HOITOTIEDE 2021, 33 (4), 220–230 Saapunut 17.03.2021 Hyväksytty julkaistavaksi 03.06.2021 ANJA TERKAMO-MOISIO TtT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos HELENA LEINO-KILPI THT, Professori Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Sivutoiminen ylihoitaja, TYKS PIRJO KAAKINEN TtT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö MIRA PALONEN TtT, yliopisto-opettaja Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede Hoitotyön johtamisen tehtävänkuvat ja johtamisosaaminen jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuteen osallistuvilla opiskelijoilla LAURA-MARIA PELTONEN TtT, kliininen opettaja Turun yliopisto Hoitotieteen laitos HELI VAARTIO-RAJALIN TtT, dosentti, gerontologisen hoidon apulaisprofessori Åbo Akademi Hoitotieteen laitos ARJA HÄGGMAN-LAITILA TtT, Professori, ylihoitaja Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala TIIVISTELMÄ Tulevaisuuden muutokset sote-alalla edellyttä- vät hoitotyön johtajilta uudistuvaa ja vahvaa joh- tamisosaamista sekä jatkuvaa oppimista. Tutki- muksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön joh- tamisen jatkuvan oppimisen opintokokonaisuu- dessa opiskelevien tehtävänkuvia sekä johtamis- osaamista. Tutkimukseen osallistui hoitotyön johtajina toimivia tai tulevaisuudessa hoitotyön johtamis- tehtäviin suuntaavia hoitotyöntekijöitä (N=69). Aineisto kerättiin kyselyllä 10/2019–02/2020 ja analysoitiin tilastollisesti. Enemmistö vastaajista oli naisia ja toimi hoi- totyön johtotehtävissä. Tehtävänkuvissa painot- tuivat henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja joh- taminen. Vähemmän niissä ilmeni strategista joh- ABSTRACT Work descriptions and leadership skills of students participating in continuing edu- cation in the social- and healthcare sector Anja Terkamo-Moisio, PhD, University lecturer Helena Leino-Kilpi, PhD, Professor Pirjo Kaakinen, PhD, University lecturer Mira Palonen, PhD, University teacher Laura-Maria Peltonen, PhD, Clinical lecturer Heli Vaartio-Rajalin, PhD, Docent, Associate professor in gerontological care Arja Häggman-Laitila, PhD, Professor The future changes in social- and health care require renewing and strong leadership skills as well as continuous learning from the health care leaders. The aim of this study was to describe the work descriptions and leadership skills of students’ participating in continuing education. Participating students (n=69) worked as lead- ers in health care sector or aimed to become a leader in the future. The data was collected by 221Terkamo-Moisio, Leino-Kilpi, Kaakinen, Palonen, Peltonen, Vaartio-Rajalin, Häggman-Laitila Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään? • Hoitotyön johtajan hajanaisessa tehtävänkuvassa painottuu päivittäisjohtaminen, mikä ilmenee talouden- ja strategisen johtamisen heikkoutena. • Hoitotyön johtajien johtamisosaaminen on puutteellista sekä yksikön lähijohdossa että organisaation ylimmässä johdossa. • Jatkuvan oppimisen tarpeiden tunnistaneiden hoitotyön johtajien tai sellaisiksi aikovien tehtävänkuvista ja johtamisosaamisesta ei ole aiempaa kuvausta Suomesta. Mitä uutta tietoa artikkeli tuo? • Tietoa hoitotyön johtamisen jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuden opiskelijoiden tehtävänkuvista sekä johtamisosaamisesta opintojen alussa. • Tehtävänkuvissa ilmeni vähän strategista ja talouden johtamista, sen sijaan päivittäisjohtaminen korostui. • Johtamisosaaminen arvioitiin vahvaksi välittömässä hoitotyössä sekä potilasturvallisuuden kehittämisessä, heikommaksi talouden johtamisen sekä palveluiden suunnittelun ja markkinoinnin alueilla. Mikä merkitys tutkimuksella on hoitotyölle, hoitotyön koulutukselle ja johtamiselle • Tuloksia voidaan hyödyntää jatkuvan oppimisen koulutusinterventioiden rekrytointien suunnittelussa ja sisältöjen kehittämisessä. • Tulevaisuuden hoitotyön johtamisen osaamistarpeisiin sekä haasteisiin voidaan vastata joustavalla sekä sisällöllisesti oikein kohdennetun koulutuksen keinoin. tamista ja toiminnan kehittämistä, talouden joh- tamista sekä yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Johtamisosaamisessa painottuivat hoito- työ ja sen kehittäminen sekä viestintä ja yhteis- työ. Johtamisosaaminen arvioitiin heikoimmik- si talouden johtamiseen sekä palveluiden suun- nitteluun ja markkinointiin liittyen. Jatkuvan oppimisen koulutuksen kehittämis- työssä tulisi huomioida talouden johtamiseen, palvelujen suunnitteluun ja markkinointiin sekä strategiseen kumppanuuteen liittyviä teemoja. Jatkuvan oppimisen tulisi olla joustavaa sekä opiskelijoiden lähtökohtia ja aiempaa ammatil- lista osaamista tukevaa. Avainsanat: Jatkuva oppiminen, hoitotyön joh- taminen, johtamiskoulutus, osaaminen a questionnaire between 10/2019 and 02/2020 and analyzed statistically. Majority of the participants were women and worked as a nursing leader. The planning and management of human resources were empha- sized in the participants’ work descriptions. The strategic leadership as well as development of the operations, financial management and col- laboration with the external stakeholders had lower emphasis in participants work descrip- tions. The clinical nursing and its development as well as communication and collaboration were emphasized in the participants’ leadership skills. Participants considered their skills to be weakest in areas related to financial manage- ment and planning and marketing of services. Based on the results, themes related to finan- cial management, service planning and market- ing, as well as strategic partnership should be considered in the development of continuous leadership education. Continuous education should be flexible and support students’ diverse starting points and existing professional com- petences. Keywords: Continuous learning, competence, nursing leadership, leadership education HOITOTIEDE 2021, 33 (4), 220–230222 Tutkimuksen lähtökohdat Hoitotyön johtajat toimivat terveyspalve- lujärjestelmässä operatiivisista johtamisteh- tävistä strategisiin tehtäviin. Suurin osa heis- tä toimii alan suurimman ammattiryhmän, sairaanhoitajien lähiesihenkilöinä. Heidän vastuullaan on yli 300 000 ammattilaista, jotka toimivat erilaisissa organisaatioissa, kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, van- hainkodeissa, palvelutaloissa ja kotihoidos- sa. (Virtanen 2018.) Tällä hetkellä hoitotyön johtamiselle vaa- timuksia asettavat sosiaali- ja terveydenhuol- lon integraatioprosessi (STM 2020), hoitohen- kilöstön eläköitymisestä ja alalta poistumi- sesta johtuva henkilöstövaje (Kröger 2018, KEVA 2020) sekä nopeasti kehittyvän tekno- logian mahdollistamat palvelutuotannon muutokset (STM 2020). Lisäksi työn merki- tyksen muutos eri sukupolville, hoitotyön ke- hittämistarpeiden tunnistaminen sekä moni- ammatillisten tiimien johtaminen edellyttävät hoitotyön johtajilta uudistuvaa, luovaa ja vah- vaa johtamisosaamista, johon voidaan vasta- ta jatkuvan oppimisen keinoin, esimerkiksi täydennyskoulutuksella (Chicca & Shellen- barger 2018, Kröger 2018, Stevanin ym. 2018, STM 2020, OKM 2021).  Hoitotyön johtajien tehtävänkuvat sisältävät henkilöstö-, talous-, toiminnan- ja kliinisen hoitotyön johtamista sekä viestintää. Aiempien tutkimuksien mu- kaan huomattava osa hoitotyön johtajien työ- ajasta kuluu kuitenkin päivittäisjohtamiseen. (Bjerregård Madsen ym. 2016, 2020, Nurmek- sela ym. 2020.) Tänä päivänä organisaatiot, henkilöstö sekä palveluiden käyttäjät odot- tavat myös lähijohtajilta aiempaa selkeäm- min ammattimaista johtamisosaamista. Tämä kasvattaa osaltaan hoitotyön johtajiin koh- distuvia odotuksia. (Nurmeksela ym. 2020.) Tutkimusta tulisi kohdentaa hoitotyön johta- jien tehtävänkuviin niiden selkeyttämiseksi (Bjerregård Madsen ym. 2016, Kulmala ym. 2019), koska esimerkiksi lähijohtajien työn on todettu olevan ylihoitajia hajautuneem- paa (Bjerregård Madsen 2020). Tässä tutkimuksessa johtamisosaamista, joka sisältää myös valmiudet, sekä tehtävän- kuvia tarkastellaan viiden osa-alueen avul- la: henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja johtaminen, hoitotyö ja sen kehittäminen, talouden johtaminen, toiminnan suunnitte- lu ja johtaminen sekä viestintä ja yhteistyö (Nurmivaara 2015). Hoitotyön johtajien joh- tamisosaamisen on todettu olevan puutteel- lista sekä yksikön lähijohdossa (Kelly ym. 2014,  Kantanen 2017, Gunawan  ym. 2018, Yaghobian ym. 2020) että organisaa- tion ylimmässä johdossa (Kantanen 2017, Boston-Fleischhauer ym. 2020, Harolds & Miller 2020). Esimerkiksi hoitotyön johtaji- en näyttöön perustuvan toiminnan osaami- sen on todettu olevan riittämätöntä (Saun- ders  ym. 2016,  Bianchi  ym. 2018,  Mel- nyk ym. 2018, Lunden ym. 2019, 2020), eikä sen kehittämiseksi ole juurikaan raportoitu koulutusinterventioita (Välimäki ym. 2018). Hoitotyön johtajien osaamisen varmistami- nen on kuitenkin keskeistä, koska esimer- kiksi hoitotyön ja työympäristön kehittämi- sen tiedetään olevan yhteydessä hoidon laa- tuun, parempiin hoitotuloksiin, hoidon kus- tannuksiin ja hoitotyöntekijöiden työhyvin- vointiin (Wong ym. 2013, Goedhart ym, 2017, Cummings ym. 2018). Hoitotyön joh- tajien osaamisen jatkuvaan ylläpitoon liitty- vien koulutustarpeiden voidaankin todeta lisääntyneen (Kantanen 2017, Delamater & Hall 2018, McGarity  ym. 2020, OKM 2021).  Tällä hetkellä hoitotyön johtamis- osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen liit- tyvät koulutukset ovat moninaisia, mutta näyttö niiden  sisältöjen  vaikuttavuudes- ta on vaillinaista (Ullrich ym. 2021). Lisään- tyneeseen koulutuksen sekä ammatillisuu- den kehittämisen tarpeeseen voidaan vas- tata jatkuvan oppimisen keinoin työuran eri vaiheissa (OKM 2021). Aiempi tutkimus on kuitenkin painottunut eritasoisten tutkinto- opiskelijoiden johtamisosaamiseen, mikä korostaa tämän tutkimuksen merkitystä. 223Terkamo-Moisio, Leino-Kilpi, Kaakinen, Palonen, Peltonen, Vaartio-Rajalin, Häggman-Laitila Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyön johtamisen jatkuvan oppimisen opintokokonaisuudessa opiskelevien tehtä- vänkuvia sekä johtamisosaamista. Tavoittee- na on tuottaa tietoa, joka osaltaan mahdol- listaa hoitotyön johtajien sekä sellaisiksi suuntaavien koulutusten kehittämisen. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin tut- kimuskysymyksiin: • Millä tavoin johtamisen eri osa-alueet pai- nottuvat opintokokonaisuudessa opiske- levien tehtävänkuvissa? • Millaisiksi osallistujat arvioivat osaamisen- sa hoitotyön johtamisen eri osa-alueilla? Menetelmät Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimus toteutettiin Opetus- ja kulttuuri- ministeriön rahoittaman, ”Vaikuttavuutta sotepalveluihin uudistuvalla johtamisella”- hankkeen (2019–2021) yhteydessä. Hanket- ta koordinoi Itä-Suomen yliopisto ja se to- teutetaan viiden hoitotiedettä opettavan yli- opiston yhteistyönä. Yhteensä 37 opintopis- teen laajuinen opintokokonaisuus koostui seitsemästä opintojaksosta, joiden sisällöt muodostuivat johtamisen taustateorioista, vaikuttavan organisaation, talouden ja tuot- tavuuden, kumppanuuksien ja toimintakult- tuurin, sekä näyttöön perustuvan toiminnan johtamisesta ja arvioinnista. Lisäksi sisältöi- hin lukeutuivat vaikuttavan asiakas- ja poti- lastyön johtaminen sekä digitalisaatio sosi- aali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmäs- sä. Toteutuksessa hyödynnettiin monimuo- toisia menetelmiä opintojen sekä työ- ja per- he-elämän yhteensovittamisen mahdollista- miseksi. Tähän 1,5 vuotta kestävään opinto- kokonaisuuteen osallistui 85 henkilöä, jotka toimivat eri tason johtamistehtävissä tai ovat suuntautumassa hoitotyön johtotehtäviin yh- deksän eri terveydenhuollon organisaation palveluksessa eri puolella Suomea. Aineiston keruu Tutkimukseen kutsuttiin kaikki täyden- nyskoulutuksessa opiskelevat henkilöt (N=85), joita tiedotettiin tutkimuksesta sekä kirjallisesti että suullisesti. Aineisto keruu toteutettiin kyselynä lokakuussa 2019-hel- mikuussa 2020. Osallistujat vastasivat kyse- lyyn sähköisesti tai paperiversiona. Aineis- ton keruun aikana osallistujille lähetettiin yksi muistutusviesti sähköpostitse, lisäksi tutkimuksesta muistutettiin kaksi kertaa opintokokonaisuudessa käytössä olleen Moodle-oppimisalustan kautta. Taustatietoina osallistujilta kysyttiin heidän ikänsä, sukupuolensa, suoritetut tutkinnot sekä heidän nykyinen virka- tai tehtäväni- mikkeensä. Lisäksi heitä pyydettiin ilmoitta- maan työkokemuksensa nykyisessä tehtäväs- sä ja sote-aloilla, pääsiallinen tehtävä orga- nisaatiossa sekä heille suoraan raportoivien työntekijöiden lukumäärä, organisaatio, jonka alaisuudessa he työskentelevät sekä toimiala, jolle työpaikka lähinnä kuuluu. Tässä tutkimuksessa tehtävänkuvia ja joh- tamisvalmiuksia mitattiin tähän tarkoituk- seen kehitetyllä, kansallisella mittarilla, joka on pilotoitu yhteistyössä Akavan sairaanhoi- tajat ja Taja ry:n (TAJA) kanssa sekä validoi- tu näennäisvaliditeetin ja faktorianalyysin avulla (Nurmivaara 2015). Mittari koostuu 64 väittämästä, jotka kattavat 5 johtamisen osa-aluetta: Henkilöstövoimavarojen suun- nittelu ja johtaminen (17 väittämää); Hoito- työ ja sen kehittäminen (15); Talouden joh- taminen (6); Toiminnan suunnittelu ja joh- taminen (12); Viestintä ja yhteistyö (14). Teh- tävien painottumisen osalta henkilöstövoi- mavarojen suunnittelu ja johtaminen koos- tui kolmesta, hoitotyö ja sen kehittäminen kahdesta, talouden johtaminen yhdestä, toi- minnan suunnittelu ja johtaminen kahdes- ta sekä viestintä ja yhteistyö kolmesta sum- mamuuttujasta. Johtamisosaamista mittaavi- HOITOTIEDE 2021, 33 (4), 220–230224 en summamuuttujien määrä oli identtinen, poikkeuksena hoitotyö ja sen kehittäminen, jossa summamuuttujia oli kolme (Nurmin- vaara 2015). Kaikkiin väittämiin vastattiin 5-portaisella Likertin asteikolla. Vastausvaih- toehdot tehtävänkuvien osalta olivat 1= ”ei kuulu tehtäviini” – 5= ”on merkittävä osa tehtävääni”, johtamiseen liittyvien valmiuk- sien osalta 1= ”heikot” – 5= ”erinomaiset”. Aineiston analyysi Aineisto analysoitiin tilastotieteen mene- telmin SPSS 27 for Windows ohjelmalla. Osallistujien taustatiedot kuvattiin frekvens- sien sekä keskiarvojen avulla. Osallistujien tehtävän painotuksista muodostettiin yh- teensä 11 ja johtamisosaamisesta 12 sum- mamuuttujaa mittarin alkuperäisen raken- teen mukaisesti (Nurmivaara 2015). Sum- mamuuttujien sisäistä konsistenssia kuvaa- via Cronbachin alfa-arvoja pidetään hyväk- syttävinä, kun ne ovat 0,60–0,69 ja hyvinä kun arvot ovat >0,7 (Field 2013). Taustatiedoista osallistujien työtehtävä luo- kiteltiin uudelleen muodostaen kaksi luok- kaa; johtotehtävät (asiantuntija-/suunnittelu- tehtävä, lähi- keski- ja strateginen johtoteh- tävä) sekä asiakas-/potilastyö. Osallistujien koulutusasteista muodostettiin kolme luok- kaa; ammatillinen opistoaste, AMK-tutkinto, YAMK/ylempi tiedekorkeakoulututkinto tai korkeampi. Muuttujien jakaumien vinous to- dennettiin Kolmogorov-Smirnovin testillä, minkä johdosta selitettävien muuttujien yh- teyksiä taustatietoihin analysoitiin Mann- Whitney U- sekä Kruskal Wallisin testeillä. Tilastollisesti merkittävinä tarkasteltiin yhte- yksiä, joiden p-arvo <0,05. (Field 2013.) Tulokset Osallistujat Kyselyyn vastasi yhteensä 69 henkilöä (vastausprosentti 81%), joista enemmistö oli naisia. Osallistujien keski-ikä oli 46 vuotta, vaihdellen 31- ja 62-vuoden välillä. Vastaa- jista 30% oli suorittanut ammatillisen opisto- asteen, 36% ammattikorkeakoulu- ja 33% ylemmän ammattikorkeakoulu/ylemmän tie- dekorkeakoulu tai korkeamman tutkinnon. Lisäksi 10% vastaajista ilmoitti suorittaneen- sa joko erikoisammattitutkinnon tai muita täy- dentäviä opintoja. Vastaajien keskimääräinen kokemus sosiaali- ja terveysalalta oli 22 vuot- ta (vaihteluväli 7–37-vuotta), nykyisessä teh- tävässään he olivat toimineet keskimäärin 5 vuotta (vaihteluväli 0–25-vuotta). Johtoteh- tävissä toimi vastaushetkellä 83% vastaajista, useimmilla (41%) suoraan raportoivien työn- tekijöiden määrä oli 31-50 henkilöä. Erikois- sairaanhoidossa työskenteli 44%, peruster- veydenhuollossa 34% ja vanhuspalveluissa 18% vastaajista. (Taulukko 1.) Johtamisen osa-alueiden painotukset tehtävänkuvissa Kyselyyn vastanneiden tehtävänkuvissa vahvimmin painottuivat osa-alueet henki- löstöresurssien ohjaus (ka. 3,91, kh. 0,84), henkilöstön ja työolosuhteiden kehittämi- nen (ka. 3,80, kh. 0,91) sekä fyysisen toi- mintaympäristön suunnittelu/hallinta ja henkilöstön sitouttaminen (ka. 3,72, kh. 0,97). Yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa (ka. 2,28, kh. 0,86), talouden johta- minen (ka. 2,88, kh. 1,19) ja välitön hoito- työ (ka. 2,99, kh. 1,21) olivat kyselyyn vas- tanneiden tehtävänkuvissa heikoimmin pai- nottuneita osa-alueita (Taulukko 2). Johtotehtävissä toimivien osallistujien (n=57) tehtävänkuvissa painottuvan voi- makkaammin henkilöstön ja työolosuhtei- den kehittäminen (p=0,01), henkilöstö- resurssien hallinta (p<0,01), talouden joh- taminen (p<0,01), strateginen johtaminen ja toiminnan kehittäminen (p<0,01) sekä fyy- sisen toimintaympäristön suunnittelu/hallin- ta ja henkilöstön sitouttaminen (p<0,01) ver- rattuna asiakas-/potilastyössä toimiviin vas- taajiin (n=12). Sitä vastoin välittömän hoi- totyön (p<0,01) painotus tehtävänkuvassa 225Terkamo-Moisio, Leino-Kilpi, Kaakinen, Palonen, Peltonen, Vaartio-Rajalin, Häggman-Laitila oli voimakkaampi osallistujilla, jotka eivät toimineet johtotehtävissä. Muiden taustate- kijöiden välillä ei havaittu tilastollisesti mer- kittäviä eroja. Johtamisosaaminen Kyselyyn vastanneet arvioivat johtamisen- sa vahvimmaksi viestinnän ja sähköisten jär- jestelmien käytön (ka. 3,89, kh. 0,67), välit- tömän potilastyön (ka. 3,85, kh. 0,62) sekä työnjohdon ja lähijohtotehtävien (ka. 3,82, kh. 0,56) osa-alueilla (Taulukko 3). Hei- koimmaksi osaaminen arvioitiin palveluiden suunnittelussa ja markkinoinnissa (ka. 2,65, kh. 0,89), talouden johtamisessa (ka. 2,74, kh. 0,99) sekä strategisessa muutosjohtami- sessa (ka. 3,18, kh. 0,70). Asiakas-/potilastyössä toimivat vastaajat (n=12), arvioivat osaamisensa vahvemmiksi välittömän hoitotyön ja hoidon organisoin- nin osalta kuin vastaajat, jotka toimivat joh- Taulukko 1. Osallistujien taustatiedot Ikä n % 30-39 9 13,2 40-49 34 50,0 50 < 25 36,8 Sukupuoli n % Mies 4 5,9 Nainen 64 94,1 Koulutus n % Ammatillinen opistoaste 21 30,4 AMK-tutkinto 25 36,2 YAMK / ylempi tiedekorkeakoulututkinto tai korkeampi 23 33,3 Muu koulutus n % Erikoisammattitutkinto tai muita täydentäviä opintoja 7 10,1 Työkokemus sote-alalta vuosina n % < 10 4 5,8 10-19 21 30,4 20-29 26 37,7 Yli 29 18 26,1 Työkokemus nykyisessä tehtävässä vuosina n % < 10 50 74,6 10-25 17 25,4 Työtehtävät n % Asiakas-/ potilastyö 12 17,4 Johtotehtävät 57 82,6 Raportoivien työntekijöiden määrä n % 0-30 15 22,1 31-50 28 41,2 51-100 17 25,0 101 – 500 5 7,4 yli 500 3 4,4 Toimiala n % Perusterveydenhuolto 23 33,8 Erikoissairaanhoito 30 44,1 Vanhuspalvelut 12 17,6 Tutkimus- / Asiantuntijaorganisaatio 2 2,9 HOITOTIEDE 2021, 33 (4), 220–230226 totehtävissä (p<0,01). Johtotehtävissä (n=57) toimivat vastaajat arvioivat osaamisensa vah- vemmiksi henkilöstöresurssien ohjauksessa ja hallinnoinnissa (p=0,01) sekä strategises- sa muutosjohtamisessa (p=0,01) verrattuna asiakas-/potilastyössä toimiviin vastaajiin. Vastaajien koulutustasojen välillä oli tilastol- lisesti merkitsevä ero (p=0,01) heidän arvi- oidessaan osaamistaan hoitotyön suunnitte- luun, kehittämiseen ja arviointiin liittyen. Vahvimmiksi osaamisensa arvioivat vastaa- jat, joiden koulutustaso oli YAMK / ylempi tiedekorkeakoulututkinto tai korkeampi. Pohdinta Tulosten tarkastelua Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ”Vaikuttavuutta sotepalveluihin uudistuval- la johtamisella”-opintokokonaisuudessa opiskelevien tehtävänkuvia sekä heidän ar- Taulukko 2. Johtamisen osa-alueiden painotukset tehtävänkuvissa Johtamisen osa-alue Tehtävän painotus Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja johtaminen n min max KA KH α Henkilöstön ja työolosuhteiden kehittäminen 64 1,00 5,00 3,80 0,91 0,94 Henkilöstöresurssien hallinta 68 1,00 5,00 3,46 1,21 0,85 Henkilöstöresurssien ohjaus 69 1,50 5,00 3,91 0,84 0,69 Hoitotyö ja sen kehittäminen Potilashoidon ja sen laadun seuranta sekä kehittäminen 66 1,58 4,92 3,75 0,72 0,90 Välitön hoitotyö 67 1,00 5,00 2,99 1,21 0,70 Talouden johtaminen 68 1,00 5,00 2,88 1,19 0,90 Toiminnan suunnittelu ja johtaminen Strateginen johtaminen ja toiminnan kehittäminen 66 1,00 4,80 3,04 0,90 0,90 Fyysinen toimintaympäristön suunnittelu/hallinta ja henkilöstön sitouttaminen 68 1,00 5,00 3,72 0,97 0,67 Viestintä ja yhteistyö Organisaation moniammatillinen yhteistyö 67 1,00 5,00 3,34 0,82 0,77 Yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa 67 1,00 4,33 2,28 0,86 0,66 Viestintä ja informointi 67 1,50 4,50 3,41 0,62 0,38 KA=keskiarvo, KH=keskihajonta, α=Cronbachin alfa Taulukko 3. Johtamiseen liittyvät valmiudet Johtamisen osa-alue Valmiudet Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja johtaminen n min max KA KH α Henkilöstöresurssien ohjaus ja hallinnointi 60 1,11 4,67 3,40 0,73 0,89 Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ja työhyvinvointi 66 1,67 5,00 3,51 0,73 0,77 Työnjohto-/lähijohtotehtävät 63 2,60 4,80 3,82 0,56 0,71 Hoitotyö ja sen kehittäminen Hoitotyön suunnittelu, kehittäminen ja arviointi 61 2,20 4,80 3,31 0,58 0,87 Välitön hoitotyö ja hoidon organisointi 63 2,33 5,00 3,85 0,62 0,61 Potilasturvallisuus 67 2,00 5,00 3,67 0,70 0,85 Talouden johtaminen 58 1,00 4,83 2,74 0,99 0,89 Toiminnan suunnittelu ja johtaminen Strateginen muutosjohtaminen 63 1,50 4,38 3,18 0,70 0,88 Palveluiden suunnittelu ja markkinointi 62 1,00 4,67 2,65 0,80 0,69 Viestintä ja yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö 57 1,63 4,75 3,28 0,64 0,81 Ristiriidat ja vertaistuki 64 1,00 5,00 3,43 0,80 0,73 Viestintä ja sähköisten järjestelmien käyttö 64 2,00 5,00 3,89 0,67 0,62 KA=keskiarvo, KH=keskihajonta, α=Cronbachin alfa 227Terkamo-Moisio, Leino-Kilpi, Kaakinen, Palonen, Peltonen, Vaartio-Rajalin, Häggman-Laitila vioitaan omista johtamisosaamisestaan hoi- totyön johtamiskoulutukseen liittyvän kehit- tämistyön tueksi. Enemmistö (83%) vastaajista toimi vastaus- hetkellä eri tason johtamistehtävissä ja heillä oli kokemusta nykyisestä tehtävästään keski- määrin viiden vuoden ajan. Tämän perusteel- la voidaan olettaa, että osallistujat olivat tun- nistaneet oman johtamisosaamisensa kehittä- mäistarpeita toimittuaan jo muutaman vuo- den hoitotyön johtamistehtävissä. Tämä il- mentää osaltaan johtamistehtävään kohdistu- vien monitahoisten odotusten realisoitumis- ta päivittäisessä toiminnassa, kuten viimeai- kaiset tutkimukset ovat osoittaneet (Bjerre- gård Madsen 2020; Nurmeksela ym. 2020). Tutkimuksen vastaajista enemmistö oli suorittanut joko ammatillisen opistoasteen (30%) tai AMK-tutkinnon (36%). Ainoastaan 10% vastaajista ilmoitti suorittaneensa joko erikoisammattitutkinnon tai muita täydentä- viä opintoja. Vastaajien koulutusrakenne on yhteneväinen aiempien suomalaisten, hoi- totyön johtamiseen kohdistuvien tutkimus- tulosten kanssa, joiden mukaan opisto- ja AMK-tasoinen koulutus korostuu etenkin lä- hijohtajilla (Kantanen 2017, Bjerregård Mad- sen 2020, Nurmeksela 2020). Tämä vahvis- taa osaltaan käsitystä siitä, että suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa johdetaan edel- leen suurelta osin peruskoulutuksen tuomin valmiuksin, etenkin lähiesihenkilötasolla, mikä puolestaan korostaa jatkuvan oppimi- sen tarvetta sekä merkitystä. Sosiaali- ja ter- veysalojen peruskoulutukseen sisältyvien johtamisopintojen rajallisuus on tunnistettu jo 2000-luvun alussa, jolloin ehdotettiin jär- jestettäväksi johtamisosaamiseen kohdistu- vaa täydennyskoulutusta peruskoulutuksen lisäksi (Opetusministeriö 2004). Tarve lisä- koulutukselle ilmenee edelleen tuoreissa sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuu- distuskartoituksissa (Kangasniemi ym. 2018). Jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuksiin hakeutuvien opiskelijoiden ammatilliseen asemaan sekä koulutukseen liittyvät lähtö- kohdat tulisi huomioida toteutuksen jousta- vuutena. Opiskelijoiden erilaiset kokemus- taustat mahdollistavat vertaisoppimisen, jol- loin johtamiseen liittyviä haasteita sekä hyviä käytänteitä voidaan tarkastella sekä johtami- sen että asiakastyön näkökulmista. Tutkimuksessa ilmeni, että myös johtajina toimivien tehtävänkuviin kuului välitöntä hoitotyötä. Tämä tukee aiempia tuloksia (Bjerregård Madsen ym. 2016, 2020) ja voi- daan pohtia, ilmentääkö tulos johtajiin koh- distuvien odotusten ja tehtävänkuvien välis- tä ristiriitaa (Nurmeksela ym. 2020). Vastaa- jien välittömään hoitotyöhön ja sen organi- sointiin sekä potilasturvallisuuden arviointiin liittyvä osaaminen olivat paremmat kuin hoi- totyön suunnittelussa ja kehittämiseen. Toi- saalta vähintään ylemmän korkeakoulutut- kinnon suorittaneet arvoivat osaamisensa muita paremmiksi juuri hoitotyön suunnitte- lussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Tämän voi tulkita ilmentävän johtamiseen suunna- tun koulutuksen vaikuttavuutta. Jatkuvan op- pimisen opinnoissa sisältöjen tulisi olla riit- tävän kattavat, jotta ne täyttävät opiskelijoi- den odotukset. Toisaalta taas sisältöjä tulisi voida kohdentaa vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiä koulutus- ja oppimistarpeita sekä tukemaan heidän jo aiemmin hankkimaansa koulutusta (Boston-Fleischhauer ym. 2020, Harolds & Miller 2020, McGarity ym. 2020, Yaghobian ym. 2020). Johtajalla on vahva rooli henkilöstön si- touttamisessa ja työolosuhteiden kehittämi- sessä ja sitä kautta henkilöstön työhyvin- voinnin edistämisessä (Cummings ym. 2018). Tässä tutkimuksessa se ilmenikin teh- tävänkuvien painottumisena työvoiman saa- tavuuden varmistamiseen, johon liittyi hen- kilöstöresurssien ohjaus ja sitouttaminen sekä henkilöstön ja työolosuhteiden kehit- täminen. Nämä painotukset tulee huomioi- da jatkuvan oppimisen opinnoissa jatkossa- kin, koska hoitotyön johtajan toimintaa haastaa alan vetovoimaisuuden heikkene- minen sekä voimakkaasta eläköitymisestä seuraava osaajavaje (Kröger 2018, KEVA 2020). Vastaajien tehtävänkuvissa oli vähem- HOITOTIEDE 2021, 33 (4), 220–230228 män strategista sekä talouden johtamista. He arvioivat myös johtamisosaamisensa hei- koiksi näihin liittyvillä osa-alueilla, joihin tulisikin panostaa jatkuvan oppimisen opin- tokokonaisuuksissa (Bjerregård Madsen ym. 2016, 2020, Kangasniemi ym. 2018). Hoito- työn johtajien osallistuminen Sosiaali- ja ter- veysalan rakenteelliseen uudistukseen edel- lyttää strategisen johtamisen osaamista ja kustannusvaikuttavuuden hallintaa. Asiakas- ja palvelukeskeisyyttä (Kangas- niemi ym. 2017, Jokstad ym. 2019, Kulmala ym. 2019) sekä sidosryhmäyhteistyötä (Karl- son ym. 2020, Padilla ym. 2020) korostetaan erilaisissa strategioissa, mutta ne eivät näytä tämän tutkimuksen tulosten perusteella va- kiintuneen osaksi hoitotyön johtajien tehtä- vänkuvaa. Tässä tutkimuksessa viestintä ja informointi sekä organisaation moniamma- tillinen yhteistyö ilmenivät tehtävänkuvissa jossain määrin. Tulos on linjassa Bjerregård Madsen ym. (2020) tutkimuksen kanssa, jossa viestintä muodosti viidenneksen hoitotyön johtajien toiminnoista. Huomionarvoista on kuitenkin se, että yhteistyö ulkoisten sidos- ryhmien kanssa ei tässä tutkimuksessa näyt- täytynyt tehtävänkuvissa. Kulmala ym. (2019) nostavat esiin, että organisaation ja työyhtei- sön sisäisen viestinnän lisäksi hoitotyön joh- tajille suora yhteys asiakkaisiin on tärkeää. Tutkimuksen eettiset näkökohdat ja luotettavuus Tutkimus toteutettiin osana 3-vuotista tut- kimushanketta, jonka tarkoituksena on ku- vata ja arvioida täydennyskoulutuksen tu- loksia osallistujien sekä organisaatioiden nä- kökulmasta määrällisin sekä laadullisin me- netelmin. Itä-Suomen yliopiston tutkimus- eettinen toimikunta on myöntänyt tutkimus- hankkeelle puoltavan lausunnon (16/2019) syyskuussa 2019. Kohdejoukkoa informoi- tiin tutkimuksesta sekä kirjallisesti että suul- lisesti. Heillä oli mahdollisuus esittää tutki- mukseen liittyviä kysymyksiä ennen osallis- tumispäätöstä. Tutkimukseen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista, eikä päätös vaikut- tanut opintoihin tai niiden arviointiin. Osal- listujat antoivat tietoon perustuvan suostu- muksensa kyselyn ensimmäisellä sivulla. Tässä tutkimuksessa käytettiin kokonais- otantaa ”Vaikuttavuutta sotepalveluihin uu- distuvalla johtamisella”-opintokokonaisuu- den opiskelijoista (N=85), joista 81 % osallis- tui tutkimukseen. Vaikka korkea vastauspro- sentti vahvistaa tutkimuksen luotettavuutta, ei tuloksia voida yleistää osallistujajoukon ul- kopuolelle pienen osallistujamäärän (n=69) johdosta. Samoin on mahdollista, ettei tästä syystä kaikkia relevantteja yhteyksiä tausta- tekijöiden ja selitettävien muuttujien välillä pystytty osoittamaan. Tulosten luotettavuutta vahvistaa pilotoidun mittarin hyödyntäminen, jonka summamuuttujien aiemmin raportoidut Cronbachin alphakertoimet vaihtelivat välil- lä 0,8–0,9 todentaen mittarin sisäistä konsis- tenssia (Nurmivaara 2015). Tässä tutkimuk- sessa alphakertoimet vaihtelivat 0,7–0,9 välil- lä, lukuun ottamatta yhtä summamuuttujaa (viestintä ja informointi), jonka α = 0,38, miltä osin tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Tutkimuksessa käytetty mittari on kehitetty lähes 10 vuotta sitten, sen rakennetta, sisäl- töä sekä psykometrisiä ominaisuuksia tulisi- kin tarkastella uudelleen hoitotyön johtami- seen liittyvien ajankohtaisten tarpeiden ja tu- levaisuuden odotusten näkökulmista. Johtopäätökset • Johtamisen opintokokonaisuudessa opis- kelevien tehtävänkuvat painottuvat päi- vittäisjohtamiseen. Tehtävänkuvissa ilme- ni vähän strategista johtamista tai toimin- nan kehittämistä sekä yhteistyötä ulkois- ten sidosryhmien kanssa. Johtamiskoulu- tuksessa tulee kiinnittää erityistä huomi- ota strategiseen muutosjohtamiseen yh- teistyössä ulkoisten sidosryhmien kanssa. • Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että hoitotyössä toimivien johtamisosaami- sessa korostuvat välitön hoitotyö ja sen or- 229Terkamo-Moisio, Leino-Kilpi, Kaakinen, Palonen, Peltonen, Vaartio-Rajalin, Häggman-Laitila ganisointi ja johtotehtävissä toimivilla hen- kilöstöresurssien ohjaus sekä strateginen muutosjohtaminen. Johtamisen opintoko- konaisuuteen hakeutuneiden itsearvioima johtamisosaaminen on heterogeenistä, osoittaen erilaisia oppimistarpeita. • Johtamisen opintokokonaisuudessa opis- kelevat arvioivat talouden johtamisen ole- van vähäistä sekä tehtävänkuvissa että joh- tamisosaamisessa. Talouden johtamisen tarpeet ja käytännöt on välttämätöntä vii- meistään nyt sote-muutoksen myötä ottaa tarkasteluun organisaatioissa sekä kohdis- taa niihin koulutuksellista huomiota. Kiitokset Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita, jotka osallistumisellaan mahdollistivat tämän tutkimuksen toteutuksen. Samoin kiitämme Sairaanhoitajien koulutussäätiötä ensimmäi- selle kirjoittajalle myönnetystä apurahasta. VASTUUALUEET Tutkimuksen suunnittelu: ATM, AHL, HLK, PK, MP, LMP, HVR, aineiston keruu: ATM, AHL, aineiston analysointi: ATM, käsikirjoituksen kirjoittaminen: ATM, PK, MP, LMP, HVR, käsi- kirjoituksen kommentointi: HLK, AHL LÄHTEET Bjerregård Madsen J., Kaila A., Vehviläinen-Julkunen K. & Miettinen M. (2016) Time allocation and temporal focus in nursing management: an integrative review. Journal of Nursing Management 24(8), 983–993. Bjerregård Madsen J., Kaila A., Vehviläinen-Julkunen K. & Miettinen M. (2020) Hoitotyön johtajien ja lähijohtajien työn sisältö erikoissairaanhoidossa. Hoitotiede 32(2), 75–85. Bianchi M., Bagnasco A., Bressan V., Barisone M., Tim- mins F., Rossi S., Pellegrini R., Aleo G. & Sasso L. (2018) A review of the role of nurse leadership in promoting and sustaining evidenve-based practice. Journal of Nursing Management 26(8), 918–932. Boston-Fleischhauer C. (2020) Chief Nurse Executive Readiness for the Here and Now. The Journal of Nursing Administration 50(6), 307–309. Chicca J. & Shellenbarger T. (2018) Connecting with Generation Z: Approaches in Nursing Education. Teaching and Learning in Nursing 13(3), 180–184. Cummings G.G., Tate K., Lee S., Wong C.A., Paana- nen T., Micaroni S.P.M. & Chatterjee G.E. (2018) Leadership styles and outcome patterns for the nursing workforce and work environment: a sys- tematic review. International Journal of Nursing Studies 85, 19–60. Delamater L. & Hall N. (2018) Charge nurse develop- ment: What does the literature say? Nursing Man- agement 49(7), 34–40. Field A. (2013) Discovering statistics using IBM SPSS statistics. 4th ed. London: Sage, 2013. Goedhart NS., van Oostveen CJ. & Vermeulen H. (2017) The effect of structural empowerment of nurses on quality outcomes in hospitals: a scoping review. Journal of Nursing Management 25(3), 194–206. Gunawan J., Aungsuroch Y. & Fisher ML. (2018) Fac- tors contributing to managerial competence of first- line nurse managers: A systematic review. Interna- tional Journal of Nursing Practice 24(1). Harolds JA. & Miller LB. (2020) Quality and Safety in Healthcare, Part LXXVIII: Expected Competencies of the Chief Nursing Officer and Most Other Health- care Executives. Clinical Nuclear Medicine 11. Jokstad K., Skovdahl K., Landmark B. & Haukelien H. (2019) Ideal and reality; Community healthcare professionals’ experiences if user-involvement in reablement. Health and Social Care in the Com- munity 27(4), 907−916. Kangasniemi M., Voutilainen A., Kapanen S., Tolmala A., Koponen J., Hämäläinen M. & Elovainio M. (2017) Työn uusjako. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnkuvien ja keskinäisen työnja- on kohdistaminen ja tehostaminen SOTE-reformis- sa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Julkaisusarja 66/2017. Kangasniemi M., Hipp K., Häggman-Laitila A., Kallio H., Karki S., Kinnunen P., Pietilä A-M., Saarnio R., Viinamäki L., Voutilainen A. & Waldén A. (2018) Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaa- misuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus- toiminnan julkaisusarja 39/2018. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-545-7 (10.2.2021) Kantanen K. (2017) Kuntasektorilla toimivien hoitotyön johtajien johtamisosaaminen ja sen muutos. Acta Universitatis Tamperensis 2254. Tampere University Press, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03- 0341-9 (10.2.2021) Karlson M., Garvare R., Zingmark K. & Nordström B. (2020) Organizing for Sustainable Inter-Organiza- tional Collaboration in Health Care Processes. Jour- nal of Interprofessional Care 34(2) 241−250. Kelly LA., Wicker TL. & Gerkin RD. (2014) The rela- tionship of training and education to leadership practices in frontline nurse leaders. The Journal of Nursing Administration 44(3), 158–163. KEVA, Kunta-alan ja valtion työtekijöiden eläköity- misennuste 2019–2038. https://www.keva.fi/ globalassets/2-tiedostot/tama-on-keva--tiedostot/ elakoitymisennuste-2019-2038.pdf (19.9.2020) HOITOTIEDE 2021, 33 (4), 220–230230 Anja Terkamo-Moisio, TtT, AmO, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos, PL 1627, 70211 Kuopio, anja.terkamo-moisio@uef.fi Helena Leino-Kilpi, THT, Professori, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, Joukahaisenkatu 3-5, 20520 Turku, helena.leino-kilpi@utu.fi Pirjo Kaakinen, TtT, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, PL 5000, 90014 Oulun yliopisto, pirjo.kaakinen@oulu.fi Mira Palonen, TtT, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteet, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 33014, Tampereen yliopisto, mira.palonen@tuni.fi Laura-Maria Peltonen, TtT, kliininen opettaja, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, Joukahaisenkatu 3-5, 20520 Turku, laura-maria.peltonen@utu.fi Heli Vaartio-Rajalin, TtT, dosentti, gerontologisen hoidon apulaisprofessori, Åbo Akademi, Hoitotieteen laitos, Rantakatu 2, 65100, Vaasa, heli.vaartio-rajalin@abo.fi Arja Häggman-Laitila, TtT, Professori, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos, PL 1627, 70211 Kuopio, arja.haggman-laitila@uef.fi, Ylihoitaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Kulmala S., Roos M. & Suominen T. (2019) Palvelujen asiakaslähtöisyyden turvaaminen hoitotyön johta- jien ydintehtävänä. Hoitotiede 31(2), 99–110. Kröger T., Van Aerschot L. & Puthenparambil J.M. (2018) Hoivatyö muutoksessa. Suomalainen van- hustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yli- opisto. YFI julkaisuja Lunden A., Teräs M., Kvist T. & Häggman-Laitila A. (2019) Nurse leaders’ perceptions and experiences of leading evidence: A qualitative inquiry. Journal of Nursing Management 27(8), 1859–1868. Lunden A., Kvist T., Teräs M. & Häggman-Laitila A. (2020) Readiness and leadership in evidence- based practice and knowledge management – a cross-sectional survey of nurses’ perceptions. Nor- dic Journal of Nursing Research. DOI: 10.1177/ 2057158520980687. McGarity T., Teed C., Mnahan L. & Meng Z. (2018) Innovate frontline nurse leader professional devel- opment program. Journal of Nurses in Professional Development 36(5), 2169–9798. Melnyk B.M., Gallagher-Ford L., Zellefrow C., Tucker S., Thomas B. & Sinnott L.T. (2018) The First U.S. Study on Nurses’ Evidence-Based Practice Compe- tencies Indicates Major Deficits That Threaten Healthcare Quality, Safety, and Patient Outcomes. Worldviews on Evidence-Based Nursing 15(1), 16–25. Nurmeksela A., Kinnunen J. & Kvist T. (2020) Nurse managers’ work content: development of the ques- tionnaire and results of the pilot study. Scandina- vian Journal of Caring Sciences 34(4), 839–851. Nurmivaara S. (2015) Hoitotyön johtajan tehtäväkuva ja johtamisvalmiudet. Pro gradu -tutkielma. Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. http://urn.fi/ urn:nbn:fi:uef-20150133 (10.2.2021) Opetusministeriö. (2004) Sosiaali- ja terveysalan johta- miskoulutustyöryhmän muistio Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:30. https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/ 80419/tr30.pdf?sequence=1 (17.2.2021) Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM). Jatkuva oppiminen. https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen (17.2.2021) Padilla B. & Kreider K. (2020) Communities of Prac- tice: An Innovative Approach to Building Academ- ic-Practice Partnerships. The Journal for Nurse Prac- tioners 16(4), 308−311. Saunders H., Stevens K.R. & Vehviläinen-Julkunen K. (2016) Nurses’ readiness for evidence-based practice at Finnish university hospitals: a national survey. Journal of Advanced Nursing 72(8), 1863–1874. Stevanin S., Palese A., Bressan V., Vehviläinen- Julkunen K. & Kvist T. (2018) Workplace-related generational characteristics of nurses: A mixed- method systematic review. Journal of Advanced Nursing 74(6), 1245–1263. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). (2020) Tulevai- suuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022: Oh- jelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:3. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/162004 (10.2.2021) Ullrich D., Cope V. & Murray M. (2021) Common com- ponents of nurse manager development pro- grammes: A literature review. Journal of Nursing Management 29, 360–372. Virtanen A. (2018) Terveys- ja sosiaalipalvelujen hen- kilöstö 2014. Tilastoraportti 1/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki. http://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe201801252227 (13.3.2021) Välimäki T., Partanen P. & Häggman-Laitila A. (2018) An Integrative Review of Interventions for Enhanc- ing Leadership in the Implementation of Evidence- Based Nursing. Worldviews on Evidence-based Nursing 15(6), 424–431. Wong C. A., Cummings G. G. & Ducharme L. (2013) The relationship between nursing leadership and patient outcomes: a systematic review update. Jour- nal of Nursing Management 21(5), 709–724. Yaghobian M., Farhan R., Navipour H. & Vanaki Z. (2020) Competencies of charge nurses: a system- atic review and thematic synthesis. Journal of Pa- kistan Medical Association 70(7), 1225–1231. Reproduced with permission of copyright owner. Further reproduction prohibited without permission.