ihmisten luonnollisesti koh- taamiset ovat vähentyneet. Suomi on tässä mallissa erittäin riippuvainen ja haavoittuvainen nouseville energiakustannuksille ja myös esim. ydinvoimaan liittyville riskeille. Tämä näkyy suoraan energian korkeana hintana. Ydinvoiman osalta samantyyppinen kehitys on todennä- köisesti tapahtunut muuallakin maailmassa, mikä on lisännyt uraanin kysyntää ja nostanut tämänkin energiamuodon hintaa.” 35 8. YHTEISTÄ JA ERILAISTA – MUUTTUJIEN ARVIOINTIA Skenaarioiden yhteisiä elementtejä Kuten jo skenaariot tiivistetysti esittelevän taulukon yhteydessä edellä aiemmin mainittiin, täyttää jo- kainen skenaario kahden asteen ilmastotavoitteen vuonna 2050. Yhteistä jokaiselle skenaariolle on myös se, että ne kaikki ovat toivottavia kansalaisten keskimäärin kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta. Vaik- ka skenaariossa B Kestävä arkikilometri varattiin mahdollisuus taantuvaan talouskasvuun, ei siinäkään hyvinvointi ole vähentynyt. Tuossa skenaariossa hyvinvoinnin ymmärretään vuonna 2050 johtuvan ny- kykäsitystä vähemmän suoraviivaisesti käytettävissä olevan rahan määrästä. Kaikkia skenaarioita yhdis- tää myös erilaisten päästöjä vähentävien teknologisten ratkaisujen kehittyminen ja näiden ratkaisujen käyttöönotto, erityisesti kehitystä uskotaan tapahtuvan uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistek- nologioissa. Asumisen tilavuusyksikköä kohden laskettu energiatalous parantuu kaikissa skenaarioissa, liiken- teen osalta sama koskee päästöjen vähenemistä. Elinkeinorakenteen osalta kaikille skenaarioille yhteistä on palveluvaltaistuminen ja teollisuuden suhteellisen osuuden pieneneminen. Jokaisen skenaarion ku- vaama Suomi on korkeaa teknologiaa hyödyntävä tietoyhteiskunta, jossa teknologia palvelee ihmistä monin tavoin ja parantaa elämän laatua. Skenaarioiden erilaisia elementtejä Merkittävimmin tämän hankkeen tuotoksena laaditut skenaariot eroavat toisistaan vuoden 2050 suo- malaista yhteiskuntaa kuvaavilta näkökulmiltaan. Skenaariossa A ”Puoliksi poikki ja pinoon” talouskas- vu on saatu irrotettua energiankulutuksen kasvusta ja tämä on taannut talouskasvun vakaan jatkumisen. Yhteiskunta ja suomalaisten arvomaailma ei tässä skenaariossa ole tämän päivän tilanteesta merkittä- västi muuttunut. Päästötavoitteet on saavutettu järjestelemällä yhteiskunnan toimintaa siten, että ener- giankulutus on selvästi vähentynyt ja jäljellä oleva energiantuotanto päästötöntä. Skenaario B ”Kestävä arkikilometri” on laadituista skenaariosta radikaalein arvomaailman muu- toksen näkökulmasta. Siinä kansalaisten asenteissa tapahtuu suuri muutos, ylenpalttisen kuluttamisen ympäristölle aiheuttamat haitat sisäistetään ja arkipäivän valinnat muuttuvat tukemaan kestävää kehi- tystä ja verkkaisempaa elämänrytmiä. Kulutusta on vähennetty ja elämä on muuttunut yksinkertaisem- paan, helpommin hallittavaan, ekologisesti kestävämpään ja rauhallisempaan suuntaan. Suurin muutos tapahtuu kansalaisten korvien välissä ja tämä on tärkein tekijä päästöjen vähentymisessä. Skenaariossa C ”Omassa vara parempi” keskeistä on omavaraisuuden arvostaminen ja siihen pa- nostaminen. Suuri osa suomalaisista ei enää osta energiaa suurilta energiayhtiöiltä, vaan asuinalueiden asukkaat perustavat yhdessä energiaosuuskuntia, jotka tuottavat energiaa itse paikallisesti pääosin uu- siutuvista energialähteistä. Sama toimintatapa koskee myös sellaisten elintarvikkeiden tuottamista, jot- ka Suomen ilmastossa tai kasvihuoneissa menestyvät. Kasvisruokavalio on tässä skenaariossa hyvin 36 yleistä. Työelämän käytänteissä on tapahtunut myös muutos, työaika on tässä skenaariossa joustavam- paa kuin muissa. Energiaomavaraisuus toteutetaan uusiutuvilla energialähteillä. Tämä ja itse tuotetta- van energian kautta lisääntyvä kannuste säästää energiaa vaikuttavat merkittävästi päästöjen vähenty- miseen. Skenaariossa D ”Hajauta ja hallitse” Suomi on jakautunut kahtia. On korkean osaamisen Etelä- Suomi, jossa asuu nykyistä paljon suurempi osa suomalaisista ja Muu Suomi, ”Reservaattisuomi”, jossa toimeentulo hankitaan raskaasta teollisuudesta ja luonnosta. Tässä skenaariossa suomalaisen yhteis- kunnan kohtaamat muutokset ovat olleet merkittäviä, mutta kehitys on tapahtunut vähittäisesti ja tule- vaisuuteen ajautuen, toisin kuin skenaariossa A, B ja C, joissa tavoiteltava tulevaisuus on määritelty ja sen toteutumisen eteen on tehty paljon työtä. Merkittävin asennemuutos on tapahtunut sen hyväksymi- sessä, että koko maata ei pidetä asuttuna ja palveluverkostoltaan samantasoisena. Toimeksiannon mukaisesti tässä työssä laadittiin neljä mahdollista, vaihtoehtoista skenaarioita. Niistä yksikään ei ole tarkoitettu ”oikeaksi” tai ”parhaaksi” skenaarioksi. Skenaariokuvaukset mahdollis- tavat eri kehityskulkujen arvioinnin. Skenaarioiden tehtävänä onkin toimia ajatusten ja eri politiikka- vaihtoehtojen testaajana. Neljässä skenaariossa on elementtejä, joita voitaisiin myös yhdistellä eri taval- la erilaisten olettamusten pohjalta. On pidettävä myös mielessä, että skenaarioiden laadinnassa ei annettu lähtökohtaisesti oletuksia väestömäärästä vuonna 2050. Voitaisiin myös pohtia, miten eri skenaariot olisivat mahdollisia ja millä vaikutuksilla energia- ja ilmastoasioihin, mikäli Suomen väkimäärä nousisi merkittävästi vuoteen 2050 mennessä esimerkiksi maahanmuuton lisääntyessä. 37 9. TOIMENPITEIDEN JA OHJAUSKEINOJEN POHDINTAA Tähän viimeiseen lukuun on kysely- ja verstastyöskentelystä saatuun aineistoon nojautuen kerätty tär- keimpiä vaikuttavia olosuhteita sekä Suomessa tarpeellisia toimenpiteitä ja keinoja, joilla vuoden 2050 Suomelle kohdistetut energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet saavutetaan. Keinot on luokiteltu siten, että ensinnä on listattuna yleisiä, kaikkia skenaarioita koskevia tekijöitä. Tämän jälkeen on listattu keskeis- ten aihealueiden (energian kulutus ja tuotanto, liikenne ja asuminen) osalta kunkin skenaariohahmo- telman toteutumisen kannalta keskeisiä toimenpiteitä ja ohjauskeinoja. Polut luvun 7 tulevaisuuskuvien muotoutumiseen ja päästötavoitteen saavuttamiseen ovat ajateltavissa määräytyneen seuraavassa kuvat- tujen toimenpiteiden ja ohjauskeinojen pohjalta. Jotkut keinot ovat selvästi julkisen vallan vastuualuetta (esim. ilmastoverojen tason ja toteutuksen määrittely) ja toiset taas yksityisten toimijoiden aktiivisuuden varassa (esim. tehokkaampien logististen prosessien ja palvelujen kehittäminen). Tarkkaa määrittelyä siitä, tulisiko alla olevissa listoissa mainittu- jen seikkojen olla julkisen vai yksityisten toimijoiden vastuulla, ei ole tässä tehty. Yleisperiaatteena il- masto- ja energiapoliittisten toimien osalta voi pitää sitä, että valtion tulee laatia selkeät ja uskottavat pelisäännöt, jotka tukevat tavoitteena olevan politiikan toteutumista ja joiden puitteissa yritykset voivat suunnitella tulevaisuuteen vaikuttavia investointejaan. Jos tätä ei ole tehty, on toimijoille houkuttele- vampaa pitäytyä kiinni perinteisessä teknologiassa ja toimintatavoissa. Kärjistetysti voi siis sanoa, että vain pelisääntöihin vaikuttaminen on valtion vastuulla. Kun säännöt ovat selvillä, toimivat kansalaiset, osuuskunnat yritykset ja muut toimijat näissä puitteissa itseohjautuen. Tärkeimpiä ulkoa tulevia tekijöitä (olosuhteita), jotka vaikuttavat suomalaiseen ilmas- to- ja energiapolitiikan ja tätä myötä kaikkien tässä esiteltyjen neljän skenaarion suunnitteluun ja toteutukseen - Onnistuneet globaalit ilmastoneuvottelut, joihin valtiot sitoutuvat - Globaali talouskehitys ja kansainvälisen talouden rakenteen muutokset - Suomen asema globaalissa taloudessa ja viennin ja tuonnin rakenteen muutokset - EU:n kehitys ja sen vaikutus Suomen lainsäädäntöön - Venäjän ja sen energiaresurssien kehitys - Ulkomailta ostettavan energian (tai energiaraaka-aineiden) hinta - Innovaatiot energiateknologiassa - Väestön määrä ja väestörakenne Yleisiä keinoja ja toimenpiteitä, jotka tukevat päästötavoitteen saavuttamista - Politiikkatoimien parempi kokonaisuuden hallinta - Oikea ja kannustava tiedottaminen tekojen ja tekemättä jättämisen kustannuksista 38 - Ilmastotoimien hyödyt ”myytävä” niin, että kuvataan mitä hyötyä niistä on suomalaisille (esim. Itämeren tilan parantuminen, ilmastoteknologian myynnin aiheuttamat hyödyt kansantaloudel- le) - Ilmasto- ja ekotehokkaan tulevaisuuden brändääminen haluttavaksi - Vahva ja läpäisevä kansallinen ilmastosääntely - Päästötavoitteiden jalkauttaminen paikallistasolle - Innovaatiojärjestelmän uusiminen niin, että se suosii uuden teknologian käyttöönottoa - Innovaatiohakuisuudessa nähtävä luovuus laajasti = kyky luoda uusia, ennalta arvaamattomia sisältöjä ja oivalluksia millä tahansa alalla, myös sosiaalisesti, elämänhallinnassa ja arvoissa - Kunkin energiamuodon hyödyntäminen oikeassa paikassa – uusiutuvia energiamuotoja kannat- taa hyödyntää siellä missä ne ovat tehokkaimpia (esim. ei tehdä väkisin tehdä metsäteollisuuden biojätteistä liikennepolttoainetta jos sille on olemassa tehokkaampia hyödyntämistapoja, vaik- kapa teollisuuden ja yhdyskuntien sähkön ja lämmön yhteistuotannossa) - Biokaasupotentiaalin parempi hyödyntäminen - Julkisen sektorin edelläkävijyys ilmasto- ja energia-asioissa - Kumppanuuksia monen tahon kanssa ilmasto- ja energia-asioiden huomioon ottamiseksi (ml. media, järjestöt, yritykset) Keinoja ja toimenpiteitä, jotka kunkin skenaarion kohdalla tukevat päästötavoitteen saavuttamista Energian tuotanto ja kulutus Kaikkien skenaarioiden toteutumista jouduttavia toimia - Hiiliverot (verot tuloneutraalisti niin, että kokonaisverorasitus ei muutu, mutta energian raja- hinta on korkeampi.) Tämä voidaan toteuttaa muita veroja alentamalla tai kierrättämällä veron tuottoa energiatehokkuushankkeisiin - Uusiutuvan energian hinta- tai tuotantotuet (ainakin tuotannon aloittamisvaiheessa) - Panostaminen uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystyöhön - Energiapalveluyrityksien toimintaedellytyksien parantaminen - Energiansäästöön kannustaminen tiedottamisen ja tukien avulla (kansalaisen ilmasto- ja ener- gia-ajokortti) - Hajautetun, uusiutuviin energialähteisiin nojaavan energiantuotannon tukeminen - Uusimman uusiutuvaan energiaan nojaavan teknologian käyttöönotto Skenaario A - Energiankulutuksen seuranta näkyväksi kuluttajille - Sitovat, asteittain tiukkenevat energiatehokkuuden minimivaatimukset teollisuuden sähkömoot- toreille, pumpuille ja kompressoreille sekä tärkeimmille kotitalouksissa ja palveluissa käytettä- ville sähkölaitteille, kuten kylmälaitteille sekä toimisto- ja viihde-elektroniikalle. 39 - Kansallinen energiatehokkuusrahaston perustaminen - Laitteiden verokohtelun linkittäminen energiankulutukseen, joka on ilmoitettava selkeästi tuo- tetiedoissa Skenaario B - Kansalaisen henkilökohtainen hiilipassi (määrää yhden ihmisen sallitun hiilituotteiden maksi- mikulutuksen ja ehkäisee hiilivuotoa) - Ilmastohaitta näkyviin kaikkien tuotteiden hinnassa (ohjaa kulutusta vähähiilisiin tuotteisiin ja ehkäisee hiilivuotoa) Skenaario C - Energiankulutuksen seuranta näkyväksi kuluttajille - Energiasektorin järjestelmällinen kehittäminen Skenaario D - Energiantuotannon hajauttaminen ja uusimman uusiutuvaan energiaan nojaavan teknologian käyttöönotto - Ydinvoimaloiden lisärakentaminen - Uraanikaivosten avaaminen Suomeen Liikenne Kaikkien skenaarioiden toteutumista jouduttavia toimia - Energiatehokkaan ajoneuvo- ja polttoainetekniikan kehittäminen ja uusimman teknologian käyttöönotto - Liikkumismuotojen hinnoittelu aiheutetun ilmastohaitan mukaan - Monipuolinen ja vuorovaikutteinen liikennesuunnittelu Skenaario A - Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen (vähentää liikennetarvetta) - Tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen - Etätyön suosiminen - Julkisilla liikennevälineillä tehtyjen työmatkojen tukeminen - Innovatiivisten ja houkuttelevien joukkoliikennepalvelujen tarjoaminen - Joukkoliikenteen liityntämuotojen kehittäminen - Panostaminen matkaketjujen toimivuuteen ja kevyen liikenteen osuuteen matkaketjuissa - Autoverouudistuksen jatkaminen ja kannustavuuden lisääminen. Verotuksen muutoksilla tulisi tähdätä paitsi energiapihien autojen valtavirtaistumiseen myös autokannan kasvun hillitsemi- seen. 40 - Tietullien käyttöönotto suurten kaupunkien sisääntuloväylillä ja suurten kaupunkien välisillä tieosuuksilla. Näin kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön siellä, missä siihen on aito mahdol- lisuus. - Kansainväliselle motorisoidulle tavaraliikenteelle samoin kuin henkilöille vuotuinen kilometri- katto - Joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen kaavoituksessa, työsuhdeliikkumisessa ja hinnoittelus- sa - Raideliikenteen infrastruktuurin parantaminen Skenaario B - Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen (vähentää liikennetarvetta) - Palveluetäisyysnormien määrittely (päivittäiset peruspalvelut ja julkinen liikenne kävelyetäisyy- delle) - Uudenlaisten logististen prosessien ja palvelujen kehittäminen (ruoan kotiinkuljetus, kauppa- autot ja yleensäkin pienimuotoinen yhteiskuljetus) - Autojen yhteisomistusta tukevien palvelujen kehittäminen - Liikenteen biopolttoaineiden kehittäminen - Julkisilla liikennevälineillä tehtyjen työmatkojen tukeminen - Innovatiivisten ja houkuttelevien joukkoliikennepalvelujen tarjoaminen - Joukkoliikenteen liityntämuotojen kehittäminen - Panostaminen matkaketjujen toimivuuteen ja kevyen liikenteen osuuteen matkaketjuissa - Pyöräilyä tukeva kevyen liikenteen väylien rakentaminen, kunnossapito ja tuotekehitys - Autoverouudistusta jatkaminen ja kannustavuuden lisääminen. Verotuksen muutoksilla tähdätä paitsi energiapihien autojen valtavirtaistumiseen myös autokannan kasvun hillitsemiseen. - Tietullien käyttöönotto suurten kaupunkien sisääntuloväylillä ja suurten kaupunkien välisillä tieosuuksilla. Näin kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön siellä, missä siihen on aito mahdol- lisuus. - Maankäytön ja liikennesuunnittelun integrointi - Kansainväliselle motorisoidulle tavaraliikenteelle samoin kuin henkilöille vuotuinen kilometri- katto - Joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen kaavoituksessa, työsuhdeliikkumisessa ja hinnoittelus- sa - Raideliikenteen infrastruktuurin parantaminen - Moottoriteiden nopeusrajoitusten laskeminen - Autojen tehojen ja huippunopeuksien laskeminen Skenaario C - Tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen - Etätyön suosiminen - Työelämän käytäntöjen muutoksen tukeminen ja hyväksyminen 41 - Autojen yhteisomistusta tukevien palvelujen kehittäminen - Julkisilla liikennevälineillä tehtyjen työmatkojen tukeminen - Innovatiivisten ja houkuttelevien joukkoliikennepalvelujen tarjoaminen - Valtakunnallinen tiheä latausverkosto sähköautojen akuille - Huoltoasemilla akkujen automaattinen vaihtojärjestelmä tyhjistä ladattuihin - Pyöräilyä tukeva kevyen liikenteen väylien rakentaminen, kunnossapito ja tuotekehitys - Joukkoliikenteen liityntämuotojen kehittäminen - Panostaminen matkaketjujen toimivuuteen ja kevyen liikenteen osuuteen matkaketjuissa - Autoverouudistusta jatkaminen ja kannustavuuden lisääminen. Verotuksen muutoksilla tähdätä paitsi energiapihien autojen valtavirtaistumiseen myös autokannan kasvun hillitsemiseen. - Tietullien käyttöönotto suurten kaupunkien sisääntuloväylillä ja suurten kaupunkien välisillä tieosuuksilla. Näin kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön siellä, missä siihen on aito mahdol- lisuus. - Maankäytön ja liikennesuunnittelun integrointi - Kansainväliselle motorisoidulle tavaraliikenteelle samoin kuin henkilöille vuotuinen kilometri- katto - Joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen kaavoituksessa, työsuhdeliikkumisessa ja hinnoittelus- sa - Raideliikenteen infrastruktuurin parantaminen Skenaario D - Valtakunnallinen tiheä latausverkosto sähköautojen akuille - Huoltoasemilla akkujen automaattinen vaihtojärjestelmä tyhjistä ladattuihin - Sähköautoista pääteille automaattijonoja (”junia”), joista voi irtaantua tarpeen mukaan Asuminen ja rakentaminen Kaikkien skenaarioiden toteutumista jouduttavia toimia - Rakennuskohtaiset uusiutuvaa energiaa hyödyntävät energiantuotantojärjestelmät - Rakentamiseen tiukat normit - Rakennusten energiatehokkuusnormit pitäisi ulottaa koskemaan myös vanhoja rakennuksia - Panostaminen energiapihin rakentamisen opettamiseen arkkitehtiopinnoissa - Vanhojen asuinalueiden tiivistäminen, lisää rakennusoikeutta vanhoille tonteille, joille mahtuu täydennysrakentamista - Asuintalojen rakentamiseen ja remontointiin pitää tarjota riittävän suuret porkkanat (ei piiskaa, lainsäädäntöä ja sanktioita), jotta ihmiset omatoimisesti omaksuvat uudet kestävät arvot 42 43 - Aiheuttajaperiaatteen toteuttaminen infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kustannuksis- sa, jotta kunnat eivät tahallaan tai tahattomasti kannusta yhdyskuntarakenteen hajauttamiseen tai esim. kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen kauas asutuksesta ja joukkoliikenneyhteyksistä. Skenaario A - Tehokkaampi, tiiviimpiin yhdyskuntiin tähtäävä yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus - Seututason toimenpiteet Skenaario B - Tehokkaampi, tiiviimpiin yhdyskuntiin tähtäävä yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus - Seututason toimenpiteet - Panostaminen puurakentamisen tutkimus- ja kehitystyöhön - Pilottimaiset energiatehokkaat ja omavaraiset mallialueet Skenaario C - Tehokkaampi, tiiviimpiin yhdyskuntiin tähtäävä yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus - Seututason toimenpiteet - Panostaminen puurakentamisen tutkimus- ja kehitystyöhön - Pilottimaiset energiatehokkaat ja omavaraiset mallialueet Skenaario D - Asuntojen muunneltavuuden parantaminen sekä julkisten tilojen parempi suunnittelu - Mökit palvelemaan maaseutuväestön taloutta – yhtä mökkiä voivat käyttää useat perheet - Pilottimaiset energiatehokkaat ja omavaraiset mallialueet AIKAISEMPIA TUTU-eJULKAISUJA 7/2010 Varho, Vilja & Joki, Laura: Suomen liikennesektorin tulevaisuus. Ensimmäisen Delfoi- kierroksen perusteluja. 6/2010 Siivonen, Katriina: Taiteen särmällä nuorille hyvinvointia. Sitoumuksia ja toiminta- ajatuksia nuorten tueksi. 5/2010 Heinonen, Sirkka: Kurkistuksia kaupunkiasumisen tulevaisuuksiin. Tulevaisuusklinikan 14.6.2010 tulokset. 4/2010 Nurmi, Timo – Vähätalo, Mikko – Saarimaa, Riikka & Heinonen, Sirkka: Ubitrendit 2020: Tulevaisuuden ubiteknologiat. Kehityskulkuja, sovelluksia, trendejä sekä heikkoja signaaleja. 3/2010 Ahvenainen, Marko – Heinonen, Sirkka & Hietanen, Olli: Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen loppuraportti. Liiteosa. 2/2010 Hietanen, Olli: Onnellinen Varsinais-Suomi – eli visio ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä Varsinais-Suomesta. 1/2010 Hietanen, Olli: Taustamateriaalia Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman päivitykseen. 15/2009 Hietanen, Olli – Kuusisto, Rauno & Siivonen, Katriina: Matkailun ja elämystuotannon toimialan visiot ja ennakointi -ohjelman väliraportti. 14/2009 Hietanen, Olli: Varsinais-Suomen elinkeinostrategiaprosessin tulevaisuusverstaat - PESTE Futures Lab. 13/2009 Salonen, Sofi (ed.): Grasping the Future – a Challenge for Learning and Innovation. Proceedings of the Conference “Grasping the Future – a Challenge for Learning and Innovation”, 1–3 October 2008, Helsinki, Finland. TUTU-eJULKAISUJA 8/2010 Ville Lauttamäki & Sirkka Heinonen VÄHÄISTEN PÄÄSTÖJEN SUOMI 2050 Raportti ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon skenaario- työstä ISBN 978-952-249-059-9 ISSN 1797-132