LÄÄKÄRILEHTI 2/2025 VSK 80 119
KATSAUS
Viittaus:
Suom Lääkäril 2025;80:e42609
TIEDE
TRAKEOSTOMIASSA eli henkitorviavanteen teos­
sa kaulan etupuolelta tehdään suora yhteys 
henkitorveen sen etuseinämän läpi. Avanteen 
auki pysyminen varmistetaan trakeostooma­
kanyylilla. Toimenpiteen tärkein indikaatio 
on hengitystien turvaaminen, ja sillä ohitetaan 
mahdolliset hengitysilman kulkuesteet avan­
teen yläpuolella. Trakeostooma on usein myös 
pitkittyneeseen intubaatioon verrattuna poti­
laalle parempi vaihtoehto, ja sen avulla potilas 
voidaan helpommin vieroittaa ventilaattorista. 
Trakeostooma mahdollistaa useimmissa ta­
pauksissa potilaan puhumisen ja peroraalisen 
ravitsemuksen (1). 
Suomessa toimenpide tehdään avoimesti 
tai perkutaanisella punktiotekniikalla. Perku­
taaninen tekniikka ei sovellu kaikille potilaille, 
jos esimerkiksi kaulan anatomia on poikkea­
va. Sitä ei myöskään suositella käytettäväksi 
hätä tilanteissa. Tässä artikkelissa käsittelem­
me vain aikuisten trakeostomiaa. Lasten osal­
ta suosittelemme perehtymään vuonna 2018 
Lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin Henki­
torviavanne lapsella (2).  
Suomessa tehdään hieman alle tuhat henki­
torviavannetta vuosittain (3). Potilailla on usein 
oheissairauksia, kuten uniapnea. Ne lisäävät 
mahdollisten komplikaatioiden riskiä (4). 
Komplikaatiot voidaan jakaa lyhyellä ja 
pitkällä aikavälillä ilmaantuviin (taulukko 1). 
Avannekanavan muodostumiseen kuluu toi­
menpiteen jälkeen noin viikko. Varhaisista 
komplikaatioista puhutaankin silloin, jos ongel­
ma ilmaantuu alle viikon kuluessa trakeosto­
miasta (5). Pitkittynyt trakeostomointi voi joh­
taa jopa 65 %:lla potilaista myöhäisiin kompli­
kaatioihin (5). 
Komplikaatiot vaihtelevat lievästä iho­ 
ärsytyksestä aina henkeä uhkaaviin ongelmiin. 
Yleisimpiä ovat kanyylin irtoaminen, veren­
vuoto ja kanyylin tukkeutuminen (6,7).
Trakeostoomakanyylin valinta ja huolto
Trakeostomialla turvataan potilaan hengitys­
tiet, mutta samalla toimenpide vaikuttaa mer­
kittävästi potilaan puhumiseen ja nielemiseen. 
Potilailla on käytössä joko kuffillinen (ilma­
kalvosimellinen) tai kuffiton (ilmakalvosime­
ton) trakeostoomakanyyli (kuva 1). Kuffilla tar­
koitetaan kanyylin ympärillä olevaa ilmalla täy­
tettävää ballonkia, joka täytettynä yltää tiiviisti 
kiinni henkitorven seinämiin. 
Trakeostomiassa potilaalle laitetaan en­
sin kuffillinen kanyyli, jotta leikkaushaavas­
ta vuotava veri ei pääse valumaan hengitys­
teihin. Kuffillinen kanyyli mahdollistaa myös 
hengityskoneen käytön tehohoitopotilailla. 
Kanyyli pyritään vaihtamaan kuffittomaan mah­
dollisimman pian, sillä se mahdollistaa potilaan 
puhumisen, vähentää ylähengitystie infektioita 
ja helpottaa potilaan nielemistä sekä nopeuttaa 
vieroittautumista trakeostoomasta (8).
Lisäksi kuffin aiheuttama paine henki torven 
seinämään altistaa komplikaatioiden kehit­
tymiselle, eikä kuffin ole todettu vähentävän 
potilaan aspiraatiota (9). Kuffittomalla fenest­
roidulla kanyylilla tarkoitetaan kanyylia, jonka 
Yleisimpiä komplikaatioita 
ovat kanyylin irtoaminen, 
verenvuoto ja kanyylin 
tukkeutuminen.
KIRJALLISUUTTA
1 Freeman B. Tracheostomy 
Update: When and How. Crit 
Care Clin 2017;33:311–22.
2 Suominen J, Salminen P, 
Usvasalo A, Nokso-Koivisto 
J. Henkitorviavanne lapsella. 
Suom Lääkäril 
2018;20:1286–91.
3 Terveyden ja hyvinvoinnin 
laitos. Tietokantaraportit. 
Toimenpiteiden lukumäärä 
vuosittain (päivitetty 
5.8.2024). https://sampo.thl.
fi/pivot/prod/fi/thil/perus01/
fact_thil_perus01?row=o 
peration_type-193979& 
column=time-6656
4 Erickson E, Katta J, Sun S, 
Shan L, Lemeshow S, 
Schofield M. Retrospective 
review of acute 
post-tracheostomy 
complications and  
contributing risk factors.  
Clin Otolaryngol 
2024;49:277–82.
Mira Forsgren
LL, korva-, nenä- ja 
kurkkutauteihin 
erikoistuva lääkäri
Tyks, korvaklinikka ja 
Turun yliopisto, korva-, 
nenä- ja kurkkutautioppi
Henrik Sjöblom
LL, korva-, nenä- 
ja kurkkutautien 
erikoislääkäri
Tyks, korvaklinikka ja 
Turun yliopisto, korva-, 
nenä- ja kurkkutautioppi
Miia Ruuskanen
LT, korva-, nenä- ja 
kurkkutautien sekä 
foniatrian erikoislääkäri
Tyks, korvaklinikka ja 
Turun yliopisto, korva-, 
nenä- ja kurkkutautioppi
Eero Kytö
LT, korva-, nenä- 
ja kurkkutautien 
erikoislääkäri
Tyks, korvaklinikka ja 
Turun yliopisto, korva-, 
nenä- ja kurkkutautioppi
 • Trakeostomia on yleinen toimenpide kriittisesti sairailla potilailla.
 • Trakeostomiaan liittyvät komplikaatiot voivat joskus ilmaantua vasta 
vuosien kuluttua. Pahimmillaan ne voivat olla henkeä uhkaavia.
 • On tärkeää tunnistaa mahdolliset komplikaatiot, jotta niiden hoidon  
aloittaminen ei viivästy.
Trakeostomian 
komplikaatiot on tärkeää 
tunnistaa ajoissa
TIEDE
 LÄÄKÄRILEHTI 2/2025 VSK 80120
Trakeostoomakanyyli  
vaatii päivittäistä huoltoa. 
yläosassa on ilmareiät helpottamassa ilma­
virtauksen kulkua äänihuulia kohti. 
Ensimmäinen kanyylin vaihto tehdään usein 
yksikössä, joka on vastannut toimenpiteestä. Se 
tehdään yleensä alle seitsemän päivän kuluttua 
trakeostomiasta. Tämän jälkeen kanyyli vaih­
detaan uuteen tyypillisimmin 4–8 viikon välein.  
Trakeostoomakanyyli vaatii päivittäis­
tä huoltoa. Kanyyli kiinnitetään kaulalle sille 
tarkoitetulla nauhalla. Kiinnityksen kireys on 
sopiva, kun potilaan kaulan ja nauhan väliin 
mahtuu kaksi sormea. Kanyylin tyvi puhdis­
tetaan kerran vuorokaudessa, tarvittaessa 
useamminkin, ja samalla seurataan mahdolli­
sia tulehduksen merkkejä iholla. 
Kanyylin tyvessä pidetään taitosta tai muuta 
imevää sidosta tarpeen mukaan. Kanyylin pääs­
sä tulee käyttää kostutinta, joka vähentää mer­
kittävästi kanyylin karstoittumista ja hengitys­
teiden kuivumista. Omin voimin hengittävällä 
potilaalla kostuttimena käytetään niin kutsut­
tua keinonenää eli kosteuslämpövaihdinta. 
Itse kanyyli koostuu yleensä ulkokanyylista 
sekä sen sisällä olevasta, puhdistamista helpot­
tavasta sisäkanyylista. Sisäkanyyli tulee irrottaa 
ja pestä lämpimällä hanavedellä ja harjalla vä­
hintään kolme kertaa vuorokaudessa sekä aina 
tarvittaessa. 
Kanyylin kautta imetään limaa aina tarvit­
taessa – imusyvyys on kanyylin pituudelta, ei 
tätä syvemmältä. Potilas yskii tyypillisesti imu­
jen yhteydessä ja muutenkin kanyylia liikutel­
taessa. Kotiutuva potilas tarvitsee imulaitteen 
käyttöönsä myös kotiin, kunnes trakeostoomas­
ta luovutaan. Terveydenhuollon yksikössä ole­
valla potilaalla tulisi olla käytössään olevaa kap­
paletta täysin vastaava varakanyyli hätätilantei­
ta varten. Sitä tulisi säilyttää hänen välittömäs­
sä läheisyydessään esimerkiksi yöpöydällä.
Varhaiset komplikaatiot
Kliinisesti merkittävää verenvuotoa esiintyy 
6 %:lla potilaista, joille on tehty trakeostomia. 
Kirurgisen ja perkutaanisen tekniikan välillä 
ei ole todettu eroa merkittävien verenvuotojen 
määrässä (4,10). 
Suuret vuoto­ongelmat ovat hyvin harvi­
naisia, mutta pienempikin vuoto voi aiheut­
taa ongelmia, mikäli verta valuu hengitys­ 
teihin. Pinnalliset vuodot voidaan hoitaa 
paikallisella hoidolla, kuten laapistamalla, 
itsestään resorboituvalla hemostaattisella 
materiaalilla, adrenaliinipitoisella puuduteaine­
injektiolla tai bipolaaripoltolla. Äkillisen ja 
massiivisen vuodon syynä voi olla henkitorvi­ 
ruokatorvifisteli, jota esiintyy kuitenkin vain alle 
1 %:lla potilaista (11).
Avanneaukon tulehduksia todetaan 7 %:lla 
trakeostomoiduista potilaista (10). Oireita voi­
vat olla avannetta ympäröivän ihon punoitus, 
kuumotus ja kipu tai märkäinen erite aukosta. 
Tulehdus voi joskus aiheuttaa alueelle sellulii­
tin tai abskessin ja vakavimmillaan jopa väli­
karsinan tulehduksen tai nekrotisoivan faskii­
tin. Profylaktisesta antibiootista toimenpiteen 
yhteydessä ei ole kuitenkaan todettu hyötyä, 
joskin yksittäisille riskiryhmiin kuuluville 
potilaille sitä voidaan harkita (12). 
Tiheämmän kanyylin vaihtovälin (alle 4 
viikkoa vs. yli 4 viikkoa) ei ole myöskään to­
dettu vähentävän kanyylin kolonisoitumista 
5 Fernandez-Bussy S, Mahajan 
B, Folch E, Caviedes I, 
Guerrero J, Majid A. 
Tracheostomy Tube 
Placement: Early and Late 
Complications. J Bronchology 
Interv Pulmonol 
2015;22:357–64.
6 Brenner M, Pandian V, 
Milliren C ym. Global 
Tracheostomy Collaborative: 
data-driven improvements in 
patient safety through 
multidisciplinary teamwork, 
standardisation, education, 
and patient partnership. Br J 
Anaesth 2020;125:e104–18.
7 Ruohoalho J, Xin G, Bäck L, 
Aro K, Tapiovaara L. 
Tracheostomy complications 
in otorhinolaryngology are 
rare despite the critical 
airway. Eur Arch Otorhinola-
ryngol 2021;278:4519–23.
8 Hernandez G, Pedrosa A, 
Ortiz R ym. The effects of 
increasing effective airway 
diameter on weaning from 
mechanical ventilation in 
tracheostomized patients:  
a randomized controlled trial. 
Intensive Care Med 
2013;39:1063–70.
9 Skoretz S, Anger N, Wellman 
L, Takai O, Empey A.  
A systematic review of 
tracheostomy modifications 
and swallowing in adults. 
Dysphagia 2020;35:935–47.
10 Delaney A, Bagshaw SM, 
Nalos M. Percutaneous 
dilatational tracheostomy 
versus surgical tracheostomy 
in critically ill patients:  
a systematic review and 
meta-analysis. Crit Care 
2006;10:R55.
11 Scalise P, Prunk SR, Healy D, 
Votto J. The incidence of 
tracheoarterial fistula in 
patients with chronic 
tracheostomy tubes:  
a retrospective study of 544 
patients in a long-term care 
facility. Chest 
2005;128:3906–9.
12 Sittitrai P, Siriwittayakorn C. 
Perioperative antibiotic 
prophylaxis in open 
tracheostomy: A preliminary 
randomized controlled trial. 
Int J Surg 2018;54:170–5.
 LÄÄKÄRILEHTI 2/2025 VSK 80 121
Myöhäinen komplikaatio 
voi ilmaantua useita vuosia 
kanyylin poiston jälkeen.
bakteereilla (13), joten tiheämmällä kanyy­
lin vaihdolla ei todennäköisesti ehkäistä 
infektioita. Lievät infektiot voidaan hoitaa hy­
vällä haavan paikallishoidolla ja antibiootti­
voiteella. Hankalimmat tapaukset kuuluvat 
erikoissairaan hoidon ar vioon.
Trakeostoomakanyyli voi irrota milloin 
tahansa. Ensimmäisen viikon aikana avanne­
kanava ei ole vielä täysin muotoutunut, joten 
irronneen kanyylin takaisin paikalleen asetta­
misen tulee tapahtua mahdollisimman pian. 
Tilannetta päivystyksellisesti arvioitaessa tär­
keintä on tietää, milloin trakeostomia on tehty 
ja kauanko potilas on ollut ilman kanyylia (14). 
Kanyyli voi olla väärässä asennossa, esimer­
kiksi kärki vasten henkitorven seinämää. Se 
voi myös olla niin sanotussa valeluumenissa, 
jolloin ilma ei pääse kulkemaan kanyylin kaut­
ta (kuva 2). Viivytyksetön kanyylin paikalleen 
asetus on suositeltavaa hyvin muotoutuneenkin 
avanteen kohdalla, joskaan useita kuukausia tai 
vuosia trakeostomoituna olleella potilaalla on 
harvoin kyseessä hätätilanne. 
Mikäli kanyyliä paikalleen asetettaessa tun­
tuu selvä vastus ja sitä ei saada paikoilleen, 
tulee potilaalle yrittää asettaa yhtä kokoa pie­
nempi kanyyli, vastaavan kokoinen intubaa­
tioputki tai vähintään paksu imukatetri tur­
vaamaan hengitystiet. Lattialle pudonnut tai 
muuten  likainen kanyyli voidaan huuhdella 
vesihanan alla ennen paikoilleen asettamista. 
Tavanomaisia liukastevalmisteita kannattaa 
käyttää avuksi asetuksessa.
Kanyylin tukkeutuminen vaatii usein vä­
littömiä toimenpiteitä. Tukkeutumisen voi ai­
heuttaa muun muassa kuivunut lima tai hyyty­
nyt veri (kuva 2). Riskiä lisäävät kanyylin pieni 
halkaisija, irrotettavan sisäkanyylin puute ja 
huono trakeostoomakanyylin hoito (15). Tukos 
saadaan usein imulla poistettua, mutta jos tästä 
ei ole apua, kannattaa mahdollinen sisäkanyyli 
pestä tai vaihtaa uuteen.
Jos kanyyli vaikuttaa olevan täysin tukossa 
eikä imuletku mene siitä läpi ja tukosta saada 
avattua, tulee mahdollinen kuffi tyhjentää ka­
nyylin ohi tapahtuvan ilmavirtauksen mahdol­
listamiseksi. Jo hyvin muodostuneen, viikkoja 
vanhan avannekanavan kanyyli kannattaa pois­
taa ja vaihtaa uuteen, mikäli sen puhdistus ei 
enää onnistu. Yleensä potilaan hengenahdistus 
myös helpottaa välittömästi, kun tukkiutunut 
kanyyli poistetaan kanavasta.
Myöhäiset komplikaatiot
Henkitorviavanteen tai henkitorven seinämään 
voi kasvaa ylimääräistä granulaatiokudosta, 
jonka syynä on usein väärän kokoinen kanyyli, 
kanyylin jatkuva mekaaninen hankaus lima­
kalvoa vasten tai avanteen infektio (kuva 2). 
 Granulaatiokudos aiheuttaa herkästi veren­
vuotoa kanyylin vaihdon yhteydessä. Korvalää­
käri voi tarvittaessa käsitellä kudosta hopeanit­
raatilla tai harkita avanteen revisiota.
Aiemmin trakeostomoituna ollut potilas 
tulee lähettää korva­, nenä­ ja kurkkutautien 
erikoislääkärin arvioon, mikäli hänen hen­
keään alkaa ahdistaa. Myöhäinen komplikaatio 
voi nimittäin ilmaantua useita vuosia kanyylin 
poiston jälkeenkin (14).
Trakeastenoosilla eli henkitorven ahtau­
malla tarkoitetaan henkitorven läpimitan ka­
ventumista, joka voi olla seurausta aiemmasta 
trakeostomiasta. Kliinisesti merkittävä, toimen­
piteitä vaativa ahtauma todetaan 3–12 %:lla 
aiemmin trakeostomoituna olleista potilaista. 
Oireet, kuten hengenahdistus ja sisäänhengi­
tyksen vinkuminen, alkavat usein vasta, kun 
henkitorven halkaisija on kaventunut alle vii­
teen millimetriin tai noin puoleen alkuperäises­
tä halkaisijasta (5).
Trakeomalasian taas ajatellaan johtuvan 
inflammaation heikentämistä henkitorven 
13 Kumarasinghe D, Wong E, 
Duvnjak M, Smith M, Palme 
C, Riffat F. Colonization rates 
of tracheostomy tubes 
associated with the 
frequency of tube changes. 
ANZ J Surg 2020;90:2310–4.
14 Bontempo L, Manning S. 
Tracheostomy Emergencies. 
Emerg Med Clin North Am 
2019;37:109–19.
15 Mitchell R, Hussey H, Setzen 
G ym. Clinical consensus 
statement: tracheostomy 
care. Otolaryngol Head Neck 
Surg 2013;148:6–20.
16 Sue R, Susanto I. Long-term 
complications of artificial 
airways. Clin Chest Med 
2003;24:457–71.
17 O’Connor H, White A. 
Tracheostomy decannulation. 
Respir Care 2010;55:1076–
81.
18 Wine T, Simons J, Mehta D. 
Comparison of 2 techniques 
of tracheocutaneous fistula 
closure: analysis of outcomes 
and health care use. JAMA 
Otolaryngol Head Neck Surg 
2014;140:237–42.
19 Kumar S, Patra A, Deepthi P, 
Biradar K. Tracheostomy 
Complications Over 5 Years: 
Decannulation Analysis. Iran 
J Otorhinolaryngol 
2024;36:559–65.
20 Yosefof E, Tsur N, Boldes T 
ym. The Predictors of 
Persistent Posttracheostomy 
Tracheocutaneous Fistula 
and Successful Surgical 
Closure. Otolaryngol Head 
Neck Surg 2023;169:62–8.
TIEDE
 LÄÄKÄRILEHTI 2/2025 VSK 80122
rustorenkaista. Siinä heikentynyt henkitorven 
seinämä painuu kasaan uloshengityksessä ja 
aiheuttaa ilmateiden ahtautumista (5). Pitkitty­
nyt ja liiallinen kuffin aiheuttama paine henki­
torven takaseinämään voi johtaa iskeemiseen 
nekroosiin ja altistaa äärimmäisen harvinaisen 
henkitorvi­ruokatorvifistelin muodostumiselle 
(16).
Kanyylin poisto
Kanyylin poistoa arvioitaessa on tärkeää tietää, 
miksi potilaalle on alun perin tehty trakeos­
tooma ja onko kyseinen ongelma ratkennut. 
Potilaan pärjääminen ilman kanyylia voidaan 
varmistaa sulkemalla kanyylin ilman kulku 
korkilla 24 tunnin ajaksi ja monitoroimalla sa­
malla potilaan happisaturaatiota sekä seuraa­
malla mahdollista hengitystyön lisääntymistä. 
Kanyylin poisto on turvallista, mikäli potilas 
pärjää normaalisti tämän seuranta­ajan.
Ennen korkitusta kannattaa varmistaa, että 
kanyyli on kuffiton, jotta ilman on mahdollis­
ta kulkea suljetun kanyylin ohi. Potilaan edel­
lytyksiä pärjätä ilman kanyylia voidaan testata 
myös siten, että kanyyli suljetaan väliaikaisesti 
esimerkiksi tukkimalla ilman kulku kädellä ja 
arvioimalla muutaman minuutin ajan potilaan 
hengitystyötä.
Kanyylin poiston jälkeen suositellaan teip­
paamaan avanne kiinni ilmatiiviisti, jolloin se 
sulkeutuu usein itsestään. Lisäksi potilaita suo­
sitellaan tukemaan sidoksia painamalla kädel­
SIDONNAISUUDET
Mira Forsgren, Henrik Sjöblom, 
Miia Ruuskanen, Eero Kytö: Ei 
sidonnaisuuksia.
lä niiden päältä aina puhumisen ja yskimisen 
aikana.
Kanyylin poiston jälkeen trakeostooma 
sulkeutuu usein itsestään noin 5–7 päivän 
kuluessa, mutta pienelle osalle potilaista jää 
iholle krooninen henkitorvifisteli (17). Fistelin 
muodostumisen riskiä lisäävät pitkään ollut 
trakeos tooma (18,19), potilaan kurkunpään tai 
kilpirauhasen syöpä sekä tupakointi (20). 
Huonosti sulkeutuvan kanavan syynä on 
yleisimmin riittämätön ihoteippaus, joten 
useimmat pienet fistelit saadaan sulkeutumaan 
asiaan perehtyneen sairaanhoitajan ohjaamalla 
tehostetulla teippisululla. Kirurgisia toimenpi­
teitä tarvitaan harvoin.
Lopuksi
Trakeostooma toimii potilaan hengitystienä ja 
vaatii päivittäistä hoitoa sekä seurantaa, jot­
ta vältettäisiin mahdolliset ongelmat. Vakavat 
komplikaatiot ovat harvinaisia, ja suurin osa 
ongelmista onkin mahdollista ratkaista potilaan 
omassa hoitoyksikössä.
Irronneen kanyylin saa asettaa paikoilleen 
kuka tahansa, myös potilas itse. Mikäli potilaalle 
kehittyy akuutisti hengitysvaikeus, tulee estee­
tön ilmankulku kanyylissa varmistaa. Korva­, 
nenä­ ja kurkkutautien erikoislääkäriä on ai­
na mahdollista konsultoida puhelimitse. Näin 
voidaan välttää turhat potilassiirrot hoitavan 
yksikön ja korva­, nenä­ ja kurkkutautien päi­
vystyksen välillä. l