TUTU-eJULKAISUJA 5/2010 Sirkka Heinonen KURKISTUKSIA KAUPUNKIASUMISEN TULEVAISUUKSIIN Tulevaisuusklinikan 14.6.2010 tulokset 2Sirkka Heinonen, FT, professori, dosentti Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto sirkka.heinonen@utu.fi Copyright © 2010 Sirkka Heinonen & Tulevaisuuden tutkimuskeskus & Turun yliopisto ISBN 978-952-249-051-3 ISSN 1797-132 Kansikuva Sasu Hälikkä Raportin kuvat Sirkka Heinonen ja Samuli Kyttälä Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Rehtorinpellonkatu 3, 20014 TURUN YLIOPISTO Korkeavuorenkatu 25 A 2, 00130 HELSINKI Pinninkatu 47, 33100 TAMPERE Puh. (02) 333 9530 Faksi (02) 481 4630 ffrc.utu.fi tutu-info@utu.fi, etunimi.sukunimi@utu.fi 3SISÄLLYSLUETTELO PROLOGI .................................................................................................................. 4 1. TAUSTA................................................................................................................ 5 2. TOIMIALAN TULEVAISUUDEN ENNAKOINNISTA .................................................................. 8 3. ENNAKKOTEHTÄVÄT JA TYÖSTETTÄVIEN KONSEPTIEN VALINTA............................................13 4. TULEVAISUUSIKKUNA...............................................................................................17 5. TULEVAISUUSPYÖRÄ- JA TULEVAISUUSTAULUKKO -TYÖSKENTELYN TULOKSET..........................18 Urbaani kylä 2030 – Osa kaupunkia yhteen kasvaneita kyliä...........................................20 Ryhmärakentaminen 2030 ...................................................................................24 Omaehtoinen joustava asuminen – uusi suunnittelutapa 2030 ........................................28 Vihreä kaupunki 2030.........................................................................................32 Yhteisöllinen kaupunkikortteli 2030 .......................................................................36 6. MUSTIA JOUTSENIA JA HEIKKOJA SIGNAALEJA ................................................................40 EPILOGI ..................................................................................................................42 KIRJALLISUUTTA........................................................................................................44 LIITE 1 Tulevaisuusklinikan ohjelma..............................................................................45 LIITE 2 Tulevaisuusklinikan osallistujat ..........................................................................46 4PROLOGI Pääkaupunkiseudulla on hyvät edellytykset kehittyä käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edelläkävi- jäksi. Kaupunki asuinympäristönä tarjoaa paljon vielä hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia useal- la eri tasolla: aluekonseptit, palvelukonseptit sekä tuotteet ja teknologiat. ”Kaupunkiasumisen konseptit” on valittu Culminatum Innovationin monialaisen osaamisen yhtei- seksi teemaksi Uudenmaan osaamiskeskustoiminnassa. Teeman ympärille rakennetaan ohjelma, jossa toteutetaan osaamisalojen välisiä yhteishankkeita erilaisia innovaatiotyökaluja hyödyntäen. Yhteisenä tavoitteena on houkutteleva ja tasapainoinen ympäristö, jossa toteutuu terveellisyyteen ja turvallisuu- teen liittyvät vaatimukset. Tavoitteena on olla vaikuttamassa kauaskatseisesti tulevaisuuteen suuntautu- van ja ympäristöystävällisen kaupunkiasumisen kehittymiseen. Kaupungilla elinympäristönä on potentiaalia vastata asumisen erilaistuviin ihanteisiin. Se edellyt- tää uusien ratkaisujen käyttöönottoa kaikilla kaupunkiympäristöä toteuttavilla tasoilla: kaavoituksessa ja rakentamisessa, palveluiden tarjonnassa ja teknologioiden hyödyntämisessä. Ihmisten odotukset ja tarpeet erilaistuvat ja monipuolistuvat jatkuvasti. Tietoyhteiskunta, matkustaminen ja maahanmuutto kaikki osaltaan vaikuttavat siihen, että naapurustossa asuu hyvin erilaiset kokemustaustat omaavia asukkaita. Asuminen on ihmisen elämän tukikohtatoimintaa työn ja vapaa-ajan välissä. Kaupunkiasumisen kehittämiseen kuuluu kokonaisvaltainen ja monialainen tarkastelutapa. Meille kaikille on tärkeää ymmärtää, mitkä asiat ovat muuttuvia ja mitkä ovat pysyviä. Meidän on myös ym- märrettävä että muutoksien kautta syntyy usein epävarmuutta. Moni meistä on tottunut elämään kuulu- vaan epävarmuuteen, mutta tuntuu hienolta että voimme tulevaisuuden ennakoinnin kautta hälventää epävarmuuksia. Kaikki asiathan ympärillämme ovat jollakin tavalla sidoksissa aikaan. Ajatukset tulevas- ta ovat eri tavoin meidän kaikkien arjessa. Tiedämme että mahdollisten tulevaisuuksien siemeniä on ehkä jo kylvetty. Mitkä tulevat olemaan niiden vaikutukset ja minkälaisia tulevaisuuden kaupunkiasumi- sen konsepteja meidän tulisi olla toteuttamassa? Tulevaisuustyöpajatyöskentelyn avulla eri osaamisalat voivat yhdessä etsiä skenaarioaihioita yhteisen tekemisen pohjaksi. Helsingissä 18. elokuuta 2010 Satu Åkerblom Uudenmaan Asumisen osaamiskeskuksen ohjelmajohtaja Culminatum Innovation Oy Ltd 51. TAUSTA Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen Kaupunkiasumisen konseptit -ohjelma (Culminatum Innova- tion Oy Ltd) järjesti 14.6.2010 eri osaamisaloja yhdistävän Tulevaisuusklinikan Helsinki HUB:in tiloissa. Tulevaisuusklinikan käytännön toteuttajana toimi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus pro- fessori Sirkka Heinosen johdolla. Tilaisuuden moderaattoreita olivat Heinosen lisäksi projektitutkijat Timo Nurmi ja Riikka Saarimaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Tilaisuuden tervetulosanat lausui Culminatum Innovationin ja Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen puolesta ohjelmajohtaja Satu Åkerblom ja Helsinki HUB:in puolesta Sami Oinonen. Tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen osallis- tui lisäksi Culminatum Innovationin projektipäällikkö Sasu Hälikkä Uudenmaan asumisen osaamiskes- kuksesta. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Helsingin toimiston kesäharjoittelijat Samuli Kyttälä ja Krista Heinonen auttoivat käytännön järjestelyissä ja materiaalien toteutuksessa. Tulevaisuusklinikan virittävän alustuksen piti Sirkka Heinonen nk. ääreisnäön (peripheral vision) merkityksestä asumisen tulevaisuuksien ennakoinnissa (Daly & Shoemaker 2006). Hän näytti Tulevai- suusIkkunan kaupunkiasumisen orastavia ilmiöitä signaloivana kuvakavalkadina. Tulevaisuusikkunan kuvien lomaan oli sijoitettu ennakkotehtävien vastauksissa esitettyjä ajatuksia ja pohdintoja. Tämän jälkeen siirryttiin työstämään tulevaisuuspyöriä ja tulevaisuustaulukoita viidessä ryhmässä, joiden tulokset esitellään tämän julkaisun luvussa 5. Ryhmätyöskentelyn tulokset purettiin tulevaisuus- klinikassa yhteiseen loppukatselmukseen. Tulevaisuustyöpajatyöskentely on eräs visionäärisen tulevaisuuden ennakoinnin välineistä. Alkupe- räisen tulevaisuusverstaan (futures workshop) kehitti itävaltalainen Robert Jungk 1950-luvulla demo- kraattisen ruohonjuuritason vaikuttamisen työkaluksi (Jungk 1989).1 Tulevaisuustyöpaja on osallistujia 1 Tulevaisuusverstas on usein käytetty tulevaisuudentutkimuksen osallistava menetelmä. Tulevaisuuden tutkimus- keskuksessa sitä käytetään jatkuvasti tutkimushankkeissa ja toimeksiannoissa. Esimerkiksi nk. KULMA-hankkeessa kehitettiin kulttuurin tulevaisuusverstasprosessi, jolla tuotettiin strategioiden ideat ja suunnitelmat. Ks. Siivonen, Katriina (2005). Kulttuurin kulmakivet. Varsinaissuomalaisia kulttuuristrategioita. Tutu-julkaisuja 3/2005. 318 s. Tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelmassa valmistunut pro gradu -työ käsittelee tulevaisuusverstasprosessia, ks. Laakso, Anne (2009). Kun kulttuuri vietiin verstaisiin – KULMA-hankkeen tulevaisuusverstaiden analyysi. Tu- run kauppakorkeakoulu, 114 s. Kokonaisen toimialan tulevaisuuden luotaamiseen tulevaisuusverstasmalli soveltuu hyvin, ks. esim. Nurmi, Timo – Vähätalo, Mikko – Saarimaa, Riikka & Heinonen, Sirkka (2010) Ubitrendit 2020: Tulevaisuuden ubiteknologiat. Kehityskulkuja, sovelluksia, trendejä sekä heikkoja signaaleja. TUTU-eJulkaisuja 4/2010. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 99 s. ja Ahvenainen, Marko - Heinonen Sirkka & Hietanen, Olli (2010). Suunnittelu- ja konsulttialan skenaariot 2020. Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytys- ten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen loppuraportti. TUTU-julkaisuja 1/2010, 36 s. sekä Ahvenai- nen, Marko – Heinonen, Sirkka & Hietanen, Olli (2010). Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen loppuraportti. Liiteosa. TUTU-eJulkaisuja 3/2010. Tulevaisuu- den tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 104 s. Osallistavista tulevaisuudentutkimuksen metodeista ks. myös Glenn, Jerome (2009). Participatory methods. In: Futures Research Methodology V. 3.0. Muista Tulevaisuuden tutkimus- keskuksen julkaisuista ks. tarkemmin osoitteessa: http://ffrc.utu.fi. 6laaja-alaisesti ja monipuolisesti tulevaisuuteen orientoiva tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoittamisen ja tulevaisuuden ennakoinnin väline, jolle on ominaista osallistavuus, sitouttavuus ja visionäärisyys. Tulevaisuusverstasmenetelmästä on kehitetty useita variaatioita. Tulevaisuuden tutkimuskeskuk- sessa on kehitetty erityinen tulevaisuusverstasprosessi, jolle on annettu nimeksi Tulevaisuusklinikka (Futures Clinic)2. Se toteutetaan minimimuodossaan nk. puolen päivän mittaisena ryhmätyöprosessina, jossa osallistujien asiantuntemusta, kokemusta ja tietoa käytetään aktiivisesti hyväksi jonkin asian tai ongelman oireiden, vaikutusten, syy-seuraussuhteiden, ja avautuvien uusien mahdollisuuksien diagno- soimiseksi ja ”parantamiskeinojen” ideoimiseksi. Ongelma tai tutkittava asia on osallistujien jo esitar- kastamana ja monesta suunnasta monitoroituna läsnä Tulevaisuusklinikassa tulevaisuuden näkemysten koostamiseksi yhteisöluovuuden pohjalta. Tässä raportoitavassa Tulevaisuusklinikassa kliinisen tarkastelun kohteena oli kaupunkiasumisen uudet konseptit. Kaupunkiasumisen nykytilaan liittyvien ongelmien osalta haettiin uusia kaupunkikon- septeja tai vanhojen ja uusien kaupunkikonseptien yhdistelmiä, joissa haittavaikutukset olisivat mini- missään ja voimaistavat elementit maksimissaan. Yleisen teoreettisen viitekehyksen uusille kaupun- kiasumisen konsepteille tarjosi eettisen ja ekologisesti kestävän elämysyhteiskunnan tavoite. Tulevaisuusklinikka-prosessi voi koostua yhdestä tai useammasta Tulevaisuusklinikka- tilaisuudesta. Tulevaisuusklinikka voi dynaamisesti ketjuttaa aiheen käsittelyä ja sen avaamien tulevai- suuden mahdollisuuksien luotaamista eri kokoonpanoina, esimerkiksi sama aihe jatkoklinikkana samal- la osallistujakokoonpanolla, sama aihe eri osallistujakokoonpanolla, esiin noussut toinen iso aihe samal- la tai eri osallistujakokoonpanolla jne. Tulevaisuusklinikassa käytettiin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erityisesti Tulevaisuusklinikkaa varten kehittämää nk. tulevaisuusdialogimallia ja ennakointimetodikokonaisuutta. Se koostuu mm. tule- vaisuuspyörämenetelmästä, tulevaisuusikkunasta, tulevaisuustaulukosta sekä harvinaisten ja epätoden- näköisten tapahtumien nk. mustien joutsenten tunnistamismetodista. Keskustelevuus (dialogi) ja osal- listavuus syntyvät Tulevaisuusklinikan avoimesta prosessimaisuudesta – esimerkiksi mahdollisuudesta perehtyä aineistoihin ja kontribuoida sisältöihin ennen tilaisuutta, laajasta ideoiden keruusta ja mylly- tyksestä paikan päällä sekä mahdollisuudesta palautteen kautta täydentää työskentelyaineistoa ja gene- roida jatkoa. Tulevaisuusklinikan tavoitteena oli saada esiin rikastuttavia ja uusia näkökulmia tulevaisuudesta irrottautumalla tavanomaisesta ajattelusta ja määritellä toiminnan kannalta keskeisiä toimenpiteitä kaupunkiasumisen konseptien kehittämiseksi ja niihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien tunnis- 2 Metodista kehittämistä Tulevaisuusklinikka -prosessin osalta ovat tehneet Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Sirkka Heinonen ja Sofi Kurki ”Future of Media and Communications (FMC)” -tutkimusryhmän työnä ja palvelu- tuotteena (http://futuremediac.blogspot.com). Tulevaisuusklinikkaa ja siihen soveltuvaa metodikokonaisuutta on testattu useissa eri yhteyksissä, mm. Luova TulevaisuusTila -hankkeessa (http://ffrc.utu.fi > Projektit ), Grasping the Future -konferenssin workshopeissa, Potsdamin yliopistossa Joint Degree -ohjelman ennakointimetodiosioissa (M.Sc. in Strategic Innovation and Future Creation, http://www.strategicfutures.eu) ja GINJO-hankkeen ikäänty- misteemaan fokusoiduissa, toimittajille suunnatuissa Tulevaisuusklinikoissa (2009–2010). Vaikutteita Tulevai- suusklinikan kehittämiseen on saatu myös Stanfordin yliopiston innovaatiotutkimuksista (Kurjen vierailut Global Innovation Journalism -konferensseissa v. 2009 ja 2010). 7tamiseksi. Osallistujien erilaiset taustat on tärkeä edellytys teemojen monipuoliseksi avaamiseksi. Tule- vaisuusklinikan työskentelyn tuloksena syntyi skenaarioaihioita3 mahdollisista vaihtoehtoisista tulevai- suuksista, joita kukin toimijataho voi jatkojalostaa omaan hankkeeseensa ja työhönsä nivoutuvana. Tulevaisuusklinikkaan ilmoittautuneille lähetettiin ennen tilaisuutta tausta-aineistoa ja ennakko- tehtävät. Osallistujat saivat paikan päällä Tulevaisuusklinikan oppaan ja muuta aiheeseen liittyvää mate- riaalia. Tulevaisuusklinikan ohjelma ja osallistujat ovat raportin liitteinä 1 ja 2. Tähän julkaisuun Tule- vaisuusklinikan työskentely on raportoitu vain jonkin verran stilisoituna. Tekstin kirjaaminen juurevana ja maanläheisenä keskusteluna palvelee työskentelyn autenttisuuden ilmentämistä ja mahdollista jatko- työstämistä. Kuva 1. Kaupunkiasumisen Tulevaisuusklinikka toteutettiin Helsinki HUB:in tiloissa. 3 Varsinaisten skenaarioiden laatiminen on pitkällinen prosessi, jossa seikkaperäisesti esitetään muun muassa ta- pahtumien syy-seurausketjut ja loogiset etenemispolut useina eri vaihtoehtoina. Ks. esim. Ringland, Gill (1998). Scenario Planning. Managing for the Future. 407 p; Schwartz, Peter (1998). The Art of the Long View, 272 p.; ja Kamppinen, Matti et al. (2002). Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellus. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 928 s. 82. TOIMIALAN TULEVAISUUDEN ENNAKOINNISTA Tässä luvussa oleva ”Kurkistuksia kaupunkiasumisen tulevaisuuksiin” -aiheista Tulevaisuusklinikkaa varten laadittu teksti perustuu professori Sirkka Heinosen esitykseen Uudenmaan asumisen ohjausryh- män kokouksessa 18.3.2010. Teksti on Sasu Hälikän kirjaama ja Heinosen täydentämä. Tekstiin on lisät- ty myös sisältöä Osaava Kodinrakentaja -lehdelle annetusta asumisen tulevaisuutta koskevasta haastat- telusta.4 Tämän luvun teksti lähetettiin etukäteen tausta-aineistona Tulevaisuusklinikkaan osallistujille. Mitä on ennakointi? Tulevaisuuskuvia luodatessa on hyvä pitää mielessä, pyritäänkö hahmottamaan mahdollisia, todennä- köisiä vai toivottavia (tai ei-toivottavia) tulevaisuuden maailmoja. Ennakoinnin ja tulevaisuudentutki- muksen kolme pääperiaatetta ovat (Amara 1981): 1) Tulevaisuutta ei voi ennustaa (ei tehdä ennusteita vaan ennakoidaan); 2) Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty (ei ole olemassa vain yhtä tulevaisuutta, vaan useita vaihto- ehtoisia tulevaisuuksia); ja 3) Tulevaisuuteen voi vaikuttaa (nykyhetken valinnoilla ja tavoitteiden asettamisella vaikutetaan tulevaisuuden muotoutumiseen). Ennakointi (foresight) on osa tulevaisuuden tutkimusta (futures research/studies), jolla on erityi- sen konkreettinen tavoite strategisen päätöksenteon tukemisessa. Sillä pyritään vastaamaan kysymyk- seen, miten pärjäämme muuttuvassa maailmassa. Ennakointiin liittyvät menetelmällisesti systemaatti- suus, pitkän tähtäyksen tarkastelu, kokonaisvaltaisuus, kriittisyys, kyseenalaistaminen, toisin katsomi- nen, monitieteisyys ja monialaisuus. Ennakointiin tulee ottaa mukaan eri alojen ja sektorien edustajia mahdollisimman monipuolisesti: tutkijoita, suunnittelijoita, viranomaisia, yritysedustajia, taiteilijoita, toimittajia, kansalaisia, koululaisia, poliitikkoja, mielipidevaikuttajia, median edustajia jne. Ennakointi on jatkuva prosessi, joka ei valmistu koskaan, koska tulevaisuus muuttaa alati muoto- aan ja suuntaansa. Ennakoinnin ydinmerkitys on siinä, että se auttaa hahmottamaan mahdollisia, vaih- toehtoisia tulevaisuuskuvia ja valmentautumaan tulevaisuuden varalle. Jokaisella toimijalla: organisaa- tiolla, yrityksellä, yhteisöllä, kunnalla, maakunnalla, valtiolla ja yksittäisellä ihmisellä voi olla oma tule- vaisuusstrategia. 4 Heinosen haastattelu: Hellström, Henriikka (toim.). Koti muuttuu, mutta miten? Osaava kodinrakentaja, 6/2010, 46–49. 9Suomi arvostettu tulevaisuudentutkimuksen maana Suomi on ollut edelläkävijä akateemisen tulevaisuudentutkimuksen ja ”parlamentaarisen” ennakoinnin saralla. Suomen Tulevaisuuden tutkimuksen seura perustettiin vuonna 1980 ja se vietti toukokuun lo- pulla 30-vuotisjuhlia Tieteen talolla, jossa on kesän 2010 ajan seuran toiminnasta kertova näyttely. Vuonna 1992 perustettiin Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulun erillislaitokseksi (vuoden 2010 alusta Turun yliopiston erillislaitos). Samoihin aikoihin eduskuntaan perustettiin tulevai- suusvaliokunta ja valtioneuvosto alkoi laatia tulevaisuusselontekoja jokaisella vaalikaudellaan. Vuonna 2004 Suomeen saatiin ensimmäinen tulevaisuudentutkimuksen professuuri (määräaikainen) Tulevai- suuden tutkimuskeskukseen. Ministeriöt laativat kukin oman toimialansa tulevaisuuskatsausta, jotka pohjaavat yhteiseen, val- tioneuvoston kanslian tuottamaan toimintaympäristön muutosraporttiin. Valtionhallinnolla on siten oma ministeriöiden välinen ennakointiverkostonsa. Myös jotkut yritykset ja maakunnat harjoittavat en- nakointia strategisen päätöksenteon pohjana. Sitralla on kansallinen ennakointiverkosto KEV.5 Enna- koinnin avulla voidaan myös koota innovaatioaihioita tulevan työskentelyn ja liiketoiminnan kehittämi- sen pohjaksi. Millaisia menetelmiä käytetään ennakoinnissa? Ennakoinnin menetelmiä on runsaasti, useita kymmeniä, ja niistä on kuvauksia sekä suomen kielellä että englanniksi. Edellisessä luvussa kuvattiin käytännönläheistä metodia – tulevaisuusverstastyösken- telyä. Englanninkielisiä metodikuvauksia on luettavissa muun muassa tuoreesta metodiraportista Mil- lennium Project Research Methodology v3.0 (cd). Eri menetelmät soveltuvat eri tilanteisiin. Esimerkki- nä usein käytetystä menetelmästä on skenaario – tulevaisuuden käsikirjoitus, joka itse asiassa on joukko eri tekniikoita skenaarioiden laatimiseksi. Toinen yleinen tekniikka on delfoi-menetelmä, jossa laaditaan kolmikierroksinen asiantuntijakysely useiden henkilöiden muodostamassa paneelissa tulevaisuutta kos- kevien väitteiden arvioimiseksi ja argumentoimiseksi.6 Myös mallintaminen ja simulointi on tulevaisuu- dentutkimuksessa varsinkin aiemmin paljon käytetty metodi (jo Rooman klubin alkuajoilta 1970- luvulla). Nykyisin painopiste metodikehityksessä on siirtymässä osallistavien ja vuorovaikutteisten luovien metodien hyödyntämiseen. Esimerkkinä mainittakoon Luova TulevaisuusTila. Kyseessä on Tulevaisuu- den tutkimuskeskuksessa kehitetty tilallinen metodikonsepti, jossa tila itsessään on suunniteltu sekä luovuuteen että tulevaisuusajatteluun kannustavaksi (ks. virtuaaliesittely kirjastopilotin toteutuksesta 5 http://www.foresight.fi. 6 Millennium-hankkeen Helsinki-noodin järjestämässä avoimessa Helsingin yliopistolla järjestetyssä III Millenni- um Forumissa (syksyllä 2009) käsiteltiin erityisesti delfoi-metodin käyttöä. Tilaisuuden esityksiä nähtävässä taltioi- tuna Tulevaisuuden tutkimusken seuran sivulla http://www.futurasociety.fi. 10 http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/luovatulevaisuustila). Tila myös ohjaa ennakointimetodei- hin tutustumiseen ja niiden soveltamiseen.7 Tulevaisuus NYT! Tulevaisuus muotoutuu nykyhetken valintojen ja päätösten pohjalta. Tulevaisuus on ikään kuin läsnä nykyhetkessä – tässä ja nyt. Tulevaisuuden siemenet on kylvetty nykyhetkeen. Tulevaisuus voidaan mieltää myös merkkeinä. Tämä semioottinen lähestymistapa tarkoittaa sitä, että tulevaisuudesta koe- taan olevan havaittavissa merkkejä, joita tunnistamalla ja tulkitsemalla voidaan hahmottaa tulevaisuu- den mahdollisia kehityskulkuja. Tulevaisuuden kehkeytymistä voidaan luodata kolmella tasolla: 1) Megatrendit Näitä ovat suuret, yleisesti tunnetut, maailmanlaajuiset kehityssuunnat, joihin ei voi paljon vaikuttaa lyhyellä tähtäyksellä. Tulevaisuustarkasteluja voidaan tehdä esimerkiksi viiden seuraavan megatrendin valossa: § ilmastonmuutos ja energiajärjestelmien muutos § väestönmuutos (kasvu ja ikääntyminen) § globalisaatio (kulttuuri, ympäristö, kauppa, teknologia, media…) § digitalisaatio (teknologian konvergenssi) § elämysyhteiskunnan nousu (elämystalous) 2) Heikot signaalit Heikot signaalit ovat merkkejä tällä hetkellä marginaalissa olevista, mutta mahdollisesti vahvistuvista nousevista ilmiöistä, joiden varhainen tunnistaminen antaa kilpailuetua. Tällaisia orastavia ilmiöitä ovat esimerkiksi: § slow life (slow design, slow cities)8 § hidas kasvu ja downshifting eli vapaaehtoinen kulutuksen vähentäminen § vertikaaliviljely § aineettomien hyödykkeiden merkityksen nousu 7 Seuraava pilotti luovasta TulevaisuusTilasta toteutetaan syksyllä 2010 Hämeenlinnan teknologiakeskus Innopark- issa. 8 Hitauden liikkeestä ks. tarkemmin Heinonen, Sirkka (2010). Slow Design for Slow Living – Architectural and Eco- logical Challenge. 3rd International Slow Design Conference. Organised by Lahti Institute for Applied Sciences. Lahti 24.3.2010; Heinonen, Sirkka (2010). Hidas elämä ja tulevaisuuden työ – paradoksi vai potentiaali. Futura 1/2010, 77–85; ja Heinonen, Sirkka (2009). Slow Life elämäntapana, työssä ja ammattina. Tulevaisuuden tutkimuk- sen seuran kesäseminaari ”Arki ja tulevaisuuden ammatit” 21.8.2009 Evon Metsäopisto, Lammi. http://www.futurasociety.fi/seminaarit/kesasem2009/Heinonen_alustus_Evo2009.pdf. 11 3) Mustat joutsenet (villit kortit) Mustat joutsenet ovat erittäin harvinaisia ja epätodennäköisiä tapahtumia, joiden vaikutukset ovat ky- seisen asian tapahduttua suuret. Mustat joutsenet osoittavat, että tulevaisuus ei etene lineaarisesti ja täysin ennustettavasti, vaikka tietoa olisi kuinka paljon. Aito ennakointitieto syntyy myös epäjatkuvuus- kohtien ja mahdollisten mustien joutsenten tunnistamisesta. Esimerkkejä mustista joutsenista ovat: § Vuoden 2001 terroristi-isku World Trade Centeriin § Vuoden 2004 tsunami Intian valtameressä § Yhdysvaltojen asuntoluottokriisi globaalin finanssikriisin alkusoittona v.2008 § Islannin tulivuoren tuhkapilven aiheuttama lentoliikennekaaos Euroopassa v. 2010 Tulevaisuutta ennakoitaessa laaditaan ensin monitoimijapohjaisesti organisaation tai toimialan tu- levaisuuden visio eli tahtotila, vision toteuttamiseksi tarvittava strategia ja sen edellyttämä operatiivinen ”tiekartta” tulevaisuuteen. Tällaisessa tulevaisuusprosessissa kannattaa tarkastella tulevaisuuden mah- dollisuuksia ja uhkia edellä kuvatuilla kolmella tasolla (megatrendit, heikot signaalit, mustat joutse- net/villit kortit). Kaupunkiasumisen tulevaisuuteen vaikuttavista isoista virtauksista Asumiseen vaikuttavia megatrendejä – kaupungistumisen etenemisen ohella – ovat etenkin seuraavat viisi megatrendiä (Heinonen 2008; Pääsky toim. 2009): 1. Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen vaatimukset sekä energiajärjestelmien muutos (ta- voitellaan seuraavia asioita: energiansäästö, päästöjen vähentäminen, hajautetut energia- ratkaisut ja omavaraisuus) 2. Globalisaatio (monipaikka-asuminen) 3. Digitalisaatio (älytalot ja ubiikkiyhteiskunta eli teknologia on kaikkialla läsnä ja tukee asu- mista) 4. Väestön vanheneminen (tavoite asua mahdollisimman pitkään kotona, edellyttää monenlai- sia palveluja ja fyysisiä asuntosuunnitteluun liittyviä ratkaisuja) 5. Elämystalous (tuotteita ja palveluja hankittaessa haetaan elämyksiä) Minkälaisia asioita tapahtuu suomalaisessa kodissa tulevaisuudessa? Kotiin on tuotu paljon toimintaa – on harrastustiloja ja etätyöpisteitä ja kotitoimistotilojakin asunnon sisällä. Nyt on syntymässä vastareaktio, jossa halutaan keskittää ja rauhoittaa koti sen alkuperäiseen tarkoitukseen: rentoutumisen, hoivan ja sosiaalisen yhdessäolon paikkana. Hidas asuminen on tähän pyrkivä suuntaus, jossa sisustamisella, kodin sijainnilla ja erilaisilla ratkaisuilla tuetaan ja kannustetaan rauhalliseen ja tasapainoiseen asumiseen (slow housing). Tämä on osa elämäntapaa, jossa materiaalisen kulutuksen jatkuvan kasvun sijaan tavoitellaan laadun kasvua. Kodin osalta etätyön tekeminen on edel- leen tarkoituksenmukainen ratkaisu, mutta tulevaisuudessa työtila halutaan saada tarvittaessa pois nä- kyviltä, jotta työntekovälineet eivät stressaa asukasta. Pientalon osalta asukkaat yhä enemmän tulevai- 12 suudessa haluavat vaikuttaa ei pelkästään asunnon muotoutumiseen vaan koko lähiasuinympäristön muotoutumiseen ja viihtyisyyteen. Kerrostaloasumisessa yhteistilojen ja yhteisöllisyyden mahdollisuuk- sia tulee kehittää. Mitä on näköpiirissä suomalaisessa kaupunkiasumisessa? Suomalaisessa pientaloasumisessa kuumin sana on hajautettujen energiaratkaisujen soveltaminen ja pyrkimys jopa energiaomavaraisuuteen. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö lämmitykseen ja asunnon valaisemiseen ja elektroniikan käyttöön tulee yleistymään. Kaupunkialueilla tulee lisäelementtinä mai- semakuvaan aurinkopaneelit ja jopa kiinteistökohtaiset tuulimyllyt. Henkilöautolla tapahtuvaa liikku- mista pyritään minimoimaan, mikä onnistuu, jos pientalorakentaminen sijoittuu joukkoliikenteen ja radan asemaseutujen varrelle. Muu liikkuminen voi tapahtua kauaksikin, kakkos- tai kolmoskoti voi tu- levaisuudessa yhä useammalla sijaita Thaimaassa tai Vietnamissa. Tilaratkaisuissa joustavuus, muun- neltavuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat avainkriteerejä. Tilaratkaisujen tulee joustaa asukkaiden elin- kaaren mukaan. Väestön vanhenemisen ja julkispalvelujen pullonkaulan myötä tulevaisuudessa pienta- loissa voidaan lastenhuoneet muuntaa isovanhempien hoitohuoneiksi. Sisustus- ja pihan rakennusbuu- mi jatkuu edelleen. Siihen tulee viihtyisyyden ja esteettisyyden kaipuun lisäksi elementti kaupunkivilje- lystä, jossa viljellään hyötykasveja, yrttejä, tomaatteja jne pihalla, terasseilla ja kattopalstoilla, joiden rakentamiseen kehitetään erityistekniikoita home- ja kosteusvaurioita ehkäisemään. Yksilöllinen yhtei- söllisyys on asumisen vahva nouseva trendi. Yhtä aikaa kun asukas haluaa ilmentää yksilöllisyyttään, elämäntapaansa ja identiteettiään kodissaan, hän arvostaa yhteisöllisyyden elementtiä lähiasuinympä- ristössään. Yhteisöllisyys voi keskittyä perhe-elämän ympärille (pienten lasten vanhemmat), harrastus- ten pariin (nikkarointi, puutarhanhoito, musiikki jne) tai vaikkapa aluehistorian harrastamiseen, mistä on osoituksena kaupunginosayhdistysten ja urbaanien kyläjuhlien suosio. Mitä asumisen moninaistuminen tarkoittaa? Asumisen moninaistumisen trendi tarkoittaa sitä, että vaaditaan yhä monipuolisempia arkkitehtonisia, tilallisia, materiaalillisia ja hallinnoinnin malleja, joista asukas voi valita itselleen sopivimpia yhdistel- miä (ks. myös Heinonen & Ratvio 2007; Lahti et al. 2007; Juntto et al. 2010). Talotuotantoon voi tulla jopa liikuteltavia ratkaisuja, mikä lisääntyvien tulva- ym. vaikeutuvien luonnonolosuhteiden vallitessa voi helpottaa kiinteistömassan suojausta. Asukkaan kannattaa tiedostaa asumisen pitkä elinkaari ja kus- tannusten jakautuminen pitkälle ajalle yksittäisten investointien kustannusten tarkkailun sijaan. Hyvin tehty ekosaneeraus rakennuksessa voi pitkällä tähtäyksellä kerryttää huomattavia säästöjä puhumatta- kaan ympäristön saamasta hyödystä. Yhä enemmän asumisesta halutaan asukkaan näköistä – olet sitä miten ja missä asut! 13 3. ENNAKKOTEHTÄVÄT JA TYÖSTETTÄVIEN KONSEPTIEN VALINTA Tulevaisuusklinikkaan ilmoittautuneille lähetettiin ennakkotehtävät, joiden tarkoituksena oli virittää osallistujia Tulevaisuusklinikassa tapahtuvaan työskentelyyn ja alustavasti suunnata tarkempaan työs- kentelyyn valittavaa aineistoa. Ennakkotehtävä 1 Ennakkotehtävässä 1 pyydettiin nimeämään ilmoittautuneille lähetetystä kaupunkiasumisen konseptien listasta kiinnostava ja tärkeä konsepti Tulevaisuusklinikassa työskentelyä varten. Seuraavassa listauk- sessa on lueteltu erilaisia kaupunkiasumisen konsepteja, jotka eivät ole kaikki toisiaan pois sulkevia. Jotkut konsepteista ovat jo vakiintuneita, toiset taas vasta kehitettäviä. Vastaajia pyydettiin samalla pe- rustelemaan myös lyhyesti, miksi he pitävät valitsemiaan kaupunkiasumisen konsepteja tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeänä ja/tai kiinnostavana. Vastaajilla oli myös mahdollisuus lisätä tähän listauk- seen jokin kaupunkiasumisen konsepti sekä muutenkin lähettää järjestäjille kommentteja ja pohdintoja Tulevaisuusklinikan aihepiiristä. 1. Vihreä kaupunki (ekokaupunki) 2. Puutarhakaupunki 3. Reunakaupunki 4. Kaupunginkeskus 5. Teollisuuskaupunki 6. Kulttuurikaupunki 7. Urbaani kylä 8. Seniorikaupunki 9. Ryhmärakentaminen 10. Omaehtoisesti joustava asunto – uusi suunnittelun tapa 11. James – uudenlaisia asumispalveluja markkinaehtoisesti 12. Kaupunkipientalo – oma ovi & puutarha 13. Kauppa-asuintalo 14 14. Yhteisöllinen kaupunkikortteli 15. Yksittäinen asumisen ”vau-kohde” Viimeksi mainitut 7 kaupunkiasumisen konseptia ovat poimitut mukaan Kuluttajatutkimuskeskuk- sessa arvioiduista URBA-hankkeessa tutkituista kaupunkiasumisen konsepteista (Norvasuo toim. 2008). Vastauksia tähän kysymykseen perusteluineen saatiin seuraavasti (alla vastaukset saapumisjär- jestyksessä suorina sitaatteina): ”Annetuista vaihtoehdoista valitsen ryhmärakentamisen, sillä asukaslähtöisyys on edellytys lähiyhtei- söjen syntyyn. Yhteisöllisyydessä on mielestäni potentiaalia vastata aikamme talous-, eko- ja merki- tyskriiseihin. Ei ole tietenkään syytä palata menneisiin patriarkaalisiin yhteisöihin, mutta voimme rakentaa uutta yhteisöllisyyttä nyky-yhteiskunnan lähtökohdista. Uskon että ihmiset kaipaavat elä- määnsä lisää yhteisöllisyyttä, mutta samaan aikaan kaiken hektisyyden keskelle lisää omaa rauhaa. Miten ristiriita tulee ratkeamaan?” ”Oma innostukseni koskee cohousing-tyyppistä yhteisöllistä asumismuotoa, joka on saanut alkunsa Tanskasta ja sittemmin Yhdysvaltalaisten arkkitehtien tunnetuksi tekemä ja tuotteistama maailman- laajuisesti. Cohousing edustaa tasapainoa yhteisöllisyyden ja yksityisyyden välillä, ja neljänkymme- nen vuoden kokemus sadoista yhteisöistä on mielestäni osoittanut sen käytännölliseksi ja toimivaksi malliksi. Kevään cohousing-konferenssissa aistikin jonkinlaista ilmiön uutta tulemista. Myös vierailut cohousing-kohteissa Tanskassa ja Ruotsissa vakuuttivat minua. Ehkäpä yhteiskunnalliset virtaukset ovat juuri nyt otollisia tuomaan ilmiön valtavirtaan ja tuulettamaan sen tunkkaisista 70-luvun mielikuvista.” ”Ryhmärakentaminen on mahdollisuus muuttaa asuntorakentamisen alalla vallitsevia rakenteita asu- kaslähtöisemmiksi, ja tätä kautta parantaa asuntorakentamisen monipuolisuutta ja laatua. Tämä ta- pahtuu ottamalla asukkaat mukaan kohteen rahoitukseen ja suunnitteluun jo hankesuunnitteluvai- heessa. Tavoitteena on sitouttaa tulevat asukkaat hankkeisiin, jolloin rakennusyhtiön myyntiriskiä saataisiin pienennettyä, ja ryhmärakentamishankkeet voisivat toteutua nykyistä ripeämmällä aika- taululla.” ”Seuraavassa lyhyt kuvaus kaupunkikonseptista, joka mielestäni olisi moniarvoisempi kuin ehdotetut konseptit: "Maailmankylä": kyseessä olisi ekokaupunki, jonka suunnittelussa on huomioitu ikäänty- vän väestön tarpeet, lisääntyvä kansainvälistyminen ja sen tuomat mahdollisuudet verkostua globaa- listi asukkaiden (kulttuuri, taide, kauppa jne.) ja verkostua yritysten kanssa. Korkeaa osaamista omaavat pk- yritykset vrt. Sitra Teollinen Suomi -julkaisu: innovaatioyritykset: mm. miilutaso, tuote- johtajuustaso ja ketteryystaso – siis yritystoiminta voisi integroitu osaksi kaupunkirakennetta uudella tavalla – ei pelkästään siten, että kaupungin ympärille perustettaisi yritysalueita - vaan osa yritys- toiminnasta voisi sijaita kaupunkirakenteessa.” ”Olisiko peräti mahdollista, että kaupunkilaiset osallistuisivat kaupunkikohtaisen innovaatiostrategi- an toteutukseen?” 15 ”Vihreä kaupunki (ekokaupunki)” ”Yksittäisen asumisen ”vau-kohde” (kiinnostaa näin arkkitehtinä ihan luonnostaan)” ”Voisin ottaa vihreän kaupungin konseptiin näkökulman kaupunkiutopioiden ja radikaalimman kau- punkien kehittämisen suunnalta. Suurien totuuksien etsintä on mielestäni lopetettu turhaan – ja an- tauduttu asioiden pirstaloimiselle ja kaaokselle.” ”Ryhmärakentaminen” ”Porvoo on mukana Asumisen osaamisklusterin yhteisessä ryhmärakennuttamisen hankkeessa ja aihe on uusi alueella.” ”Puutarhakaupunki” ”Urbaani kylä (jo suurkaupungeissa toimivaksi osoittautunut kylä kaupungissa, esim. Greater London Councilin kylät)” ” Omaehtoisesti joustava asunto – uusi suunnittelun tapa” ”Nauhakaupunkirakenne", joka vastaa autoriippumattomien liikkumisen mahdollistamiseen. Tähän kuuluu slow-ajattelu, eko-, puutarha-, seniori-, teollisuus- yms, kaupunkirakenteita.” Ennakkotehtävä 2 Mainitse missä mielessä (asiassa tms) kaupunkisuunnittelun merkitys tulee korostumaan hyvinvoinnin tuottajana? Vastauksia tähän kysymykseen saatiin seuraavasti (suorina sitaatteina): ”Kuka vastaa kaupunkisuunnittelijalle annettavista tehtävistä? Keiden pitäisi vastata? ja mistä? Kau- punkisuunnittelun rooli on merkittävä. Se on sidottu aikaan. Toteutumisprosessi on hidas ja tarpeet muuttuvat toteutuksen aikana. Ihmiset haluavat ehkä sitoutua paikkaan. He muuttavat paikkaan, jo- hon haluavat tai pystyvät samaistumaan.” ”Skaftkärr-hankkeessa (Porvooseen tuleva uusi energiatehokas asuinalue, jossa hiilineutraalisuus ote- taan huomioon jo alueen suunnittelussa) on tullut esille, että kaupunkisuunnittelijoiden mukaan otta- minen kehitystyöhön on tärkeää, jotta uusia ajatuksia ja lähestymistapoja voidaan tuoda esille.” ”Kaupunkisuunnittelun rooli tulevaisuuden muotoutumisessa: kaupungin houkuttelevuus asuin- ja työpaikkana à alueen riittävä kilpailukyky ja huoltosuhde à hyvinvointi” ”Mihin asukkaiden toivotaan voimaistuvan kaupunkisuunnittelun avulla?” 16 Ennakkotehtävä 1:n vastaukset otettiin huomioon Tulevaisuusklinikassa siten, että ilmoittautumis- tiskin yhteydessä kaikki saivat antaa yhden äänen työstämiseen valittavalle konseptille. Ennakkotehtä- vään vastanneiden äänet laskettiin mukaan, joten ne saivat ”aktiivisuuspalkkiona” lisää painoarvoa. Ää- nestyksen tuloksena valittiin viidelle työryhmälle työstettäväksi kullekin yksi kaupunkiasumisen konsep- ti viiden eniten kannatusta saaneen konseptin joukosta. Ryhmät laitettiin satunnaiseen numerojärjes- tykseen seuraavasti: 1. Urbaani kylä 2030 2. Ryhmärakentaminen 2030 3. Omaehtoinen joustava asuminen – uusi suunnittelutapa 2030 4. Vihreä kaupunki 2030 5. Yhteisöllinen kaupunkikortteli 2030 Kuva 2. Osallistujat vaikuttivat itse työstettävien kaupunkikonseptien valintaan. 17 4. TULEVAISUUSIKKUNA Tulevaisuusikkuna (Futures Windows) on ennakointimetodi, jossa visualisoidaan heikkoja signaaleja eli orastavista ilmiöistä kertovia merkkejä. Heikkoja signaaleja (tai nousevia uusia ilmiöitä, joihin kyseiset signaalit viittaavat) voidaan esittää visuaalisessa muodossa valokuvien ja piirrosten avulla esimerkiksi seinälle heijastettavana (tai tietokoneen näytöltä katseltavana) kalvoesityksenä. Tulevaisuusikkuna on ikään kuin ikkuna tulevaisuuden kehitysilmiöihin ja niistä kertoviin heikkoihin merkkeihin, joita katso- jat voivat tunnistaa, analysoida ja tulkita. Kuvia Tulevaisuusikkunaan voidaan kerätä kollektiivisesti tai tiettyjen nk. "tulevaisuusreportteri- en" toimesta. Tulevaisuusikkuna on Elina Hiltusen9 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa kehittämä en- nakointityökalu. Sitä on alettu testata ja soveltaa etenkin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Luova tule- vaisuustila -hankkeen piloteissa (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/luovatulevaisuustila).10 Tulevaisuusklinikassa näytettiin ennen varsinaisia työskentelysessioita Tulevaisuusikkuna kaupun- kiasumisen orastavia ilmiöitä signaloivana kuvakavalkadina. Tulevaisuusikkunan kuvat oli kerätty kol- lektiivisesti viiden henkilön toimesta ja järjestetty sattumanvaraisesti herättämään katsojissa vapaita assosiaatioita. Tulevaisuusikkunan kuvien lomaan oli sijoitettu ennakkotehtävien vastauksissa esitettyjä ajatuksia ja pohdintoja anonyymisti kaikkien nähtäväksi. Tämän jälkeen siirryttiin työstämään tulevai- suuspyöriä ja tulevaisuustaulukoita viidessä ryhmässä (tulokset esitellään luvussa 5), joiden tulokset purettiin yhteiseen loppukatselmukseen. 9 Elina Hiltunen väitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla kesäkuussa 2010 heikoista signaaleista “Weak Sig- nals in Organizational Futures Learning”. Helsinki School of Economics A-365. Helsinki. 10 Ks. Video Luovan TulevaisuusTilan esittelystä http://vimeo.com/9744293 18 5. TULEVAISUUSPYÖRÄ- JA TULEVAISUUS- TAULUKKO -TYÖSKENTELYN TULOKSET Mitä ovat Tulevaisuuspyörä ja Tulevaisuustaulukko? Tulevaisuuspyörä (Futures Wheel) on Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä tulevaisuuden ennakoin- nin menetelmä (Glenn 2009). Siinä tarkastellaan valitun teeman, trendin, tapahtuman, päätöksen tai heikon signaalin vaikutuksia yhteiskuntaan tai tutkittavaan organisaatioon. Tulevaisuuspyörän keskelle asetetaan valittu aihe, jonka primäärejä vaikutuksia toimintaympäristöön listataan pyörän ensimmäisel- le kehälle. Vaikutusten seurauksia, näiden yhteisvaikutuksia tai vaihtoehtoisesti vaikutuksia estäviä tai edistäviä tekijöitä kootaan toiselle kehälle. Tulevaisuuspyörä on yksi käytetyimpiä tulevaisuudentutki- muksen menetelmiä, koska se on tehokas ja yksinkertainen tapa järjestellä, ymmärtää ja täsmentää eri- laisia tulevaisuutta koskevia näkemyksiä eräänlaisena miellekaaviona (mindmap). Alla on esimerkki Tulevaisuuspyörän soveltamistavasta. Kuva 3. Tulevaisuuspyörä soveltuu hyvin jonkin teeman vaikutusten arvioon yhtenä tai use- ampana vaikutuskehänä. Tulevaisuustaulukko on yleisnimitys monenlaisille tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja generoiville taulukkoesityksille ja taulukonmuotoisille ennakointityöskentelyvälineille. Tulevaisuustaulukon avulla käsiteltävää aihetta voidaan rajata ja jäsentää valitsemalla aiheen kannalta keskeiset muuttujat ja kek- simällä niille mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuuden arvoja/tiloja. Tulevaisuustaulukon perustalta 19 voidaan rakentaa erilaisia tulevaisuuskuvia ja niistä edelleen kehityspolkuja (skenaarioaihioita).11 Tule- vaisuustaulukko voi olla myös PESTEC-muotoinen, kuten Tulevaisuusklinikassa käytetty tulevaisuustau- lukko. Tulevaisuuspyörät ja Tulevaisuustaulukot työstettyine tuloksineen Tulevaisuuspyörä- ja Tulevaisuustaulukkotyöskentelyn tulokset on esitelty tässä luvussa työryhmätyös- kentelyn dokumentointina. Osallistujia oli yli 40 henkilöä, jotka työskentelivät viidessä työryhmässä. Kukin viidestä työryhmästä sai työstettäväkseen yhden kaupunkiasumisen konseptin. Se kirjattiin Tule- vaisuuspyörän keskelle ja ensimmäiselle kehälle alettiin keskustelun jälkeen ideoida niitä vaikutuksia, joita kyseisen kaupunkiasumisen konseptin vahvistumisen myötä syntyy. Tavoitteeksi asetettiin toivot- tavat tulevaisuuskuvat ja niihin pohjautuvat voimauttavat kaupunkiasumisen tulevaisuustarinat. Aika- tähtäimeksi asetettiin vuosi 2030. Vaikutuksia ja asioita kirjattiin PESTEC-jaottelun (P = political, Ec = Economic, S = Social, T = Technological, Env = Environmental/Ecological, C = Cultural/Citizen/Customer) mukaan ensimmäiselle kehälle. Toiselle kehälle kirjattiin sitten näiden ykköskehän vaikutusten välillisiä vaikutuksia tai näitä vaikutuksia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Tulevaisuuspyörätyöskentelyn jälkeen ryhmä valitsi kustakin PESTEC-ulottuvuudesta tarkasteltu- na yhden keskeisen asian jatkotyöstettäväksi Tulevaisuustaulukossa. Siinä haettiin PESTEC- strukturoinnin mukaan, mutta vapaavalintaisessa järjestyksessä, kunkin valitun asian/vaikutuksen osal- ta innovaatioita, toimijoita, arvoja ja kyseistä, valituksi tullutta teemaa ilmentävää kaupunkiasumisen metaforaa. Seuraavassa on esitetty kunkin ryhmän osalta työskentelyn tulokset: ensin Tulevaisuuspyörä, sitten Tulevaisuustaulukko ja lopuksi lyhyesti kunkin ryhmän tulosten esittelyä sellaisena kuin se tehtiin Tule- vaisuusklinikassa yhteisesti nähtäväksi (suullisen esityksen dokumentointi). Kukin ryhmä kerrallaan nosti Tulevaisuustaulukon kaikkien nähtäville ja yksi ryhmän edustaja kuvaili kyseisellä ryhmällä työs- tettävänä olleen kaupunkiasumisen konseptin, joka oli tulevaisuuskeskustelun pohjana ja sitten ryhmän ideoimat innovaatiot sekä luonnehdittavaksi valitut kaupungin (kaupunkiasumisen) metaforat. Taulu- kon kaikkia kohtia ei ryhmien tulosten esittelyssä kuvattu yksityiskohtaisesti, koska työskentelyn tulok- set oli suunniteltu dokumentoitaviksi ja raportoitaviksi siten, että kaikki ideointi taltioitui. Suullisessa ryhmäpurussa keskityttiin konseptiin – innovaatioihin ja metaforiin, jotta osallistujat näkivät kompak- tisti kaikkien ryhmien tulokset ristiin. 11 Tulevaisuustaulukkomenetelmää on Suomessa kehittänyt etenkin Yrjö Seppälä FAR-menetelmän (Field Anomaly Relaxation) jatkosovelluksena. Ks. esim. Seppälä, Yrjö (1984). 84000 tulevaisuutta. Gaudeamus. 20 Työryhmä 1:n tulokset Urbaani kylä 2030 – Osa kaupunkia yhteen kasvaneita kyliä Osallistujat: Ifa Kytösaho, Juha-Pekka Turunen, Tomi Henriksson, Leena Silvennoinen ja Leena Tuomi Tehtävä 1. Työryhmä 1:n Tulevaisuuspyörä 21 Tehtävä 2. Työryhmä 1:n Tulevaisuustaulukko Tulosten esittely muille ryhmille Tulevaisuustaulukon avulla (suullisen esityksen siteeraus) Ryhmä 1:llä oli työstettävänä kaupunkikonseptina ”Urbaani kylä 2030”. Aluksi keskusteltiin siitä, mikä se urbaani kylä meidän mielestämme on. Se oikeastaan tiivistyi näihin lausumiin ja elementteihin Tule- vaisuustaulukossamme. Eli kyse meidän näkemyksemme mukaan on kyläyhteisöstä, jossa jollain tavalla juuri sosiaalinen puoli on merkittävä asia. Tärkeää on, että ihmiset kokevat kuuluvansa kyseiseen ky- lään. Kylällä tavallaan on identiteetti ja se on myös sillä tavalla kylää, että se on kävelyetäisyydellä eri Tulevaisuuspyöräs- sä valitut asiat/ vaikutukset Innovaatioita Toimijoita Arvoja Kaupunki -metafora Political Itsenäinen hallinto/ päätöksenteko - Sähköinen vaikuttami- nen - Paikallinen päätöksen- teko - Lähidemokratia - Me itse Economic Pienyrittäjyys - Pienyrittäjäkylä - Yrittäjyys elämänta- pana - 3D kiinteistöajattelu - Yhteiskunnallinen in- novaatio - Yrityksen avoimet tilat - Tori 2.0 - Pienyrittäjien super- market - Pienyrityk- set - Henkilö- kohtaisuus - Pieni on kaunis- ta Social Kohtaamispaikat pitävät yllä kyläko- kemusta - Yrityksen avoimet tilat - Tori 2.0 - Pienyrittäjien super- market - Kyläkäräjät - Asukkaat - Julkinen - Liikeyrityk- set *pienimuotoin en - Yhteisöllisyys - Tori Technological Kylämedia Environmen- tal/Ecological Kävelykaupunki - Liityntäliikenne - Sähköinen ostoskärry + kuljetuspalvelu - Juoma-automaatti (maito tuoreena) - Juomien postilaatikko porrash. - Kaupunki - Yrittäjät - Alueelliset taloyhtiöt - Huoltoyhtiöt - Terveys (hyötyliikunta) - Kohtaamisiin kyläraitilla Cultural/Citizen/ Customer Suvun korvike - Ryhmärakentaminen - Vuokrattava aviomies - Ryhmien kiinteistövä- littäjä -Rakennut- tajakonsultti - Yhteisöllisyys - Muurahaispesä 22 kohteista. Kyseessä on kävelykaupunki, joka antaa mahdollisuuksia satunnaisille kohtaamisille. Tulevai- suustaulukossamme sanotaankin, että ”kohtaamispaikat pitävät yllä kyläkokemusta”. Sitä tukee tietyllä tavalla jonkunlainen kylämedia. Tässä on kuvattu sekä teknologinen aspekti että tavallaan tuodaan verk- koaspekti tähän myös mukaan. Ideoimme itsenäistä hallintoa ja päätöksentekoa, tavalla tai toisella, osit- tain myös siihen, että sen kautta juuri syntyy identifioitumista kyläyhteisöön. Kulttuurillisissa tekijöissä meillä on vähän epämääräisempi ideointi ”suvun korvike”. Todettiin, että kylä voi toimia tietyllä tavalla suvun korvikkeena, jos ajatellaan sitä, että suomalainen identiteetti usein perustuu juurille. Lähdetään siitä, että kaikki me olemme jostain kotoisin. Kyseessä on suomalainen tapa ajatella, että mistä minä tulen – minä olen jostain kotoisin. Kuitenkin urbaanit kylät saattavat olla sellaisia, että identiteetti pe- rustuu nyt jollekin ominaisuudelle, mitä minä haluan olla – minä asun samantyyppisten tai samanlais- ten ihmisten kanssa. Maailmalla nähdään, miten näitä urbaaneja kyliä suurkaupunkeihin syntyy. Erit- täin olennaisena asiana nostettiin pienyrittäjyys tässä yhdeksi keskeiseksi asiaksi. Jotta syntyy satunnai- sia kohtaamisia mahdollistavia paikkoja, niin kontekstina ei voi olla enää supermarketteja missä men- nään, vaan täytyy olla pienyrittäjyyttä ja pieniä kauppiaita sekä pieniä kauppoja. Tarvitaan avoimia jul- kisia tiloja. Tarvitaan myös yksityisiä tiloja, jotka aukeavat tavalla tai toisella muillekin, jolloin niissä syntyy sitä kohtaamista. Kun lähdetään liikkeelle Tulevaisuustaulukon tarkastelussa innovaatio-kohdasta, niin aivan joka ruutuun ei ole laitettu ideoita. Ryhmässä kyllä puhuttiin vaikuttavasta paikallisesta päätöksenteosta. Päätökset tulisi avata sillä mentaliteetilla, että ihmiset kuuluvat kylään, ja he voivat vaikuttaa sitten suo- raan. Tietenkin nyt nousee välittömäksi kysymykseksi uhka siitä, kuinka paljon päätöksentekoa voidaan lopulta avata ihan suoralle demokratialle. Tapahtuuko siellä mitään, kun kaikki päätökset voidaan taval- laan estää, jos ne ovat epämiellyttäviä? Kuitenkin tämä on haaste. Arvona tässä on lähidemokratia ja kaupunkimetaforana ”me itse”. Taloudelliset ja sosiaaliset aspektit -kohdissa meillä on aika paljon pääl- lekkäin innovaatioita ja ajatuksia. Ensinnäkin meillä nousi innovaationa 3D-kiinteistövälittäjä, eli sa- masta kiinteistöstä pitäisi voida olla monentyyppisiä tiloja. Siellä voi olla kaupallista tilaa, voi olla myös julkista tilaa, siellä voi olla asuintilaa, ja tähän liittyy myös rahoituksellisia tekijöitä. Nämä vaativat myös jonkunlaista innovatiivista ajattelua, jotta tämä idea mahdollistuu. Tällä hetkellä nimittäin kaupallisen tilan rakentaminen rakennukseen on kalliimpaa kuin asuintilan rakentaminen. Innovaatioissa on lisäksi idea yritysten avoimista tiloista. Yritykset voivat avata tiloja ja ne ovat avanneetkin tiloja sillä tavalla. Tässä on esimerkki peliyrityksestä, joka tarjoaa tilojaan ihmisille tulla pelaamaan sinne. Toinen puoli on sitten idea, jossa käytetään tätä jo kulunutta 2.0-ilmaisua, mutta muokataan se muotoon ”tori 2.0”. Innovaatio voisi olla pienyrittäjien supermarket eli seuraava ajatus: mitä jos super- market vaikkapa olisi korvattu pienyrittäjien supermarket-idealla. Tällöin hedelmätiski tai hedelmä- kauppa olisikin vietnamilaisten hedelmäkauppiaiden ja kahvit ja teet myisi puolestaan irakilainen kah- vikauppias. Toisin sanoen kyseessä olisi sen tyyppinen supermarket, joka olisi samalla tavalla integroitu kokonaisuus kuin supermarket on, mutta erilaiset tuoteryhmät olisivatkin erilaisten, eri kauppiaiden, intohimoisten kauppiaiden tarjoamia. Tämä mahdollistaisi taas positiivisessa mielessä sen, mikä Hel- singissä on nostettu ongelmaksi. Maahanmuuttajat eivät kovin hyvin pääse integroitumaan yhteiskun- taan, koska täällä kaupan ala on isojen keskusliikkeiden hallussa. Tässä ideassa uudet tulokkaat tulisivat kaupan alalle nimenomaan tämän torikonseptin kautta ja pääsisivät osaksi yhteiskuntaa helposti. Täl- lainen uudenlainen tori tuotaisiin tavallaan uuteen maailmaan – tori olisikin se ensisijainen paikka, mis- tä ostettaisiin. Ei perinteinen tori, vaan jollain tavalla uudenlainen tori. Lisäksi nostettiin yrittäjyys elä- 23 mäntapana, jolloin urbaanissa kylässä ei saisi olla yli kymmenen hengen yrityksiä esimerkiksi pitämässä kauppaa, koska se jälleen kerran toisi sitä elävyyttä ja toisi niitä satunnaisia kohtaamisia ja vuorovaiku- tusta ihan eri tavalla kun supermarketit tuovat. Kävelykaupungin kohdalla puhuimme liityntäliikenteestä. Kun tullaan kävelykaupunkiin, voitaisiin sähköinen golfkärry ottaa suoraan liityntäliikenteestä ja niillä mennä sitten ostosten tai muiden tavaroi- den kanssa kotiovelle. Tai sitten otetaan vielä kuljetuspalvelu mukaan tähän kuvioon. Todettiin, että haasteena kävellen kaupassa käymisessä on nykyään seuraava: kun juomia ostetaan, ne painavat paljon. Miksi ei voida tuoda maitoautomeininkiä myös meille kaupunkiin? Tällöin kaikki juomat voitaisiin saa- da kotiin tuoreena, kun juomille on oma postilaatikko porrashuoneessa. Suvunkorvikkeessa puhuttiin ryhmärakentamisesta. Siinä yhteydessä nostettiin yhtenä palveluna vuokra-aviomies, joka on ehkä kau- kaa vähän haettu siihen yhteyteen, mutta joka tapauksessa kuuluu tähän aihekenttään. Kaupunkimetaforat ovat poliittisesti ”me itse”, taloudellisesti pieni on kaunista, sosiaalisesti puhu- taan torista, ekologisessa aspektissa puhutaan kohtaamisista kylänraitilla, kulttuurisessa puhutaan muu- rahaispesästä. Kuva 4. Ryhmä 1 keskusteli Urbaanista kylästä 2030. 24 Työryhmä 2:n tulokset Ryhmärakentaminen 2030 Osallistujat: Sami Oinonen, Markku Hakala, Seppo Kallio, Olli-Pekka Hatanpää, Jari Tirkkonen, Satu Åkerblom, Annikki Arola Tehtävä 1. Työryhmä 2:n Tulevaisuuspyörä 25 Tehtävä 2. Työryhmä 2:n Tulevaisuustaulukko Tulevaisuuspyörässä valitut asiat/vaikutukset Innovaatioita Toimijoita Arvoja Kaupunki - metafora Political Lähidemokratia - Hypermodernit käräjäkivet - Yritykset - Asukkaat -Verkkoyhteisö - Yhteisöllisyys - Maailmankylä - Minä päättäjä Economic Uudet verkostoituneet toimintamallit - ”Hajautettu hy- permarket” = lähi- ruoka ja lähituot- teet - Ostopiiri - Kauppa - Lainsäätäjä / Kaavoittaja - Lähi - Helahoito vie- ressä Social Yhteisöllisyyden ja yhtei- söllisyyden keskitie - Asunto-osakeyhtiön yhteisölliset tilat esim. vierashuoneet - Uudisyhteisöt - Yksin yhdessä - Kimppakivaa kylässä Technological Yhteisarkea tukevat tekno- logiaratkaisut - Yhteisruokailu - Alueen kehittämi- nen yli ajan ict:n avulla - Arjen logistinen optimointi ihmisen parhaaksi - Operaattorit - Elämänlaatu - Huomaama- ton teknohel- potus Environmen- tal/Ecological Ekologian ja ekonomian synergia - Jaetut tilat, lait- teet ja toiminnot -Energiatase: Paikalliset energia- markkinat - Kansalaiset - Jakaminen - Yhteistyö - Laihia Cultural/Citizen/ Customer Holistinen paikalliskulttuuri - Teemoitetut kort- telitalot Teemoitetut talo- korttelit - Taiteilijat - Monimuotoi- suus - Kaikki kukat kukkikoon Tulosten esittely muille ryhmille Tulevaisuustaulukon avulla (suullisen esityksen siteeraus) Työstettävänä konseptina tällä ryhmällä oli ”Ryhmärakentaminen 2030”. Poliittisesta näkökulmasta innovaatio on tietenkin uudenlainen lähidemokratia. Puhuimme esiin hienona innovaationa eräänlaiset hypermodernit käräjäkivet, eli vanhat ideat: vanha kyläkokous ja siihen liittyvä käräjäkivi-käsite otettiin uudesti haltuun. Tämä merkitsee sitä, että mennään todella paikalliselle tasolle päätöksenteossa. Toimi- joista vahvana tässä ovat tietenkin verkkoyhteisöt ja metaforana ”minä päättäjänä”. Taloudellisesta nä- kökulmasta keskustelimme uusista verkostuneista toimintamalleista ja keskeinen innovaatio oli hajau- tettu hypermarket. Millä tavalla tuodaan hypermarket jollekin alueelle, hyvin hajautettuna, verkottu- neena yksikkönä? Tämä analogia tuli myös myöhemmissä keskusteluissa meillä vahvasti esille. Ostopii- reistä puhuttiin, kauppa on tietenkin keskeinen toimija, uudenlaiset kaupan toimijat, lähiruokapalvelut, jotka ovat nyt hyvässä nosteessa. 26 Kaupunkimetaforana on täällä tyylikkäästi brändätty ”hela hoito vieressä”. Yhteisöllisestä näkö- kulmasta puhuttiin, aika pitkälti paljon yhteisöllisyyden ja yksityisyyden tasapainosta, keskitiestä. Miten ryhmärakentamisessa otetaan molemmat puolet huomioon? Että on toisaalta aikaa ja tilaa tehdä yhdes- sä asioita, mutta myös aikaa ja tilaa itselleen ja mahdollisuuteen olla täysin yksin rauhassa jossakin. Täl- löin puhuttiin asuntoinnovaatioista, niin asunto-osakeyhtiöiden yhteisöllisistä tiloista kuin myös ihan konkreettisesti vierashuoneista. Esimerkiksi kun täällä Kruunuhaassa tarkastellaan rakennuksia, havai- taan vanhoja piianhuoneita ja työntekijöiden sisäänkäyntejää, jotka olivat yleisiä 1900-luvun alussa ja 1800-luvun loppupuolella. Tuodaan näitä samoja käsitteitä taas uudelleen tänne. Siten mahdollistetaan se, että mummo tai vaari voi tulla asumaan joksikin aikaa ja hoitamaan lapsia vaikkapa kesälomalla kun päiväkodit ovat kaikki kiinni. Samalla he voivat viettää myös omaa aikaansa omassa huoneessa. Hienosti brändäsimme ryhmässämme tosiaankin metaforaksi yhteisöfunktionaalisen ”kimppakivaa kylässä”. Teknologisesta näkökulmasta innovaatiot kulminoituvat työtä ja yhteisarkea tukevina teknologia- ratkaisuina. Eli miten todellakin mahdollistetaan hyvä arki teknologian keinoin? Ei ehkä välttämättä teknologiamielessä löydetty keskeistä innovaatiota, mutta kuitenkin puhuttiin alueen kehittämisestä yli ajan ja miten se mahdollistetaan ICT:n avulla. Joka tapauksessa keskeinen brändäys tähän metaforaan on ”huomaamaton teknohelpotus”. Ympäristön näkökulmakohdassa puhuttiin paljon ekologian ja ta- louden synergiasta ja tästä hyvästä liitosta. Keskeinen innovaatio on alueen, ehkä sen ryhmärakentami- sen kohteena olevan talon, taloyhteisön energiatase. Tulee hyvin vahvaa omavaraisuusajattelua. Erittäin ekotehokas ryhmärakentamisen yhteisö voi käytännössä myydä energiaa jollekin taholle, jolla on siitä tarvetta. Tätä kautta tulee aika pitkäkestoistakin ajatusta siitä, että mitä on energiatehokkuus tilassa, talossa ja niin päin pois. Hyvänä kaupunkimetaforana otetaan tuolta hieman pohjoisemmasta Suomesta kunta, kaupunki nimeltä Laihia. Eli viemme ajatukset takaisin tähän positiivisen pihiyden tematiikkaan. Lopuksi kulttuurillisesta näkökulmasta puhuttiin voimasanana holistisesta paikalliskulttuurista. Konk- reettisia kulttuurisia innovaatioita ovat teemoitetut korttelitalot. Jos ajatellaan jotakin aluetta, on ole- massa korttelitalostruktuuri, mutta on myös tiettyjä fokusalueita kuten korttelitaloja. Metaforana on ”kaikki kukat kukkikoon”. Eli on alue, jossa on tiettyjä teemoitettuja korttelitaloja ja siellä syntyy ehkä luontaisesti tiettyjä, esimerkiksi vanhuksille tarkoitettuja teemataloja. Jossakin toi- saalla skeittinuoret sitten pörisevät iltaisin ja juovat limua jne. Nämä olivat niitä talokortteleita, sitten olivat teemoitetut korttelitalot vielä erikseen. Idea teemoitetuista korttelitaloista, siis asukkaille varatuis- ta ”kerhotiloista” – ovatpa ne sitten mopokorjaamoja tai rantasaunoja tai askarteluhuoneita tms. - on itse asiassa aivan normaalia nykypäivää ja laajalti käytössä ihan normaalin kaavoituksen yhteydessä Helsingissä. Tässä olikin innovointiin hedelmällinen kahdella tavalla asian ymmärtäminen, mistä poiki kaksi eri ideaa. Ensin tuli keskusteluun se, että meillä on asuinalue, jossa on korttelitaloja, jotka ovat yksittäisiä rakennuksia, jotka ovat näitten asukkaitten yhteiskäytössä. Yksittäiset rakennukset ovat teemoitettuja ja ne saattavat olla mopokorjaamo, rantasauna tms. Ryhmässä ymmärrettiin hedelmällisesti tämä väärin sillä tavalla, että teemoitettaisiinkin ne korttelit eri tavoilla. Eli teemoitetut talokorttelit syntyivät laajen- nettuna ideana, joka on samantyyppinen kuin teemoitetut korttelitalot. Kumpikin fokusoidaan jollekin käyttäjäryhmälle tai asiakasryhmälle – segmentille, niin kun nykyisin sanotaan. ”Hedelmällinen vää- rinymmärrys” saattaa kuitenkin olla jokin aivan uusi innovaatio tai vanhojen kiltapohjaisten ammatillis- ten keskittymien uusi tuleminen tai viimemainitun sovellus tulevaisuudessa. 27 Kuva 5. Ryhmä 2:n aiheena oli Ryhmärakentaminen vuonna 2030. 28 Työryhmä 3:n tulokset Omaehtoinen joustava asuminen – uusi suunnittelutapa 2030 Osallistujat: Markku Kylli, Inkeri Rehtilä, Kaarina Rötsä, Valtteri Halla, Tuomas Seppälä, Lennart Lang, Tove Hagman Tehtävä 1. Työryhmä 3:n Tulevaisuuspyörä 29 Tehtävä 2. Työryhmä 3:n Tulevaisuustaulukko Tulevaisuuspyö- rässä valitut asiat/ vaikutukset Innovaatioita Toimijoita Arvoja Kaupunki -metafora Political Väljät rakentamis- ja kaavoitusmää- räykset – Wikisuunnittelu – Evolutiivinen kaa- voitus – Kansalaiset – Kirstunvartijat – Mahdollistajat – Maanomistajat – Suunnittelijois- ta fasilitoijia – Demokratia – Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys – Orgaaninen eliö Economic Tilojen-, toiminto- jen- ja kulutus- hyödykkeiden ja- kaminen – Kuin oma City Cars Club – Työaikapankki – Tekeminen osallis- tumisena – Yksityiset ihmi- set – Yritykset (eri- koistuneet) * yhteiskunnalli- set, osuuskunnat – Yhteisöt – Kuluttamisesta tuottamiseen – Yhteinen kau- punki Social Yksilölliset asumis- ratkaisut osana yhteisöä – Uusia hallintamuo- toja – Sosiaalinen media ylipäätään – Elinpiirin laajentu- minen * keskustakirjasto * ostoskeskus * arkiympäristön laa- jentuminen – Asukkaat (enti- set, nykyiset ja tulevat) – Omat päätök- set – Perhe - Kameleontti Technological Muuntojoustavat tilat – Talotekniset inno- vaatiot ja tuotteet, LVIS – Räätälöinti – Teollinen korjaus- asentaminen – Suunnittelijat – Käyttäjät – Yhteisöt – Korporaatiot – Muutos – ”Lego- kaupunki” Environmen- tal/Ecological Vaikuttaminen oman asumisen hiilijalanjälkeen – Seurantamenetel- mät – Optimointi – Omat valinnat näky- väksi – “Wastebook” - Yksilöt - ”Hyvät Ihmi- set” – Tietoisuus * hyväksyntä – NO CO2 Cultu- ral/Citizen/ Customer Kulttuurien sekoittuminen (epäsuomalaiset toimintamallit) – Kulttuuriset kom- ponentit ja niiden yhdistely – Alakulttuurien se- koittaminen, muodit & kieli - Muodin luojat - Lapset & nuo- ret – Moniarvoisuus – Erilaisuuden sietäminen – Pyrkimys kohti globaalia etiik- kaa – Sulatusuuni 30 Tulosten esittely muille ryhmille Tulevaisuustaulukon avulla (suullisen esityksen siteeraus) Ryhmä 3:llä oli työstettävänä kaupunkikonseptina ”Omaehtoinen joustava asuminen - uutena suunnitte- lumuotona ja -tapana 2030”. Poliittisessa kategoriassa puhuttiin väljistä tai väljemmistä rakentamisen kaavoitusmääräyksistä, joiden työkaluina, innovaatioina voisivat toimia esimerkiksi digisuunnittelu tai evolutiivinen kaavoitus. Digisuunnittelu on työpajametodi, missä valittamiseen perustuvan vuorovaiku- tuksen sijaan suunnitelma syntyy siitä, että jo ympäristössä asuvat ja sitä käyttävät ihmiset niin, legopa- likoilla tai pienoismallilla pystyvät heittämään ideoita ja vähän luomaan sitä tilaa, jota sitten suunnitteli- ja asiantuntijana muokkaa näiden työpajojen välillä. Evolutiivinen kaavoitus tarkoittaa puolestaan tätä: sen sijaan että rajataan jokin alue, jolla pätee tietyt säännöt, keksitään ne säännöt. Sen jälkeen jokainen palikka, joka siihen lisätään, sopeutuu tähän järjestelmään, joka on jo olemassa. Hyvä esimerkki tästä on keskiaikainen kaupunki, missä tavallaan talo ottaa huomioon sen mitä talon vieressä on – vallalla ei ole mitään sen kummempia sääntöjä. Meillä nykyaikana tällaisia sääntöjä voisivat olla esimerkiksi esteet- tömyys, valoisuus, energiatehokkuus jne. Metaforana tästä väljentämisestä on kaupunki orgaanisena eliönä. Ekonomisessa mielessä omaehtoinen asuminen voisi tarkoittaa jakamista tilojen, toimintojen ja kulutushyödykkeiden osalta. Tästä on jo olemassa jonkun verran innovaatioita, niin kuin esimerkiksi ”Kuin oma”, joka on hyödykkeiden jakamiseen perustuva palvelu. Sinne voi lainata omia tavaroitaan ja myös saada lainaksi. Toimintaidea perustuu tavallaan erilaisten tarpeiden kierrättämiseen. City Car Club on puolestaan järjestelmä, jossa ei tarvita omaa autoa, vaan sitä voi tarpeen mukaan lainata. Työaika- pankki on myös vastaava olemassa oleva innovaatio jakamisen suhteen. Tässä ehkä yleisenä nimittäjänä on tekeminen osallistumisena ja merkityksen synnyttäjänä ihmisen elämään ja sen yhteisön synnyttäjä- nä ennen kaikkea. Yhteinen kaupunki on ehkä avainsana tässä yhteydessä. Sosiaalisella puolella nos- timme esiin yksilölliset asumisratkaisut osana yhteisöä. Havaittiin että tavallaan sen lisäksi että halutaan omia ratkaisuja, niin on myös tärkeätä kuulua yhteisöön. Tämän saavuttamiseksi tarvittaisiin uusia hal- lintamuotoja kiinteistöihin, verkostoitumista tulevien tai olemassa olevien kiinteistöjen sisällä, sekä so- siaalisen median hyödyntämistä tässä ylipäätään, esimerkkeinä facebookit tms. Se, että elinpiiri voisi laajentua asunnon tai kodin ulkopuolelle, esimerkiksi keskustakirjastoon, olisi suotavaa. Nykyisellään tapahtuu elinpiirin laajentumista ostoskeskuksiin ja ylipäätään arkiympäristön laajentamista. Metafora kaupungista on perhe, kameleontti. Teknologisesti omaehtoinen asuminen tarkoittaa muuntojoustavaa tilaa, eli se edellyttää taloteknisiä innovaatioita ja tuotteita, LVIS-suunnittelun osalta. Ryhmässä kiinni- tettiin huomiota myös siihen, että oikeastaan massatuotanto säilyy edelleen mutta yksiköt pienenevät. Tällöin räätälöinti menee siihen suuntaan, että ei osteta enää esimerkiksi tietynmallista autoa, vaan sen voi kustomoida täysin. Tämä pätee kaikkeen muuhunkin kuin autoihin. Rakentamisen osalta tämä voisi johtaa esimerkiksi teolliseen korjausrakentamiseen, joka voisi olla kustannustehokkaampaa kuin nykyi- sellään. Kaupunkimetaforana on legokaupunki eli lelu. Vaikuttaminen oman asumisen hiilijalanjälkeen liit- tyy tietysti asumisen ekologiaan. Ekologisessa yhteydessä on totta kai todella tärkeätä, että yksilöt pysty- vät seuraamaan ja optimoimaan omaa vaikutustaan ympäristöön. Näin voidaan tehdä näkyviä vaikutus- ketjuja niistä omista valinnoista. Esimerkiksi Facebookin kautta tehdään näkyväksi, mitä omat valinnat ovat. Tämä ei välttämättä ole hyvä tai paha. Kuitenkin tämä voi johtaa osaltaan sellaiseen poliisikäytän- 31 töön, missä tarkkaillaan ympäristöä. Toisaalta sen määritteleminen, onko joku moraalinen, eettinen ih- minen, edellyttää myös jonkinlaista sosiaalista kontrollia. Tätä meillä ei ole viime aikoina ollut välttä- mättä kovinkaan paljoa. Niinpä sitä taas tarvitaan, jotta yhteinen hyvä voisi toteutua. Kaupunkimetafo- rana on ”no CO2”. Asumisen kulttuuriaspektissa nostettiin tässä ryhmässä esiin kulttuurien sekoittumi- nen ja epäsuomalaiset toimintamallit, jotka tässä yhteydessä otetaan vahvuutena. Innovaatioina voisi olla alakulttuurien tietoinen sekoittaminen ja niiden synnyttämät muodit ja kielen muuttuminen. Kult- tuuristen komponenttien yhdistely luovien yksilöiden taholta voisi johtaa tähän. Oikeastaan sitä tapah- tuu koko ajan ihan luonnostaan, eikä se kysy sen kummempia innovaatioita. Tästä kulttuurien sekoittu- misesta nousee esiin luontaisena metaforana sulatusuuni. Kuva 6. Ryhmä 3 ideoi Omaehtoista joustavaa asumista ja uutta suunnittelutapaa 2030. 32 Työryhmä 4:n tulokset Vihreä kaupunki 2030 Osallistujat: Päivi Hovi-Wasastjärna, Ulla-Mari Karhu, Tero Suursalmi, Mika Koskenvuori, Johanna Ke- rovuori, Pasi Mäkinen ja Riikka Karjalainen Tehtävä 1. Työryhmä 4:n Tulevaisuuspyörä 33 Tehtävä 2. Työryhmä 4:n Tulevaisuustaulukko Tulevaisuuspyörässä Valitut asiat/ vaikutukset Innovaatioita Toimijoita Arvoja Kaupunki -metafora Political Työelämän muutos - Työpiste -hotelli - Ei pakko lopettaa ’huipulla’ Työelämän sydänkäyrä - Työn tulosten tekemi- sen uusi/uudet mitta- rit - Työnantajat ja työntekijät - Yhteiskunta - Joustavuus - Työtön työ Economic Uudet taloudelliset mittarit - Elämän tuotemerkille hinta - Maisemat myyntiin - Maanomistajat - Eettisyys - Elämä® Social Kaupunkitila ihmisille - Kaupunkitilan ’val- taaminen’ - Kaupunkitilan ihmis- lähtöinen arvostami- nen (mm. subventointi toiminnan perusteena) - Kunta/ Vuokranantajat - ”Facebook- yhteisöt” - Inhimillisyys - Picnic- kaupunki Technological Energiaa tuottava kaupunki - Mahdollisuus myydä ylijäämäenergiaa - Kannustimet uusien teknologioiden käyt- töönottoon - Valtio/kunta - Yliopistot/ tutkimuslaitok- set - Energia- tehokkuus - Atomit ? O ? Environmental/ Ecological Aineellisen kulutuk- sen välttäminen -palveluita suosit. - Palvelukulku- kauppiaat - Tosiasiakkaat™ - Kaikenmaail- man kansalaiset (myös ?) - Säästäväisyys - Kulkukauppias- kaupunki Cultural/Citizen/ Customer Identiteettien moninaisuus - Etniset lähimatkat - Matkatoimistot turisti-info - Moni- kulttuurisuus - Anihc-town Tulosten esittely muille ryhmille Tulevaisuustaulukon avulla (suullisen esityksen siteeraus) Työstettävänä konseptina tällä ryhmällä oli ”Vihreä kaupunki 2030”. Suuren yhteisymmärryksen ryh- mässämme saavutti se, että vihreän kaupungin aikaan saaminen vaatii sangen radikaaleja muutoksia työelämän arvostukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että vihreä kaupunki ei synny siitä – tai sanotaan päinvas- 34 toin nimenomaan näin, että vihreässä kaupungissa kaikki eivät ole Kehä Ykkösen ruuhkassa kello puoli kahdeksalta yhteen suuntaan ja kello puoli viideltä toiseen suuntaan. Vihreä kaupunki perustuu nimen- omaan siihen, että meillä on työpistehotelleja tai määritellään työaika uusiksi. Kaikilla ei ole välttämättä kahdeksan tunnin työaika, vaan se voi olla 24 tuntia tai 10 minuuttia, riippuen siitä mitä tekee, millaista työtä harrastaa. Etätyön merkityksestä keskusteltiin ryhmässä ja nähtiin vihreän kaupungin kehittämi- sen edellytyksenä etätyön arvostaminen. Pohdittiin sitäkin ajatusta, että ei ole pakko lopettaa työelämää välttämättä siellä huipulla: ei mennä asiantuntijatehtävistä esimiestehtäviin ja kansainvälisiin johtoteh- täviin ja muuta vastaavaa, vaan voidaan palata sieltä nyt esimerkiksi taas, sanotaan vaikka lähityöhön. Esimerkkeinä mainittiin, että ennen eläkepäiviä voidaan palata vaikka päiväkotiin lukemaan satuja, ja sitä kautta edistää vihreyden toista puolta. Tätä kuvaava metafora voisi olla nyt sitten vaikka ”työtön työ”. Taloudelliselta puolelta nähtiin hyvinkin merkittäväksi uudet, taloudelliset mittarit vihreän kau- pungin syntymiseksi. Toisin sanoen määritellään esimerkiksi hinta elämän tuotemerkille. Voidaan aja- tella, että vaikkapa puhtaalle ilmalle voidaan määritellä hinta. Ei siten, että joku rupeaa myymään puh- dasta ilmaa, vaan enemmänkin siten, että voidaan vaikka asunnoille määrittää hinta sitä kautta, kuinka paljon ne saastuttavat ilmaa. Tällöin sallitaan niille esimerkiksi hinnannousu saastuttamattomuuden ja päästöttömyyden ansiosta. Mielenkiintoinen innovaatio olisi myös ”maisemat myyntiin” -ajatus. Voi- daan esimerkiksi ajatella, että ostetaan omasta ikkunasta näkyvä näkymä tai kesämökin ranta tai muuta vastaavaa, ja pidetään huolta sitten, että kyseinen maisema ei siirry mihinkään muuhun, esimerkiksi kaupalliseen käyttöön. Kaupunkimetaforana voisi olla vaikkapa sitten elämä, lisänä rekisteröidyn tava- ramerkin tunnus. Sosiaaliselta puolelta tämä osittain menee taloudelliselle puolelle myös ristiin, mutta ajattelun kes- kiössä on kaupunkitilan takaaminen ihmisille. Toisin sanoen peruslähtökohtana lienee taas vihreätä kaupunkia ajatellen se, että ei tarvitse lähteä esimerkiksi kesämökille, vaan virkistystilat löytyvät oman kaupungin sisältä. Puhutaan kaupunkitilan ihmislähtöisestä arvostamisesta. Ajatellaanpa esimerkiksi Strindbergin kahviloitten ja muitten lopettamissuunnitelmia, jotka perustuvat ilmeisesti siihen, että ky- seiset kiinteistöt tai kahvilat eivät tuota riittävästi tuottoa vuokranantajille. Innovaatio olisi, jos voidaan siinä tapauksessa vaikka modifioida tiettyjä tontteja, joista tehdään virkistystiloja. Toinen vaihtoehto voisi olla kaupunkitilan valtaaminen. Ajatellaan esimerkiksi, että jossakin puistossa ei-toivottua väkeä istuskelee puistonpenkillä niin, että lapsiperheet tai muut eivät pääse paikalle ainakaan yksittäisissä ko- koonpanoissa. Kerätään sitten vaikka Facebookin tai jonkun muun sosiaalisen median kautta riittävän iso kriittinen massa. Tämä ihmisryhmä uskaltaa mennä sinne paikalle ja tavallaan vallata tämän tilan näin positiivisessa mielessä toiseen käyttöön. Kutsutaan nyt sitä sitten vaikka piknik-kaupungiksi. Teknologinen puoli tietysti liittyy hyvin keskeisesti vihreän kaupungin toteutumiseen. Ryhmässä päädyimme isossa mittakaavassa energiatuottavaan kaupunkiin. Enää ei tähdätä nollaenergiakaupun- kiin, vaan enemmänkin plusenergiakaupunkiin. Siellä keskeisenä innovaationa on järjestää se, että kau- punkiin on mahdollisuus myydä ylijäävää energiaa, esimerkiksi valtakunnan verkkoon. Tästä oli jossain toisessakin ryhmässä esimerkki. Toinen keskeinen idea on tietysti kannustimet uusien teknologien käyt- töönottoon - valtion ja kuntien taholta. Me päädyimme kutsumaan sitä nyt sitten kuukaupungiksi, siinä mielessä että kuuhan säteilee sen ylimääräisen energian pois, mitä se ei itse käytä, ainakin valona. Ympäristölähtökohdasta tarkasteltuna, kun puhutaan vihreästä kaupungista, niin kaikkihan on tie- tysti ympäristöperusteista. Me ajattelimme, että keskeisenä teemana voisi olla aineellisen kulutuksen 35 välttäminen eli palvelukulutuksen promovoiminen. Siellä voisi olla innovaationa esimerkiksi palvelukul- kukauppiaat eli ”kulkukauppiaat”, jotka kiertävät ovelta toiselle. Ei välttämättä yksittäiseltä ovelta toisel- le vaan voivathan ne vaikka tulla palvelemaan koko kerrostaloa esimerkiksi kerrostalon sisäpihalle tai muuta vastaavaa, ja myymään sitten sopivaksi katsomiaan palveluita. Metaforana toimii vaikkapa kul- kukauppiaskaupunki. Viimeisenä vihreään kaupunkiin sopivana kansalais- tai kuluttajalähtökohtana ajattelimme identiteettien moninaisuutta. Tämä on nyt oikeastaan kahdelta suunnalta lähestyvä ajatus. Ajattelimme kansalaislähtökohdasta sitä, että ei syntyisi kansalaisghettoja tai -ryhmittymiä, vaan ideana olisi se, että nämä esimerkiksi maahanmuuttajat ja muut vastaavat voisivat asua koko kansalaisen tai muun väestön keskuudessa. Siellä olisi kuitenkin samalla tietyntyyppisiä etnisiä keskuksia, joissa nämä ryhmät pystyisivät esimerkiksi tarjoamaan omia kulttuureja omille lapsilleen. Miten tämä liittyy vihre- ään kaupunkiin on se, että muiden asukkaiden ei tarvitsisi enää lähteä lentomatkoille Intiaan ja Kiinaan. He pääsevät tutustumaan muihin kulttuureihin käyttämällä hyödyksi näitä etnisiä keskuksia. Eli suosit- taisiin etnistä lähimatkailua. Kaupunkimetaforana voisi tällöin olla ”anihctown” eli vähän niin kun chi- natown toisinpäin. Kuva 7. Ryhmä 4 luotasi Vihreän kaupungin tulevaisuuksia 2030. 36 Työryhmä 5:n tulokset Yhteisöllinen kaupunkikortteli 2030 Osallistujat: Laura Schrey, Lauri Johansson, Raimo Koskenkanto, Antti Pirhonen, Tiina Valpola, Tytti Wiinikka ja Sasu Hälikkä Tehtävä 1. Työryhmä 5:n Tulevaisuuspyörä 37 Tehtävä 2. Työryhmä 5:n Tulevaisuustaulukko Tulevaisuuspyörässä valitut asi- at/vaikutukset Innovaatioita Toimijoita Arvoja Kaupunki -metafora Political Yksityisen ja julkisen välisen rajan uudel- leen määrittely - lähidemokratia - Kaupungin palkinto- kanava hyville aloit- teille - Sähköinen aloite- kanava Tavoite: asukas ym- märtää positionsa uu- della tavalla - Valtio, kun- ta, asukkaat, yritykset, asunto- osakeyhtiö osallistumisen kulttuuri asukaslähtöi- syys Economic Lähipalvelun/matalan tuoton liiketoiminnan mahdollistaminen - Liikuteltavat tilat - Kokeilut yrittäjyyden kynnyksen madaltami- seksi - Säädösten matala/ joustava tulkinta (korttelien sisäosissa) - Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset, kotivanhem- mat, elämän- tapaintiaanit, osuuskunnat, uudet liike- toimintamuo- dot vapaus, sosiaa- linen pääoma, turvallisuus, arjen sujuvuus yhteiset edut Social Asukasyhteisöille tar- peista lähtien räätälöi- ty talo/kortteli - Rakennusoikeuden väljät tulkinnat - Uudet rakennutta- mispalvelut - Ryhmärakennut- tamisen palvelut - Kannustimet tontin- luovutuksen kautta - asukkaat - asiantuntijat - konsultit - rakennusliik- keet - kunta - yleishyödylli- set toimijat - yksilöllisyys - yhteisöllisyys kortteli voi- man pesänä Technological Joustavat muunnelta- vat ratkaisut Kevyet, siirrettävät palvelu/ liikeraken- nukset - kaupunki - osuuskunnat - pienyrittäjät - rakennuste- ollisuus - matala yrit- tämisen kyn- nys -työllistäminen - palvelut lä- helle Environmental/ Ecological Energian ja resurssien järkevän käytön opti- mointi Korttelikohtainen ym- päristönhallintajärjes- telmä - liikenne, energia, viljely, tilojen ja hyödykkei- den jakaminen ja yh- teiskäyttö Kunnan kannustimet? (palve- lumaksut, verotus) - taloyhtiöt/ asukkaat - kunta - yritykset - asiantuntijat ympäristöarvot meidän jalan- jälki Cultural/Citizen/ Customer Uusien toimintamallien tunnistaminen ja tu- keminen - Olemassa olevien korttelien välinen ideakilpailu * parhaat toteutetaan - Uusien alueiden ideakilpailu asukkaille * palkintona tontti - viranomai- set/kaupunki - asukkaat - kansalaiset - rakennutta- jat uudistuminen elinvoima juurtuminen 38 Tulosten esittely muille ryhmille Tulevaisuustaulukon avulla (suullisen esityksen siteeraus) Työstettävänä konseptina tällä ryhmällä oli ”Yhteisöllinen kaupunkikortteli 2030”. Politiikka-ruutuun tuli valituksi yksityisen ja julkisen välisen rajan uudelleen määrittely sekä lähidemokratia. Innovaatioina tähän visioitiin, että kaupungin toimesta voisi olla toteutettuna eräänlainen palkintokanava hyville aloit- teille. Ehkä palkintokanava onkin sopivan epämääräisesti ilmastu idea, jolloin siitä voidaan kuvitella in- novatiivisesti monenlaista mitä sillä tarkoitetaan. Toisena versiona oli sähköinen aloitekanava. Sen avul- la voitaisiin madaltaa sitä kynnystä, että lähidemokratia toimisi siten, että asukkaat voisivat Internetissä keskustella. Tavoite olisi siis se, että asukkaat ymmärtäisivät positionsa aivan uudella tavalla siinä lähi- alueella, ja voisivat ottaa sen paremmin haltuun. Talous-ruutuun ideoitiin lähipalvelun kautta matalan tuoton liiketoiminnan mahdollistaminen. Siihen ajateltiin innovaatioina liikuteltavia tiloja ja kokeiluja erilaisiin yrittäjyyden kynnyksen madaltamisiin. Siellä olisi muun muassa ratkaisu siihen, kuinka voi- daan tulkita säädöksiä joustavammin ja madaltaa säädöksiä sellaisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi toimitaan korttelin sisätiloissa tai korttelin sisäpuolella. Sosiaaliseen ruutuun tällä ryhmällä oli asukasyhteisölle tarpeista lähtien räätälöity talo tai kortteli. Innovaatioina siinä oli rakennusoikeuden väljät tulkinnat, uudet rakennuttamispalvelut, ja ryhmäraken- nuttamisen palvelut. Ne voivat olla julkisiakin palveluita, kannustimet toimivat tontin luovutuksen kautta. Teknologia-ruudussa nousee esiin joustavat ja muunneltavat ratkaisut ja tähän ideoitiin erityisesti siinä mielessä kevyet, siirrettävät palveluliikerakennukset, joita voisi sijoittaa korttelien sisäpuolelle. Ympäristö- ja ekologiapuolessa oli energian ja resurssien järkevän käytön optimointi. Siinä ajatel- tiin, että korttelikohtaisesti voitaisiin kannustaa miettimään sitä, miten kortteli käyttää energiaa ja min- kälaista hiilijalanjälkeä se tuottaa. Eli siellä voitaisiin toteuttaa ympäristönhallintajärjestelmä – toisin sanoen ottaa monipuolisesti huomioon liikenne, energia, lähiviljely, tilojen hyödyntäminen ja erilaisten hyödykkeiden jakaminen ja yhteiskäyttö ja kierrättäminen. Kulttuurissa nostettiin esiin uusien toimin- tamallien tunnistaminen ja tukeminen. Tässä nousi aihiona esiin olemassa olevien korttelien välinen ideakilpailu, joka jakautuu kahtia. Toisaalta ideoitiin olemassa olevien korttelien välinen ideakilpailu ja sitten toisaalta uusien alueiden ideakilpailu. Ajatuksena oli se, että parhaat näistä toteutettaisiin. Uusien alueiden ideakilpailu voisi kohdistua sekä asukkaille että rakennuttajille ja palkintona voisi olla tontti. Olemassa oleville alueille puolestaan ideoitiin erityisesti sitä, miten korttelia ja sen sisätiloja voidaan kehittää. Siihen voitaisiin antaa kaupungin puolesta resursseja kehittämiseen eli toteuttamisen puitteet ideakilpailun voittajille. Metaforien ideoinnissa oli vähän vaikeuksia keksiä sopivia, mutta tulokseksi saatiin sellaisia kuin asukaslähtöisyys, yhteiset edut, kortteli voimanpesänä, meidän jalanjälki, mikä on erityisesti siihen ym- päristöpuoleen sopiva metafora, ja juurtuminen. 39 Kuva 8. Ryhmä 5 pohti Yhteisöllistä korttelia 2030. 40 6. MUSTIA JOUTSENIA JA HEIKKOJA SIGNAALEJA Tulevaisuusklinikassa tunnistetaan ”potilaan tilan” eli tutkittavan aiheen tai ongelman selvemmin ha- vaittavissa olevien oireiden ja prognoosin (vrt. megatrendit) lisäksi vaikeammin diagnosoitavissa olevia ilmiöitä ja haetaan merkkejä alkavista tiloista (vrt. heikot signaalit) ja yllättävistä käänteistä (mustat joutsenet/villit kortit). Tulevaisuusklinikassa osallistujia oli pyydetty työryhmätyöskentelyn lomaan kir- jaamaan seinällä oleville fläppipapereille myös mahdollisia mustia joutsenia ja heikkoja signaaleja. Mustat joutsenet (Taleb 2007) oli määritelty Tulevaisuusklinikan virittävässä puheenvuorossa epä- todennäköisiksi, harvinaisiksi ja yllättäviksi tapahtumiksi, joilla toteutuessaan on merkittäviä ja dra- maattisia yhteiskuntaan ja kaupunkiasumiseen. Taloustieteilijä Nassim Talebin lanseeraama mustan joutsenen käsite on itse asiassa lähes synonyymi jo vuosikymmeniä tulevaisuudentutkimuksessa käyte- tyn villien korttien (wild cards) konseptin kanssa. Heikot signaalit puolestaan ovat merkkejä orastavista, mahdollisesti vahvistuvista ilmiöistä. Tämän harjoituksen tavoitteena ei ollut suoraan työstää tässä Tulevaisuusklinikassa mustia joutsenia ja heikko- ja signaaleja, vaan assosioimalla integroida niiden ideointi tulevaisuuspyörä- ja tulevaisuustaulukko- työskentelyyn siten, että niiden mahdollinen tunnistaminen ja hahmottaminen tuli kirjatuksi muistiin. Näin ollen kirjattuja mustia joutsenia voi esimerkiksi peilata kutakin ryhmätyötä vasten ja analysoida, miten kukin kaupunkikonsepti reagoi tai missä määrin on haavoittuvainen kunkin mustan joutsenen osalta. Heikoista signaaleista voi vastaavasti tarkastella mahdollisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai hyvinvoinnin edistämistapoja kuhunkin kaupunkikonseptiin. Työskentely Tulevaisuusklinikassa oli tiivistä eikä erillistä aikaa mustien joutsenten ja heikkojen signaalien tunnistamiseen ollut, joten luku- määrältään näitä kirjauksia ei kovin paljoa kertynyt. Hedelmällistä analyysia on kuitenkin generoitavissa jo yhdenkin mustan joutsenen tai heikon signaalin ristiin analyysi työstettyjen kaupunkikonseptien osal- ta.12 12 Mikäli Tulevaisuusklinikka järjestetään pidempikestoisena, voidaan heikkojen signaalien tunnistamiseen ja mus- tien joutsenten ennakoimiseen omistaa kokonaisia työskentelyosioita tai jopa järjestää yksinomaan mustiin joutse- niin ja heikkoihin signaaleihin keskittyvä Tulevaisuusklinikka. Suositeltavaa ei kuitenkaan ole käsitellä yksinomaan näitä kahta edellä mainittua metodilähestymistapaa, vaan soveltaa niitä aina osana kokonaisvaltaista toimintaym- päristön muutosanalyysia, jossa vähintäänkin mielletään megatrendien ym keskeisten muutostekijöiden vaikutus- kenttä. Mustien joutsenten ennakointiin ja vaikutusanalyysiin on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa kehitetty oma tulevaisuusklinikan moduli (tarkempia tietoja antaa prof. Sirkka Heinonen). Esimerkkinä mustien joutsenten tulevaisuusklinikasta ks. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksen sivut 28–30 (Kivari, Markku, Metsäranta, Heik- ki, Rinta-Piirto, Jyrki, Somerpalo, Sakari, Meriläinen, Antti, Heinonen, Sirkka ja Laakso, Seppo (2009). Tulevaisuu- den henkilöliikenneselvitys. Ratahallintokeskus. Strategioita ja selvityksiä 1/2009. Verkkojulkaisuna osoitteessa www.rhk.fi, http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/41eeda87d1a905855be90d1340795884/ 1282133046/application/pdf/3106996/1-2009%20web.pdf. 41 Mustia joutsenia § Täydellinen sähköverkon romahdus § Ääriliikkeiden hallinnassa olevat valtiot lisääntyvät lukumäärällisesti § Sodan uhkan realisoituminen (terrorismi, ydinaseet) § Musta poliitikko § Suurten ikäluokkien odotettua lyhyempi elämä (kaikki kuolevat 75 v.) § Kaksi promillea kiinalaisista tulee tänne parempien juomavesien ääreen § Fiat-valuuttojen kaatuminen Heikkoja signaaleja § Antimikrobiaalisuuden käyttöön otto pinnoitteissa § Uusvanhan suosio (muoto, sisustus, materiaalit) § Talovaltausten määrän kasvu Kuva 9. Heikkojen signaalien tunnistaminen ja mustien joutsenten ennakoiminen on haasteel- lista. 42 EPILOGI Kun kaikkien ryhmien tulokset oli käyty läpi, koitti Tulevaisuusklinikassa loppudialogin aika. Kaikki osallistujat antoivat Tulevaisuusklinikan luovaan ja idearikkaaseen työskentelyyn arvokkaan panoksen- sa. Työskentelyn tulokset on tähän raporttiin dokumentoitu mahdollisimman tarkasti. Jari Tirkkosen kiteyttämänä tulevaisuuden asuminen on Tulevaisuusklinikan työskentelyn tuloksia heijastavana seu- raavanlaista: Ideaalinen tulevaisuuden asuminen on laajasti hajautettua mutta samalla verkos- toitunutta, lähisuuntautunutta (läheltä tuleva ravinto, energia, hallinto jne.) virtu- aalisesti globaalia, joustavaa ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, fik- sua, yhteisöllistä meininkiä, joka innovatiivisesti soveltaa parhaat ajassa liikkuvat ideat itseensä ja nauttii niin tehdessään. Tulevaisuusklinikan päätteeksi tehtiin ekskursio yhteisesti kävellen Tieteiden talolle (Kirkkokatu 6, Helsinki) tutustumaan Tulevaisuuden tutkimuksen seuran 30-vuotisjuhlanäyttelyyn (ks. näyttelyn ava- jaisten seminaaripuheenvuorot osoitteessa http://www.viddler.com/explore/tags/global/tutu30v). Paikan päällä tutustuttiin näyttelymateriaalien avulla seuran toimintaan, joka on ollut ratkaisevas- sa alan kehittymiselle Suomessa. Huomionarvoista on myös se, että asumisen tulevaisuus ja kaupunki- suunnittelun näkymät ovat olleet Tulevaisuuden tutkimuksen seuran agendalla muun muassa kesäsemi- naarien aiheena useampaankin otteeseen. Tulevaisuusklinikkaan osallistuneiden lukumäärä mahdollisti viiden työryhmän työskentelyn, jol- loin viisi kaupunkiasumisen konseptia saatettiin ottaa syvempään työskentelyyn. Nyt tehtyä työtä voi ajatella hyödynnettäväksi esimerkiksi siten, että sovelletaan tätä työskentelymetodia myös muiden kau- punkikonseptien osalta. Toinen, ehkä vielä suositeltavampi jatkoidea on, että työstettyjä taulukoita jatkojalostetaan eli ote- taan työstämisen pohjaksi. Näin voidaan hyödyntää tehtyä työskentelyä ja etenkin Tulevaisuustaulukoi- den innovaatio-osioon ideoida lisää tuotteita, palveluita jne. Osaamisklusterit voivat myös halutessaan ottaa kunkin työryhmän erityistarkasteluun oman fokus- alueensa kannalta ja siihen uusia avauksia hakien. Mustien joutsenten osalta työskentelyä voi toteuttaa esimerkiksi siten, että peilataan kutakin mahdollista mustaa joutsenta kuhunkin kaupunkikonseptin viitoittamaan maailmaan 2030 ja tarkastellaan mitä vaikutuksia syntyy ja toisaalta miten niihin voidaan reagoida, sopeutua tai niiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia hyödyntää. Mustien joutsenten analyy- siin (tunnistaminen, strukturointi ja vaikutusanalyysi) on suositeltavaa pitää kokonainen oma sessio 43 (= puolen päivän Tulevaisuusklinikka).13 Tulevaisuusklinikassa työstetty aineisto on haluttu dokumentoida mahdollisimman tarkasti ja vain vähän editoiden. Näin ollen dokumentoitua aineistoa voivat osallistujat omassa toiminnassaan mahdol- lisuuksiensa mukaan hyödyntää ja jatkotyöstää edelleen voimauttaviksi kaupunkiasumisen tulevaisuus- tarinoiksi.14 13 Ks. tarkemmat tiedot alaviitteestä 12, s. 40. 14 Voimauttaminen (empowerment) on yksilöstä itsestään lähtevää toimintaa, joka vahvistaa hyvinvointia ja tunnet- ta siitä, että voi edes jollain tasolla ja tavoilla vaikuttaa oman elämisen hallintaan ja lähiympäristön laatuun. 44 KIRJALLISUUTTA Amara, Roy (1981). The Futures Field: How to Tell Good Work from Bad. The Futurist. April 1981. Glenn, Jerome C. (2009). The Futures Wheel. In: Futures Research Methodology v3.0. Millennium Pro- ject. Washington. http://mpcollab.org/MPbeta1/node/1959 Daly, George S. & Shoemaker, Paul J.H. (2006). Peripheral Vision. Detecting the Weak Signals That Will Make or Break Your Company. Harvard Business School Press. Heinonen, Sirkka (2008). Asumisen megatrendejä ja heikkoja signaaleja. Kolumni. Tiedosta –lehti. Tie- toyhteiskunnan kehittämiskeskus. http://www.tieke.fi/julkaisut/tiedosta-lehti/. Heinonen, Sirkka & Ratvio, Rami (2007) (toim.). Asumisen tulevaisuutta ennakoimassa. VTT Tutkimus- raportti nro VTT-R-04021-07. Espoo 70 s.+ liitt. 21 s. http://www.vtt.fi/liitetiedostot/ cluster6_rakentaminen_yhdyskuntatekniikka/vtt-r-04021-07_asumisen_ennakointi_.pdf Jungk, Robert (1989). Tulevaisuusverstaat : käsikirja demokratian elvyttämisen mahdollisuuksista/ Ro- bert Jungk, Norbert R. Möllert ; suom. Kai Vaara Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Juntto, Anneli, Lapintie, Kimmo, Hasu, Eija, Kyttä, Marketta, Pahkasalo, Katariina, Vaattovaara, Mari, Toivanen, Sonja, Jacobson, Susanne, Pirinen, Antti, Lahti, Pekka ja Heinonen, Sirkka (kirjoitta- jajärjestyksessä) (2010). Asumisen unelmat ja arki. Suomalainen asuminen muutoksessa. Gau- deamus University Press Oy. Helsinki(julkaistaan syksyllä 2010), 320 s. Lahti, Pekka; Heinonen Sirkka; Halonen Minna & Sinivuori Paula (2007). Monimuotoistuva asuminen - ennakoivia asiantuntijanäkemyksiä ja arviointeja. Tutkimusraportti VTT-R-09436-07. Espoo 29.11.2007. 169 s. http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster6_rakentaminen_ yhdyskuntatekniikka/EA-T_loppurap_VTT-R-09436-07.pdf. Norvasuo, Markku (toim.) (2008). Asuttaisiinko toisin – kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoitta- massa. Kirjoittajat: Hilkka Lehtonen, Inari Aaltojärvi, Jukka Hirvonen, Tuomas Ilmavirta, Mervi Ilmonen, Karin Krokfors, Maarit Lapinleimu, Pasi Mäenpää, Raine Mäntysalo, Markku Nor- vasuo, Terttu Nupponen, Sari Puustinen, Kirsi Rantama. Pääsky, Timo (toim.) (2009). Sirkka Heinosen haastattelu Meidän Talo -lehden 50-vuotisjuhla- julkaisussa. Ilmastonmuutoksen haaste on megatrendien ykkönen. Meidän Talo 1/2009, 24–28. ISSN 1455-2825. Taleb, Nassim (2007). Musta joutsen. Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Terra Cognita, 424 s. 45 LIITE 1 TULEVAISUUSKLINIKAN OHJELMA 46 LIITE 2 TULEVAISUUSKLINIKAN OSALLISTUJAT Kurkistuksia kaupunkiasumisen tulevaisuuksiin -tulevaisuusklinikka 14.6.2010 Sukunimi Etunimi Organisaatio Arola Annikki Arcada Hagman Tove Culminatum Innovation Oy Ltd Hakala Markku Cohousing Suomi Halla Valtteri Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Hatanpää Olli-Pekka Uudenmaan liitto Heinonen Sirkka Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Henriksson Tomi Vantaan kaupunki, yrityspalvelut Hovi-Wasastjerna Päivi Aalto-yliopisto/TaiK Hälikkä Sasu Culminatum Innovation Oy Ltd Johansson Lauri Aalto-yliopisto Kallio Seppo Espoon kaupunki Karhu Ulla-Mari Uudenmaan liitto Karjalainen Riikka Helsingin kaupunki Kerovuori Johanna - Koskenkanto Raimo Vantaan kaupunki Koskenvuori Mika Culminatum Innovation Oy Ltd, Nanoteknologian osaamiskeskus Kylli Markku VVO-yhtymä Oyj Kytösaho Ifa Helsingin kaupunki Lang Lennart - Lohikoski Lari Culminatum Innovation Oy Ltd Marja-aho Mikko Tilakonsultit TM2 Oy Mikkola Kirsi Omnia Mäkinen Pasi Culminatum Innovation Ltd Oy Nurmi Timo Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Oinonen Sami Hub Helsinki Pirhonen Antti NCC Rakennus Oy Rehtilä Inkeri Helsingin sosiaalivirasto, tilayksikkö Rötsä Kaarina - Saarimaa Riikka Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Schrey Laura Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus Seppälä Tuomas Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Silvennoinen Leena Culminatum Innovation Oy Ltd Suursalmi Tero Culminatum Innovation Oy Ltd Tirkkonen Jari Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus Tuomi Leena Posintra Oy Turunen Juha-Pekka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Valpola Tiina Valtion rakennustaidetoimikunta Wiinikka Tytti Culminatum Innovation Oy Ltd Åkerblom Satu Culminatum Innovation Oy Ltd 47 AIKAISEMPIA TUTU-eJULKAISUJA 4/2010 Nurmi, Timo – Vähätalo, Mikko – Saarimaa, Riikka & Heinonen, Sirkka: Ubitrendit 2020: tulevaisuuden ubiteknologiat. Kehityskulkuja, sovelluksia, trendejä sekä heikkoja sig- naaleja. 3/2010 Ahvenainen, Marko – Heinonen, Sirkka & Hietanen, Olli: Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen loppu- raportti. Liiteosa. 2/2010 Hietanen, Olli: Onnellinen Varsinais-Suomi – eli visio ekologisesti, taloudellisesti, sosi- aalisesti ja kulttuurisesti kestävästä Varsinais-Suomesta. 1/2010 Hietanen, Olli: Taustamateriaalia Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman päivityk- seen. 15/2009 Hietanen, Olli – Kuusisto, Rauno & Siivonen, Katriina: Matkailun ja elämystuotannon toimialan visiot ja ennakointi -ohjelman väliraportti. 14/2009 Hietanen, Olli: Varsinais-Suomen elinkeinostrategiaprosessin tulevaisuusverstaat — PES- TE Futures Lab. 13/2009 Salonen, Sofi (ed.): Grasping the Future – a Challenge for Learning and Innovation. Pro- ceedings of the Conference “Grasping the Future – a Challenge for Learning and Innova- tion”, 1–3 October 2008, Helsinki, Finland. 12/2009 Hietanen, Olli & Pihlavisto, Petri: Salon seudun sosiaali- ja terveysalan tulevaisuusselvi- tys. 11/2009 Luukkanen, Jyrki – Vehmas, Jarmo – Karjalainen, Anne & Panula-Ontto, Juha: Energia- skenaarioita vuoteen 2050. Katsaus energia-alan haasteisiin, mahdollisuuksiin ja vaiku- tuskeinoihin. 10/2009 Luukkanen, Jyrki – Vehmas, Jarmo – Mustonen, Suvisanna– Allievi, Francesca – Karjalainen, Anne – Värttö, Mikko & Ahoniemi, Maria: Finnish Energy Industries – Energy Scenarios and Visions for the Future. Background Report. TUTU-eJULKAISUJA 5/2010 Sirkka Heinonen KURKISTUKSIA KAUPUNKIASUMISEN TULEVAISUUKSIIN Tulevaisuusklinikan 14.6.2010 tulokset ISBN 978-952-249-051-3 ISSN 1797-132