Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellinen asema ja marjalain lainvalmistelu Rikollisuus, kontrolli ja valta OTM-tutkielma Laatija: Lauri Salonen 22.1.2025 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmäl Tiivistelmäsivu OTM-työ / Tutkielma Oppiaine: Oikeussosiologia ja kriminologia Tekijä: Lauri Salonen Otsikko: Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellinen asema ja marjalain lainvalmistelu Ohjaajat: Anne Alvesalo-Kuusi ja Johanna Vanto Sivumäärä: 71 sivua Päivämäärä: 22.1.2025 Tutkimukseni käsittelee ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden oikeudellista asemaa, josta säännellään laissa ulkomaalaisten luonnontuotteiden kerääjien oikeudellisesta asemasta eli niin sanotussa marjalaissa. Tutkimus on empiirinen oikeussosiologinen tutkimus, joka avaa ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudelliseen asemaan liittyviä ongelmia. Marjanpoimijoiden työoikeudellista asemaa työsuhteen ulkopuolella kutsun ei-työntekijyydeksi. Tutkimukseni syventyy sidosryhmien näkemyksiin marjalain lainvalmistelun ja jälkikäteisarvioinnin kuulemisissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys jakautuu kolmeen eri aihealueeseen. Ensinnäkin tarkastelen lainvalmistelun kuulemista ja jälkikäteisarviointia. Toiseksi esittelen poimijoiden oikeudellisen aseman työsuhteen ulkopuolella. Kolmanneksi käsittelen työperäisen hyväksikäytön tutkimusta ja kriittisen kriminologian käsitteitä valtion ja yritysten yhteisrikollisuus sekä sallimisen regiimit, joita hyödynnän tutkiessani valtion roolia poimijoiden oikeudellisen aseman luomisessa. Tutkimuksen empiirisen osion menetelmä on aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi, joka toteutettiin teemoittelemalla. Aineisto koostuu lainvalmisteluvaiheen sidosryhmälausunnoista (32 kpl) sekä jälkikäteisarvioinnin sidosryhmäkuulemisen lausunnoista (13 kpl). Tutkimuksen normatiivisessa osiossa tarkastelen kuulemisen ohjeiden noudattamista marjalain kuulemismenettelyissä. Analyyysi paljastaa, että monet sidosryhmät uskoivat marjalain vaikuttavan positiivisesti poimijoiden oikeudelliseen asemaan, mutta erityisesti hyväksikäytön riskin osalta osa lausunnonantajista uskoi lain olevan riittämätön parantamaan poimijoiden oikeudellista asemaa. Jälkikäteisarviointia koskeva analyysi osoittaa, että lausunnonantajien mukaan marjalaki ei estänyt riittävän tehokkaasti poimijoiden ihmiskaupan uhriksi joutumisen riskiä. Tutkimukseni havainnollistaa teoriasidonnaisen normatiivisen osion avulla, että marjalain lainvalmistelussa noudatettiin kuulemisen ohjeita varsin onnistuneesti, mutta poimijoiden kuulematta jättäminen osoittaa lainvalmistelun kuulemisen olleen osin puutteellista. Näyttää siltä, että alan ihmiskauppariskit ja poimijoiden oikeudellisen aseman haasteet ovat olleet lainsäätäjällä jo vuosia tiedossa. Tutkimustulokseni osoittavat, että marjalaki epäonnistui poimijoiden riittävässä suojaamisessa ja salli poimijoiden ei-työntekijyyden. Tutkimukseni tuo esille, että valtio on sallinut alan hyväksikäytölle alttiiden rakenteiden olemassaolon ja mahdollistanut alan hyväksikäyttörikollisuuden jatkumisen myös marjalain voimassaollessa. Tulevaisuudessa tarvitaan kattavampaa ja osallistavampaa sääntelyä, joka ottaa huomioon poimijoiden oikeudellisen aseman paremmin. Avainsanat: Marjanpoiminta, työperäinen hyväksikäyttö, lainvalmistelun kuuleminen, työsuhde III Sisällys Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellinen asema ja marjalain lainvalmistelu ...................................................................................................... I Lähteet ....................................................................................................................... V Lyhenteet .............................................................................................................. XVIII 1 Johdanto ............................................................................................................. 1 1.1 Tutkimuksen tausta............................................................................................... 1 1.2 Tutkimuksen rakenne ........................................................................................... 3 2 Tutkimuksen ajatuspohja ja keskeiset käsitteet ............................................. 5 2.1 Marja-alan lyhyt historia sekä marjalain sääntelyn konteksti ............................ 5 2.2 Lainvalmistelun ja jälkikäteisarvioinnin kuulemismenettelyt ...........................13 2.2.1 Kuuleminen osana lainvalmisteluprosessia ........................................................... 13 2.2.2 Jälkikäteisarviointi ja siinä kuuleminen .................................................................. 16 2.3 Poimijoiden ei-työsuhteisuus ja työsuhteisuuden hyödyntäminen marja-alalla 19 2.3.1 Poimijoiden asema työsuhteisuuden ulkopuolella ................................................. 19 2.3.2 Poimijoiden työsuhteisuus Ruotsin mallin mukaisesti ........................................... 22 2.4 Valtion rooli osana rakenteellista työperäistä hyväksikäyttöä ..........................25 2.4.1 Valtion ja yritysten yhteisrikollisuus sekä sallimisen regiimit -käsitteet ................. 25 2.4.2 Rakenteellinen työperäinen ihmiskauppa ja hyväksikäyttö ................................... 28 3 Tutkimusasetelma ............................................................................................ 33 3.1 Tutkimuskysymykset ja niiden tausta ................................................................33 3.2 Empiiriset aineistot ..............................................................................................35 3.3 Tutkimusmenetelmät ...........................................................................................36 4 Tutkimustulokset ............................................................................................. 39 4.1 Marjalain sidosryhmäkuulemiset ja niiden onnistuminen .................................39 4.1.1 Sidosryhmät marjalain lainvalmisteluvaiheen kuulemisessa ................................. 39 4.1.2 Sidosryhmät marjalain jälkikäteisarvioinnin kuulemisessa .................................... 43 4.1.3 Kuulemisen ohjeiden noudattaminen marjalain kuulemismenettelyissä ............... 45 4.2 Sidosryhmien näkemykset lainvalmisteluvaiheessa .........................................48 4.2.1 Vaikutukset yleisesti poimijoiden oikeudelliseen asemaan ................................... 49 IV 4.2.2 Vaikutukset ansioihin ja keruuansioiden maksamiseen ........................................ 51 4.2.3 Vaikutukset ihmiskaupan riskiin ............................................................................. 52 4.3 Sidosryhmien näkemykset jälkikäteisarvioinnissa ............................................53 4.3.1 Vaikutukset yleisesti poimijoiden oikeudelliseen asemaan ................................... 53 4.3.2 Vaikutukset ansioihin ja keruuansioiden maksamiseen ........................................ 54 4.3.3 Vaikutukset ihmiskaupan riskiin ............................................................................. 55 5 Pohdinta ............................................................................................................ 58 5.1 Marjalain riittämätön vaikuttavuus ja poimijoiden ei-työntekijyyden jatkuminen 58 5.2 Poimijoiden ansioiden oletettu kehittyminen .....................................................62 5.3 Ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön riski keskeisenä ongelmana poimijoiden oikeusturvassa ................................................................................63 6 Yhteenveto ja johtopäätökset ......................................................................... 68 V Lähteet Kirjallisuus Alvesalo-Kuusi, Anne – Ervasti, Kaijus, Oikeus yhteiskunnassa: näkökulmia oikeussosiologiaan. Edita 2006. Ayres, Ian - Braithwaite, John, Responsive regulation: transcending the deregulation debate. Oxford Socio-Legal studies 1992. Axelsson, Linn – Hedberg, Charlotta, Emerging topologies of transnational employment: ‘Posting’ Thai workers in Sweden’s wild berry industry beyond regulatory reach. Geoforum Volume 89, 2018. Bernat, Ignasi – Whyte, David, State-Corporate Crime and the Process of Capital Accumulation: Mapping a Global Regimes of Permission from Calicia to Morecambe Bay. Critical Criminology An International Journal 2017. Braun, Virginia – Victoria, Clarke, Using Thematic Analysis in Psychology. Qualitative Research in Psychology 2006. Busk, Henna – Heimonen, Raija – Määttä, Kalle – Norkio, Antti – Vaahtoniemi, Saara, Luonnonmarjanpoimintaa koskeva selvitys Ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden työsuhteisuuden ja elinkeinonharjoittamisen taloudellisia vaikutuksia arvioiva selvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 2024:19. Davies, Jon, Corporate harm and embedded labour exploitation in agri-food supply networks. European Journal of Criminology 2020. Davies, Jon – Ollus, Natalia, Labour exploitation as corporate crime and harm: outsourcing responsibility in food production and cleaning services supply chains. Crime, Law and Social Change 2019. VI Demirbas, Sami – Lahdenperä, Sini – Peltonen, Lasse – Saarikoski, Heli – Jauhiainen, Jyrki – Heiskanen, Heta – Vaara, Elina – Airaksinen, Jussi, Enemmän irti kuulemisprosessista: kohti yhteistoiminnallisia menettelyjä lainvalmistelussa. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2022:1. Dotson, Kristie, A Cautionary Tale: On Limiting Epistemic Oppression. A Journal of Women Studies, Vol. 33, 2012. Gerkin, Patrick M – Doyon-Martin, Jacquelynn, Maintaining the Failure of the Occupational Safety and Health Administration: State–Corporate Crime Through Tolerance and Permission. State Crime Journal. 2017. Vol. 6(2):241- 264. Gunningham, Neil – Darren Sinclair, Leaders and Laggards: Next-Generation Environmental Regulation, Taylor & Francis Group, 2002. Hedberg, Charlotta, Entwined ruralities: Seasonality, simultaneity and precarity among transnational migrant workers in the wild berry industry. Journal of Rural Studies, 2021, https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2021.04.008. Hedberg, Charlotta – Linn, Axelsson – Manolo, Abella, Thai berry pickers in Sweden – A migration corridor to a low-wage sector, Delmi report 2019:3. Eskola, Jari – Suoranta, Juha, Johdatus laadulliseen tutkimukseen, Vastapaino, 2005. Eriksson, Madeleine – Tollefsen, Aina, The production of the rural landscape and its labour: The development of supply chain capitalism in the Swedish berry industry. Bulletin of Geography Socio–economic Series 2018. Ervasti, Kaijus, Yhteiskunnallinen oikeustutkimus. Gaudeamus 2022. Ervasti, Kaijus, Juristien haastatteleminen, s. 147–160 teoksessa Nieminen Kati – Lähteenmäki, Noora (toim) Empiirinen oikeustutkimus. Gaudeamus 2021 VII Jokinen, Anniina – Ollus, Natalia – Pekkarinen, Anna-Greta Katsaus työperäisen ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehitykseen Suomessa. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 24, HEUNI Report Series No. 99a 2022. Juhila, Kirsi, Teemoittelu, teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2021 . (viitattu 20.11.2024.) Knap, Linda J, – van Gameren, Rob – Sankatsing, Valérie D.V – Legemaate, Johan, Friele – Roland D., Nivel, The impact of ex-post legislative evaluations: a scoping review. The Journal of Legislative Studies, 1–24 2023. https://doi- org.ezproxy.utu.fi/10.1080/13572334.2022.2160289. Keinänen, Anssi – Heikkinen, Kati – Rinne, Laura, Lainsäädännön vaikutusten jälkikäteinen seuranta osana hyvää lainvalmistelua: Entä Suomessa? Edilex 2019/15. Kramer, R. C. – Michalowski, R. J. – Kauzlarich, D. The Origins and Development of the Concept and Theory of State-Corporate Crime. Crime & Delinquency, 48(2), 2002. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1177/0011128702048002005 Könönen, Jukka, Maahanmuuttopolitiikkaa työmarkkinapolitiikkana, Ulkomaalaisten hierarkisoidut työmarkkinat Suomessa. Työelämän tutkimus – Arberslivsforskning 10 (3) 2012. Lacuna-Richman, Celeste, The Seasonal Migration of Thai Berry Pickers in Finland: Non-wood Forest Products for Poverty Alleviation or Source of Imminent Conflict? Social-Ecological Diversity and Traditional Food Systems (s.91-105) 2021. VIII Lonka, Harriet – Keinänen, Anssi – Ovaska, Eeva – Kiiski, Kimmo – Jääskinen, Väinö – Ylipaavalniemi, Jarkko – Miettinen, Pauli, Lainvalmistelu tiedonhallinnan haasteena – Tekoäly ratkaisuna? Edilex 2020/17. Martin, Lauren – Prokkola, Eeva-Kaisa, Making labour mobile: Borders, precarity, and the competitive state in Finnish migration politics. Political Geography, Volume 60, Pages 143-153, 2017. Määttä, Kalle, Oikeustaloustieteellinen näkökulma kotimaiseen lainvalmisteluun, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 242, 2009. Nieminen, Kati – Lähteenmäki, Noora (toim), Empiirinen oikeustutkimus, Gaudeamus 2021. Ollus, Natalia, From forced flexibility to forced labour: The exploitation of migrant workers in Finland, HEUNI Publication Series No. 84, 2016. Ollus, Natalia – Jokinen, Anniina, We’ve got people lined up behind the door: Placing the trafficking and exploitation of migrant workers in context in the restaurant and cleaning sectors in Finland, HEUNI publications 2:nd edition, 2024. Pakarinen, Auri, Lainvalmistelu vuorovaikutuksena – Analyysi keskeisten etujärjestöjen näkemyksistä lainvalmisteluun osallistumisesta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 253, 2011. Peltola, Rainer – Hallikainen, Ville – Tuulentie, Seija – Naskali, Arto – Manninen, Outi – Similä, Jukka, Social licence for the utilization of wild berries in the context of local traditional rights and the interests of the berry industry. Barents studies: Peoples, Economies and Politics, 2014. Rantala, Kati – Alasuutari, Kati, Lainsäädäntötutkimus: Esimerkkinä lainvalmistelun analyysi, s.70-91 teoksessa Nieminen Kati – Lähteenmäki, Noora (toim) Empiirinen oikeustutkimus. Gaudeamus 2021. IX Rantala, Kati – Järvikangas, Inka – Pitzén, Samuli – Kautto, Petrus – Ahonen, Pertti – Uusikylä, Petri – Jaakkola, Suvi – Saarela, Sanna-Riikka – Aaltonen, Olli- Pekka – Carling, Chris, Lakien toimivuuden seuranta ja jälkiarviointi : Nykytilan kuvauksesta kehittämisehdotuksiin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:28. Richards, Rebecca T – Saastamoinen, Olli, NTFP Policy, Access to Markets and Labour Issues in Finland: Impacts of Regionalization and Globalization on the Wild Berry Industry, Teoksessa: Wild Product Governance, 1st Edition, Routledge 2010. Tala, Jyrki, Lakien laadinta ja vaikutukset, Edita Lakitieto 2005. Tala, Jyrki, Lainlaadinnan mallit ja informaatio-ongelmat, 2010, teoksessa Keinänen, Anssi – Kilpeläinen, Mia – Väätänen, Ulla (toim) Empiirisen oikeustutkimuksen kokemukset, haasteet ja tulevaisuus, Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja 26. 2010. Thörnquist, Annette, False Self-Employment and Other Precarious Forms of Employment in the Grey Area” of the Labour Market. The International Journal of Comparative Labour Law and Industrial Relations, 31, no 4, 2015. Tollefsen, Aina – Hedberg, Charlotta – Eriksson, Madeleine – Axelsson, Linn, Changing labour standards and ‘subordinated inclusion’ Thai migrant workers in the Swedish forest berry industry. Chapter 8 in Routledge Advances in Sociology: International labour migration to Europe’s rural regions. (toim) Johan Fredrik Rye, Karen Oreilly, 2021. Tuomi, Jouni – Sarajärvi, Anneli, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi, Tammi 2013. Seikkula, Minna, Socio‐Legal Production of the Tourist‐Seasonal Labourer for the Finnish Berry Industry. Social Inclusion 2024, Volume 12, Article 7845, 2024. https://doi.org/10.17645/si.7845 X Scott, Sam, Labour exploitation and Work-based harm. Policy Press, 2017. Sorsa, Kaisa, Itsesääntely ja yhteissääntely arvoketjussa, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedoksiantoja 100, 2009. Rantanen, Pekka – Valkonen, Jarno, Ulkomaalaiset metsämarjapoimijat Suomessa, Ulkorajarahasto ulkoasiainministeriö, Ulkorajarahasto, 2011. Vanto, Johanna – Alvesalo-Kuusi, Anne – Salonen, Lauri, Sääntelykaappauksen riski esteenä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämmälle lainvalmistelulle – Tapaus marjalaki, [Julkaisematon käsikirjoitus] 2025. Vesa, Juho – Kantola, Anu, Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa, Valtioneuvoston kanslia, 12.12.2016. Vogiazides, Louisa – Hedberg, Charlotta, Trafficking for forced labour and labour exploitation in Sweden: Examples from the Restaurant and the Berry industries. Teoksessa: Ollus, Jokinen Joutsen (toim) Exploitation of Migrant workers in Finland, Sweden, Estonia and Lithuania: Uncovering the links between recruitment, irregular employment practices and labour trafficking, 2013. Wallin, Markku, Ehdotuksia ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden olosuhteisiin liittyvien epäkohtien korjaamiseksi, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2014. Whyte, David, Regimes of Permission and State-Corporate Crime, State Crime Journal (s.237-246) 2014. Woolfson, Charles – Thörnqvist, Christer – Herzfeld Olsson Petra, Forced Labour in Sweden? The Case of Migrant Berry Pickers A Report to the Council of Baltic Sea States Task Force on Trafficking in Human Beings: Forced Labour Exploitation and Counter Trafficking in the Baltic Sea Region, 2012. XI Ylinen, Pekka – Jokinen, Anniina – Pekkarinen, Anna-Greta – Ollus, Natalia – Jenu, Katja-Pia – Skur, Thomas, Työperäisen ihmiskaupan paljastaminen, tutkintaopas esitutkintaviranomaisille ja tarkistuslista työsuojeluviranomaisille. HEUNI Publication Series No. 95b, 2020. Virallislähteet Aiesopimus viisumivelvollisten maiden kansalaisten metsämarjanpoimintaan liittyvistä toimintatavoista, 18.12.2014. Asian käsittelytiedot He 42/2021 vp. Eduskunta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EY 810/2009, 13.6.2009. European Labour Authority, 2024, Approaches to preventing, detecting and tackling bogus self-employment, report from the peer learning dialogues. 9.2024. He 42/2021 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta. He 215/2022 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta. He 169/2024 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain 1 ja 24 §:n muuttamisesta. Hallituksen esityksen luonnos, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jokamiehenoikeuden nojalla luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta, 2020. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto Dnro: VN/26291/2020-02, 16.3.2021. Lakivaliokunnan mietintö 15/2014 vp, LaVM 15/2014 vp - HE 103/2014 vp. XII Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetus maatalouden ja matkailun alaan kuuluvista kausiluonteista toimintaa sisältävistä toimialoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, VN/34927/2022. Luonnonmarjanpoiminnan aiesopimusmenettely, TEM013:00/2021. Hankesivu. Sisäministeriön julkaisuja 14/2007, Metsämarjanpoimijat, Hankkeen loppuraportti. Säädösvalmistelun kuulemisopas, https://kuulemisopas.finlex.fi/ (luettu 9.1.2025). TEM091:00/2022, Kausityöasetuksen muuttaminen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö 16/2014 vp, TyVM 16/2014 vp - K 19/2014 vp. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 5/2021 vp─ HE 42/2021 vp. Työneuvoston lausunto TN 1438-1, 3.6.2010. Työneuvoston lausunto TN 1458-1, 24.6.2014. Työ- ja elinkeinoministeriö, Lausuntopyyntö, 29.12.2020 VN/28915/2020. Valtioneuvoston yhteiset periaatteet lainsäädännön seurannasta ja jälkikäteisarvioinnista, Valtioneuvoston julkaisuja 2023:50. VN/23842/2022, Selvitys luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta annetun lain vaikuttavuudesta. OECD, OECD Regulatory Policy Outlook 2021, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/38b0fdb1-en. OECD, Better Regulation Practices across the European Union 2022, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/6e4b095d-en. OM030:00/2023, Lainvalmistelun kuulemisoppaan uudistaminen. Oikeustapaukset KKO 2022:2. XIII Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 19.1.2018 nro 18/100182. Medialähteet Alitalo, Oona – Vanto, Johanna – Peltoniemi, Nea – Alvesalo-Kuusi, Anne, Turvapaikanhakijat tiedontuottajiksi lainvalmisteluun, Alaikäisenä oleskelulupaa hakeneiden kuulemispilotti. 22.3.2023, SILE-hanke, Turun yliopisto. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon- kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/23_03_turvapaikanhakijat- tiedontuottajiksi-lainvalmisteluun.pdf. (luettu 15.12.2024) Alvesalo-Kuusi, Anne – Alitalo, Oona – Peltoniemi, Nea – Rytkönen, István – Sjölund, Marjaana – Laine, Ossi – Tuovinen, Teemu, 2022, Lawradar: A research platform for Finnish law drafting and legislation (1.0.0). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.6504432. Auvinen, Armi, Suomelle kallis lasku marja-alan ihmiskaupasta: oikeuskulut voivat nousta useisiin miljooniin euroihin. yle.fi 22.9.2024, https://yle.fi/a/74- 20109547. (luettu:24.9.2024) Auvinen, Armi – Polo, Anna – Juntti, Marja-Liisa, Ihmiskaupasta syytetyn asianajaja: ”On ollut poimijoiden oma valinta tehdä pitkää päivää ja työtä ahkerasti, Yle.fi 3.9.2024, https://yle.fi/a/74-20108962. (luettu:10.11.2024) Heikkinen, Tanja – Kähkönen, Sanna, Hassinen, Henrietta, Jurisic Berlislav, Kinnunen Hanne, Virkamies pyysi viulua marjayrittäjältä, Yle.fi 3.11.2024. https://yle.fi/a/74-20121267. (luettu 4.11.2024) Lehtinen, Pekka, KRP epäilee nyt kahta marjayritystä ihmiskaupasta – poliisi takavarikoi Thaimaassa tehdyssä kotietsinnässä tutkinnan kannalta olennaista materiaalia, MTV-uutiset 16.12.2022, https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/krp- epailee-nyt-kahta-marja-yritysta-ihmiskaupasta-poliisi-takavarikoi-thaimaassa- tehdyssa-kotietsinnassa-tutkinnan-kannalta-olennaista- materiaalia/8593532#gs.g5h0ft. (luettu: 3.9.2024) XIV Mieli ry, Rikosuhripäivystys tukee ja neuvoo. 8.9.2022. https://mieli.fi/mieli- ry/organisaatio/rikosuhripaivystys/. (luettu 17.12.2024) Selvitys ulkomaisten marjanpoimijoiden asemasta ja taloudellisista vaikutuksista käynnistynyt, Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteet, 19.1.2024. https://tem.fi/- /selvitys-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-asemasta-ja-taloudellisista- vaikutuksista-kaynnistynyt. (luettu 15.10.2024) STT-uutiset (kirjoittaja ei ilmoitettu) Marjayrityksiltä löydetty lisää puutteita, yksikään ei selvinnyt ilman moitteita, yle.fi 29.6.2024, https://yle.fi/a/74-20097060. (luettu: 7.1.2025) STT-uutiset (kirjoittaja ei ilmoitettu), Muutaman tunnin yöunet, työskentelyä sairaana ja GPS-seurantaa – yksityiskohdat marjanpoimijoiden oloista julki, MTV-uutiset 12.08.2024, https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muutaman-tunnin-younet- tyoskentelya-sairaana-ja-gps-seurantaa-yksityiskohdat-marjanpoimijoiden- oloista-julki/8988858#gs.g7cn0m. (luettu:14.08.2024) SILE-hanke, https://www.hiljaisettoimijat.fi/. (luettu 12.12.2024) SILE-hanke, Ei-kansalaiset teema, https://www.hiljaisettoimijat.fi/teemat/ei- kansalaiset/.(luettu 13.12.2024) Ulkoministeriön tiedote, Ulkoministeriö keskeyttää luonnonmarjanpoimijoiden viisumihakemusten vastaanoton Thaimaassa, 15.3.2024. https://um.fi/ajankohtaista/- /asset_publisher/gc654PySnjTX/content/ulkoministerio-keskeyttaa- luonnonmarjanpoimijoiden-viisumihakemusten-vastaanoton-thaimaassa. (luettu 1.11.2024) Työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön tiedote, Metsämarjanpoiminnan aiesopimus parantaa alan toimintatapoja, 19.12.2024. https://finlandabroad.fi/web/col/ulkoministerion-tiedotteet/- XV /asset_publisher/kyaK4Ry9kbQ0/content/metsamarjanpoiminnan-aiesopimus- parantaa-alan- toimintatapoja/35732?_com_liferay_asset_publisher_web_portlet_AssetPublis herPortlet_INSTANCE_kyaK4Ry9kbQ0_assetEntryId=565512. (Luettu 4.10.2024) Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote, Marjanpoimijoiden asemaa koskevaan valmisteluun otetaan aikalisä, 9.2.2023. https://tem.fi/-/marjanpoimijoiden- asemaa-koskevaan-valmisteluun-otetaan-aikalisa. (luettu 4.9.2024) Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote, Selvitys ulkomaisten marjanpoimijoiden asemasta ja taloudellisista vaikutuksista käynnistynyt, 19.1.2024, https://tem.fi/-/selvitys-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-asemasta-ja- taloudellisista-vaikutuksista-kaynnistynyt. (luettu 1.12.2024) Valtioneuvoston uutinen, Käräjäoikeus tuomitsi työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen marja-alan rikosoikeudenkäynnissä, 31.10.2024, https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/karajaoikeus-tuomitsi-tyo-ja- elinkeinoministerion-virkamiehen-marja-alan-rikosoikeudenkaynnissa (luettu 1.11.2024) Muut lähteet Marjalain lausuntokierroksella työ- ja elinkeinoministeriölle annetut lausunnot: (asia VN/28915/2020) Arctic International Oy, lausunto, 5.2.2021. Arktiset Aromit ry, lausunto, 5.2.2021. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, lausunto, 5.2.2021. Elintarviketeollisuusliiton luonnontuoteteollisuusyhdistys LTTY, lausunto, 5.2.2021. HEUNI – YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, lausunto, 5.2.2021. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, lausunto, 14.1.2021. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausunto, 13.1.2021. Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto, lausunto, 26.1.2021. XVI Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausunto, 21.1.2021. Lapin työ- ja elinkeinotoimisto lausunto, 12.1.2021. Työ- ja elinkeinoministeriö, lausunto, 22.1.2021. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, lausunto, 2.2.2021. Maahanmuuttovirasto, lausunto, 29.1.2021. Maaseutupolitiikan Osaaminen ja työllisyys -verkosto (OTE-verkosto), lausunto, 5.2.2021. Marja-Bothnia Berries Oy Ltd, lausunto, 5.2.2021. Yksityishenkilö, lausunto, 5.2.2021. Oikeusministeriö, lausunto, 3.2.2021. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, lausunto, 5.2.2021. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, lausunto, 4.2.2021. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, lausunto, 5.2.2021. Polarica Marjahankinta Oy, lausunto, 4.2.2021. Rikosuhripäivystys, lausunto, 3.2.2021. Ruokavirasto, lausunto, 4.2.2021. Sisäministeriö, lausunto, 11.2.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö, lausunto, 3.2.2021. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, lausunto, 29.1.2021. Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, lausunto, 5.2.2021. Thaimaan suurlähetystö, lausunto, 15.2.2021. Tunturi-Lapin yhteistoiminta-alue, lausunto, 4.2.2021. Ulkoministeriö, lausunto, 4.2.2021. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, lausunto, 5.2.2021. Ympäristöministeriö, lausunto, 5.2.2021. Ålands landskapsregering (Ahvenanmaan maakuntahallitus), lausunto, 19.2.2021. Marjalain jälkikäteisarvioinnissa työ- ja elinkeinoministeriölle annetut lausunnot (asia VN/23842/2022) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, lausunto, 14.10.2022. Arktiset aromit ry, lausunto, 30.9.2022. Elintarviketeollisuusliiton luonnontuoteteollisuusyhdistys LTTY, lausunto, 30.9.2022. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, lausunto, 29.09.2022. Kainuun työ- ja elinkeinotoimisto, lausunto, 28.9.2022. XVII Maaseudun Työnantajaliitto MTA, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Förbund SLC, Hedelmän ja marjanviljelijäin liitto HMML, Suonenjoen Seudun Marjanviljelijäin yhdistys SSMY, yhteinen lausunto, 30.9.2022. Oikeusministeriö, lausunto, 7.10.2022. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, lausunto, 13.10.2022. Sosiaali- ja terveysministeriö, lausunto, 4.10.2022. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, lausunto, 30.9.2022. Ulkoministeriö, lausunto, 30.9.2022. Rikosuhripäivystys, lausunto, 5.10.2022. Ympäristöministeriö, lausunto, 30.9.2022. Kuvat ja Taulukot Kuva 1. Tutkimuksen ajatuspohjan suhde tutkimuksen eri osioihin ............................ 5 Kuva 2. Lausuntovaiheen lausunnonantajat (N=32) ................................................. 40 Kuva 3. Lausuntovaiheen lausunnonantajien edustamat sektorit ............................. 41 Kuva 4. Jälkikäteisarvioinnin lausunnonantajat (N=17) ............................................ 44 Taulukko 1. Tutkimuskysymykset, aineisto ja menetelmät ....................................... 35 Taulukko 2. Lausunnonantajat lainvalmistelun kuulemisessa................................... 39 Taulukko 3. Lausunnonantajat jälkikäteisarvioinnissa .............................................. 43 XVIII Lyhenteet Marjalaki Laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta (487/2021) TEM Työ- ja elinkeinoministeriö MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 1 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta1 Suomeen on saapunut vuodesta 2005 lähtien tuhansia ulkomaalaisia – erityisesti thaimaalaisia – marjanpoimijoita.2 Kaupallinen ja teollinen luonnonmarjanpoiminta on ollut tästä lähtien suuresti kyseisten ulkomaalaisten poimijoiden varassa. Poiminta tapahtuu jokaisenoikeudella (ent. jokamiehenoikeus) Suomen metsistä. Poimijoiden oikeudellista asemaa on säännelty vuodesta 2021 lähtien lailla luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta (487/2021) (myöh. marjalaki). Kyseinen laki valmisteltiin täyttämään alalla vallinnutta sääntelytyhjiötä, jota ennen metsämarjojen poiminta oli vain yritysten ja viranomaisten välisen aiesopimusmenettelyn ohjeistuksen varassa. Marjalaki piti poimijoiden oikeudellisen aseman työsuhteisuuden ulkopuolella ja teki lailla oikeutetuksi poimijoiden aseman ei-työntekijöinä ja käytännössä vahvisti aiesopimuksien käytäntöjä lain tasolle. 3 Marjalaki on kirjoitushetkellä yhä voimassa ja sitä on sovellettu ulkomaalaisten, erityisesti thaimaalaisten, marjanpoimijoiden aseman sääntelyyn. Alalla ilmeni vuoden 2022 keruukaudella laaja ihmiskauppaepäily, jossa kahta yritystä syytettiin laajamittaisesta ihmiskaupasta, jonka epäiltyinä uhreina on satoja thaimaalaisia marjanpoimijoita.4 Ulkoministeriö tiedotti 15.3.2024, että keruukaudelle 2024 ei myönnetä thaimaalaisille poimijoille viisumeita Suomeen tulolle alan toimintatapojen heikkouden ja ihmiskauppaepäilyjen takia.5 Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnisti vuoden 2024 keväällä selvityksen alan tulevaisuuden sääntelystä ja lopulta myös lainvalmisteluhankkeen alan ongelmien korjaamiseksi ja poimijoiden tuomiseksi kausityön piiriin.6 Tarkastelen tutkimuksessa marjalailla luodun sääntelykehikon taustaa, syntyä, sisältöä ja vaikutuksia poimijoiden oikeudelliseen asemaan. Tutkimuksessa analysoin marjanpoimijoiden oikeudellisen aseman eri ulottuvuuksia kuten ei-työntekijyyttä ja *Tutkimus on tehty SILE-hankkeen puitteissa (hiljaisettoimijat.fi). Hanke on strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama (päätösnumerot 335442 ja 335654). 2 Rantanen – Valkonen 2011, s.1. 3 He 42/2021. 4 ks. Lehtinen, 16.12.2022. 5 Ulkoministeriö, 15.3.2024. 6 He 169/2024, 1.1-taustaa. 2 maahantulon sääntelyä sekä riskiä hyväksikäytölle.7 Tutkimus on luonteeltaan empiirinen oikeussosiologinen tutkimus, jossa syvennytään marjalakiin liittyviin sidosryhmäkuulemisiin ja tarkastellaan valtion roolia marjanpoimijoiden oikeustilan luomisessa. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä tutkimukseni selvittää aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin avulla sidosryhmien näkemyksiä marjalain vaikuttavuudesta poimijoiden oikeudelliseen asemaan sekä lainvalmisteluvaiheen että jälkikäteisarvioinnin kuulemiskierrosten kuulemisissa. Kyseinen analyysi on teemoitteluun pohjautuvaa aineistolähtöistä tutkimusta, joka mahdollistaa sidosryhmäkuulemisten lausunnoissa esiintyneiden teemojen järjestelmällisen tarkastelun. Tämän lisäksi analysoin teorialähtöisen normatiivisen analyysin avulla, miten marjalain sidosryhmäkuulemisessa noudatettiin lainvalmistelun kuulemisen ohjeita. Näiden aiheiden tarkastelu mahdollistaa kattavan analyysin marjanpoimijoiden oikeusasemasta ja valtion roolista kyseisen oikeudellisen aseman muodostamisessa. Analysoin marjalakia sen yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tutkimuksen ajatuspohja rakentuu useasta eri elementistä ja hyödynnän tutkimuksessani useita teoreettista käsitteitä. Hyödynnän tutkimuksessa ensinnäkin ei-työsuhteisuuden käsitettä, jolla tarkoitan poimijoiden asemaa työsuhteisuuden ja yrittäjyyden välillä. Tällainen asema perustuu turistiviisumiin, joka mahdollistaa poimijoiden maahantulon ilman työsuhdetta.8 Suomen - kuten monen muunkaan EU-maan - työlainsäädäntö ei tunnista tällaista työsuhteisuuden ja yrittäjyyden välistä kategoriaa.9 Hyödynnän myös työperäistä hyväksikäyttöä käsittelevää tutkimusta ja kriminologisia valtion ja yritysten yhteisrikollisuus (eng: state-corporate crime) ja sallimisen regiimit (eng: regimes of permission) -käsitteitä tutkimuksessa.10 Näiden avulla yhdistän marja-alan kontekstin osaksi hyväksikäytön ja kriittisen kriminologian teoretisointeja, joissa tarkastellaan valtion osallisuutta rikollisuuteen. Ajatuspohjaani täydentää lainvalmistelun kuulemismenettelyn ja jälkikäteisarvioinnin ohjeistus ja tutkimuskirjallisuus. Näiden avulla liitän marjalain lainvalmistelun toteutumisen osaksi rationaaliseen lainvalmisteluun 7 Oikeudellisella asemalla viittaan tässä tutkimuksessa monesti poimijoiden asemaan ei-työntekijöinä työsuhteisuuden puuttumisen myötä, mutta sana ”oikeudellinen asema” toimii tutkimuksessa myös laajempana yläkäsitteenä, johon kuuluu myös poimijoiden oikeudellisen aseman muut aspektit kuten poimijoiden maahantulo, oikeussuojakeinot ja ihmisoikeudet. 8 He 42/2021 vp, 4.1-luku. 9 European labour authority 2024, s.10. 10 State corporate-crime sekä regimes of permission -käsitteille ei ole suomen kielessä vakiintuneita käännöksiä, joten olen kääntänyt ne itse. Lukijan on hyvä pitää mielessä, että tarkoitan näistä suomeksi kirjoittaessani nimenomaan alkuperäiskielimuotojen käsitteiden määrittelyitä. 3 perustuvaa lainvalmistelun ihannetta. Kyseistä ajatuspohjaa käytän avuksi tutkimuksen teorialähtöisessä tarkastelussa marjalain kuulemisen onnistumisessa verrattuna lainvalmistelun ohjeisiin. Tutkimus avaa sekä oikeus- että yhteiskuntatieteelliselle yhteisölle uudenlaisen tavan tarkastella vähän tutkittua aihetta ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden oikeudellisesta asemasta. Tutkimus pyrkii osoittamaan, että poimijoiden oikeudellisen aseman puolustajia on ollut hyvin vähän ja valtio on koko thaimaalaisten poimijoiden maahantulon ajan säilyttänyt alan sääntelyn hyvin yritysläheisenä ja epävelvoittavana erityisesti poimijoiden oikeudellisen aseman ja hyväksikäytöltä suojaamisen osalta. Tähän keskittyvää tutkimusta ei ole alasta tehty, vaikka ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä onkin tutkittu erityisesti Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI:n tutkimuksissa.11 Muutenkin luonnonmarjanpoimijoita tarkastelevaa tutkimusta on tehty Suomessa hyvin vähän – viimevuosien suuresta uutisnäkyvyydestä huolimatta. Lainvalmisteluaineistojen aineistolähtöinen empiirinen tarkastelu laadullisen sisällönanalyysin avulla havainnollistaa tämän ryhmän aseman eri ulottuvuuksia. Tutkielmani rakentuu vielä voimassa olevan marjalain valmistelun pohjalle, vaikka alalle ollaan säätämässä kirjoitushetkellä uutta lakia. Tämä perustuu siihen, että alan aiempi sääntelemättömyys ja marjalain sääntely ovat mahdollistaneet jo vuosien ajan ulkomaalaisten poimijoiden ei-työntekijyyden ja työperäiselle hyväksikäytölle alttiin oikeusaseman. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida valtion alikontrollin ja ei-työntekijyyden sallimisen roolia työperäisen hyväksikäytön tapahtumisessa marja-alalla. Tutkimus tarjoaa oikeussosiologisen analyysin marjalain sidosryhmäkuulemisesta ja lainvalmistelun puutteista. Tarkastelemalla sidosryhmälausuntoja ja valtion sääntelytoimia käsittelen, miten lainvalmistelun prosessit ja sääntelyn rakenteet ovat johtaneet poimijoiden hyväksikäytön mahdollistavaan oikeudelliseen asemaan. 1.2 Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen rakenne on seuraavanlainen: Tutkimuksen toisessa luvussa esittelen aluksi tutkimukseni kontekstin eli avaan lyhyesti marja-alan sääntelyn historiaa ja esittelen keskeiset ongelmat poimijoiden oikeudellisessa asemassa. Tämä osio taustoittaa marja-alan taustoja ja 11 Ks. esim. Jokinen ja muut. 2022, Ollus – Jokinen 2024. 4 mahdollistaa syvemmän pureutumisen poimijoiden oikeudellisen aseman eri ongelmiin. Tätä seuraa tutkimuksen teoreettinen viitekehys eli ajatuspohja, joka jakautuu kolmeen osioon. Näistä ensimmäisenä esittelen lainvalmistelun, kuulemisen ja jälkikäteisarvioinnin tutkimuskirjallisuutta sekä valtioneuvoston ohjeita lainvalmistelun kuulemisesta ja jälkikäteisarvioinnista. Tämän jälkeen syvennyn poimijoiden työntekijyyden ulkopuolella olevaan oikeusasemaan, jota kutsun tutkimuksessa ei-työntekijyydeksi. Viimeisessä ajatuspohjan alaluvussa käsittelen kriittiseen kriminologiaan kuuluvia valtion ja yritysten yhteisrikollisuus sekä sallimisen regiimit -käsitteitä. Lisäksi tuon keskusteluun myös työperäistä hyväksikäyttöä ja sen rakenteellisuutta analysoivan tutkimuskirjallisuuden. Ajatuspohjan käsittelyn jälkeen esittelen tutkimusasetelman, johon kuuluu tutkimuskysymysten perustelu, aineistonkeruu sekä tutkimusmenetelmät. Näiden avulla yhdistän ajatuspohjani tarpeellisuuden myöhempiin tutkimuksen empiirisiin ja normatiivisiin osioihin. Luvussa 4 käsittelen tutkimustuloksia. Kyseinen luku jakautuu siten, että luvussa 4.1 käsittelen normatiivista tutkimuskysymystäni eli analysoin kuulemismenettelyn ohjeiden noudattamista marjalain lainvalmistelun sekä jälkikäteisarvioinnin kuulemismenettelyissä. Tuon lisäksi esille sidosryhmäkuulemisiin osallistuneet sidosryhmät. Tämän jälkeen luvussa 4.2 analysoin tutkimustuloksiani marjalain lainvalmisteluvaiheen kuulemisesta. Tässä luvussa tuon esille aineistosta esille nousseita sidosryhmien näkemyksiä ja jaan teemoitellut seikat kolmeen eri teemaan. Luvussa 4.3 avaan vastaavalla teemoitteluun perustuvalla jaottelulla tutkimustuloksiani marjalain jälkikäteisarvioinnin kuulemisesta. Kyseiset kaksi alalukua muodostavat tutkimukseni empiiriset tutkimustulokset. Tutkimuksen viidennessä luvussa tarkastelen tutkimustuloksiani yhdessä teoreettisen viitekehykseni kanssa ja pyrin luomaan kattavan kuvan marjanpoimijoiden oikeudellisen aseman ongelmista. Analysoin empiirisiä tuloksiani ajatuspohjani käsitteiden valossa ja yhdistän ne tutkimukseni teoreettiseen kehykseen. Tämän avulla tutkimus esittää katsauksen marjanpoimijoiden kohtaamista haasteista sekä niiden taustalla vaikuttavista rakenteellisista tekijöistä. Kyseinen luku kehittää ja syventää neljännen luvun tutkimustuloksia. Kuudennessa luvussa vedän yhteen keskeiset havaintoni ja esitän tutkimuksen johtopäätökset. Tuon esille myös aiheeseen liittyviä jatkotutkimustarpeita. . 5 2 Tutkimuksen ajatuspohja ja keskeiset käsitteet Tutkimukseni ajatuspohjana toimii ensinnäkin poimijoiden oikeudellinen asema ja heidän ei- työntekijyys. Toiseksi analysoin lainvalmistelun kuulemista ja jälkikäteisarviointia käsitteleviä valtioneuvoston ohjeita ja tutkimuskirjallisuutta. Kolmanneksi ajatuspohjaa täydentää valtion ja yritysten yhteisrikollisuus ja sallimisen regiimit -käsitteet sekä työperäisen hyväksikäytön tutkimus. Ennen näiden käsittelyä esittelen lyhyesti marja-alan historiaa taustoittaen marjalain sisältöä, valmistelua ja sääntelykehikkoa. Alla oleva kuva esittää tutkimuksen eri ajatuspohjien suhdetta tutkimuksen eri osioihin. Kyseiset ajatuspohjan osa-alueet taustoittavat tutkimuksen myöhempiä empiirisiä sekä normatiivisia analyysejä. Kuva 1. Tutkimuksen ajatuspohjan suhde tutkimuksen eri osioihin 2.1 Marja-alan lyhyt historia sekä marjalain sääntelyn konteksti Luonnontuoteala on ollut murroksessa ja keskustelun kohteena jo ennen 2020-lukua. Aihe nousi esille poiminnan muodostuttua vuodesta 2005 alkaen lähinnä ulkomaalaisten kerääjien toteuttamaksi toiminnaksi. Vuodesta 2005 lähtien marjojen teollinen talteenotto on ollut suuresti Thaimaasta tulleiden poimijoiden varassa.12 Jo vuonna 2006 arvioitiin ulkomaalaisten 12 HE 42/2021 vp, 1.1-luku. 6 poimijoiden osuuden olevan keskimäärin noin 50 % kaikista kerääjistä.13 Tätä ennen kerääjät olivat suureksi osaksi Venäjältä tai Virosta.14 Rantasen ja Valkosen mukaan jo tuolloin oli havaittavissa yritysten pelkoa siitä, että valtio suhtautuisi poimijoihin työntekijöinä.15 Lacuna-Richman havaitsi, että alan ympärillä thaimaalaisten poimijoiden saapumista seuraavina vuosina hämmästeltiin enemmän kerättyjen marjojen määrää kuin pohdittiin heidän työ- tai asumisolosuhteitaan.16 Vähemmistövaltuutettu otti kantaa jo vuonna 2009 marjanpoimijoiden olosuhteiden seurannan tarpeeseen. Alalla kehittämistä vaativiksi asioiksi Rantanen ja Valkonen puolestaan nostivat jo vuonna 2011 esille riittävän laadukkaan tiedon jakamisen poimijoille aiempien vuosien todellisista tuloista, jotta poimijat voisivat itse arvioida marjankeruumatkan taloudellisia vaikutuksia itselleen.17 He myös toteavat, että poimijoiden kannalta olennaiset ongelmat liittyvät monesti koordinaattorien toimintaan ja poimijoiden maahantuomisketjun ongelmiin.18 Tutkijat myös tulkitsevat poimijoiden aseman olevan hyvin riippuvainen kunkin vuoden marjasadosta.19 Rantanen ja Valkonen myös esittävät, että mahdollisen huonon satokauden aiheuttavan tappion riskin varalle tehtäisiin suunnitelmia, jotta riskit eivät jakautuisi epätasaisesti poimijoiden harteille.20 Poimijoilta on myös puuttunut tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.21 Poimijoiden oikeusaseman haasteellisuuteen liittyen Lacuna-Richman näkee poimijoiden aseman haasteiksi vaikeuden arvioida tulevan sadon määrää ja tämän tiedon kulkeutumisen Thaimaahan, jotta poimijoita voitaisiin kutsua Suomeen oikea määrä.22 Tämän lisäksi poimijoilla on usein heikot mahdollisuudet arvioida Suomen matkan kustannuksia ja tulojen saamisen riskiä.23 Hän esitti, että poimijoilla pitäisi olla enemmän informaatiota marjojen kilohinnoista, jotta he voisivat arvioida todellisen ansioidensa määrän.24 Poimijat ovat myös heikossa asemassa lainvalmisteluun vaikuttamisessa. Heidän roolinsa voidaan nähdä hiljaisiksi toimijoiksi, joilla 13 Sisäministeriön julkaisuja 14/2007, s. 12. 14 HE 42/2021 vp; Rantanen – Valkonen 2011, s.6. 15 Rantanen – Valkonen 2011, s.1. 16 Lacuna-Richman 2021. s.96. 17 Rantanen – Valkonen 2011, s.12. 18 Ibid. s.72. 19 Ibid. s.73-74. 20 Ibid. s.74. 21 Ibid. s.74–75. 22 Lacuna-Richman 2021, s.101. 23 Wallin 2014, s.12. 24 Lacuna-Richman 2021, s.101. 7 on kielitaidon puutteen, oikeusjärjestelmän tuntemisen ja eturyhmien puutteen vuoksi varsin heikko mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevaan lainvalmisteluun.25 Alan sääntelemättömyyden korjaamiseksi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi vuonna 2014 työ- ja elinkeinoministeriötä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa kehittämään kerääjien oikeudellista asemaa.26 Lisäksi vuonna 2013 ulkoministeri ja työministeri asettivat selvitysmiehen pohtimaan kerääjien aseman parantamista ja alan edellytysten turvaamista.27 Kyseisestä projektista valmistui helmikuussa 2014 selvitysmies Wallinin raportti: Ehdotuksia ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden olosuhteisiin liittyvien epäkohtien korjaamiseksi.28 Raportissa tarkasteltiin kerääjien olosuhteita ja markkina-asemaa sekä lopulta suositeltiin kerääjien liittämistä työlainsäädännön piiriin, jolloin heidän palkkatuloa voitaisiin verottaa.29 Toisena vaihtoehtona Wallin ehdotti erillislain säätämistä poimijoiden aseman turvaamiseksi.30 Lisäksi vuonna 2014 eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ponnessa edellytettiin Wallinin raportin johdosta alalle parempaa koordinaatiota.31 Wallin totesi, että poimijat ottavat suuren riskin (ainakin vielä vuonna 2014) poimintamatkan järjestelykustannuksista, mahdollisista liikenneturmista, sairastumisista ja loukkaantumisista poiminnan aikana.32 Myös ihmiskaupparaportoija suositteli eduskunnan työelämä ja tasa- arvovaliokunnalle Wallinin raporttiin vedoten, että eduskunta ryhtyisi toimiin ulkomaalaisten poimijoiden aseman parantamiseksi työsuhteen avulla.33 Tarve säännellä ja puuttua alan epäkohtiin tunnistettiin kiistatta viimeistään 2010-luvun puolivälissä. Lopulta syksyllä 2014 alalla alettiin soveltaa viranomaisten ja yritysten välistä aiesopimusmenettelyä, jolla pyrittiin tasapuolistamaan yritysten kilpailutilannetta ja parantamaan kerääjien olosuhteita ja ansiomahdollisuuksia.34 Kyseisellä menettelyllä ei kuitenkaan ollut lain tasoista vahvaa velvoittavuutta, eikä sillä puututtu poimijoiden työoikeudelliseen asemaan.35 Aiesopimus oli eräänlaista alan itsesääntelyä eli sopimuksien velvoittavuus ei ollut lain tasolla, eikä yrityksiä näin velvoitettu varsinaisesti muuttamaan 25 Vanto ja muut 2025; Alitalo ja muut. 22.3.2023. 26 HE 42/2021 vp, 1.1-luku. 27 Ibid. 2.1.4-luku. 28 Wallin 2014. 29 Wallin 2014, s. 34–37. 30 Ibid. 31 TEM013:00/2021, tilannekuvaus -luku. 32 Wallin 2014, s.12. 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö 16/2014 vp, Ulkomaalaiset luonnonmarjanpoimijat -luku. 34 Työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön tiedote, 18.12.2014. 35 ibid. 8 käytäntöjään.36 Aiesopimusta tarkistettiin kaksi kertaa vuodessa osapuolten välillä järjestettyjen konsultaatioiden avulla.37 Aiesopimuksella sovittiin käytännössä vähimmäiskäytännöistä ja -velvoitteista alan toimijoille. Näihin kuuluivat esimerkiksi velvollisuus tarjota poimijoille vaatimukset täyttävät majoitustilat sekä riittävä ruokahuolto.38 Aiesopimus ei kuitenkaan ratkaissut alan ongelmia sen heikon velvoittavuuden takia.39 Keski- Suomen käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2018 alalla toimineen yrittäjän ihmiskaupasta.40 Korkein oikeus kovensi tuomiota ja lopulta yrittäjä tuomittiin 26:sta ihmiskaupparikoksesta.41 Alan sääntelemättömyys ja ilmi tullut ihmiskaupparikollisuus vaikuttimina aloitettiin 1.5.2020 työ- ja elinkeinoministeriössä lakihanke kerääjien oikeudellisen aseman parantamiseksi. Valmistelutyön tuloksena syntyi perusvalmisteluvaiheen jälkeen luonnos marjalain hallituksen esitykseksi, joka oli lausuntokierroksella 29.12.2020 – 5.2.2021. Kyseiset lausuntovaiheen lausunnot muodostavat osan tämän tutkimuksen empiiristä aineistoa. Jatkovalmistelusta valmistunut lopullinen hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 31.3.2021, minkä jälkeen esitys tuli käsiteltäväksi eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. Valiokunta edellytti lain vaikuttavuuden seuraamista vuoden 2022 loppuun mennessä. Lopulta marjalaki hyväksyttiin 4.6.2021, ja se tuli voimaan 14.6.2021 eli juuri vuoden 2021 keruukauden kynnyksellä.42 Marjalain lainvalmistelun lähtökohtana toimi hallituksen esityksen kirjauksen mukaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman linjaukset siitä, että ulkomaalaisten ei- työsuhteisten kausityöntekijöiden asema turvataan lainsäädännön keinoin.43 Lisäksi valmistelun aloittaminen liittyi hallitusohjelman linjaukseen siitä, että työvoiman maahanmuuttopolitiikkaa kehitettäessä otetaan huomioon ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjunta.44 Marja-alan toiminta perustui ennen marjalakia laajalti itsesääntelyyn, vaikka aiesopimusmenettely toi jonkinlaisia velvoitteita alan yrityksille. Lakiesityksiä valmistellessa 36 Martin – Prokkola 2017, s.151. 37Aiesopimus viisumivelvollisten maiden kansalaisten metsämarjanpoimintaan liittyvistä toimintatavoista,18.12.2014. 38 Ibid. 39 He 42/2021 vp, 1.1-luku. 40 Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 18/100182; ks. KKO 2022:2. 41KKO 2022:2. 42 Asian käsittelytiedot He 42/2021. 43 HE 42/2021 vp, 1.2-luku. 44 Ibid. 9 joudutaan arvioimaan sitä, tarvitaanko ylipäätänsä lakia sääntelemään tietynlaista toimintaa.45 Sääntelemättömyys on ollut ensimmäisten thaimaalaisten poimijoiden saapumisesta lähtien alan sääntelyteoreettisena ratkaisuna.46 Aiesopimuksella sääntelyteoreettinen ratkaisu muuttui täydestä sääntelemättömyydestä kaksikantaisiin neuvotteluihin sekä sopimuksiin yritysten ja viranomaisten välillä. Tällaista ratkaisua voidaan kutsua yhteissääntelyksi, jolla tarkoitetaan sitä, että elinkeinonharjoittajat laativat pelisäännöt, mutta viranomainen vahvistaa ne.47 Toisaalta itsesääntely on käytännössä yritysten tai yhdistysten itse sääntelemiä pelisääntöjä alan yrityksille.48 Aiesopimusmenettely voidaankin nähdä itsesääntelyn ja yhteissääntelyn välimuodoksi, koska aiesopimukset olivat viranomaisten ja yritysten yhteissopimukseen perustuvia sääntelyratkaisuja, jolloin valtion ja yksityisen toimijan aktiviteettien välille syntyi eräänlainen linkki aiesopimuksesta.49 Itsesääntelystä tai yhteissääntelystä sääntelystrategisesti varsinaiseen velvoittavaan sääntelyyn siirtyminen voidaan nähdä monen asian summana. Yleisesti itse- ja yhteissääntelyllä voidaan nähdä etuja, kuten matalat hallintokustannukset, sekä mahdollisuus reagoida muuttuneisiin tilanteisiin nopeasti.50 Toisaalta sen haittoina voidaan nähdä hallinnollisen ohjauksen ja valvonnan heikkoutta, vastuun jakautumista ja seuraamusten sekä läpinäkyvyyden puutetta.51 Itsesääntely voi aiheuttaa myös sääntelykaappauksen riskiä.52 Tällä tarkoitetaan sitä, että sääntelyssä tuetaan vaikutusvaltaisten tahojen taloudellisia intressejä yleisen edun sijaan.53 Näyttää siis siltä, että marjalain valmistelun alkusysäyksenä oli hallitusohjelman kirjausten lisäksi se, että itsesääntelyn ja yhteissääntelyn haitat ylittivät sen edut. Marjalakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että hallituskauden loppuun mennessä on tarkoitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittää työsopimuksen käsitteen laajentamista myös luonnontuotteiden kerääjien sisällyttämiseksi työsopimuksen alaisuuteen.54 Tämän johdosta mahdollisia muutoksia lakiin olisi voinut tulla jo Marinin 45 Määttä 2009, s.130. 46 Poimijoiden varsinaista maahantuloa säänneltiin muissa säännöksissä kuten Schengenin sopimuksessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että poimijoiden oikeudellista asemaa tai työsuhteisuutta olisi säännelty erillisellä lailla. 47 Määttä 2009, s.137. 48 Ibid. 49 vrt. Määttä 2009, 137; ks. Martin – Prokkola 2017, s.151; Sorsa 2009, s.7. 50 Määttä 2009, s.137. 51 Gunningham – Sinclair 2002, s.72; Määttä 2009, 137-142. 52 Ayres – Braithwaite 1992, s.138. Sääntelykaappauksella voi aiheutua tilanne, jossa asetetaan yritysten edut ja voitontavoittelutavoittelu sääntelyn muiden tavoitteiden edelle. 53Rantala – Alasuutari 2021, s. 67. 54 He 42/2021 vp, 1.2-luku. 10 hallituskauden aikana.55 Tästä huolimatta marjalaki on ollut voimassa myös seuraavaan hallituskauteen asti ilman muutoksia. Tällaista mahdollisesti muuttuvaa lainsäädäntöä Määttä kutsuu iteratiiviseksi lainsäädännöksi eli sellaiseksi, että lakia pitää muokata erinäisten syiden takia mahdollisesti jo nopeasti lain voimaantuloon jälkeen.56 Kyseisenlainen sääntelyteoreettinen ratkaisu selittyy osittain sillä, että laki oli ensimmäinen alaa sääntelevä laki, jolloin lain toimivuutta oli vaikea arvioida ennakolta. Marjalakia koskevassa hallituksen esityksessä lain tavoitteet on ilmaistu varsin tiiviisti esityksen kolmannessa luvussa.57 Kyseisessä luvussa mainitaan, että esityksen tavoitteena on parantaa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa ja vähentää hyväksikäytön riskiä.58 Lisäksi esityksellä tavoitellaan alan yritysten kilpailumahdollisuuksien tasapainottamista. Näiden tavoitteiden nähdään esityksessä johtavan siihen, että ala kehittyy, kasvaa ja menestyy kansainvälisessä kilpailussa.59 Lisäksi tavoitteena on toimijoiden taloudellisen luotettavuuden ja yritysten hyvän velvoitteidenhoidon vaade, mikä parantaisi alan toimintaedellytyksiä. Esityksessä nähdään taloudellisen luotettavuuden vaatimisen auttavan rehellistä kilpailua, mikä taas kannustaisi ja parantaisi asianmukaisesti toimivien yritysten toimintamahdollisuuksia.60 Kyseiset tavoitteet nostavat esille korosteisesti juuri alan yritysten toimintaa ja kilpailua. Tätä ilmentää muun muassa se, että poimijoiden oikeudellisen aseman parantaminen ja hyväksikäytön riskin vähentäminen mainitaan lain yhtenä tavoitteena, mutta muita tavoitteita kuten luonnontuotealan kehittymistä ja kasvua käsitellään huomattavasti laajemmin kuin poimijoiden oikeudellista asema.61 Marjalain hallituksen esityksen vaikutusarvioinnin mukaan ehdotetulla lailla parannettaisiin luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa ja ansiomahdollisuuksia sekä tasapuolistettaisiin alan yritysten kilpailumahdollisuuksia.62 Luonnontuotteita ostavien yritysten velvollisuudet olisivat suurelta osin samat kuin aiesopimuksessa. Velvollisuuksista kuitenkin säädettäisiin tarkemmin ja velvoittavammin.63 55 Ibid. 56 Määttä 2009, s.123. 57 He 42/2021 vp, 3-luku. 58 Ibid. 59 Ibid. 60 Ibid. 61 He 42/2021 vp, 3. ja 4-luvut. 62 He 42/2021, 4.1-luku. 63 Ibid. 11 Esityksessä arvioitiin kerääjien nettoansioiden kasvavan, koska maksun periminen rekrytoinnista sekä Suomeen ja Suomesta pois matkustamiseen liittyvistä palveluista kiellettäisiin.64 Vaikutusarvioinnin mukaan ulkomaalaisten luonnontuotteiden poimijoiden oikeudellinen asema vahvistuisi merkittävästi.65 Suomessa olisi lisäksi lain johdosta selkeä vastuutaho – luonnontuotekeruualan toimija – koskien kerääjien olosuhteita ja kohtelua. Luonnontuotekeruualan toimijan tulisi olla luotettava, jotta se voisi kutsua kerääjiä maahan tai järjestää heille majoituksen, keruuvälineet tai ajoneuvot.66 Esityksen mukaan kerääjien riski joutua hyväksikäytön kohteeksi pienenisi siksi, että kerääjillä olisi tiedossa viranomaistahot, joiden puoleen kääntyä ongelmatilanteessa. Nämä kyseiset tiedot viranomaistahoista tulisi pitää kerääjien nähtävillä. Lisäksi esityksen mukaan luonnontuotteiden kerääjät voisivat edelleen myös vaihtaa majoitusta, päättää itse maahantulosta ja maastalähdöstä sekä keräämisen aikatauluttamisesta.67 Esityksessä myös todettiin, että ehdotettu laki ei vaikuttaisi luonnontuotteiden keräämisen oikeudellisen luonteen määrittelemiseen, tapauskohtaiseen tulkintaan eikä mahdolliseen työsopimussuhteen määritelmän myöhempään laajentamiseen työlainsäädännössä.68 Vaikutusarvioinnissa on arvioitu poimijoiden asemaa parantaviksi keinoiksi mahdollisuus myydä marjoja haluamalleen taholle, vastuullinen luonnontuotealan toimija -käsitteen syntyminen sekä viranomaisten yhteystietojen olemassaolo.69 Näitä arvioitiin varsin lyhyesti sekä välillisesti poimijoiden asemaa parantavina seikkoina, kun taas yrityksille aiheutuvia vaikutuksia, kuten heidän hallinnollisen taakan vähyyttä, arvioitiin varsin perustellusti ja yksityiskohtaisesti.70 Toisaalta lainvalmistelun vaikutusarviointeja tarkasteleva lainsäädännön arviointineuvosto antoi marjalain hallituksen esityksestä lausunnon 15.3.2021, jossa todettiin lain vaikutusten olevan pääosin hyvin kirjoitettu ja lain vaikutuksista saa neuvoston mukaan melko hyvän kuvan.71 Neuvosto totesi, että esityksen vaikutusarviointi keskittyi suurelta osin juuri liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen.72 Neuvosto tunnisti – ainakin osittain – 64 Ibid. 65 Ibid. 66 Ibid. 4.2.1-luku. 67 Ibid. 68 Ibid. 69 Ibid. 4.2.1-luku. 70 Ks. He 42/2021 vp, 4.2.1-luku. 71 He 42/2021 vp, 6.2-luku; Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto, VN/26291/2020-02, s.1. 72 Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto: VN/26291/2020-02, s.3. 12 vaikutusarvioinnin riittämättömyyden, sillä neuvosto suositteli esitystä muokattavan poimijoiden ansioidenkasvun arvioinnin osalta.73 Lain toimivuuden seuraamista varten eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta edellytti työ- ja elinkeinoministeriötä seuraamaan ja selvittämään lain toimivuutta.74 Tätä varten syksyllä 2022 kahden keruukauden jälkeen järjestettiin sidosryhmille mahdollisuus lausua marjalain toimivuudesta. Näiden lausuntojen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö antoi selvityksen marjalain vaikutuksista eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2022 lopussa.75 Samaan aikaan syksyllä 2022 tuli esille alalla laaja ihmiskauppaepäily, jossa kahta alan yritystä tutkittiin törkeästä ihmiskaupasta epäiltyinä.76 Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön virkamies hyllytettiin virasta ja pidätettiin epäiltynä virka-aseman väärinkäytöstä sekä lahjuksen vastaanottamisesta.77 Jälkikäteisarvioinnin jälkeen 21.12.2022 työ- ja elinkeinoministeriössä alettiin valmistella muutosta kausityöasetukseen, jolla olisi tehty ulkomaalaisista marjanpoimijoista kausityöntekijöitä.78 Ehdotettu asetusmuutos oli lausuntokierroksella 22.12.2022 – 2.2.2023.79 Valmistelu kuitenkin keskeytettiin eduskuntakauden käydessä loppuun. Perusteena lopettamiselle esitettiin muun muassa oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön lausunnoissa esittämät huomiot budjettimuutoksen ja eduskunnan kuulemisen tarpeellisuudesta.80 Näin ollen marjanpoimijoiden oikeudellinen asema jäi vielä kesän 2023 keruukaudelle marjalain sääntelyn varaan. Vuonna 2024 työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti uuden hankkeen marja-alan sääntelyn muutostarpeista. Kyseistä hanketta varten työ- ja elinkeinoministeriö tilasi Pellervon taloustutkimukselta selvityksen kahden eri sääntelyvaihtoehdon taloudellisista vaikutuksista.81 Selvityksessä analysoitiin ensimmäisenä vaihtoehtona marjalain kehittämistä ja poimijoiden toimimista niin sanotussa yrittäjämallissa sekä toisena vaihtoehtona kausityöhön perustuvaa sääntelyratkaisua.82 Toukokuussa 2024 työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä 73 Ibid. 74 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 5/2021 vp─ HE 42/2021 vp. 75 VN/23842/2022, s.1. 76 Ks. Lehtinen, 16.12.2022. 77 Ibid. 78 TEM091:00/2022. 79 Lausuntopyyntö VN/34927/2022. 80 Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote, 9.2.2023. 81 Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 19.1.2024. 82 Busk ja muut 2024, s.8; HE 169/2024, 1.1-luku. 13 käynnisti lainvalmistelun kausityösuhteisuuden tuomiseksi marja-alalle. Kyseisestä prosessista on valmistunut hallituksen esitys HE 169/2024 vp, jota käsittelen lyhyesti tutkimuksen 2.3 luvussa. 2.2 Lainvalmistelun ja jälkikäteisarvioinnin kuulemismenettelyt 2.2.1 Kuuleminen osana lainvalmisteluprosessia Tutkimuksen ajatuspohjaan kuuluu keskeisesti lainvalmistelun kuulemismenettelyn ohjeistus ja siihen liittyvä tutkimuskirjallisuus. Tämä osio muodostaa perustan tutkimuksen normatiiviselle analyysille, jossa arvioidaan kuulemisen ohjeiden noudattamista marjalain kuulemismenettelyissä (luku 4.1). Keskeisenä viranomaisohjeena lainvalmistelun kuulemisessa on säädösvalmistelun kuulemisopas. Kuulemisopasta päivitetään säännöllisesti ja sen avulla pyritään ohjeistamaan yksittäistä lainvalmistelijaa kuulemisen oikeanlaisesta toteuttamisesta.83 Kuulemisopas kytkeytyy osaksi rationaalisen lainvalmistelun ihannetta, jolla tarkoitetaan Talan mukaan sitä, että lainvalmistelussa tunnistetaan aluksi jokin epäkohta yhteiskunnassa ja reagoidaan siihen kausaliteettien ja tavoiteasetteluiden avulla sekä huomioidaan myös vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen arviointi.84 Lainvalmistelun rationaalinen malli ei kuitenkaan toteudu lainvalmistelussa täydellisesti ja lainvalmistelu itsessään voi epäonnistua monista syistä ja siten myös poiketa rationaalisen lainvalmistelun ihanteesta.85 Sidosryhmien näkemyksien kuuleminen on erittäin olennainen osa lainvalmisteluprosessia. Kirjallinen lausuntokierros on selvästi yleisin ja pakollinen tapa kuulla, sillä kirjalliset lausunnot voidaan jättää pyytämättä vain perustellusta syystä.86 Tällöin sidosryhmiltä pyydetään lausuntoa esitettyyn hallituksen esityksen luonnokseen tai asetusluonnokseen. Kuulemisoppaan mukaan sidosryhmät ovat sellaisia tahoja, joilla on intressejä tai asiantuntemusta valmisteltavasta asiasta.87 Sidosryhmiä harkittaessa on pohdittava kehen laki vaikuttaa suoraan tai välillisesti, tai kuka osallistuu lain toimeenpanemiseen ja kenellä on 83 Säädösvalmistelun kuulemisopas. 1-luku. 84 Tala 2010, s.68. 85 Ks. Lonka ja muut 2020, s.5. Kirjoittajat toteavat, että lainvalmistelun resurssit ovat aina rajalliset, kuten myös itse lainvalmistelua tekevien virkamiesten, mikä voi johtaa siihen, ettei lainvalmistelun ohjeita pystytä täydellisinä noudattamaan säädösvalmistelussa. 86 Säädösvalmistelun kuulemisopas. 1.7-luku. 87 Ibid. 2.2.3-luku. 14 tietoa ja asiantuntemusta ehdotetun lain aihealueesta.88 Muutkin kuin lausuntopyynnön saaneet sidosryhmät tai yksityishenkilöt voivat lausua esityksestä.89 Toisaalta kuulemisoppaassa korostetaan, että on tärkeä pohtia myös sitä, että onko jokin keskeinen ryhmä jäämässä kuulemisen ulkopuolelle siitä syystä, että sitä ei olla pystytty ennalta määrittelemään tai ryhmän varsinainen tavoittaminen on hyvin vaikeaa.90 Tällaisiin seikkoihin olisi kiinnitettävä kuulemisoppaan mukaan erityistä huomiota.91 Huomioitavaa on myös, että lausuntoajan on oltava vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa.92 Lausuntoaikaa tulisi pidentää erityisesti silloin, kun se osuu yleiseen lomakauteen.93 Mikäli lausuntoaika on kyseistä kuutta viikkoa lyhyempi, olisi tämä lyhyys perusteltava lausuntopyynnössä, koska lausuntoaika saa vain perustellusta syystä olla kyseistä kuutta viikkoa lyhyempi.94 Näin taataan sidosryhmille todellinen vaikuttamisen mahdollisuus. Kuulemista voidaan toteuttaa usealla eri tavalla esimerkiksi kuulemistilaisuuksin, komiteavalmisteluin tai pelkästään lausuntokierroksen avulla.95 Lausuntomenettelyllä kuulemiseen liittyy olennaisesti myös lausuntopyynnön toteutus. Lausuntopyyntö on laadittava helposti ymmärrettäväksi ja siinä on tuotava esille hankkeen aikataulu, vastuuhenkilöt ja esityksen taustat ja tavoitteet. 96 Lisäksi lausuntopyynnöt voidaan muotoilla yksittäisten kysymyksien ympärille, jolloin pyydetään sidosryhmiltä vastauksia nimenomaan tiettyihin kohtiin tai vaihtoehtoisesti siten, että pyydetään yleisesti kommentteja esityksestä.97 Kuulemisen tavoitteena on kuulemisoppaan mukaan säädösvalmistelun hyvä laatu ja avoimuus, joka mahdollistaa sen, että selvitetään kattavasti valmisteltavaan asiaan liittyvät eri näkökulmat, vaihtoehdot, vaikutukset ja käytännön toteuttamismahdollisuudet.98 Kuulemisen avulla pyritään lisäämään luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon ja lopulta myös sääntelyyn.99 Kuulemisoppaan mukaan kuulemisessa on myös keskeistä oikeanlainen 88 Ibid. 89 Ibid. 2.3.1-luku. 90 Ibid. 2.2.3-luku. 91 Ibid. 92 Ibid. 1.9-luku. 93 Ibid. 94 Ibid. 95 Ibid. 1.5-luku. 96 Ibid. 2.3.2-luku. 97 Ibid. 98 Ibid. 1.2-luku. 99 Ibid. 15 ajoittaminen, sillä kuuleminen olisi optimaalisessa tilanteessa toteutettava sellaisessa vaiheessa, että lainsäädäntöön on vielä todellisuudessa mahdollista vaikuttaa.100 Suuremmissa hankkeissa onkin suositeltavaa kuulla sidosryhmiä useammassa eri vaiheessa. Kuulemisessa saatu palaute kirjataan hallituksen esitykseen ja luodaan lisäksi erillinen muistio, joka on yleisimmin lausuntotiivistelmä.101 Hyvin toteutettu kuuleminen myös edellyttää hyvää suunnittelua ja viestintää sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien olisi hyvä tietää milloin ja miten hankkeeseen voi vaikuttaa eli informoiminen ja kommunikaatio sidosryhmiä kohtaan on tärkeä osa kuulemisen onnistumista.102 Sidosryhmien kuuleminen mahdollistaa sen, että sidosryhmät ja kansalaiset osallistetaan valmisteluun ja kuullaan eri näkemyksiä yhdenvertaisesti ja riittävän laajasti. Tarkoituksena on, että valmistelijat saavat asiantuntija- ja kokemustietoa eri kohderyhmiltä.103 Sidosryhmien osallistamiseen on eri malleja, kuten tiedottamisen ja viestinnän, kuulemisen, aktiivisen osallistamisen, yhteisen päätöksenteon ja yhteisen toimeenpanon hyvät mallit.104 Hankkeiden ollessa erilaisia ei ole kuitenkaan yhtä kuulemismenetelmää, joka aukottomasti sopisi jokaiseen hankkeeseen.105 Näin ollen kuulemisprosessien ja -menetelmien suunnittelu on merkityksellistä.106 Esimerkiksi isoissa kuulemistilaisuuksissa pienempien vähemmistöryhmien edustajat voivat jäädä isojen ja vakiintuneiden ryhmien jalkoihin.107 Tietynlainen yhteistoiminnallinen kuuleminen voi myös auttaa eri näkemyksen omaavien sidosryhmien näkemyksien selventämistä.108 Moniin muihin vaikuttamiskeinoihin verrattuna lausuntokierros ei ole aina sidosryhmien mielestä merkittävin vaikuttamistapa.109 Kuuleminen ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä tai aina rationaalisesti onnistuneena toimintana. Demirbas ja muut nostavatkin esille eräänlaisia kuulemisen ristiriitoja. Esimerkiksi laaja kuuleminen vie valmistelijoilta voimavaroja ja voi jättää hyödyllisen palautteen syntymisen vähäiseksi, kun taas tehokkuuden painottaminen laajuuden kustannuksella voi aiheuttaa 100 Ibid. 1.4.-luku. 101 Ibid. 1.10-luku. 102 Ibid. 2.2.2-luku. 103 Demirbas ja muut 2022, s.11. 104 Ibid. s.14–16. 105 Ibid. s.54. 106 Ibid. s.54. 107 Ibid. s.55. 108 Ibid. s.56. 109 Pakarinen 2011, s.38. 16 eripuraa.110 Toisaalta kaikkien lausujien mahdollisimman tasavertainen kuuleminen voi aiheuttaa sen, että asiantuntija jää samalla viivalle muiden lausujien kanssa ja näin heikentää asiantuntemusta valmistelussa.111 Myös Pakarinen on havainnut haasteita lausuntokierroksien vaikuttavuudessa. Ensinnäkin yksittäisen lausunnon merkitys voi jäädä pieneksi isoissa hankkeissa, joissa lausuntomäärän joukosta on vaikea erottua. Toiseksi todella perinpohjaisessa ja huolellisessa valmistelussa lausuntokierroksen lausuntojen merkitys voi jäädä varsin vähäiseksi. Sidosryhmät voivat myös jäädä poliittisen ohjauksen tai päämäärän jalkoihin, mikäli hankkeen tarkka sisältö on jo päätetty. Lisäksi lausuntokierroksen lyhyt aika voi todellisuudessa heikentää lausuntokierroksen laatua.112 Monien sidosryhmien mielestä heidän keskeisin vaikuttamismuotonsa politiikkatoimiin on nimenomaan lausuntojen, työryhmien ja virkamiesten kautta eli tällaista suoraa poliittista vaikuttamista pidetään erittäin keskeisenä vaikuttamismuotona.113 Erityisesti suurimmilla sidosryhmillä arvioidaan olevan parempi mahdollisuus vaikuttaa hankkeisiin esimerkiksi resurssien ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.114 Lisäksi järjestöjen vakiintuneisuuden voidaan katsoa vaikuttaneen järjestöjen kuulemisen määrään.115 Huonoimmassa asemassa lainvalmistelun kuulemisessa ovat nimenomaan erilaisia ihmisryhmiä kuten opiskelijoita, eläkeläisiä tai maahanmuuttajia edustavat identiteettijärjestöt ja vapaa-ajan järjestöt.116 Heidän ei koeta saavan riittävän usein lausuntopyyntöjä heitä koskevista asioista.117 Lisäksi tosiasiallinen kuuleminen voi olla vaikeaa yksityiskohtaisten poliittisten ohjeiden takia.118 2.2.2 Jälkikäteisarviointi ja siinä kuuleminen Ex-post jälkikäteisarvioinnissa arvioidaan lain toimintaa tarkastelemalla, miten laki toimii, toimiiko laki tai millaisia vaikutuksia laista aiheutuu käytännössä.119 Jälkikäteisarvioinneilla tarkoitetaan siis kertaluontoista ja tietyn hankkeen vaikuttavuuden, kehittämistarpeiden, tarkoituksenmukaisuuden tai tehokkuuden arvioimiseksi tehtävää selvitystä.120 110 Demirbas ja muut 2022, s.58. 111 Ibid. 112 Pakarinen 2011, s.38–39. 113 Vesa – Kantola 2016, s.13. 114 Ibid. s.39–41. 115 Ibid. s.71. 116 Ibid. 117 Ibid. 118 Ibid. s.48. 119 Knap ja muut 2023, s.1. 120 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:50, s. 12. 17 Jälkikäteisarvioinnin toteuttamisen syynä voi olla esimerkiksi arvioitavassa laissa oleva klausuuli tai pykälä, joka velvoittaa arvioimaan lain vaikutuksia.121 Jälkikäteisarvioinnista ei ole olemassa yhtä kattavaa konkreettisesti ohjaavaa viranomaisohjetta kuin lainvalmisteluvaiheen kuulemisesta, mutta tulkitsen valtioneuvoston julkaisun Valtioneuvoston yhteiset periaatteet lainsäädännön seurannasta ja jälkikäteisarvioinnista toimivan eräänlaisena periaatteellisena ohjeena jälkikäteisarvioinneille.122 Lisäksi säädösvalmistelun kuulemisopas on sidosryhmien kuulemisen yleinen opas, joten hyödynnän sitä tässä tutkimuksessa täydentävästi myös jälkikäteisarvioinnin kuulemisen tarkastelussa.123 Lain vaikutusten jälkikäteisellä arvioinnilla on tärkeä rooli lakien täytäntöönpanossa.124 Valtioneuvoston yhteisten periaatteiden mukaan jälkikäteisarvioinnin avulla lainsäädännön tavoitteiden ja arvioitujen vaikutusten toteutumista voidaan käytännössä seurata ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.125 Jälkikäteisarviointi mahdollistaa lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen tarkastelemisen ja myös lainvalmisteluvaiheessa tunnistamattomien vaikutusten havaitsemisen.126 Valtioneuvoston yhteisten periaatteiden mukaan kuuleminen ei ole pakollinen osa jälkikäteisarviointeja, mutta täytäntöönpanon seurannassa voidaan hyödyntää myös sidosryhmien kuulemista.127 Sidosryhmien kuuleminen jälkikäteisarvioinnissa voi auttaa tarkastelemaan arvioitavia seikkoja monipuolisesti ja mahdollistaa paremmin sääntelyn toimivuuden tai toimimattomuuden arvioinnin.128 Toisaalta myös kuultavien ryhmien näkemyksien yleistettävyyttä ja luotettavuutta on arvioitava näkemysten subjektiivisuuden takia.129 Kuuleminen jälkikäteisarvioinnissa edistää joka tapauksessa yksilön oikeuksia osallistua ja vaikuttaa itseensä kohdistuvaan sääntelyyn.130 Sidosryhmien voi olla kuitenkin vaikea tietää ennakolta, mitä hanketta varten ja milloin heitä tullaan kuulemaan.131 121 Ibid. 122 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:50. 123 Varsinaisesti säädösvalmistelun kuulemisoppaan soveltamisalana todetaan olevan 1.1 luvun mukaan lakien ja asetusten valmistelun ohje, mutta koska kyse on yleisesti sidosryhmien kuulemisen ohje, hyödynnän ohjeen soveltuvia osia täydentävästi myös jälkikäteisarvioinnin kuulemisen tarkastelussa. 124 Säädösvalmistelun kuulemisopas 2.4-luku. 125 Ibid; Valtioneuvoston julkaisuja 2023:50, s.14. 126 Keinänen – Heikkinen – Rinne 2019, s.3. 127 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:50, s.14. 128 Ibid. s.23. 129 Ibid. 130 Ibid. s.14. 131 OECD 2022, s.136. 18 Jälkikäteisarvioinnilla ei ole yhtä vakiintunutta roolia suomalaisessa lainvalmistelussa kuin osassa muissa Euroopan valtioissa.132 OECD:n raportin mukaan Suomessa tehdään varsin vähän jälkikäteisarviointeja ja vielä vähemmän sellaisia jälkikäteisarviointeja, joissa osallistetaan sidosryhmiä.133 Jälkikäteisarviointien tekoon ei ole Euroopan laajuisesti yhdenlaista tapaa, vaan eri valtioilla on hyvin erilaisia käytäntöjä jälkikäteisarviointien tekemisessä ja hyödyntämisessä.134 Myös sidosryhmien ottaminen mukaan jälkikäteisarvioinnin toteuttamiseen vaihtelee valtioiden välillä suuresti.135 Sidosryhmien kuuleminen voi hyödyttää jälkikäteisarviointia erityisesti siitä syystä, että palaute ja kokemukset lakien todellisesta toimivuudesta tulevat tämän avulla lainsäätäjän kuuluviin.136 OECD-maista vain Virossa ja Ruotsissa kuullaan jälkikäteisarvioinneissa systemaattisesti sidosryhmiä, kun useissa maissa, kuten Suomessa, kuullaan sidosryhmiä vain osassa jälkikäteisarvioinneissa.137 Rantala ja muut toteavat, että lakien tavoitteiden toteutumista on joskus varsin hankala arvioida.138 Johtopäätöksinä tutkijat havaitsevat muun muassa, että jälkikäteisarvioinnit voidaan luokitella karkeasti matalamman ja korkeamman profiilin hankkeista tehtyihin jälkikäteisarviointeihin.139 Matalamman profiilin arvioinnit on pääosin tehty organisaatioiden sisäiseen käyttöön, mutta ne voivat kuitenkin tuoda omaehtoista seurantaa hankkeelle.140 Keinänen ja muut havaitsivat, että vain noin kolmasosassa vuoden 2016 hallituksen esityksistä huomioitiin etukäteen jälkikäteinen seuranta edes maininnan tasolla.141 Knap ja muut löysivät seitsemän eri kategoriaa jälkikäteisarviointien havaintojen vaikutuksista. Näitä he tulkitsivat olevan: tietopohjan ja ymmärryksen lisääntyminen, hyvin toimivan lainsäädännön tunnistaminen, muutoksen tarpeen tunnistaminen, vaikutus valmisteluprosessiin, vaikutus politiikkatoimiin, vaikutus suosituksiin sekä vaikutus yhteiskuntaan.142 Näiden vaikutusten tulkinnan avulla jälkikäteisarvioinneista voidaan saada suurempi hyöty. 132 Ks. OECD 2022, s.127–128. 133 OECD 2022, s.132; s.136. 134 OECD 2022, s.132. 135 Ibid. s.136. 136 Ibid. s.136. 137 Ibid. s.137; OECD 2021, s.239. 138 Rantala ja muut, 2021, s.19. 139 Ibid. s.137. 140 Ibid. s.137. 141 Keinänen – Heikkinen – Rinne 2019, s.2. 142 Knap ym. 2023. s.7. 19 2.3 Poimijoiden ei-työsuhteisuus ja työsuhteisuuden hyödyntäminen marja- alalla 2.3.1 Poimijoiden asema työsuhteisuuden ulkopuolella Seuraavaksi esittelen tärkeimmät käsitteet liittyen poimijoiden oikeudelliseen asemaan työsuhteisuuden ulkopuolella. Käsittelen lisäksi työsuhteisuuteen perustuvaa sääntelyratkaisua tarkastellen Ruotsin mallia poimijoiden työsuhteisuudesta ja keruukaudelle 2025 Suomessa säänneltävää kausityölainmuutosta. Työneuvosto lausui vuosina 2010 ja 2014 luonnonmarjanpoimijoiden olevan työsuhteisuuden ulkopuolella, sillä osapuolten välillä ei kummassakaan silloin käsiteltävänä olleessa tapauksessa ollut osoitettavissa työsopimuksen ehtojen täyttymistä.143 Kausityölain muutosta käsittelevän hallituksen esityksen mukaan Suomessa työsuhteisuuden soveltuvuudesta tiettyyn tilanteeseen ei ole varsinaisesti yksiselitteistä lainsäädäntöä, vaan lähtökohtana on sopimusvapaus.144 Työsopimuslain (2001/55) 1 §:stä ilmenevät perusperiaatteet kyseisen lain soveltamisalalle ja työsuhteen tunnusmerkeille: Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. Työsopimuslain 1 § 1 momentin säännökset ovat pakottavaa oikeutta, joista ei voida sopia poikettavan.145 Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa oikeussuhteen työsuhteisuuden täyttymiseen vaaditaan kaikkien 1 § 1 momentin tunnusmerkkien täyttymistä.146 Näin ollen työsuhteisuuden olemassaolo tapahtuu kyseisen pykälän ja mahdollisen kokonaisharkinnan avulla. Toisaalta – vaikka kyseisenlaiseen sääntelyyn on suhtauduttu varauksella – lainsäätäjällä on mahdollisuus säätää 143 Työneuvoston lausunto TN 1438-1; Työneuvoston lausunto TN 1458-1; Rantanen – Valkonen 2011, s.1. 144 Ks. He 169/2024 vp, 4.1-luku. 145 Busk ja muut 2024, s.68. 146 He 215/2022 vp 4.1-luku; Ks. Työneuvoston lausunto TN 1458-1. 20 esimerkiksi luonnonmarjojen keruu työsuhteiseksi toiminnaksi erillisellä lailla.147 Marjalaissa ei siis varsinaisesti suljettu pois marjojen poimimisen mahdollisuutta myös työsopimussuhteessa, mutta toisaalta ilmaistiin, että lakia ei sovelleta, mikäli työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.148 Poimijoiden maahantulo perustui marjalain sääntelyn mahdollistamana Schengen- viisumisäännöstöön ja niin sanottuun turistiviisumiin. Tällöin kerääjän tuli viisumia haettaessa esittää asiakirjat osoittaakseen oleskelun tarkoitus, edellytykset, toimeentuloon ja paluuseen riittävät varat tai vaihtoehtoisesti selvitys siitä, että hän pystyy hankkimaan tällaiset riittävät varat maassa oleskellessaan.149 Kyseiseen vaatimuksen täyttämiseen sovellettiin Schengenin viisumissäännöstön 21 artiklan 3 b ja 5 kohtia. Varallisuusvaatimuksen täyttämistä arvioitaessa sovellettiin päiväkohtaista varallisuusvaatimusta, joka oli vuoteen 2024 asti 30 euroa päivässä tai mahdollisuus jokaisena päivänä kyseisen summan ansaitsemiseen.150 Varallisuusvaatimusta ei tule sekoittaa vähimmäispalkkaan, vaan käytännössä kyse on nimenomaan mahdollisuudesta kyseisen summan ansaitsemiseen. Marjalakia käsittelevässä hallituksen esityksessä todettiin, että ehdotettu laki ei vaikuttaisi mahdolliseen työsopimussuhteen määritelmän laajentamiseen myöhemmin. Tarkoituksena ei ollut poissulkea mahdollisuutta poimia luonnonmarjoja myös työsuhteen alaisuudessa. Toisaalta laissa jätettiin mahdolliseksi poimijoiden kutsuminen maahan nimenomaan turistiviisumilla, eli ilman työsuhteisuutta.151 Tällainen niin sanottu turistikerääjyys mahdollisti yrityksille pienet kulut ja työsuhteen vaatimusten täyttämättä jättämisen. Laki siis mahdollisti lainsäädäntöisesti poimijoiden ei-työntekijyys oikeussuhteen ilman pakollisia työsuhteisuuteen liittyviä velvoitteita. Kyseiset maahantulon vaatimukset ilman työsuhteisuutta eivät itsessään tuo suurta turvaa poimijoille esimerkiksi huonoa satokautta, ihmiskauppaa tai oletettua huonompia ansioita vastaan. Turistiviisumien käyttäminen poimijoiden maahantulon pääväylänä keskeytyi keväällä 2024 kun ulkoministeriö keskeytti Schengen-viisumihakemuksien käsittelyn Thaimaassa.152 Näin ollen keruukaudelle 2024 poimijoita saadakseen alan yritysten oli tuotava heidät maahan työntekijän oleskeluluvalla tai 147 He 169/2024 vp, 4.2.3-luku. 148 Ibid. 149 HE 42/2021 vp, 4.1-Luku. 150Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 810/2009, Annettu 13.6.2009, 21 artikla 3 b ja 5-kohdat; He 169/2024 vp, 4.1-luku. 151 He 169/2024 vp, 4.1-luku. 152 He 169/2024 vp, 2.3.2-luku. 21 käyttää Thaimaassa työsuhteessa olevaa työntekijää, joka lähetettiin poimijaksi Suomeen.153 Marjalain käyttö pääasiallisena alan toiminnan sääntelynä siis keskeytyi, koska marjalain 3 § 3 momentissa todetaan, että marjalakia ei sovelleta jos kyse on työsuhteisesta marjanpoiminnasta. Kyseinen poimijoiden ei-työsuhteisuus (eng: non-workers154) on siis tärkeässä asemassa koko poimijoiden oikeudellista asemaa käsittelevässä näkökulmassani. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, että poimijat eivät ole työntekijöitä mutta eivät myöskään yrittäjiä, vaan nimenomaan jossain näiden välimaastossa.155 Käytännössä käsite ei-työntekijyys, tarkoittaa poimijoiden työsuhteisuuden ulkopuolelle jäävää työoikeudellista asemaa. Tällainen ei-työntekijyys ei myöskään tarkoita yrittäjyyttä, eikä asema näin ollen sovellu yrittäjyyden tai itsenäisen ammatinharjoittajan määritelmään.156 Suomen – kuten monen muunkaan EU-maan – työlainsäädäntö ei tunnista tällaista työsuhteisuuden ja yrittäjyyden välistä kategoriaa.157 Nykyisin työsuhteen ja yrittäjyyden väliset erot ja konseptit limittyvät toisiinsa ja erot näiden välillä eivät ole kaikissa tapauksissa selviä.158 Lisäksi muuttuvat työmarkkinat ja työsuhdekäytännöt ovat aiheuttaneet nousua epätyypillisissä työn tyypeissä kuten näennäisyrittäjyydessä tai epätyypillisessä työssä (eng: bogus self-employment, atypical work).159 Poimijoiden asema ei-työntekijöinä on osa epätyypillisten työolosuhteiden lisääntymistä. Työsuhteisuuden ja työntekijyyden mukana kulkevat olennaisesti työlainsäädännön suojat kuten työterveys ja työturvallisuus, mutta toisaalta myös verotukselliset velvoitteet. Yritykset voivat pyrkiä näennäisyrittäjyydellä, ei-työntekijyydellä tai epätyypillisillä työsuhteilla vähentämään kustannuksia ja välttämään vastuita esimerkiksi työlainsäädännöstä, vähimmäispalkasta, työsuojelusta tai työtunneista.160 Thörnqvistin mukaan monesti tällaisten työsuhdekäytäntöjen hyödyntämiselle alttiita ovat sellaiset työntekijät, jotka ovat jo valmiiksi heikohkossa työmarkkina-asemassa kuten juuri maahanmuuttajat ja ei-kansalaiset.161 153 Ibid. 154 Seikkula 2024 s.11–13. 155 Ibid. s.9. 156 Busk ja muut 2024, s.69; He 215/2022 vp, 2.1-luku. 157 Thörnquist 2015, s.413; European labour authority 2024, s.4. 158 European labour authority 2024, s.7. 159 Ibid. s.9. 160 Ibid. 161 Thörnquist 2015, s.412. 22 Poimijoiden ei-työntekijyys eroaa muista työntekijäryhmistä mukaan lukien yrittäjinä toimivista alustatyöntekijöistä kuten wolt-kuskeista.162 Työsuhteen ulkopuolella olevien wolt- kuskien ja ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa ei siis voida suoraan rinnastaa toisiinsa, vaikka heidän asemastansa on löydettävissä myös yhtäläisyyksiä.163 Poimijat ovat täysin työmarkkina-asetelman ulkopuolella ja näin ollen jäävät vaille työsuhteisuuden turvakeinoja. Marjanpoimijoiden työoikeudellinen asema eroaa ulkomaalaisten maatalouden kausityöntekijöiden oikeusasemasta, sillä marjatiloille ulkomailta tulevat poimijat (esimerkiksi marjatiloille mansikkaa poimimaan tulleet ulkomaalaiset) ovat työoikeudellisesti tulkittavissa kausityöntekijöiksi.164 Toisaalta yhtenä työsuhteisuuteen liittyvänä problematiikkana marja-alalla on myös jokaisenoikeuksien käyttämisen mahdollisuus työsuhteessa. Marjanpoiminnan perustuminen jokaisenoikeuteen on ollut osa perusteluita, joilla hyväksytetään poimijoiden ei-työntekijyys, sillä jokaisenoikeuteen ei perinteisesti ole liittynyt työsuhteisuutta.165 Jokaisenoikeuksien käyttäminen marja-alalla on aiheuttanut yksittäisiä ongelmia maanomistajien ja marjanpoimijoiden välillä.166 Yritysten toimintaa jokaisenoikeuksia hyödyntäen on myös kritisoitu ja syytetty yrityksiä jokaisenoikeuden hyväksikäytöstä, sillä oikeutta ei varsinaisesti ole tarkoitettu kansainvälisen elinkeinotoiminnan hyödynnettäväksi.167 Peltola ja muut havaitsevat, että maanomistajien haastatteluissa nousi esille kritiikki jokaisenoikeuksien käyttämisestä taloudelliseen toimintaan.168 He mainitsevat tekemissään haastatteluista esitetyn kärjistetyn huomion: Onko jokaisenoikeus nykyisin marja-alalla enemmän ”jokayrityksenoikeus”?169 2.3.2 Poimijoiden työsuhteisuus Ruotsin mallin mukaisesti Ruotsi on ainoa toinen EU-maa, jossa luonnonmarjanpoimintaa toteutetaan samankaltaisesti jokaisenoikeudella kuin Suomessa (allemansrätten).170 Poiminnan mahdollistava jokaisenoikeus ei siis ole kansainvälinen tapa, vaan erityisesti pohjoismaissa tunnettu järjestelmä. Ruotsissa poimijat tulkitaan kuitenkin työntekijöiksi.171 Tästä syystä lyhyt katsaus 162 Seikkula 2024, s.9. 163 Ibid. 164 He 169/2024 4-luku; Könönen 2012, s.232. 165 Seikkula 2024, s.9–10. 166 Martin – Prokkola 2017 s. 151. 167 Ibid. 168 Peltola ym. 2014. s.42–43. 169 Ibid. s.43. 170 Hedberg – Axelsson – Abella 2019, s.12. 171 Ibid. s.22. 23 Ruotsin marja-alan sääntelyyn on tarpeellinen myös Suomen tilanteen ja alan problematiikkojen ymmärtämisen tueksi. Suomessa on kirjoitushetkellä käynnissä hanke kausityösuhteisuuden tuomiseksi marja-alalle.172 Esittelen tämän luvun lopussa kyseisen hankkeen osana työsuhteisuuteen perustuvaa sääntelymallia marja-alalla. Ruotsissa marja-alan maahanmuuttoa säännellään paikallisella ulkomaalaislailla (utlänningslag), joka sisältää velvoitteita poimijoiden maahantulolle ja asumiselle.173 Ruotsissa on sääntelyratkaisuna työsuhteisuuteen perustuva järjestelmä.174 Thaimaalaisten poimijoiden asema oli pitkälti sääntelemätön ennen vuotta 2005, jolloin viisumin saamisen edellytyksiä tarkistettiin.175 Vuoden 2009 huonon satokauden jälkeen poimijoiden työluvan saamiselle säänneltiin uudenlaisia velvoitteita. Näitä olivat esimerkiksi seuraavat: osapuolten välillä pitää olla sovittuna työehdot, poimijoille on maksettava vähimmäispalkka sekä alalla on tehtävä järjestötason sopimuksia.176 Osa poimijoista piti työsuhteisuuteen perustuvaa sääntelyä epäsuosiollisena, sillä useat heistä halusivat työskennellä mahdollisimman paljon ja maksimoida ansioitaan.177 Yritysten oli toimitettava todisteita edellisiltä kausilta maksetuista palkkioista, jotta ne saivat luvan kutsua poimijoita töihin seuraavalla poimintakaudella. Yritysten oli maksettava palkka poimijoille vaikkeivat vähimmäispoimintamäärien edellytykset täyttyneet esimerkiksi huonon satokauden takia.178 Alalle säänneltiin keruukaudelle 2011 lisää velvollisuuksia ja vaatimuksia. Näihin kuuluivat poimijoiden velvollisuus omistaa passi sekä kyky elättää itsensä.179 Lisäksi yritykset velvoitettiin antamaan poimijoille informaatiota heidän oikeuksistaan.180 Vaikka Ruotsissa on käytössä työsuhteisuus poimijoille, ei ala ole toiminut tästä huolimatta ongelmattomasti. Ruotsin maataloussektorilla ja sääntelyllä on ollut työsuhteisuudesta huolimatta vaikeuksia ulkomaalaisten työntekijöiden suojelussa.181 Ruotsissa työskentelevät marjanpoimijat toimivat työntekijyydestä huolimatta usein juuri Thaimaasta lähetettyinä työntekijöinä, jolloin he jäävät Ruotsin kausityölainsäädännön suojakeinojen ulkopuolelle.182 172 HE 169/2024 vp. 173 Hedberg – Axelsson – Abella 2019, s.22. 174 Ibid. 175 Ibid. 176 Ibid. s. 24. 177 Woolfson – Thörnqvist – Herzfeld Olsson 2012, s.11; Vogiazides – Hedberg, 2013, s.211. 178 Hedberg – Axelsson – Abella 2019. s.24. 179 Ibid. s.16–17. 180 Ibid. 181 Ibid. s. 18. 182 He 169/2024 vp, 5.2-luku. 24 Marja-alan vahvat toimijat ovat kiertäneet alalle asetettua sääntelyä erityisesti ylikansallisten aliurakoitsijoiden avulla.183 Ongelmaksi on muodostunut se, että työehtosopimusta rikkonut toimija on lain mukaan korvaamisvelvollinen virheensä takia, mutta kyseinen velvoite ei sovellu suoraan Ruotsin marja-alalla työskenteleviin thaimaalaisiin poimijoihin, jotka on usein työllistetty Thaimaassa ja lähetetty työskentelemään Ruotsiin.184 Näin ollen poimijoita säännellään sekä Ruotsin että Thaimaan lainsäädännöillä. Poimijoiden on vaikeaa ilmaista ongelmiaan, koska heidän on navigoitava näissä kahdessa eri oikeusjärjestelmässä, jotka käsittelevät työntekijöiden ongelmia eri tavoin.185 Rajat ylittävien alihankkijoiden käyttö on Axelssonin ja Hedbergin mukaan luonut etäisyyttä työntekijöiden ja kansallisten työsuojelujärjestelmien välille, jolloin poimijat voivat joutua Ruotsin sääntelyn ulottumattomiin.186 Kyseisenlainen järjestelmä suosii ruotsalaisia marjayrityksiä, koska sen avulla tarjotaan työntekijöitä edullisesti ja joustavasti sekä minimoidaan yritysten riskejä.187 Ruotsiin on muodostunut Thaimaan tiettyjen alueiden kanssa eräänlainen vakiintunut kiertomaahanmuuttoilmiö, jossa poimijat tulevat samoilta alueilta useana vuonna peräkkäin Ruotsiin poimimaan marjoja.188 Tämän voidaan tulkita osaltaan luoneen myös thaimaalaisten poimijoiden omaan elämään tiettyä vakiintuneisuutta eli he voivat esimerkiksi tulla esimerkiksi Thaimaan sadekaudella Ruotsiin poimimaan marjoja, kun heidän työnsä Thaimaan maataloussektorilla ovat tauolla. Näin olleen marja-ala voi onnistuessaan olla hyvin hyödyllinen elinkeino vastaanottajamaan yrityksille ja kansantaloudelle sekä lähettäjämaan poimijoille ja kansantaloudelle. Ruotsin työsuhteisuuteen liitännäisesti myös Suomessa pyritään kirjoitushetkellä luomaan työsuhteisuuteen perustuvaa sääntelyratkaisua vuoden 2025 keruukaudelle. Kyseinen muutos siis vertautuisi työsuhteisuuden osalta Ruotsin malliin. Kausityölakimuutosesityksen tavoitteena on luonnonmarjankerääjien aseman parantaminen siten, että heille taataan vähimmäisansiot ja liiketoiminnan riski siirtyisi pois kerääjiltä nimenomaan yrittäjille.189 Kyseisellä hankkeella pyritään näin ollen tasapainottamaan yrittäjän ja poimijan välistä suhdetta.190 Kausityölain hallituksen esityksessä todetaan, että kausityöhön oikeuttavien 183 Ibid. s.6. 184 Woolfson – Thörnqvist – Herzfeld Olsson 2012, s. 18. 185 Hedberg – Axelsson – Abella. 2019. s.25. 186 Axelsson – Hedberg, 2018. s.9. 187 Ibid. 188 Hedberg 2021. s.511. 189 He 169/2024 vp, 3-luku. 190 Ibid. 25 lupien oleskelulupaprosessissa on mahdollista ottaa turistiviisumia enemmän huomioon poimijoiden riski joutua ihmiskaupan uhriksi, koska esimerkiksi työsuhteen ehdot ja majoitus tulee ilmoittaa viranomaisille.191 Kausityölain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä myös todetaan, että työsuhteisuus helpottaisi hyväksikäytön torjuntaa ja siihen puuttumista, kun poimijoille tulisi työsuhteen ehdot ja vähimmäisansiot.192 Kyseinen muutos myös korjaisi epätasa-arvoisen aseman, joka vallitsee esimerkiksi mansikkatiloilla työskentelevien poimijoiden ja luonnontuotteiden poimijoiden oikeusaseman välillä.193 Esityksen vaikutustenarvioinnissa todetaan kuitenkin: ”Työsuhde tai kausityöhön vaadittava maahantulolupa eivät itsessään poistaisi riskiä työperäiseen hyväksikäyttöön.”194 Kyseinen muutos mahdollistaisi alan riskien paremman hallinnan, koska poimijoihin sovellettaisiin työsuhteesta – esimerkiksi työturvallisuudesta – säänneltyä lainsäädäntöä.195 Esityksen mukaan marjalaki pysyisi kuitenkin voimassa täydentävänä lakina sellaisille poimijoille, jotka tekevät esimerkiksi lisätyönään marjanpoimintaa tai eivät kuulu kausityölain vaatimien maahantulosäännösten piiriin.196 2.4 Valtion rooli osana rakenteellista työperäistä hyväksikäyttöä 2.4.1 Valtion ja yritysten yhteisrikollisuus sekä sallimisen regiimit -käsitteet Valtion ja yritysten yhteisrikollisuus eli state-corporate crime -käsitteen avulla voidaan tutkia valtion mahdollistaman rikollisen toiminnan (esimerkiksi yritysrikollisuuden tai ihmiskaupparikollisuuden) syntymistä tai toiminnan jatkumista. Tällaiseen tilanteeseen voidaan päätyä esimerkiksi sääntelyn epäonnistumisen kautta.197 Tarkastelen tutkimuksessani, missä määrin valtion toiminta olisi ollut osaltaan luomassa sellaista oikeudellista toimintaympäristöä, joka saattaa edistää työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskaupparikollisuutta. Tähän ajatuspohjaan liittyy erityisesti käsitteet valtion ja yritysten yhteisrikollisuus (eng: state-corporate crime) sekä sallimisen regiimit (eng:regimes of 191 Ibid. 4.2.4.2-luku. 192 Ibid. 4-luku. 193 Ibid. 194 Ibid. 4.2.2-luku. 195 Ibid. 196 He 169/2024 vp, 2.1.1-luku. 197 Whyte 2014, s.238. 26 permission). Avaan seuraavaksi kyseisiä käsitteitä sekä ylipäätään valtion roolia rikollisuuden mahdollistajana tutkimuskirjallisuuden avulla. Valtion ja yritysten yhteisrikollisuus -käsitteen ja teorian kehittäjinä voidaan pitää tutkijoita Krameria ja Michalowskia, joiden vuonna 1990 julkaistu artikkeli jäsensi teoreettisen kehyksen valtion ja yritysten yhteisrikollisuudelle.198 Heidän jaottelunsa mukaan valtion ja yritysten yhteisrikollisuus voidaan jakaa karkeasti kahdenlaisiin tilanteisiin. Ensinnäkin valtioaloitteinen rikollisuus (eng: state-initiated corporate crime) viittaa tilanteisiin, joissa valtio toimii aloitteellisena rikollisen toiminnan mahdollistajana tai rikoksen tekijänä, esimerkiksi siten, että valtion omistama tai valtion puolesta toimiva yritys harjoittaa rikollista toimintaa valtion suostumuksella tai hyväksynnällä.199 Toiseksi valtio voi mahdollistaa rikollisuutta (eng: state-facilitated corporate crime), mikä tarkoittaa tilanteita, joissa sääntely epäonnistuu yritysrikollisuuden sääntelyssä ja avustaa rikollisuuden syntymisessä.200 Tällaista valtion mahdollistamaa rikollisuutta voidaan kuvata siten, että lainsäätäjä ei hillitse haitallista yritystoimintaa tai ei halua luoda riittävän aggressiivista sääntelyä, yritysten ja valtion yhteisten tavoitteiden takia.201 Näitä tavoitteita voivat olla esimerkiksi taloudellinen hyöty sekä yrityksille että lopulta myös valtiolle. Näin aiheutuu tilanne, jossa tarpeellisten sääntelymekanismien luomista laiminlyödään.202 Keskityn tutkimuksessani tällaiseen valtion mahdollistamaan rikollisuuteen, sillä tutkimuksen keskiössä on marja-alan sääntely sekä alalla syntyneet hyväksikäyttötilanteet ja sille altistava poimijoiden oikeudellinen asema. Whyten mukaan valtion ja yritysten yhteisrikollisuus mielletään liian kapeasti, koska siinä keskitytään vain rikollisuuden syntyhetkiin eikä laajempaan rakenteelliseen rikollisuuden mahdollistamiseen.203 Whyten mukaan sallimisen regiimit -käsite tarkoittaa käytännössä sitä, että valtio ei ainoastaan mahdollista monenlaisia toimintoja vaan myös sallii yritysrikollisuuden tapahtumista edesauttavien ja hyväksyvien rakenteiden olemassaolon.204 Tällaista yritysten ja valtioiden yhteyttä Whyte kutsuu symbiottiseksi suhteeksi.205 Whyten mukaan tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi yritysten rajoitettu vastuu (esimerkiksi 198 Kramer – Michalowski, 2002, s.269. 199 Ibid. s.270-271. 200 Ibid. 271-272; Whyte 2014, s.238. 201 Kramer – Michalowski 2002, s.272; Whyte 2014, s.238. 202 Bernat – Whyte 2017, s.74. 203 Whyte 2014, s.237. 204 Ibid. s.242. 205 Ibid. s.243. 27 yritysjohdon suoran henkilökohtaisen vastuun puute) sekä erillinen oikeushenkilöys.206 Bernat ja Whyte pyrkivät laajentamaan sallimisen regiimit -käsitettä kritisoiden valtioiden mahdollistaman rikollisuuden käsittelylle tyypillistä murtumahetkien painotusta (eng: moments of rupture), jossa yksittäinen virhe, poikkeava tapahtuma tai lain epäonnistuminen nähdään rikosten syntymisen taustana. Näin ollen he argumentoivat laajennetun sallimisen regiimit -käsitteen puolesta.207 Bernat ja Whyte toteavat valtion ja yritysten yhteisrikollisuus -ilmiön olevan osa kapitalististen valtioiden mahdollistamaa asetelmaa, jossa yritysten annetaan oikeudellisen ja poliittisen statuksensa johdosta toimia tietynlaisella tavalla taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi.208 Näin ollen valtiot luovat ne yhteiskunnalliset puitteet, joissa yritykset voivat toimia ja lopulta myös aiheuttaa ongelmia.209 He toteavatkin, että tämänlaiset sallimisen regiimit loppujen lopuksi luovat ne järjestelmät, joissa voiton maksimointi asetetaan jopa sääntelyn tavoitteeksi esimerkiksi ympäristön tai työntekijöiden suojelun kustannuksella.210 Tämän nähdään olevan osa laajennettua sallimisen regiimit -käsitettä. Gerkin ja Doyon-Martin toteavat Bernatia ja Whytea mukaillen, että yhteiskunnassa pitäisi tunnistaa valtion rooli sellaisten rakenteiden luojana ja mahdollistajana, jossa esimerkiksi työntekoon liittyviä turvallisuus- ja terveysohjeita rikotaan jopa varsin rutiininomaisesti.211 Heidän mukaansa yritykset pystyvät usein asettamaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden toissijaiseksi voittojen tavoitteluun nähden ilman varsinaista riskiä rangaistusvastuusta.212 Bernat ja Whyte analysoivat sphere of production and distribution jaottelun tavalla kahta esimerkkitapausta, jossa taloudelliset ja tuotannolliset rakenteet ovat johtaneet esimerkiksi öljyonnettomuuksiin.213 Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi tuotannon ja jakelun sääntelyt, jotka keskittyy tuottavuuteen eivätkä työntekijöiden turvallisuuteen, sekä monimutkaiset omistajuus- ja logistiikkaketjut, jotka estävät vastuun kohdentamisen.214 Ruotsissa on tutkittu marja-alan rakenteita myös kriittisesti, joskin ei suoraan valtion ja yritysten yhteisrikollisuus tai sallimisen regiimit -käsitteiden valossa. Eriksson ja Tollefsen 206 Ibid; ks. Ollus 2016, s.53. 207 Bernat – Whyte 2017, s.77. 208 Ibid. s.77. 209 Ibid. 210 Ibid. s.83. 211 Gerkin – Dovon-Martin 2017, s. 242. 212 Ibid. 213 Bernat – Whyte 2017, s.78; s.84. 214 Ibid. 28 analysoivat, miten globalisaatio, uusliberalistinen politiikka ja toimitusketjukapitalismi (eng: supply chain capitalism) muokkaavat työmarkkinoita ja maahanmuuttopolitiikkaa Ruotsissa.215 Tutkijat tarkastelevat alalla vallitsevia valtasuhteita ja näitä peittäviä rakenteita.216 Toimitusketjukapitalismi on tutkijoiden mukaan muokannut luonnonmarjateollisuuden työmarkkinoita ja siirtolaistyötä laajasti.217 Artikkeli pyrki tekemään läpinäkyväksi ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön, ja sen taustalla olevia rotu- ja sukupuoli-ideologioita, jotka tavallaan tekevät hyväksikäytön mahdolliseksi. 218 Tollefsen ja muut avaavat variagated neoliberalisation -teoriaa osana marja-alan kaupallistumista ja sen muotoutumista yritysten etujen mukaiseksi toiminnaksi.219 Tämän kaupallistumisen voidaan nähdä osittain liittyvän sallimisen regiimit -käsitteeseen, jossa valtio mahdollistaa alan toiminnan sääntelyllä. Neoliberaalin kehityksen ilmentymät näkyvät erityisesti siinä, miten marja-alalla on säännelty poimijoiden oikeuksia ja suojelua.220 Tutkimus tuo esiin, että maahanmuuttoa hyödyntävät kaupalliset toiminnot ovat keskeisessä roolissa muuttoliikejärjestelmien neoliberalisoitumisessa.221 Tapaustutkimuksen kautta havainnollistetaan, kuinka muuttoliikejärjestelmien kaupallistuminen ulottuu jopa hallinnollisiin prosesseihin, mikä muokkaa valtion toimintaa ja sääntelyä yritysten etuja suosivaan suuntaan.222 2.4.2 Rakenteellinen työperäinen ihmiskauppa ja hyväksikäyttö Marja-alasta ja marjalaista käytävää keskustelua on mahdoton käydä käsittelemättä alalla ilmennyttä ihmiskaupparikollisuutta. Näin ollen avaan hieman ihmiskaupparikollisuutta ja työperäistä hyväksikäyttöä käsittelevää tutkimusta sekä toisaalta liitän nämä keskusteluun osaksi valtion ja yritysten yhteisrikollisuutta. Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on aihealue, jossa yhdistyvät rikosoikeudelliset, ulkomaalaisoikeudelliset ja työoikeudelliset näkökohdat.223 215 Eriksson – Tollefsen 2018, s.70. 216 Ibid. 217 Ibid. 218 Ibid. s.79. 219 Tollefsen ja muut 2019, s.38. 220 Ibid. s.46. 221 Ibid. 222 Ibid. 223 Kimpinmäki 2021, s.785. 29 Kapeasti ilmaistuna ihmiskaupalla tarkoitetaan tilannetta, jossa uhrin vapautta tehdä päätöksiä omasta elämästään rajoitetaan ja saatetaan uhri hyväksikäytön kohteeksi ja alistettuun asemaan taloudellisen tai muun edun tavoittelun takia.224 Ihmiskauppaa säännellään rikoksena rikoslain 25 luvun 3 §:ssä: Joka 1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa taikka toista painostamalla, 2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä, 3) maksamalla korvauksen toista määräysvallassaan pitävälle henkilölle tai 4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen ottaa toisen määräysvaltaansa, värvää toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hänen saattamisekseen 20 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi, on tuomittava ihmiskaupasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Vain marginaalinen osa työntekijöiden hyväksikäytöstä tulee oikeusasteissa käsiteltäväksi esimerkiksi ihmiskauppa- tai pakkotyönimikkeillä ja tästä syystä analysoinkin problematiikkaa enemmän teoreettisesta ja rakenteellisesta taustasta enkä oikeustapauslähtöisesti.225 Ihmiskaupparikollisuutta ei nähdä tässä tutkimuksessa vain erillisenä ilmiönä, vaan sen sijaan työperäinen hyväksikäyttö nähdään Daviestä mukaillen enemmän spektrinä.226 Tällä tarkoitan sitä, että en tulkitse marja-alalla ilmenevien käytäntöjen kuuluvan vain työperäiseen hyväksikäyttöön, vaan ennemmin osaksi haitallisten toimintojen spektriä, jossa erilaiset haitalliset käytännöt voivat olla räikeimmillään työperäistä ihmiskauppaa, mutta myös alemman kategorian työperäistä hyväksikäyttöä kuten alipalkkausta.227 Olluksen ja Daviesin mukaan työntekijöiden hyväksikäytössä ei ole kyse vain yksittäisten tekijöiden aikaansaannoksista, vaan käytännössä hyväksikäyttöä voidaan tarkastella 224 Jokinen ja muut. 2022, s.11. 225 Kimpinmäki 2021, s.786. 226 Davies, 2020, s.71. 227 Ks. Davies – Ollus 2019, s.88; Vogiazides – Hedberg 2013, s. 173. 30 rakenteellisesta näkökulmasta tutkien työmarkkinoiden rakenteita tai hyväksikäytölle altistavia käytäntöjä.228 Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi työmarkkinoiden kaksoisjakautuminen, sääntelymekanismien puute tai riippuvuussuhde työnantajaan.229 Maatalousala on haitallisten ja hyväksikäytölle alttiiden käytäntöjen riskiala, sillä työntekijöiden haavoittuvuus yhdessä tuotteiden suuren kysynnän kanssa voi luoda osapuolten välille kuilun, jossa syntyy tilaisuuksia ja kannustumia haitallisille menettelyille.230 Yhtenä erityisesti ulkomaalaisten työperäisen hyväksikäytön riskiin liittyvänä ongelmana on kaksoistyömarkkinoiden muodostuminen, jossa osa työntekijöistä saa varsin turvatun aseman ja toiset jäävät tämän ulkopuolelle ja joutuvat ottamaan vastaan huonompia tai epävakaita työolosuhteita.231 Ei voida kuitenkaan tulkita kaikkien maahan tulevien ulkomaalaisten joutuvan kaksoistyömarkkinoilla huonompien työolosuhteiden alaisuuteen, vaan tähän vaikuttavat myös henkilön koulutusaste ja maahantulon perustavan oleskeluluvan laatu.232 Poimijat ovat pääosin korkeakouluttamattomia ja näin ollen voivat jäädä niin sanotusti ulkomaalaisempaan asemaan verrattuna esimerkiksi korkeakoulutettuihin teknologiateollisuuteen työskentelemään tulleisiin maahanmuuttajiin.233 Riippuvuussuhde työnantajista on osa rakenteellista hyväksikäyttöä. Tällä tarkoitetaan sitä, että työntekijät ovat yritysten armoilla esimerkiksi riittävän elannon saamisessa sekä majoituksen osalta.234 Ihmiskauppasäännöksien käsitteitä ”riippuvainen asema” sekä ”turvaton tila” tulkittiin oikeuskäytännössä suppeasti lakivaliokunnan lausunnon johdosta, mutta suppean tulkinnan suosituksesta luovuttiin vuoden 2014 rikoslain uudistuksen yhteydessä.235 Lakivaliokunta onkin todennut, että ihmiskaupparikokseen syyllistyvä voi käyttää varsin hienovaraisia keinoja saattaakseen uhrin riippuvaiseen asemaan.236 Kyseinen riippuvainen asema voikin liittyä esimerkiksi velkaantumiseen, asumiseen, matkustusasiakirjojen pois-ottamiseen, heikkoon taloudelliseen tilanteeseen tai ulkomaalaisuuteen.237 Riippuvaisen aseman muodostuminen voikin aiheutua jo oikeuksien ja 228 Davies 2020, s.71; Davies – Ollus 2019, s.87; Ollus 2016, s.45-46; Vogiazides – Hedberg 2013, s.171. 229 Ollus 2016. s. 45–47; s.31. 230 Davies s.72–73; s.76; Ks. Scott 2017, s.36. 231 Ollus 2014, s.45–46; Könönen 2012, s.233. 232 Könönen 2012, s.235; s.236. 233 Vogiazides- Hedberg 2013, s.215; Könönen 2012, s.235. 234 Ollus 2014, s.31. 235 Kimpinmäki 2021, s.790; LaVM 15/2014 vp, s.3. 236 Ibid. 237 Kimpinmäki 2021, s.791; Ylinen ym. 2020, s.14. 31 tulojen ehdollisuudesta suhteessa työnantajaan.238 Rakenteellista hyväksikäyttöä on vaikea tunnistaa, koska kaikki tapaukset eivät ilmene rikosoikeudellisesti ihmiskaupparikollisuutena, vaan usein vähemmän moitittavina tilanteina, jolloin hyväksikäyttö jää osin piiloon.239 Ihmiskaupparikollisuudesta keskustellessa ei voida myöskään unohtaa yksittäisten toimijoiden kuten yritysten vastuuta omasta toiminnastaan ja syntyneistä rikoksista.240 Tutkimus työperäisestä hyväksikäytöstä on historiallisesti keskittynyt nimenomaan yksittäisiin tekijöihin ja hyväksikäyttäjiin, eikä hyväksikäytön lievempiin malleihin ja rakenteisiin näiden takana.241 On helpompi nähdä työperäinen hyväksikäyttö yksittäisten toimijoiden tekoina, kuin osana laajempia hyväksikäytölle mahdollistavia yhteiskuntarakenteita, joihin voidaan lukea työolosuhteiden, lainsäädännön ja maahanmuuton rakenteet.242 Rikosten tekijät eivät itse luo kyseisiä rakenteellisia haavoittuvuuksia, jotka mahdollistavat hyväksikäytön.243 Rikosten tekijät voivat jopa argumentoida toimivansa vain sääntöjen mukaisesti ja pyrkivänsä kilpailuetuun työntekijöiden hyödyntämisellä sekä puolustautua sillä, että rikkomukset ovat vain yksittäisten tekijöiden aikaansaannoksia eivätkä sikäli osa laajempia ongelmia.244 Lisäksi ulkomaalaisten työntekijöiden tilannetta usein heikentää heidän kielitaidottomuutensa ja ymmärryksensä esimerkiksi työolosuhteiden heikkoudesta.245 Ulkomaalaisten hyväksikäytön uhrien elinolosuhteet ovat usein kytkeytyneet hyväksikäyttäjään, eikä heillä esimerkiksi ole kontakteja työn ulkopuolella.246 Hyväksikäytön spektriin voidaan lukea myös eräänlaiset harmaan alueen menettelyt, kuten pitkät työtunnit tai joustavat sopimukset, jotka mahdollistavat yrittäjyyden riskin siirtämisen osin työntekijöiden harteille.247 Davies toteaa, että mikäli vähemmän vakaviin hyväksikäytön muotoihin, kuten alipalkkaukseen ei puututa riittävästi, avaa se tien myös vakavimpien hyväksikäytön muotojen muodostumiseen.248 Lainsäätäjä ei välttämättä aina näe tarvetta puuttumiseen jos 238Könönen 2012, s.237; Ks. KKO:2022:2, jossa hovioikeus oli kyseisen tapauksen aikaisemmassa käsittelyvaiheessa todennut, että passien ja lentolippujen haltuunottoa pidetään asianomistajien A:sta riippuvaisen ja turvattoman aseman kannalta olennaisena toimena. 239 Ollus 2014, s.35. 240 Ks. Hyväksikäytöstä Ruotsissa: Vogiazides – Hedberg 2013, s.209. 241 Scott 2017, s.230; Davies 2020, s.70. 242 Davies 2020, s.72; Davies – Ollus 2019. s.87; s.91. 243 Davies 2020, s.72. 244 Davies 2020, s.72; Davies – Ollus 2019, s,91; Ks. Auvinen – Polo – Juntti, Yle, 3.9.2024. 245 Davies – Ollus 2019, s.73; Vogiazides, Hedberg, 2013, s.215. 246 Ollus 2014, s.31. 247 Davies – Ollus 2019, s.88. 248 Davies 2020, s.82. 32 työntekijät suvaitsevat kyseisiä olosuhteita.249 Haavoittuvaisessa asemassa olevat työntekijät harvoin hakeutuvat avun piiriin lievissä hyväksikäyttötapauksissa.250 Lainsäädännölliset väliintulot myös lievempiin hyväksikäytön muotoihin voivat estää haitallisempien hyväksikäytön käytäntöjen syntymistä.251 Osa ulkomailta tulleista työntekijöistä ei uskalla kyseenalaistaa kohtaamiaan menettelyitä, koska heidän palkkansa ja elinkeinonsa riippuvat esimerkiksi poiminnasta saatavista tuloista.252 249 Ibid. 250 Vogiazides – Hedberg 2013, s.217. 251 Davies 2020, s.82. 252 Vogiazides – Hedberg 2013, s.218–219. 33 3 Tutkimusasetelma 3.1 Tutkimuskysymykset ja niiden tausta Tässä tutkimuksessa selvitän vuonna 2021 voimaan tulleen marjalain sisältöä, lainvalmisteluprosessia sekä sidosryhmäkuulemisia. Tutkimukseni voidaan nimetä empiiriseksi oikeussosiologiseksi tutkimukseksi, jossa havainnoidaan oikeuden ja yhteiskunnallisten ilmiöiden välistä suhdetta.253 Tutkimukseni muodostaa myös lainsäädäntötutkimuksellista tietoa, erityisesti yksittäisen lakihankkeen lainvalmistelun kuulemisen onnistumisesta.254 Tarkastelen ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa osana marjalain yhteiskunnallista kontekstia. Lopuksi analysoin kyseisen taustan ja kriittisen kriminologian käsitteiden avulla lainsäätäjän roolia poimijoiden oikeudellisen aseman aikaansaamiseen. Marjanpoiminta on tutkimuskirjallisuudessa hyvin vähän tutkittu aihe. Suureksi osaksi tietopohjaa marjanpoiminnasta on edistetty viranomaisaloitteisesti tehdyillä selvityksillä.255 Suomessa on kuitenkin tutkittu esimerkiksi maanomistajien suhtautumista poimijoihin ja jokaisenoikeuteen, mutta itsessään poimijoiden oikeudellista asemaa käsittelevää tutkimusta on tehty hyvin vähän.256 Sen sijaan Ruotsissa poimijoiden oikeudellista asemaa ja hyväksikäyttöä on tutkittu laajemmin.257 Kaiken kaikkiaan marjalain valmistelua käsittelevää tutkimusta ei ole tehty eikä lainvalmistelun onnistumista ole tutkimuskirjallisuudessa juuri pohdittu, vaikka marjalain voimassaoloaikana alan ongelmista on uutisoitu varsin kattavasti.258 Marjalailla pyrittiin ratkaisemaan alan ongelmia ja parantamaan poimijoiden oikeudellista asemaa, mutta tästä huolimatta alalla on syntynyt ihmiskauppaepäilyjä ja epäilyjä oikeudenloukkauksista. Lainsäätäjä on koko ulkomaalaisten marjanpoimijoiden Suomeen tulon ajan luottanut sääntelyssä vahvasti yrityslähtöiseen itsesääntelyyn, jota seurasi marjalain astetta velvoittavampi sääntely. Marjalaista huolimatta poimijoiden työoikeudellinen asema ei ole rinnasteinen esimerkiksi kausityötä marjatiloilla tekeviin ulkomaalaisiin nähden.259 Tutkimus tarkastelee marjanpoimijoiden oikeudellisen aseman eri ulottuvuuksia, kuten hyväksikäytön riskiä ja ei-työntekijyyttä. Käsittelen sidosryhmien 253 Ks. Alvesalo-Kuusi – Ervasti, 2006, s.15. 254 Ks. Tala 2005, s.4. 255 Tällaisia selvityksiä ovat esimerkiksi Rantanen – Valkonen 2011, Wallin 2014, Busk ja muut. 2024. 256 Ks. esim. Richards – Saastamoinen 2010; Peltola ja muut, 2014. 257 Ks. esim. Hedberg – Axelsson - Abella 2019; Vogiazides – Hedberg, 2013. 258 Ks. Auvinen, 22.9.2024. 259 He 169/2024 vp, 4-luku; Könönen 2012, s.232. 34 näkemyksiä kyseisistä ulottuvuuksista. Kyseistä ilmentää tutkimukseni lainvalmistelun kuulemiseen keskittyvä empiirinen osio, jonka avulla osoitan sidosryhmien näkemyksiä suhteessa toteutuneeseen oikeustilaan. Nämä taustat osoittavat ilmeisen tutkimusaukon. Lisään keskusteluun myös kriittisen kriminologian käsitteet valtion ja yritysten yhteisrikollisuus sekä sallimisen regiimit osaksi tutkimuksen ajatuspohjaa. Näitä käsitteitä hyödyntävää kriittistä kriminologista tutkimusta ei ole tehty marjanpoimijoiden oikeusasemaan liittyen. Kyseiset kriminologiset käsitteet otetaan tutkimuksessa osaksi myös hyväksikäytölle alttiin aseman rakentumista eli kehitän käsitteiden soveltuvuutta myös ihmiskauppaa lievempiin hyväksikäyttötilanteisiin soveltuviksi. Ihmiskauppaa ja työperäistä hyväksikäyttöä on tutkittu varsin laajasti monen muun alan kontekstista.260 Kyseisenlaiset tutkimukset toimivat analogisesti myös marja-alan hyväksikäytön tutkimuksen tukena. Marja- alan sääntely asettaa kuitenkin aihepiirille erilaisen kehikon ja taustan. Normatiivisena tutkimuskysymyksenä tarkastelen marjalain sidosryhmäkuulemisten onnistumista ohjeisiin verrattuna. Tutkimuskysymykseni on: Miten kuulemista koskevia lainvalmistelun ohjeita noudatettiin marjalain kuulemismenettelyissä? Tämän kysymyksen aineistona toimii kuulemisvaihetta käsittelevät lainvalmisteluasiakirjat ja hyödynnän tätä aineistoa tarkastellessani lainvalmistelun kuulemismenettelyn ohjeita. Kyseinen normatiivinen osio taustoittaa marjalain sidosryhmäkuulemisia ja johdattaa empiiristen tutkimustulosten pohdintaa kohden luoden kuvan marjalain kuulemisen onnistumisesta. Tätä tutkimuskysymystä analysoin luvussa 4.1 ennen empiiristen osioiden käsittelyä. Empiirisinä tutkimuskysymyksinä tarkastelen sidosryhmien näkemyksiä marjalain vaikuttavuudesta poimijoiden oikeudelliseen asemaan sekä lainvalmisteluvaiheen että jälkikäteisarvioinnin kuulemiskierroksilla. Tutkin ensinnäkin, millaisia vaikutuksia sidosryhmät arvioivat marjalailla olevan poimijoiden oikeudelliseen asemaan? Toiseksi tutkin jälkikäteisarvioinnin kuulemismenettelyn sidosryhmälausuntoja hyödyntämällä millaisia vaikutuksia sidosryhmät arvioivat marjalailla olleen poimijoiden oikeudelliseen asemaan? 260 Ks. esim. Ollus – Jokinen 2024; Davies 2017. 35 Kyseisiä tutkimuskysymyksiä olen taustoittanut ajatuspohjan avulla ensinnäkin tarkastellen marja-alan sääntelykehikkoa ja poimijoiden oikeudellista asemaa. Tässä keskeisenä taustana toimii erityisesti poimijoiden oikeudellinen asema ei-työntekijöinä. Toiseksi olen taustoittanut lainvalmisteluun liittyvää tutkimusta, joka tukee empiiristä analyysiäni ja normatiivista pohdintaa kuulemismenettelyn onnistumisesta. Kolmanneksi taustoitin työperäisen hyväksikäytön tutkimusta, valtion ja yritysten yhteisrikollisuus sekä sallimisen regiimit - käsitteitä, jotka auttavat analysoimaan marjalailla luodun sääntelykehikon mahdollisia taustoja. Taulukko 1. Tutkimuskysymykset, aineisto ja menetelmät Tutkimuskysymys Aineisto Menetelmä Normatiiviset tutkimuskysymykset Miten kuulemista koskevia lainvalmistelun ohjeita noudatettiin marjalain kuulemismenettelyissä? Kuulemisvaihetta käsittelevät lainvalmisteluasiakirjat Normatiivinen teoriasidonnainen analyysi Empiiriset tutkimuskysymykset Millaisia vaikutuksia sidosryhmät arvioivat marjalailla olevan poimijoiden oikeudelliseen asemaan? Marjalain lainvalmisteluvaiheen sidosryhmäkuulemisen lausunnot Laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi Millaisia vaikutuksia sidosryhmät arvioivat marjalailla olleen poimijoiden oikeudelliseen asemaan? Marjalain jälkikäteisarvioinnin sidosryhmäkuulemisen lausunnot Laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi 3.2 Empiiriset aineistot Empiirinen aineisto koostuu ensinnäkin marjalain lainvalmisteluvaiheen sidosryhmäkuulemisen lausunnoista (32 kpl) sekä marjalain jälkikäteisarvioinnin sidosryhmäkuulemisen lausunnoista (13 kpl). Kyseisten aineistojen sisältöä kuvataan normatiivisen tutkimuskysymyksen tarkastelun yhteydessä luvussa 4.1. Empiirisenä aineistona käytettävä lainvalmisteluvaiheen lausuntojen aineisto on kerätty hyödyntäen lakitutka.fi-sivustoa, jossa on kerätty yhteen paikkaan lainvalmisteluvaiheen lausunnot.261 261 Alvesalo-Kuusi ja muut. 2022. 36 Lisäksi olen tarkistanut lakitutkan hakutulokset etsien myös hankeikkuna- sekä lausuntopalvelu-sivustoilta lainvalmisteluvaiheen lausunnot ja varmistanut löydettyjen aineistojen oikean määrän ja sisällön. Jälkikäteisarvioinnin lausunnot olen pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriöstä, sillä kyseiset dokumentit eivät olleet julkisesti esillä. Kyseiset aineistot eivät ole kuitenkaan salassa pidettäviä, joten niiden käyttöön ei liity tutkimuseettisiä ongelmia salassapidon osalta. Aineistonkeruumetodi on näin ollen varmistanut tutkimukseen sisältyvän aineiston oikeellisuuden ja keruun toistettavuuden. Aineiston keräämistä ja läpikäyntiä olen toteuttanut koodaamalla lausunnot Nvivo- sovelluksella, joka on laadulliseen tutkimukseen tarkoitettu koodaamisapuväline. Kyseisen sovelluksen käyttö mahdollisti analysoitavan aineiston keruun ja jäsentelyn yhteen paikkaan. Tämä minimoi tutkijan inhimillisten virheiden mahdollisuutta koodien ollessa yhdessä paikassa samaan aikaan nähtävillä. Systemaattisen koodaamisen tarkoituksena Eskolan ja Suorannan mukaan pilkkoa aineisto helpommin hahmotettaviin osiin.262 Empiirisien aineistojen laadullisen tutkimuksen kannalta on tärkeä myös tehdä mahdollisimman tarkka rajaus.263 Rajasin empiiriset aineistot lainvalmisteluvaiheen sidosryhmäkuulemiseen sekä jälkikäteisarvioinnin kuulemiseen. Tuon tutkimuksessa esille vain lausunnonantajien taustaorganisaatiot enkä yksittäisten lausunnonantajien nimiä. Tämä on osa lausuntojen tarkastelun tutkimuseettisyyttä.264 Tutkittavaan empiiriseen aineistoon ei liity myöskään yksityisyyden suojaan liitännäisiä tutkimuseettisiä seikkoja, sillä aineisto on kaikille saatavilla ja julkista. Lausuntojen julkisuuden takia analysoin empiiristä aineistoa säilyttäen kunkin lausunnonantajan organisaation nimen näkyvissä tutkimuksessa. 3.3 Tutkimusmenetelmät Tutkimuskysymykseen marjalain lainvalmistelun ja jälkikäteisarvioinnin kuulemismenettelyjen onnistumisesta vastaan valtioneuvoston laatimien kuulemisen ohjeiden avulla. Kyseinen menetelmä on normatiivinen eli vertailen käytännössä ohjeiden soveltumista toteutuneeseen tilanteeseen eli kuulemiseen. Käytän siis kuulemisen ohjeita analyysikehikkona, jonka toteutumista vertailen marjalain kuulemiseen. Kuulemisen ohjeet 262 Eskola – Suoranta 2008, s.154. 263 Ibid. s.64. 264 Tuomi – Sarajärvi 2013, s.22. 37 eivät luonnollisesti ole lakien tasoisia normeja, mutta näiden normatiivista luonnetta hyödyntäen voin verrata rationaalisen lainvalmisten mallin mukaista kuulemismenettelyä marjalain kuulemiseen. Näin ollen tutkimusote on tässä tutkimuskysymyksessä teoriasidonnainen. Empiiristen aineistojen analyysimetodina tutkimuksessani toimii laadulliseen tutkimukseen kuuluva sisällönanalyysi. Ensimmäisessä vaiheessa päätin, mikä kyseisessä aineistossa kiinnostaa ja valitsin käsiteltävän aineiston. Seuraavaksi kävin läpi aineiston ja erotin sekä merkitsin asiat, jotka sisältyvät tutkimusrajaukseen, muut jätin pois tutkimuksesta. Tämän jälkeen kokosin merkityt asiakokonaisuudet yhteen, jonka jälkeen teemoittelin ne.265 Laadullinen sisällönanalyysi on tekstianalyysiä, jossa etsitään tekstistä merkityksiä, joita tuon tutkimuksessa esille eri teemojen avulla.266 Teemoittelun tarkoituksena on hahmottaa, mitä kustakin teemasta on sanottu.267 Teemoittelussa aineistosta nostetaan esiin tutkimustehtävän kannalta keskeisiä asiakokonaisuuksia ja usein esiintyviä tyypillisiä piirteitä. 268 Olen teemoittelua tehdessäni noudattanut pääpiirteittään Braun ja Clarken kuusiportaista teemoittelun etenemismallia. Mallin mukaan ensin tutustutaan perusteellisesti aineistoon.269 Luin tutkielmani aineiston moneen otteeseen ja pyrin muodostamaan syvällisen käsityksen aineiston sisällöstä ja laajuudesta. Toisessa vaiheessa loin alustavat koodit.270 Tämän jälkeen etsin mahdollisesti tutkimuskysymyksiini sopivia koodeja järjestelmällisesti aineistosta ja koodasin tutkimuskysymyksiini ja rajaukseeni sopivat koodit Nvivo-ohjelmiston avulla. Kolmannessa vaiheessa etsin teemoja koodeista.271 Tässä vaiheessa ryhmittelin koodit erilaisten teemojen alle ja hahmottelin koodien samankaltaisuuksia. Neljänneksi tarkastelin ja arvioin teemoja suhteessa koodattuun aineistoon.272 Pohdin teemojen loogisuutta sekä johdonmukaisuutta ja lopulta vähensin teemojen määrää neljästä kolmeen. Viidennessä vaiheessa nimesin ja määrittelin teemat.273 Tässä vaiheessa pyrin sisäistämään teemojen ydinsisällön ja lyhensin teemojen nimet sopimaan tutkimukseni aihepiiriin. 265 Tuomi – Sarajärvi 2013. s.91–92. 266 Ibid. s.104. 267 Ibid. s.93. 268 Juhila 2021. Teemoittelu-luku. 269 Braun – Clarke 2006, s.87 270 Ibid. s.88. 271 Ibid. s.89. 272 Ibid. s.91. 273 Ibid. s.92. 38 Tällaisen prosessin päätteeksi syntyi tutkimukseni empiirinen tulososio. Lausuntojen teemoittelu sai aikaan sen, että empiiristen tutkimushavaintojeni käsittely on aineistolähtöistä luokittelua, jolloin aineistoa jäsennellään nimenomaan aineistosta esille nousseiden teemojen perusteella.274 Toisin sanoen empiirinen analyysini etenee teemojen sisältöjen kautta eli aineisto ohjaa tutkimukseni analyysin tekemistä. Aineiston teemoittelu on näin ollen tehty riippumatta tutkimukseni ajatuspohjasta ja teoretisoinneista. Tutkimuksessani teoria toimii sekä keinona että päämääränä. Yhtäältä teoria toimii tutkimuksessani keinona siten, että edellisessä luvussa käsiteltävät ajatuspohjat ja teoretisoinnit auttavat kuvaamaan marjanpoimijoiden oikeudellisen tilaan kytkeytyviä haasteita kuten ei-työntekijyyttä ja hyväksikäytön riskiä. Tämä mahdollistaa tutkimustulosten esittämisen yhdessä teoretisointien kanssa. Toisaalta teoria toimii myös tutkimuksen päämääränä siten, että tutkin valtion ja yritysten yhteisrikollisuus ja sallimisen regiimit - käsitteiden soveltuvuutta osaksi marjanpoiminta-alaa ja marjalain lainvalmistelua. Näin kehitän kyseisiä käsitteitä marja-alan kontekstissa. Olen aineistoa analysoidessani ottanut huomioon myös sen, että kahden eri empiirisen aineiston, lainvalmisteluvaiheen kuulemisen sekä jälkikäteisarvioinnin kuulemisen, välillä on kulunut noin kaksi vuotta aikaa ja sidosryhmien näkemykset ovat voineet kyseisellä aikavälillä muuttua tai täsmentyä. Näin ollen olen käyttänyt samankaltaista menetelmää ja lähestymistapaa molempien ajallisesti eroavien aineistojen koodaamiseen. Kyseisenlainen lähestymistapa mahdollistaa ylipäätään systemaattisen analyysin käyttämisen osana laadullista tutkimusta.275 274 Ks. Ervasti 2022, s.156. 275 Ks. Ervasti 2021, s.155. 39 4 Tutkimustulokset 4.1 Marjalain sidosryhmäkuulemiset ja niiden onnistuminen 4.1.1 Sidosryhmät marjalain lainvalmisteluvaiheen kuulemisessa Kaikkiaan marjalain sidosryhmäkuulemisessa annettiin 33 lausuntoa, joista yhdessä todettiin, ettei sidosryhmällä ollut lausuttavaa, joten tarkastelen tässä tutkimuksessa 32 annettua lausuntoa.276 Lausunnonantajat luokiteltiin sidosryhmien edustamien organisaatioiden mukaan.277 Suurimpaan lausujaryhmään kuuluivat julkisen sektorin toimijat 18 (kpl). Taulukko 2. Lausunnonantajat lainvalmistelun kuulemisessa Julkisen sektorin toimijat 18 (kpl) Ministeriöt 6 Maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö, ympäristöministeriöt Työ- ja elinkeinotoimistot 4 Pohjois-Pohjanmaan Työ- ja elinkeinotoimisto, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto, Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto, Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset 2 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kunta-alan toimijat 1 Tunturi-Lapin Yhteistoiminta-alue Muut viranomaiset 5 Ruokavirasto, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Maahanmuuttovirasto Yksityisen sektorin toimijat 3 (kpl) Alan yritykset 3 Polarica Marjahankinta Oy, Marja-Bothnia Berries Oy Ltd, Arctic International Oy Kolmannen sektorin toimijat 7 (kpl) 276 Ahvenanmaan maakuntahallitus antoi lausunnon, jossa se ilmaisi, ettei sillä ole asiasta lausuttavaa. Tästä syystä lausunto ei kuulu tutkimuksen materiaaliin, eikä sitä lasketa mukaan listauksiin. 277 Ks. taulukko 1; kuva 1; kuva 2. 40 Työmarkkinajärjestöt 2 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Luonnontuoteyrittäjien etujärjestöt 3 Arktiset aromit ry, Elintarviketeollisuusliitto ry:n Luonnontuoteteollisuusyhdistys LTTY, Suomen luontoyrittäjyysverkosto Muut kolmannen sektorin etujärjestöt 2 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Rikosuhripäivystys278 Muut lausunnonantajat 4 (kpl) Tutkimusorganisaatiot 1 Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI Maaseutupolitiikan yhteistyöhankkeet 1 Maaseutupolitiikan työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla -verkosto Thaimaan viranomaiset 1 Thaimaan Suomen suurlähetystö (The Royal Thai Embassy) Yksityishenkilöt 1 Yksityishenkilö Kuva 2. Lausuntovaiheen lausunnonantajat (N=32) 278 Rikosuhripäivystyksen toimintaa tukee oikeusministeriö, mutta rikosuhripäivystyksen koordinaatiovastuu on Suomen mielenterveys ry:n vastuulla, joten tulkitsen rikosuhripäivystyksen tässä kolmannen sektorin toimijaksi. Ks. Mieli ry. 1 1 1 1 1 2 2 2 3 3 4 5 6 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunta-alan toimijat Tutkimusorganisaatiot Maaseutupolitiikan toimijat Thaimaan viranomaiset Yksityishenkilöt Muut kolmannen sektorin etujärjestöt ELY-keskukset Työmarkkinajärjestöt Alan yritykset Luonnontuoteyrittäjien etujärjestöt Työ- ja elinkeinotoimistot Muut viranomaiset Ministeriöt 41 Kuva 3. Lausuntovaiheen lausunnonantajien edustamat sektorit Lausunnonantajat olivat hyvin suurelta osin viranomaisia, ja tämä näkyy luonnollisesti lausuntojen sisällössä. Lisäksi myös yksityisen sektorin ääni tuli varsin laajasti kuuluviin.279 Kaiken kaikkiaan kahdeksan lausunnonantajaa oli joko yrityksiä tai yrittäjien etuja edistäviä yhteisöitä.280 Poimijoita edustavia toimijoita ei kuultu ollenkaan. Poimijat ovat esimerkki hiljaisesta ryhmästä, jolla ei ole omaa organisoitua etujärjestöä.281 Tällaiset eturyhmättömät ja hiljaisessa asemassa olevat ryhmät jäävät usein lainvalmistelussa aliedustetuiksi, kun vahvemmat ja äänekkäämmät sidosryhmät pitävät painokkaasti omia puoliaan lausuntokierroksilla.282 Ulkomaalaisilla hiljaisilla toimijoilla on harvoin asemansa, kielitaitonsa tai Suomen oikeusjärjestelmän tuntemuksen puitteissa todellista mahdollisuutta vaikuttaa lausuntokierroksilla.283 Thaimaan suurlähetystö sekä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä olivat kuitenkin organisaationsa roolinsa takia lausumassa myös poimijoiden etujen puolesta.284 Lisäksi työntekijöiden oikeuksia ajava ammattiliitto SAK ajaa työntekijöiden asiaa ja näin ollen tulkitsen heidän olevan välillisesti poimijoiden etujen ajamisen puolella.285 Kyseinen ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että marjalailla ei tehty 279 Ks. Kuvat 2. ja 3. 280 Polarica Oy, Marja-Bothnia Berries Oy Ltd, Arctic International Oy, EK, MTK, Arktiset aromit ry, Luonnontuoteteollisuusyhdistys LTTY, Suomen luontoyrittäjyysverkosto. 281 Hiljaisista toimijoista ks. SILE-hanke; Vanto ja muut 2025. 282 Vesa ─ Kantola 2016, s.71. 283 Ks. Vanto ja muut 2025; SILE-hanke, ei-kansalaiset. 284 Thaimaan suurlähetystö ajaa yleisesti valtionsa ja sen kansalaisten etuja, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on osa maahanmuuttovirastoa ja sen tarkoituksena on nimensä mukaisesti auttaa ihmiskaupan uhreiksi joutuneita tai sellaista epäileviä henkilöitä. 285 SAK edustaa työmarkkinajärjestönä työntekijöitä, joita poimijat eivät ole, eli sikäli kyse ei ole suorasta edustuksesta suhteessa marjanpoimijoihin. 56 % 9 % 22 % 13 % Julkinen sektori Yksityinen sektori Kolmas sektori Muut 42 poiminnasta työsuhteessa tapahtuvaa toimintaa, eivätkä SAK tai muutkaan ammattiliitot olleet tällöin varsinaisesti osallisia poimijoiden näkökulmasta. Toisin kuin poimijat, marjayritykset ovat olleet hyvin aktiivisia omien etujensa ajajia. Marjayrityksillä voidaan ajatella olevan myös lobbausvaltaa ja heidän asemansa alalla on varsin vahva. Marjalakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan, että laki on valmisteltu yhteistyössä muun muassa alan yritysten kanssa.286 Lainvalmistelussa tulisi kuitenkin pitää huolta tasavertaisesta mahdollisuudesta vaikuttaa lain sisältöön.287 Marja-alalla oli käytössä vuodesta 2014 vuoteen 2021 asti viranomaisten ja poimintayritysten välinen aiesopimusmenettely, jolla pyrittiin solmimaan alan toimintatapoja yhteisesti (ks. luku 2.1). Aiesopimusmenettely mahdollisti yrityksille suoran osallistumisen oman toimialansa käytäntöjen ja toiminnan sääntelyyn. Menettelyssä solmittiin sopimuksia, joita yritykset sitoutuivat noudattamaan. Kyseisenlaisessa menettelyssä yritysten asema oli keskeinen, sillä sopimukset allekirjoitettiin nimenomaan heidän ja viranomaisten välillä.288 Näin ollen on luontevaa, että yrityksillä oli tarve osallistua myös marjalain valmisteluun. Kyseinen kaksikantainen aiesopimusmenettely ilmentää marjayritysten historiallisesti vahvaa asemaa marja-alan sääntelyyn ja toimintatapojen muodostamiseen. Hieman kärjistäen voidaan sanoa vastakkain olevan heikko ja yhdistymätön marjanpoimijoiden sektori sekä vahva ja melko järjestäytynyt yrittäjien sektori. Kyseinen epätasapaino voidaan havaita myös edellä esitetyistä lausunnonantajien rooleja ilmentävistä kuvista ja taulukosta.289 Tämä voidaan nähdä osaksi episteemistä epätasa-arvoa, jolloin syntyy tilanne, jossa tietyn ryhmän näkemykset marginalisoidaan tai suljetaan ulos esimerkiksi juuri lainvalmistelussa.290 Lisäksi syksyllä 2024 käräjäoikeus tuomitsi työ- ja elinkeinoministeriön marjalain valmistelusta vastanneen virkamiehen törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta (tuomio ei ole kirjoitushetkellä vielä lainvoimainen).291 Kyseinen rikostutkinta ei liity suoraan marjalain valmisteluun, mutta tämä herättää kysymyksiä lainvalmistelun 286 HE 42/2021 vp, 1.2-luku. 287 Ks. Säädösvalmistelun kuulemisopas. 288 Aiesopimus viisumivelvollisten maiden kansalaisten metsämarjanpoimintaan liittyvistä toimintatavoista,18.12.2014. 289 Ks. Kuvat 2 ja 3. 290 Dotson 2012, s.24. 291 Valtioneuvoston uutinen 31.10.2024; Heikkinen ja muut. 3.11.2024. 43 neutraaliudesta. Virkamiehen tuomio liittyi juuri marjayrityksen toimitusjohtajalta saatuun lahjaan.292 4.1.2 Sidosryhmät marjalain jälkikäteisarvioinnin kuulemisessa Jälkikäteisarviointi toteutettiin eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuman velvoittamana.293 Valiokunta edellytti marjalain valiokuntakäsittelyn yhteydessä, että hallitus seuraa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta annetun lain vaikuttavuutta ja antaa asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä. 294 Jälkikäteisarvioinnin toteuttaminen toteutettiin sidosryhmiä kuulemalla.295 Kyseinen jälkikäteisarviointi annettiin eduskunnan työelämä- ja tasa- arvovaliokunnalle 22.12.2022. Lausuntokierros sidosryhmille järjestettiin syyskuussa 2022. Sidosryhmistä 25 antoi lausunnon aiheesta. Tosin kahdeksan sidosryhmää ilmoitti, ettei niillä ole asiasta lausuttavaa tai riittävästi tietoja.296 Lausuntojen kokonaismäärä on kuitenkin 13, koska Maaseudun Työnantajaliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitto sekä Suonenjoen Seudun Marjanviljelijäin yhdistys antoivat asiasta yhteislausunnon.297 Kyseiset 17 lausunnonantajaa jakautuivat lausunnonantajien roolien perusteella seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 3. Lausunnonantajat jälkikäteisarvioinnissa Julkisen sektorin toimijat 8 (kpl) Ministeriöt 4 ulkoministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinotoimistot 2 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Kainuun työ- ja elinkeinotoimisto Muut viranomaiset 2 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto298, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 292 Heikkinen ja muut. 3.11.2024. 293 TyVM 5/2021 vp─ HE 42/2021 vp. 294 Ibid. 295 VN/23842/2022. 296 Ibid. 297 Lasken kyseiset maataloustuottajien etujärjestöt mukaan taulukkoon ja kuviin, sillä he ovat yhteisestä lausunnosta huolimatta erillisiä lausunnonantajia. 298 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto oli laadittu yhteistyössä muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden kanssa. Lasken kuitenkin tämän yhteislausunnon yhdeksi lausunnonantajaksi. 44 Kolmannen sektorin toimijat 9 (kpl) Työmarkkinajärjestöt 1 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Luonnontuotealan etujärjestöt 2 Elintarviketeollisuusliitto ry:n Luonnontuoteteollisuusyhdistys LTTY, Arktiset aromit ry, Maataloustuottajien etujärjestöt 5 Maaseudun Työnantajaliitto MTA, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Förbund SLC, Hedelmän ja marjanviljelijäin liitto HMML ja Suonenjoen Seudun Marjanviljelijäin yhdistys SSMY (yhteinen lausunto)299 Muut kolmannen sektorin etujärjestöt 1 Rikosuhripäivystys Kuva 4. Jälkikäteisarvioinnin lausunnonantajat (N=17) Yksityisen sektorin edustajia ei jälkikäteisarvioinnin lausuntokierroksella kuultu. Toisaalta yritysten etuja valvovat kolmannen sektorin toimijat osallistuivatkin kuulemiseen tuoden esille myös alan yrittäjien näkemyksiä.300 Poimijoiden näkemyksiä lain toimivuuteen ei kuultu eli myös jälkikäteisarvioinnissa kuuleminen oli varsin viranomaispainotteinen. Lainvalmisteluvaiheen kuulemiseen verrattuna kuulemiseen eivät osallistuneet muun muassa 299 Kyseessä on yhteislausunto, joten lasken tämän yhdeksi lausunnoksi, mutta seuraavassa taulukossa ja seuraavassa kuvassa nämä lausunnonantajat lasketaan erillisinä mukaan, sillä lausunnonantajat hahmotetaan tässä kokonaismäärässä. 300 Aktiset aromit ry, Elintarviketeollisuusliitto ry:n Luonnontuoteteollisuusyhdistys LTTY. 1 1 2 2 2 4 5 0 1 2 3 4 5 6 Työmarkkinajärjestöt Muut kolmannen sektorin etujärjestöt Muut viranomaiset Työ- ja elinkeinotoimistot Luonnontuotealan etujärjestöt Ministeriöt Maataloustuottajien etujärjestöt 45 tutkimusorganisaatiot tai Thaimaan viranomaiset. Jälkikäteisarvioinnissa lausuntoja pyydettiin nimenomaan viranomaisilta ja kolmannen sektorin suurehkoilta toimijoilta eli yrittäjät ja poimijat oli jätetty lausuntopyynnön ulkopuolelle.301 4.1.3 Kuulemisen ohjeiden noudattaminen marjalain kuulemismenettelyissä Seuraavaksi käsittelen sekä lainvalmisteluvaiheen kuulemisen että jälkikäteisarvioinnin kuulemismenettelyn onnistumista verrattuna säädösvalmistelun kuulemisen ohjeisiin. Marjalain luonnos hallituksen esityksestä oli lausuntokierroksella 29.12.2020 – 5.2.2021, eli lausuntoaika oli 5 viikkoa ja 3 päivää. Kyseiseen aikaan sijoittui myös vuodenvaihde eli lyhyt yleinen lomakausi. Näin ollen marjalain kuulemisen ajankohta oli hankala ja lausuntoaika sidosryhmille hieman lyhyempi kuin vähimmäisvaatimukset edellyttävät. Lisäksi lausunnoilla olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi tai sen lausuntopyynnössä ei ole perusteltu yksityiskohtaisesti, miksi lausuntoaika on ohjetta lyhyempi.302 Näin ollen kuulemisen ajoittaminen oli hieman epäonnistunutta verrattuna rationaalisen lainvalmistelun ihanteen mukaisesti toteutuvaan lainvalmisteluun. Lausuntovaiheen kuuleminen oli kuultujen julkisen sektorin toimijoiden määrässä varsin kattava (18 kpl). Lisäksi yksityisen sektorin lausunnonantajien sekä kolmannen sektorin yrityskentän etujärjestöjen edustus oli varsin laajaa (8 kpl). Nämä toisaalta osoittavat, että lausuntoja pyydettiin varsin laajalla otannalla lain ollessa ensimmäinen alaa käsittelevä laki. Tulkintani mukaan marja-alan ympärille ei ollut muodostunut yrityskenttää lukuun ottamatta vakiintunutta lausujakaartia. Sikäli marjalain sidosryhmäkuuleminen vaikutti olleen suurien sidosryhmien kuulemisen osalta onnistunut. Suuret sidosryhmät kuten keskeiset täytäntöönpanoviranomaiset sekä ministeriöt oli paikannettu sidosryhminä onnistuneesti. Toisaalta kuulemisoppaassa korostetaan, että on tärkeä pohtia myös sitä, että onko jokin keskeinen ryhmä jäämässä kuulemisen ulkopuolelle siitä syystä, että sitä ei olla pystytty ennalta määrittelemään tai ryhmän varsinainen tavoittaminen on hyvin vaikeaa.303 Marjalain kuulemismenettelyssä on käynyt juuri kyseisen mukaisesti. Poimijoita ei ole lainvalmistelumateriaalien mukaan kuultu lausuntovaiheessa tai myöskään muuten lainvalmistelun aikana esimerkiksi kuulemistilaisuuksin tai komiteaosallistumisin. Kyseinen 301 VN/23842/2022. 302 Lausuntopyyntö VN/28915/2020. 303 Säädösvalmistelun kuulemisopas 2.2.3-luku. 46 seikka asettaa lain kuulemisen onnistumisen kyseenalaiseksi. Organisoitumattomien ja vain lyhyen aikaa maassa oleskelevien poimijoiden kuuleminen voi olla toisaalta viranomaisille haasteellista. Tämä haaste ei kuitenkaan oikeuta jättämään heitä kokonaan lainvalmistelun kuulemisen ulkopuolelle. Toki teoriassa poimijoilla olisi ollut mahdollisuus lausua esityksestä, mutta suomen kieltä osaamattomien poimijoiden todellinen mahdollisuus osallistua lausuntokierrokselle oli tulkintani mukaan vain teoreettinen. Marjalakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että lakia on valmisteltu yhteistyössä oikeusministeriön, ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön, Suomen Bangkokin edustuston, Elintarviketeollisuusliitto ry:n Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen sekä alan yritysten kanssa. Kyseinen lause tukee kuulemisoppaan ohjetta osallistumisen monipuolisuuden edistämisestä, eli tulkitsen kyseisen sidosryhmien osallistamisen olevan lähtökohtaisesti kuulemisen onnistumista tukeva seikka.304 Kyseiset sidosryhmät ovat tämän lausuman perusteella osallistuneet lainvalmisteluun myös aikaisemmassa vaiheessa kuin muut sidosryhmät ja saaneet sikäli mahdollisesti etua aikaisemmalla vaikuttamisella verrattuna vasta lausuntovaiheessa kuultuihin sidosryhmiin. Tämä syventää entisestään kuilua ryhmittäytyneen yrityskentän ja yhdistymättömän ”työntekijäkentän” ─ eli poimijoiden ─ välillä lainvalmistelun osallistamisessa. Marjalain kuulemisen lausuntopyynnöstä ilmeni helposti ymmärrettävästi esitysluonnoksen tausta, aikataulu, yhteyshenkilöt sekä tavoitteet. Sidosryhmät vastasivat lausuntokierroksella yksittäisten kysymysten sijaan lausuntopyyntöön ohjauksella: ”Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään”.305 Lausuntopyynnössä oli kuitenkin säädösvalmistelun kuulemisoppaan vaatimat vähimmäisvaatimukset eli tulkintani mukaan lausuntopyyntö täytti kuulemisen ohjeet varsin hyvin ja oli näin ollen onnistunut. Marjalain lausuntovaihe ajoitettiin sellaiseen vaiheeseen, jossa luonnos hallituksen esitykseksi ei ollut vielä täysin valmis.306 Lopullisessa marjalain hallituksen esityksessä todetaan, että monia lausunnoissa ilmenneitä seikkoja otettiin jatkovalmistelussa huomioon ja muutettiin lausuntokierroksen perusteella.307 Lisäksi lausuntojen näkemyksiä, joita ei otettu huomioon, 304 Säädösvalmistelun kuulemisopas 1.5-luku. 305 Lausuntopyyntö VN/28915/2020. 306 Tämä ilmenee vertailemalla luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi jokamiehenoikeuden nojalla luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä lopullista marjalain hallituksen esitystä (He 42/2021 vp), joka on täydentynyt huomattavasti laajemmaksi jatkovalmistelussa. 307 He 42/2021 vp, 6.1-luku. 47 oli perusteltu.308 Tämä puoltaa kuulemisoppaan vaatimuksien täyttämisen onnistumista, mikäli ei oteta kriittisesti kantaa siihen, keiden sidosryhmien näkemykset otettiin todellisuudessa huomioon. Marjalain jälkikäteisarviointi toteutettiin eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan velvoittamana ja sitä varten järjestettiin kuulemiskierros syyskuussa 2022. Lausuntoja antoi 25 lausunnonantajaa, joista vain 17 antoi muun vastauksen kuin ettei heillä ole asiassa kommentoitavaa. Sidosryhmäkuuleminen ei siten ollut valmisteluvaiheen laajuinen. Toisaalta kyseinen arviointi toteutettiin, kun laki oli ollut voimassa vain kaksi keruukautta. Kyseinen aika on niin lyhyt vaikutusten arvioinnille, että on varsin ymmärrettävää, että monet sidosryhmät eivät pystyneet kertomaan näkemyksiään lain vaikuttavuudesta. Mielestäni on erittäin positiivista, että sidosryhmäkuuleminen lain vaikuttavuudesta järjestettiin ja monia sidosryhmiä osallistettiin lain vaikutusten selvittämiseen. Sidosryhmät toivat varsin monia uusia havaintoja lain vaikutuksista lainsäätäjän tietoon.309 Tämä puoltaa mielestäni jälkikäteisarvioinnin onnistumista ja myös kuulemisen tavoitteiden osittaista täyttymistä. Tämän takia pidän erityisen positiivisena ja merkittävänä sitä, että marjalain jälkikäteisarviointi toteutettiin sidosryhmien kuulemisen avulla. Kyseinen osallistaminen lisää lainvalmistelun ja arvioinnin läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja asiantuntemusta.310 Jälkikäteisarvioinnissa tunnistettiin myös sääntelyn muutostarve ja lisäksi tietopohjan voidaan tulkita lisääntyneen.311 Alan yrityksiä ei jälkikäteisarvioinnissa kuultu, mikä oli huomattava muutos lausuntovaiheen kuulemiseen nähden. Tosin alan yritysten etuja ajavaa yhdistystä kuultiin myös jälkikäteisarvioinnissa.312 Jälkikäteisarvioinnissa toistuu se, ettei poimijoita edustavia tahoja tai poimijoita kuultu lain vaikuttavuudesta. Haavoittuvaisessa asemassa olevien kuuleminen voi edellyttää erityisjärjestelyitä, mutta keskeisten ryhmien osallistamiseen olisi kiinnitettävä huomioita myös jälkikäteisarvioinnin kuulemisessa.313 Kyseinen poimijoiden kuuleminen olisi avartanut lain todellisia vaikutuksia juuri lain kohderyhmän näkökulmasta. Poimijoiden 308 Ibid. 309 Ks. VN/23842/2022, 2.4.1-luku; 2.4.10-luku. 310 Säädösvalmistelun kuulemisopas 1.2-luku. 311 VN/23842/2022. Ks. myös. Knap ym. 2023, s. 7. 312 Arktiset aromit ry. 313 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:50. s.23. 48 kuulematta jättäminen siis puhuu kuulemisen osittaisen epäonnistumisen puolesta myös jälkikäteisarvioinnin kuulemisessa. Toisaalta poimijoiden kanssa asioineet Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä sekä rikosuhripäivystys pystyivät tuomaan kuulemisessa välillisesti joidenkin poimijoiden näkemyksiä osaksi jälkikäteisarviointia.314 Eräänlaisen kuulemistilaisuuden järjestäminen poimijoille myös jälkikäteisarvioinnissa olisi mahdollistanut paremman kuulemisen onnistumisen poimijoiden näkökulman huomioon ottamisen avulla. Tämä olisi edellyttänyt resursseja vaativia erityisjärjestelyjä, mutta olisi toisaalta antanut lainsäätäjälle merkityksellistä tietoa lain toimivuudesta ja vaikuttavuudesta juuri poimijoiden asemaan. Marjalain jälkikäteisarvioinnin kuulemisen ajoittamista ei voida käsitellä samankaltaisesti kuin lausuntovaiheen, vaan kuuleminen toteutettiin täyttämään eduskunnan vaatimus. Näin ollen kuuleminen ajoitettiin ajankohdalle ennen selvityksen antamisen määräajan umpeutumista. Sidosryhmät, joilta pyydettiin lausuntoja, olivat lähtökohtaisesti lausuntoja lainvalmisteluvaiheessa antaneet suuret ryhmät eli kuuleminen onnistui ainakin suurten julkisen sektorin toimijoiden tunnistamisessa.315 Kaiken kaikkiaan sidosryhmien kuuleminen sekä lainvalmisteluvaiheessa että jälkikäteisarvioinnissa oli pääsääntöisesti onnistunutta, vaikka lausuntoaika olikin hieman edellytettyä lyhyempi. Suuret julkiset toimijat tunnistettiin varsin hyvin ja osallistaminen oli vakiintuneiden järjestöjen osalta onnistunutta sekä lainvalmisteluvaiheen että jälkikäteisarvioinnin kuulemismenettelyissä. Merkittävänä puutteena näen marjanpoimijoiden kuulemisen sivuuttamisen ja heidän kuulematta jättämisen. Marjalain kuulemismenettelyiden ei voida tulkita näin ollen onnistuneen kaikilta osin keskeisen lain kohderyhmän kuulematta jättämisen takia. 4.2 Sidosryhmien näkemykset lainvalmisteluvaiheessa Tässä alaluvussa tarkastelen lausunnonantajien näkemyksiä marjalain lainvalmisteluvaiheen kuulemisessa. Tarkastelen sitä, millaisia havaintoja sidosryhmät tekivät lain vaikuttavuudesta marjanpoimijoiden oikeudelliseen asemaan. Lausuntojen kohteena oli lainvalmisteluvaiheessa 314 Ks. VN/23842/2022, 2.4.6-luku. 315 Ks. Taulukot 2 ja 3. 49 ollut hallituksen esityksen luonnos. Lopullinen hallituksen esitys täydentyi lausuntojen perusteella.316 Tunnistin sidosryhmäkuulemisesta 3 teemaa, joita olivat 1. Vaikutukset yleisesti poimijoiden oikeudelliseen asemaan,317 2. Vaikutukset poimijoiden ansioihin ja keruuansioiden maksamiseen, sekä 3. Vaikutukset poimijoiden ihmiskaupan riskiin. Näiden teemojen alle olen jakanut lausunnonantajien näkemyksiä mahdollisista vaikutuksista poimijoiden asemasta kytkeytyen kyseisiin teemoihin. Teemoja käsittelen yksitellen seuraavissa alaluvuissa. Analysoin kyseisten tutkimustulosten ja teemojen havaintoja tutkimuksen viidennessä luvussa. 4.2.1 Vaikutukset yleisesti poimijoiden oikeudelliseen asemaan Osa lausunnonantajista lausui varsin selvästi, että kerääjien oikeusasema vahvistuisi marjalailla merkittävästi.318 Sosiaali- ja terveysministeriö tosin lisäsi, että laissa ehdotetut sanktiot säännösten rikkomisesta olisivat varsin lieviä.319 Suomen luontoyrittäjäverkoston ja maaseutupolitiikan osaaminen ja työllisyys -verkoston mukaan aiesopimuksen muuttaminen säädösperusteiseksi lisäisi alan toimintatapojen velvoittavuutta ja helpottaisi valvontaa ja näin ollen selkeyttäisi myös laiminlyöntien seuraamuksia.320 Rikosuhripäivystyksen mukaan esitysluonnos ei parantaisi kerääjien tosiallista mahdollisuutta saada oikeusturvaa kohtaamissaan ongelmissa eikä lakiesitys näin ollen helpottaisi kerääjien asemaa hyväksikäyttötilanteissa eikä näin tosiasiassa parantaisi kerääjien oikeudellista asemaa.321 Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnon mukaan lainsäädännön myötä luonnontuotteiden kerääjien asema säilyisi osin epäselvänä yrittäjän ja työntekijän välimaastossa.322 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) ja yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä marjanpoimijoiden asema olisi uudistuksenkin jälkeen osittain epäselvä sijoittuen juuri 316 He 42/2021 vp, 6.1-luku. 317 Oikeudellinen asema mielletään tässä laajasti, vaikka käsittelenkin monesti poimijoiden ei-työntekijyyttä osana poimijoiden oikeudellista asemaa. 318 Ks. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, yhdenvertaisuusvaltuutettu lausunnot lainvalmisteluvaiheen kuulemisessa. 319 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 320 Suomen luontoyrittäjyysverkoston lausunto lainvalmisteluvaiheessa; Maaseutupolitiikan Osaaminen ja työllisyys -verkoston lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 321 Rikosuhripäivystyksen lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 322 Yhdenvertaisuusvaltuutettu lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 50 yrittäjyyden ja työntekijyyden välimaastoon.323 Heidän mukaansa ulkomailta tulevien poimijoiden oikeudellista asemaa kuitenkin parannettaisiin ja ihmiskaupan piirteitä estettäisiin lailla.324 MTK piti ongelmallisena sitä, että lailla käytännössä vahvistetaan lakitasolla ulkomaalaisten ”kausityöntekijöiden” kategoria, jossa poimijat olisivat lähempänä työsuhdetta kuin omatoimisesti maastossa liikkuvia marjanpoimijoita. Sen mukaan työsuhteisuus yksinkertaistaisi järjestelmää.325 Myös Thaimaan suurlähetystö ilmaisi kritiikkinsä työoikeudellisen aseman muuttumattomuuteen toteamalla, että vaikka lain sisältö koskee nimenomaan thaipoimijoita laki ei muuttaisi tai selventäisi poimijoiden työoikeudellista asemaa työsuhteiseksi, eikä toisaalta myöskään selventäisi koordinaattorien roolia osana poimijoiden Suomeen saapumista.326 SAK lausui, että se piti huolestuttavana sitä, että ilman työsuhteeseen liittyvää turvaa luonnontuotteiden keräilijöiltä puutuisi oikeus myös työterveyshuoltoon. Työnantajan olisi järjestettävä työsuhteessa oleville työntekijöilleen lakisääteiset ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Pandemia-aikana tämä olisi SAK:n mukaan tärkeätä myös tartuntariskien vähentämiseksi ja tartuntaketjujen katkaisemiseksi.327 Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto lausui, että ehdotetun lain toteuttaminen ja tulkinta tulisi olemaan haastavaa sen vuoksi, että lakiehdotuksessa sekoittuvat kerääjien yrittäjätyyppisesti toimiminen ja työsuhteessa työskentely.328 Sen mukaan poimijalle tulisi nykyistä laajemmat oikeudet vaikuttaa ja päättää mm. työskentelynsä ajasta, paikasta ja keräämiensä luonnontuotteiden myynnistä, mutta myös kerääjän Suomeen kutsuneen yrityksen velvollisuudet voidaan tulkita työnantajan direktio-oikeuteen kuuluviksi seikoiksi.329 Eroavan näkemyksen antoi tosin Lapin työ- ja elinkeinotoimisto, joka totesi, että poimijoiden jättäminen työsuhteen ulkopuolelle nimenomaan mahdollistaisi keräämisen säilyttämisen jokaisenoikeuteen kuuluva toimintana.330 323 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 324 Ibid. 325 Ibid. 326 Thaimaan suurlähetystön lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 327 SAK:n lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 328 Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 329 Ibid. 330 Lapin työ- ja elinkeinotoimiston lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 51 4.2.2 Vaikutukset ansioihin ja keruuansioiden maksamiseen Ulkoministeriö piti hyvänä asiana sitä, että laki vaikuttaisi poimijoiden ansioihin parantavasti, koska rekrytointimaksujen ja välityspalkkioiden laskuttaminen poimijoilta kiellettäisiin.331 Oikeusministeriön mukaan jäisi epäselväksi, kuinka tehokkaasti maksun perimisen kieltoa voitaisiin valvoa ja siirtyisivätkö kyseiset kustannukset vain muunlaisiksi kuluiksi tai matalimmiksi palkoiksi poimijoille?332 SAK näki, että rekrytointiin liittyvien kustannusten perimisen kielto vaikuttaisi konkreettisesti kerääjien oikeusasemaan parantavasti.333 Pohjois- Suomen aluehallintovirasto tosin huomautti, että esityksen mukaan olisi vaarana, että käytännössä kulujen veloittaminen voisi siirtyä ulkomaisille välittäjille tai koordinaattoreille.334 Samoilla linjoilla oli myös maa- ja metsätalousministeriö, jonka mukaan uusi laki ei estäisi välikäsiä jatkamasta aiemman kaltaisia kulujen veloitusmenettelyjä poimijoilta, mikäli välikäsillä tarkoitetaan esimerkiksi ulkomaisia välittäjiä.335 Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän mukaan velvoite maksaa kerääjien ansiot ennen maasta poistumista ei poistaisi sitä tosiseikkaa, että ansioita olisi mahdollista maksaa edelleen juuri ennen kuin kerääjä poistuu maasta. Tällöin olisi edelleen mahdollista, että kerääjälle jäisi hyvin vähän tai ei lainkaan aikaa reagoida tai selvittää mahdollisesti virheellisesti viime tipassa maksettuja ansioita vielä Suomessa ollessaan.336 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toi lausunnossaan esiin ongelmia, jotka liittyivät keruuansioiden maksamisen valvontaan. Se totesi, että velvollisuutta maksaa kerääjän kaikki keruuansiot ennen maasta poistumista olisi hyvin vaikea valvoa, koska kerääjillä ei lähtökohtaisesti ole pankkitiliä ja palkat maksetaan käteisellä. Aluehallintoviraston mukaan olisi vaikea varmistaa käytännössä sitä, että palkat on maksettu ennen kerääjän maasta poistumista. Asiassa olisi luotettava lähinnä ostajan antamiin selvityksiin, jos kerääjiä ei ehdittäisi haastatella ennen heidän lähtöään.337 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto lausui lisäksi, että ehdotetun 7 §:n ansioiden maksamisen ja maksukieltojen noudattamisen valvonta tehtäisiin ostajan toimittamien asiakirjojen perusteella jälkikäteen. Tällä olisi vaikutusta ainoastaan tuleviin viisumien myöntämisiin. 331 Ulkoministeriön lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 332 Oikeusministeriön lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 333 SAK:n lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 334 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 335 Maa ja metsätalousministeriön lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 336 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 337 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 52 Näin ollen mahdolliset ongelmat ansioiden maksamisesta eivät ratkeaisi kuluvan poimintakauden aikana.338 Samankaltaisen huomion esitti myös Keski-Suomen Työ- ja elinkeinotoimisto, joka totesi, että todellisuudessa lakia rikkovien ostajayritysten toimintaan voitaisiin puuttua käytännössä vasta seuraavalla poimintakaudella.339 Kyseistä velvoitetta maksaa ansiot ennen poimijan poistumista Suomesta myös vastustettiin. Alan yritys totesi, että vaatimus ansioiden maksamisesta ennen poimijan maasta poistumista olisi ongelmallinen yritysten toiminnalle, sillä yritysten olisi vaikeampi periä poimijoilta kustannuksia toteutuneista kuluista heidän poistuttua maasta.340 4.2.3 Vaikutukset ihmiskaupan riskiin Rikosuhripäivystys esitti lausunnossaan huolen kerääjien riippuvaisesta asemasta yrityksiin. Sen mukaan lakiesityksessä ei eritellä, miten varmistetaan, että kerääjä saa tarvittavan tiedon oikeuksistaan sekä mahdollisuuden ottaa yhteyttä neuvoviin ja oikeusturvaa antaviin tahoihin ymmärtämällään kielellä. Rikosuhripäivystys piti lausunnossaan kerääjiä juuri kielitaitonsa ja heille yrittäjiltä annettavan majoituksen ja ansion perusteella riippuvaisessa asemassa yrityksiin nähden. Näin on etenkin silloin, kun kerääjän paluulippu kotimaahan on ostettu tietylle päivälle eikä sitä voi aikaistaa. Monissa tapauksissa kerääjällä olisi maksettavanaan matkajärjestelyistä koituneet kulut, jotka voivat olla paikalliseen tulotasoon nähden mittavat. Tällaisessa tilanteessa lailla säädettävä mahdollisuus palautteen antamisesta yrityksille sekä toimivaltaisille viranomaisille voisi vain jäädä teoreettiseksi, mikäli sille ei luoda kohderyhmän kannalta saavutettavaa mallia.341 Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI muistutti lausunnossaan, että työperäinen hyväksikäyttö on kokonaisuus, jossa työntekijöiden tietämättömyyttä ja riippuvuutta käytetään hyväksi. Tämän johdosta hyväksikäyttöä olisi tarkasteltava työnteon olosuhteiden ohella ottamalla huomioon myös poimijoiden majoitus ja kuljetus sekä pidettävä huolta näiden riittävästä valvonnasta.342 Samaisen poimijoiden aseman kokonaisuuden riittävän valvonnan tarpeen toi esille myös rikosuhripäivystys.343 Yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tavoin, että lainsäädäntö itsessään ei estäisi 338 Ibid. 339 Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 340 Marja-Bothnia Berries Oy Ltd:n lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 341 Rikosuhripäivystyksen lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 342 HEUNI:n lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 343 Rikosuhripäivystyksen lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 53 ihmiskaupan toteutumista, mutta sääntely olisi askel oikeaan suuntaan. Lisäksi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä totesi, että esitetyillä säädöksillä olisi kuitenkin kerääjien eritasoista hyväksikäyttöä ja sen riskiä sekä jopa ihmiskauppaa ennaltaehkäisevä vaikutus. Lisäksi auttamisjärjestelmä lausui, että vaikka kerääjät eivät jatkossakaan olisi työsuhteisia, asettaisi esitetty lainsäädäntö nykyistä selkeämmät raamit luonnontuotteiden ostajien toiminnalle ja kerääjien asemalle.344 4.3 Sidosryhmien näkemykset jälkikäteisarvioinnissa Olen teemoitellut edellisen luvun kaltaisesti jälkikäteisarvioinnin sidosryhmäkuulemisen lausunnoista kolme toistuvaa teemaa. Näitä olivat 1. Vaikutukset yleisesti poimijoiden oikeudelliseen asemaan, 2. Vaikutukset ansioihin ja keruuansioiden maksamiseen, sekä 3. Vaikutukset ihmiskaupan riskiin. Näitä tarkastellaan seuraavissa alaluvuissa. 4.3.1 Vaikutukset yleisesti poimijoiden oikeudelliseen asemaan Osa lausunnonantajista näki jälkikäteisarvioinnissa lailla olleen positiivisia vaikutuksia poimijoiden asemaan sekä suoraan että välillisesti. Elintarviketeollisuusliiton mukaan uusi laki on ollut parannus aiempaan tilanteeseen, sillä lailla vahvistettiin juridisesti eri osapuolten velvollisuudet ja oikeudet. Myös viranomaisvalvonnan uskottiin tehostuneen ja muuttuneen suunnitelmallisemmaksi.345 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto näki luonnontuotekeruualan toimijan velvollisuuksien kirjaamisen parannuksena aiempaan, sillä se mahdollistaa paremman puuttumisen väärin toimivan keruualan toimijan käytäntöihin.346 Alan yritysten etujärjestö Arktiset aromit ry lausui lain vaikuttaneen päällisin puolin positiivisesti ja vähentäneen negatiivisia yhteydenottoja poimijoilta.347 SAK piti tärkeänä, että lakiin lisättiin vaatimus luonnontuotekeruualan toimijoiden taloudellisesta luotettavuudesta ja hyvästä velvoitteidenhoidosta. Muutoksen katsottiin selvästi vaikuttaneen luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturvaan. SAK huomautti, että ulkomaalaiset luonnontuotteiden kerääjät ovat käytännössä monella tavalla sidoksissa luonnontuotekeruualan toimijaan, jonka takia onkin tärkeää, että toimija on 344 Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 345 Elintarviketeollisuusliiton lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 346 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 347 Arktiset aromit lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 54 luotettava ja siten pystyy vastaamaan velvoitteistaan kerääjiä kohtaan.348 Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston mukaan laki näyttää parantaneen ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa ja tasapuolistaneen luonnontuotealalla toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia. Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston tietoon ei ollut tullut ulkomaalaisten oikeudelliseen asemaan liittyviä rikkomuksia tai epäkohtia. Sen näkökulma suurimmat epäkohdat ovat poistuneet uuden lainsäädännön myötä.349 Toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa on lain voimassaollessa havaittu varsin paljon puutteita lain noudattamisessa.350 Aluehallintovirastot huomauttavat, että ne ovat valvonnassaan havainneet toimijoiden käyttävän koordinaattoria käytännön toiminnan toteuttamiseen ja näin ulkoistaneen vastuitaan siten, ettei koordinaattori ole yhtiön palveluksessa ja jää näin ollen ulos työsuojeluviranomaisen valvonnasta. Tämä lisää aluehallintovirastojen mukaan kerääjien hyväksikäytön riskiä.351 Työsuhteisuuden puute nähtiin osassa lausunnoissa edelleen ongelmana. SAK lausui, että ongelmana on edelleen se, että luonnontuotteiden kerääjän ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisena yrittäjänä omalla liiketoimintavastuullaan, ja siksi heidän oikeudellinen asemansa on lainsäädännön näkökulmasta pitkälti sääntelemätön352 4.3.2 Vaikutukset ansioihin ja keruuansioiden maksamiseen Keruuansioiden maksamisessa oli ollut lausuntojen mukaan valvontavaikeuksia. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto lausui, että ansioiden maksaminen vasta kerääjien maasta poistuessa heikentää väärinkäytösten havaitsemista, koska käytännössä ansioiden valvontaa voidaan tehdä vasta kerääjien lähtiessä pois maasta tai näiden jo lähdettyä. Sen mukaansa kerääjillä on hyvin lyhyt aika ilmoittaa mahdollista ongelmista. Lisäksi kerääjät eivät Pohjois- Suomen aluehallintoviraston mukaan ole perillä ansioiden seurannasta, koska yritysten seurantajärjestelmät eivät aina ole selkeitä. Kerääjille on myös hyvin usein epäselvää kuinka suuria todelliset kulut tulevat olemaan. Kerääjiltä veloitetaan hyvin paljon erilaisia päivittäisiä kuluja sekä matkaan liittyviä kuluja. Tapa maksaa kulut vasta lähtiessä sitoo kerääjät yhteen toimijaan.353 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto huomautti lisäksi, että marjalaki ei 348 SAK:n lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 349 Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 350 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 351 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 352 SAK:n lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 353 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 55 määrittele kerääjien minimiansioiden vähimmäistasoa mitenkään, toisin kuin aiemmin sovelletussa aiesopimuksessa.354 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan aluehallintovirastojen valvonnassa on havaittu, että kerääjillä ei useinkaan ole tosiasiallista mahdollisuutta myydä luonnontuotteita muille tahoille. Toimijoilla on usein samat hinnat eikä alueella välttämättä ole muita ostajia. Lisäksi poimijoiden leirit ovat usein syrjäisillä alueilla, eikä kerääjillä ole kielitaitoa eikä paikallistuntemusta.355 Valvonnassa on myös havaittu toimijoiden edustajien, koordinaattoreiden tai leirien johtohahmojen kieltäneen marjojen myymisen muille tahoille.356 Samanlaisen havainnon teki myös rikosuhripäivystys, joka totesi, että useille poimijoille ei ole kerrottu, että he voivat myydä poimimiansa marjoja kelle tahansa, ja he ajattelevatkin olevansa työsuhteessa toimeksiantajaan.357 Rikosuhripäivystyksen mukaan osalle poimijoista on kerrottu kyseisestä mahdollisuudesta, mutta tosiasiallista mahdollisuutta tähän ei ole ollut pitkän keruupäivän ja kielitaidottomuuden takia.358 4.3.3 Vaikutukset ihmiskaupan riskiin Kaikki lausunnonantajat eivät näe marjalain vaikutuksia kovin positiivisina. Monien sidosryhmien mukaan lailla on ollut riittämätön vaikutus parantaa todellisesti kerääjien asemaa toivotulla tavalla. Rikosuhripäivystys totesi lausunnossaan, että lain toimivuudessa on edelleen paljon ongelmia poimijoiden kannalta. Rikosuhripäivystyksen asiakkaiksi hakeutuneiden poimijoiden näkökulmasta lain tavoite ei ole toteutunut käytännössä ja kerääjän on erittäin vaikea saada oikeutta hyväksikäyttötilanteessa.359 Rikosuhripäivystyksen mukaan sen asiakkaat kokevat pääsääntöisesti olevansa toimeksiantajatahoon tai välittäjäyritykseen työsuhteessa ja pelkäävät rikkoa allekirjoittamiaan ns. laittomiakin sopimuksia. Käytännössä marjoja poimitaankin toimeksiantajatahon ja/tai välittäjäyrityksen ohjauksessa.360 Sen asiakkaat ovat kertoneet, että joissain tilanteissa heitä on kielletty pitämästä vapaapäiviä, tai ainakin niiden pitäminen on mahdotonta siksi, että majoitus- ja 354 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 355 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto jälkikäteisarvioinnissa; Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 356 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 357 Rikosuhripäivystyksen lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 358 Ibid. 359 Ibid. 360 Ibid. 56 muut kulut ovat niin suuret, ettei lepoon ole varaa.361 Rikosuhripäivystyksen lausunnon mukaan osa sen asiakkaiksi tulleista kerääjistä on joutunut allekirjoittamaan kotimaassaan sopimuksen, jossa esimerkiksi kielletään ryhtymästä oikeustoimiin toimeksiantajatahoa vastaan. Rikosuhripäivystys myös totesi, että osaa sen asiakkaita oli uhattu matkustuskielloilla tai ansionmenetyksillä, mikäli he ottavat yhteyttä viranomaisiin.362 Lisäksi rikosuhripäivystys totesi varsin painokkaasti, että oikeusturvakeinojen saavutettavuus on edelleen ongelma luonnontuotekerääjien osalta. Ulkomaalaisen luonnontuotekerääjän käytännön mahdollisuudet saada oikeutta rikos- tai siviilioikeusprosessin kautta ovat sen mukaan rajalliset.363 Tämä johtuu rikosuhripäivystyksen mukaan etenkin siitä, että kerääjille tiedottamisessa heidän oikeuksistaan, kohtuullisista kuluista ja oikeusturvakeinoista luotetaan pitkälti toimeksiantajatahon aktiivisuuteen. Rikosuhripäivystyksen asiakkaiden kokemuksen mukaan käytännön mahdollisuus hakea apua hyväksikäyttötilanteessa on lähes olematon, etenkin kun heillä ei ole toimeksiantajatahon tai muiden hyväksikäytettyjen kerääjien ulkopuolisia, heidän äidinkieltään puhuvia kontakteja Suomessa.364 Rikosuhripäivystyksen mukaan erittäin harva kerääjä uskaltaa tai edes pystyy olemaan oma-aloitteisesti yhteydessä viranomaiseen kertoakseen ongelmista.365 Lisäksi oikeudenloukkauksien riskiin liitännäisesti Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto näki ongelmallisena sen, että marjalaki ei huomioinut sääntelyssä niin sanottua hybridikeräämistä eli sellaista keräämistä, jossa kausityöhön tullut poimija kerää kausityönsä loputtua tai sen ohessa työantajansa lukuun luonnonmarjoja. Tällä tavoin yrityskohtaisia kerääjäkiintiöitä ja viranomaisen valvontaa on voitu sen mukaan kiertää, mikä lisää oikeudenloukkausten tapahtumisen riskiä.366 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä totesi, että auttamisjärjestelmälle syntyneen kuvan perusteella vaikuttaa siltä, että luonnonmarjoja Suomeen poimimaan tuleva ulkomaalainen kantaa edelleen varsin suuren riskin erityisesti sen osalta, minkälaiset ansiot hänelle poimimisesta jää ja kertyykö poimimisansiota tosiasiallisesti ollenkaan.367 Auttamisjärjestelmälle on tullut yhteydenottoja poimijoilta ja heidän apuunsa on ohjautunut 361 Ibid. 362 Ibid. 363 Ibid. 364 Ibid. 365 Ibid. 366 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 367 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 57 marjalain voimaan tulon jälkeenkin luonnonmarjoja poimineita ulkomaalaisia.368 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän saamien tietojen perusteella ainakin joidenkin poimijoiden asumisolosuhteet, poimimisesta saadut ansiot tai niiden tosiasiallinen puute näyttävät osoittavan, ettei lainsäädännöllä ole tosiasiallisesti pystytty turvaamaan ainakaan kaikkien luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa.369 368 Ibid. 369 Ibid. 58 5 Pohdinta Tässä luvussa analysoin edellisessä luvussa esiteltyjä tutkimustuloksia yhdessä tutkimuskirjallisuuden kanssa. Jaottelen tämän luvun alaotsikot edellisen luvun teemojen yhdistävien tekijöiden avulla. Käsittelen näin ollen ensin tuloksia yleisesti poimijoiden oikeudelliseen asemaan liitännäisesti. Seuraavaksi käsittelen havaintoja liittyen poimijoiden ansioihin ja ansiokehitykseen ja viimeiseksi poimijoiden ihmiskaupan riskiin liitännäisesti. Yhdistän tässä luvussa sekä lainvalmistelun että jälkikäteisarvioinnin lausuntojen havainnot samojen alalukujen alle. 5.1 Marjalain riittämätön vaikuttavuus ja poimijoiden ei-työntekijyyden jatkuminen Jo marjalain kuulemisvaiheessa esitettiin epäilyksiä lain riittämättömyydestä parantaa marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa. Tämä oli nähtävissä erityisesti SAK:n, MTK:n sekä Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston lausunnoista, joissa argumentoitiin, että poimijoiden asema jää tulkittavaksi uudenlaiseksi kausityön kategoriaksi, jolloin poimijoilla ei ole työsuhteen tuomaa turvaa.370 Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi, että lainsäädännön myötä kerääjien asema säilyy osin epäselvänä yrittäjän ja työntekijän välimaastossa. Nähdäkseni lainsäädännöllä siis hyväksyttiin poimijoiden asema ei-työntekijöinä. Näin ollen olematon työsuojelu ja sääntelemätön työnteon muoto vahvistettiin lainmukaiseksi ratkaisuksi kyseisellä lailla.371 Tällaisen oikeusaseman vahvistaminen piti ennallaan poimijoiden vastuun poimintamatkan järjestelyjen ongelmista, mahdollisista liikenneturmista sekä sairastumisista tai loukkaantumisista.372 Nämä seikat olivat lainsäätäjällä lausuntokierroksen jälkeen tiedossa, mutta lainsäätäjä ei ryhtynyt toimiin kyseisen aseman selventämiseksi, vaan päinvastoin teki asemasta hyväksytyn lain tasolla. Lausuntokierroksen näkemyksistä on kuitenkin huomattavissa, että monet sidosryhmät myös toivottivat uuden lainsäädännön tervetulleeksi, koska poimijoiden oikeusaseman uskottiin vahvistuvan merkittävästi, ja lain todennäköisesti parantavan marjanpoimijoiden oikeuksien toteutumista.373 Tämä tulkinta voidaan nähdä perusteltuna, sillä ala toimi ennen marjalakia 370 SAK:n, MTK:n, Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston lausunnot lainvalmisteluvaiheessa. 371 Seikkula 2024, s.9. 372 Ks. Wallin 2014, s.12. 373 Ks. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston ja yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnot lainvalmisteluvaiheen kuulemisessa. 59 itsesääntelyn ja yhteissääntelyn voimin. Marjalain uskottiin tuovan alalle lisäturvaa, koska laki asetti alan toimijoiden velvoitteet lain tasolle. Tämä on ymmärrettävä näkemys sidosryhmiltä, sillä alalla vallinnut itsesääntelyn ja yhteissääntelyn välimuoto voi aiheuttaa hallinnollisen ohjauksen heikkoutta, vastuun jakautumista, seuraamusten ja valvonnan heikkoutta sekä läpinäkyvyyden puutetta.374 Näitä itsesääntelyn ja yhteissääntelyn heikkouksia olikin nähtävissä marja-alalla ennen marjalakia.375 Valtiolla oli ennen marjalakia heikompi ohjausvalta alaan. Lisäksi alan toiminnan valvonta oli varsin fragmentoitunutta ilman varsinaista lainmukaista vastuutahoa valvomaan alan toimintaa.376 Kyseisenlaisesta itsesääntelystä ja yhteissääntelystä puuttui lisäksi demokraattista läpinäkyvyyttä. Aiesopimukset olivat lisäksi vain kaksikantaisia yritysten ja viranomaisten välillä solmittuja sopimuksia, joissa esimerkiksi marjanpoimijoilla (tai työntekijöitä edustavilla tahoilla) ei ollut sanavaltaa aiesopimusten sisältöön.377 Lailla myös tuotiin alalle laajemmin ulottuvaa valvontaa ja koordinaatiota aiemman aiesopimuksen kahdenvälisyyden tilalle. Yleistä positiivista suhtautumista tukee myös havainto lausuntoja antaneiden sidosryhmien rooleista, eli suuri osa lausunnonantajista oli viranomaisia tai eturyhmiä, joiden pääasiallinen huolenaihe ei ollut poimijoiden oikeudellisen aseman parantaminen.378 Tulkitsen marjalailla sallitun ei-työntekijyyden mahdollistavan lailla hyväksytyn poimijoiden aseman työmarkkinoiden ulkopuolella. Näin ollen voidaan nähdä poimijat marjalaista huolimatta käsitteen sääntelemätön työvoima (eng: unregulated labour) alaisuudessa.379 Poiminnan voidaan tulkita olevan sääntelemätöntä työtä, vaikka työoikeudellisesti poimintaa ei katsottaisikaan työsuhde-termin määritelmässä työksi.380 Toisaalta kyseinen ei-työntekijyys mahdollistaa sen, että yritykselle ei synny kustannuksia tai velvoitteita esimerkiksi työsuojelusta tai vähimmäispalkasta. Poimijat kantavat lainsäädännöstä huolimatta erittäin suuren riskin omista kustannuksistaan ilman varsinaista työsuhteen tukea ja näin ollen esimerkiksi huonon satokauden sattuessa nimenomaan poimijat kantavat tästä riskin.381 Näin 374 Ayres – Braithwaite 1992, s.138. 375 He 42/2021 vp, 1.1-luku. 376 Tällaiseksi valvonnaksi en tulkitse aiesopimusmenettelyn neuvotteluiden kahden vuoden välein tapahtuvaa konsultaatiota, enkä aiesopimusmenettelyn mahdollistamaa keruukiintiöiden muuttamista. Ks. Aiesopimus viisumivelvollisten maiden kansalaisten metsämarjanpoimintaan liittyvistä toimintatavoista, 18.12.2014. 377 Aiesopimus viisumivelvollisten maiden kansalaisten metsämarjanpoimintaan liittyvistä toimintatavoista, 18.12.2014. 378 Ks. luku tutkimuksen 4.1; taulukko 2; kuvat 2 ja 3. 379 Seikkula 2024, s 9. 380 Ibid. 381 He 169/2024 vp, 2.1.2-luku. 60 ollen monet näennäisyrittäjyyden ja epätyypillisen työn ongelmat heijastuvat myös poimijoiden oikeudelliseen asemaan.382 Tulkitsen lisäksi, että ei-työsuhteisuus voidaan nähdä myös Suomen marja-alan kilpailueduksi. Näin Suomessa toimivien marjayritysten ei ole tarvinnut huolehtia työsuhteisuuteen liittyvien kustannusten ja velvoitteiden täyttämisestä. Ruotsin työntekijyyteen verrattuna alan toiminta on siis ollut Suomessa varsin vapaata, jolloin esimerkiksi työntekijyydestä seuraavia veroseuraamuksia on voitu tehokkaasti välttää.383 Kyseinen havainnollistaa, että yritysten etu poimijoiden kustannuksella voidaan nähdä Suomen kilpailuetuna kansainvälisillä markkinoilla. Väitän, että lausuntojen esille tuomat seikat eivät ole ainoita lainsäätäjän korviin kantautuneita alan epäkohtia. Voidaan mielestäni todeta varsin todennetusti, että jo 2010- luvun alusta asti on ilmennyt myös viranomaistahojen huolta poimijoiden oikeudellisesta asemasta ja sen heikkoudesta.384 Näin osoittavat esimerkiksi vähemmistövaltuutetun vuonna 2009 esille nostamana huoli poimijoiden työolosuhteista, Ihmiskaupparaportoijan suositus työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle ryhtyä toimiin poimijoiden aseman parantamiseksi sekä selvitysmies Wallinin vuoden 2014 raportti, josta ilmenee, että poimijoiden asemaa tulisi suojata paremmin.385 Lainsäätäjällä oli varsin selvä tieto poimijoiden parannetun suojan tarpeesta ilman lausuntokierroksien lausuntojakin. Lisäksi kyseistä tietoa lisäsi marjalain lainvalmisteluvaiheen kuuleminen, josta myös ilmeni ennalta esitetysti huoli poimijoiden epäselvästä asemasta ja suojaamisen riittävyydestä.386 Marjalain lainvalmistelun aloittamisen taustalla olivat hallitusohjelman linjaukset ulkomaalaisten ei-työsuhteisten kausityöntekijöiden aseman turvaamisesta sekä työvoiman maahanmuuttopolitiikan kehittämisestä hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Kyseiset lähtökohdat jäivät lain tavoitteita ja vaikutuksia käsittelevissä luvuissa varsin pieneen rooliin.387 Poimijoiden asemasta huolestuneiden sidosryhmien esittämät näkemykset jäivät laajalti huomioimatta lopullisessa hallituksen esityksessä, ja lain sisältö mukautui suuresti elinkeinoelämän tarpeisiin.388 Marjanpoimijoiden intressit olivat kokonaisuudessaan hyvin 382 Ks. European labour authority 2024. Seikkula 2024. 383 Richards – Saastamoinen 2010, s.302. 384 Ks. Wallin 2014, Rantanen – Valkonen 2011. 385 TyVM 16/2014 vp — K 19/2014 vp; Rantanen – Valkonen 2011; Wallin 2014. 386 Ks. SAKn lausunto lainvalmisteluvaiheessa; Rikosuhripäivystys lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 387 Ks. He 42/2021 vp, 3, ja 4 luvut. 388 Vrt. Marjalain hallituksen esityksen luonnos.28.12.2020 ja He 42/2021vp, 6.1-luku; Ks. Vanto ja muut 2025. 61 heikosti edustettuina marjalain kuulemisessa.389 Kaikkein paras käsitys marjanpoimintatyöstä ja käytännöistä olisi ollut nimenomaan poimijoilla, mutta heitä ei kuultu lainvalmistelussa ja näin ollen heidät sivuutettiin täysin. Jälkikäteisarvioinnin lausunnoissa on myös nähtävissä, että osa sidosryhmistä piti kahden poimintakauden jälkeen kaikesta huolimatta lakia parannuksena aiempaan tilanteeseen, sillä toimijoiden velvoitteet otettiin selkeästi lain tasolle. 390 Erityisesti Arktiset aromit ry näki lain tasapainottavana ja hyvänä ratkaisuna, joka mahdollisti yritystoiminnan jatkamisen miltei aikaisempaan malliin.391 Toisaalta huonosti kohdeltuja poimijoita auttaneet järjestöt näkivät alan toiminnan pääsääntöisesti varsin heikkona. Tätä heijastaa erityisesti rikosuhripäivystyksen ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunnot, joista käy ilmi alan ongelmien jatkuminen. Kyseiset lausunnonantajat käyvät läpi alan ongelmia jopa varsin tarkasti tuoden lainsäätäjälle kattavan kuvan alan ongelmista. Näitä kahta lausuntoa tarkastellessa on otettava huomioon, että lausunnonantajatahoihin ovat lähtökohtaisesti yhteydessä vain sellaiset kerääjät, jotka ovat kokeneet kohdanneensa hyväksikäyttöä tai muuta väärinkohtelua.392 Sikäli siis lausuntokierroksen lausunnoissa lausutut asiat eivät yksiselitteisesti tarkoita alan tilanteen olevan yhtä huono kaikille poimijoille kuin juuri rikosuhripäivystyksen asiakkaille Työ- ja elinkeinoministeriö yritti muuttaa kausityölakia jo vuoden 2023 poimintakaudelle jälkikäteisarvioinnin perusteella.393 Tämä yritys osoittaa, että arvioinnissa ilmenneet puutteet olivat niin vakavia, että lainsäätäjä halusi korjata tilanteen nopeasti. Kyseisen kausityöasetusmuutoksen epäonnistuttua lainsäätäjä ei kuitenkaan ryhtynyt muihin välittömiin toimiin alan ongelmien korjaamiseksi (esimerkiksi marjalakia parantamalla), vaan sen sijaan käynnistettiin uusi selvitys eri sääntelyvaihtoehdoista.394 Kyseinen kausityöasetuksen hylkääminen ja muiden toimien puute olivat vaikuttamassa siihen, että riittämättömäksi todetun marjalain voimassaolo jatkui ja poimijoiden hyväksikäytölle altis asema pysyi ennallaan. Kyseinen oikeustila olisi mahdollisesti jatkunut myös vuoden 2024 keruukaudelle, mikäli ulkoministeriö ei olisi keskeyttänyt Thaimaasta tulevien poimijoiden turistiviisumien 389 Vanto ja muut 2025. 390 Vrt. Itsesääntely ja yhteissääntelyn tutkimukset esimerkiksi Määttä 2009, s.137. 391 Arktiset aromit ry:n lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 392 Ks. He 169/2024 2.1.2-luku. 393 Lausuntopyyntö VN/34927/2022. 394 Ks. Busk ja muut 2024. 62 käsittelyä vuoden 2024 keruukaudelle ja tavallaan puuttunut peliin estämällä alan ongelmien jatkumisen aiemman kaltaisina vuoden 2024 keruukaudella.395 5.2 Poimijoiden ansioiden oletettu kehittyminen Monet lausunnonantajat näkivät mahdolliseksi poimijoiden ansioiden nousun marjalain takia.396 Rekrytointimaksujen ja välityspalkkioiden kiellon voidaan hyvin tulkita olevan poimijoiden asemaa parantava seikka. Toisaalta näiden veloittamisen kieltäminen lähinnä kieltää tietynlaiset jo lähtökohtaisestikin kyseenalaiset kustannukset ja niiden perimisen. Kyse on kuitenkin tärkeästä tekijästä poimijoiden asemassa, sillä lähtökohtaisesti köyhistä maista tulevilla henkilöillä voi olla vaikea päästä maahan ilman apua ja välikäsiä. Tällaiset suhteet voivat hyvin johtaa myös henkilön velkaantumiseen.397 Lisäksi sisäministeriö totesi vuonna 2009, että mitä enemmän rekrytointiprosessissa on eri toimijoita ja välikäsiä sitä todennäköisemmin erilaisia maksuja pyritään keräämään maahan pyrkijältä.398 Kyseisenlaiset rekrytointikustannusten perimiset voidaan nähdä osana työperäisen rakenteellisen hyväksikäytön spektriä ja harmaan alueen toimintoja, joihin oli varsin perusteltua puuttua.399 Toisaalta kyseisten rekrytointikustannusten kielto voidaan tulkita osaksi valtion keinoja puuttua marjalailla työperäiseen hyväksikäyttöön, vaikkakin kieltoa ei oltu hallituksen esityksessä tällä tavoin perusteltu.400 Aluehallintovirastojen huoli siitä, että käytännössä kulujen periminen voi siirtyä ulkomaalaisille toimijoille tai koordinaattoreille, on mielestäni perusteltu.401 Ruotsissa on huomattu, että kansallisesta sääntelystä huolimatta sääntelyä on pystytty kiertämään juuri kansainvälisten koordinaattoreiden avulla.402 Kyseinen näkemys olisikin voitu ottaa tarkempaan käsittelyyn jatkovalmistelussa. Näkemyseroja sidosryhmien välillä aiheutti ansioiden osalta lailla ehdotettu uusi velvoite maksaa ansiot poimijoille ennen kuin he poistuvat maasta.403 Sidosryhmät toivat esille erityisesti tämän käytännön valvomisen vaikeutta sekä epäilyjä käytännön todellisesta toteutumisesta. Kyseinen velvoite voidaan tulkita poimijoiden oikeusturvaa parantavana 395 Ulkoministeriön tiedote 15.3.2024. 396 Ulkoministeriön lausunto lainvalmisteluvaiheessa; SAK lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 397 Könönen 2012, s.237. 398 Sisäministeriö 2009, s.22. 399 Ks. Davies – Ollus 2019, s.88. 400 He 42/2021 vp, 7-luku. 401 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 402 Hedberg – Axelsson – Abella 2019. s.25; s.75. 403 Ks. Marjalaki 7 §. 63 seikkana, joka osaltaan vaikeuttaa yritysten harmaan alueen käytäntöjen, kuten suurten jälkikäteisten välikulujen veloittamista.404 Poimijoiden mahdollisuus myydä marjansa haluamalleen taholle nähtiin hallituksen esityksessä yhtenä poimijoiden ansioiden kasvattamista tukevana seikkana.405 Jälkikäteisarvioinnissa tosin ilmeni, että tämä mahdollisuus on monissa tilanteissa ollut vain teoreettinen ja todellisuudessa toimimaton.406 Nämä seikat puhuvat ansioiden määrän kehittymisen positiivista arvioita vastaan. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän havainto siitä, että poimijat kantavat varsin suuren riskin heille tosiallisesti jäävistä ansioista, osoittaa, että marjalain sidosryhmäkuulemisessa tunnistettiin poimijoiden ansaintamahdollisuuksien kehittymisen epävarmuus.407 Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että huono satokausi vähentää marjojen määrää ja aiheutuu tilanne, jossa kyseiset ulkomailta tulleet poimijat kantavat lähes yrittäjämäisen vastuun ilman turvaa vähimmäisansioista. Poimijoiden ennakoitua huonommat ansiot voivat aiheuttaa heille jopa vaikeuksia maksaa paluunsa kotimaahansa.408 Marjalaki ei siis täysin muuttanut tätä jo ennen marjalakia tiedossa ollutta alan riskitekijää, josta esimerkiksi Lacuna-Richman sekä Wallin mainitsivat jo ennen marjalain voimaantuloa.409 Tämän riskin korjaamisessa marjalaki ei onnistunut – tai yrittänytkään onnistua. Työsuhteessa kyseisenlainen riski siirtyisi yrittäjille, mutta ei-työntekijyydessä riskin kantavat molemmat osapuolet. 5.3 Ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön riski keskeisenä ongelmana poimijoiden oikeusturvassa Rikosuhripäivystyksen ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunnot viittaavat siihen, että poimijoiden kokema kohtelu on saanut lain voimassaolonkin aikana huolestuttavia piirteitä ja jopa työperäiseen hyväksikäyttöön viittaavia kehityskulkuja. Erityisesti rikosuhripäivystyksen lausunto tuo esille monia vakavia näkemyksiä lain toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Rikosuhripäivystyksen lausunto toi esille, että osa poimijoista kokee 404 Ks. Davies – Ollus 2019, s.88. 405 He 42/2021 vp, 4.2.1-luku. 406 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunto jälkikäteisarvioinnissa; Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston lausunto jälkikäteisarvioinnissa; Rikosuhripäivystyksen lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 407 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 408 Ks esim. STT-uutiset, 12.08.2024. 409 Lacuna-Richman 2021, s.101; Wallin 2014, s.12. 64 olevansa työsuhteessa toimeksiantajaan ja toimii tämän lukuun. Tämä viittaa siihen, että vaikka marjalaki ei tehnyt poimijoista työntekijöitä, toimivat poimijat joissain tilanteissa omasta mielestään työntekijän tavoin ilman työntekijyyden takaamia suojakeinoja.410 Kaikki tämä on osa työperäisen hyväksikäytön riskiä ja mielestäni jopa osa harmaan alueen käytäntöjä osana työperäisen ihmiskaupan spektriä. Lisäksi rikosuhripäivystyksen havainto poimijoiden rajallisista mahdollisuuksista saada oikeutta antaa vahvoja viitteitä siitä, että marjalaki ei käytännössä parantanut kaikkien poimijoiden turvaa hyväksikäyttöä ja epäasiallista kohtelua vastaan.411 Kirjoitushetkellä valmistelussa olevaa kausityölain muutokseen tähtäävää hallituksen esitystä voidaan tulkita siitä näkökulmasta, että lainsäätäjä myöntää marjalain epäonnistuneen poimijoiden aseman riittävässä parantamisessa ja ihmiskaupan riskin vähentämisessä.412 Esityksessä todetaan: (O)n jo vuosien ajan ollut selvää, että turistiviisumilla maahantulo merkitsee heikompia mahdollisuuksia puuttua hyväksikäyttöriskiin verrattuna työperusteisiin maahantulolupiin.413 Kyseinen lause asettaa kyseenalaiseksi marjalailla valitun sääntelyratkaisun, sillä poimijoiden hyväksikäytön riski on ollut tiedossa jo 2010-luvun puolivälistä lähtien ilman, että alalle olisi säännelty työsuhteeseen perustuvaa mallia hyväksikäytön estämiseksi.414 Rikosuhripäivystys piti lausunnossaan kerääjiä kielitaitonsa ja heille yrittäjiltä annettavan majoituksen ja ansion perusteella riippuvaisessa asemassa yrityksiin nähden.415 Poimijoiden yrityksistä riippuvainen asema on yksi työperäiselle hyväksikäytölle altistava seikka.416 Kyseistä riippuvuutta ilmentää erityisesti poimijoiden saapuminen maahan usein lainarahoituksella ansioiden perässä. Kyseisten ansioiden tienaaminen riippuu yritysten järjestämästä työstä ja heiltä saatavista tuloista. Poimijat ovat lausuntojen perusteella varsin riippuvaisia yritysten järjestämästä työstä ja tuloista ilman minkäänlaisia takuita riittävistä ansioista tai vähimmäispalkoista.417 Ihmiskaupparikokseen syyllistyvä voi käyttää varsin hienovaraisia keinoja saattaakseen uhrin riippuvaiseen asemaan.418 Kyseinen riippuvainen 410 Rikosuhripäivystyksen lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 411 Ibid. 412 Ks. HE 169/2024 vp, 1.1; 1.2-luvut. 413 Ibid. 5.1.1-luku. 414 Ks. Wallin 2014; Rantanen – Valkonen 2011. 415 Rikosuhripäivystyksen lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 416 Ollus, 2014, s. 31; s. 45–47. 417 Ks. esim. Rikosuhripäivystyksen lausunto lainvalmisteluvaiheessa. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 418 Kimpinmäki 2021, s.790; LaVM 15/2014 vp, s.3. 65 asema voikin liittyä esimerkiksi velkaantumiseen, asumiseen, matkustusasiakirjojen pois ottamiseen, taloudelliseen tilanteeseen tai ulkomaalaisuuteen.419 Kyseiset riskitekijät ovat aktualisoituneet marja-alan hyväksikäyttöepäilyissä marjalain sääntelystä huolimatta.420 Hyväksikäytön spektriin voidaan lukea myös eräänlaiset harmaan alueen menettelyt, kuten pitkät työtunnit tai joustavat sopimukset, jotka mahdollistavat yrittäjyyden riskin siirtämisen osin työntekijöiden harteille.421 Tällaista harmaan alueen toimintaa tapahtuu marja-alalla ja marjalaki mahdollisti sen, että osa poimijoista tekee todella pitkiä päiviä ja kantaa vastuun esimerkiksi huonosta satokaudesta.422 Marjalain epäonnistumisen puolesta puhuvat myös käynnissä olevat ihmiskauppaoikeudenkäynnit, joissa syytetään kahta marja-alan yritystä törkeistä ihmiskaupparikoksista. Vaikka nämä vuoden 2022 poimintakaudelta ilmenneet marja-alan ihmiskauppaepäilyt ovat vasta oikeuskäsittelyssä, voidaan marja-alan hyväksikäyttöä pohtia myös jo ilmenneiden haasteiden pohjalta osana hyväksikäytön spektriä. Yksittäiset ihmiskauppasyytteet eivät toisaalta itsessään tarkoita alan täyttä toimimattomuutta, mutta toisaalta mahdollistavat myös vähemmän haitallisten toimintojen tarkastelun osana alan toimimattomuutta. Poimijoiden olematon työoikeudellinen suojelu, ei-työsuhteisuus, kielitaidottomuus, suhde heidät Suomeen kutsuneisiin yrityksiin sekä riskin kantaminen huonosta satokaudesta ovat kaikki hyväksikäytölle altistavia tekijöitä, joihin lainsäätäjä ei ole puuttunut. Kyseisiin riskitekijöihin puuttumatta jättäminen avaa oven (jos ei aina ihmiskaupalle) ainakin harmaan alueen käytännöille ja hyväksikäytölle, jonka näen olevan osa poimijoiden oikeudellisen aseman ongelmallisuutta.423 Kaikkia käsiteltyjä marja-alan lausunnoissa havaittuja ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön riskin tekijöitä marja-alalla voidaan tarkastella sallimisen regiimit -käsitettä mukaillen. Whyte esittää käsitteen nimenomaan siltä pohjalta, että kapitalistisessa järjestelmässä lainsäätäjä asettuu sellaiseen väliin, jossa sen pitää yhtäältä huolehtia lakien toimivuudesta sekä toisaalta varmistaa, että teollisuuden pyörät pysyvät pyörimässä.424 Tällä symbioottisella suhteella valtio joutuu varmistamaan myös talouden toiminnan lainsäädännöllään ja näin ollen sallimaan ylipäätään yritysmuotoisen toiminnan.425 Marja- 419 Kimpinmäki 2021, s.791; Ylinen ym. 2020, s.14; Könönen 2022. 420 Ks. Auvinen – Polo – Juntti, 3.9.2024. 421 Davies – Ollus 2019, s.88. 422 Ks. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunto jälkikäteisarvioinnissa; rikosuhripäivystyksen lausunto jälkikäteisarvioinnissa; STT-uutiset, 29.6.2024. 423 Ks. Davies 2020, s. 82. 424 Whyte 2014, s.240; Bernat – Whyte 2017, s.77. 425 Whyte 2014, s.243-244. 66 alalla valtio sallii ensinnäkin yritystoiminnan, jossa tuotteita (eli marjoja) kerätään jokaisenoikeudella muiden omistamasta maasta elinkeinotoimintaa varten. Toiseksi valtio sallii yritystoiminnan, jossa yllä kuvattua toimintaa tulevat tekemään ulkomaalaiset poimijat, joilla ei ole kielitaitoa tai välttämättä kykyä saada oikeutta epäkohtien syntyessä. Lisäksi valtio sallii sen, että poimijat ovat vailla työsuhteen tuomaa turvaa ja riittäviä suojamekanismeja ihmiskaupan riskiksi joutumista vastaan. Bernatin ja Whyten esittämän laajennetun sallimisen regiimit -käsitteen esille tuomia tuotannollisia ja rakenteellisia ongelmia voidaan analysoida marja-alan kontekstissa. Marja- alalla on tuotannollisia rakenteellisia tekijöitä, jotka voivat luoda tilanteen, jossa sääntely ei ole pelkästään puutteellista, vaan myös aktiivisesti ylläpitää hyväksikäyttöä osana normaalia liiketoimintaa. Tällaisia rakenteellisia seikkoja marja-alalla ovat esimerkiksi ei-työsuhteisuus, jolloin poimijoilta puuttuvat keskeiset työntekijän oikeudet, sekä riippuvuus yrityksistä, jolloin poimijat ovat Suomessa ollessaan hyvin riippuvaisia yrityksiltä saatavista ansioista sekä majoituksesta. Lisäksi tuotanto perustuu siihen, että ulkomaiset poimijat tekevät työtä, jota suomalaiset eivät suostu tekemään nykyisillä palkoilla ja olosuhteilla. Lisäksi valtio näyttää priorisoineen yrityksiä miellyttävällä sääntelyllä marja-alan taloudellisia hyötyjä hyväksikäytön riskin torjunnan kustannuksella.426 Näin ollen valtion tukee epäsuorasti marja- alan globaaleja työmarkkinoita ja mahdollisuutta hyödyntää heikossa asemassa olevien ulkomaisten työntekijöiden työpanosta voitontavoittelussa. Bernatin ja Whyten mallia mukaillen voisikin todeta, että marja-alan hyväksikäyttörikollisuus voidaan tulkita osaksi koko marjanpoiminnan yritysrakenteen instituutiota, jossa työntekijöiden hyväksikäyttö on varsin tavallinen osa taloudelliseen tuottavuuteen pyrkimistä.427 Valtiota ei mielestäni voi sallimisen regiimit -käsitettä mukaillen ajatella mitenkään ulkopuolisena instituutiona suhteessa alan ongelmiin, vaan valtio on luonut alikontrollillaan sellaisen tilanteen, jossa ihmiskaupparikollisuutta on todistettavasti tapahtunut. Onkin mielestäni mahdollista pohtia kyseisen alan rakenteen olevan yhtäältä osa vallitsevaa yhteiskuntarakennetta sekä toisaalta myös marja-alan toiminnan oikeutusta. Näin ollen sallimisen regiimit -käsitettä kehittäen tulkitsen, että marja-alan kontekstissa sallimisen regiimit ilmenevät Bernatia ja Whytea mukaillen ilman murtumahetkiä.428 Lisäksi käsitettä 426 Ks. He 42/2021 vp, 6.1-luku. 427 Ks. Bernat – Whyte 2017, s.77. 428 Toisaalta kyseisen käsitteen puutteena tulkitsen olevan, että käsitteet perustuvat kapitalistisen järjestelmän kritiikkiin, eivätkä näin itsessään selitä hyväksikäyttötilanteisiin reagoimista nykyisenlaisessa yhteiskunnassa. 67 voidaan soveltaa myös lievempien hyväksikäytön muotojen tarkasteluun eli sallimisen regiimit eivät liity pelkästään ihmiskaupparikollisuuteen vaan myös harmaan alueen käytäntöjen – kuten pitkien työtuntien tai ei-työsuhteisuuden – mahdollistamiseen. Kaikki yllä mainittu on osoitus poimijoiden aseman sääntelemättömyyden monista ongelmista. Tutkimustulokseni ja pohdintani osoittavat valtion alikontrollin suuren roolin poimijoiden oikeudellisen aseman rakentamisessa. 68 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä tutkimuksessa olen avannut marjalain lainvalmistelua, lähtökohtia, tavoitteita ja sääntelystrategiaa. Olen keskittynyt erityisesti sidosryhmien lausuntoihin ja analysoinut niiden sisältöä teemoittelun avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia valtion alikontrollin ja ei-työntekijyyden roolia marja-alalla. Tutkin marjalain kuulemisen onnistumista ja tarkastelin, miten kuulemista koskevia ohjeita noudatettiin marjalain kuulemismenettelyssä. Havaitsin, että marjalain kuulemismenettelyssä noudatettiin varsin hyvin lainvalmistelun kuulemisopasta. Suuret julkisen ja kolmannen sektorin sidosryhmät tunnistettiin varsin hyvin. Lisäksi lausuntopyyntö sekä lausuntokierroksen ajoitus ovat tulkintani mukaan kuulemisen ohjeiden valossa onnistuneet varsin mallikkaasti. Muuten varsin onnistunutta kuulemismenettelyä kuitenkin varjostaa poimijoiden täysi sivuuttaminen kuulemisesta. Lainsäätäjän olisi tulkintani mukaan pitänyt pyrkiä osallistamaan poimijoita tavalla tai toisella, jotta tämän lain kohderyhmän näkemykset olisivat tulleet esille. Tämän marginalisoidun ryhmän näkemykset jäivät näin ollen täysin vaille vaikuttavuutta marjalain valmistelussa. Näin ollen marjalain molemmat kuulemismenettelyt olivat osin puutteellisia. Tarkastelin empiirisen lausuntomateriaalin avulla sidosryhmien arvioita marjalain vaikuttavuudesta poimijoiden oikeudelliseen asemaan. Tutkin myös sidosryhmien arvioita marjalain vaikuttavuudesta marjalain jälkikäteisarvioinnin kuulemisessa. Havaitsin kolme eri teemaa, jotka nousivat kuulemisista esille poimijoiden asemaan vaikuttamiseen liittyen. Näitä olivat vaikutukset yleisesti poimijoiden oikeudelliseen asemaan, vaikutukset keruuansioihin sekä vaikutukset ihmiskaupan riskiin. Tutkimukseni osoittaa, että marjalain sidosryhmäkuulemisissa esitettiin sekä kritiikkiä että tukea lain vaikutuksille. Useat sidosryhmät pitivät lakia tervetulleena parannuksena aiempaan tilanteeseen, mutta toisaalta monet sidosryhmät näkivät, että laki ei riittävästi parantaisi poimijoiden oikeudellista asemaa tai estänyt ihmiskaupan riskiä. Keskeinen huomio on, että poimijoiden oikeudellinen asema ei muuttunut työsuhteiseksi, mikä jätti poimijat ilman monia työlainsäädännön tuomia suojaavia oikeuksia. Jälkikäteisarvioinnin lausunnot osoittivat, että laki oli tietyissä määrin lisännyt toimijoiden vastuita ja lisännyt alan läpinäkyvyyttä, mutta poimijoiden kokema oikeusturva ei ole ollut riittävää. Näin olleen tulkitsen marjalain 69 epäonnistuneen poimijoiden oikeudellisen aseman parantamisessa hyväksikäytön riskiltä turvaamisen osalta. Marjanpoimijoiden oikeudellisen aseman tulkitsen syntyneen vähitellen itsesääntelyn alaisuudesta aina marjalain hieman velvoittavampaan sääntelyyn. Viranomaisilla on ollut viimeistään 2010-luvun puolessa välissä riittävä tietoisuus marjanpoimijoiden haasteista ja heidän asemansa ongelmallisuudesta.429 Tästä tietoisuudesta huolimatta alan parantaminen on jäänyt varsin vajavaiseksi ja jo vuosien ajan jatkuneet haasteet alalla ovat osa valtion epäonnistumista poimijoiden turvaamisessa. Itsessään marjalain tavoitteet osoittavat, että alaa pyrittiin kehittämään aiesopimuksen käytäntöjen perusteella mahdollistaen yritystoiminnan mahdollisimman pieni häiriintyminen uuden lain johdosta. Erityisesti poimijoiden riippuvuus yrityksistä, heidän todellisten työoikeudellisten oikeuksiensa toteutumattomuus ja heikko suojelu nousivat esille riskitekijöinä, jotka jäivät pitkälti korjaamatta marjalain myötä. Tulkitsen, että ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön riski säilyi marjalaista huolimatta varsin korkeana. Tätä ilmentävät jälkikäteisarvioinnin lausunnoissa esitetyt näkemykset sekä alan ihmiskauppaepäilyt.430 Tutkimukseni osoittaa, että marjalaki ei vastannut kaikkien sidosryhmien esittämiin huolenaiheisiin ja lainvalmisteluvaiheen sidosryhmäkuulemisessa esille tulleet toiveet aseman parantumisesta jäivät osin toteutumatta. Erityisesti poimijoiden yritysten toiminnasta osin riippuvainen suhde ja heikko mahdollisuus saada oikeussuojaa väärinkäytöksiä vastaan ovat tekijöitä, jotka osoittavat, että marjalain ei voida tulkita onnistuneen poimijoiden riittävässä suojaamisessa. Havaintoni tutkimuksen aikana osoittavat poimijoiden ei-työntekijyyden olevan iso osa poimijoiden vajavaista oikeussuojaa, joka mahdollisti yritysten varsin vapaan toimimisen alalla myös marjalailla luodussa sääntelykehikossa. Näin työlainsäädännön turvat kuten työterveys, työturvallisuus ja työsuojelu ovat oikeuksia, joista poimijat ovat jääneet osittain paitsi ei-työntekijyyden takia. Alan yritykset ovat näin voineet välttää työntekijyydestä seuraavia lisäkustannuksia. Tulkitsen marja-alan olevan yksi hyväksikäytön riskiala, jota lisää poimijoiden asema ilman työsuhdetta, kielitaidottomuus, tulojen ehdollisuus yrityksistä, majoituksen riippuvuus 429 Ks. Wallin 2014, TyVM 16/2014 vp - K 19/2014 vp. 430 Ks. Rikosuhripäivystyksen lausunto jälkikäteisarvioinnissa; Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunto jälkikäteisarvioinnissa. 70 yrityksistä sekä turvakeinojen vaikea saavutettavuus.431 Työperäistä hyväksikäyttöä pitää tulkita laajennetulla spektrillä, jossa tunnistetaan myös harmaan alueen käytännöt kuten pitkät työtunnit, huonot työolosuhteet ja ansioiden riippuvuus satokaudesta.432 Poimijoiden oikeudellisen aseman suojaamattomuus kuuluu ainakin kyseiseen harmaaseen alueeseen, jonka suojaamiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Aikaisempi puuttuminen kyseisiin harmaan alueen tai lievempiin hyväksikäytön riskeihin olisi voinut ehkäistä työperäisen hyväksikäytön kehittymistä ihmiskaupaksi tai varsinaiseksi työperäiseksi hyväksikäytöksi.433 Tällaista selvää ryhtiliikettä poimijoiden aseman haasteisiin puuttumisessa ei ollut näkyvissä marjalain sääntelyratkaisussa. Valtion ja yritysten yhteisrikollisuus sekä sallimisen regiimit -käsitteiden valossa voidaan argumentoida, että lainsäätäjä epäonnistui riittävän suojaavan oikeustilan rakentamisessa ja näin ollen suosi yritystoiminnan ja kansantalouden aspekteja marjalain sääntelyllä. Näiden käsitteiden avulla voidaan tunnistaa myös työperäisen hyväksikäytön riskejä ja haavoittuvaisuuksia, ilman että syvennytään yksittäisiin rikoksiin. Valtion ja yritysten yhteisrikollisuus sekä sallimisen regiimit -käsitteitä voisi jatkossa tarkastella myös ilman laajojen onnettomuuksien tai rikosten syntymistä osana hyväksikäytön spektrin alemman asteen käytäntöjä. Laajennetun sallimisen regiimit -käsitteen avulla on tulkittavissa, että poimijoiden hyväksikäytölle altis asema on osa rakenteellista globaaleja markkinoita suosivaa rakennetta, jossa työntekijöiden hyväksikäyttö voidaan tulkita jopa varsin vakiintuneeksi osaksi voiton tuottamista työkustannuksia vähentämällä.434 Kyseiset teemat esiintyivät osittain ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja rikosuhripäivystyksen lausunnoissa marjalain kuulemiskierroksilla siten, että marjalain riittävyys parantaa hyväksikäytön riskiä ja poimijoiden todellista oikeussuojaa nähtiin hyvin puutteelliseksi.435 Keruukautta 2025 varten valmisteltavan kausityölainmuutosesityksen valossa voidaan tulkita lainsäätäjän tunnistaneen ainakin osittain marjalain toimimattomuus. Tavoitteena on tuoda poimijat kausityön piiriin, jolloin heidän maahantuloaan ja ansaintariskiä voidaan säännellä työsuhteisuuden avulla. Ruotsin kokemukset kuitenkin osoittavat, että pelkkä työsuhteisuus ei 431 Ks. Ollus 2016, s.46–47; Vogiazides – Hedberg, 2013, s.215. 432 Ks. Davies 2020, s.71. 433 Davies 2020, s. 82. 434 Ks. Bernat – Whyte 2017, s.77. 435 Rikosuhripäivystyksen lausunto jälkikäteisarvioinnissa; Rikosuhripäivystyksen lausunto lainvalmisteluvaiheessa; Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunto jälkikäteisarvioinnissa; Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän lausunto lainvalmisteluvaiheessa. 71 itsessään ole riittävä suojakeino alalle.436 Tämän lisäksi on kiinnitettävä huomiota välikäsien kuten kansainvälisten koordinaattoreiden toimintaan. Näin alan valvonta ja poimijoiden oikeusasema voidaan kytkeä osaksi suomalaista työsuhderakennetta ja estää sääntelyn kiertäminen esimerkiksi thaimaalaisilla välittäjillä, jotka mahdollistavat Suomen työlainsäädännön kiertämisen Ruotsissa havaitulla tavalla. Kyseinen 2025 kausityölakimuutos on ilmeinen alan jatkotutkimustarve. Tutkimuksessa voisi tarkastella, miten kausityömuutoksessa on otettu huomioon Ruotsissa käytössä olleen työsuhteisuuden ongelmat, jotta marja-alan ongelmat eivät vain muuta muotoa kansainvälisiä lähetettyjä työntekijöitä hyödyntäväksi järjestelmäksi, jossa poimijat joutuvat olemaan kahden eri työsuhdesääntelyn välissä ilman kansallisen työlainsäädännön turvaa. Lisäksi eduskuntakeskustelut voisivat olla myös mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe. Tällöin voisi tutkia kansanedustajien näkemysten muuttumista marja-alan ongelmiin reagoimiseen liittyen. Ilmeinen jatkotutkimustarve muodostuu myös kausityölakimuutoksen vaikuttavuuden tutkimisesta. Kyseisenlaisessa tutkimuksessa voisi pohtia muutaman vuoden päästä alan ihmiskauppariskiä ja poimijoiden asemaa kausityölain alaisuudessa. Tämä mahdollistaisi tarkastelun siitä näkökulmasta, että onko alan toiminta kestävää edes kausityölain alaisuudessa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen teoreettisen kehyksen valossa voidaan todeta, että valtio on marjalain kautta osaltaan mahdollistanut hyväksikäytön jatkumisen alalla. Lainsäädäntöprosessissa korostuivat taloudelliset intressit ja yritystoiminnan sujuvuuden tukeminen poimijoiden oikeuksien turvaamisen sijasta. Tämä osoittaa, että valtion rooli on ollut kaksijakoinen: toisaalta pyrittiin luomaan sääntelyä alalle, mutta toisaalta jätettiin puuttumatta moniin kriittisiin ongelmiin, mikä osaltaan ylläpiti rakenteellisen hyväksikäytön mahdollisuutta. Keskeinen johtopäätös on, että tulevaisuudessa tarvitaan kattavampaa ja osallistavampaa sääntelyä, joka huomioi haavoittuvan poimijoiden oikeudellisen aseman paremmin ja suojaa heitä työperäiseltä hyväksikäytöltä. Erityisesti tulisi panostaa siihen, että myös poimijoiden ääni tulee kuulluksi lainvalmisteluprosesseissa, jotta lainsäädäntö voi tehokkaasti vastata heidän tarpeisiinsa ja vähentää hyväksikäytön riskiä. 436 Ks. Woolfson – Thörnqvist – Herzfeld Olsson 2012; Vogiazides – Hedberg 2013.