Ajankohtaista AJANKOHTAISTA https://doi.org / 10.33350/ka.147916 Koululaisjärjestöjen yhteiskuntahistoriaa Suomessa ja Ruotsissa Liisa Lalu & Ville Soimetsä Koululaisnuorison yhteiskunnallisen liikehdinnän historiaa on viime vuosina tutkittu Poh- janlahden molemmin puolin. Keväällä 2020 käynnistyi Koneen Säätiön rahoittama suoma- lainen hanke Teiniliitto, vimma ja rakkaus, ja seuraavana vuonna Ruotsissa käynnistyi sikä- läisen tiedeneuvoston (Vetenskapsrådet) rahoittamana Elevrörelsen och skoldemokratin - projekti sekä aiheeseen liittyvä Viktor Johanssonin väitöskirjatutkimus (Elevrörelsens his- toria). Kotimaisessa hankkeessa fokus on ollut oppikoululaisten etujärjestö Suomen Teini- liitossa (STL) ja ruotsalaisilla sikäläisissä oppikoulu- ja lukiolaisjärjestöissä (erityisesti Sveriges Elevers Centralorganisation, SECO). Molemmissa hankkeissa päähuomio on koh- distunut toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, vaikka aiempaakin kehitystä on tarkastel- tu. Projektien tuloksia sekä tulevan tutkimusyhteistyön edellytyksiä kokoonnuttiin arvioi- maan ruotsalais-suomalaiseen tutkijasymposiumiin Tukholman yliopistoon toukokuussa 2024. Hankkeiden edellinen tapaaminen oli järjestetty lokakuussa 2021. Vimmaa ja voimaa Suomen Teiniliitossa Symposiumin avasi aatehistorian dosentti ja Tukholman yliopiston koulutushistorian yli- opistonlehtori Daniel Lövheim, joka yhdessä professori Joakim Landahlin kanssa johtaa ruotsalaista projektia. Ensimmäisen katsauspuheenvuoron piti suomalaisen hankkeen johta- ja ja poliittisen historian dosentti Ville Soimetsä, joka esitteli projektin keskeisiä havaintoja ja johtopäätöksiä. Erityistä huomiota sai syksyllä 2023 ilmestynyt Vimmaa ja voimaa -teos (Soimetsä ym., 2023), joka on hankkeen koko tutkijaryhmän voimin kirjoitettu kokonais- esitys Suomen Teiniliitosta. Kirja rakentuu Teiniliiton elinkaaren vaiheita kuvaavien päälu- kujen – kuuliaisuus, valppaus, murros, vimma, valta ja häviö – kautta. Projektin eräänä päähavaintona Soimetsä nosti esiin ylisukupolviset jatkuvuudet, joita suomalaisessa koululaisliikkeessä on ollut historiakuvaansa enemmän. Toisena nostona oli myyttien purkaminen koulumaailman ”politisoitumisesta”, joka ei varsinaisesti ollut 1960- luvun vasemmistoradikalismin aloittamaa. Suomalaisella oppikoululla oli alusta saakka yleisporvarillinen eetos ja tausta, ja konservatiivinen oikeisto vastusti koululaitoksen uudis- tuspyrkimyksiä jo varhain. Kolmantena teemana Soimetsä kertoi teinitoiminnan merkityk- sestä suomalaisten puolueiden voimakkaasta nuortumisesta 1960–70-lukujen taitteessa ja 107 Kasvatus & Aika 18 (4) 2024, 107–110 erityisesti nuorten naisten yhteiskunnallisen aktivismin voimistumisesta. Lopuksi esillä oli Teiniliiton eli suomenkielisen oppikoululaisliikkeen organisatorinen päätös vuonna 1983, kun järjestö ei selviytynyt 1970-luvun alun puoluepoliittisen kamppailun aikana paisunees- ta velkataakastaan eikä peruskoulu-uudistuksen muutosten myötä enää löytänyt uutta, jäse- nistöään yhdistävää fokusta. Teiniliiton kohtalo oli siis hyvin erilainen kuin suomenruotsa- laisen sisarjärjestönsä (Finlands svenska skolungdomsförbund, FSS) ja ruotsalaisten järjes- töjen, jotka ovat selviytyneet murroskausista. Symposiumin seuraavat puheenvuorot käyttivät Teiniliitto-hankkeen tutkija Ville Okko- nen sekä Vimmaa ja voimaa -teokseen myös osallistunut, jo aiemmin FSS:n historiateoksen (Roselius, 2021) kirjoittanut Aapo Roselius. He kommentoivat suomalaisen koululaisliik- keen vahvimpia vuosikymmeniä eli 1960–70-lukuja. Erityistä huomiota saivat kollektiivi- nen muistaminen sekä historiakuvaa rakentavat, osin toisiaan haastavat narratiivit, jotka liittyvät valtaan, toimijuuteen ja puoluepolitiikkaan. Teiniliitto-hankkeen tavoitteena on ollut moniäänisyys ja eri aikalaispositioiden ymmärrys. Monipuolisen alkuperäisaineiston tärkeimpiä lähderyhmiä ovat Suomen Teiniliiton mittava arkisto ja järjestön oma Teinilehti sekä muistitietoaineisto, jota on tuotettu entisten teiniliittolaisten kanssa tutkimushaastatte- luissa, muistelutyöpajoissa ja yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa toteute- tussa Minun Teiniliittoni -kirjoituskeruussa (SKS KRA, 2021). Muistitietoaineisto on mahdollistanut hankkeessa tunne- ja kokemushistoriallisen tar- kastelun. Tällä on koetettu tavoittaa ja analysoida yhteiskunnallisesti heränneiden noin 15– 25-vuotiaiden nuorten intohimoa, iloa ja uupumusta, solidaarisuutta ja vastakkainasetteluja sekä sitä, miten koululaisliike otti paikkansa, muuttui ja luovi yhteiskunnallisten murrosten halki. Vaikka erityisesti puoluepolitiikan huippuvuosilta 1970-luvun alkupuolelta on kuultu kipeitäkin muistoja, entiset sisäpiiriläiset muistelevat teinitoimintaa voittopuolisesti mielel- lään ja positiivisesti. Aikalaisten selvä enemmistö kokee olleensa mukana muutoksessa, joka ulottui paljon koulumaailmaa laajemmin yhteiskuntaan ja merkitsi sen vapautumista ja demokratisoitumista (Jouhki ym., 2024). Kouludemokratiaa ja taksvärkkejä Ruotsista Ruotsalaisten havainnoista alustivat aatehistorian dosentti Daniel Lövheim sekä Victor Johansson, jonka tekeillä oleva väitöskirja on osa ruotsalaista hankekokonaisuutta. Löv- heim esitteli kollegansa Joakim Landahlin hiljattain ilmestynyttä tutkimusartikkelia (Lan- dahl, 2023), joka käsitteli tapaustutkimuksena vuoden 1989 hallituksen koulutusleikkauksia vastustavia lakkoja. Ruotsalaisesta mediasta tuli tuolloin koululaisliikkeen liittolainen, joka tarjosi oppilaiden kamppailulle näkyvyyttä ja ymmärrystä ennen kuin sosiaalidemokraatti- johtoinen valtiovaltakin alkoi tukea lakkolaisia. Puheenvuoro herätteli keskustelua Ruotsin ja Suomen koulu-uudistusten ja yhteiskun- nallisten muutosten erilaisista ajoituksista ja vaikutussuhteista. Monet kehityskulut tapah- tuivat Suomessa hieman myöhemmin ja samalla nopeutetummin, peruskoulu-uudistus sel- keimpänä esimerkkinä. Suomessa vasemmiston voitto vuoden 1966 eduskuntavaaleissa merkitsi koululaisliikkeen yhteiskunnallisen vaikutusvallan voimakasta kasvua, kun minis- teriöihin tuli uusia, kouludemokratiavaatimuksille suopeita nuoria virkamiehiä. Samaan aikaan monet teinilehdistössä uransa aloittaneet toimittajat alkoivat edistää koululaisten vaatimusten näkyvyyttä myös valtakunnallisessa mediassa. Monia Teiniliiton keskeisiä tavoitteita saavutettiinkin 1960–70-lukujen taitteessa juuri kouludemokratian ja oppilaiden oikeusturvan aloilla. Näille pyrkimyksille saatiin alkuvaiheessa runsaasti inspiraatiota https://doi.org/ 10.33350/ka.147916 108 Ajankohtaista Ruotsista, vaikka suomenkielisen koululaisliikkeen ylirajainen yhteys länteen sittemmin heikkeni. Symposiumin viimeisen puheenvuoron piti Lundin yliopiston tutkija Björn Lundberg, joka käsitteli ruotsalaista anti-apartheid-liikehdintää. Hiljattain Lundberg on myös julkais- sut artikkelin taksvärkkiliikkeestä (Lundberg, 2024), joka käynnistyi Ruotsissa vuonna 1962. Viisi vuotta myöhemmin taksvärkkikeräykset laajentuivat yhteispohjoismaiseksi, Suomessakin nimenomaan oppikoululaisille erittäin tärkeäksi ylirajaisen yhteiskunnallisen aktivismin muodoksi. Ylirajaista tutkimusyhteistyötä tarvitaan Symposiumi havainnollisti, että lähtökohdat koululaisliikkeiden tutkimukselliselle tarkaste- lulle ovat olleet Suomessa ja Ruotsissa hieman erilaiset. Suomessa Teiniliitolla on ollut ver- rattain vahva historiakuva, ja erityisesti 1970-luvun puoluepoliittisesti aktiivisesti aikalaiset ovat viitanneet siihen toistuvasti. Ruotsinkielisen, järjestöllisesti selvästi pienemmän FSS:n rooli on luonnollisesti ollut pienempi, mutta ydinaktiiveille yhtä lailla keskeinen. Ruotsissa SECOn rooli yhteiskunnallisessa debatissa on ollut pienempi, eikä ruotsalais- ten hankkeissa ole tavoiteltu Vimmaa ja voimaa -kirjaa vastaavan, myös suurelle yleisölle suunnatun järjestöllisen kokonaisesityksen kirjoittamista. Elevrörelsen och skoldemokratin -hankkeeseen liittyvissä julkaisuissa päähuomio on ollut kouludemokratiassa, organisoitu- misessa ja koululaisliikkeen yhteiskunnallisessa toimijuudessa, kun taas Teiniliitto, vimma ja rakkaus -projektissa näiden teemojen ohella on syvennytty Teiniliiton sisäisten valta- ja aatekamppailujen käsittelyyn. Suomalaisten ja ruotsalaisten koululaisjärjestöjen erilainen historiapoliittinen merkitys selittääkin osin sitä, että hankkeiden tutkimusmenetelmien sel- kein ero liittyy muistitietoon. Teiniliitto-hankkeessa muistitietoaineistot ja muu vuorovai- kutus aikalaisten kanssa ovat olleet tasaveroisessa asemassa kirjalliseen aineistoon nähden, mutta ruotsalaisessa tutkimuksessa muistitietoa ei ole tuotettu tai laajasti hyödynnetty. Eroista huolimatta toukokuun symposiumi tarjosi lupaavia näkymiä tulevalle ylirajaisel- le tutkimusyhteistyölle niin suomalais-ruotsalaisittain kuin laajemminkin, sillä muissa Poh- joismaissa ei tiettävästi ole vielä toteutettu samantyyppisiä hankkeita. Koululaisnuorten yhteiskunnallisen toiminnan lähihistorian tutkimuksella on selkeästi annettavaa myös nyky- päivään ja tulevaisuuteen. Teiniliitto-tutkimus on välittömien tulostensa ohella tarjonnut lähtökohtia muun muassa suurten ikäluokkien yhteiskunnallisen aatteenmuodostuksen sekä erilaisten vastuullisen kansalaisuuden ihanteiden ymmärtämiselle. Samalla menneisyyden tunteminen luo perustaa, jolta tarttua koulumaailman uusiin haasteisiin, jälleen ylirajaisesti. Aiemmin Ruotsista matkustettiin Suomeen ihastelemaan täkäläistä peruskoulua, mutta nyt Suomessakin puhutaan yhä enemmän koulujen ja oppilaiden ongelmista, katseet usein suunnattuna Pisa-tutkimuksissa menestyneeseen Viroon. Aineistot Elevrörelsens historia. Pågående forskning om elevrörelsens och elevförbundens historia. [Tutkimushankkeen verkkosivusto]. https://elevrorelsenshistoria.wordpress.com/ SKS KRA Minun Teiniliittoni. Muistitietokeruu, 2021. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma. https://www.finlit.fi/wp-content/ uploads/2023/10/teiniliitto.pdf 109 https://doi.org/10.33350/ka.147916 Kasvatus & Aika 18 (4) 2024, 107–110 Teiniliitto, vimma ja rakkaus. [Tutkimushankkeen verkkosivusto]. https://sites.utu.fi/teini- liitto-vimma-ja-rakkaus/ Kirjallisuus Jouhki, E., Lalu, L. & Soimetsä, V. (2024.) ”Meno on kuin Teiniliitossa”. Valtakamppailut, sukupuoliroolit ja Suomen Teiniliiton historiakuva. Lähihistoria, 3(1), 54–82. https:// doi.org/10.61559/lh.138335 Landahl, J. (2023). Between obedience and resistance: transforming the role of pupil councils and pupil organisations in Sweden (1928–1989). History of Education Review, 52(1), 14–28. https://doi.org/10.1108/HER-09-2022-0030 Lundberg, B. (2024). Youth Activism and Global Awareness: The Emergence of the Opera- tion Dagsverke Campaign in 1960s Sweden. Contemporary European history, 33(2), 546–560. https://doi.org/10.1017/S0960777322000595 Roselius, A. (2021). Skolungdom. Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS 1921-2021. Helsingfors: Svenskt Stöd r.f. Soimetsä V., Jouhki E. & Lalu L. (toim.). (2023). Vimmaa ja voimaa. Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos. FM Liisa Lalu on väitöskirjatutkija kulttuurihistorian oppiaineessa Turun yli- opistossa. VTT, dosentti Ville Soimetsä työskentelee yliopisto-opettajana ja tutkijana Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa. https://doi.org/ 10.33350/ka.147916 110