Turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden tutkimuskeskus www.tse./tutu, tutu-info@tse. JÄTEALAN MEGATRENDIT JA HAASTEET EUROOPASSA Loppuraportti Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvitys tehtiin vuosina 2004 – 2005. Selvityksen tarkoituksena oli tunnistaa suomalaisen jätehuollon kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia megatrendejä ja heikkoja signaaleita sekä arvioida niiden vaikutusta jätehuoltoalaan. Selvityksessä analysoitiin ensin keskeisimpiä globaaleja, eurooppalaisia ja suomalaisia megatrendejä. Seuraavassa vaiheessa arvioitiin näiden megatrendien vaikutusta jätehuoltoon. Tämän analyysin pohjalta määriteltiin kaksi jätealan tulevaisuuspolkua. Nämä tulevaisuuspolut tiivistettiin lopuksi kahdeksi, toisiaan täydentäväksi jätehuollon visioksi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteutti selvityksen yhteistyössä sveitsiläisen Eidgenössische Materialprüfungs- und Forschungsanstalt (EMPA) tutkimuslaitoksen kanssa. AIEMMAT TUTU-JULKAISUT 3/2006: Markus Vinnari, Jyrki Luukkanen, Jari Kaivo-oja: Visionary Leadership as a Tool for Eco-eciency in Organisations. Developing an Integrated Conceptual Model. 2/2006: Jari Kaivo-oja: Towards Integration of Innovation Systems and Foresight Research in Firms and Corporations. The Classical Takeuchi-Nonaka Model Reconsidered and Reformulated. 1/2006: Juha Kaskinen, Marko Ahvenainen, Ben Rodenhäuser, Cornelia Daheim, Pascale Van Doren, Gervaise Ropars: Rethinking Regional Performance in the Knowledge Society. Foresight as a Tool for European Regions. ISBN 951-564-399-6 (Kirja) 951-564-400-3 (PDF) Olli Hietanen, Ville Lauttamäki, Jarmo Vehmas, Juha Heikkilä, Martin Lehmann-Chadha JÄTEALAN MEGATRENDIT JA HAASTEET EUROOPASSA Loppuraportti TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS TUTU-JULKAISUJA 5/2006 JÄ TEA LA N M EG A TREN D IT JA H A A STEET EU RO O PA SSA , LO PPU RA PO RTTI TU TU -JU LKAISU JA 5/2006 O lli H ietanen, Ville Lauttam äki, Jarm o Vehm as, Juha H eikkilä, M artin Lehm ann-Chadha jätealan megatrendit ja haasteet euroopassa Loppuraportti Olli Hietanen, Ville Lauttamäki, Jarmo Vehmas, Juha Heikkilä, Martin Lehmann-Chadha TUTU-JULkaisUJa 5/2006 olli hietanen, Ville lauttamäki, jarmo Vehmas, juha heikkilä, martin lehmann-Chadha Tulevaisuuden tutkimuskeskus Copyright © 2006 Olli Hietanen, Ville Lauttamäki, Jarmo Vehmas, Juha Heikkilä, Martin Lehmann-Chadha & Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu Taitto Non-stop studiot Oy isBN 951-564-399-6 (kirja) 951-564-400-3 (PDF) Painopaikka Esa Print Oy tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3, 20500 TURkU korkeavuorenkatu 25 a 2, 00130 HELsiNki Hämeenkatu 7 D, 33100 TaMPERE Puh. (02) 481 4530 Faksi (02) 481 4630 http://www.tukkk.fi/tutu tutu-info@tse.fi, etunimi.sukunimi@tse.fi 5sisäLLys sisällYs english summarY 8 luKijalle 11 johdanto 14 1.1. selvityksen lähtökohta, tavoitteet ja menetelmät 15 1.2. Teollinen ekologia: visio, klusteri vai toimintaympäristö? 17 1.3. Tulevaisuusajattelu 18 2. gloBaaleja, eurooppalaisia ja suomalaisia megatrendejä 23 2.1. Väestölliset megatrendit 23 2.1.1. Väestö kasvaa, vähenee, nuortuu ja vanhenee 23 2.1.2. kaupungistuminen 26 2.2. Globaalitalouden megatrendit 27 2.2.1. kiina-ilmiö: teollisuus aasiaan vanhat teollisuusmaat palveluvaltaistuvat 27 2.2.2. Myöhäisteollinen murros muokkaa globaalitalouden rakenteita: luovan talouden synty 29 2.3. kestävän kehityksen megatrendit 30 2.3.1. Luonnonvarojen ja energian kulutus on kasvanut talouskasvun myötä 30 2.3.2. kestävä kehitys on tehokkuutta maksimoiva niukkuuden hallinnan strategia 34 2.3.3. Niukentumisen megatrendi ja tietoyhteiskunnan ekotehokkuuspotentiaalit 37 2.4. Turvallisuus 42 2.5. Uudet teknologiat 43 2.4.1. Tieto- ja viestintäteknologia 43 2.4.2. Ohjelmistotuoteliiketoiminta 45 2.4.3. Bioteknologia 47 2.4.4. Nanoteknologia 49 2.4.5. Teknologioiden yhdistäminen 52 2.4.6. Uusien teknologioiden vaikutus jätehuoltoon 53 2.5. Globaalit jätehuollon megatrendit 54 62.5.1. Jätteiden ja hyötykäytön määrä ovat kasvaneet samanaikaisesti 54 2.5.2 Elektroniikkajäte kehitysmaiden työllistäjänä 57 3. megatrendien VaiKutus jätehuoltoon 61 3.1. Globaalien megatrendien vaikutus jätehuoltoon 61 3.2. Eurooppalaisten megatrendien vaikutus jätehuoltoon 62 3.3. suomalaisten megatrendien ja elämäntapojen vaikutus jätehuoltoon 63 3.4. Niukentumisen megatrendin vaikutus jätehuoltoon 64 3.5. Jätehuollon viisi megatrendiä 66 3.6. kansainvälisyyden haasteet 69 3.7. Rinnakkaisklustereiden merkitys kasvaa – jätehuollon kuudes megatrendi? 71 3.8. Jätehuollon ydintoiminnot 73 3.9. Tulevaisuuden menestystuotteet 76 4. jätehuollon Visiot Vuosille 2015 ja 2025 81 4.1. Tulevaisuusverstaan lähtökohdat 81 4.2. Tulevaisuusverstaan tulokset 84 4.3. Jätehuollon visio vuoteen 2015 89 4.4. Jätehuollon visio vuoteen 2025 92 4.5. yhteenveto 96 lähteet 103 liite 1. internet-KYselYn tuloKset 111 1. yleiset trendit 111 2. kulutus ja elämäntavat 116 3. Luonnonvarat ja materiaalit 117 4. Jätehuoltoala 117 5. Jätehuoltoalan toimijat 121 6. Jätealan toimintaympäristö ja rinnakkaisklusterit 124 7. Jäteala ja uudet teknologiat 128 8. Tuotantotoiminnan elinkaari ja jätteenkäsittelyn hierarkia 130 9. yhteenveto 133 sisäLLys 7sisäLLys liite 2: tuleVaisuusVerstas jätealan megatrendeistä ja haasteista 136 Verstasryhmän 1 käymää keskustelua 143 Verstasryhmän 2 käymää keskustelua 147 Verstasryhmän 3 käymää keskustelua 150 yhteenvetoa ryhmätöistä 153 liite 3: tuleVaisuusVerstaan osallistujat 15. 11. 2004, hotelli arthur 158 liite 4: YhteistYÖ empan Kanssa 160 8english summarY The goal of the Megatrends and challenges of Waste Management in Europe project was to evaluate the effect of global, European and Finnish megatrends on waste management. In a questionnaire given out during the course of the project the experts were asked to evaluate which megatrends were the most important ones to be taken into account for the future of the waste management branch. The following global, European and Finnish megatrends emerged: • the industrialization and population growth of developing countries, es- pecially in Asia. • an increased depletion of natural resources • the megatrend of scarcity (a more effective use of energy and materials, as well as increase in price caused by the scarcity of resources) • urbanisation • changes in demographics (the emptying of the countryside and urbanisation) • increased selfishness and the neglecting of societal rules • EU enlargement • the increase of co-operation between international authorities • an increase in international competition between European countries, as well as between the EU and other economic areas in the world In chapter three the impacts of these megatrends on the future of waste manage- ment were evaluated. Based on these effects six megatrends relevant to waste man- agement were defined: 1. An increase in the costs of waste management and the rise of the econo- mic importance of waste 2. An increase in the legislative pressure placed on waste management 3. An increase of material and product group specific waste management 4. The improvement of closed cycles 5. A change in the present (monopolistic) structures of Finnish waste mana- gement ENGLisH sUMMaRy 96. Integration development in the waste management industry’s, cluster and value chains. These megatrends and drivers will divide the future of European waste manage- ment in two ways: 1. An internationalised and focused waste and environmental industry (phy- sical products and waste collection, handling, recycling and disposal) will develop. 2. An international reverse economics will also develop. This will be formed and acted in by many actors and service concepts such as planning, advi- sing, consulting, development, research, plus managing and supervising (regional or value chain specific) entities will be more important than products and technologies. Those two development paths are summarised in the form of two visions at the end of chapter four: 1. By the year 2015 Finnish waste management companies will have integ- rated into an integral part of the European waste management cluster, which is a strong actor in global logistics and the technology of transpor- ting, handling and the safe disposal of waste. 2. In 2025 50% of the Finnish economy is expected to operate as a closed circle, where the companies involved in waste management and environ- mental branches will form an ecologically, economically, socially and cul- turally sustainable, effective and logistical entity. These visions are not contradictory - on the contrary, they form a continuum in time. As raw material and branch specific recycling becomes more common, closed circles will evolve, which will make the world’s economies move towards the following goal of industrial ecology: The sustainable and controlled use of en- ergy and materials that takes into account ecological, economic, social and cultur- al aspects. A challenge for any industrial economy is to develop the material and ENGLisH sUMMaRy 10 energy efficiency of all actors and activity in its society. This requires the manage- ment of large information flows and knowledge about practices. With regard to consumers industrial ecology will also requires changes in ethical behaviour and in attitudes. The mission of industrial ecology (on global, European and domestic levels) is the management of energy and material flows in ecologically, economically, socially and culturally sustainable ways. ENGLisH sUMMaRy 11 luKijalle Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvitys tehtiin vuosina 2004 - 2005. Selvityksen tarkoituksena oli tunnistaa suomalaisen jätehuollon kannalta merkit- täviä yhteiskunnallisia megatrendejä ja heikkoja signaaleita sekä arvioida niiden vaikutusta jätehuoltoalaan. Selvityksen loppuraportti julkaistiin sähköisesti TEKESin Streams -yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelman sivuilla heti selvityksen valmistut- tua. Julkaisun osoite on: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Streams/fi/Do- kumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/megatrendit-euroopassa.pdf Selvityksen keskeisimmät tulokset on raportoitu myös Streams -ohjelman loppu- raportissa, joka löytyy osoitteesta: http://www.tekes.fi/julkaisut/Streams.pdf. Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteutti selvityksen yhteistyössä sveitsiläisen Eid- genössische Materialprüfungs- und Forschungsanstalt (EMPA) tutkimuslaitoksen kanssa. Tämä raportti on sisällöltään identtinen alkuperäisen, sähköisen version kanssa. Alkuperäiseen raporttiin on tässä painetussa versiossa lisätty vain tämä Lu- kijalle -kappale. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksessä analysoitiin ensin kes- keisimpiä globaaleja, eurooppalaisia ja suomalaisia megatrendejä. Seuraavassa vai- heessa arvioitiin näiden megatrendien vaikutusta jätehuoltoon. Tämän analyysin pohjalta määriteltiin kaksi jätealan tulevaisuuspolkua. Nämä tulevaisuuspolut tii- vistettiin lopuksi kahdeksi, toisiaan täydentäväksi jätehuollon visioksi. LUkiJaLLE 12 LUkiJaLLE Globaalit, eurooppalaiset ja suomalaiset megatrendit • kehitysmaiden (erityisesti Aasian) teollistuminen ja väestönkasvu. • luonnonvarojen kulutuksen kasvu • niukentumisen megatrendi (materiaalien rajallisuuden aiheuttama hinnannousu ja siitä johtuva energian ja materiaalien käytön tehostuminen) • kaupungistuminen • väestörakenteen muutos (maaseudun tyhjeneminen ja kaupungistuminen) • itsekkyyden lisääntyminen ja säännöistä piittaamattomuuden kasvu yhteiskunnassa • EU:n laajeneminen • kansainvälisen viranomaisyhteistyön kasvu • kansainvälisen kilpailun kiristyminen Euroopan maiden välillä sekä EU:n ja maailman muiden talousalueiden välillä. Megatrendien vaikutus jätehuoltoon • jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kansainvälinen kasvu • lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvu • materiaali- ja tuoteryhmäkohtaisen jätteen hyödyntämisen yleistyminen • suljettujen kiertojen kehittyminen • jätehuollon nykyisten (monopoli)rakenteiden muuttuminen • peilikuvateollisuus ja integraatiokehitys Jätealan kaksi tulevaisuuspolkua • kansainvälistyvä ja keskittyvä jäte- ja ympäristöalan teollisuus • kansainvälinen, monen toimijan yhdessä muodostama ja ylläpitämä käänteistalous, jossa tuotteita ja teknologioita merkittävämpiä ovat suunnittelun, kasvatuksen, neuvonnan, koulutuksen, konsultoinnin, kehittämisen, tutkimisen, kokonaisuuksien hallinnan ja valvonnan kaltaiset palvelukonseptit. Kaksi visiota • Vuoteen 2015 mennessä suomalaiset jätealan yritykset ovat integroituneet olennaiseksi osaksi Euroopan jätehuoltoklusteria, joka on vahva toimija jätteen kuljetuksen, käsittelyn ja turvallisen loppusijoituksen globaalissa logistiikassa ja teknologiassa. • Vuonna 2025 toimii 50% Suomen kansantaloudesta suljettuna kiertona siten, että jätehuolto- ja ympäristöalan yritykset sekä muu teollisuus ja kauppa yms. kansantalouden yksityiset ja julkiset toimijat muodostavat ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän, tehokkaan ja logistisen kokonaisuuden 13 LUkiJaLLE Raportin ensimmäisen version julkaisemisen jälkeen on ollut nähtävissä raportissa ennakoitu kaupan taloudellisen ja toiminnallisen merkityksen kasvu. Älypakkaus- ten ja -materiaalien sekä uusien logistiikkakeskusten (kuten Turkuun rakenteilla olevan LogiCityn) myötä kaupan merkitys klusterien rajapintojen yhdistäjänä ja uusien klustereiden veturina kasvanee myös tulevaisuudessa. Myös keskustelu teol- lisesta ekologiasta on vahvistunut.  Suuntana näyttäisi edelleenkin olevan myös kansallisten ja kansainvälisten ympäristödirektiivien tiukentuminen. Varsinkin il- mastopolitiikkaan liittyvä keskustelu on noussut viime aikoina otsikoihin. Heikko signaali jätekeskustelun uudesta suunnasta sen sijaan saatiin Tulevaisuu- den tutkimuskeskuksen vuonna 2006 toteuttamassa Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tulevaisuusverstaissa asiantun- tijat nostivat esille ajatuksen siitä, että materiaalikehityksen visiona voi olla myös turvallisesti ”pois heitettävät” materiaalit eli hyvä jäte. Tällaista jätettä voisi olla muun muassa kompostoituva elektroniikka. Tämä ajattelutapa haastaa - tai täy- dentää - uudella tavalla teollisen ekologian maailmankuvaa: jätteen välttämisen, uudelleen käytön ja kierrätyksen lisäksi me tarvitsemme myös materiaaleja, jotka voidaan hyvällä omallatunnolla pistää roska-astiaan. a Suomen Teollisen Ekologian Seura perustettiin keväällä 2004 ja rekisteröitiin yhdistykseksi kesäkuussa 2006. Lisätietoja osoitteesta www.teollinenekologia.fi 14 JOHDaNTO johdanto Ihmisten, organisaatioiden ja instituutioiden toimintaympäristö on alituisen muu- toksen kourissa. Osa muutoksesta tapahtuu lyhyellä aikavälillä ja näyttävästi, kun taas trendinomainen muutos tapahtuu hitaammin pitkällä aikavälillä - jopa huo- maamattomasti. Vakaampien kehitysvaiheiden välissä on muutokselle välttämätön siirtymäkausi, murrosaika, jolla silläkin on omat ominaisuutensa. Murrosajalle on tyypillistä muun muassa vallitsevan tilanteen epävakaisuus ja muutoksen yllätyk- sellisyys. Murrosaikana on löydettävissä voimakkaita ja näkyviä kehityssuuntia ja ilmassa leijuvia mahdollisuuksia, mutta tulossa olevan pysyvän kehitysvaiheen piirteet voivat kuitenkin olla aivan toisenlaisia kuin aktuaalisesti nähtävissä olevat murrosajalle tyypilliset piirteet. Murrosajan tulevaisuuskuvat ovat siksi kompleksi- sia ja monimuotoisia.1 Muutosprosessi voidaan hahmottaa myös megatrendeihin, trendeihin ja heikkoi- hin signaaleihin. Megatrendeillä eli kehityksen suurilla linjoilla tarkoitetaan sel- laista ilmiötä tai ilmiökokonaisuutta, jolla on toteutuneen kehityksen perusteella tunnistettava suunta ja jonka uskotaan jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevai- suudessa. Megatrendit ovat suunnittelun kannalta annettuja toimintaympäristöte- kijöitä, jotka voidaan tunnistaa, mutta joihin ei juuri pystytä vaikuttamaan. Me- gatrendeistä puhuttaessa tarkasteltava ilmiö hahmotetaan laajasta näkökulmasta, jolloin yksi ja sama megatrendi voi sisältää hyvinkin erilaisia ilmiöitä, vaihtoehtoi- sia suuntautumisia ja jopa ristiriitaisia osailmiöitä (trendejä). Esimerkiksi globaali väestönkasvu voidaan ymmärtää megatrendiksi, vaikka samanaikaisesti väki teol- lisuusmaissa pikemminkin vähenee.2 Suurin osa globaaleista megatrendeistä (ja trendeistä) vaikuttaa myös Eurooppaan ja Suomeen, mutta Euroopan ja Suomen tasolla voidaan havaita myös megatrendejä, jotka ovat tyypillisiä vain ja ainoastaan Euroopalle ja/tai Suomelle. Jos megatrendit ovat suunnittelussa annettuja vakioisia toimintaympäristötekijöi- tä, joihin ei juuri voi vaikuttaa, niin heikot signaalit ovat vastaavasti muuttujia. Heikko signaali on oraalla oleva uusi ilmiö, joka voi (voimistuessaan) synnyttää tulevaisuutta hyvinkin radikaalisti muokkaavia prosesseja. Heikkoja signaaleita 15 JOHDaNTO ovat ilmiöt, joilla ei vielä ole historiaa, trendiä tai muuta selvästi tunnistettavaa menneisyyttä - mutta jotka kuitenkin voivat tulevaisuudessa muodostua keskei- siksi ilmiöiksi ja vaikuttajiksi. Siksi oikealla hetkellä heikkoon signaaliin tarttuva toimija voi luoda erittäin menestyvää taloudellista toimintaa, estää uhkia tai syn- nyttää merkittävän yhteiskunnallisen prosessin.3 1.1. selvityksen lähtökohta, tavoitteet ja menetelmät Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksen tarkoituksena on tunnis- taa suomalaisen jätehuollon kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia megatrende- jä ja heikkoja signaaleita sekä arvioida niiden vaikutusta jätehuoltoalaan. Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tehty selvitys jakautuu kahteen osaan: 1. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin yhteiskunnallisia megatrendejä. Kir- jallisuusanalyysin lähdeaineistona käytettiin Tulevaisuuden tutkimuskes- kuksen ja sveitsiläisen EMPAn (Eidgenössische Materialprüfungs- und Forschungsanstalt) tietokantoja.4 2. Toisessa osassa arvioitiin megatrendien vaikutuksia jätehuoltoon. Arvioin- nin suorittivat mukaan kutsutut asiantuntijat. Arviointi suoritettiin kirjal- lisen kyselyn ja tulevaisuusverstaan avulla. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksessä käytettiin tutkimusmene- telmänä kaksivaiheista Delfoi-haastattelua. Selvitys toteutettiin siten, että mukaan kutsutuille asiantuntijoille tehtiin ensin kirjallinen kysely, jonka tuloksia käytettiin myöhemmin tulevaisuusverstaan tausta-aineistona.5 Delfoi-menetelmä on kehitetty erityisesti asiantuntijoiden tulevaisuutta koskevien käsitysten keräämiseen ja analysoi- miseen. Menetelmä ei perustu kattavaan tilastolliseen otantaan, vaan siinä keskitytään rajatun asiantuntijaryhmän vastauksiin ja etenkin vastauksissa esitettyjen tulevaisuus- väitteiden perusteluihin: diskurssiin ja argumentaatioon. Delfoi-menetelmässä asian- tuntijoiden ensimmäisen osion vastauksia perusteluineen käytetään toisessa vaiheessa keskustelun lähtökohtana. Tällä tavalla Delfoi-prosessi syventyi vaihe vaiheelta jäte- huollon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin.6 16 Tulevaisuustiedon keräämisen lisäksi Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksellä oli myös toinen tärkeä tavoite: selvityksellä haluttiin kerätä tavallista laaja-alaisemman asiantuntijaryhmän näkemys jätehuollon tulevaisuudesta - erään- lainen ”second opinion”. Siksi mukaan kutsuttiin myös muita kuin jätehuoltoalan perinteisiä asiantuntijatahoja kuten tutkimuslaitosten, kaupan, teollisuuden sekä kuluttaja- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. Teollisen ekologian kokonaisuus Ympäristöklusteri Jätehuolto Kuva 1.1. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvitys painottui perin- teisen jätehuollon ja muun ympäristöliiketoiminnan rajapintaan sekä toisaalta kansantalouden (tuotannon ja kulutuksen) kokonaisuuden sekä ympäristöliiketoiminnan rajapintaan. Tästä peruslähtökohdasta etsittiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia jätehuoltoalan toimintaym- päristön megatrendeistä. Keskeiseksi käsitteeksi nousi teollinen ekologia, kokonaisuus, johon kuuluvat kaikki ne toimijat ja resurssit, jotka liit- tyvät maailman eri alueiden energia- ja materiaalivirtojen hallintaan. Teolliseen ekologian perusajatuksena on globaalien, eurooppalaisten ja suomalaisten energia- ja materiaalivirtojen hallinta ekologisesti, talou- dellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. JOHDaNTO 17 Loppuraportti koostuu neljästä pääluvusta. Luku 1 on johdanto. Luvussa 2 esitel- lään eräitä globaaleja, eurooppalaisia ja suomalaisia megatrendejä. Luvussa 3 poh- ditaan näiden megatrendien vaikutusta jätehuoltoon. Luvussa 4 kerätään yhteen selvityksen tulokset ja esitetään kaksi skenaariota Suomen jätehuollon tulevaisuu- desta. Skenaarioiden aikajänteenä on 2015 ja 2025. Skenaariot ja niiden pohjalta luodut visiot pohjautuvat kyselyn ja tulevaisuusverstaan tuottamiin aineistoihin. Internet-kyselyn ja tulevaisuusverstaan keskeisimmät tulokset on esitetty tässä ra- portissa (luvuissa 3 ja 4), mutta jätehuollon tulevaisuudesta kiinnostunut lukija kykenee etsimään liitteinä olevista tuloksista (liitteet 1 ja 2) myös muita megat- rendejä ja heikkoja signaaleita omien tavoitteidensa näkökulmasta. 1.2. teollinen ekologia: visio, klusteri vai toimintaympäristö? Teollisen ekologian käsite vakiintui ympäristötutkimuksen piirissä 1990-luvun al- kupuolella. 2000-luvun alussa käsite on noussut uudelleen ajankohtaiseksi varsinkin tietoyhteiskunnan kestävästä kehityksestä puhuttaessa.7 Taloustieteellisen diskurssin puolella teolliselle ekologialle läheisiä käsitteitä ovat ympäristöliiketoiminta ja ympäris- töklusteri. Kuten teollinen ekologia niin myös ympäristöklusteri on jakautunut useaan toimialaan ja se on monen lähi- ja tukialan kokonaisuus.8 Kummankin käsitteen on- gelmana voidaan siis pitää rajapintojen sumeutta - toisaalta tämä sumeus voi olla myös luovuuden, innovaatioiden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien aarreaitta. Ympäristöklusteri ja teollinen ekologia eivät kuitenkaan ole synonyymeja, sillä teollinen ekologia on ympäristöklusteriakin laajempi käsite. Jos teollista ekologiaa tarkastellaan klusterina, niin teollisen ekologian klusteriin kuuluu muitakin toimi- joita kuin ympäristöalan yrityksiä arvoketjuineen ja rinnakkaisaloineen. Ympäristö on vain yksi kestävän kehityksen neljästä kivijalasta: teollisen ekologian käsitteen alle kuuluu oikeastaan koko kansantalous niiltä osin, kun talous toimii kierrättä- vänä ja jätteitä hyödyntävänä järjestelmänä, jossa otetaan huomioon kestävän ke- hityksen ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Tutkimukseen liittyvänä käsitteenä teollinen ekologia tutkii systemaattisesti pai- kallisia, seudullisia ja globaaleja materiaalin ja energian käyttöjä ja virtoja tuotteis- JOHDaNTO 18 sa, prosesseissa, teollisuuden sektoreilla ja talouksissa.9 Toiminnallisena käsitteenä teollisen ekologian tavoitteena on materiaalien kiertojen sulkeminen siten, että yh- den tuotantovaiheen jätteet ja hukkalämpö voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin muiden tuotteiden valmistuksessa. Eri alojen yritykset muodostavat yhdessä alueellisen verkoston, joka pyrkii minimoimaan raaka-aineen ja energian kulutuk- sen sekä päästöjen ja jätteiden määrän.10 Klusterilla tarkoitetaan nk. porterilaisessa merkityksessä joukkoa yrityksiä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja (1+1=3). Klusteri syntyy, kun useat yhteistyössä toimivat yritykset, tavarantoimittajat, palveluntuottajat, läheis- ten teollisuudenalojen yritykset ja niihin liittyvät instituutiot, kuten yliopistot ovat keskittyneet jollekin alueelle. Tietyn klusterin yritykset toimivat yleensä sa- malla toimialalla ja ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: tuotteiden ja palvelusten tuottajina, alihankkijoina, kilpailijoina tai asiakkaina. Klusteriin kuuluvat kuitenkin myös tarvittavat tuotannontekijät eli raaka-aineet, työ, pää- oma, maa, tieto, osaaminen sekä kyseisen toimialan lähi- ja tukialat.11 Jos hyväksymme yllä esitetyn porterilaisen klusterin määritelmän ja yhdistämme siihen teollisen ekologian toiminnallisen tavoitteen, niin huomaamme, että teolli- nen ekologia ei voi olla perinteinen klusteri. Siksi teollinen ekologia kannattaakin ymmärtää eräänlaiseksi toimintaympäristön kuvaukseksi: kuvaukseksi siitä, miten aine ja energia kiertävät kansantaloudessa tai globaalissa maailmantaloudessa eko- logisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Tämä - nyt vielä enemmän tai vähemmän visionomainen tai utopistinen kokonaisuus - voi olla tulevaisuuden jätehuollon toimintaympäristö: se maailma, josta jätehuollon uudet liiketoimintamahdollisuudet on löydettävissä ja samalla se maailma, johon jätehuollon perinteisten toimijoiden ja liiketoimintakonseptien on sopeuduttava. 1.3. tulevaisuusajattelu Ennakoinnin tavoitteena on tuottaa tulevaisuustietoa ja auttaa toimijoita tällä ta- valla varautumaan mahdollisiin muutoksiin. Pelkkä olemassa olevan tiedon ja asi- antuntijamielipiteiden yhteen kerääminen, systemaattinen analysointi ja todennä- JOHDaNTO 19 köisyyksien laskeminen ei vielä varmista tulevaisuustiedon luotettavuutta. Teho- kas ennakointi on tiedontuottamis- ja hallintaprosessi, joka sisältää edellä kuvatun datan keräämisen lisäksi myös arvottamista, innovatiivisuutta, strategista päätök- sentekoa - ja varsinkin proaktiivista tulevaisuuden tekemistä. Tällainen ennakoin- tiprosessi kertoo meille toimintaympäristön mahdollisten muutosten lisäksi myös sen, miten me voimme vaikuttaa asioihin ja kenen kanssa yhteistyötä tekemällä me voimme parhaiten saavuttaa sen tulevaisuuden tilan, jonka haluamme.12 Ennakoinnin lähtökohtana on toisin sanoen (tieteellinen) tieto niistä ilmiöistä, ra- kenteista ja prosesseista, joista tutkittava tai ennakoitava asia muodostuu. Monet ennakointiprosessit pysähtyvät tähän - mutta tällöin itse asiassa menetetään tule- vaisuustiedon hedelmällisimmät hyödyt. Mikäli myös ennakointityön innovatiivi- suus ja proaktiivisuus halutaan varmistaa, niin ennakoinnin toisessa työvaiheessa tieteelliseen tietoon lisätään mielikuvitus ja arvot: eri asiantuntija- ja toimijataho- jen näkemykset siitä, mitä kaikkea voisi tapahtua tai olla olemassa. Näin aikaansaadut tulevaisuuden kuvat jakaantuvat karkeasti määriteltynä mah- dolliseen, todennäköiseen, toivottavaan ja vältettävään tulevaisuuteen. Näistä mahdolliset ja todennäköiset tulevaisuudet ovat melko lailla objektiivisia: mahdol- lisia ovat kaikki ne tulevaisuudet, jotka voivat syystä tai toisesta jossakin tilanteessa toteutua. Jotkin tapahtumat ja asiantilat ovat myös todennäköisempiä kuin toiset. Toivottavat ja vältettävät tulevaisuudet sen sijaan ovat arvosidonnaisia. Siksi tässä, kolmannessa työvaiheessa, ennakointiprosessiin yhdistetään arvot valitsemalla kai- kista mahdollisista tulevaisuuksista yksi: juuri se tulevaisuus, jonka toimija halu- aa tapahtuvaksi. Tätä tahtotilaa eli haluttua tulevaisuutta voidaan kutsua visioksi. Proaktiivisen ennakoinnin onnistumisen edellytys onkin, että toimijat kykenevät löytämään ja määrittelemään yhteisen vision - että toimijat ovat yhtä mieltä halu- tusta tulevaisuuden tilasta (kuva 1.2). JOHDaNTO 20 Tulevaisuuskuvat 1 - n Nykytila Vuosi 2005, konkretia, data 2025 Visio Skenaariot ja strategiaportaat Kuva 1.2. Tulevaisuusprosessi rakentuu nykytilan arvioinnista (tieteellinen data), mahdollisten, todennäköisten, haluttavien ja vältettävien tulevaisuus- kuvien rakentamisesta (mielikuvitus ja luovuus), tavoiteltavan tulevai- suuden päättämisestä (arvot ja visio) sekä strategiaportaiden luomisesta (toimenpiteet). Tällä tavalla rakennetaan siltaa nykyhetkestä haluttuun tulevaisuuteen. Ennakointijärjestelmän neljännessä vaiheessa rakennetaan strategiaportaat nyky- hetkestä haluttuun tulevaisuuden tilaan: millä keinoin ja kenen toimesta me saa- vutamme sen tulevaisuuden, jonka olemme itsellemme valinneet. Tässä työvai- heessa tulevaisuudentutkimus ja tulevaisuustieto muuttuvat loogisrationaaliseksi ja pragmaattiseksi tulevaisuuden tekemiseksi. Tässä käytännönläheisessä tulevaisuu- den tekemisen työvaiheessa avainasioita ovat profilointi ja roolitus. Tavoitteena ei ole yksi ratkaisu kaikille, vaan jokaisella toimijalla on omat polkunsa ja omat toi- menpiteensä yhteisen vision toteuttamiseksi. Yllä esitetystä tulevaisuustiedon luonteesta seuraa kaksi tärkeä näkökulmaa tämän raportin hyödyntämiselle ja ymmärtämiselle. Ensinnäkin tulevaisuudentutkimuk- JOHDaNTO 21 sen tarkoituksena ei ole kertoa yksityiskohtaisia tiedonmurusia siitä, mitä tule- vaisuudessa tapahtuu. Se ei ole edes mahdollista, sillä tulevaisuus ei ole lukkoon lyötynä tuolla jossakin meitä odottamassa. Tulevaisuus riippuu siitä, millaisen me tahdomme sen olevan, ja ennen kaikkea siitä, mitä me tässä ja nyt tulevaisuuden hyväksi teemme. Toinen merkittävä seikka on, että monimutkaisten kokonai- suuksien hallitseminen edellyttää (klusterin tai toimialan) toimijoilta yhteisen visi- on luomista ja ymmärtämistä ja sen jälkeen eri toimijoiden roolittamista erilaisiin (ydin)toimintoihin ja tehtäviin. Tällaisesta ennakointiprosessista on kyse Jätealan megatrendit ja haasteet Euroo- passa -selvityksessä. Luvussa 2 esitettävät megatrendit ovat tietoa tästä hetkestä. Luvussa 3 megatrendit arvotetaan jätehuollon näkökulmasta. Luvussa 4 luodaan jätehuollon toimijoiden visio teollisen ekologian muodostamassa toimintaympä- ristössä - ja lopuksi visio avataan eri toimijoiden näkökulmasta mahdollisiksi toi- menpiteiksi. JOHDaNTO 22 23 GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 2. gloBaaleja, eurooppalaisia ja suomalaisia megatrendejä Luvussa 2 hahmotetaan merkittävimpiä globaaleja, eurooppalaisia ja suomalaisia megatrendejä. Tarkastelun lähteenä on käytetty Tulevaisuuden tutkimuskeskuk- sen ja EMPA:n raportteja ja tietokantoja. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroo- passa -selvityksen kyselyssä asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan näiden megat- rendien merkitystä ja vaikutusta Euroopan ja Suomen jätehuoltoon. Luvussa 2 keskitytään megatrendien esittelyyn. Vaikutukset jätehuoltoon esitetään tarkem- min luvussa 3. 2.1. Väestölliset megatrendit 2.1.1. Väestö kasvaa, vähenee, nuortuu ja vanhenee Maailman väkiluku on viime vuosikymmeninä kasvanut varsin voimakkaasti (Kuva 2.1). Samaan aikaan lasten osuus väestöstä on suhteellisesti pienentynyt ja vanhusten osuus kasvanut, mutta erot teollisuus- ja kehitysmaiden välillä ovat val- tavia. Hidas väestönkasvu ja siihen liittyvät väestön ikääntyminen ja alhainen syn- tyvyys ovat erityisesti eurooppalaisia trendejä (Kuva 2.2), ja tässä suhteessa Suomi on melko tyypillinen eurooppalainen valtio (Kuva 2.3). 24 GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 13 2. GLOBAALEJA, EUROOPPALAISIA JA SUOMALAISIA MEGATRENDEJÄ Luvussa 2 hahmotetaan merkittävimpiä globaaleja, eurooppalaisia ja suomalaisia megatrendejä. Tarkastelun lähteenä on käytetty Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja EMPA:n raportteja ja tieto- kantoja. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa –selvityksen kyselyssä asiantuntijoita pyy- dettiin arvioimaan näiden megatrendien merkitystä ja vaikutusta Euroopan ja Suomen jätehuoltoon. Luvussa 2 keskitytään megatrendien esittelyyn. Vaikutukset jätehuoltoon esitetään tarkemmin lu- vussa 3. 2.1. Väestölliset megatrendit 2.1.1. Väestö kasvaa, vähenee, nuortuu ja vanhenee Maailman väkiluku on viime vuosikymmeninä kasvanut varsin voimakkaasti (Kuva 2.1). Samaan aikaan lasten osuus väestöstä on suhteellisesti pienentynyt ja vanhusten osuus kasvanut, mutta erot teollisuus- ja kehitysmaiden välillä ovat valtavia. Hidas väestönkasvu ja siihen liittyvät väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys ovat erityisesti eurooppalaisia trendejä (Kuva 2.2), ja tässä suh- teessa Suomi on melko tyypillinen eurooppalainen valtio (Kuva 2.3). 0 1 2 3 4 5 6 7 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 mi lja rdi a h en ke ä yli 65 vuotta 15-64 vuotta 0-14 vuotta Kuva 2.1. Maailman väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1950-2000 ja ennuste vuodelle 2005. Lähde: YK (2004). Kuva 2.1. Maailman väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1950-2000 ja ennuste vuo- delle 2005. Lähde: YK (2004). Vuosina 1900-2000 maailman väkiluku kasvoi 1,6 miljardista 6,1 miljardiin - ja 85 % tästä väestönlisäyksestä on kohdistunut Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Aasian väestön ennustetaan kasvavan lähimmän 20 vuoden aikana noin 45 miljoonalla hengellä vuodessa ja Afrikan vastaavasti 22 miljoonalla vuo- dessa.13 25 GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 14 Vuosina 1900–2000 maailman väkiluku kasvoi 1,6 miljardista 6,1 miljardiin – ja 85 % tästä väes- tönlisäyksestä on kohdistunut Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Aasian väestön en- nustetaan kasvavan lähimmän 20 vuoden aikana noin 45 miljoonalla hengellä vuodessa ja Afrikan vastaavasti 22 miljoonalla vuodessa.13 0 100 200 300 400 500 600 700 800 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 mi ljo on aa he nk eä yli 65 vuotta 15-64 vuotta 0-14 vuotta Kuva 2.2. Euroopan14 väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1950-2000 ja ennuste vuodelle 2005. Lähde: YK (2004). 0 1 2 3 4 5 6 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 mi ljo on aa he nk eä yli 65 vuotta 15-64 vuotta 0-14 vuotta Kuva 2.3. Suomen väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1950-2000 ja ennuste vuodelle 2005. Lähde: YK (2004). Kuva 2.2. Euroopan14 väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1950-2000 ja ennuste vuodelle 2005. Lähde: YK (2004). 14 Vuosina 1900–2000 maailman väkiluku kasvoi 1,6 miljardista 6,1 miljardiin – ja 85 % tästä väes- tönlisäyksestä on kohdistunut Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Aasian väestön en- nustetaan kasvavan lähimmän 20 vuoden aikana noin 45 miljoonalla hengellä vuodessa ja Afrikan vastaavasti 22 miljoonalla vuodessa.13 0 100 200 300 400 500 600 700 800 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 mi ljo on aa he nk eä yli 65 vuotta 15-64 vuotta 0-14 vuotta Kuva 2.2. Euroopan14 väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1950-2000 ja ennuste vuodelle 2005. Lähde: YK (2004). 0 1 2 3 4 5 6 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 mi ljo on aa he nk eä yli 65 vuotta 15-64 vuotta 0-14 vuotta Kuva 2.3. Suomen väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1950-2000 ja ennuste vuodelle 2005. Lähde: YK (2004). Kuva 2.3. Suomen väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1950-2000 ja ennuste vuodel- le 2005. Lähde: YK (2004). 26 2.1.2. Kaupungistuminen Kaupungistumiskehitys on ollut varsin nopeaa vuosien 1950 ja 2000 välillä. Yh- distyneiden kansakuntien (YK) väestötilastojen mukaan vuonna 1950 maailman väestöstä vajaat 30 % asui kaupungeissa, mutta vuonna 2000 kaupungeissa asui jo lähes puolet maailman väestöstä. Euroopan väestöstä 51 % asui kaupungeis- sa vuonna 1950, mutta vuonna 2000 jo 73 %. Suomessa kaupungistumiskehitys on ollut tätä keskiarvoa nopeampaa; vain 30 % väestöstä asui kaupungeissa vuon- na 1950, mutta vuonna 2000 kaupunkilaisväestön osuus oli noussut jo 60 pro- senttiin koko väestöstä (YK 2004). Kuva 2.4 selventää kaupungistumiskehitystä eri mantereilla. Kaupungistuminen on ollut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana voimakkainta Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ennustei- den mukaan erityisesti Aasiassa ja Afrikassa kehitys tulee jatkumaan voimakkaana myös tulevaisuudessa. 15 2.1.2. Kaupungistuminen Kaupungistumiskehitys n ollut varsin nopeaa vuosien 1950 ja 2000 välillä. Yhdistyneiden kansa- kuntien (YK) väestötilastojen mukaan vuonna 1950 maailman väestöstä vajaat 30 % asui kaupun- geissa, mutta vuonna 2000 kaupungeissa asui jo lähes puolet maailman väestöstä. Euroopan väes- töstä 51 % asu kaupungeissa vuonna 1950, mutta vuonna 2000 jo 73 %. Suo ssa kaupungistu- miskehitys on ollut tätä keskiarvoa nopeampaa; vain 30 % väestöstä asui kaupungeissa vuonna 1950, mutta vuonna 2000 kaupunkilaisväestön osuus oli noussut jo 60 prosenttiin koko väestöstä (YK 2004). Kuva 2.4 selventää kaupungistumiskehitystä eri mantereilla. Kaupungistuminen on ol- lut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana voimakkainta Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa A erikassa. Ennusteiden mukaan erityisesti Aasiassa ja Afrikassa kehitys tulee jatkumaan voimak- kaana myös tulevaisuudessa. 0 20 40 60 80 100 Afrikka Aasia Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois- Amerikka Suomi K a u p u n g is s a a s u v ie n o s u u s , % 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Kuva 2.4. Kaupungeissa asuvan väestön osuus koko väestöstä maailman eri alueilla 1950-2030. Lähde: United Nations (2003). Väestönkasvu, väestörakenteen muutokset sekä alueellinen väestökehitys ovat merkittäviä jätehuol- toon vaikuttavia taustatekijöitä. Kaupungistumiskehitystä voidaan jopa pitää nykyisenkaltaisen jä- tehuollon syntymisen perusedellytyksenä, sillä kaupungit ovat merkittäviä jätteen syntypaikkoja - toisaalta sen vuoksi, että kaupungeissa asuu pienellä alueella paljon ihmisiä ja toisaalta siksi, että kaupunkimainen elämäntyyli synnyttää jätettä. Jätteiden keräämisen ja käsittelyn taloudellisesti kannattavalle järjestämiselle ei myöskään aina ole kunnollisia edellytyksiä haja-asutusalueilla. Kuva 2.4. Kaupungeissa asuvan väestön osuus koko väestöstä maailman eri alueilla 1950-2030. Lähde: United Natio s (2003). GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 27 Väestönkasvu, väestörakenteen muutokset sekä alueellinen väestökehitys ovat merkittäviä jätehuoltoon vaikuttavia taustatekijöitä. Kaupungistumiskehitystä voidaan jopa pitää nykyisenkaltaisen jätehuollon syntymisen perusedellytyksenä, sillä kaupungit ovat merkittäviä jätteen syntypaikkoja - toisaalta sen vuoksi, että kaupungeissa asuu pienellä alueella paljon ihmisiä ja toisaalta siksi, että kaupun- kimainen elämäntyyli synnyttää jätettä. Jätteiden keräämisen ja käsittelyn talou- dellisesti kannattavalle järjestämiselle ei myöskään aina ole kunnollisia edellytyksiä haja-asutusalueilla. 2.2. globaalitalouden megatrendit 2.2.1. Kiina-ilmiö: teollisuus aasiaan - vanhat teollisuusmaat palveluvaltaistuvat Globaalista näkökulmasta tarkasteltuna maailmantaloudessa on meneillään erään- lainen työn ja taloudellisen hyvinvoinnin uusjako. Monet kehitys- ja siirtymäta- lousmaat ovat kääntyneet tuotannon ja talouden näkökulmasta kasvu-uralle, joka samalla koettelee läntisten teollisuusmaiden tuotantorakenteita.15 Samaan aikaan kun julkisilla varoilla toteutettu kehitysyhteistyö on vähenemässä, ovat yksityi- set investoinnit kehitysmaihin vahvasti kasvusuunnassa: kehitysmaat teollistuvat. Muutoksen toinen puoli on kuitenkin se, että samalla myös investoinnit sekä län- simainen tuotanto ja työ ovat siirtymässä kehitysmaihin (nk. Kiina-ilmiö). Ehkäpä merkittävin yksittäinen muutosvoima Kiina-ilmiön taustalla on väestön- kasvu. Väkiluku on kasvanut nopeimmin juuri Aasiassa ja siksi myös kaupungis- tuminen on ollut vauhdikkainta Aasiassa. Vastaavasti Aasia on ollut viime vuosi- na maailman talousalueista nopeimmin kasvava - ja Kiinan ennustetaan nousevan vuoteen 2015 mennessä Euroopan ohi USA:n rinnalle maailman kolmanneksi ta- lousmahdiksi.16 Samaan aikaan vanhat teollisuusmaat, kuten esimerkiksi Suomi, palveluvaltaistu- vat. Yrityspalveluista on jo tullut keskeinen osa talouden dynamiikkaa ja kilpailu- GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 28 kykyä. Ratkaisevaan asemaan ovat nousseet etenkin tietointensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS), joista muut toimialat ovat riippuvaisia ja joiden kerrannaisvai- kutukset koko talouteen ovat huomattavat. Toinen palvelusektorin viimeaikaisista kehitystrendeistä on ollut valmistavan teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittä- minen: tuotekauppa muodostaa monilla aloilla enää 5-20 % tuotteeseen liittyvän liiketoiminnan volyymista. Konsultointi, jälkimarkkinointi, tarvikkeet, operointi, tiedonhallinta, oheistuotteet ja palvelut, rahoitus, vakuutus ja ylläpito ovat nous- seet palveluliiketoiminnan merkittäviksi osa-alueiksi.17 Eurooppa on kokenut ajanjaksolla 1980 - 2000 erityisen nopean ammatti- ja talo- usrakenteen muutosprosessin (kuva 2.5).18 17 Kokonaistyövoima palvelu- ja tuotantosektoreilla Yhdysvalloissa, Japanissa and EU15ssa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 EU-15 Palvelu EU-15 Tuotanto Japani Palvelu Japani Tuotanto Yhdysvallat Palvelu Yhdysvallat Tuotanto % Kuva 2.5. Työvoiman sijoittuminen tuotantoon ja palveluihin USA:ssa, Japanissa ja EU:ssa 19802000. Muutos on ollut EU:ssa Nopeampaa kuin USA:ssa ja Japanissa. Samalla EU on kuro- nut kiinni USA:n etumatkaa tuotannon palveluvaltaistumisessa. Lähde: Kaivo-oja & al. (2002). 2.2.2. Myöhäisteollinen murros muokkaa globaalitalouden rakenteita: luovan talouden synty Suomalaisen tietoyhteiskunnan ensimmäinen aalto on taittumassa19. Käynnissä olevasta murrosvai- heesta kertovat muun muassa ICT-alan yritysten laajat irtisanomiset 2000-luvun alun jälkeen, uusi- en sovellusten käyttöönoton viivästyminen, yritysten rahoituskriisit, fuusioitumiset ja konkurssit sekä investointien ja tuotannon kohdentuminen yhä enenevissä määrin Suomen rajojen ulkopuolel- le. Yleisesti on uskottu, että osaamista edellyttävä asiantuntijatyö pysyisi Suomessa Kiina-ilmiöstä huolimatta. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että myös asiantuntijatyö on globalisoitumas- sa. Suomalaisen (tieto)teknologiateollisuuden menestymisen ehtona on kapean, kansainvälisen eri- koisosaamisalueen löytäminen. Vaihtoehtona tälle on tuotannon siirtäminen halvan työvoiman mai- hin.20 Eräs murrosajan indikaattori on kansantalouden tai tietyn toimialan ekstensiivisen kasvun muuttu- minen intensiiviseksi kasvuksi. Ekstensiivisen kasvun vaiheessa tuotannon määrän lisääminen vaa- tii suunnilleen samaa luokkaa olevan työvoiman määrän lisäyksen eli tuotetaan ”enemmällä enem- män”. Kun siirrytään intensiivisen kasvun vaiheeseen, niin tuotannon määrä kasvaa vaikka työn määrä vähenee eli tuotetaan ”vähemmällä enemmän”.21 Tässä kasvun vaiheessa toimialan taloudel- linen tulos ja tuotannon volyymit kasvavat, vaikka samaan aikaan henkilökunnan määrää vähenne- tään. Usein myös tuotannon materiaali- ja energiatehokkuus kasvavat. Hedelmälliseksi esimerkiksi Suomen teollisesta historiasta sopii Ahlstrom-yhtiö. 1800-luvun puoli- välissä Antti Ahlström osti ruukkeja ja rakensi sahoja. Meneillään oli Suomen teollisen tuotantora- kenteen muutos ruukeista metsäteollisuuteen. Vuosien varrella Ahlstromin ydinosaamisalue muuttui edelleen puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin, pakkauksiin ja erikoistuotteisiin. Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli jotakuinkin 15 000 työnte- kijää joista 83 % Suomessa. Vuonna 2002 Ahlstromilla oli tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita jo yli 20 maassa ja viidessä maanosassa. Työntekijöitä yhtiössä sen sijaan oli enää n. 6600 joista enää 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 Kuva 2.5. Työvoiman sijoittuminen tuotantoon ja palveluihin USA:ssa, Japanissa ja EU:ssa 1980-2000. Muutos on ollut EU:ssa Nopeampaa kuin USA: ssa ja Japanissa. Samalla EU on kuronut kiinni USA:n etumatkaa tuo- tannon palveluvaltaistumisessa. Lähde: Kaivo-oja & al. (2002). GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 29 2.2.2. myöhäisteollinen murros muokkaa globaalitalouden rakenteita: luovan talouden synty Suomalaisen tietoyhteiskunnan ensimmäinen aalto on taittumassa19. Käynnissä olevasta murrosvaiheesta kertovat muun muassa ICT-alan yritysten laajat irtisa- nomiset 2000-luvun alun jälkeen, uusien sovellusten käyttöönoton viivästyminen, yritysten rahoituskriisit, fuusioitumiset ja konkurssit sekä investointien ja tuotan- non kohdentuminen yhä enenevissä määrin Suomen rajojen ulkopuolelle. Yleisesti on uskottu, että osaamista edellyttävä asiantuntijatyö pysyisi Suomessa Kiina-ilmi- östä huolimatta. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että myös asiantuntija- työ on globalisoitumassa. Suomalaisen (tieto)teknologiateollisuuden menestymi- sen ehtona on kapean, kansainvälisen erikoisosaamisalueen löytäminen. Vaihtoeh- tona tälle on tuotannon siirtäminen halvan työvoiman maihin.20 Eräs murrosajan indikaattori on kansantalouden tai tietyn toimialan ekstensiivi- sen kasvun muuttuminen intensiiviseksi kasvuksi. Ekstensiivisen kasvun vaiheessa tuotannon määrän lisääminen vaatii suunnilleen samaa luokkaa olevan työvoiman määrän lisäyksen eli tuotetaan ”enemmällä enemmän”. Kun siirrytään intensiivi- sen kasvun vaiheeseen, niin tuotannon määrä kasvaa vaikka työn määrä vähenee eli tuotetaan ”vähemmällä enemmän”.21 Tässä kasvun vaiheessa toimialan talou- dellinen tulos ja tuotannon volyymit kasvavat, vaikka samaan aikaan henkilökun- nan määrää vähennetään. Usein myös tuotannon materiaali- ja energiatehokkuus kasvavat. Hedelmälliseksi esimerkiksi Suomen teollisesta historiasta sopii Ahlstrom-yhtiö. 1800-luvun puolivälissä Antti Ahlström osti ruukkeja ja rakensi sahoja. Meneil- lään oli Suomen teollisen tuotantorakenteen muutos ruukeista metsäteollisuuteen. Vuosien varrella Ahlstromin ydinosaamisalue muuttui edelleen puutavarasta sel- luun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin, pak- kauksiin ja erikoistuotteisiin. Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli jotakuinkin 15 000 työntekijää joista 83 % Suomessa. Vuonna 2002 Ahlstromilla oli tuotan- tolaitoksia ja myyntikonttoreita jo yli 20 maassa ja viidessä maanosassa. Työnteki- jöitä yhtiössä sen sijaan oli enää n. 6600 joista enää 27 % Suomessa.22 Ahlstromin historia on tarina ekstensiivisen kasvun muuttumisesta intensiiviseksi kasvuksi - ja GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 30 se on tarina kansainvälistymisestä sekä osaamisintensiivisyyden ja erikoistumisen kasvusta. ICT-sektorin 2000-luvun alun Kiina-ilmiössä ei toisin sanoen ole mitään erityisen uutta ja erikoista - paitsi se, että ICT-sektori näyttää tehneen 25 vuodessa saman, mihin vanhalta savupiipputaloudelta meni 200 vuotta. Tämä trendi - muutos- vauhdin kiihtyminen - korostaa luovuuden, innovatiivisuuden, dynaamisuuden yms. aineettomien pääomien merkitystä, kun talouden kilpailukyky edellyttää yhä nopeampaa uusiintumista. Aineettomia pääomia ovat muun muassa tieto (tiedon- ja tietämyksen hallinta), osaaminen (osaamisintensiivisyys, innovatiivisuus) ja sosiaalinen pääoma. Viime aikoina on puhuttu jopa luovan talouden synnystä ja luovuuden aikakaudesta. Perusajatuksena on tällöin se, että luovuudesta on muodostumassa taloudellisen kasvun perusedellytys (driving force).23 Keskeinen asia luovuuden kannalta on erilaisten klusterien rajapintojen tehokas hyödyntäminen. Klusterien ja toimialo- jen rajapinnat ovat talouden uusiutumisen keskuspaikkoja - eräänlaisia innovatii- visuuden ”hot spotteja”. Uudet ajatukset syntyvät usein yllättävistä näkökulmista ja uuden kohtaamisesta, jossa rikotaan vanhoja sovinnaisia rajoja, ajattelutapoja ja rakenteita. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittämisen ydinhaasteena voi- daan pitää kykyä yhdistellä eri asioita toisiinsa, esimerkiksi teknologiaan, ihmiseen ja liiketoimintaan liittyvää tietoutta. Myös teknologian nopea uudistaminen edel- lyttää erilaisten osaamisalueiden luovaa yhdistelemistä ja toimialarajoja ylittävää keskustelua ja toimintaa.24 2.3. Kestävän kehityksen megatrendit 2.3.1. luonnonvarojen ja energian kulutus on kasvanut talouskasvun myötä Toistaiseksi bruttokansantuotteella mitattava talouden kasvu (Kuva 2.6) on mer- kinnyt myös materiaalien ja energian kulutuksen kasvua, eikä kovin selviä merk- GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 31 kejä näiden trendien niin sanotusta irtikytkennästä ole toistaiseksi nähtävissä. Kui- tenkin kansantalouden materiaali- ja energiaintensiteetti on pienentynyt erityises- ti teollisuusmaissa. Joissakin teollistuvissa kehitysmaissa energian ja materiaalien käytön kasvu saattaa olla jopa talouden kasvua nopeampaa. 0 50 100 150 200 250 300 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 in de ks i, 19 70 =1 00 Suomi Eurooppa Maailma Kuva 2.6. Bruttokansantuotteen kasvu indeksinä (1970=100) Suomessa, Euroo- passa ja maailmassa vuosina 1970-2003. Lähde: YK (2004). Niinpä luonnonvarojen kuten materiaalien ja energian kulutus on kasvanut voi- makkaasti (Kuvat 2.7-2.9). Keskeisimpiä syitä tähän ovat olleet väestönkasvun ohella taloudellinen kasvu ja teknologinen kehitys, mitkä ovat mahdollistaneet uusien tuotteiden kehittämisen ja yhä vaikeammin hyödynnettävien luonnonva- rojen käyttöön ottamisen. GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 32 80 90 100 110 120 130 140 150 160 1980 1985 1990 1995 2000 In de ks i, 19 80 =1 00 Tanska Suomi Ranska Saksa Italia Espanja Ruotsi Iso-Britannia EU15 Kuva 2.7. Suorat materiaalipanokset (Direct Material Input, DMI) eräissä EU- maissa vuosina 1980-2000 (indeksi, 1980=100). Lähde: Eurostat (2002). 0 100 200 300 400 500 600 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 TM R , m ilj oo na a to nn ia Kotimaiset suorat panokset Tuonnin suorat panokset Kotimaiset piilovirrat Tuonnin piilovirrat Kuva 2.8. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (Total Material Requirement, TMR) ja sen jakautuminen kotimaisiin ja tuontipanoksiin Suomessa vuosina 1970-2001. Lähde: Oulun yliopisto, Thule-Instituutti (2004). GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 33 20 40 60 80 100 120 140 160 180 1960 1970 1980 1990 2000 In de ks i, 19 73 =1 00 Maailma EU15 Suomi Kuva 2.9. Kokonaisenergiankulutus (Total PrimaryEnergy Supply, TPES) in- deksinä (1973=100) Suomessa, Euroopassa ja maailmassa vuosina 1960/1971-2001. Lähde: IEA (2003). Perinteisesti luonnonvarojen varantojen kehityksen tarkastelua on tehty teollisuus- tuotannon näkökulmasta. Yleensä tämä tarkoittaa joidenkin metallien tai öljyn varantojen kehitystä. Eräs luonnonvara, josta ennustetaan tulevaisuudessa tulevan merkittävä pula, on puhdas vesi. Kuva 2.10. kuvaa vesitilannetta maailman eri maissa. Kuvasta näkyy, että maailman talouden uudeksi moottoriksi nousevassa Kiinassa veden vähyys on ongelma. Tulevaisuudessa ongelmaa tulee entisestään kärjistämään tuhlailevan vedenkäyttöperinteen ja kiihtyvän talouskasvun yhdistel- mä. Kiinan suurissa kaupungeissa pohjavesi on jo nyt varsin vähissä. GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 34 21 Perinteisesti luonnonvarojen varantojen kehityksen tarkastelua on tehty teollisuustuotannon näkö- kulmasta. Yleensä tämä tarkoittaa joidenkin metallien tai öljyn varantojen kehitystä. Eräs luonnon- vara, josta ennustetaan tulevaisuudessa tulevan merkittävä pula, on puhdas vesi. Kuva 2.10. kuvaa vesitilannetta maailman eri maissa. Kuvasta näkyy, että maailman talouden uudeksi moottoriksi nousevassa Kiinassa veden vähyys on ongelma. Tulevaisuudessa ongelmaa tulee entisestään kärjis- tämään tuhlailevan vedenkäyttöperinteen ja kiihtyvän talouskasvun yhdistelmä. Kiinan suurissa kaupungeissa pohjavesi on jo nyt varsin vähissä. Kuva 2.10. Veden saatavuus maailman eri alueilla. Lähde: International Water Management Insti- tute (2004). Ennusteiden mukaan vuonna 2015 yli puolet maailman ihmisistä asuu alueilla, joilla puhdasta vettä on niukalti. Erityisen ongelmallisia alueita ovat Kiinan lisäksi Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä ja Etelä- Aasia. Toinen globaalisti ehtyvä resurssi on ruoka. Vaikka viljan globaali tuotantomäärä on jatku- vasti noussut, niin viljan määrä henkeä kohti on kuitenkin vääjäämättä laskenut 1980-luvulta lähti- en. Kolmas ehtyvä resurssi on energia. Nopeimmin energian kulutus kasvaa Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Yli puolet energian käytön nykyisestä kasvusta sijoittuu Aasiaan. Aasian en- nustetaankin vuonna 2015 ohittavan Pohjois-Amerikan maailman suurimpana energian kuluttaja- na.25 2.3.2. Kestävä kehitys on tehokkuutta maksimoiva niukkuuden hallinnan strategia Tietoyhteiskunnan on uskottu omalta osaltaan ratkaisevan myös joitakin ekologisesti kestävään ke- hitykseen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi Suomessa onkin havaittavissa monia positiivisia trendejä, jotka kertovat tuotantotapojen ja tekniikan kehittymisestä kestävämpään suuntaan. Tällaisia trendejä ovat muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuden (nk. ekotehokkuuden) asteittainen kasvu sekä Kuva 2.10. Veden sa tavuus maail n eri alue lla. Lähde: International Water Management Institute (2004). En usteiden mukaan vuo na 2015 yli puolet maailman ihmisistä asuu alueilla, joilla puhdasta vettä on niukalti. Erityisen ongelmallisia alueita ovat Kiinan lisäksi Pohjois-Afrikka, Lähi-Itä ja Etelä-Aasia. Toinen globaalisti ehtyvä resurssi on ruo- ka. Vaikka viljan globaali tuotantomäärä on jatkuvasti noussut, niin viljan määrä henkeä kohti on kuitenkin vääjäämättä laskenut 1980-luvulta lähtien. Kolmas eh- tyvä resurssi on energia. Nopeimmin energian kulutus kasvaa Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Yli puolet energian käytön nykyisestä kasvusta sijoittuu Aasi- aan. Aasian ennustetaankin vuonna 2015 ohittavan Pohjois-Amerikan maailman suurimpana energian kuluttajana.25 2.3.2. Kestävä kehitys on tehokkuutta maksimoiva niukkuuden hallinnan strategia Tietoyhteiskunnan on uskottu omalta osaltaan ratkaisevan myös joitakin ekolo- gisesti kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi Suomessa onkin ha- GLOBaaLEJ , EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 35 vaittavissa monia positiivisia trendejä, jotka kertovat tuotantotapojen ja teknii- kan kehittymisestä kestävämpään suuntaan. Tällaisia trendejä ovat muun muassa energia- ja materiaalitehokkuuden (nk. ekotehokkuuden) asteittainen kasvu sekä irtikytkeytyminen. Ekotehokkuuden kasvulla tarkoitetaan sitä, että kykenemme valmistamaan tuotteita yhä pienemmillä energia ja materiaalimäärillä kappaletta kohden. Irtikytkeytymällä puolestaan tarkoitetaan sitä, että haitallisten päästöjen määrä voi vähentyä, vaikka bruttokansantuote samanaikaisesti kasvaisikin. Ilman irtikytkentää päästöjen määrä kasvaa aina kun bruttokansantuotekin kasvaa.26 22 irtikytkeytyminen. Ekotehokkuuden kasvulla tarkoitetaan sitä, että kykenemme valmistamaan tuot- teita yhä pienemmillä energia ja materiaalimäärillä kappaletta kohden. Irtikytkeytymällä puolestaan tarkoitetaan sitä, että haitallisten päästöjen määrä voi vähentyä, vaikka bruttokansantuote samanai- kaisesti kasvaisikin. Ilman irtikytkentää päästöjen määrä kasvaa aina kun bruttokansantuotekin kas- vaa.26 B K T : n ja ilm a n s a a s te p ä ä s tö je n k e h ity s S u o m e s s a v u o s in a 1 9 6 0 -2 0 0 0 0 5 0 1 0 0 1 5 0 2 0 0 2 5 0 3 0 0 3 5 0 4 0 0 4 5 0 1 9 6 0 1 9 7 0 1 9 8 0 1 9 9 0 2 0 0 0 V u o s i In de ks i ( 19 60 =1 00 ) B K T p e r c a p ita H iilid io k s id ip ä ä s tö t f o s s iilis is ta p o lt to a in e is ta ja tu r p e e s ta ( m ilj. to n n ia ) R ik k ip ä ä s tö t ( tu h a t ta to n n ia r ik k id io k s id ia ) T y p e n o k s id ip ä ä s tö t ( tu h a t ta to n n ia ) Kuva 2.14 Irtikytkeytyminen näkyy muun muassa siinä, että BKT voi kasvaa ilman, että tuotannosta johtuvat päästöt (esim. ilmansaastepäästöt) samalla kasvavat. (Kaivo-oja & Haukioja 2002). Kansantalouksien makrotason materiaali- ja energiavirtojen tarkastelu antaa myös viitteitä eräänlai- sesta viiden prosentin säännöstä: kestävän kehityksen positiivisia vaikutuksia alkaa ilmetä kun ICT- sektorin osuus BKT:sta ylittää 5 %.27 -25 -20 -15 -10 -5 0 5 4 5 6 7 8 9 10 11 ICT spending/GDP (%) D e m a te ri a liz a tio n 1 9 9 3 - (% ) Austria Belgium Denmark Germany Ireland Netherlands Sweden UK EU-15 Kuva 2.15. ICT-kulutuksen BKT-osuuden ja talouden materiaali-intensiteetin (suorat materiaalivir- rat ilman ulkomaankauppaa per BKT) muutoksen välisen suhteen muuttuminen Belgiassa, Tanskas- sa, Saksassa, Irlannissa, Hollannissa, Ruotsissa ja Englannissa vuosina 1993-2000. Kuva 2.14 Irti ytkeyty inen näkyy muun muassa siinä, että BKT voi kasvaa ilman, että tuotannosta johtuvat päästöt (esim. ilmansaastepäästöt) sa- malla kasvavat. (Kaivo-oja & Haukioja 2002). Kansantalouksien makrotason materiaali- ja energiavirtojen tarkastelu antaa myös viitteitä eräänlaisesta viiden prosentin säännöstä: kestävän kehityksen positiivisia vaikutuksia alkaa ilmetä kun ICT-sektorin osuus BKT:sta ylittää 5 %.27 GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 36 22 irtikytkeytyminen. Ekotehokkuuden kasvulla tarkoitetaan sitä, että kykenemme valmistamaan tuot- teita yhä pienemmillä energia ja materiaalimäärillä kappaletta kohden. Irtikytkeytymällä puolestaan tarkoitetaan sitä, että haitallisten päästöjen määrä voi vähentyä, vaikka bruttokansantuote samanai- kaisesti kasvaisikin. Ilman irtikytkentää päästöjen määrä kasvaa aina kun bruttokansantuotekin kas- vaa.26 B K T : n ja ilm a n s a a s te p ä ä s tö je n k e h ity s S u o m e s s a v u o s in a 1 9 6 0 -2 0 0 0 0 5 0 1 0 0 1 5 0 2 0 0 2 5 0 3 0 0 3 5 0 4 0 0 4 5 0 1 9 6 0 1 9 7 0 1 9 8 0 1 9 9 0 2 0 0 0 V u o s i In de ks i ( 19 60 =1 00 ) B K T p e r c a p ita H iilid io k s id ip ä ä s tö t f o s s iilis is ta p o lt to a in e is ta ja tu r p e e s ta ( m ilj. to n n ia ) R ik k ip ä ä s tö t ( tu h a t ta to n n ia r ik k id io k s id ia ) T y p e n o k s id ip ä ä s tö t ( tu h a t ta to n n ia ) Kuva 2.14 Irtikytkeytyminen näkyy muun muassa siinä, että BKT voi kasvaa ilman, että tuotannosta johtuvat päästöt (esim. ilmansaastepäästöt) samalla kasvavat. (Kaivo-oja & Haukioja 2002). Kansantalouksien makrotason materiaali- ja energiavirtojen tarkastelu antaa myös viitteitä eräänlai- sesta viiden prosentin säännöstä: kestävän kehityksen positiivisia vaikutuksia alkaa ilmetä kun ICT- sektorin osuus BKT:sta ylittää 5 %.27 -25 -20 -15 -10 -5 0 5 4 5 6 7 8 9 10 11 ICT spending/GDP (%) D e m a te ri a liz a tio n 1 9 9 3 - (% ) Austria Belgium Denmark Germany Ireland Netherlands Sweden UK EU-15 Kuva 2.15. ICT-kulutuksen BKT-osuuden ja talouden materiaali-intensiteetin (suorat materiaalivir- rat ilman ulkomaankauppaa per BKT) muutoksen välisen suhteen muuttuminen Belgiassa, Tanskas- sa, Saksassa, Irlannissa, Hollannissa, Ruotsissa ja Englannissa vuosina 1993-2000. Kuva 2.15. ICT-kulutuksen BKT-osuuden ja talouden materiaali-intensiteetin (suorat materiaalivirrat ilman ulkomaankauppaa per BKT) muutoksen välisen suhteen muuttuminen Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Irlannissa, Hollannissa, Ruotsissa ja Englannissa vuosina 1993-2000. 23 -12 -8 -4 0 4 8 12 2 3 4 5 6 7 8 9 ICT spending/GDP (%) De m at er ial iza tio n 1 99 3- (% ) Finland France Greece Italy Portugal Spain EU-15 Kuva 2.16. ICT-kulutuksen BKT-osuuden ja talouden materiaali-intensiteetin (suorat materiaalivir- rat ilman ulkomaankauppaa per BKT) muutoksen välisen suhteen muuttuminen Suomessa, Ranskas- sa, Kreikassa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa vuosina 1993-2000. Näistä positiivisista signaaleista huolimatta materiaalin ja energian kokonaiskäyttö (Total Material Requirement TMR) on Suomessa kasvanut ajanjaksolla 19702000 yli 50 %.28 Mitään todellista kestävää kehitystä ei siis näyttäisi tapahtuneen viime aikojen suotuisista trendeistä ja signaaleista huolimatta, jos kestävyyden indikaattorina käytetään luonnonvarojen kulutusta. 2.3.3. Niukentumisen megatrendi ja tietoyhteiskunnan ekotehokkuuspotentiaalit Maailman väkiluku kasvaa vielä pitkän aikaa. Väestönkasvun lisäksi myös ihmiskunnan taloudelli- nen ja materiaalinen hyvinvointi kasvavat niin teollisuusmaissa kuin kehitysmaissakin. Uusiutumat- tomia luonnonvaroja on puolestaan käytettävissä vain rajallinen määrä, ja uusiutuvienkin luonnon- varojen käyttöä säätelee näiden resurssien uusiutumisen vauhti. Jos käytämme uusiutuvia luonnon- varoja liian nopeasti, ne myös vähenevät tai loppuvat kokonaan. Tämän maailmantalouden kasvu- yhtälön lopputuloksena on vääjäämättä globaali niukentumisen megatrendi: resurssien rajallisuuden ja toisaalta teollisen toiminnan ja väestömäärän jatkuvan kasvun seurauksena maailman ihmisillä ja talouksilla on joka hetki käytettävissään henkilöä kohden vähemmän ja vähemmän luonnonvaroja. Luonnonvaroista tulee siksi myös koko ajan kalliimpia. Myös tämä vaikuttaa resurssien saatavuu- teen. Tätä niukkenemista ja sen aiheuttamaa kallistumista voidaan kutsua niukentumisen megatren- diksi. Niukentumisen megatrendi asettaa kansakunnat ja kansantaloudet hankalaan tilanteeseen. Mi- ten pitää tuotantoa ja hyvinvointia yllä tilanteessa, jossa resurssit uhkaavat loppua kesken? Tietoyhteiskunnan tehokkuudesta ja kestävän kehityksen potentiaaleista puhuttaessa keskeisiä käsit- teitä ovat muun muassa dematerialisaatio, immaterialisaatio ja amaterialisaatio. Dematerialisaatiota on ekotehokkuuden kasvaminen tuotannossa ja immaterialisaatiota ekotehokkuuden kasvaminen kulutuksessa. Amaterialisaatiolla tarkoitetaan aineettomien tuotteiden ja palveluiden lisääntymistä sekä tuotannossa että kulutuksessa. Esimerkiksi auton valmistaminen vähemmällä materia- ja ener- giamäärällä sekä pienemmillä päästöillä on dematerialisaatiota. Vastaavasti taloudellinen ajotapa, huolloilla saavutettu auton käyttöiän piteneminen, turhien ajeluiden vähentäminen jne. ovat keinoja tuottaa immaterialisaatiota. Sen sijaan etäläsnäolon ja e-palveluiden avulla me emme valmista autoa ekotehokkaammin emmekä käytä autoa ekotehokkaammin, vaan korvaamme auton jollakin aivan Kuva 2.16. ICT-kulutuksen BKT-osuuden ja talouden materiaali-intensiteetin (suorat materiaalivirrat ilman ulkomaankauppaa per BKT) muutoksen välisen suhteen muuttuminen Suomessa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Portugaliss ja Espanjass vuosina 19 3-200 . GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 37 Näistä positiivisista signaaleista huolimatta materiaalin ja energian kokonaiskäyt- tö (Total Material Requirement TMR) on Suomessa kasvanut ajanjaksolla 1970- 2000 yli 50 %.28 Mitään todellista kestävää kehitystä ei siis näyttäisi tapahtuneen viime aikojen suotuisista trendeistä ja signaaleista huolimatta, jos kestävyyden in- dikaattorina käytetään luonnonvarojen kulutusta. 2.3.3. niukentumisen megatrendi ja tietoyhteiskunnan ekotehokkuuspotentiaalit Maailman väkiluku kasvaa vielä pitkän aikaa. Väestönkasvun lisäksi myös ihmis- kunnan taloudellinen ja materiaalinen hyvinvointi kasvavat niin teollisuusmaissa kuin kehitysmaissakin. Uusiutumattomia luonnonvaroja on puolestaan käytettä- vissä vain rajallinen määrä, ja uusiutuvienkin luonnonvarojen käyttöä säätelee näi- den resurssien uusiutumisen vauhti. Jos käytämme uusiutuvia luonnonvaroja liian nopeasti, ne myös vähenevät tai loppuvat kokonaan. Tämän maailmantalouden kasvuyhtälön lopputuloksena on vääjäämättä globaali niukentumisen megatrendi: resurssien rajallisuuden ja toisaalta teollisen toiminnan ja väestömäärän jatkuvan kasvun seurauksena maailman ihmisillä ja talouksilla on joka hetki käytettävissään henkilöä kohden vähemmän ja vähemmän luonnonvaroja. Luonnonvaroista tu- lee siksi myös koko ajan kalliimpia. Myös tämä vaikuttaa resurssien saatavuuteen. Tätä niukkenemista ja sen aiheuttamaa kallistumista voidaan kutsua niukentumi- sen megatrendiksi. Niukentumisen megatrendi asettaa kansakunnat ja kansantalo- udet hankalaan tilanteeseen. Miten pitää tuotantoa ja hyvinvointia yllä tilanteessa, jossa resurssit uhkaavat loppua kesken? Tietoyhteiskunnan tehokkuudesta ja kestävän kehityksen potentiaaleista puhutta- essa keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa dematerialisaatio, immaterialisaatio ja amaterialisaatio. Dematerialisaatiota on ekotehokkuuden kasvaminen tuotannossa ja immaterialisaatiota ekotehokkuuden kasvaminen kulutuksessa. Amaterialisaati- olla tarkoitetaan aineettomien tuotteiden ja palveluiden lisääntymistä sekä tuotan- nossa että kulutuksessa. Esimerkiksi auton valmistaminen vähemmällä materia- ja energiamäärällä sekä pienemmillä päästöillä on dematerialisaatiota. Vastaavasti taloudellinen ajotapa, huolloilla saavutettu auton käyttöiän piteneminen, turhien ajeluiden vähentäminen jne. ovat keinoja tuottaa immaterialisaatiota. Sen sijaan GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 38 etäläsnäolon ja e-palveluiden avulla me emme valmista autoa ekotehokkaammin emmekä käytä autoa ekotehokkaammin, vaan korvaamme auton jollakin aivan uudella, tietoyhteiskunnalle ominaisella ”liikkumisen tavalla”. Tätä materiaali- ja energiaintensiivisten tuotteiden ja toimintojen korvaamista digitaalisilla, aineetto- milla palveluilla ja tuotteilla voidaan kutsua amaterialisaatioksi.29 Amaterialisaation käsite liittyy aineettomuuden idean kahteen eri merkitykseen: aineettomuudella on dematerialisaation ja immaterialisaation yhteydessä histori- allisesti viitattu ekotehokkuuteen eli siihen, että perinteisiin materiaalisiin tuottei- siin tarvitaan yhä vähemmän ja vähemmän energiaa ja materiaalia kappaletta koh- den. Sillä tavalla materiaaliset tuotteet ovat jossakin mielessä yhä aineettomampia. Amaterialisaatiolla sen sijaan viitataan uusiin tuotteisiin, jotka ovat aineettomia käsitteen uudessa merkityksessä; tuotteisiin, joita ei samassa merkityksessä valmis- teta materiasta; tuotteisiin, jotka korvaavat materia- ja energiaintensiivisiä perin- teisiä tuotteita uusilla, digitaalisilla/virtuaalisilla tuotteilla.30 Amaterialisaation potentiaalinen merkitys voidaan ymmärtää paremmin, jos jat- kamme autoesimerkkiä vielä hiukan eteenpäin: jos koko maailmassa olisi vuonna 2050 yksi henkilöauto kahta ihmistä kohden, kuten USA:ssa oli 1990-luvun lo- pulla, autojen määrä nousisi tällöin nykyisestä noin 500 miljoonasta autosta vii- teen miljardiin autoon.31 Tämänkaltainen autokannan kasvu merkitsisi valtavaa materiaalin ja energian kulutuksen kasvua autoja ja teitä valmistettaessa sekä polt- toaineen käytön ja liikenteen päästöjen kasvua. Mutta mitä tapahtuisi jos skaa- laisimme jonkin e-palvelun 500 miljoonasta viiteen miljardiin? Todennäköisesti materiaalin ja energian tarve olisi huomattavasti pienempi kuin autojen tapaukses- sa - vaikka e-palvelutkin toki edellyttävät tietotekniikkaa ja siihen liittyvää infra- struktuuria. 32 Tietoyhteiskunnan kestävälle tulevaisuudelle onkin olennaista löytää ja erottaa kaikista mahdollisista etäläsnäolon ja virtuaalisuuden tavoista juuri ne tietyt tek- niikat, palvelut ja toiminnot, jotka todella edistävät (globaalin) tietoyhteiskunnan materian ja energian käytön absoluuttista vähenemistä: esimerkiksi kaikki etätyö ei vähennä liikkumista, eivätkä kaikki e-palvelut vähennä materiaalisen tavaran tuotantoa.33 GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 39 Monille kehitysmaille kestävän kehityksen merkittävin haaste on vielä pitkän aikaa elämän perusedellytysten turvaaminen mahdollisimman monelle ihmiselle: ruoka, vesi, asunto, hygienia, koulutus, turvallisuus jne.34 Teollisuusmaissa ja etenkin te- ollistuvissa maissa kestävän kehityksen haasteena on ekotehokkuuden kehittämi- nen35. Tämä saadaan aikaan muun muassa logistiikalla, ympäristötekniikalla sekä ympäristöä säästävillä materiaaleilla ja prosessitekniikalla. Sen sijaan myöhäisteol- lisissa yhteiskunnissa − kuten esimerkiksi tietoyhteiskunnissa − kestävän kehityk- sen haasteena voidaan pitää jo nyt pitkälle kehitetyn ympäristöteknisen osaamisen ja ekotehokkuuden muuttamista ympäristöä todella säästäväksi elämäntyyliksi.36 Vaikka siis tietoyhteiskunnallistumisen ensimmäinen aalto ei olekaan edistänyt kestävää kehitystä aivan odotetulla tavalla, tietoyhteiskunnan ja -tekniikan mah- dollistamat virtuaaliset tuotteet ja palvelut ovat siitä huolimatta potentiaalinen mahdollisuus vastata kestävän kehityksen haasteeseen. Potentiaalin toteutuminen edellyttää kuitenkin uudenlaisten kulutustottumusten ja arvojen omaksumista. On opittava arvostamaan ja kuluttamaan aineellisen sijasta aineetonta.37 Tietoyhteiskunnalla on siis vahvoja kytkentöjä sekä ekologisesti, taloudellisesti, so- siaalisesti että kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Kansantalouden näkökulmasta tietotekniikan mahdollistamassa amaterialisaatiossa on kyse murrosprosessista, jos- sa tuotantotoiminta on siirtymässä wanhasta savupiipputaloudesta uuden talou- den kautta kohti digitaalista taloutta (bittien tuotantoa ja kauppaa) sekä palvelu- yhteiskuntaa. 38 Amaterialisaatio, immaterialisaatio ja dematerialisaatio ovat avainasemassa myös eurooppalaisen ja suomalaisenkin tietoyhteiskunnan kestävän kilpailukyvyn ja kasvun toteuttamisessa. Perustavoitteena on ihmisten tarpeista ja osallistamisesta lähtien (bottom-up) rakennettu ekotehokas digitaalinen talous. Niukentumisen megatrendi lisää entisestään kestävän kehityksen ja digitaalisen talouden kan- sainvälistä ja poliittista merkitystä. Euroopan Unionin osaamista ja kilpailukykyä kuitenkin heikentää se, että Euroopan sisäiset erot materiaali- ja energiatehokkuu- dessa ovat jopa suurempia kuin erot kansainvälisten talousalueiden välillä (kuvat 2.17. ja 2.18.). GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 40 25 kansainvälistä ja poliittista merkitystä. Euroopan Unionin osaamista ja kilpailukykyä kuitenkin hei- kentää se, että Euroopan sisäiset erot materiaali- ja energiatehokkuudessa ovat jopa suurempia kuin erot kansainvälisten talousalueiden välillä (kuvat 2.17. ja 2.18.). -80 -60 -40 -20 0 20 1973 1978 1983 1988 1993 1998 e n e rg ia in te n s iiv is y y d e n m u u to s , % v u o d e s ta 1 9 7 3 EU-15 Japani USA Intia Kiina Brasilia Kuva 2.17. Talouden energiaintensiivisyyden muutoksen vaikutus primäärienergian kulutukseen (Total primary energy supply, TPES) Euroopan Unionissa, Japanissa, USA:ssa, Kiinassa ja Brasi- liassa. -30 -20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70 1973 1978 1983 1988 1993 1998 en erg ian ten sii vis yy de n m uu tos , % vu od es ta 19 73 Suomi Ranska Kreikka Portugali Espanja Ruotsi EU-15 Kuva 2.18. Talouden energiaintensiivisyyden muutoksen vaikutus primäärienergian kulutukseen (Total primary energy supply, TPES) Suomessa, Ranskassa, Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Ruotsissa. Kuva 2.17. Talouden energiaintensiivisyyden muutoksen vaikutus primäärienergian kulutukseen (Total primary energy supply, TPES) Euroopan Unionissa, Japanissa, USA:ssa, Kiinassa ja Brasiliassa. 25 kansainvälistä ja poliittista merkitystä. Euroopan Unionin osaamista ja kilpailukykyä kuitenkin hei- kentää se, että Euroopan sisäiset erot materiaali- ja energiatehokkuudessa ovat jopa suurempia kuin erot kansainvälisten talousalueiden välillä (kuvat 2.17. ja 2.18.). -80 -60 -40 -20 0 20 1973 1978 1983 1988 1993 1998 e n e rg ia in te n s iiv is y y d e n m u u to s , % v u o d e s ta 1 9 7 3 EU-15 Japani USA Intia Kiina Brasilia Kuva 2.17. Talouden energiaint siivisyyd muutoks vaik tus primäärienergian kulutuks en (Total primary energy supply, TPES) Euroopan Unionissa, Japanissa, USA:ssa, Kiinassa ja Brasi- liassa. -30 -20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70 1973 1978 1983 1988 1993 1998 en erg ian ten sii vis yy de n m uu tos , % vu od es ta 19 73 Suomi Ranska Kreikka Portugali Espanja Ruotsi EU-15 Kuva 2.18. Talouden energiaintensiivisyyden muutoksen vaikutus primäärienergian kulutukseen (Total primary energy supply, TPES) Suomessa, Ranskassa, Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Ruotsissa. Kuva 2.18. Talouden energiaintensiivisyyden muutoksen vaikutus primäärienergian kulutukseen (Total primary energy supply, TPES) Suomessa, Ranskassa, Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Ruotsissa. GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia J sUOMaL isia MEGaTRENDEJä 41 Euroopan ja Suomen talouden haasteiden - kestävän kehityksen, tietoyhteiskun- nallistumisen ja työllistävän palveluvaltaistumisen - keskiössä ovat tietoyhteiskun- nan uudet sisältö- ja ohjelmistotuotteet ja niihin liittyvät palvelut. Tämän nk. di- gitaalisen talouden ytimessä ovat muun muassa (lähes) aineettomat bittituotteet. Digitaalisia tuotteita ovat muun muassa matkapuhelimiin ja (kannettaviin) tieto- koneisiin ladattavissa olevat ohjelmat, soittoäänet, musiikki, logot, pelit, sähkö- kirjat jne., kun taas netin kautta tilatut materiaaliset tuotteet (ruoka, huonekalut, vaatteet jne.) eivät ole digitaalisia tuotteita. Digitaaliset tuotteet on valmistettu pelkistä biteistä. Suomen kansantalous muuttuu digitaaliseksi taloudeksi siinä vai- heessa, kun suurin osa bruttokansantuotteestamme muodostuu aineettomista bit- tituotteista tai/ja muista aineettomista palveluista ja tuotteista, kuten teatterista, musiikista jne. Kulttuuriin liittyvillä tuotteilla on digitaalisten tuotteiden ohella erittäin tärkeä merkitys, kun tietoyhteiskunnan ensimmäistä vaihetta hallinneesta uudesta taloudesta on kehkeytymässä luova talous (tai luova digitaalinen talous). World Economic Forumin (WEF) ympäristön kestävyysindeksivertailussa (Environ- mental Sustainability Index, ESI) Suomi oli sekä 2001 että 2002 maailmanlaajuisesti ottaen edennyt parhaiten kohden kestävää kehitystä. Indeksi kertoo, kuinka hyvin maa on saavuttanut ympäristöllisen kestävyyden muihin maihin verrattuna. Vertailun mukaan Suomen vahvuuksia ovat veden laatu ja yksityisen sektorin oma-aloitteellisuus sekä tieteen ja teknologian taso, osallistuminen kansainväliseen toimintaan, ilman laatu, ympäristöhallinto ja ympäristöterveys. Heikoiten Suomi pärjää mittareissa, joilla mita- taan kulutusta henkeä kohden. Suomen heikkouksia ovat myös ekologisen jalanjäljen suuruus sekä ydinjätteen, kasvihuonekaasujen ja yli rajojen aiheutettujen rasitteiden määrät. Suomen ekologinen jalanjälki on 8,42 hehtaaria/asukas. WWF:n 20 maan vertailussa Suomen jalanjälki on neljänneksi suurin; edellä ovat vain Yhdistyneet Arabi- emiirikunnat (10,13), Yhdysvallat (9,70) ja Kanada (8,84). Pienin jalanjälki on Intialla (0,77), toisiksi pienin Kiinalla (1,54). Ruotsin jalanjälki on 6,73 hehtaaria/asukas.39 Mielenkiintoista kestävän tulevaisuuden näkökulmasta on se, että tietoyhteiskun- nalla ja -teknologialla on ekotehokkuuspotentiaalia juuri tässä nykyisin huonolla tolalla olevassa kestävän kehityksen tarpeessa: aineettoman kulutuksen edistämi- sessä. Tämä viittaa siihen, että tietoyhteiskunnalla ja ekologisesti kestävällä kehi- tyksellä on suuria synergiapotentiaaleja. GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 42 2.4. turvallisuus Syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 USA:ssa tapahtuneet terrori-iskut toivat tur- vallisuuden - tai sen puutteen - kertaheitolla otsikoihin ja ajankohtaiseksi globaa- liksi trendiksi. Vuoden 2004 Tapaninpäivänä muun muassa Thaimaan ja Indone- sian rantoihin iskenyt tsunami oli samanlainen globaali herättäjä. Suomen kan- nalta olennaisin turvallisuuteen liittyvä ongelma ei kuitenkaan ole kansainvälinen terrorismi eivätkä edes luonnonkatastrofit, vaikka viime aikojen sateiset kesät ja leudot talvet ovatkin tuoneet myrskyjä ja tulvia myös Suomeen. Sen sijaan pääl- limmäisiä turvattomuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa ovat (taulukko 2.2.): Taulukko 2.2.Turvattomuutta aiheuttavat sekä vastaavasti turvallisuutta edistävät ja syrjäytymistä ehkäisevät tekijät suomalaisessa yhteiskunnassa. Turvattomuutta aiheuttavat: • Lisääntyvä huumeiden ja päihteiden käyttö • Kansainvälisen rikollisuu- den lisääntyminen • Ihmisten syrjäytyminen yhteiskunnasta • Poliisin virkojen ja määrä- rahojen väheneminen • Yhteisöllisyyden vähene- minen • Hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen • Median luomat negatiivi- set mielikuvat • Kaupungistuminen • Itsekeskeisyyden koros- tuminen Turvallisuutta edistävät: • Syrjäytymisen ehkäiseminen • Huume- ja päih- detyön lisääminen • Rikollisuuden ehkäiseminen • ennaltaehkäisevän terveyshuollon kehittäminen • oikean ja väärän erottamisen koros- taminen • yhteisöllinen vas- tuu Syrjäytymistä ehkäisevät: • vastuullinen lasten kasvatus • yhteisöllisyys • hyvinvointivaltion säilyttäminen • työttömyyden ehkäiseminen • ehkäisevä päihde- ja huumepolitiikka GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 43 Olennaista turvallisuuskehitykselle on ymmärtää hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteys ja ne yhteiskunnalliset rakenteet, jotka vaikuttavat turvattomuuden kas- vuun.40 Suomalaisen turvallisuusklusterin keskeisiä kehittämistavoitteita ovatkin muun muassa poikkisektoraalinen yhteistyö ja ennalta ehkäisevä toiminta. Turvallisuudesta ja riskien hallinnasta voi myös kehittyä merkittävä jätehuolto- liiketoiminnan osa-alue. Esimerkiksi riskijätteen käsittelystä tai luottamuksellista tietoa sisältävän jätteen turvallisesta käsittelystä sekä ympäristöonnettomuuksien ehkäisystä ja torjumisesta. Uusia turvallisuusriskejä voi kehittyä muun muassa uu- sien teknologioiden, kuten bio- ja nanoteknologian kautta ja yleisestä kemikalisoi- tumisesta. 2.5. uudet teknologiat Teknologian kehityksessä voidaan erottaa viisi merkittävää ”megatrenditeknolo- giaa, jotka ovat tieto- ja viestintäteknologia (ICT), ohjelmistotuoteliiketoiminta, bioteknologia, nanoteknologia, sekä näiden yhdistelmät klustereiden rajapinnois- sa. Kaikilla näillä uusilla teknologioilla on omanlaisensa vaikutus jätehuoltoon sitä kautta, että ne vaikuttavat paitsi materiaalivirtojen määrään myös niiden laatuun. 2.4.1. tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologian muutokseen liittyviä ajureita ovat muun muassa mobiilisuus, Internet- ja laajakaistateknologioiden käyttöönotto, monimuotoisen dataliikenteen kasvu verkkoliikenteessä, langattomien verkkojen skaalautuvuus sekä saumaton yhteistoiminta ja paikannus. Keskeisessä asemassa ovat myös langa- ton lähiverkko, UWB-tekniikat (langaton radioteknologia esim. kodin laitteiden välillä) ja digitaalitelevisio uusine tuote ja palvelukonsepteineen.41 1990-luvun teknologian tuotantoa ja kehittämistä ovat hallinneet muun muassa piiritekniikka, radiotekniikka ja sovellutuskohtaisten mikropiirien suunnittelu. Uusia, tulossa olevia aloja puolestaan ovat mikroelektroniikassa piin rinnalle kehi- GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 44 tettävät uudet materiaalit, älykkäät materiaalit, komponenttien piirteiden siirtymi- nen mikrometriskaalasta nanometriskaalalle, lääketieteelliset bioanturit, digitaali- nen dataviestintä, Internet-palvelut, puettava elektroniikka, palvelut ja sovellutuk- set, bioteknologia, diagnostiikka, lääkekehitys, terveysvaikutteiset elintarvikkeet, entsyymiteknologia, bioprosessiteknologia, kantasoluteknologia, ympäristö- ja energiateknologiat, kuten sähkön ja lämmöntuotannon paikalliset sovellutukset, sekä energian ja materiaalin käytön tehokkuus, puhdas vesi, polttokennoteknolo- giat (vety) sekä kiinteistö ja LVI-osaaminen.42 Kun Suomen tietoyhteiskunnallistumisen ensimmäistä vaihetta määrittelivät tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen ja käyttöönotto, niin toisen vaiheen avainsano- ja ovat soveltaminen, sisältö, palvelut, luovuus ja innovaatiot. Tietoyhteiskunnan toisessa vaiheessa tietoyhteiskuntaa myös kehitetään siellä missä ihmiset ovat ja niissä asioissa mitä ihmiset tekevät: tietoyhteiskunta arkipäiväistyy. Merkittäviä kasvunäkymiä on erityisesti tieto- ja viestintäteknologian yhdistämisessä hyvin- vointipalveluihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon, ympäristönsuojeluun, hyvään hallintoon ja turvallisuuteen.43 Heikkoja signaaleja tieto- ja viestintätekniikan ja laajemminkin tietoyhteiskun- nan tulevaisuudesta voidaan etsiä myös kestävän kehityksen ja tietotekniikan suh- teesta.44 Eräs ympäristövaikutuksiltaan kaikkein merkittävimmistä inhimillisistä toiminnoista on liikkuminen (liikenne). Tietoyhteiskunnan kestävän kehityksen voikin tulevaisuudessa pitkälti ratkaista se, kyetäänkö tieto- ja viestintäteknologi- an avulla hallitsemaan ja vähentämään fyysistä liikennettä - vai käykö ehkä toisin päin, että tietoyhteiskunta lisää liikkumista ja liikennettä. Toinen kestävän kehi- tyksen näkökulmasta merkittävä rajapinta liittyy siihen, kyetäänkö tietotekno- logialla vähentämään materian ja energian kulutusta - esimerkiksi vähentämällä jätteen syntyä. Kolmas haaste liittyy siihen, miten tieto- ja viestintäteknologian oma jätehuolto kyetään järjestämään. Näiden kriittisten tekijöiden ja tavoitteiden hallinta edellyttää tieto- ja viestintäteollisuuden tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren toimijoiden ja etenkin suunnittelijoiden yhteistyötä, kokonaisuuksien hallintaa ja hyvää suunnittelua.45 GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 45 2.4.2. ohjelmistotuoteliiketoiminta Suomen ohjelmistomarkkinat olivat vuonna 2001 noin 1.1. miljardia euroa.46 Suomalainen ohjelmistoliiketoiminta on kasvanut erittäin nopeasti; esimerkiksi vuosien 1997-2001 välillä tuoteyritysten liikevaihto on noussut nelinkertaiseksi ja viennin osuus on noussut samana aikana lähes viisinkertaiseksi. Suomalaisten yri- tysten ohjelmistotuoteliiketoiminnan arvo vuonna 2001 oli noin 892 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli yli 400 miljoonaa euroa.47 Vuonna 2001 ohjelmistoalalla toimi Suomessa noin tuhat yritystä ja ne työllistivät noin 10000 ohjelmistoalan ammattilaista. Suuri osa suomalaisista ohjelmistotuo- teyrityksistä on pieniä ja uusia yrityksiä syntyy runsaasti. Vuoden 2001 kartoituk- sen mukaan yritysten liikevaihdon meridiaani oli noin puoli miljoonaa euroa ja 70 prosentilla yrityksistä oli alle 20 työntekijää. Yritysten yhteenlaskettu liikevaih- to vuonna 2001 oli lähes miljardi euroa.48 Pieni yritysten koko alalla on hyvä asia sillä se luo edellytyksiä jatkuvalle innovoinnille. Toisaalta pieni koko tuottaa myös haasteita yritysten kansainvälistymiselle sillä alan yrityksiltä puuttuu usein sekä re- sursseja, osaamista että riskinottokykyä kasvaa kansainvälisesti.49 Ohjelmistotuotepohjaisen liiketoiminnan ennakoidaan olevan lähivuosina maail- manlaajuisesti nopeasti kasvava ala. OECD-maissa ohjelmistosektorin vuosikasvu oli vuosina 1992-2001 yli 12 %:ia. Vuosikasvun on ennustettu tästä eteenpäinkin olevan yli 10 % (2010 asti). Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen syksyllä 2004 toteuttaman ohjelmistotuotelii- ketoimintakyselyn50 mukaisia alan kehitykseen vaikuttavia nousevia teknologioita ja sovellusalueita on kerätty taulukkoon 2.3. GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 46 Taulukko 2.3. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan nousevat teknologiat ja uudet sovellutusalueet Nousevat teknologiat • Langattoman ja matkav- iestinnän järjestelmät sekä verkot • 3-G -tekniikka • Keinoäly (artificial intel- ligence) • Älykkäät materiaalit (intelligent materials) • Nanoelektroniikka • Bioteknologia • Tietokoneohjelmistojen modaalisuus • Neuraaliverkot (neural networks) • Semanttinen Web/ seuraavan sukupolven Internet • Avoin lähdekoodi • Vertaisverkot ja siihen liittyvät palvelut • Tietoturvallisuus. Uudet sovellutusalueet • Paikannuksen uudet käyttötavat • Tietokoneistettu terveydenhuolto (compu- terized healthcare) • Integroitu, kommunikoiva ja kaikkialla läsnä oleva tietotekniikka (umbiquitous comput- ing) • Etäopetus ja etäoppiminen (distance learn- ing) • Edistyksellinen tiedon varastointi (advanced data storage) sekä Internetin mahdollisuus välittää tuotetietoa • Sensorit ja havaitsimet (sensors) • Kansalaisten suora päätöksenteko (e-voting and electronic opinion polls) • Semanttinen verkko • Digitaalinen oikeuksien hallinta DRM • Konenäkö ja digitaalinen kuvantaminen • Seuraavan sukupolven Internet • Tietoturva • Monienergiamuotojen hyväksikäyttö • Pelit, musiikki ja viihde - sisällöt yleensä Suomalaista ohjelmistotuoteliiketoimintaa kuvaavat trendit voidaan tiivistää myös seuraavanlaisen TOP TEN -listan muotoon:51 1. Ohjelmistotuotealan globaaleilla markkinoilla korostuvat markkinaosaa- misen, liiketoimintalogiikoiden ja -verkostojen hallinnan taidot ja tuote- kehityksen nopeus. 2. Internet tulee kehittymään laajamittaiseksi ohjelmistojen jakelu- ja palve- lukanavaksi. GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 47 3. Langattomat päätelaitteet ovat tärkeitä ohjelmistotuoteliiketoiminnalle ja ne tarjoavat jatkossakin mahdollisuuksia suomalaisille ohjelmistoyrityksil- le. 4. Suomalaisten ohjelmistotuoteyritysten pitää fokusoida toimintaansa ja erikoistua lisää. 5. Yksityishenkilöiden ja kotitalouksien toimintaa helpottavien ja elämyksiä tuottavien ohjelmistojen markkinat kasvavat merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. 6. Avoimen lähdekoodin käyttö yleistyy ja nousee muutaman vuoden sisällä vaihtoehdoksi perinteiselle yhden tai muutaman keskeisen markkinajohta- jan mallille. 7. Pääosa suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan innovaatioista tehdään vuonna 2015 pienissä yrityksissä. 8. Ohjelmistotuotealalla hyödynnetään enenevässä määrin liiketoimintamal- lina avoimeen lähdekoodiin perustuvaa tuotekehitystä ja sovellusvuokra- usta. 9. Ohjelmistojen sulautuessa laitteiden lisäksi verkkopalveluihin (Internet, PC) itsenäisinä ostettavien ohjelmistojen osuus kuluttajien ICT -kulutuk- sesta saattaa pudota merkittävästi. 10. Ohjelmistotuotantoa on vuonna 2015 vaikea tunnistaa omaksi selkeäksi toimialakseen sillä se on integroitunut lähes kaikkialle yhdenmukaistunei- den laitteiden, ohjelmistojen ja prosessien myötä. 2.4.3. Bioteknologia Biotieteiden ja biotekniikan uskotaan laajalti olevan tietotekniikan jälkeen seuraa- va tietopohjaisen talouden aalto. Uusia sovelluksia syntyy muun muassa tervey- denhuoltoon, maatalouteen, elintarviketuotantoon sekä ympäristönsuojeluun.52 Lääketieteessä biotekniikan avulla voidaan jo nyt tuottaa entistä edullisemmin, turvallisemmin ja eettisemmin yhä useampia perinteisiä ja uusia lääkkeitä ja lää- ketieteellisiä palveluja. Lääketieteen palvelukonsepteissa ollaan siirtymässä biotek- niikan (kuten myös tieto- ja viestintätekniikan) avulla potilaskohtaiseen ja ennalta- GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 48 ehkäisevään lääketieteeseen. Maa- ja elintarviketaloudessa biotekniikkaa käytetään elintarvikkeiden laadun parantamiseen ja ympäristöhyötyjen etsimiseen (mm. muuntogeenisten viljelykasvien avulla). Biotieteestä ja -tekniikasta tulee todennä- köisesti merkittävin globaali väline nälän ja aliravitsemuksen voittamisessa sekä ra- vinnon tuottamisessa yhä suuremmalle ihmismäärälle (viljelypinta-alan vähetessä, kalakantojen ehtyessä jne.). Biotekniikka tarjoaa mahdollisuuden myös viljelykas- vien käyttöön muussa kuin elintarviketuotannossa: biomateriaalina, energiana tai lääketeollisuudessa. Ympäristöpuolella biotekniikan sovellutukset liittyvät muun muassa saastuneiden maa-alueiden, ilman, veden ja jätteiden puhdistamiseen nk. bioremediaation avulla sekä puhtaampien teollisuustuotteiden ja -prosessien ke- hittämiseen esimerkiksi entsyymejä käyttämällä (biokatalyysi).53 Geenitiedon kautta ihmiskunnalle koituvat positiiviset mahdollisuudet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: terveyden edistymiseen (mm. nk. kansantau- tien voittamiseen), ravinnon ja energian tuottamiseen ja ihmisen itsetuntemuksen lisääntymiseen. Uhkakuvina puolestaan pidetään geeniteknologian kalleutta sekä geenitiedon mahdollista väärinkäyttöä (esimerkiksi diskriminointia työpaikoil- la). Merkittäviä uhkakuvia liittyy myös geenimuunneltujen kasvien vaikutuksesta luonnon ekosysteemeihin. Eettisiä ongelmia liittyy etenkin eläinten jalostamiseen (esimerkiksi kloonit). Samalla kun geenimuunneltujen kasvien uskotaan ehkäise- vän nälänhätää, niin pelätään myös ylikansallisten yritysten tuhoavan geenimuun- nelluilla siemenillään paikalliset viljalajikkeet ja kulttuuriset perinteet sekä mono- polisoivan köyhien maiden maatalouden taloudelliset rakenteet. Eettisiä ongelmia liittyy myös siihen, kuka saa päättää geenitiedon käytöstä ja geenimuuntelun sää- döspuitteista.54 Bioalaa muokkaavia megatrendejä ovat muun muassa molekyyli- ja systeemibiolo- gian merkityksen kasvu (nk. jälkigenominen aikakausi), bioinformatiikan merki- tyksen kasvu (bioalan ja ICT:n konvergenssi), uusien hoitokeinojen ja lähestymis- tapojen kehittyminen (from cure to prevention), suurten lääkepatenttien umpeu- tuminen (geneeristen lääkkeiden tarjonta kasvaa), rahoituslama (bioalan rahoitus romahti 2000-luvun alussa), globaali kilpailu sekä soveltavan tutkimuksen ja klii- nisen validioinnin merkityksen kasvu kaupallistamisen edellytyksenä.55 GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 49 Bioalan potentiaaliset markkinat ovat erittäin suuret: kestävän tuotanto- ja ym- päristötekniikan markkinoiden arvioidaan olevan vuonna 2010 koko maailmassa n. 1500 miljardia euroa, josta ympäristötekniikan osuus olisi n. 90-120 miljardia euroa. Lääketeollisuuden maailmanmarkkinat olivat vuonna 2004 yhteensä 506 miljardia euroa. Jatkuvalla kasvulla ne ovat vuonna 2010 noin 818 miljardia eu- roa. Maatalouden ympärillä liikkuvaa liikevaihtoa on lähes mahdotonta arvioida. Muuntogeenisillä siemenillä kylvettävä ala on kuitenkin koko ajan kasvussa. Joi- denkin arvioiden mukaan pelkästään Euroopan biotekniikkamarkkinoiden arvo voisi olla vuonna 2010 yli 2000 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan kaikki ne alat, joilla biotieteet ja biotekniikka ovat merkittävä osa käytetystä uudesta teknii- kasta.56 Pitkään paikallaan polkenut Euroopan biotekniikka-ala onkin viime aikoina ke- hittynyt varsin nopeasti. Euroopan unionissa on nyt enemmän (1570) biotekniik- kaan erikoistuneita yrityksiä kuin USA:ssa (1273). Eurooppalaiset pk-yritykset ovat kuitenkin varsin pieniä kansainvälisessä vertailussa: USA:n bioalan yritysten tulot ovat lähes kolminkertaiset Eurooppaan verrattuna ja niissä on 162 000 työn- tekijää, kun Euroopassa bioala työllistää vain 60 000 henkeä. Euroopan komissi- on arvion mukaan USA:n keskeiset kilpailuedut liittyvät teollis- ja tekijänoikeuk- siin.57 Kansainvälisesti tarkasteltuna bioalalla on useita merkittäviä osaamiskeskittymiä muun muassa Kanadassa, USA:ssa, Euroopassa ja Aasiassa. Euroopassa keskeisiä alueita ovat Lontoo-Oxford-Cambridge, Pariisi, Skandinavia, München, Berliini ja Sveitsi. 70 % markkinoista on kuitenkin USA:ssa. Suomessa bioalan osaamista on keskittynyt muun muassa Helsinkiin, Turkuun, Ouluun, Kuopioon ja Tam- pereelle.58 2.4.4. nanoteknologia Nanoteknologia ei ole mikään erityinen oma teknologiansa, vaan sillä tarkoitetaan rakenteiden, laitteiden, systeemien yms. sovellutusten tuottamista ja hallintaa kont- rolloimalla niiden nanometrisiä ominaisuuksia. Nanoteknologia sisältää tässä laajassa GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 50 määritelmässään kaiken sen, millä pyritään hallitsemaan aineen syvintä rakennetta ja käyttäytymistä atomi ja molekyylitasolla. Samasta syystä nanoteknologia ei myöskään ole kokonaisuudessaan uusi teknologia, vaan esimerkiksi kemian ja biologian parissa on jo pitkään työskennelty nanoteknologiaan liittyvien kysymysten ja tekniikoiden parissa. Olennaisin megatrendi modernissa nanoteknologiassa onkin henkistä laatua: molekyylisten rakenteiden kontrolloinnista ja muotoilusta on tullut viime vuosina sekä kaupallisesti että tutkimuksellisesti mielenkiintoisempi ala. Tutkimus ja muu aktiviteetti on kohdistunut muun muassa nanopartikkeleihin (particles), nanokui- tuihin, nanomateriaaleihin, itse kopioituviin nanorobotteihin ja nk. märkään nano- teknologiaan, joka sisältää esimerkiksi soluteknologiat.59 Modernin nanoteknologian innovaatiot on jaettavissa neljään eri sukupolveen, joista ensimmäisen, passiivisten nanorakenteiden sukupolven (passive nanostruc- tures) katsotaan saaneen alkunsa vuonna 2001. Tähän sukupolveen kuuluvat muun muassa pinnoitteet, nanopartikkelit ja nanorakenteiset metallit yms. mate- riaalit. Toinen sukupolvi on juuri tuloillaan (2005) ja sen muodostavat aktiiviset nanorakenteet (active nanostructures) - esimerkiksi adaptiiviset rakenteet transis- toreissa, ja vahvistimissa (amplifiers). Kolmannen sukupolven odotetaan näkevän päivänvalonsa 2010 paikkeilla. Tämän sukupolven tuotteita ovat muun muassa 3D nanosysteemit; useista erilaisista nano-osista (heterogenous nano components) eri tekniikoilla rakennetut (monimutkaiset) sovellutukset. Neljättä, molekylaaris- ten nanosysteemien (molecular nanosystems) sukupolvea odotetaan markkinoille 2020 tienoilla. Näitä tuotteita ovat muun muassa erilaiset molekyylit. Tähän su- kupolveen tai ainakin aikakauteen liittyvät myös itse kopioituvat nanorobotit. 60 Myös nanoteknologian on ennustettu ratkaisevan joitakin kestävän kehityksen on- gelmia - ja vastaavasti sen on myös pelätty tuottavan niitä. Nanotekniikan avulla tuotetuille tuotteille tyypillisiä ominaisuuksia ovat muun muassa pieni koko (nä- kymätön, helposti ilmassa, vedessä yms. liikkuva), käsitellyt pintarakenteet (jotka voivat muuttaa tuttujenkin aineiden reagointia), mahdollinen kyky itse organisoi- tumiseen (eli kopioitumiseen) ja tarkka laatu, koko ja (kemiallinen)puhtaus.61 Näiden ominaisuuksiensa vuoksi nanopartikkelien ja -kuitujen (nano tubes) mah- dollisiksi ongelmiksi on listattu esimerkiksi kulkeutuminen hengityksen, ruoan tms. kautta elimistöön. Nanometriskaalalla hiottujen, keinotekoisten ominaisuuk- GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 51 sien ansiosta jotkin tututkin aineet ja materiaalit voivat myös käyttäytyä yllättä- vällä tavalla. Uhaksi on koettu myös nanopartikkelien ja etenkin itse kopioituvien robottien (esimerkiksi geenimuuteltujen geenien ja solujen) leviäminen ympäris- töön sekä mahdollinen (ympäristö)myrkyllisyys.62 Erilaisilla nanotuotteilla on varsin erilainen tuotantoprosessi ja elinkaari. Useim- mat nanotuotteet liittyvät jonkin suuremman tuotteen ominaisuuksiin, kuten nanokuidut näyttöpäätteisiin ja partikkelit (hiukkaset) pintoihin ja päällysteisiin. Tällöin nanopartikkeleiden pääsy luontoon tms. on hyvin vähäistä. Tästä huoli- matta teollisesti valmistettuja nanopartikkeleita on jo löytynyt muun muassa ih- misen elimistöstä ja elintarvikkeiksi käytettävistä kasviksista. Nanotekniikkaa käytetään hyväksi esimerkiksi erilaisissa vettä hylkivissä, sterii- leissä tai erikoiskovissa pinnoissa, lämpöä kestävissä komponenteissa (kuten polt- tokennoissa), aurinkokennoissa, sensoreissa, katalyyteissä, filttereissä, lääkkeissä (välittäjäaineina), pienikokoisissa diagnosointijärjestelmissä ja kosmetiikassa (pig- mentteinä).63 Periaatteellisella tasolla nanoteknologiassa on kaksi merkittävää toimintamallia. Ensimmäisessä suuntana on ylhäältä alas (mikrojärjestelmien pienentäminen nan- okokoon). Toisessa suuntauksessa jäljitellään luonnon atomi- ja molekyyliraken- teita alhaalta ylöspäin. Tämä synteesimäinen lähestymistapa on vasta kehityksensä alkuvaiheessa, mutta sen odotetaan mullistavan perinpohjaisesti nykyiset tuotan- toreitit. Nk. pyyhkäisytunnelointimikroskoopin keksiminen oli tärkeä merkkipaa- lu tässä tavoitteessa.64 Viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinnostus nanoteknologiaan on kasvanut räjähdysmäisesti. Esimerkiksi Euroopassa julkiset investoinnit nanoteknologiaan ovat kasvaneet vuoden 1997 noin 400 miljoonasta eurosta nykyiseen yli 3 mil- jardiin euroon. Yksityisten investointien Euroopassa arvioidaan olevan samaan ai- kaan noin 2 miljardia euroa. USA:n liittovaltiotason investoinnit olivat vuonna 2000 noin 200 miljoonaa dollaria. Budjettiehdotus vuodelle 2005 oli 982 mil- joonaa dollaria. Nanoteknologian suhteen ei ole yhtä selviä markkinajohtajia kuin biotekniikassa. Vuosina 1997-1999 EU:n osuus alan tieteellisistä julkaisuista oli GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 52 32 % kun USA:n osuus oli vain 24 %. Toisaalta EU:n osuus maailmanlaajuisista alan patenteista on vain 36 % kun USA:n osuus on 42 %. Nanoteknologian nou- sevia alueita ovat muun muassa Eurooppa, USA, Japani, Kiina, Australia, Kanada, Intia, Israel, latinalainen Amerikka, Malesia, Uusi-Seelanti, Filippiinit, Singapore, Etelä-Afrikka ja Thaimaa.65 2.4.5. teknologioiden yhdistäminen Teknologiaan liittyvänä megatrendinä voidaan pitää myös erilaisten teknologioiden ja tekniikoiden yhdistämistä. Tällainen megatrendi on esimerkiksi mekatroniikka, eli elektroniikan liittäminen perinteisesti mekaanisiin tuotteisiin (elektroniikka on yleistynyt esimerkiksi autoissa, polkupyörissä, teollisuusprosesseissa, pakkauksissa ja vaatteissa). Tieto- ja viestintäteknologian ja bioalan rajapinnalla puolestaan liikkuu muun muassa bioinformatiikka, jossa tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään biotek- niikan laskenta- ja mallintamistyökaluna. Vastaavasti pitkällä aikavälillä molekyyli- ja biomolekyylitason nanoelektroniikalla, spintroniikalla ja kvanttilaskennalla saatetaan ottaa aimo harppaus tieto- ja viestintäteknologian kehittämisessä66. Märällä nanoteknologialla ja nanokoneilla puolestaan tarkoitetaan solujen mani- pulointiin liittyviä tekniikoita, mikä taasen yhdistää nano- ja biotekniikan toisiin- sa. Elintarvike-, vesi- ja ympäristötutkimuksessa nanotekniikkaa voidaan hyödyn- tää myös mikro-organismien tunnistamisessa ja neutraloimisessa67. Yhdistämisestä on kyse myös silloin, kun yhden menestysklusterin tekniikoita sovelletaan toisessa menestysklusterissa hyödyntämällä tällä tavalla klusterien ra- japintoja innovaatiotoiminnassa. Kykyä yhdistellä poikkitieteellisesti ja ennakko- luulottomasti erilaisia tekniikoita ja tuotekonsepteja toisiinsa voidaan jopa pitää suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittämisen ydinhaasteena parhaillaan kehit- tymässä olevassa globaalissa, luovassa taloudessa. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan vertikaaliset ja horisontaaliset tuotekonseptit ovat merkittävässä roolissa tässä pro- sessissa. Ohjelmistot eivät synnytä verkostoja, mutta ne mahdollistavat verkosto- maisen toiminnan - ja samalla verkostojen ja poikkisektoraalisuuden kasvu toimii merkittävänä ohjelmistotuoteliiketoiminnan kasvun ajurina. GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 53 2.4.6. uusien teknologioiden vaikutus jätehuoltoon Tieto- ja viestintäteknologian kehitys vaikuttaa jätehuoltoon kahdella tavalla. En- sinnäkin tieto- ja viestintäteknologia tulee tarjoamaan uusia ratkaisuja tuotteen koko elinkaaren hallintaan. Toiseksi, tieto- ja viestintätekniset välineet uusiutu- vat nopeasti ja tämä tarkoittaa sitä, että elektroniikkalaiteromun määrä on ja tulee olemaan suuri. Elektroniikkajätteen tehokkaan hyödyntämisen ongelmana on ol- lut tietoteknologian nopea kehitys. Uusia laitesukupolvia ja teknologioita kehittyy koko ajan - eikä tutkimus pysy perässä. Tällä hetkellä ei ole saatavissa riittävästi tietoa tieto- ja viestintäteknologian kokonaisjätemääristä - eikä myöskään laadus- ta yms. ominaisuuksista. Esimerkiksi litteiden näyttöjen kemikaalien jäteominai- suuksista yms. elinkaarivaikutuksista ei ole juurikaan tietoa. Oman ongelmansa voi muodostaa myös nanoelektroniikka, jonka ansiosta elekt- roniikkaa ja ohjelmistoja löytyy yhä useammista tuoteryhmistä, kuten vaatteista ja pakkauksista. Pahimmillaan näistäkin jätejakeista voi älyominaisuuksiensa vuok- si kehittyä riski- tai ongelmajätteitä. Ohjelmistoja ja nanoelektroniikkaa sisältävät arkipäivän älytuotteet voivat tulevaisuudessa edellyttää tiedon hallintaan sekä asia- kirjojen ja tiedostojen tuhoamiseen liittyvää tarkkuutta ja turvallisuutta. Samaan aikaan ohjelmistotuotteiden merkitys jätehuollon ansaintalogiikassa korostuu sitä mukaa kun jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvät logistiikkapalvelut sekä muut tuot- teiden elinkaaren hallintaan liittyvät suunnittelu-, kehittämis- ja hallintapalvelut yleistyvät. Nanopartikkelien ja -kuitujen (nano tubes) mahdollisiksi ongelmiksi on listattu esimerkiksi kulkeutuminen hengityksen, ruoan tms. kautta elimistöön. Nano- metriskaalalla hiottujen, keinotekoisten ominaisuuksien ansiosta jotkin tututkin aineet ja materiaalit voivat käyttäytyä yllättävällä tavalla. Uhaksi on koettu myös nanopartikkelien ja etenkin itse kopioituvien robottien (esimerkiksi geenimuutel- tujen geenien ja solujen) leviäminen ympäristöön sekä niiden mahdollinen (ympä ristö)myrkyllisyys.68 Erilaisilla nanotuotteilla on varsin erilainen tuotantoprosessi ja elinkaari. Useim- mat nanotuotteet liittyvät jonkin suuremman tuotteen ominaisuuksiin, kuten GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 54 nanokuidut näyttöpäätteisiin ja partikkelit (hiukkaset) pintoihin ja päällysteisiin. Tällöin nanopartikkeleiden pääsy luontoon tms. on hyvin vähäistä. Tästä huoli- matta teollisesti valmistettuja nanopartikkeleita on kuitenkin jo löytynyt muun muassa ihmisen elimistöstä ja elintarvikkeiksi käytettävistä kasviksista. Tämän ris- kin hallinta ja ehkäiseminen voi johtaa jätehuollonkin nanometriskaalalle. Myös bioteknologian kehittymisellä on vaikutusta jätehuoltoon. Bioteknologia tuo jätehuollon piiriin uusia materiaaleja ja biologisia riskijätteitä. Erilaisten mik- robiologisten (terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien) liittyvien riskien kasvu liittää terveys- ja turvallisuussektorit kiinteästi jätehuoltoalan tulevaisuuden mah- dollisuuksiin. Ympäristöpuolella biotekniikan sovellutukset liittyvät muun muassa saastuneiden maa-alueiden, ilman, veden ja jätteiden puhdistamiseen nk. biore- mediaation avulla sekä puhtaampien teollisuustuotteiden ja -prosessien kehittämi- seen esimerkiksi entsyymejä käyttämällä (biokatalyysi). Uudet teknologiat eivät vaikuta jätehuoltoon pelkästään jätteinä - vaan ne tulee hahmottaa myös tiskin toiselta puolelta - uusina jätehuollon teknologioina: tulos- sa ovat muun muassa tieto- ja viestintä-, nano- ja bioteknologiaan sekä ohjelmis- totuotteisiin perustuvat jätehuoltoteknologiat. Uusien tekniikoiden (muun muassa nano- ja bioteknologian) näkökulmasta mer- kittäväksi mahdollisuudeksi voi nousta logistiikka, riskien ja tiedon hallinta (pal- velut), mikrobiologiset riskit sekä nanotekniikalla tuotetut nanopartikkelit (hiuk- kaset). 2.5. globaalit jätehuollon megatrendit 2.5.1. jätteiden ja hyötykäytön määrä ovat kasvaneet samanaikaisesti Materiaalien ja energian käytön kasvu merkitsee yleensä myös jätteiden määrän kasvua. Eri materiaalit ovat tässä suhteessa kuitenkin hyvin erilaisessa asemassa. Eräiden materiaalien (esimerkiksi eräiden metallien) uudelleenkäyttö ja kierrätys on varsin kehittynyttä, kun taas joidenkin toisten materiaalien (esimerkiksi muo- GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 55 vien) kohdalla tällaista toimintaa vasta aloitellaan joissain tuoteryhmissä. Myös eri maiden väliset erot ovat huomattavia. Kovin kattavia aikasarjatietoja eri maiden jätemääristä sektoreittain ja eri tavoin hyödynnetyistä jätemääristä (jätteenkäsittelytavat) ei ole saatavilla. Euroopan mai- ta koskevia tilastotietoja kerätään EU:n ympäristöviraston (EEA) ylläpitämään Wastebase-tietokantaan69. Sen perusteella voi saada käsityksen joihinkin jätejakei- siin ja jätteenkäsittelytapoihin liittyvistä trendeistä eräissä Euroopan maissa. Esi- merkiksi yhdyskuntajätteen määrä näyttäisi olevan kasvussa useimmissa Euroopan maissa (kuva 2.11).70 Toisaalta monien erilaisten jätteiden kierrätys raaka-aineek- si ja polttamiskelpoisten jätteiden energiakäyttö ovat myös lisääntyneet monissa maissa. 35 50 100 150 200 250 1980 1985 1990 1995 2000 Belgia Tanska Kreikka Unkari Italia Norja Puola Ruotsi Kuva 2.11. Yhdyskuntajätteen (kotitalouksien, palvelujen ja kaupan jätteiden) määrä indeksinä (1980=100) eräissä Euroopan maissa. Käyrien epäyhtenäisyys johtuu siitä, että tietoja ei ole saa- tavissa kaikilta vuosilta. Kuvassa 2.12. on esitetty yksinkertainen dekompositioanalyysi71 yhdyskuntajätteen määrään vaikut- tavista tekijöistä Suomessa erilaisilla aikaväleillä siten, että lähtövuosi on aina 1985. Vaaka-akselin yläpuolinen pylväs osoittaa kyseisen tekijän lisänneen jätemäärää, alapuolinen pylväs taas osoittaa kyseisen tekijän pienentäneen sitä. Analyysissä on oletettu yhdyskuntajätteen määrän muutoksen riippuvan kolmesta tekijästä: • yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta • kulutuksen materiaali-intensiteetistä • materiaalien käytön jäteintensiteetistä eli siitä, kuinka suuri osa käytetystä materiaalista pää- tyy jätteeksi. Tulokset osoittavat, että vuonna 1990 kaikki edellä mainitut tekijät ovat kasvattaneet yhdyskuntajät- teen määrää verrattuna vuoteen 1985. Sekä julkinen että yksityinen kulutus ovat kasvaneet, kulutuk- sen materiaali-intensiteetti on kasvanut ja myös jätteeksi päätyvä osa materiaalien käytöstä on kas- vanut. Sen sijaan vuosina 1997-2000 tilanne on muuttunut selkeästi. Näinä vuosina materiaalien käytön jäteintensiteetin pieneneminen on selväsi pienentänyt yhdyskuntajätteen määrää. Sen sijaan jätteen määrää on jonkin verran lisännyt julkisen ja yksityisen kulutuksen kasvu. Kulutuksen mate- riaali-intensiteetti on pienentynyt vuosina 1997 ja 1998 pienentäen yhdyskuntajätteen määrää, mutta vuosina 1999 ja 2000 julkinen ja yksityinen kulutus on muuttunut jälleen materiaali- intensiivisemmäksi, jolloin tämä tekijä on selvästi kasvattanut yhdyskuntajätteen määrää. Kuviossa 2.12 oleva aukko johtuu siitä, että vuosien 1991-1996 data puuttuu EEA:n tietokannasta. Kuva 2.11. Yhdyskuntajätteen (kotitalouksien, palvelujen ja kaupan jätteiden) määrä indeksinä (1980=100) eräissä Euroopan maissa. Käyrien epäyh- tenäisyys johtuu siitä, että tietoja ei ole saatavissa kaikilta vuosilta. GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 56 Kuvassa 2.12. on esitetty yksinkertainen dekompositioanalyysi71 yhdyskuntajät- teen määrään vaikuttavista tekijöistä Suomessa erilaisilla aikaväleillä siten, että läh- tövuosi on aina 1985. Vaaka-akselin yläpuolinen pylväs osoittaa kyseisen tekijän lisänneen jätemäärää, alapuolinen pylväs taas osoittaa kyseisen tekijän pienentä- neen sitä. Analyysissä on oletettu yhdyskuntajätteen määrän muutoksen riippuvan kolmesta tekijästä: • yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta • kulutuksen materiaali-intensiteetistä • materiaalien käytön jäteintensiteetistä eli siitä, kuinka suuri osa käytetystä materiaalista päätyy jätteeksi. Tulokset osoittavat, että vuonna 1990 kaikki edellä mainitut tekijät ovat kasvatta- neet yhdyskuntajätteen määrää verrattuna vuoteen 1985. Sekä julkinen että yksi- tyinen kulutus ovat kasvaneet, kulutuksen materiaali-intensiteetti on kasvanut ja myös jätteeksi päätyvä osa materiaalien käytöstä on kasvanut. Sen sijaan vuosina 1997-2000 tilanne on muuttunut selkeästi. Näinä vuosina materiaalien käytön jäteintensiteetin pieneneminen on selväsi pienentänyt yhdyskuntajätteen määrää. Sen sijaan jätteen määrää on jonkin verran lisännyt julkisen ja yksityisen kulu- tuksen kasvu. Kulutuksen materiaali-intensiteetti on pienentynyt vuosina 1997 ja 1998 pienentäen yhdyskuntajätteen määrää, mutta vuosina 1999 ja 2000 julkinen ja yksityinen kulutus on muuttunut jälleen materiaali-intensiivisemmäksi, jolloin tämä tekijä on selvästi kasvattanut yhdyskuntajätteen määrää. Kuviossa 2.12 oleva aukko johtuu siitä, että vuosien 1991-1996 data puuttuu EEA:n tietokannasta. GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 57 36 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 1985- 1990 1985- 1997 1985- 1998 1985- 1999 1985- 2000 mu uto s v uo tee n 1 98 5 v err att un a, 10 00 to nn ia Materiaalinkäytön jäteintensiteetin vaikutus Kulutuksen materiaali-intensiteetin vaikutus Kulutuksen kasvun vaikutus Jätemäärän muutos = vaikutusten summa Kuva 2.12. Dekompositioanalyysi yhdyskuntajätteen määrän muutokseen vaikuttavista tekijöistä eri aikaväleillä Suomessa. Datalähteet: EEA (2004), Eurostat (2002) ja OECD (2003). 2.5.2 Elektroniikkajäte kehitysmaiden työllistäjänä Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa –selvityksessä tehtiin yhteistyötä Sveitsiläisen EMPA (Eidgenössische Materialprüfungs- und Forschungsanstalt)72 tutkimuslaitoksen kanssa. EMPAssa on jo usean vuoden ajan tutkittu elektroniikkajätteen hyödyntämistä kehitysmaissa ja teollistuvissa siirtymätalousmaissa – etenkin Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa73 Selvitysten mukaan kehitys- ja siirtymätalousmaissa suoritettavan epävirallisen jätehuollon määrä on jo niin suuri, ettei sitä voi olla ottamatta huomioon maailman jäte- ja materiaalivirroista puhuttaessa.74 EMPA:ssa käynnissä olevan eWaste-projektin tavoitteena on luoda yhteistyötä Sveitsin, Kiinan, Intian ja Etelä-Afrikan jätehuoltotoimijoiden välille. Hankkeessa arvioidaan kehitys- ja siirtymäta- lousmaiden jätehuollon tilaa sekä Sveitsin jätehuoltojärjestelmän toimintamahdollisuuksia näissä maissa. Tavoitteena on luoda menestyvää kansainvälistä liiketoimintaa Sveitsiläisestä jätehuolto- osaamisesta – ja vähentää elektroniikkajätteen haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen.75 Esimerkiksi Delhissä epävirallinen elektroniikkajätteen hyödyntäminen työllistää n. 4000 ihmistä (taulukko 2.1). Tämä työvoima kierrättää n. 80 000 tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Delhin jä- tehuollon ongelmana on kuitenkin se, että hyödyntäminen tapahtuu hyvin alkeellisissa olosuhteissa, mikä aiheuttaa monin paikoin merkittävää harmia sekä ympäristölle että ihmisille. Myös Peking on merkittävä elektroniikkajätteen tuottaja (n. 10 000 tonnia vuodessa), mutta suurin osa tästä jätteestä kulkeutuu Pekingin ulkopuolelle. Toiminta on hajanaista ja järjestäytymätöntä. Tästä huolimatta myös Pekingin elektroniikkajätteiden arvioidaan työllistävän tuhansia ihmisiä. Etelä-Afrikassa puo- lestaan on sen pitkälle kehittyneen (kulta)kaivosteollisuuden ansiosta erittäin korkealaatuinen infra- struktuuri, jota voitaisiin käyttää myös elektroniikkajätteen hyödyntämiseen – mutta vain pieni osa Kuva 2.12. Dekompositioanalyysi yhdyskuntajätteen määrän muutokseen vaikut- tavista tekijöistä eri aikaväleillä Suomessa. Datalähteet: EEA (2004), Eurostat (2002) ja OECD (2003). 2.5.2 elektroniikkajäte kehitysmaiden työllistäjänä Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksessä tehtiin yhteistyötä Sveit- siläisen EMPA (Eidgenössische Materi lprüfungs- un Forschungsanstalt)72 tutki- muslaitoksen kanssa. EMPAssa on jo usean vuoden ajan tutkittu elektroniikkajät- teen hyödyntämistä kehitysmaissa ja teollistuvissa siirtymätalousmaissa - etenkin Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa73 Selvitysten mukaan kehitys- ja siirtymäta- lo smaissa suoritettavan epävirallisen jätehuollon määrä on jo niin suuri, ttei sitä voi olla ottamatta huomioon maailman jäte- ja materiaalivirroista puhuttaessa.74 EMPA:ssa käyn issä ol van eWaste-projektin tavoitteena on luoda yhteistyötä Sveitsin, Kiinan, Intian ja Etelä-Afrikan jätehuoltotoimijoiden välille. Hankkees- sa arvioidaan kehitys- ja siirtymätalousmaiden jätehuollon tilaa sekä Sveitsin jäte- huoltojärjestelmän toimintamahdollisuuksia näissä maissa. Tavoitteena on luoda menestyvää kansainvälistä liiketoimintaa Sveitsiläisestä jätehuolto-osaamisesta - ja vähentää elektroniikkajätteen haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen.75 GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 58 Esimerkiksi Delhissä epävirallinen elektroniikkajätteen hyödyntäminen työllis- tää n. 4000 ihmistä (taulukko 2.1). Tämä työvoima kierrättää n. 80 000 tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Delhin jätehuollon ongelmana on kuitenkin se, että hyödyntäminen tapahtuu hyvin alkeellisissa olosuhteissa, mikä aiheuttaa monin paikoin merkittävää harmia sekä ympäristölle että ihmisille. Myös Peking on mer- kittävä elektroniikkajätteen tuottaja (n. 10 000 tonnia vuodessa), mutta suurin osa tästä jätteestä kulkeutuu Pekingin ulkopuolelle. Toiminta on hajanaista ja järjes- täytymätöntä. Tästä huolimatta myös Pekingin elektroniikkajätteiden arvioidaan työllistävän tuhansia ihmisiä. Etelä-Afrikassa puolestaan on sen pitkälle kehitty- neen (kulta)kaivosteollisuuden ansiosta erittäin korkealaatuinen infrastruktuuri, jota voitaisiin käyttää myös elektroniikkajätteen hyödyntämiseen - mutta vain pie- ni osa elektroniikasta palautuu kierrätykseen. Suurin osa vanhasta elektroniikasta on varastoituneena kotitalouksiin ja toimistoihin.76 Taulukko 2.1. Delhin elektroniikkajätteen kierrätys nykyisin ja konservatiivinen skenaario vuodelle 2010.77 2004 2010 WEEE t 80 00 230 000 Recycling market turn over Mio US $ 51 147 Jobs Person years 4000 11 500 Koska yhteiskunnallinen infrastruktuuri kehitys- ja siirtymätalousmaissa on varsin erilaista kuin Sveitsissä eivät Sveitsin kierrätysmallit (kuten SWICO ja S.EN.S) ja direktiivit EMPAn mukaan sovellu kovinkaan hyvin kehitys- ja siirtymätalous- maiden jätehuolto-ongelmien ratkaisijaksi. Sen sijaan merkittäväksi yhteistyömuo- doksi on hahmottumassa yhteistyö tiedonhallinnassa ja osaamisen kehittämisessä (Knowledge Partnership In E-Waste Recycling). Olennaista tässä kansainvälisessä yhteistyössä on se, että vientituote on tietoa ja osaamista (aineetonta) ja kehittä- mistoimenpiteiden on kohdistuttava eri asioihin eri maissa. EMPAn mukaan Del- hissä/Intiassa tärkeintä olisi kehittää teknologiaa ja taitoja, jotka korvaisivat nykyi- GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 59 set alkeelliset ja myrkylliset toimintatavat ja nyrkkipajat. Pekingissä/Kiinassa puo- lestaan puutetta on jätehuoltopolitiikasta ja lainsäädännöstä. Etelä-Afrikasta sen sijaan puuttuvat toimijat ja resurssit keräys- ja kuljetusjärjestelmästä.78 GLOBaaLEJa, EUROOPPaLaisia Ja sUOMaLaisia MEGaTRENDEJä 60 61 MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 3. megatrendien VaiKutus jätehuoltoon Miten edellä mainitut globaalit, eurooppalaiset ja suomalaiset (mega)trendit yms. murrosprosessit vaikuttavat Euroopan ja Suomen jätehuoltoon? Tätä kysyttiin Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvitykseen osallistuneilta asiantunti- joilta lokakuussa 2004 toteutetussa kyselyssä. Vastaajia pyydettiin myös perustele- maan miksi trendillä tai megatrendeillä on vaikutusta jätehuoltoon ja minkälainen tämä vaikutus on. Vastaajilla oli myös halutessaan mahdollisuus nostaa esille joita- kin uusia, listassa mainitsemattomia megatrendejä ja trendejä. Tässä luvussa esitel- lään lyhyesti tämän kyselyn tuloksia. Vastaukset on tarkemmin esitelty liitteessä 1. 3.1. globaalien megatrendien vaikutus jätehuoltoon Globaaleista megatrendeistä tärkeimpiä ovat luonnonvarojen kulutuksen kasvu, kaupungistuminen sekä kehitysmaiden (erityisesti Aasian) teollistuminen ja väes- tönkasvu. Luonnonvarojen kulutus kasvaa erityisesti Kaakkois-Aasiassa, joka neitseellisen raaka-aineiden saannin vaikeutuessa tulee entistä enemmän nojaamaan myös uu- sioraaka-aineiden hyödyntämiseen. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että Aasia imee uusioraaka-aineet kansainvälisiltä markkinoilta - myös Suomesta. Nou- seva raaka-aineiden hinta kannustaa jätteentuottajia (Aasiassa ja muualla) erittele- mään rahanarvoiset tuotannon sivutuotteet entistä tarkemmin. Tämä megatrendi kasvattaa kansainvälisellä tasolla jätehuollon kysyntää ja luo taustan jätehuoltoon liittyvän liiketoiminnan globaalille kasvulle. Globaalilla tasolla väestönkasvu ja kaupungistuminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Kaupungistumisen taustalla on alueellisesti epätasainen kehitys: kun maaseutu ei pysty tarjoamaan kasvavalle väestölle riittävää toimeentuloa, on ihmisten muutet- 62 MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON tava kaupunkeihin. Kaupungistumisella puolestaan on suora vaikutus jätehuol- toon: juuri kaupungistumiskehitys on luonut tarpeen nykyaikaisen jätehuollon järjestämiselle. Kaupungistumiskehityksen seurauksena keskitetyn ja laadukkaan jätehuollon tarve kasvaa suurissa kaupunkiyksiköissä - joissa jätteiden keräily ja lajittelu voidaan myös toteuttaa tehokkaasti ja kannattavasti. Siksi maailman kau- pungistuvat ja teollistuvat alueet ovat jätehuollon tulevaisuuden merkittävimpiä markkina-alueita. 3.2. eurooppalaisten megatrendien vaikutus jätehuoltoon Tärkeimpinä megatrendeinä Euroopan tasolla pidettiin kyselyssä EU:n laajene- mista ja uusia jäsenmaita, kansainvälisen viranomaisyhteistyön kasvua sekä kan- sainvälisen kilpailun kiristymistä niin Euroopan maiden kuin myös EU:n ja maa- ilman muiden talousalueiden välillä. EU:n lainsäädännöllä on kaksoisrooli jätehuollon tulevaisuuden kannalta. Posi- tiivinen vaikutus piilee muun muassa siinä, että vain yhtenäisen lainsäädännön myötä voi kehittyä aito yhteiseurooppalainen kotimarkkina-alue. Tiukka lainsää- däntö myös luo tarpeen ja kysynnän laadukkaalle jätehuollolle. Siksi myös EU: n laajenemisen myötä syntyy samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusilla maantieteellisillä alueilla. Toisaalta mahdollinen negatiivinen vaikutus piilee sii- nä, että EU:ssa kaiken on oltava ohjekirjoihin kirjoitettuna. Ohjeistus on jäykkää, vaikeaselkoista ja yksityiskohtaista. Byrokratian kaksinaisvaikutus voi vielä koros- tua erityisesti jätehuoltoalalla, jolla ohjeistus on erityisen tarkkaa. Vaikka positii- visiakin mahdollisuuksia on havaittavissa, niin kaiken kaikkiaan asiantuntijat us- koivat kyselyssä EU:n edustaman jäykän byrokraattisen järjestelmän vaikuttavan heikentävästi erityisesti jätealan innovaatiotoimintaan. Koska jäteala näyttäisi sa- maan aikaan olevan voimakkaan rakenteellisen ja sisällöllisen muutoksen kourissa (tai ainakin tarpeessa) niin lainsäädännön paineet ja negatiiviset vaikutukset voivat korostua lähitulevaisuudessa. Jätelainsäädäntö jää joko jälkeen kehityksestä tai on erisuuntaista kuin markkinoiden sisäinen logiikka. 63 MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 3.3. suomalaisten megatrendien ja elämäntapojen vaikutus jätehuoltoon Keskeisimpiä suomalaisia megatrendejä ovat kyselyn mukaan väestörakenteen muutos (maaseudun tyhjeneminen ja kaupungistuminen), niukentumisen megat- rendi (energian ja materiaalien käytön tehostuminen sekä materiaalien rajallisuu- den aiheuttama hinnannousu)79 ja kolmantena itsekkyyden lisääntyminen ja sään- nöistä piittaamattomuuden kasvu yhteiskunnassa. Väestörakenteen muutoksen myötä esimerkiksi vanhusten määrä kasvaa Suomes- sa. Koska vanhuksille on kaupungeissa paremmat mahdollisuudet itsenäiseen elä- mään niin tämä trendi lisää myös kaupungistumista Suomessa. Siksi myös entistä suurempi osa jätehuollosta tapahtuu tulevaisuudessa juuri kaupungeissa. Toinen (tilastollisesti) kasvava alue on suurten kaupunkien ja maaseudun välissä olevat vuorovaikutusalueet, joihin myös keskittyy ihmisiä. Tämä keskittymistrendi vai- kuttaa jätehuollon tulevaisuudennäkymiin sekä toiminnan määrää että tehokkuut- ta kasvattavasti. Myös ihmisten elämäntavat vaikuttavat monella tapaa sekä jätteiden syntyyn, määrään ja laatuun. Kyselyn mukaan tärkeimpiä elämäntapaan liittyviä megat- rendejä Suomessa ovat perhekoon pieneneminen (ns. ”sinkkutalouksien” määrän kasvu), ikääntyminen sekä suurten kauppakeskusten muuttuminen koko perheen viihdekeskuksiksi (viihteellistyminen). Perhekoon pieneneminen (niin nuorten kuin vanhojenkin ”sinkkujen” vaikutuk- sesta) vaikuttaa asumisen ja kulutuksen kautta merkittävästi kulutukseen ja sen kautta jätehuoltoon. Suurperheissä tarvitaan yksi pesukone ja hella 7-12 hengelle - sinkkumaailmassa jokaisella on omansa. Perhekoon pienentyessä myös monien tuotteiden pakkauskoot pienenevät, mikä merkitsee kyseisten tuotteiden jätein- tensiteetin kasvua, ts. tuoteyksikköä kohti tarvitaan enemmän jätteeksi päätyvää pakkausmateriaalia. Siksi väkiluvunkin mahdollisesta vähenemisestä ja ihmisten ikääntymisestä huolimatta on painetta siihen, että teollisuus- pakkaus- ja kotita- lousjätteen määrä yhä kasvaa läntisissä teollisuusmaissa. Kulutustottumusten yksi- löllistyessä ja yhteiskunnan sitä kautta ”henkisesti ja toiminnallisesti pirstaloitues- 64 sa” ja monikulttuuristuessa myös arvot ja mielipiteet moninaistuvat. Tämän tren- din seurauksena arvoista ja ylipäätänsä eettisistä kysymyksistä tulee relevantteja myös jätehuollolle. Tämän seurauksena esimerkiksi mikään jätteenkäsittelymuoto ei saa yleistä hyväksyntää, mikä vaikeuttaa keskitetyn jätehuollon hoitamista. Jätteen laatu muuttuu myös viihteellistymisen ja yhteiskunnan yleisen palveluval- taistumisen myötä. Yhteiskunta tuottaa yhä enemmän palveluiden jätteitä. Palve- lut ja viihteellistyminen voivat myös muuttaa jätteen syntymisen paikkaa. ”Viih- teellinen ja yksilöllinen sinkkumaailma” voi nostaa nk. kolmannen paikan (julki- nen tila) merkitystä ensimmäisen (koti) ja toisen (työ) rinnalla. Toisaalta samaan aikaan tapahtuva ikääntyminen keskittää jätteen syntymistä kotitalouksiin. Palve- luvaltaistuminen liittyy samaan maailman talouden muutosprosessiin kuin Kiina- ilmiö. Kiina-ilmiö luo jätehuollolle merkittäviä kasvunäkymiä - mutta se voi myös vaikeuttaa suomalaista jätehuoltoa kun jätettä prosesseissaan hyödyntävän tuotan- non määrä Suomessa pienenee - teollisuuden keskittyessä kehitys- ja siirtymäta- lousmaihin. Palvelualan yritykset eivät ehkä ole kyvykkäitä hyödyntämään jätteitä omissa prosesseissaan. Tämä voi siirtää painopistettä uudelleen käytettäviin tuot- teisiin sekä toisaalta biologisesti hajoaviin materiaaleihin. 3.4. niukentumisen megatrendin vaikutus jätehuoltoon Vaikka energian ja materiaalin käytön tehostuminen ei olekaan tähän mennessä vähentänyt energian ja materiaalin kokonaiskäyttöä tai edes jätteiden määrää Suo- messa, niin tehostuminen voi kuitenkin pitkällä aikavälillä vähentää jatkohyödyn- tämisen näkökulmasta käyttökelvottoman jätteen määrää. Energia- ja materiaalite- hokkuuden ajurina toimii materiaalien ja energian globaali niukentuminen ja sen myötä kohoavat hinnat. Öljy on yksi niistä materiaaleista, joiden hinta tulee nou- semaan. Tähän vaikuttaa erityisesti Kaakkois-Aasian taloudellisen kasvun myötä lisääntyvä kysyntä. Öljyvarojen niukentuessa siirrytään myös hankalampipääsyis- ten tai huonompilaatuisten esiintymien hyödyntämiseen, mikä nostaa kustannuk- sia. Näillä trendeillä on puolestaan suoria vaikutuksia öljyä tuotantoprosessissaan käyttävien teollisuudenalojen toiminnalle, kuten esimerkiksi muoviteollisuudelle. Energian koettiin kyselyssä ylipäätänsä kallistuvan tulevaisuudessa. Aasian kasva- MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 65 van kysynnän ja öljyn hinnannousun lisäksi myös globaali ilmastosopimus sekä EU:n ympäristöpolitiikkaan liittyvä kasvihuonekaasujen päästökaupan toteutumi- nen nostavat todennäköisesti energian hintaa. Öljyn lisäksi niukentuvia luonnon- varoja ovat muun muassa metallit, erityisesti teräs (tai jotkin teräksen ainesosat) ja kupari. Myös puusta voi tulla siinä määrin niukka materiaali, ettei puuta kannata käyttää ainakaan bioenergiana. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita vuonna 2025 ovat erilaiset metallit. Muita tärkeitä jätejakeita ovat elektroniikkaromu, pa- peri, muovi ja rakennusjäte. Metallien kaupallinen merkitys selittyy uusiutumat- tomien materiaalien kysynnän kasvulla. Myös elektroniikkaromulle löytyy talou- dellisesti kannattavia jatkokäsittelymahdollisuuksia (muun muassa komponenttien uudelleenkäyttö ja metalliromun hyödyntäminen). Rakennusjätettä syntyy tule- vaisuudessa runsaasti, joten tarve rakennusjätteen hyötykäytölle kasvaa. Vaikeasti hyödynnettävä, mutta vastaavasti tarpeen kautta kasvava toimiala on saastuneiden maa-alueiden käsittely ja kunnostus. Kemikaalien ja öljyjen yms. ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineiden kuljettaminen todennäköisesti lisääntyy tulevai- suudessa - siksi myös ympäristökatastrofien, kuten öljyonnettomuuksien ja tulvien ehkäisy ja jälkihoito ovat tulevaisuudessa merkittäviä toimialoja. Jätteisiin liittyvän liikevaihdon ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta merkittäviä jätejakeita niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakin ovat myös seka- jäte (esimerkiksi kotitalousjäte) sekä ongelmajätteet. Sekajätteen ja ongelmajätteen käsittely ja hyödyntäminen on muita jätejakeita kalliimpaa, mikä nostaa liikevaih- toa. Uusia kaupallisesti mielenkiintoisia jätejakeita yms. tuotteita liittyy myös uusiin teknologioihin, kuten nano- ja bioteknologiaan sekä tuotteisiin ja prosesseihin joissa tieto-, nano- ja bioteknologiaa on yhdistetty muihin, perinteisempiin tuot- teisiin. Myös koulutus-, konsultointi- ja neuvontapalvelut sekä hallinto ja valvonta voivat olla tulevaisuudessa jätehuollon menestystuotteita. MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 66 3.5. jätehuollon viisi megatrendiä Edellä on esitelty erilaisten globaalien, eurooppalaisten ja suomalaisten megatren- dien vaikutuksia jätehuoltoon. Nämä vaikutukset voidaan esittää myös jätehuol- lon megatrendeinä. Merkittävimpiä jätehuollon megatrendejä ovat: 1. jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kansain- välinen kasvu, 2. lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvu sekä 3. materiaali- ja tuoteryhmäkohtaisen jätteen hyödyntämisen yleistyminen 4. suljettujen kiertojen kehittyminen 5. jätehuollon nykyisten (monopoli)rakenteiden muuttuminen Kolmella ensimmäisellä trendillä on myös merkittäviä ristiinvaikutuksia, sillä esi- merkiksi kustannusten nousun keskeisiä syitä ovat lainsäädännön kiristyminen ja jätteiden materiaalina hyödyntämisen kalleus. Paineita jätehuoltoon liittyvälle lainsäädännölle aiheuttavat puolestaan toiminnan kansainvälistyminen ja toimin- taympäristön murrosprosessien aiheuttama jatkuva ja kenties nopeutuva muutok- sen tarve, joihin hitaasti reagoivan lainsäädäntöprosessin on hankala vastata. Tämä kaikki aiheuttaa sen, että EU-lainsäädännön kehityksen suuntaa on hankala en- nustaa - mikä taas aiheuttaa lisää paineita jätehuoltoalan toimijoille. Neljäs ja viides jätehuollon megatrendi muodostavat monimutkaisemman koko- naisuuden, joka liittyy alan sisäiseen tuotantorakenteiden ja toimintatapojen muu- tosprosessiin. Avaintekijöitä tässä megatrendissä ovat teollisuuden suljetut kierrot sekä toisaalta yksityisten ja julkisten jätehuoltopalveluiden rajapinta. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksessä haastateltujen asiantun- tijoiden mielestä jätehuollon tavoitteeksi tai visioksi sopii se, että vuonna 2025 te- ollisten prosessien materiaalivirroista suurin osa (yli 50 %) on suljettujen kiertojen piirissä. Tätä tulevaisuuden kuvaa pidettiin myös melko todennäköisenä. Suljet- tuihin kiertoihin on eräillä aloilla jo päästykin, mutta 50 % osuuteen kaikista ma- teriaalivirroista on hankala päästä. 2025 voi siksi olla liian lyhyt aikajänne tämän tavoitteen saavuttamiselle. Paremmalla suunnittelulla kierrätyskelpoisten materiaa- MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 67 lien osuus jätteestä voi kuitenkin lisääntyä merkittävässä määrin, mikä puolestaan parantaa materiaalien käytön tehokkuutta. Jätehuollon neljäs, tulevaisuudessa vah- vistuva megatrendi on siis suljettujen kiertojen kehittyminen 100 % suljettu kierto on kuitenkin sekä käytännössä että teoriassa mahdotonta: osa materiaalista menettää aina jalostusarvonsa ja myös haitalliset aineet voivat kumuloitua kierrätysprosesseissa. Olennaista suljetun kierron tavoitteen toteutu- miselle ja toteutumisen ajankohdalle on myös se, että lasketaanko tuotannon sivu- tuotteiden hyödyntäminen energiana osaksi suljettua kiertoa. Jos suljettu kierto on jätehuollon todennäköinen tulevaisuuskuva, niin kaatopai- kat ovat vastaavasti ”business as usual” kuva menneisyydestä. Mutta mikä on kaa- topaikkojen tulevaisuus? Kyselyssä asiantuntijoille esitettiin väite ”Vuonna 2025 nykyisiä ja vanhoja kaatopaikkoja hyödynnetään yleisesti ja monella tavoin ma- teriaalina ja energiana”. Tähän eivät asiantuntijat kuitenkaan uskoneet. Muun muassa hygienia- ja turvallisuuskysymykset tekevät kaatopaikkojen taloudellisen hyödyntämisen jokseenkin mahdottomaksi - ainakin kehittyneissä teollisuusmais- sa. Sen sijaan kehitysmaissa kaatopaikkoja hyödynnetään jo nyt laajasti materiaali- ja energialähteinä. Toinen kaatopaikkojen laajamittaista hyödyntämistä hidastava tekijä on se, että uusia kaatopaikkoja on tulevaisuudessa hankala perustaa - minkä vuoksi vanhoja kaatopaikkoja pyritään pikemminkin ylläpitämään kuin purka- maan. Biokaasun talteenoton (energiakäyttöön) kaatopaikoilla uskottiin kuitenkin yleistyvän. Vanhat kaatopaikat usein myös sijaitsevat kaupungeissa sellaisilla alu- eilla, joiden kaavoittamiselle muuhun käyttöön on paineita. Tämä saattaa johtaa kaatopaikkojen siirtämiseen, jolloin rahanarvoiset materiaalit voidaan ehkä samal- la erotella ja muu jäte polttaa energia talteen ottaen. Hollannissa, Englannissa ja Saksassa tätä toteutetaan jo käytännössä. Kaatopaikkojen hyödyntäminen energi- an lisäksi myös materiaalina jää siis vähintäänkin merkittäväksi potentiaaliksi jäte- huollon tulevaisuutta arvioitaessa. Jos teollisuuden sivutuotteista jätettä on vain se, mitä ei enää voi hyödyntää mi- tenkään, niin suurin osa sekä neitseellisistä että uusiomateriaalivirroista tapah- tuu nykyisen jätehuollon ulkopuolella - ja samalla jonkun muun kuin nykyi- sen kaltaisten operaattoreiden toimesta. Monopolien purkamiseen liittyy myös MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 68 keskustelu julkisten ja yksityisten jätehuoltopalveluiden suhteesta. Viidennek- si jätehuoltoalan megatrendiksi voidaankin siksi nimetä jätehuollon nykyisten (monopoli)rakenteiden muuttuminen Aiemmin, Euroopan megatrendien kohdalla EU:n lainsäädännöllä koettiin olevan kaksoisrooli jätehuollolle: toisaalta tiukka lainsäädäntö haittaa alan innovaatioke- hitystä - toisaalta yhteinen lainsäädäntö ja sen tarkka noudattaminen luovat ky- syntää ja markkinoita laadukkaalle jätehuollolle. Vastaavankaltainen kaksoisrooli näyttää pätevän myös kansallisessa jätehuollossa - esimerkiksi keskustelussa julki- sista ja yksityisistä jätehuoltopalveluista. Asiantuntijoiden mielipiteet erosivat toi- sistaan merkittävällä tavalla kun puheena oli se, miten suuri osa jätehuollosta on vuonna 2025 julkisen sektorin hoitamaa - ja kuinka suuren osan pitäisi olla. Eräs jätehuoltoa yksityistävä trendi on julkisen sektorin varojen niukkuus. Jul- kishallinnon on jo lähitulevaisuudessa otettava kantaa siihen, että kannattaako julkishallinnon uhrata aikaa ja vaivaa jätehuoltoon vai tulisiko niukkenevat hal- linnolliset voimavarat suunnata esimerkiksi terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Yksityinen sektori kykenee useissa tapauksissa toimimaan tehokkaammin, innova- tiivisemmin ja tuottavammin kuin julkinen sektori, jolloin jätehuolto kannattaisi kansantaloudellisesti yksityistää jo pelkästään tästäkin syystä. Verstaskeskusteluissa yksityistämistä perusteltiin myös sillä, että monopolien purkaminen yleensä edis- tää yrittäjyyttä - mikä puolestaan voi ratkaista jätehuoltoalan innovaatiotarpeen. Edellä, Euroopan megatrendien kohdalla, EU:n lainsäädännön todettiin vaikeut- tavan nimenomaan kansainvälistymistä ja innovaatiotoimintaa. Yksityistäminen voisi olla siksi olla yksi mahdollinen keino kiertää liian hitaasti uudistuvan ja rea- goivan jätelainsäädännön ja julkisten jätehuoltopalveluiden tuottamat ongelmat. Koko jätehuolto ei kuitenkaan voi siirtyä yksityisen sektorin vastuulle. Julkiselle sektorille voi esimerkiksi jäädä valvontaan liittyviä tehtäviä. Toisaalta: mikä estää yksityistämästä ja kilpailuttamasta myös valvontaa? Todennäköisempi julkisen sektorin rooli rakentuukin tulevaisuudessa siitä, että jätehuollosta ei voida saada taloudellisesti kannattavaa kaikilla jätehuollon osa-alueilla eikä kaikilla maantie- teellisillä alueilla. Näillä taloudellisesti kannattamattomilla aloilla ja alueilla jäte- huollon järjestäminen jääneekin julkisen sektorin hoidettavaksi. Sekä kyselyssä MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 69 että tulevaisuusverstaassa epäiltiin kuitenkin vahvasti sitä, ovatko viranomaiset ha- lukkaita luopumaan jätehuollosta - varsinkin kun näyttää siltä, että jätehuollon ta- loudellinen merkitys kasvaa. Mikäli jätehuolto säilyy suurelta osin julkisena niin, taloudellisesti kannattavalla julkisella jätehuollolla voidaan tulevaisuudessa kustan- taa koulutus ja varsinkin kustannuskriisissä oleva terveydenhuolto. Jätehuoltoon liittyy myös valtaan liittyviä kysymyksiä. Kyselyssä todettiin muun muassa, että jätehuollon avulla julkinen valta voi hallita markkinoita ns. jälkikä- teen. Kun erilaiset kauppasopimukset ja kilpailulainsäädännöt estävät julkista val- taa puuttumasta suoraan markkinoihin, voi asioihin yrittää vaikuttaa ikään kuin jälkikäteen jätehuollon kautta. Tämä valtarakenne voi olla este jätehuollon yksi- tyistämiselle. 3.6. Kansainvälisyyden haasteet Yli 70 % kyselyyn osallistuneista asiantuntijoista katsoi ulkomaisten jätealan toi- mijoiden merkityksen Suomessa kasvavan lähitulevaisuudessa. Ulkomaiset toi- mijat tulevat lähinnä EU:n vanhoista jäsenmaista, kuten Saksasta, Ranskasta ja Iso-Britanniasta. Tulossa markkinoille voivat olla myös matalan kustannustason baltialaiset tai venäläiset ”jobbarit”. Tärkein taustoittava syy ulkomaisten jätealan yritysten tulolle Suomeen on nk. suuruuden ekonomia: suuret ulkomaiset toimi- jat pystyvät tarjoamaan palveluja halvemmalla kuin pienet suomalaisyritykset. Ul- komaiset toimijat pääsevät Suomen markkinoille muun muassa ostamalla pieniä täkäläisiä yrityksiä. Sen sijaan suomalaisten jätehuoltoyritysten toiminnan laajeneminen ulkomaille ei ole ainakaan tämän kyselyn perusteella kovinkaan todennäköistä. Kasvumah- dollisuuksia nähtiin lähinnä (nk. läheisyysperiaatteen mukaisesti) Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Venäjän ongelmana vastaajat kuitenkin pitivät muun muassa maan heikkoa taloudellista ja poliittista tilaa. Epäiltiin, onko venäläisil- lä varaa ostaa palveluita länsimaiselta toimijalta, vaikka käytettäisiinkin paikallista työvoimaa. Venäjän markkinoita heikentää sekin, että Venäjällä sekä kansalta että viranomaisilta näyttäisi myös puuttuvan motiivi tehokkaalle jätehuollolle ja sen MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 70 valvonnalle. Huomion arvoista tässä on se, että aiemmin EU:n byrokratian ja pik- kutarkan lainsäädännön katsottiin luovan motiivia EU:n alueelle. Eräänä jätehuol- lon tulevaisuuden kynnyskysymyksenä voidaankin siksi nähdä se, miten motiivia ja halua laadukkaaseen jätehuoltoon voisi viedä tai tuottaa Venäjälle tai muille uu- sille merkittäville markkina-alueille (esimerkiksi kehitys- ja siirtymätalousmaihin). Vaikka suomalaisten jätehuoltoalan yritysten mahdollisuuksia laajentua ulkomail- le voidaan pitää varsin vähäisinä (”...vain jokin suuri pörssissä oleva yritys odottaa ulkomaista ostajaa päästäkseen Pietariin...”), niin tämä analyysi koskee lähinnä pe- rinteisiä operaattoreita, joiden toiminta on lähinnä jätteen kuljettamista: Suomen suurin jätehuoltoyhtiö voi myös olla Suomen suurin kuljetusalan yritys. Sen sijaan teknologian, tuotteiden ja laitteiden saralla on jo olemassa merkittävää kansainvä- listä liiketoimintaa (esimerkiksi Molok). Toisaalta asiantuntijoiden mielestä myös suomalainen jätehuoltoteknologia on parhaillaan pikemminkin ajastaan jäljessä kuin innovatiivista ja edistyksellistä. Tilanteen ei myöskään uskota tulevaisuudessa juuri paranevan, sillä suomalaiset yritykset eivät vastaajien mielestä panosta riit- tävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tästä huolimatta merkittävimpiä kansain- välistymisen mahdollisuuksia voidaan nähdä juuri tietyillä jätehuoltoteknologian erityisalueilla kuten mittaus- ja säätötekniikassa sekä tietotekniikassa. Tällä saralla menestystuotteet voivat olla joko laitteita tai komponentteja laitteisiin. Todennä- köisimpänä (tulevaisuusverstaassa) pidettiin strategiaa, jossa suomalaiset onnistu- vat saamaan komponentteja (aliurakointeja) kansainvälisiin arvoketjuihin. Tulevaisuusverstaassa nousi myös vahvasti esille se, että kansainvälinen menesty- minen voi perustua vain ja ainoastaan pitkäaikaiseen osaamiseen ja tietotaitoon. Siksi kansainvälistymisstrategioiden tulisi lähteä liikkeelle niistä aloista, joissa Suo- mella on vahva ja pitkäjänteinen historia. Tällaisia aloja ovat muun muassa vesi- ja metsäosaaminen, ympäristö- ja tietotek- nologia sekä hallinto-, koulutus- ja konsulttipalvelut. Tähän mennessä suomalaiset kansainvälisesti menestyneet tuotteet ovat perustuneet lähinnä muovialan osaami- seen. Jätehuollon kansainvälinen kehittyminen voi perustua myös rinnakkais- klustereiden arvoketjuihin. Jätehuollon markkinat esimerkiksi Venäjällä ja EU:n uusissa jäsenmaissa voivat kehittyä esimerkiksi kansainvälisten kauppaketjujen ja MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 71 teollisuuden yritysostojen kautta, kun kansainvälisten arvoketjujen laatustandardit edellyttävät länsimaalaista ympäristöosaamista myös alihankkijoilta. Jätelainsäädäntö on jo nyt EU:ssa hyvin tiukka ja säädökset tulevat kansainvälises- ti kiristymään myös tulevaisuudessa (muuallakin kuin EU:ssa). Syitä tälle kehitys- kululle ovat muun muassa ympäristöasioiden yleinen korostuminen (muun muas- sa niukkuuden megatrendin ja elämäntapaan liittyvien arvojen vuoksi) ja toisaalta ihmisten ”yleinen holtittomuus” jäteasioissa, mikä sekin lisää lakiin perustuvan säätelyn tarvetta. Samalla kuitenkin vaikeutuu jäteraaka-aineiden kansainvälinen hyödyntäminen: jäteraaka-aineita ei voida aina kuljettaa sinne missä niitä parhai- ten voitaisiin hyödyntää. Kun asiantuntijoilta kysyttiin kansainvälisen jätelainsää- dännön tulevaisuudesta, niin yleisesti ottaen jätelainsäädännön kiristymistä pidet- tiinkin ei-toivottavana. Vastaukset kuitenkin hajosivat tässäkin tapauksessa lähes äärikantoihin (kuten aiemmin Euroopan jätelainsäädännön ja Suomen julkisten jätehuoltopalveluiden kohdalla), kun osa vastaajista piti kansainvälistä jätelain- säädäntöä pikemminkin hyvänä asiana jäteraaka-aineen hyödyntämisen kannalta: tarkka, hyvin hoidettu ja valvottu jätehuolto tarkoittaa myös laatua ja ammattitai- toa, jota voidaan pitää suomalaisen ja eurooppalaisen jätehuollon kilpailuvalttina. 3.7. rinnakkaisklustereiden merkitys kasvaa - jätehuollon kuudes megatrendi? Luovassa taloudessa rinnakkaisten toimialojen ja klustereiden rajapinnat ovat usein merkittäviä innovaatioympäristöjä, koska yhdessä klusterissa keksityn tuot- teen tai teknologian soveltaminen tapahtuu usein jossakin toisessa klusterissa - ja myös siksi, koska innovaatiot luonnostaan kumpuavat uuden ja erilaisen kohtaa- misesta. Jätehuollon kannalta merkittäviä rinnakkaisklustereita ovat muun muassa energiaan, tutkimukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät toimialat. Energiantuotanto on tärkeä rinnakkaisala, koska jätehuolto voi tarjota polttoainei- ta lämmitykseen ja sähkön tuotantoon. Tutkimuksen merkitys puolestaan liittyy uusien innovaatioiden tuottamiseen ja toisaalta erilaisten ympäristön parantamis- toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Terveys- ja turvallisuussektorin merkitystä MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 72 asiantuntijat perustelivat muun muassa sillä, että ”hullun lehmän tauti suorastaan mullisti jätehuollon”. Erilaisten mikrobiologisten (terveyteen ja ympäristöön koh- distuvien) ja myös tiedon hallintaan (asiakirjojen ja tiedostojen tuhoamiseen) liit- tyvien riskien kasvu liittää terveys- ja turvallisuussektorit kiinteästi jätehuoltoalan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tärkeitä jätehuoltoon vaikuttavia kasvualoja ovat myös tieto- ja viestintätekniikka, elintarvikkeet ja palvelut. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys vaikuttaa jätehuol- toon kahdella tavalla. Ensinnäkin tieto- ja viestintäteknologia tulee tarjoamaan uusia ratkaisuja tuotteen koko elinkaaren hallintaan. Toiseksi, tieto- ja viestintä- tekniset välineet uusiutuvat nopeasti ja tämä tarkoittaa sitä, että elektroniikkalai- teromun määrä on ja tulee olemaan suuri. Joidenkin tieto- ja viestintäteknologian laitteiden käsittely saattaa olla taloudellisesti kannattavaa ilman jätteen tuottajan maksamia käsittelymaksujakin niiden sisältämien jalometallien vuoksi80. Myös bio- ja nanoteknologian kehittymisellä on vaikutusta jätehuoltoon. Bioteknologia tuo jätehuollon piiriin uusia materiaaleja ja biologisia riskijätteitä. Nanoteknolo- gia puolestaan edellyttää energian ja materiaalin hallintaa nanotasolla. Uudet tek- nologiat eivät vaikuta jätehuoltoon pelkästään jätteinä, vaan ne tulee hahmottaa myös tiskin toiselta puolelta - uusina jätehuollon teknologioina: minkälaista on esimerkiksi tieto- ja viestintä-, nano- ja bioteknologiaan sekä ohjelmistotuotteisiin perustuva jätehuoltoteknologia. Elintarviketeollisuuden kehittyminen vaikuttaa sekin jätehuoltoon kahta eri pol- kua pitkin. Ensinnäkin elintarvikkeista syntyy biojätettä, jonka erilliskeräys ja - käsittely tulevat yleistymään ja tehostumaan (muun muassa siksi, että biojäte halutaan pois seka- ja yhdyskuntajätteen seasta esimerkiksi hygienia ja hyötykäyt- tösyistä). Toiseksi myös elintarvikepakkausten määrä kasvaa (esimerkiksi puoli- valmisteiden yms. jalosteiden käytön kasvun sekä elintarvikealan yleisen kansain- välistymisen myötä) - ja tämä puolestaan kasvattaa yhdyskuntajätteen, erityisesti pakkausmuovin, määrää. MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 73 Tulevaisuusverstaissa rinnakkaisklustereiden yhteydessä jätehuoltoalan kuuden- neksi, tulevaisuudessa vahvistuvaksi megatrendiksi nousi: 6. peilikuvateollisuus ja integraatiokehitys. Tällä ilmiöllä viitataan jätehuoltoalalla käynnissä olevaan muutosprosessiin, jossa perinteiset jätehuoltoalan toimijat siirtyvät alihankinta- ja arvoketjuissaan eteen, taakse ja sivuille ostamalla rinnakkaisten toimialojen toimijoita. Tähän ilmiöön liittyy myös Suomen kansantalouden yleinen palveluvaltaistuminen ja toisaalta yritysten trendi ulkoistaa ydintoimintojensa ulkopuolella olevia toimintoja. Mer- kittävä osa uusista yrityksistä syntyy ja kasvaa näiden murrosprosessien vaikutuk- sesta. Löytyykö jätehuoltoalalta ja rinnakkaisklustereista sellaisia toimintoja, jotka tullaan lähivuosina ulkoistamaan ja joihin liittyy merkittäviä yrittäjyyden potenti- aaleja? Asiantuntijoiden mielipiteet jätehuoltoalan ulkoistamiskehityksestä ja pal- veluvaltaistumisesta olivat hajanaisia ja yleisin näkemys oli se, että kaikki mikä ei kuulu jonkin toimialan ydintoimintoon, voidaan ulkoistaa. Jätehuollon kannalta ulkoistettavina toimintoina mainittiin lähinnä kaatopaikkoihin ja kuljetuksiin liit- tyviä toimintoja. Esimerkiksi joillakin teollisuusyrityksillä on omia kaatopaikkoja ja vedenpuhdistamoja, joiden ulkoistaminen voisi tarjota jätealan yrityksille uusia toimintamahdollisuuksia. Lisäksi tuottajavastuujärjestelmien keräyslogistiikassa nähtiin liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kyselyssä esiin noussut mahdollisuus vielä korostui myöhemmin verstastyöskentelyssä. Suljettujen kiertojen ohella ni- menomaan erilaiset tuottajavastuujärjestelmät ovat sellaisia kokonaisuuksia, joiden hallinnan merkitys korostuu tulevaisuudessa. Itse asiassa kyse voikin olla yhdestä ja samasta kokonaisuudesta - teollisen ekologian klusterista - ja siihen liittyvästä kahdesta keskeisestä ydintoiminnosta. Tämä trendi korostaa kasvussa olevan oh- jelmistotuoteliiketoiminnan merkitystä jätehuollolle. 3.8. jätehuollon ydintoiminnot Jätehuollon perustehtävien ja ydintoimintojen pohtiminen vie meidät luvun 3 lo- puksi perimmäisten kysymysten äärelle. Eräs perinteistä jätehuoltoa kuvaava ydin- toiminto on kustannustehokas jätteen keräys ja turvallinen loppukäsittely. MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 74 Tämän ydintoiminnon voisi katsoa kuvaavan Euroopan nykyistä jätehuoltoa var- sin hyvin. Eräässä kyselyn asiantuntijavastauksessa jätehuollon perustehtävän ke- hittyminen tiivistettiin kuitenkin seuraavasti: ”Ennen oli jätteiden pois kuljetus ja sijoittaminen. Tänään hyödyntäminen. Huomen- na materiaalinhallinta ja jätteiden synnyn ehkäisy.” Tämä kuvaus tiivistää erinomaisesti sen muutosprosessin, jonka kourissa Suomen jätehuolto parhaillaan on. Näistä ydintoiminnoista voidaan myös tiivistää kolme erilaista jätehuollon tulevaisuuskuvaa: 1. Jätehuolto keskittyy jätteen kustannustehokkaaseen keräämiseen, kuljetta- miseen ja turvalliseen loppusijoittamiseen. Tämän jyrkän tulkinnan mu- kaan on itse asiassa ristiriitaista puhua jätteiden hyödyntämisestä: jos pro- sessien sivutuotteena syntyvää materiaalia voidaan vielä hyödyntää, niin se ei ole jätettä. Toiminta tai palvelu, jossa hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä jätehuoltoa. Jätteellä tarkoitetaan vain sellaisia prosessien sivutuotteita, joita ei voi hyödyntää. 2. Jätehuolto keskittyy lähinnä teollisuudessa ja kotitalouksissa syntyvän jätteen yms. sivutuotteiden keräämiseen, pois kuljettamiseen, energiana ja materiaalina hyödyntämiseen sekä turvalliseen loppusijoittamiseen. Samalla asiakkuuksia ja palvelukonsepteja kehitetään tuottajavastuujärjes- telmien sekä materiaali- ja energiahallintajärjestelmien kokonaisvaltaisen hallinnan suuntaan: teollisuuden ja kaupan asiakashallintajärjestelmien ja palvelukonseptin osaksi. Tällainen konsepti olisi esimerkiksi pakkaus- ja toimituslogistiikan yhdistäminen jätehuoltojärjestelmään. 3. Jätehuolto siirtyy jätteen kuljettamisesta, hyödyntämisestä ja loppusijoitta- misesta kohti jätteen synnyn ehkäisyä - ja samalla kohti koulutusta, konsul- tointia, tutkimusta sekä järjestelmien ja kokonaisuuksien hallintaa. Tämä voi tapahtua joko alalla jo toimivien yritysten ydintoimintojen muuttumisen kautta - tai alle voi tulla uusia yrittäjiä (esimerkiksi rinnakkaisklustereista). Kaikki nämä tulevaisuuskuvat voivat toteutua myös samaan aikaan: tällöin jäte- huollon eri osa-alueet kehittyvät ja kasvavat eri suuntiin. Perinteinen operaatto- MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 75 ritoiminta sekä jätehuolto- ja ympäristöteknologia keskittyvät ja kansainvälistyvät samaan tyyliin kuin Suomen megatrendejä esittelevässä luvussa 2.2.2 kerrottiin Ahlströmistä. Ulkomaiset suuryritykset ostavat suomalaisia operaattoreita ja tek- nologia-alan yrityksiä (mahdollisesti myös toisinpäin). Muun muassa tätä kaut- ta suomalaisetkin jätehuoltoalan toimijat ovat kiinni Aasian teollisuusjättiläisten sekä kehitys- ja siirtymätalousmaiden kasvavilla jätehuoltomarkkinoilla. Suurin osa (kansainvälisten) yritysten työntekijöistä työskentelee tällöin Suomen sijasta ulkomailla - mutta yrityksillä on tuotantoa ja palveluja myös Suomessa. Palvelut ja tuotteet ovat kuitenkin fokusoituja jätehuollon perinteiseen ydinosaamiseen (teollisuus ja kotitalousjätteiden keräämiseen, kuljetukseen ja turvalliseen loppu- sijoitukseen) ja teknologian osalta osaamisintensiivisiin erikoiskomponentteihin kansainvälisissä arvoketjuissa. Tämän kehityskulun seurauksena perinteisen jä- tehuollon volyymi ja taloudellinen tulos kasvavat, mutta työllistävyys Suomessa heikkenee. Samaan aikaan tämän kehityksen kanssa kehittyy kuitenkin myös toi- nen kokonaisuus, jota voidaan kutsua suljetuksi kierroksi, käänteistehtaaksi/-talo- udeksi tai teollisen ekologian klusteriksi. Myös tämä kehityssuunta pitää sisällään logistiikkaa, kuljetusta ja teknologiaa, mutta merkittävimmät uudet mahdollisuu- det liittyvät kuitenkin jätteen synnyn ehkäisyyn: suunnitteluun, koulutukseen, konsultointiin, kokonaisuuksien hallintaan ja valvontaan ja tutkimukseen. Näiden uusien palvelukonseptien kautta syntyy suuri määrä uusia toimialoja, yrityksiä ja työpaikkoja. Myös nämä uudet toimialat kansainvälistyvät nopeasti - esimerkiksi kehitysyhteistyöhön ja globaaliin ympäristöpolitiikkaan liittyen. Jos jätehuollon tulevaisuutta arvioidaan jätejakeiden kautta, niin jätehuollon pai- nopiste sekä nyt että tulevaisuudessa (2025) on teollisuudessa ja kotitalouksissa, vaikka painopiste näyttäisikin siirtyvän jossakin määrin teollisuudesta kotitalouk- siin päin. Kuljetukset ovat nykyisin jätehuollon kolmanneksi merkittävin toimin- nan painopiste. Vuoteen 2025 mennessä myös alkutuotantoon liittyvän jätehuol- lon merkitys kasvaa - jopa kuljetusten ohi. Jätehuollon (etenkin hyödyntämisen) kannalta arvokkaimmat materiaalit niin tällä hetkellä kuin myös tulevaisuudessa ovat teollisuuden sivutuotteita. Jos jätehuollon tulevaisuutta arvioidaan tuotteiden elinkaaren näkökulmasta, niin tärkein elementti, sekä nykyisin että vuonna 2025, on materiaalien kierrättämi- MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 76 nen raaka-aineena. Myös materiaalien kierrättämistä energiana jatketaan tulevai- suudessakin. Suurin muutos tapahtuu jätteiden synnyn ehkäisyssä, johon panoste- taan selvästi enemmän vuonna 2025 kuin nyt. Jätteiden kaatopaikkasijoittaminen vastaavasti vähentyy. Kokonaan kaatopaikat eivät kuitenkaan tulevaisuudessakaan katoa: joitakin jätelajeja - esimerkiksi tuhkaa ja lietteitä - tullaan edelleen viemään kaatopaikoille. Ympäristölainsäädännön kiristyminen ja ympäristöteknologian ke- hittyminen todennäköisesti jopa lisäävät lietteen ja tuhkan kaltaisten, ympäristön suojelusta peräisin olevan jätteen määrää. Myös kaatopaikkojen biokaasut hyödyn- netään vuonna 2025 nykyistä paremmin. Näitä jätehuollon trendejä perustelevat muun muassa eri jätejakeiden jälleenkä- sittelyarvon nousu, ihmisten asenteet sekä kiristyvä ympäristö- ja jätelainsäädän- tö. Materiaalien kierrättäminen raaka-aineena ja energiana korostuu jätehuollon lyhyen aikavälin (2015) ennusteessa. Jätteiden synnyn ehkäisy vaatii kuluttajien asenteiden radikaalia muutosta sekä voimakkaita panostuksia tuotantotalouden ja jakelulogistiikan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen. Siksi siirtymä jätteen vält- tämiseen ottaa enemmän aikaa ja näkyy vahvemmin vasta pitkän ajan ennusteessa (2025). Käynnissä on prosessi, jossa jätehuollon painopiste on lyhyellä aikavälil- lä siirtymässä loppusijoituksesta kierrätykseen ja pitkällä aikavälillä kierrätyksestä jätteen välttämisen (ja samalla materiaali- ja energiatehokkuuden) tekniikoihin ja palveluihin. 3.9. tulevaisuuden menestystuotteet Luvun kolme lopuksi jätehuoltoalan megatrendit voidaan myös lyhyesti avata me- nestystuotteiden näkökulmasta: Mitkä tuotteet ovat avainasemassa jätehuollon tu- levaisuudessa? Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksen lähtökohdan muodostivat Streams -teknologiaohjelman vuosikirja 200481 ja ohjelmassa aikaisemmin toteu- tettu tulevaisuuskatsaus: Innovative waste management products - European market survey. 82 Näissä raporteissa on käsitelty kattavasti ja monipuolisesti jätemateriaa- livirtojen hallintaa (keräysajoneuvoja, etätunnistinteknologiaa sekä jätehuolto- ja MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 77 tietojärjestelmiä), jätteiden käsittelyteknologioita (kompostointia, mädätystä, polt- toa, murskausta jne.), työstöä raaka-aineiksi tai uusiksi tuotteiksi (kuonan, tuhkan ja muun teollisuus- ja yhdyskuntajätteen sekä erilaisten tuotteiden kierrätysmateri- aalina hyödyntämistä) sekä loppusijoituksen teknologioita (liittyen muun muassa kaatopaikkojen biokaasuihin, suodinvesiin ja jätteen polttoon). Uusina älytuottei- na esille on tullut muun muassa uuden sukupolven keräysautot (esim. sivusta ja edestä täytettävät, monilokeroiset autot), uutta paikannustekniikkaa hyödyntävä reitinsuunnittelu sekä kuljetus- ja keräyslogistiikka (kuten keräyksen ja kuljetuk- sen eriyttäminen välivarastoinneilla), laskutusjärjestelmät, palautusautomaatit, la- jitteluteknologia, imujärjestelmät, jätteenpolttolaitosten optimointi ja uudet polt- toteknologiat, elektroniikkajätteen käsittely sekä biologisen jätteen mekaanisen käsittelyyn liittyvä tekniikka ja laitokset.83 Markkinaselvityksessä on analysoitu myös jätehuollon arvoketjuja sekä tuotteiden että palveluiden osalta. Kiinteän yhdyskuntajätteen suuria tuottajia Euroopassa ovat muun muassa Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Englanti. Uusista Euroopan Unionin jäsenmaista omaa luokkaansa jätteen tuottajana on Puola - jossakin mää- rin myös Viro ja Tshekki. Vuonna 2002 jätehuoltopalveluiden (keräys, käsittely, kierrätys ja loppusijoitus/hävittäminen) liikevaihto Euroopassa oli noin 57 miljar- dia euroa, josta uusien jäsenmaiden osuus oli vain n. 2 miljardia (4 %). Palvelut edellyttävät myös teknologiaa yms. tuotteita joita jätehuoltopalveluissa käytetään. Jätehuoltopalveluita myyvät yritykset sijoittavat n. 10-15 % liikevaihdostaan näi- hin tuotteisiin. Näin laskien jätehuoltotuotteiden (erotuksena palveluista) markki- nat Euroopassa ovat n. 8 miljardia euroa, josta uusien EU maiden osuus on noin 0,3 miljardia (4 %).84 Jos myös teollisuusjäte otetaan mukaan laskuihin, niin Euroopan jätehuollon ko- konaismarkkinoiden arvioidaan olevan noin 110 miljardia euroa. Tästä n. 50 % tulee jätteen keräyksestä ja toinen 50 % käsittelystä, kierrätyksestä ja loppusijoi- tuksesta.85 Alueellisesti jätehuollon markkinat ovat jakautuneet siten, että jäte- huollon palveluista Saksalla on 35 % osuus ja Ranskalla 20 %. Iso-Britannialla on 12 % ja Italialla 10 % osuudet markkinoista. Suurimpia yksittäisiä toimijoita ovat ranskalaiset Sita (4,5 %,) ja Onyx (4 %), saksalainen RWE Umwelt (2,2 %) ja englantilainen Cleenaway (1,3 %). Euroopan TOP TEN -yrityksiin kuu- MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 78 luvat lisäksi englantilaiset Shanks ja Biffa, saksalaiset Rethmann ja Alba sekä hol- lantilainen Essent, joilla kullakin on noin 1% osuus markkinoista. Yhteensä näillä TOP TEN -yrityksillä on 15 % osuus Euroopan jätehuoltomarkkinoista. 23 Eu- roopan TOP TEN -yrityksistä toimii jo nykyään kansainvälisesti.86 Suomalaisten jätehuoltoyritysten näkökulmasta nämä yritykset ovat sekä merkittäviä kilpailijoi- ta (keräyspalvelut) että merkittäviä (potentiaalisia) asiakkaita (konsultointi-, tutki- mus- ja koulutuspalvelut sekä tuotteet ja teknologiat). Suomalaisista jätehuoltoyrityksistä ainoastaan Lassila & Tikanoja on mukana 30 suurimman yrityksen joukossa - mutta sekin toimii tätä nykyä vain kansallisel- la tasolla. Sen sijaan Suomessa on useampikin jätehuoltoteknologiaa ja tuotteita myyvä yritys, jolla on merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa (kuten Molok). Markkina-analyysin mukaan merkittävimmät kansainväliset markkinanäkymät liittyvät pullojen ja tölkkien palautusautomaatteihin, keräysautoihin, poltintekno- logian optimointiin, biologisen jätteen mekaaniseen käsittelyyn sekä automaatti- seen lajitteluteknologiaan ja erilaisiin imujärjestelmiin.87 Erilaisten mahdollisten laitteiden ja palveluiden kirjo on siis hyvin laaja. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksen kyselyssä asiantuntijoita pyydettiin arvottamaan yllä esiteltyjä tuotekonsepteja arvioimalla mitkä tuotteet ja teknologi- at ovat tulevaisuuden jätehuollon liiketoiminnan kannalta kaikkein merkittävim- piä. Vastausten perusteella lupaavia näkymiä on muun muassa • jäteveden käsittelylaitteistoilla, • erilaisten jätejakeiden puristimilla niin kotitalouksissa kuin teollisuudessa- kin, • muovipolttimilla, jotka hävittäisivät kotitalouksien ja maatilojen jätemuo- vit ja muun orgaanisen jätteen muuttaen ne (lämpö)energiaksi, • pieniä jäte-eriä punnitsevilla jäteautoilla jätteen aiheuttamisperiaatteen toteutumisen varmistamiseksi, • (paikka- ja tunniste)tietopalveluilla, joilla voitaisiin ohjata jätevirtoja, sekä • jätteen hygienisointilaitteilla. MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 79 Erityisenä osaamisen lajina nousi esille vesiosaaminen, ja uusina tuotteina mitta- us- ja säätötekniikan tuotteet (anturit ja tunnistimet) sekä jätehuoltojärjestelmien suunnittelu ja jätehuoltokoulutus. Verstaassa nousi esille myös se, että osa suoma- laisista jätealan tämän hetkisistä kansainvälisistä menestystuotteista liittyy muo- vialan osaamiseen: jätehuoltoalan menestystuotteet voivat perustua myös muiden klustereiden perinteiseen ja pitkäaikaiseen osaamiseen. Kyse ei ole pelkästään jäte- huoltoalan osaamisesta, vaan myös muiden menestysklustereiden osaamisen sovel- tamisesta jätehuoltoalalle. Uusien tekniikoiden (muun muassa nano- ja bioteknologian) näkökulmasta mer- kittäväksi mahdollisuudeksi voi nousta myös riskien hallinta: tiedon hallinta, mik- robiologiset riskit sekä nanotekniikalla tuotetut nanopartikkelit (hiukkaset). Nan- opartikkeleihin yms. uusien teknologioiden tuotteisiin ja jätteisiin voi sisältyä sekä mahdollisuuksia että uhkia. Mahdollisuutena ovat uudet innovaatiot - uhkana uu- sien yhdisteiden vaikutus luontoon ja ihmisiin. Asiantuntijoiden mukaan teollisuus- ja kotitalousjäte ovat myös tulevaisuudessa ne perusjätejakeet, joihin arkipäiväinen jätehuolto keskittyy. Myös ongelmajätteen merkitys tulee säilymään. Tulevaisuuden suuria jätemassoja ovat myös rakennus- jätteet (esim. vanhojen lähiöiden purkamisesta), kaatopaikat (hyödyntäminen raa- ka-aineena, energiana tai fyysinen siirto muualle), ja saastuneet maa-alueet jotka voivat olla peräisin esimerkiksi teollisuudesta, sotateollisuudesta tai ympäristöka- tastrofeista. Edelleen voidaan luvusta kolme nostaa esille erilaiset uudet suunnitteluun, neu- vontaan, valistukseen, kasvatukseen, koulutukseen, konsultointiin, kehittämiseen, kokonaisuuksien ja tiedon hallintaan, tutkimukseen sekä valvontaan liittyvät uu- det palvelukonseptit. Käänteistehtaiden, suljettujen kiertojen, teollisen ekologian klustereiden ja peilikuvateollisuuden integroitumiskehityksen myötä jätehuolto- alalla on myös entistä suurempi liiketalousosaamisen ja logistiikan tarve. Eräs yleiseen liiketalousosaamiseen liittyvä trendi on palveluvaltaistuminen. Sa- malla kun perinteinen jäteastioiden kuljettamiseen liittyvä palvelu voi pikku hiljaa jopa vähentyä, niin nykyisten teknologiaa ja tuotteita valmistavien yritysten tulisi MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 80 kyetä lisäämään tuotteisiinsa uusia palveluita. Suuri osa myös teollisuusyritysten tuloksesta syntyy jo nykyisinkin tuotteisiin liittyvistä palveluista. Tätä kautta voi myös käydä niin, että nykyiset keräys- ja kuljetuspalvelut integroituvat laitteita ja tuotteita valmistaviin tuotteisiin - tai toisinpäin. MEGaTRENDiEN VaikUTUs JäTEHUOLTOON 81 4. jätehuollon Visiot Vuosille 2015 ja 2025 Tässä luvussa käsitellään aluksi Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -sel- vityksen toisessa osassa toteutetun tulevaisuusverstaan lähtökohtia (luku 4.1.) ja tuloksia (luku 4.2.). Verstaan toimintatavat ja työskentelyn tulokset esitellään tarkemmin raportin lopussa liitteessä 2. Alaluvuissa 4.3. ja 4.4. esitetään vuoteen 2015 ja vuoteen 2025 ulottuvat visiot jätehuollon tulevaisuudesta. Luvussa 4.5. tehdään lopuksi lyhyt yhteenveto selvityksen keskeisimmistä näkökulmaista. 4.1. tulevaisuusverstaan lähtökohdat Luvussa 3 jätehuollon pitkän aikavälin yhdeksi tavoitteeksi hahmottui teollinen ekologia, jonka keskeinen tavoite on yrityksen, Suomen, Euroopan ja viime kä- dessä myös globaalin talousjärjestelmän tasolla mahdollisimman suljetun kierron aikaan saaminen. Joillakin aloilla prosessit ovatkin jo melko pitkälle suljetut - toi- silla aloilla suljetut kierrot ovat erittäin hankalasti saavutettavissa. Kynnyskysy- mykseksi teollisessa ekologiassa nousee tällöin se, millä aloilla teollinen ekologia on teknisesti mahdollista - ja millä aloilla se on kaupallisesti kannattavaa? Koska teollinen ekologia sumentaa perinteisen jätehuollon rajapintoja, niin on myös ky- syttävä, että mitkä toimijat kuuluvat teollisen ekologian klusteriin? Ja minkälaisia tuotteita ja palvelukonsepteja teollinen ekologia edellyttää? Nämä kysymykset ase- tettiin jätehuollon tulevaisuusverstaan lähtökohdaksi seuraavanlaisen kysymyksen muodossa: 1. Minkälaisia toimijoita ja mitä tuotteita kuuluu teollisen ekologian kluste- riin? 2. Minkälaisia ydintoimintoja teollisen ekologian klusteri sisältää - ja kenen ydintoimintoja ne ovat? JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 82 JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 49 4. JÄTEHUOLLON VISIOT VUOSILLE 2015 JA 2025 Tässä luvussa käsitellään aluksi Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa –selvityksen toisessa osassa toteutetun tulevaisuusverstaan lähtökohtia (luku 4.1.) ja tuloksia (luku 4.2.). Verstaan toi- mintatavat ja työskentelyn tulokset esitellään tarkemmin raportin lopussa liitteessä 2. Alaluvuissa 4.3. ja 4.4. esitetään vuoteen 2015 ja vuoteen 2025 ulottuvat visiot jätehuollon tulevaisuudesta. Lu- vussa 4.5. tehdään lopuksi lyhyt yhteenveto selvityksen keskeisimmistä näkökulmaista. 4.1. Tulevaisuusverstaan lähtökohdat Luvussa 3 jätehuollon pitkän aikavälin yhdeksi tavoitteeksi hahmottui teollinen ekologia, jonka keskeinen tavoite on yrityksen, Suomen, Euroopan ja viime kädessä myös globaalin talousjärjes- telmän tasolla mahdollisimman suljetun kierron aikaan saaminen. Joillakin aloilla prosessit ovatkin jo melko pitkälle suljetut – toisilla aloilla suljetut kierrot ovat erittäin hankalasti saavutettavissa. Kynnyskysymykseksi teollisessa ekologiassa nousee tällöin se, millä aloilla teollinen ekologia on teknisesti mahdollista – ja millä aloilla se on kaupallisesti kannattavaa? Koska teollinen ekologia sumentaa perinteisen jätehuollon rajapintoja, niin on myös kysyttävä, että mitkä toimijat kuuluvat teollisen ekologian klusteriin? Ja minkälaisia tuotteita ja palvelukonsepteja teollinen ekologia edel- lyttää? Nämä kysymykset asetettiin jätehuollon tulevaisuusverstaan lähtökohdaksi seuraavanlaisen kysymyksen muodossa: 1. Minkälaisia toimijoita ja mitä tuotteita kuuluu teollisen ekologian klusteriin? 2. Minkälaisia ydintoimintoja teollisen ekologian klusteri sisältää - ja kenen ydintoimintoja ne ovat? Kuva 4.1. Jätehuollon ydintoiminnot ja tuotteen elinkaari. Tulevaisuusverstaassa asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan jätehuollon kahta ulottuvuutta: jätehuollon arvoketjua jätteen synnyn ehkäi- systä loppusijoitukseen – ja toisaalta tuotteen elinkaarta alkutuotannosta kulutukseen. Asiantunti- joiden vastaukset on kerätty taulukkoon 4.2. alkutuotanto, teollisuus, tukku, vähittäiskauppa, kotitalous synnyn ehkäisy uudelleen- käyttö kierrätys mate- riaalina kierrätys ener- giana loppusijoitus kaatopaikalle kuljetus ulko- maille Kuva 4.1. Jätehuollon ydintoiminnot ja tuotteen elinkaari. Tulevaisuusverstaassa asia tuntijoi pyydettiin arvioimaan jätehuollon kahta ulottuvuutta: jätehuollon arvoketjua jätteen synnyn ehkäisystä loppusijoitukseen - ja toisaalta tuotteen elinkaarta alkutuotannosta kulutukseen. Asiantunti- joiden vastaukset on kerätty taulukkoon 4.2. Tulevaisuusverstaan kolmas teema liittyi kansainvälistymiseen. Kyselyn tulosten perusteella ulkomaiset yritykset ovat tulossa Suomen markkinoille - tai ovat jo tul- leet. Palvelut ovat kansainvälistymässä. Toisaalta Suomalaiset yritykset voivat vas- taavasti kansainvälistyä muun muassa Baltian, Venäjän, Ruotsin ja Norjan suun- taan (nk. läheisyysperiaatteen mukaisesti). Vaikka suomalaisten jätehuoltoalan palveluyritysten ulkomaille rantautumiseen ei vahvasti kyselyssä uskottukaan, niin erilaisten jätehuolto- ja ympäristöalan tuotteiden ja teknologian kansainväliseen vientiin sen sijaan uskottiin. Jätehuolto voidaan tämän perusteella jakaa suomalai- siin ja ulkomaalaisiin toimijoihin sekä toisaalta materiaalisiin tuotteisiin ja palve- luihin (kuva 4.2). 83 JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 50 Tulevaisuusverstaan kolmas teema liittyi kansainvälistymiseen. Kyselyn tulosten perusteella ulko- maiset yritykset ovat tulossa Suomen markkinoille – tai ovat jo tulleet. Palvelut ovat kansainvälis- tymässä. Toisaalta Suomalaiset yritykset voivat vastaavasti kansainvälistyä muun muassa Baltian, Venäjän, Ruotsin ja Norjan suuntaan (nk. läheisyysperiaatteen mukaisesti). Vaikka suomalaisten jätehuoltoalan palveluyritysten ulkomaille rantautumiseen ei vahvasti kyselyssä uskottukaan, niin erilaisten jätehuolto- ja ympäristöalan tuotteiden ja teknologian kansainväliseen vientiin sen sijaan uskottiin. Jätehuolto voidaan tämän perusteella jakaa suomalaisiin ja ulkomaalaisiin toimijoihin se- kä toisaalta materiaalisiin tuotteisiin ja palveluihin (kuva 4.2). Kuva 4.2. Suuntautuminen tuotteisiin ja palveluihin sekä toisaalta suomalaisten yritysten siirtymi- nen ulkomaille ja ulkomaisten yritysten rantautuminen Suomeen edellyttävät erilaisia kansainvälis- tymisstrategioita. Teollisen ekologian kokonaisuus on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä jätehuoltoklusteri. Näiden kahden kokonaisuuden väliin sijoittuu lisäksi ainakin ympäristöklusteri – ja rinnalla toimii myös monia muita jätehuollolle keskeisiä rinnakkaisklustereita. Eri klusterit pitävät sisällään varsin erilai- sia yrityksiä ja toimijoita: teknologiaa sekä vanhoja ja uusia palveluita. Erilaiset toimijat, tuotteet ja palvelut tarvitsevat erilaisia strategioita. Yksi kansainvälistymisstrategia ei siis riitä. Tulevaisuus- verstaan ratkaistavaksi nousi tästä näkökulmasta kolmas ydinkysymys: 3. Minkälaisia kansainvälistymisstrategioita teollisen ekologian klusteri edellyttää? Seuraavassa alaluvussa käsitellään lyhyesti joitakin verstaassa saatuja tuloksia. Tulevaisuusverstaan ryhmätöiden tulokset on raportoitu tarkemmin selvityksen lopussa, liitteessä 2. Suomalaiset ulkomaille: • läheisyysperiaate • kehitysmaat… Ulkomaiset Suo- meen: • uusia yrityk- siä • yritysostot Palvelut • Kuljetus (vanha palvelutuote; uusia ja vanhoja jätejakeita) • hyvinvointi, t&k, tuottajavas- tuujärjestelmät (uusia palve- lutuotteita) Teknologia Tuotteet Kuva 4.2. Suuntautuminen tuotteisiin ja palveluihin sekä toisaalta suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaille ja ulkomaisten yritysten rantautuminen Suomeen edellyttävät erilaisia kansainvälistymisstrategioita. Teollisen ekologian kokonaisuus on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä jätehuol- tokl s eri. Näiden kahden koko isuuden väliin sijo ttuu lisäksi ainakin ympä- ristöklusteri - ja rinnalla toimii myös monia muita jätehuollolle keskeisiä rinnak- k isklustereita. Eri klusterit pitävät sisällään varsin erilaisia yrityksiä ja toimijoita: teknologiaa sekä vanhoja ja uusia palveluita. Erilaiset toimijat, tuotteet ja palvelut tarvitsevat erilaisia strategioita. Yksi kansainvälistymisstrategia ei siis riitä. Tulevai- suusverstaan ratkaistavaksi nousi tästä näkökulmasta kolmas ydinkysymys: 3. Minkälaisia kansainvälistymisstrategioita teollisen ekologian klusteri edel- lyttää? Seuraavassa alaluvussa käsitellään lyhyesti joitakin verstaassa saatuja tuloksia. Tu- levaisuusverstaan ryhmätöiden tulokset on raportoitu tarkemmin selvityksen lo- pussa, liitteessä 2. 84 4.2. tulevaisuusverstaan tulokset Jos palautamme mieleen johdantoluvussa esitellyn tulevaisuusajattelun työvaiheet (tieto + mielikuvitus + fokusointi + roolittaminen ja toimenpiteet) niin verstaas- sa toteutettiin tulevaisuusprosessin viimeinen vaihe eli toimenpiteiden muotoilu ja roolittaminen. Verstaaseen osallistuneet asiantuntijat jaettiin työryhmätyöskentelyn ajaksi kolmeen rinnakkaiseen ryhmään. Kutakin ryhmää pyydettiin muodostamaan erilaisia teollisen ekologian strategia-/skenaariovaihtoehtoja siten, että kuhunkin vaih- toehtoon liittyi tiettyjä toimijoita, tietty ydintoiminto, tietyt tuotteet ja/tai palvelut, tietty kansainvälistymisstrategia ja tietyt toimenpiteet. Ryhmätöiden tulokset on esi- telty yksityiskohtaisesti kaikkien ryhmien osalta liitteessä 2. Skenaarioita/näkökulmia ydintoimintoineen muodostettiin kaikkiaan yhdeksän kappaletta (taulukko 4.1): Taulukko 4.1. Tulevaisuusverstaassa hahmotetut teollisen ekologian toimijat ydintoimintoineen. • Yritykset: Toimijoita muun muassa konsultit, palvelut ja teollisuus. Ydintoimintona proaktiivinen jätteiden synnyn ehkäisy. Keinoina muun muassa informaatioteknologian hyödyntäminen, logistiikka, tiedotta- minen, prosessikonsultointi/materiaalin ja energian säästö, liikkumistar- peen minimointi yrityksissä, tietojärjestelmät, kemikaalipalvelut, tuottei- den päivityspalvelut ja strategianmuodostus. • Teollisuus: Teollisuuden ydintoimintona teollisen ekologian klusterissa on raaka-aineiden ja energian käytön minimointi tuotteiden kaikissa elinkaaren vaiheissa alkutuotannosta lähtien. • Palvelut ja ICT: Toimijana Knowledge Intensive Business Services (KIBS) joko yrityksen osana tai omana erillisenä yrityksenään. Teollisen ekologian ydintoimintona taloudellisen kasvun ja materiaalien käytön irtikytkentä. • Kauppa: Kauppa on kulutuksen ja tuotannon risteyskohta. Teollisessa ekologiassa kaupan ydintoimintona on mahtikäskyillä ja toimintalogii- kalla/logistiikalla (nk. speksaamisella ja kilpailutuksella) ohjata tuote- suunnittelua ja kuljetuslogistiikkaa, ohjata kulutustottumuksia, raaka- JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 85 aineiden hankintaa, verotusta, tuottajavastuuta ja materiaalinkäyttöä. Kauppa tekee tässä roolissa yhteistyötä erityisesti kuluttajajärjestöjen ja kuluttajien kanssa. • Brändinomistajat: Brändinomistajia ovat muun muassa kauppa ja teolli- suus. Ydintoimintoina tuotanto ja tuotesuunnittelu sekä jätteen synnyn ennalta ehkäisy. ...................................................................................................................... • Kotitaloudet: Ydintoimintona jätteiden synnyn proaktiivinen ehkäisy sekä uudelleenkäyttö kierrättämisen sijaan. • Kuluttajat ja eettisyys: Toimijat koostuvat erilaisista kuluttaja- ja työn- tekijäryhmistä. Ydintoimintona ja tavoitteena eettisyys ja asenteiden muuttaminen: irtiotto kulutus-yhteiskunnasta ja perinteisestä markkina- taloudesta. Ydinongelma on se, miten tehdä bisnestä kulutuksen vähen- tämisestä? Miten tuotteistetaan aineettomat elämäntavat? ...................................................................................................................... • Julkishallinto: Teollisen ekologian ydintoimintona Mativa (materiaalite- hokkuudesta ja -osaamisesta vastaava keskus/solmukohta): tiedonkeruu, valvonta, tiedotus, sääntely ja tiedottaminen ...................................................................................................................... • Operaattorit: Operaattoreita ovat kaikki ne yritykset, jotka ’operoivat’ elinkeinonaan jätteen hyödyntäminen. Operaattoreiden ydintoiminto teollisessa ekologiassa on kuljetus ja logistiikka, prosessointi, siirtokuor- maus (kaatopaikkojen vähentyessä) ja investoinnit. Jätehuoltoalaa ohjaa markkinatalous, joka johtaa muun muassa siihen, että pienet poistuvat ja isot tulevat tilalle (keskittäminen). Toinen ohjaava periaate on NIMBY (Not In My Backyard) -ajattelu, jolla tarkoitetaan pois silmistä, pois mielestä -tyylistä ajattelua. Nämä skenaariot eroavat toisistaan siinä, että teollista ekologiaa tarkastellaan joka skenaariossa eri toimijan näkökulmasta. Samalla muuttuvat ydintoiminnot, tuotteet ja toimenpiteet. Kukaan toimijoista ei voi yksinään tuottaa tai toteut- JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 86 taa teollisen ekologian kokonaisuutta, vaan tavoite edellyttää kaikkien toimijoiden ja kaikkien toimintojen välistä synergiaa. Verstaissa luodut skenaariot on kuvailtu yksityiskohtaisemmin liitteessä 2. Teollisen ekologian visio voidaan määritellä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Teollisen ekologian tavoitteena on yhteiskunnan energian ja materiaalin käytön hallinta ja minimoiminen: käytetään niin paljon kuin tarvitaan, mutta samalla niin vähän kuin mahdollista. Teollisen ekologian haasteena ja edellytyksenä on kehittää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden ja jokaisen toiminnon materiaali- ja energiatehokkuutta. Teollisen ekologian haasteesta voidaan myös käyttää nimitystä käänteistehdas, jolla viitataan siihen, että materiaalien pitäisi kiertää teollisissa tuotantoprosesseis- sa kahteen suuntaan. Yksi tulevaisuusverstaassa työskennellyt asiantuntijaryhmä haastoi verstaan keskustelun herättämisessä käytetyn kuvan 4.1. piirtämällä ku- vasta uuden version (kuva 4.3.), joka kuvaa ryhmän mielestä paremmin teollisen ekologian toimintaympäristön kokonaisuutta: 52 Nämä skenaariot eroavat toisistaan siinä, että teollista ekologiaa tarkastellaan joka skenaariossa eri toimijan näkökulmasta. Sa lla muu tuvat ydintoiminn t, tuotteet ja toimenpiteet. Kukaan toimi- joista ei voi yksinään tuottaa tai toteuttaa teollisen ekologian kokonaisuutta, vaan tavoite edellyttää kaikkien toimijoiden ja kaikkien toimintojen välistä synergiaa. Verstaissa luodut skenaariot on ku- vailtu yksityiskohtaisemmin liitteessä 2. Teollisen ekologian visio voidaan määritellä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Teollisen ekologian tavoitteena on yhteiskunnan energian ja materiaalin käytön hallinta ja minimoiminen: käytetään niin paljon kuin tarvitaan, mutta samalla niin vähän kuin mahdollista. Teollisen ekologian haasteena ja edellytyksenä on kehittää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden ja jokai en toiminnon mat riaali- ja energiatehokkuutta. Teollisen ekologian haasteesta voidaan myös käyttää nimitystä käänteistehdas, jolla viitataan siihen, että materiaalien pitäisi kiertää teollisissa tuotantoprosesseissa kahteen suuntaan. Yksi tulevaisuus- verstaassa työskennellyt asiantuntijaryhmä haastoi verstaan keskustelun herättämisessä käytetyn kuvan 4.1. piirtämällä kuvasta uuden version (kuva 4.3.), joka kuvaa ryhmän mielestä paremmin teollisen ekologian toimintaympäristön kokonaisuutta: Kuva 4.3. Käänteistalouden haaste. Kuvan 4.3. avulla voidaan hahmottaa nk. käänteistalouden haaste: teollisen ekologian klusterin ke- hittäminen edellyttää käänteistehtaiden ja materiaali- ja energiatehokkaiden prosessien sekä toimi- van jätehuollon ja kierrätysjärjestelmän lisäksi myös vastuullisen kuluttajan. Teollinen ekologia edellyttää kuluttajilta (ydinosaamisena) kulutustapojen ja –rakenteiden muutosta: eettisyyttä ja asenteiden muutosta. NIMBY -ajattelu (not in my back yard) ei riitä. Jätehuollon tulevaisuuden merkittävimmäksi haasteeksi voidaan siksi nostaa elämäntapaan ja asen- teisiin liittyvät muutokset. Tämä tarve pitää paikkansa myös siirtymätalouksissa, Venäjällä ja kehi- Raaka-aineet ja energia T u o t a n t o K u l u t u s Jätehuolto Kuva 4.3. Käänteistalouden haaste. JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 87 Kuvan 4.3. avulla voidaan hahmottaa nk. käänteistalouden haaste: teollisen ekolo- gian klusterin kehittäminen edellyttää käänteistehtaiden ja materiaali- ja energia- tehokkaiden prosessien sekä toimivan jätehuollon ja kierrätysjärjestelmän lisäksi myös vastuullisen kuluttajan. Teollinen ekologia edellyttää kuluttajilta (ydinosaa- misena) kulutustapojen ja -rakenteiden muutosta: eettisyyttä ja asenteiden muu- tosta. NIMBY -ajattelu (not in my back yard) ei riitä. Jätehuollon tulevaisuuden merkittävimmäksi haasteeksi voidaan siksi nostaa elä- mäntapaan ja asenteisiin liittyvät muutokset. Tämä tarve pitää paikkansa myös siirtymätalouksissa, Venäjällä ja kehitysmaissa. Teollistuneissa ja jälkiteollistuneis- sa maissa tarvitaan asennemuutosta kohti teollista ekologiaa ja aineetonta kulu- tusta. Siirtymätalous- ja kehitysmaissa tarvitaan asennemuutosta tehokkaan jäte- huollon rakentamisen perusedellytyksenä. Tämä tavoite edellyttää muun muassa sellaisia toimenpiteinä kuin kasvatusta, koulutusta, tiedottamista, neuvontaa sekä mahdollistamista, osallistamista ja motivoimista. Kansainvälisyyden yhteydessä merkille pantavaa on se, että Kiina-ilmiöllä on po- sitiivinen mahdollisuus suomalaisen ympäristö- ja jätehuolto-osaamisen kansain- välistymiselle: ympäristö- ja jätehuoltoteknologia-alan yritykset voivat myydä erikoiskomponentteja kansainvälisissä arvo- ja alihankintaketjuissa. Operaattorit puolestaan voivat esimerkiksi pörssin, yrityskauppojen tai erilaisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kautta kerätä pääomaa kansainväliseen toimintaan. Tällä taval- la suomalaisetkin yritykset kykenevät operoimaan esimerkiksi Venäjällä tai Aasian nousevilla teollisuusalueilla. Jätehuoltoon liittyvä liiketoiminta kasvaa nopeimmin siellä, missä tapahtuu kaupungistum ista ja teollistumista: Aasiassa sekä kehitys- ja siirtymätalousmaissa. Haasteena on saada oma osaaminen mukaan kansainvälisiin menestystuotteisiin komponentteina, palveluina yms. Aasian ja Suomen lähialuei- den kohdalla nämä mahdollisuudet on jo tunnistettukin - kehitysmaiden tarpei- den ja mahdollisuuksien tuntemus sen sijaan on Suomessa vielä melko heikkoa. Vesihuolto on yksi niistä aloista, jolla suomalaisilla yrityksillä on pitkäaikais- ta osaamista jota voisi markkinoida keskitetysti Aasiaan ja Kiinaan. Vesihuollon osaamiselle on yleisemminkin avautumassa tulevaisuudessa suuret markkinat. Puhtaan veden käsittely tulee olemaan merkittävä liiketoiminnan ala tulevaisuu- JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 88 dessa kaikkialla maailmassa, ei vain Aasiassa. Siksi voisikin olla otollinen ajankoh- ta luoda myös Suomen vesiklusterille laaja vertailu- ja toimintaympäristötutkimus sekä sen pohjalta rakennettu kansainvälistymisstrategia. Metsäklusteri on toinen vahva osaamisalue - ja ehkä jopa vähän yllättäen myös puu (ja paperi) voivat tule- vaisuudessa olla kriittisiä, niukentuvia luonnonvaroja. Suomen kolmas vahva osaa- misalue on (ympäristö)teknologia: bio-, nano- sekä tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Eräänä palveluita, tuotteita, tutkimusta ja koulutusta yhdistävänä tekijänä voidaan pitää jätehuoltoon sekä yleisemminkin materiaali- ja energiavirtoihin liittyvää tie- donhallintaa. Teollisen ekologian ja käänteistalouden kehittäminen asettaa valtai- sat haasteet sekä tietojärjestelmille että niiden edellyttämälle teknologialle. Tällä hetkellä käytössä ja saatavilla olevalla teknologialla ei kyetä kovinkaan tarkasti seuraamaan materiaali- ja energiavirtoja. Toisaalta vieläkin suurempia puutteita on tietokannoissa: suomalaisten tutkijoiden ja kehittäjien käytössä ei ole riittävän tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa prosesseista ja materiaaleista. Tuotannon ja kulutuksen rajapintaan liittyy myös monessa eri skenaariossa esille noussut ajatus nk. MATIVAsta (esimerkkinä Motiva) tai MEKESistä (esimerkki- nä TEKES) - materiaali ja energiatehokkuuden kehittämisyksiköstä. Tehokkuu- den edistämisen lisäksi tämän yksikön tehtäviin kuuluisi myös suomalaisen mate- riaaliosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Kansainvälistymisen perussääntönä voidaan nimittäin pitää sitä, että kansainvälinen menestyminen voi perustua vain ja ainoastaan pitkäaikaiseen osaamiseen. Mativan/Mekesin tehtävänä tulisikin siksi olla suomalaisen materiaaliosaamisen yhteen kerääminen, ylläpitäminen ja kehit- täminen. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla voi perustua vain pitkäai- kaiseen, perinteiseen osaamiseen. Teollisen ekologian kehittämisen ensi askeleena voisi siksi olla MATIVAn perustaminen materiaaliosaamisen kehittämisen ja yllä- pitämisen kansalliseksi keskukseksi. Luvuissa 4.3. ja 4.4. raportin keskeisimmät tulemat vedetään yhteen kahden visi- on muodossa. Ensimmäinen visio muodostaa jätehuollon tulevaisuuskuvan vuonna 2015, jälkimmäinen visio vuonna 2025. Visiot eivät ole vaihtoehtoisia tai toisiaan pois sulkevia. Päinvastoin, ne kertovat yhdestä ja samasta prosessista - siitä, mil- JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 89 laiseksi suomalainen jätehuolto kehittyy kahtena eri ajankohtana. Merkittävää on myös eräänlainen laadullinen murros, jossa nykyinen jätehuolto tavallaan jakaan- tuu kahteen osa-alueeseen: kansainvälistyvään jäte- ja ympäristöalan teollisuuteen, ja mosaiikkimaiseen, kansainväliseen, monen toimijan yhdessä muodostamaan ja ylläpitämään käänteistalouteen, jossa tuotteita ja teknologioita merkittävämpiä ovat suunnittelun, kasvatuksen, neuvonnan, koulutuksen, konsultoinnin, kehittämisen, tutkimisen, kokonaisuuksien hallinnan ja valvonnan kaltaiset palvelukonseptit. 4.3. jätehuollon visio vuoteen 2015 Suomalaisen jätehuollon visio 2015 lähtee siitä oletuksesta, että jätehuolto toimi- alana käy läpi saman kansainvälistymisprosessiin kuin muutkin kansalliset toimi- alaklusterit: jätehuolto kasvaa, keskittyy ja kansainvälistyy samalla sen erikoistumi- nen ja osaamisintensiivisyys kasvavat. Streams-ohjelmassa aiemmin tehdyn Innovative waste management products - Eu- ropean market survey -selvityksen perusteella EU:n 30 suurimmasta jätehuoltoyri- tyksestä 23 toimii jo nykyisin kansainvälisesti ja TOP TEN -yrityksillä on halus- saan n. 15 % Euroopan jätehuoltomarkkinoista. Suurin osa toiminnasta tapahtuu vanhoissa EU-maissa - EU:n uusien jäsenmaiden osuus on vain 4 %. Tämä kan- sainvälistyminen ja keskittyminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Passiivisessa tule- vaisuuskuvassa Suomalaiset jätealan yritykset ovat ostettavien listalla. Vain Lassila & Tikanoja on tällä hetkellä TOP 30 listalla - ja sekin toimii enimmäkseen kan- sallisella tasolla. Euroopan vahvoja maita ovat Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Italia. Näissä maissa syntyy paljon jätettä - ja myös suurimmat jätehuoltoalan yritykset tulevat näistä maista. Siksi yksi tai useampi Euroopan vanhoista jäsenmaista tai Yhdysvallois- ta peräisin oleva kansainvälinen yritys hoitaa pääosan myös Suomen jätehuollosta vuonna 2015. Julkisia jätehuoltopalveluita on lähinnä maaseudulla. Toinen, aggressiivisempi tulevaisuuskuva perustuu siihen, että jokin suomalai- nen jätehuoltoyhtiö hankkii tarvittavan pääoman pörssistä (tms. kansallisena tai JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 90 kansainvälisenä riskirahoituksena) ja pureutuu itse Venäjän ja uusien EU-maiden markkinoille: yksinään tai esimerkiksi paikallisten (tai kansainvälisten) yhteistyö- kumppaneiden avulla. Euroopan Unionin vanhoissa jäsenmaissa jätehuoltomarkkinat kasvavat lähinnä yritysostojen kautta. Merkittäviä uusia markkinapotentiaaleja on erityisesti uu- sissa EU-maissa. Kasvavia markkinoita löytyy myös Aasiasta, Kiinasta, Venäjältä ja Etelä-Amerikasta - jopa Afrikasta. Vuonna 2015 ensimmäiset eurooppalaiset jätehuoltoyritykset ovatkin jo merkittäviä toimijoita ainakin Aasian kasvavilla jä- temarkkinoilla ja Venäjän suurissa kaupungeissa. Raaka-ainepörsseistä on tullut entistä kansainvälisempiä toimijoita ja kierrätysmateriaaleja kuljetetaan kansainvä- lisesti. Materiaalien vientisuuntana on pääsääntöisesti Aasia. Merkittäviä jätejakeita vuonna 2015 ovat edelleenkin kotitalous- ja yhdyskuntajä- te, teollisuusjäte sekä ongelmajätteet (kemialliset ja biologiset riskijätteet yms. ter- veydelle ja ympäristölle haitalliset jätteet). Kauppaketjujen ja teollisuuden itsensä ylläpitämät keräys- ja kierrätysjärjestelmät ovat nekin yleistyneet, mikä vaikuttaa elämäntapamuutosten ohella (viihteellistyminen) kotitalous- ja yhdyskuntajätteen koostumukseen. Kauppaketjujen ja teollisuuden kansainvälistyminen on myös merkittävä osa jätehuoltoyritysten kansainvälistymisstrategiaa: teollisuuslaitokset ja kauppakeskukset vievät mennessään myös suomalaista ja eurooppalaista jäte- huolto-osaamista. Kansainvälisten arvoketjujen laatustandardit edellyttävät hyvää jätehuoltoa - siksi länsimainen jätehuolto rantautuu sinne, minne teollisuus ja kauppakin rantautuvat. Viihteellistyminen yms. elämäntapojen muutokset sekä kauppaketjujen ja teolli- suuden jätehuoltojärjestelmät vaikuttavat kotitalous- ja yhdyskuntajätteen koos- tumukseen. Muun muassa biojätteen merkitys korostuu tätä kautta - ja myös kaatopaikkojen laadun kehittämisen kautta. Biojätteen ja biologisen riskijätteen merkitys kasvaa myös bioteknologian kehittymisen sekä maatalouden ja elintar- viketeollisuuden kansainvälistymisen ja keskittymisen vuoksi. Uutta liiketoimin- taa on kehittymässä myös vanhojen kaatopaikkojen hyödyntämisen alalla: muun muassa biokaasujen ja suotovesien keräämiseen sekä saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen liittyen. Vaikka Innovative waste management products - European JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 91 market survey -selvityksessä korostuikin jätteen polttoon liittyvä teknologia, niin vahvimmat näkymät voivat silti olla muualla: jätehuoltopolitiikan ja liiketoimin- nan merkittävin ajuri on valtakunnallisten ja eurooppalaisten jätteen hyötykäyttö- tavoitteiden (70 %) saavuttaminen. EU:n jätteenpolttopolitiikkaa on melko vai- kea ennakoida - minkä vuoksi vahvempia teknologioita voivat olla pikemminkin veteen ja jätteiden mekaaniseen erotteluun sekä käsittelyyn liittyvät teknologiat ja kaikkinaiset anturit. Polttoa yms. jätteen loppusijoitusta vastaan puhuu myös niukentumisen megatrendi: materiaaleja ei kannata käyttää polttoon maailmassa, jossa puute kasvaa. Nanoteknologian myötä merkittävimmät anturi- ja sensorinä- kymät liittyvät hiukkasteknologiaan. Sekajätteen keräämisen ja kaatopaikalle vie- misen väheneminen vanhoissa teollisuusmaissa asettaa haasteita keräyskalustolle. Samaan aikaan peruskaluston määrä kasvaa siirtymätalousmaissa ja uusissa teolli- suusmaissa. Siksi keräyskalustoon liittyvä teknologia on myös merkittävä kasvuala. Tietyistä raaka-aineista on tullut vuoteen 2015 mennessä merkittävän niukkoja, mikä heijastuu myös jätehuoltoon: niukkojen materiaalien keräys ja kierrätys on erityisen kannattavaa. Teräs (tarkemmin sanoen eräät teräksen ainesosat) ja eten- kin kupari ovat niukentuvia metalleja. Paperi kuuluu edelleenkin kierrätettävien materiaalien listalle - ja myös puusta tulee entistä tärkeämpi jätejae. Öljyn kallis- tumisen vuoksi myös muovin kierrätyksestä tulee entistä kannattavampaa. Vesi on yksi niistä materiaaleista, joista tulee ensimmäiseksi globaali puute. Vesi on myös yksi niistä materiaaleista, johon Suomesta löytyy pitkäaikaista osaamista. Siksi vedenpuhdistukseen liittyvä teknologia on eräs kaikkein potentiaalisimmista kasvualoista Suomessa. Energian säästöön liittyvät teknologiat ovat samanlainen mahdollisuus. Jätehuollon kansainvälistyminen ja keskittyminen vie eurooppalaisia ja suomalai- sia jätehuoltoalan palveluyrityksiä muun muassa Venäjälle ja Aasiaan. Tämä pro- sessi luo samalla nopeasti kasvavat markkinat ympäristö- ja jätehuoltoteknologiaa, tuotteita ja laitoksia valmistaville yrityksille. Tätä kautta myös Suomeen kehittyy vahvoja jätehuoltoteknologia-alan yrityksiä, jotka valmistavat tuotteitaan kansain- välisille markkinoille. Vuoteen 2015 mennessä myös nämä yritykset käyvät läpi yllä kuvatun keskittymis- ja kansainvälistymisprosessin ja ennen pitkää näilläkin yrityksillä on kansainvälinen omistuspohja ja suurin osa työntekijöistä ulkomailla. JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 92 Tämän perusteella voidaan Suomen jätehuollon lyhyemmän aikajänteen (10 vuo- den) visio muotoilla seuraavasti: Vuoteen 2015 mennessä suomalaiset jätealan yritykset ovat integroituneet olennaiseksi osaksi Euroopan jätehuoltoklusteria, joka on vahva toimija jätteen kuljetuksen, käsit- telyn ja turvallisen loppusijoituksen globaalissa logistiikassa ja teknologiassa. Suomen jätehuollon lyhyemmän aikajänteen visiossa palvelut ja tuotteet fokusoi- tuvat teollisuus ja kotitalousjätteiden keräämiseen, kuljetukseen ja turvalliseen loppusijoitukseen sekä teknologian osalta osaamisintensiivisiin erikoiskomponent- teihin. Jätehuollon ydintoiminto on kustannustehokas jätteen keräys ja turvallinen loppukäsittely. Jätehuoltotuotteita valmistavat yritykset tuottavat näiden jätehuol- topalveluiden tehokkaan hoitamisen edellyttämän teknologian. Tämän, vuoteen 2015 ylettyvän jätehuollon tulevaisuuskuvan suurin ongelma pii- lee siinä, että tulevaisuuskuvassa kuvattu kehityskulku ei vähennä jätteen määrää sen paremmin Suomessa kuin maailmallakaan. Yllä kuvattu kehityskulku ei myös- kään vähennä Suomen tai maailman kokonaisenergian ja -materiaalin kulutusta. Siksi yllä kuvattu järjestelmä on ekologisesti kestämätön. Perimmäisenä ongelma- na on kulutusyhteiskunnan taustalla oleva etiikka: nk NIMBY-ajattelu (Not in my backyard). Kuluttajat - vaikka ovatkin ympäristötietoisempia kuin ennen - eivät pohjimmiltaan ole vielä valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan. Kun jäte on pois silmistä, niin se on myös pois mielestä. Siksi vuonna 2015 merkittävimmät jätteen vähentämisen teknologiat ovat biologisesti hajoavat materiaalit ja kierrätys. 4.4. jätehuollon visio vuoteen 2025 Samaan aikaan vuoden 2015 visiossa kuvatun kehityskulun kanssa käynnistyy myös toinen jätehuoltoon merkittävästi vaikuttava, mutta hitaampi ja syvällisempi muutos- prosessi. Jätehuollon perustehtävän (ydintoiminnon) kehittyminen voidaan tiivistää seuraavasti: alkuaikoina keskeistä oli jätteiden pois kuljetus ja loppusijoittaminen. 2000-luvun alussa vastaavasti hyödyntäminen. Vuonna 2025 keskeisimmällä sijalla on materiaalin ja energian hallinta sekä jätteiden synnyn ehkäisy. JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 93 Vuonna 2025 suomalaiset jätehuoltoalan (palvelut, tuotteet ja teknologiat) yrityk- set ovat vahvasti mukana jätehuollon kansainvälisillä markkinoilla kaikilla man- tereilla. Vahvimmat tuotteet ovat vesi- ja energiahuollon sekä toisaalta terveys- ja ympäristöalan sovellutuksia. Palvelut ovat kansainvälisellä tasolla integroituneet tuotteisiin siten, että palveluihin sisältyy teknologia ja teknologioihin palvelu. Tähän prosessin liittyy muun muassa jätehuoltoalan yritysten integroitumista sekä peilikuvateollisuuden ja käänteistehtaiden synty. Jätehuoltoalan eri osa-aluei- den (jätteen vähentäminen, uudelleen käyttö, keräys, kuljetus, käsittely, kierrätys ja loppusijoitus) sekä toisaalta alihankintaketjujen ja rinnakkaisklustereiden raja- pinnat hämärtyvät kun yritykset liikkuvat arvoketjuissa eteen, taakse ja sivuille. Vuonna 2025 kauppaketjut muistuttavat jätehuoltoyhtiöitä ja jätehuoltoyhtiöt kauppaketjuja. Jätehuoltoteknologiaan eivät sijoita pelkästään jätehuoltoyritykset, vaan ennen kaikkea teollisuus ja kauppa. Jätehuoltoyhtiöiden vastuulla on vain jäte: ne teollisuuden ja kaupan sivutuotteet, joita ei voida hyödyntää mitenkään. Myös tämä kehityssuunta pitää sisällään logistiikkaa, kuljetusta ja teknologiaa, mutta merkittävimmät uudet mahdollisuudet liittyvät kuitenkin jätteen synnyn ehkäisyyn: suunnitteluun, neuvontaan, kasvatukseen, koulutukseen, konsultoin- tiin, kehittämiseen, kokonaisuuksien hallintaan ja valvontaan sekä tutkimukseen. Näiden uusien palvelukonseptien kautta syntyy suuri määrä uusia toimialoja, työ- paikkoja ja yrityksiä, jotka kansainvälistyvät nopeasti. Vuonna 2025 osaamisin- tensiivisillä energia- ja materiaalitehokkuuden palveluilla ja teknologioilla on suu- remmat markkinat kuin jätteen kuljetuksella, käsittelyllä ja loppusijoituksella. Uu- sioraaka-aineisiin ja uudelleen käytettävien tuotteiden huoltoon ja päivittämiseen liittyvä liiketoiminta on myös kasvanut globaalisti merkittäväksi kärkiklusteriksi. Tässä kokonaisuudessa muun muassa teollisuus, kauppa, brändin omistajat, julki- shallinto, yliopistot ja korkeakoulut sekä kuluttajajärjestöt yms. kansalaisliikkeet ovat vahvoja toimijoita jätehuoltoalalla. Tätä monen eri tasoisen toimijan muo- dostamaa monimutkaista kokonaisuutta voidaan kutsua teolliseksi ekologiaksi tai teollisen ekologian klusteriksi. JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 94 Vahvan palvelusektorin lisäksi omiksi aloikseen ovat vuonna 2025 eriytyneet myös jätteiden kuljetus, käsittely ja loppusijoitus. Palvelusektori on lisäksi eriytynyt pe- rinteisiin kunnossapito ja ympäristöpalveluihin sekä toisaalta luoviin ja osaamisin- tensiivisiin kehittämis- ja tutkimuspalveluihin, jotka ovat vahvasti integroituneet teollisuuden ja kaupan tuotesuunnitteluun ja logistiikkaan. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa vuonna 2025 kokonaisvaltaista suunnittelua, energia- ja materiaalitehokkaita toimintatapoja sekä uudelleen käytettäviä tuottei- ta ja biohajoavia materiaaleja. Pääpaino on kuitenkin kokonaisvaltaisessa (ekologi- sesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti) kestävässä suunnittelussa, minkä ansiosta teollisen ekologian klusteri on kyennyt kääntämään Suomen kokonais- energian ja -materiaalin absoluuttisen kulutuksen laskuun. Suomi on ensimmäisiä maita maailmassa, joka on tähän kyennyt ja tämä nostaa Suomen ympäristö- ja jätehuolto-osaamisen samanlaiseen maineeseen kuin Suomen tieto- ja viestintätek- nologian 1990-luvun lopussa. Tämän syvällisen muutosprosessin seurauksena Suomen kansantalous on vuonna 2025 pitkälle kehittynyt käänteistalous, jossa merkittävä osa teollisuuden, kaupan ja palveluiden materiaalisista tuotteista on suljettujen kiertojen piirissä. Kun teollisuuden sivutuotteista jätettä on vain se, mitä ei enää voi hyödyntää mitenkään, niin suurin osa sekä neitseellisistä että uusiomateriaaleista kiertää nykyisten jätehuoltopalveluiden ulkopuolella - ja samalla niitä käsittelee joku muu kuin nykyiset operaattorit. Teollisen ekologian klusterissa korostuvat eri toimialojen ja toimijoiden syner- gistiset kokonaisuudet, kuten tuottajavastuujärjestelmät. Kukaan kansantalouden toimijoista ei voi yksinään tuottaa tai toteuttaa teollisen ekologian kokonaisuut- ta, vaan tavoite edellyttää kaikkien toimijoiden ja kaikkien toimintojen välistä sy- nergiaa. Teollisen ekologian tavoitteena on yhteiskunnan energian ja materiaalin käytön hallinta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Teollisen ekologian haasteena ja edellytyksenä on kehittää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden ja jokaisen toiminnon materiaali- ja energiatehokkuutta. Teollisen ekologian klusterin kehittymisen kynnyskysymyksenä on eettisesti vas- tuullinen kuluttaja. Teollistuneissa ja jälkiteollistuneissa maissa tarvitaan asenne- JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 95 muutosta kohti teollista ekologiaa ja aineetonta kulutusta. Tämä tavoite edellyttää muun muassa sellaisia toimenpiteinä kuin kasvatusta, koulutusta, tiedottamista, neuvontaa sekä mahdollistamista, osallistamista ja motivoimista: jätteen synnyn ehkäisemisen tärkein edellytys on arvojen, kulutustottumusten ja elämäntapojen muutos. Jätehuolto- ja ympäristöalan vahvan kasvun ja kehittymisen seurauksena vuon- na 2050 toimii koko maailmantaloudesta 50 % energia- ja materiaalitehokkaana käänteistaloutena. Samalla käynnistyy kokonaisenergian- ja materiaalinkulutuksen absoluuttisen kulutuksen väheneminen globaalilla tasolla. Suomella on merkittävä suunnannäyttäjän ja edelläkävijän rooli ja brändi tässä murrosprosessissa. Teollisen ekologian ja käänteistalouden kehittäminen asettaa valtaisat haasteet teollisuuden ja kaupan prosesseille, materiaaleille sekä tieto- ja hallintajärjestelmil- le ja niiden edellyttämälle teknologialle. Tällä hetkellä käytössä olevalla teknologi- alla ei kyetä kovinkaan tarkasti seuraamaan sen paremmin tuotteita kuin materiaa- li- tai energiavirtojakaan. Ongelma vielä korostuu kun tuotekehitys on siirtymässä nanotasolle ja uusiin biomateriaaleihin. Teknologian kehitys on niin nopeaa, että tutkimus ei ehdi muutoksen vauhtiin. Esimerkiksi sveitsiläisen EMPA:n (Eidge- nössische Materialprüfungs- und Forschungsanstalt) tietokannoissa on tuhansien teollisuusprosessien kuvaus - mutta heikoimmin tunnetaan tieto- ja viestintätek- nologian (ICT) nopeasti kehittyneet ja alati muuttuvat prosessit. Vaikka ICT-alan prosesseja ja materiaaleja koskeva tieto saataisiinkin kattavasti päivitettyä, on tek- nologian edistyksellisin kärki samaan aikaan kuitenkin jo siirtymässä nano- ja bio- teknologiaan - jolloin tutkimus ja mallintaminen ovat entistä enemmän jäljessä. Vuonna 2025 teollisuudella, kaupalla ja muilla kansantalouden toimijoilla on yh- teinen ympäristöjärjestelmä, jossa jokaisella toimijalla on oma rooli ja jota kukin toimija omalta osaltaan toteuttaa. Järjestelmässä mukana olevat toimijat muodos- tavat Suomen käänteistalouden ytimen ja toimivat pitkälti suljettuna kiertona. Kokonaisuuden informaatiovirtoja jalostaa ja ylläpitää kansallisesti ja kansainväli- sesti hyvin verkostoitunut MATIVA. MATIVA myös kerää yhteen Suomen kan- sallisen innovaatiojärjestelmän toimijat ja kasainvälisesti merkittävimmät materi- aaliosaamisen toimijat. JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 96 Edellä esitetyn perusteella Suomen jätehuollon visio vuoteen 2025 voidaan muo- toilla seuraavasti: Vuonna 2025 toimii 50% Suomen kansantaloudesta suljettuna kiertona siten, että jätehuolto- ja ympäristöalan yritykset sekä muu teollisuus ja kauppa yms. kansanta- louden yksityiset ja julkiset toimijat muodostavat ekologisesti, taloudellisesti, sosiaali- sesti ja kulttuurisesti kestävän, tehokkaan ja logistisen kokonaisuuden. 4.5. Yhteenveto Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksen tavoitteena oli arvioida globaalien, eurooppalaisten ja suomalaisten megatrendien vaikutusta jätehuoltoon. Selvitystyöhön liittyneessä kyselyssä jätehuoltoalan asiantuntijoita pyydettiin arvi- oimaan mitkä megatrendit ovat kaikkein merkittävimpiä jätehuollon tulevaisuu- den kannalta. Tällöin esille nousivat muun muassa seuraavat globaalit, eurooppa- laiset ja suomalaiset megatrendit yms. muutos- ja murrosprosessit: • kehitysmaiden (erityisesti Aasian) teollistuminen ja väestönkasvu. • luonnonvarojen kulutuksen kasvu • niukentumisen megatrendi (energian ja materiaalien käytön tehostuminen sekä materiaalien rajallisuuden aiheuttama hinnannousu) • kaupungistuminen • väestörakenteen muutos (maaseudun tyhjeneminen ja kaupungistuminen) • itsekkyyden lisääntyminen ja säännöistä piittaamattomuuden kasvu yh- teiskunnassa • EU:n laajeneminen • kansainvälisen viranomaisyhteistyön kasvu • kansainvälisen kilpailun kiristyminen Euroopan maiden välillä sekä EU:n ja maailman muiden talousalueiden välillä. JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 97 Luvussa kolme arvioitiin näiden megatrendien vaikutusta jätehuoltoon. Vaikutus- ten perusteella määriteltiin kuusi jätealalla vaikuttavaa megatrendiä: 1. jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kansain- välinen kasvu 2. lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvu 3. materiaali- ja tuoteryhmäkohtaisen jätteen hyödyntämisen yleistyminen 4. suljettujen kiertojen kehittyminen 5. jätehuollon nykyisten (monopoli)rakenteiden muuttuminen 6. peilikuvateollisuus ja integraatiokehitys Näiden trendien vaikutuksesta jätealan tulevaisuus muodostuu kahdesta eri polus- ta, jotka jakavat Euroopan nykyisen jätealan kahteen osa-alueeseen: 1. kansainvälistyvään ja keskittyvään jäte- ja ympäristöalan teollisuuteen ja 2. kansainväliseen, monen toimijan yhdessä muodostamaan ja ylläpitämään käänteistalouteen, jossa tuotteita ja teknologioita merkittävämpiä ovat suunnittelun, kasvatuksen, neuvonnan, koulutuksen, konsultoinnin, ke- hittämisen, tutkimisen, kokonaisuuksien hallinnan ja valvonnan kaltaiset palvelukonseptit. Nämä osa-alueet - tai polut - on lopuksi tiivistetty raportin neljännessä luvussa kahden vision muotoon: 1. Vuoteen 2015 mennessä suomalaiset jätealan yritykset ovat integroituneet olennaiseksi osaksi Euroopan jätehuoltoklusteria, joka on vahva toimija jätteen kuljetuksen, käsittelyn ja turvallisen loppusijoituksen globaalissa logistiikassa ja teknologiassa. 2. Vuonna 2025 toimii 50% Suomen kansantaloudesta suljettuna kiertona siten, että jätehuolto- ja ympäristöalan yritykset sekä muu teollisuus ja kauppa yms. kansantalouden yksityiset ja julkiset toimijat muodostavat ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän, tehok- kaan ja logistisen kokonaisuuden JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 98 Nämä visiot eivät ole toisiaan pois sulkevia eivätkä ristiriitaisia - päinvastoin visiot täydentävät toisiaan ja muodostavat ajallisen jatkumon (kuva 4.4.). Raaka-aine- ja toimialakohtaisen kierrätyksen yleistyessä kehittyy suljettuja kier- toja, joiden yleistyessä maailmantalous lähestyy teollisen ekologian päämääriä; yh- teiskunnan energian ja materiaalin käytön ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää hallintaa (minimointia). Teollisen ekologian haasteena ja edellytyksenä on kehittää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden ja jokaisen toimin- non materiaali- ja energiatehokkuutta. Tämä edellyttää laajojen kokonaisuuksien tiedollista ja toiminnallista hallintaa. Teollinen ekologia edellyttää myös kulutta- jilta eettisyyttä ja asenteiden muutosta. 2015 2025 Kuva 4.4. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksen tulevaisuus- kuvat ja visiot muodostavat jatkumon, jätehuollon murrosprosessin, jossa lyhyellä aikajänteellä (10 vuotta) korostuvat (perinteiset) jätteiden kuljettamiseen, loppusijoituksen ja kierrätykseen liittyvät teknologiat, tuotteet ja palvelut (sininen käyrä). Pitkällä aikavälillä (20 vuotta) korostuvat jätteen välttämiseen, kokonaisuuksien hallintaan sekä ai- neettomuuden edistämiseen liittyvät uudet palvelut ja tuotteet (vihreä JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 99 käyrä). Selvityksessä ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, miten perinteiset jätehuoltopalvelut kehittyvät 2015 jälkeen (siniset katkoviivat). Uusien tuotteiden ohella myös jätteen määrä ja samalla jätehuollon perinteisten palveluiden määrä voivat nekin jatkaa kasvuaan 2015 jälkeen (ks. esim. luku 2.5.1). 2 Teollisen ekologian kehittämisen ensi askeleena voisi olla Materiaaliosaamisen ke- hittämiskeskuksen MATIVA:n perustaminen. MATIVA:n roolina olisi suomalai- sen materiaaliosaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen. MATIVA toimisi myös Suomen teollisen ekologian klusterin kehittäjänä. Perustyökaluna voisi toimia esi- merkiksi MATIVA:n sidosryhmäverkostolle luotu yhteinen ympäristöjärjestelmä, joka samalla tuottaisi arvokkaan tietokannan suomalaisten tutkijoiden käyttöön. Varmuuden vuoksi on tässä yhteydessä korostettava, että MATIVA:n tehtävänä ei siis olisi johtaa, omistaa ja hallita - vaan pikemminkin kerätä yhteen osaamista yms. resursseja sekä mahdollistaa poikkisektoraalista yhteistoimintaa ja luoda sy- nergiaetuja. Taulukkoon 4.2. on lopuksi ristiintaulukoitu jätealan ydintoiminnot, tuotteiden elinkaari sekä niihin liittyvät liiketoimintamahdollisuudet. Taulukossa sinisellä merkityt tuotteet ja prosessit liittyvät jätehuollon visioon vuodelle 2015 - vastaa- vasti vihreällä merkityt kohdat liittyvät vuoteen 2025 ulottuvaan visioon. Taulu- kosta on helposti nähtävissä jätehuollon painopisteen siirtyminen loppusijoituk- sesta jätteen vähentämiseen - ja kierrätyksestä energia- ja materiaalivirtojen koko- naisvaltaiseen hallintaan. JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 100 Taulukko 4.2. Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous jätteen synnyn ehkäisy, ennalta ehkäisy - materiaali- ja energiatehok- kuus - paikka- ja tun- nistetietopalve- lut, logistiikka, yhteiset ympä- ristöjärjestelmät - nano- bio- sekä tieto- ja viestin- täteknologian uudet sovel- lutukset (jäte- huollon keinoi- na ja jätteenä) - biomateriaalit - tutkimus - sovellukset terveyden, ympäristön ja turvallisuuden rajapinnassa - hullun lehmän taudin kaltais- ten terveysris- kien ehkäisemi- nen, riskijätteen käsittely. - kokonaisuuksien suunnittelu, kon- sultointi, koulutus, tutkimus - materiaali- ja ener- giatehokkuus - rinnakkaisklusterien hyödyntäminen: käänteistehtaat ja teollinen ekologia sekä peilikuvateolli- suus ja integroitumi- nen - paikka- ja tunniste- tietopalvelut, logis- tiikka, yhteiset ym- päristöjärjestelmät - nano- bio- sekä tieto- ja viestintä- teknologian uudet sovellutukset (tuot- teissa, prosesseissa ja jätteenä) - biologisesti hajoavat materiaalit - jätehuollon vieminen uusiin maihin sisar- yhtiöiden ja sivutoi- mipisteiden kautta: jätehuoltomotiivin kasvattaminen - sovellukset tervey- den, ympäristön ja turvallisuuden raja- pinnassa - speksaaminen, suunnittelu, tutkimus ja kilpailuttami- nen: teollisen ekologian keskipisteenä toimiminen - yhteistyö kulut- tajajärjestöjen kanssa - kaupan kan- sainväliset jätehuoltobrän- dit, jätehuollon vieminen uusiin maihin kauppaketjujen mukana: jäte- huoltomotiivin kasvattaminen - paikka- ja tun- nistetietopal- velut, yhteiset ympäristöjärjes- telmät - nano- bio- sekä tieto- ja viestin- täteknologian uudet sovel- lutukset (jäte- huollon keinoi- na ja jätteenä) - tuottajavastuu- järjestelmät, logistiikka ja asiakashallinta- järjestelmät. - valistus, kas- vatus: asen- teet, eettisyys ja kulutustot- tumukset - paikka- ja tunnistetieto- palvelut - nano- bio- sekä tieto- ja viestintä- teknologian uudet so- vellutukset (jätehuollon keinoina ja jätteenä) - biologisesti hajoavat materiaalit - tutkimus JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 101 Uudelleen käyttö - suunnittelu - suunnittelu ja tutki- mus - panttijärjestel- mät ja -teknii- kat - suunnittelu ja tutkimus - asenteet, eettisyys, etnisyys, profiloidut ja päivitettävissä olevat tuot- teet: valistus ja kasvatus Kierrätys materiaa- lina - erilaisten jäteja- keiden puristi- met - Siirtokuormaus - tutkimus, suunnittelu, innovaatiot ja patentit; liiketa- lousosaaminen - metallit, paperi, puu, muovi, biomateri- aalit, elektroniikka, nanopartikkelit, rakennusjäte, ongel- majätteet, vanhojen kaatopaikkojen hyö- dyntäminen materi- aalina, vesihuolto. - jäteveden käsittely- laitteistot - erilaisten jätejakei- den puristimet ja imutyhjennettävät keräysastiat - pieniä jäte-eriä pun- nitsevat jäteautot ja siirtokuormaus - tutkimus, suunnit- telu, innovaatiot ja patentit; liiketalous- osaaminen - erilaisten jäteja- keiden puristi- met - pieniä jäte-eriä punnitsevat jäteautot - siirtokuormaus - imutyhjennettä- vät keräysastiat - tutkimus, suunnittelu, innovaatiot ja patentit; liiketa- lousosaaminen - palveluiden jätehuolto,; viihteellistymi- seen ja ikäänty- miseen liittyvät jätehuoltopalve- lut - biojäte, me- tallit, lasi, paperi - erilaisten jätejakeiden puristimet - pieniä jäte- eriä punnitse- vat jäteautot - imutyh- jennettävät keräysastiat Kierrätys energiana - muovipolttimet - kaatopaikkojen biokaasut - sekajäte, jonka materiaaliarvo on jo hävinnyt kierrätysketjus- sa; jota ei voi enää käyttää muuhun kuin polttoon - kaatopaikkojen biokaasut - Ongelmajätteet - sekajäte, jonka ma- teriaaliarvo on jo hävinnyt kierrätys- ketjussa; jota ei voi enää käyttää muu- hun kuin polttoon - kaatopaikkojen biokaasut - sekajäte, jonka materiaaliarvo on jo hävinnyt kierrätysketjus- sa; jota ei voi enää käyttää muuhun kuin polttoon - muovipoltti- met JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 102 Loppusi- joitus - jätteen hygieni- sointilaitteet - polttotekniikka ja sen kehittä- mispalvelut - lietteet ja tuh- kat - Vanhojen kaa- topaikkojen kunnostus - jätteen hygienisointi- laitteet - polttotekniikka ja sen kehittämispalve- lut - lietteet ja tuhkat, saastuneet maa- alueet, vanhojen kaatopaikkojen siirtäminen ja kun- nostaminen - jätteen hygieni- sointilaitteet - jätteen hygie- nisointilait- teet Kuljetus ulkomaille kv-toi- minta - Vesi, ruoka, energia, ja puu - väestöltään kasvavien teol- listuvien ja kau- pungistuvien kehitysmaiden jätehuolto sekä muu ympäris- töteknologia, vesihuolto, hygienia yms. - Sovellutukset turvallisuuteen, terveyteen ja ympäristöön - tutkimus - Kierrätysmateriaalien kuljetus Aasian kas- vaville markkinoille - Eurooppalaisten Jätehuoltoyritysten rantautuminen Aa- siaan, EU:n uusiin jäsenmaihin ja kau- pungistuviin kehitys- maihin - jätehuoltotekniikan, komponenttien, tuotteiden ja laitos- ten vienti ulkomaille - tutkimus, liiketoi- mintaosaaminen - Kauppaketju- jen ja muiden kansainvälisten arvoketjujen jätehuolto- ja laatujärjestel- mät - tutkimus, liike- toimintaosaa- minen JäTEHUOLLON VisiOT VUOsiLLE 2015 Ja 2025 103 lähteet Aaltonen, M. & Wilenius, M. 2002. Osaamisen ennakointi. Syvemmälle osaami- seen, pidemmälle tulevaisuuteen. Kauppakamarisarja, Johtamistaito. Edita. Helsinki. Ahlstrom. 2003. Vuosikertomus 2002 Ahlstrom. 2001. Ahlstrom Voyage. Teollista tuotantoa vuodesta 1851 -esite ja Noormarkun ruukin museon näyttely. Ahokas, Ira. & Kaivo-oja, Jari (2003) Benchmarking European Information Society Developments. Foresight Vol 5 No1. The Journal of Future Studies, Strate- gic Thinking and Policy. Ahokas, Ira (2003): Tulevaisuus ja turvallisuus - Poliisin toimintaympäristö muu- toksessa. Esiselvitys. Allen, David, Ehrenfeld, John & Lifset, Reid (Editor in Chief) (2001), Journal of Industrial Ecology (First Issue Winter 1997). (http://mitpress.mit.edu/ journals/JIEC). Brown L. R. 1999. Maailman tila 1999. Worldwatch Institute: Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus. Castells, M. 1998. The information age, economy, society and culture, Vol 3. End of millenium. Blackwell UK. Cronberg, T. 2004. Searching for creative space in the information society. Työpaja- alustus. Hanseatic Days in Turku. City Forum: Vitality Through Co-ope- ration 17.-20.6.2004. EEA (2004) European Topic Centre on Waste and Material Flows, Wastebase-tieto- kanta. http://waste.eionet.eu.int/wastebase (30.9.2004). Euroopan komissio (2002). Biotieteet ja biotekniikka - Strategia Euroopalle. Ko- mission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaa- likomitealle ja alueiden komitealle. KOM(2002) 27. Euroopan komissio (2004): Tavoitteena eurooppalainen nanoteknologiastrategia. Komission tiedonanto. Bryssel 12.5. 2004. KOM(2004) 338. Eurostat (2002) Material use in the European Union 1980-2000: Indicators and analysis. European Commission, Office for Official Publications of the LäHTEET 104 LäHTEET European Communities, Luxembourg. Florida, R. 2002. The rise of the creative class − and how it’s transforming work, leisure, community and everyday life. New York: Basic Books. Florida, R. & Tingali, I. 2004. Europe in the Creative Age. February 2004. http:// www.creativeclass.org/acrobat/Europe_in_the_Creative_Age_2004.pdf Hanhike, T. (toim.) 2004. e-työ Suomessa 2003. ETR:n selvitys ja toimenpidesuo- situkset e-työn kehittämismahdollisuuksista. Työministeriö 2004 Haum, Rüdiger & Petschow, Ulrich & Steinfeldt, Michael & von Gleich, Arnim (2004): Nanotechnology and Regulation within the Framework of the Pre- cautionary Principle. Schriftenreihe des IÖW 173/04 (Institut für ökolo- gische Wirtschafttsforschung). Berlin, Mai 2004, ISBN 3-932092-74-0. The study was commissioned by the Scientific and Technological Options Assessment (STOA) unit of the European Parliament. Hautamäki, A. (toim.) 1996. Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa, Tie- toyhteiskunnan sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Sitra 1996. Hautamäki, A. 2003. Uudistu tai tuhoudu! Suomi pärjää uudistumalla. Teoksessa Tuovi Allén (toim.) Askelmerkit tulevaisuuteen, Suomi 2015 -ohjelman loppuraportti. Sitran raportteja 34. Hautamäki, Antti (2004): Virtual communities and modern citizenship. Työpaja- alustus. Hanseatic Days in Turku. City Forum: Vitality Through Co-ope- ration 17.-20.6.2004. Hautamäki, A. & Lemola, T. (2004): Suomi uuteen nousuun, innovaatiot ja osaa- minen huipputasolle. Sitran raportteja 39. Helsinki. Hietala, J. & Maula, M.V.J & Autere, J. & Lassenius, C & Kari, N. & Autio, E. (2002). Finnish Software Product Business: Results from the National Software Industry Survey 2002. Centre of Expertise for Software Product Business and Helsinki University of Technology. Hietanen, Olli (2001): Tulevaisuuden kuluttaja viestintäyhteiskunnassa. Turun TV-tehtaan järjestämä kansainvälinen Digital Future -konferenssi Kon- gressikeskus Caribia 1.10. 2001. Artikkeli julkaistu osoitteessa www. tukkk.fi/tutu/etieto Hietanen, Olli (2002): Globaalin tietoyhteiskunnan haasteet. Esitelmä Globaalin tietoyhteiskunnan haasteet -maailman tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) valmisteluseminaarissa tiedeyhteisölle. Tampere-talo, 9.12.2002. 105 LäHTEET Julkaistu internetissä http://formin.finland.fi/wsis/ ja www.tukkk.fi/tutu/ etieto Hietanen, Olli (2005): Wanhasta taloudesta uuteen - ja uudesta digitaaliseen talo- uteen - Suomalaisen tietoyhteiskunnan kestävän kilpailukyvyn potentiaalit. Teoksessa Tietoyhteiskunta: Myytit ja todellisuus. (toim.) Antti Kasvio ja Hanna Liikala. Tampere University Press. Hietanen, Olli & Heinonen, Sirkka & Kahilainen, Juha & Kiiskilä Kati & Tapio, Petri & Wilenius, Markku (2002) Tulevaisuusajattelun haasteita: tietoyh- teiskunta ja kestävä kehitys. Teoksessa Kamppinen, Matti & Kuusi, Osmo & ja Söderlund, Sari (toim.) (2002). Tulevaisuuden tutkimus, perusteet ja sovelluksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki. (p. 407- 459) Hietanen, O., Heinonen, S., Kiiskilä, K., Lyytimäki, J. & Rosenström, U. (2004a). Kestävän tietoyhteiskunnan indikaattorit. Turun kauppakorkea- koulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisu 1/2004. Turku. http://www.tukkk.fi/tutu/etieto/ Hietanen, O., Heinonen, S., Kiiskilä, K., Lyytimäki, J. & Rosenström, U. (2004b). Ekotietoyhteiskunta: kriteerit ja toimintamahdollisuudet. Tu- run kauppakorkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisu 2/2004. http://www.tukkk.fi/tutu/etieto/ Hietanen, Olli & Lauttamäki Ville (2004): Tulevaisuus ja turvallisuus: poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU). Raportti POLTU-hankkeen turvallisuusseminaarista 15.4. 2004. Länsi-Suomen lääninhallituksen jul- kaisusarja nro. 18/2004. ISSN:1455-5336. Hietanen, Olli & Nurmi, Timo (2005): Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisen klusterin visioprosessi. Julkaisematon käsikirjoitus. Turun kauppakorkea- koulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hietanen, Olli & Rubin, Anita (2004): Oppimisympäristöjen tulevaisuudet tutki- muksen ja yhteiskunnan haasteiden näkökulmasta. Loppuraportti opetus- ministeriön oppimisympäristöjen tutkimuksen työryhmän tulevaisuus- työpajasta 29.−30.10.2003, Turku, Park Hotelli. Tutu-julkaisuja 4/2004. Turun kauppakorkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Himanen, Pekka (toim.) 2004: Globaali tietoyhteiskunta, kehityssuuntia Piilaaksos- ta Singaporeen. Teknologiakatsaus 155/2004. TEKES. Paino-Center Oy, Sipoo. 106 Hoffrén, J. 2002. The conversion of material and energy flows into welfare in Fin- land: 1960−2000. Futura 2/2002. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. Helsinki. Vammalan kirjapaino Oy. IEA (2003) Energy Statistics of OECD Countries 1960-2001. OECD/IEA, Paris. Kaivo-oja, J., Ahokas, I., Malaska, P. & Luukkanen, J. (2002) The information so- ciety and changes in the labour market: A comparison of work profile changes in the EU, the USA and Japan. Teoksessa B. Stanford-Smith, E. Chiozza & M. Edin (toim.) Challenges and achievements in E-business and E- Work. Amsterdam: IOS Press, pp. 504−511 Kaivo-oja, J. & Haukioja, T. 2002. Kestävä kehitys ja tietoyhteiskunta: kriittiset ulottuvuudet. Teoksessa M. Kamppinen, O. Kuusi & S. Söderlund (toim.) Tulevaisuudentutkimus, perusteet ja sovellukset. SKS 2002. Helsinki. Kaivo-oja Jari, Jokinen Pekka ja Malaska Pentti (1997) Kestävän kehityksen tie- toyhteiskunta: teoreettisia ja käsitteellisiä näkökulmia. Futu-publications 5/97. Turun kauppakorkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Laitinen, Pentti (2004) Taistelu jätteen omistuksesta. Helsingin Sanomat 4.7.2004, E1. Kamppinen, Matti & Kuusi, Osmo & ja Söderlund, Sari (toim.) (2002). Tulevai- suuden tutkimus, perusteet ja sovelluksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki. Maailmanpankki. (2004) Global Development Finance Report, 2004. Malaska P. & Salminen L.-M. 1994. Työ ja murros. Opetusministeriön suunnitte- lusihteeristön keskustelumuistioita 22. Opetusministeriö ja Turun kaup- pakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Helsinki. Malaska P., Vehmas J., Kaivo-oja J., Luukkanen J., Hietanen O., Aarras N. & Peltonen K. (2003): Thematic analysis final report on information age sus- tainability. Terra 2000, Deliverable final report: D14.1 Work Package 14 (Theme 3): Information Age Sustainability, April 2003. http://www. tukkk.fi/tutu/terra2000/ Mannermaa Mika (toim.) (2000) Tulevaisuuden haltuunotto, PK-yrityksen enna- koinnin käsikirja 77/2000. ESR, työministeriö ja Tulevaisuudentutkimus Mannermaa Oy. Oy Edita Ab, Helsinki. Nukari, Jussi & Forsell, Marko (1999). Suomen ohjelmistoteollisuuden kasvun stra- tegia ja haasteet. Haasteina pk -yritysten kansainvälistyminen ja koulutetun LäHTEET 107 henkilöstön saatavuus. Teknologiakatsaus 67/99: Helsinki Oulun yliopisto, Thule-instituutti (2004) Eco-efficient Finland: Natural resource use in the Finnish economy and possibilities of reducing it. http://thule.oulu. fi/ecoef/ (25.10.2004) Piironen, P. 2003. Innovatiivinen ja uudistuva Suomi. Teoksessa Tuovi Allén (toim.) Askelmerkit tulevaisuuteen, Suomi 2015 -ohjelman loppuraportti. Sitran raportteja 34. Porter, Michael (1991) Kansakuntien kilpailuetu. Otava, Keuruu. Rissa, Kari (2001) Ekotehokkuus. Enemmän vähemmästä Edita, Helsinki Silvennoinen, Arto & Vaara, Miska & Apilo, Sari (2002): Suomen ympäristöklus- terin nykyrakenne ja sen toimivuuden parantaminen erityisesti liiketoimin- taosan näkökulmasta. Kauppa ja teollisuusministeriön Tutkimuksia ja raportteja 1/2002. Edita, Helsinki. Steinfeldt, Michael (editor) 2003: Nanotechnology and Sustainability - Prospective Assessment of a Future Key Technology. With contributions from Ulrich Petschow, Arnim von Gleich and Silvia Diabaté. In co-operation with a research project by the German Federal Ministry for Education and Research, Bonn (fkz: 16/1504). IOEW Series 167/03. Berlin, September 2003. ISBN 3-932092-68-6. Ståhle, P. & Sotarauta, M. 2003. Alueellisen Innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa, Loppuraportti. Tulevaisuusvaliokunta, Teknolo- gian arviointeja 15. Eduskunnan kanslian julkaisu 3/2003. Suomen Akatemia (2004): Aloite molekyylilääketieteen tutkimuskeskuksen perus- tamiseksi Suomeen yhteistyössä European Molecular Bilogy Laboratoryn (EMBL) kanssa. Tamminen, Tapio ja Kuusi, Osmo (2004): Bioyhteiskunnan haaste. Futura 4/2004 (Pääkirjoitus). Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Helsinki TEKES (2003): Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen. SPIN Teknolo- giaohjelmaraportti 15/2003. Loppuraportti. Tekes, Helsinki. TEKES (2004): Teknologiaohjelman vuosikirja 2004. Streams - yhdyskuntien jäte- virroista liiketoimintaa. TEKES 2004 Tilastokeskus. 1999. Tiedolla tietoyhteiskuntaan II. Helsinki: Tilastokeskus. Tilastokeskus. 2003. Luonnonvarat ja ympäristö. Ympäristö ja luonnonvarat 2003/3. Helsinki: Ympäristöministeriö, Tilastokeskus, SYKE. LäHTEET 108 Turku Science Park (2004): Bio Turun strategiaprosessi. Loppuraportti 13.2. 2004. Työelämänjaosto. 2004. Tietoyhteiskuntaneuvoston Työelämänjaoston toiminta- suunnitelma. Luonnos 10.5. 2004. www.tietoyhteiskunta.fi Työministeriö. 1998. Työvoima 2017, Paranevaan työllisyyteen ja hyvinvointiin uuden vuosisadan alkaessa. Väliraportti. Työpoliittinen tutkimus 184. Työministeriö, Helsinki. Työministeriö. 2000. From information society to knowledge-based society. Emplo- yment by innovation. Minstry of Labor, Edita Oy. Helsinki. Työministeriö. 2003. Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi, Työvoima 2020. Loppu- raportti. Työpoliittinen tutkimus 245. Työministeriö, Helsinki 2003. UNDP. 2003. Human Development Report 2003. Millennium Development Goals: A compact among nations to end human poverty Development Programme. United Nations Development Programme (UNDP). New York, Oxford. Oxford University Press. Saatavilla Internetistä: http://www.undp.org/ hdr2003/. United Nations (2004) United Nations Statistics Division, on-line databases. http:// unstats.un.org/unsd/default.htm (1.11.2004) Uusikylä, Kari. 2003. Oppiminen ja lahjakkuus. Teoksessa Tuovi Allén (toim.) 2003: Askelmerkit tulevaisuuteen, Suomi 2015 -ohjelman loppuraportti. Sitran raportteja 34. Helsinki. Van Wunnik, Christine & Rodriguez, Carlos & Delgado, Luis & Burgelman, Jean Claude & Desruelle, Paul (2004): The future impact of ICT on envi- ronmental sustainability. (Institute for Prospective Technological Studies, European Comission, DG-JRC) Electronics Goes Green 2004+. Fraun- hofer IZM, Berlin, Germany. Vehmas, J., Malaska, P., Luukkanen, J., Kaivo-oja, J., Hietanen, O., Vinnari, M. & Ilvonen, J. 2003. Europe in the global battle of sustainability: Rebound strikes back? Advanced sustainability analysis. Turku School of Economics and Business Administration. Series Discussion and Working Papers 7:2003. Turku. (110 p.) Widmer, Rolf; Hilty, Lorenz & Ruddy, Thomas (2004) E-Waste Recycling Projects in Industrializing Countries. Esitelmä Electronics Goes Green 2004+ kon- ferenssissa. Berlin, September 2004 LäHTEET 109 Wilenius, Markku (2003): Yhteiskunnallisen ennakoinnin rooli tulevaisuuden haas- teiden tunnistamisessa. Sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnan uusiutumiskyky ja taloudellinen menestys: kohti oppivaa yhteiskuntaa tutkimushankkeen osa- hankeraportti. Julkaisematon käsikirjoitus, Sitra 2003. Wilenius, Markku (2004): Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Sitra ja Edita, Helsinki 2004. Ympäristöministeriö. 2000. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomessa, Suomen ympäristö 428, Helsinki 2000. LäHTEET 110 LiiTTEET 111 LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET liite 1. internet-KYselYn tuloKset 18.-25.10.2004 lähetettyyn ja Internetissä toteutettuun Delfoi-kyselyn88 ensim- mäiseen vaiheeseen vastasi yhteensä 34 jätealan tai jätealaa lähellä olevien alojen asiantuntijaa. Asiantuntijat koostuvat monipuolisesti julkishallinnon, yritysten ja erilaisten järjestöjen edustajista. Kyselyn tavoitteena oli luoda pohjamateriaali 15.11.2004 järjestettävälle seminaarityöskentelylle, johon osallistui samojen taho- jen edustajia kuin kyselyynkin. Tämän luvun sisältö noudattelee tehdyn kyselyn runkoa. Osa kysymyksistä oli struk- turoituja, osa avoimia. Kaikissa kysymyksissä pyydettiin vastauksille myös perusteluja. Seuraavassa esitellään ensin kysymys ja sitten se, miten siihen vastattiin. Pääsääntöi- sesti tuodaan esille kolme kunkin kysymyksen kohdalla eniten mainintoja saanutta trendiä tai teemaa. Näiden teemojen osalta luodaan katsaus myös siihen, millä ta- voin vastauksia perusteltiin. Strukturoitujen kysymysten osalta tulokset esitellään kokoavan tekstikappaleen lisäksi vastausjakaumina. Aivan kaikkia jakaumia ei tässä kuitenkaan käydä läpi, sillä eräissä kohdissa suosituimmat vastaukset olivat niin selviä, ettei muiden, lähinnä hajamainintoja saaneiden vastausten, esittäminen tuo juurikaan lisäinformaatiota. 1. Yleiset trendit Ensimmäinen kysymys koski kehityksen suuria linjoja, globaaleja megatrendejä. Vastaa- jille annettiin lista kirjallisuusselvitykseen perustuvista megatrendeistä, joista heitä pyy- dettiin valitsemaan jätehuoltoon liittyvän liiketoiminnan kannalta kolme tärkeintä. Globaaleista megatrendeistä nousivat tärkeimpinä esille luonnonvarojen kulutuk- sen kasvu ja kaupungistuminen. Kolmannen tilan jakoi kaksi teemaa: kehitysmai- den, erityisesti Aasian teollistuminen sekä väestönkasvu. Luonnonvarojen kulutuksen nähtiin kasvavan erityisesti Kaakkois-Aasiassa, joka neitseellisen raaka-aineiden saannin vaikeutuessa tulee entistä enemmän nojaa- 112 LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET maan myös uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen. Kysynnän kasvusta nouseva raa- ka-aineiden hinta kannustaa jätteentuottajia erittelemään rahanarvoiset tuotannon sivutuotteet entistä tarkemmin. Toisaalta Aasian teollistumiskehitys saattaa myös tuottaa paljon sellaisia jätejakeita, joita voidaan käyttää edelleen jossakin muualla, jonkin toisen tuotantoprosessin raaka-aineena. Globaalilla tasolla väestönkasvu ja kaupungistuminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Jos maaseutu ei pysty tarjoamaan kasvavalle väestölle riittävää toimeentuloa, on ihmisten muutettava kaupunkeihin. Juuri kaupungistumiskehitys on itse asiassa luonut tarpeen nykyaikaisen jätehuollon järjestämiselle. Kaupungistumiskehityk- sen seurauksena jätehuollon tarve kasvaa ja suurissa kaupunkiyksiköissä jätteiden keräily ja lajittelu voidaan toteuttaa tehokkaasti. 113 LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 66 1. Megatrendit ovat muutoksen suuria linjoja, jotka voidaan havaita myös globaalilla tasolla. Mitkä seuraavista globaaleista megatrendeistä ovat tärkeimpiä jätehuoltoon liittyvän liiketoiminnan kan- nalta? Valitse enintään kolme. N % Luonnonvarojen kulutuksen kasvu 20 71 % Ympäristöongelmien kriisiy- tyminen 10 36 % vesipula 2 7 % ruokapula 1 4 % väestönkasvu 12 43 % Kaupungistuminen 13 46 % Kansallisten rajojen liuden- tuminen: kansallisvaltiot integroituvat verkostovalti- oiksi 1 4 % Kehitysmaiden ja erityisesti Aasian teollistuminen (Kiina- ilmiö) 12 43 % IT-alan/uuden talouden mur- rokset (IT-kuplat, lama yms.) 0 0 % matkailun kasvu 1 4 % liikenteen kasvu 0 0 % Teollisuusyhteiskuntien pal- veluvaltaistuminen 1 4 % informaatio- ja verkostoyh- teiskunnan kehittyminen 1 4 % kulttuuriin liittyvän liiketoi- minnan kasvu ja luovien ammattien kasvu 0 0 % opetuksen ja asiantunte- muksen merkityksen ja mää- rän kasvu 1 4 % Vastuullisen yritystoiminnan ja eettisen liiketoiminnan nousu 3 11 % sosiaalisen oikeudenmukai- suuden edistymisen hidas- tuminen 0 0 % terrorismi 3 11 % jokin muu, mikä? 1 4 % Toisessa kysymyksessä tarkastelun kohteena oli eurooppalaisten trendien luettelo. Tärkeimpinä pi- dettiin EU:n laajenemista ja uusia jäsenmaita, kansainvälisen viranomaisyhteistyön kasvua sekä Toisessa kysymyksessä tarkastelun kohteena oli eurooppalaisten trendien luettelo. Tärkeimpinä pidettiin EU:n laajenemista ja uusia jäsenmaita, kansainvälisen vi- ranomaisyhteistyön kasvua sekä kansainvälisen kilpailun kiristymistä niin Euroo- pan maiden välillä kuin EU:n ja maailman muiden talousalueiden välillä. 114 EU-alueen laajenemisen myötä EU-lainsäädäntöä sovelletaan uusilla alueilla. EU:n vaatimat toimintatavat saattavat synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia uu- sissa EU-maissa. Toisaalta EU:n roolia myös kritisoitiin verrattain paljon. Vastaa- jat kokivat, että EU:ssa kaikki mahdollinen on oltava ohjekirjoihin kirjoitettuina ja että tämä ohjeistus on erityisen tarkkaa juuri jätehuoltoalalla - ja usein jopa ris- tiriidassa muiden EU:n säädösten kanssa. EU:n edustaman jäykän byrokraattisen järjestelmän uskottiin vaikuttavan jätealan innovaatiotoimintaan heikentävästi. 67 kansainvälisen kilpailun kiristymistä niin Euroopan maiden välillä kuin EU:n ja maailman muiden talousalueiden välillä. EU-alueen laajenemisen myötä EU-lainsäädäntöä s velleta n uusilla alue lla. EU:n vaatimat toi- mintatavat saattavat synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusissa EU-maissa. Toisaalta EU:n roolia myös kritisoitiin verrattain paljon. Vastaajat kokivat, että EU:ssa kaikki mahdollinen on oltava ohjekirjoihin kirjoitettuina ja että tämä ohjeistus on erityisen tarkkaa juuri jätehuoltoalalla – ja usein jopa ristiriidassa muiden EU:n säädösten kanssa. EU:n edustaman jäykän byrokraattisen j rjestelmän uskottiin vaikuttavan jätealan innovaatiotoimintaan heikentävästi. 2. Euroopan tasolla voidaan havaita myös trendejä, jotka ovat ominaisia juuri Euroopalle. Mitkä seuraavista eurooppalaisista trendeistä ovat tärkeimpiä jätehuoltoon liittyvän liiketoimin- nan kannalta? Valitse enintään kolme. N % EU:n laajeneminen ja uudet jäsenmaat 21 75 % Eurooppalaisen integraation ja harmonisoinnin laajene- minen uusille aihealueille 11 39 % kansainvälisen viranomai- syhteistyön kehittyminen 13 46 % Kansainvälisen kilpailun ki- ristyminen sekä Euroopan maiden että EU:n ja maail- man muiden talousalueiden välillä 10 36 % Talouden energiaintensitee- tin (energiankulutus/BKT) pieneneminen 3 11 % Talouden materiaali- intensiteetin (materiaalien kulutus/BKT) pieneneminen 4 14 % Jokin muu, mikä? 2 7 % Kolmannessa kysymyksessä käsiteltiin suomalaisia trendejä. Keskeisimpinä niistä pidettiin väestö- rakenteen muutosta (maaseudun tyhjenemistä ja kaupungistumista), niukentumisen megatrendiä (energian ja materiaalien käytön tehostumista sekä hinnannousua) ja kolmantena itsekkyyden li- sääntymistä ja säännöistä piittaamattomuuden kasvua yhteiskunnassa. Väestörakenteen muutoksen myötä vanhuksille on kaupungeissa entistä paremmat mahdollisuudet itsenäiseen elämään. Tämän katsottiin vaikuttavan tulevaisuudessa siihen, että entistä suurempi osa jätehuollosta tapahtuu kaupungeissa. Tämä puolestaan vaikuttaa jätehuollon tulevaisuudennäkymiin positiivisesti (toimintaa kasvattavasti – mutta myös tehokkuutta kasvattavasti) niin Suomessa kuin globaalistikin. Energian ja materiaalien käytön tehostumisen katsottiin vähentävän jätteen jatkohyödyntämisen nä- kökulmasta käyttökelvottoman jätteen määrää. Tämän kysymyksen kohdassa ”jokin muu, mikä” nousi esille suomalaisessa jätehuoltoliiketoiminnan toimintakentässä vaikuttava trendi: jätealan mo- nopolien murtuminen. 3. Mitkä seuraavista suomalaisista trendeistä ovat tärkeimpiä jätehuoltoon liittyvän liiketoiminnan kannalta? Kolma nessa kysy yksessä käsiteltiin suom laisia trendejä. Keskeisimpinä niistä pidettiin väestörakenteen muutosta (maaseudun tyhjenemistä ja kaupungistumis- ta), niukentumisen megatrendiä (energian ja materiaalien käytön tehostumista sekä hin annousua) ja kolmanten itsekkyyden l ääntymistä ja sä n öistä piittaa- mattomuuden kasvua yhteiskunnassa. Väestörakenteen muutoksen myötä va huksille on kaupungeissa entistä pare mat mahdollisuudet itsenäiseen elämään. Tämän katsottiin vaikuttavan tulevaisuudessa siihen, että entistä suurempi osa jätehuollosta tapahtuu kaupungeissa. Tämä puoles- taan vaikuttaa jätehuollon tulevaisuudennäkymiin positiivisesti (toimintaa kasvatta- v sti - mutta myös tehokkuutta kasvattavasti) niin Suomessa kuin globaalistikin. LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 115 Energian ja materiaalien käytön tehostumisen katsottiin vähentävän jätteen jat- kohyödyntämisen näkökulmasta käyttökelvottoman jätteen määrää. Tämän kysy- myksen kohdassa ”jokin muu, mikä” nousi esille suomalaisessa jätehuoltoliiketoi- minnan toimintakentässä vaikuttava trendi: jätealan monopolien murtuminen. 67 kansainvälisen kilpailun kiristymistä niin Euroopan maiden välillä kuin EU:n ja maailman muiden talousalueiden välillä. EU-alueen laajenemisen myötä EU-lainsäädäntöä sovelletaan uusilla alueilla. EU:n vaatimat toi- mintatavat saattavat synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusissa EU-maissa. Toisaalta EU:n roolia myös kritisoitiin verrattain paljon. Vastaajat kokivat, että EU:ssa kaikki mahdollinen on oltava ohjekirjoihin kirjoitettuina ja että tämä ohjeistus on erityisen tarkkaa juuri jätehuoltoalalla – ja usein jopa ristiriidassa muiden EU:n säädösten kanssa. EU:n edustaman jäykän byrokraattisen järjestelmän uskottiin vaikuttavan jätealan innovaatiotoimintaan heikentävästi. 2. Euroopan tasolla voidaan havaita myös trendejä, jotka ovat ominaisia juuri Euroopalle. Mitkä seuraavista eurooppalaisista trendeistä ovat tärkeimpiä jätehuoltoon liittyvän liiketoimin- nan kannalta? Valitse enintään kolme. N % EU:n laajeneminen ja uudet jäsenmaat 21 75 % Eurooppalaisen integraation ja harmonisoinnin laajene- minen uusille aihealueille 11 39 % kansainvälisen viranomai- syhteistyön kehittyminen 13 46 % Kansainvälisen kilpailun ki- ristyminen sekä Euroopan maiden että EU:n ja maail- man muiden talousalueiden välillä 10 36 % Talouden energiaintensitee- tin (energiankulutus/BKT) pieneneminen 3 11 % Talouden materiaali- intensiteetin (materiaalien kulutus/BKT) pieneneminen 4 14 % Jokin muu, mikä? 2 7 % Kolmannessa kysymyksessä käsiteltiin suomalaisia trendejä. Keskeisimpinä niistä pidettiin väestö- rakenteen muutosta (maaseudun tyhjenemistä ja kaupungistumista), niukentumisen megatrendiä (energian ja materiaalien käytön tehostumista sekä hinnannousua) ja kolmantena itsekkyyden li- sääntymistä ja säännöistä piittaamattomuuden kasvua yhteiskunnassa. Väestörakenteen muutoksen myötä vanhuksille on kaupungeissa entistä paremmat mahdollisuudet itsenäiseen elämään. Tämän katsottiin vaikuttavan tulevaisuudessa siihen, että entistä suurempi osa jätehuollosta tapahtuu kaupungeissa. Tämä puolestaan vaikuttaa jätehuollon tulevaisuudennäkymiin positiivisesti (toimintaa kasvattavasti – mutta myös tehokkuutta kasvattavasti) niin Suomessa kuin gl baalistikin. Energia ja materiaalien käytön tehostu isen katsottiin vähentävän jätteen jatkohyödyntämisen nä- kökulmasta käyttökelvottoman jätteen määrää. Tämän kysymyksen kohdassa ”jokin muu, mikä” nousi esille suomalaisessa jätehuoltoliiketoiminnan toimintakentässä vaikuttava trendi: jätealan mo- nopolien murtuminen. 3. Mitkä seuraavista suomalaisista trendeistä ovat tärkeimpiä jätehuoltoon liittyvän liiketoiminnan kannalta? 68 Valitse enintään kolme. N % hyvinvointi- ja turvallisuus- palveluiden rahoitusongelmat 2 7 % Pitkäaikaistyöttömyys 1 4 % itsekkyyden lisääntyminen ja säännöistä piittaamattomuu- den kasvu yhteiskunnassa 8 29 % Väestön ikääntyminen 1 4 % Elintason ja väestön koulu- tustason nousu 7 25 % alueellinen väestörakenne: maaseudun tyhjeneminen ja kaupungistuminen 17 61 % Suurten kaupunkien (seutu- kuntakeskusten) ympärillä olevien vuorovaikutusaluei- den talouskasvu ja kehitty- minen ydinmaaseudun ja kaupunkien väliin 7 25 % Kansainvälistyminen ja mo- nikulttuurisuuden lisääntymi- nen 2 7 % Niukentumisen trendi: ener- gian ja materiaalin käytön tehostuminen sekä hinnan nousu 12 43 % Poikkisektorialisuuden lisään- tyminen 1 4 % elinikäinen ja elämänlaajui- nen oppiminen 0 0 % uudet toimintaympäristöt (esim. Internet) ja teknologi- at (ICT-, bio-, nano- yms. teknologia) 1 4 % informaatio- ja verkostoyh- teiskunnan kehittyminen 1 4 % Kulttuuriin liittyvän liiketoi- minnan kasvu ja luovien ammattien kasvu 0 0 % työn murros (pätkätyöt, liik- kuva työ, tietotyö, etätyö yms. uudet työn muodot ja työn tekemisen tavat) syn- nyttää uusia toimialoja - - samalla kun vanhoja toimi- aloja/töitä tehdään uudella tavalla 5 18 % Jokin muu, mikä? 3 11 % LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 116 2. Kulutus ja elämäntavat Neljäs kysymys käsitteli kulutukseen ja elämäntapaan liittyviä trendejä. Tärkeim- miksi niistä vastaajat arvioivat perhekoon pienenemisen (ns. ”sinkkutalouksien” määrän kasvamisen), ikääntymisen sekä suurten kauppakeskusten muuttumisen koko perheen viihdekeskuksiksi. Perhekoon pieneneminen vaikuttaa asumisen ja kulutuksen kautta jätehuoltoon. Jätemäärän uskottiin tulevaisuudessakin kasvavan, mutta jätteen laadun arveltiin muuttuvan yhteiskunnan palveluvaltaistumisen myötä. Ongelmaksi koettiin se, ettei mikään jätteenkäsittelymuoto tunnu saavan yleistä hyväksyntää. Toinen esille noussut ongelma oli, että jätteen hyödyntäminen vaikeutuu kun jätettä prosesseis- saan hyödyntävän tuotannon määrä Suomessa pienenee. 69 2. Kulutus ja elämäntavat Neljäs kysymys käsitteli kulutukseen ja elämäntapaan liittyviä trendejä. Tärkeimmiksi niistä vastaa- jat arvioivat perhekoon pienenemisen (ns. ”sinkkutalouksien” määrän kasvamisen), ikääntymisen sekä suurten kauppakeskusten muuttumisen koko perheen viihdekeskuksiksi. Perhekoon pieneneminen vaikuttaa asumisen ja kulutuksen kautta jätehuoltoon. Jätemäärän uskot- tiin tulevaisuudessakin kasvavan, mutta jätteen laadun arveltiin muuttuvan yhteiskunnan palveluval- taistumisen myötä. Ongelmaksi koettiin se, ettei mikään jätteenkäsittelymuoto tunnu saavan yleistä hyväksyntää. Toinen esille ussut ongelma oli, että jätteen hyödyntäminen vaikeutuu kun jätettä prosesseissaan hyödyntävän tuotannon määrä Suomessa pienenee. 4. Mitkä seuraavista elämäntapaan ja kulutustottumuksiin liittyvistä asioista ovat mielestäsi mer- kittävimpiä? Valitse enintään kolme. N % ihmiset muuttavat maalle, koska haluavat parempaa elämänlaatua/keskustojen hinnat kalliita 1 4 % ikääntyminen 14 50 % perhekoon pieneneminen ja ns. sinkkutalouksien kasvu 16 57 % Viihteellistyminen 7 25 % etätyö 0 0 % Yksityiset lääkäri- ja koulu- tuspalvelut yleistyvät 1 4 % Mobiilipalvelut yleistyvät 4 14 % Asiakkaille profiloidut, yksi- lölliset tuotteet 3 11 % Työajan piteneminen 4 14 % Työn ja vapaa-ajan sekoit- tuminen 3 11 % suuret kauppakeskukset muuttuvat koko perheen viihdekeskuksiksi 10 36 % eettinen/aatteellinen kulutus kasvaa, esim. vegaanit. 5 18 % Jokin muu, mikä? 3 11 % LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 117 3. luonnonvarat ja materiaalit Viidennessä kysymyksessä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä niitä luonnonva- roja, materiaaleja tai energialähteitä, joiden saatavuus vaikeutuu tai joiden hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai öljy. Öljyn hinnan arveltiin nousevan erityisesti Kaakkois-Aasian taloudellisen kasvun myötä lisääntyvän kysynnän vuoksi. Tällä on suoria vaikutuksia öljyä tuotantoprosessis- saan käyttävien teollisuudenalojen toiminnalle, kuten esimerkiksi muoviteollisuu- delle. Öljyn jälkeen todennäköisimmin niukentuvina luonnonvaroina pidettiin metalleja, erityisesti terästä (tai joitakin teräksen ainesosia) ja kuparia. Energian koettiin yleisemminkin kallistuvan tulevaisuudessa. Odotettavissa oleva öljyn hinnannousu sekä globaaliin ilmastosopimukseen ja EU:n ympäristöpolitiik- kaan liittyvän kasvihuonekaasujen päästökaupan toteutuminen nostavat todennä- köisesti energian hintaa. Myös puusta ennustettiin tulevan siinä määrin niukka materiaali, ettei puuta kannata käyttää ainakaan bioenergiana. 4. jätehuoltoala Kuudennessa kysymyksessä pyydettiin valitsemaan tärkeimpiä nimenomaan jäte- alaan liittyviä trendejä. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin yleisiä eurooppa- laisia trendejä käsittelevässä kysymyksessä (kysymys 2). Merkittävimpinä pidettiin jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kasvua, lainsää- dännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvua sekä materiaali- ja tuoteryh- mäkohtaisen jätteen hyödyntämisen lisääntymistä. Kustannusten kasvun keskeisinä syinä pidettiin lainsäädännön kiristymistä ja jät- teiden materiaalina hyödyntämisen kalleutta. Vastauksissa nousi esille myös EU- lainsäädännön kehityksen suunnan hankala ennustettavuus. LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 118 70 3. Luonnonvarat ja materiaalit Viidennessä kysymyksessä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä niitä luonnonvaroja, materiaaleja tai energialähteitä, joiden saatavuus vaikeutuu tai joiden hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai öljy. Öljyn hinnan arveltiin nousevan erityisesti Kaakkois- Aasian taloudellisen kasvun myötä lisääntyvän kysynnän vuoksi. Tällä on suoria vaikutuksia öljyä tuotantoprosessissaan käyttävien teollisuudenalojen toiminnalle, kuten esimerkiksi muoviteollisuu- delle. Öljyn jälkeen todennäköisimmin niukentuvina luonnonvaroina pidettiin metalleja, erityisesti terästä (tai joitakin teräksen ainesosia) ja kuparia. Energian koettiin yleisemminkin kallistuvan tulevaisuudessa. Odotettavissa oleva öljyn hinnannou- su sekä globaaliin ilmastosopimukseen ja EU:n ympäristöpolitiikkaan liittyvän kasvihuonekaasujen päästökaupan toteutuminen nostavat todennäköisesti energian hintaa. Myös puusta ennustettiin tu- levan siinä määrin niukka materiaali, ettei puuta kannata käyttää ainakaan bioenergiana. 4. Jätehuoltoala Kuudennessa kysymyksessä pyydettiin valitsemaan tärkeimpiä nimenomaan jätealaan liittyviä tren- dejä. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin yleisiä eurooppalaisia trendejä käsittelevässä kysy- myksessä (kysymys 2). Merkittävimpinä pidettiin jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kasvua, lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvua sekä materiaali- ja tuoteryhmäkohtaisen jätteen hyödyntämisen lisääntymistä. Kustannusten kasvun keskeisinä syinä pidettiin lainsäädännön kiristymistä ja jätteiden materiaalina hyödyntämisen kalleutta. Vastauksissa nousi esille myös EU-lainsäädännön kehityksen suunnan hankala ennustettavuus. 6. Tekesin Streams-ohjelmassa on tunnistettu muun muassa seuraavia jätealaan liittyviä trendejä. Valitse kolme merkittävintä. N % Lainsäädännön paineet jäte- huollossa kasvavat 16 57 % Jätehuollon kustannukset kasvavat ja jätteiden talou- dellinen merkitys kasvaa 23 82 % yritykset kansainvälistyvät ja Euroopan markkinat yhte- näistyvät 8 29 % materiaali- ja tuoteryhmä- kohtainen hyödyntäminen lisääntyy 14 50 % Informaatiotarve jäte- ja materiaalivirroista lisääntyy 5 18 % Ekotehokkuus on tulossa yritysten kilpailukeinoksi 6 21 % Nykymuotoinen loppusijoitus kaatopaikoille päättyy 10 36 % Jokin muu, mikä? 2 7 % Kysymyksissä 7 ja 8 vastaajia pyydettiin arvioimaan eräiden jätehuoltoa koskevi- en väitteiden todennäköisyyttä asteikolla 1-5 (erittäin epätodennäköinen - erittäin todennäköinen). Kysymyksen 7 väite kuului: ”Vuonna 2025 teollisten prosessien materiaalivirroista suurin osa (yli 50 %) on suljettujen kiertojen piirissä”. Puolet vastaajista valitsi vaihtoehdon 4, joten suljettujen kiertojen yleistymistä pidettiin ainakin jossain määrin todennäköisenä. Vastaajien mukaan suljettuihin kiertoihin pyritään ja eräillä aloilla on jo päästy- kin, mutta 50 % osuuteen kaikista materiaalivirroista on siitä huolimatta hankala päästä. Paremmalla suunnittelulla kierrätyskelpoisten materiaalien osuus jätteestä voi kuitenkin lisääntyä ja tämä parantaa osaltaan materiaalien käytön tehokkuut- ta. 100 % suljettu kierto todettiin mahdottomaksi. Osa materiaalista menettää aina jalostusarvonsa kierrätysprosesseissa. Olennaista on myös se, että lasketaanko myös tuotannon sivutuotteiden hyödyntäminen energiana osaksi suljettua kiertoa. LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 119 71 Kysymyksissä 7 ja 8 vastaajia pyydettiin arvioimaan eräiden jätehuoltoa koskevien väitteiden to- dennäköisyyttä asteikolla 1-5 (erittäin epätodennäköinen - erittäin todennäköinen). Kysymyksen 7 väite kuului: ”Vuonna 2025 teollisten prosessien materiaalivirroista suurin osa (yli 50 %) on suljet- tujen kiertojen piirissä”. Puolet vastaajista valitsi vaihtoehdon 4, joten suljettujen kiertojen yleisty- mistä pidettiin ainakin jossain määrin todennäköisenä. Vastaajien mukaan suljettuihin kiertoihin pyritään ja eräillä aloilla on jo päästykin, mutta 50 % osuuteen kaikista materiaalivirroista on siitä huolimatta hankala päästä. Paremmalla suunnittelulla kierrätyskelpoisten materiaalien osuus jätteestä voi kuitenkin lisääntyä ja tämä parantaa osaltaan materiaalien käytön tehokkuutta. 100 % suljettu kierto todettiin mahdottomaksi. Osa materiaalista menettää aina jalostusarvonsa kierrätysprosesseissa. Olennaista on myös se, että lasketaanko myös tuotannon sivutuotteiden hyödyntäminen energiana osaksi suljettua kiertoa. 7. Eräs nk. "teollisen ekologian" perusajatuksista on, että yhden teollisuudenalan jätteet ovat toi- sen teollisuudenalan raaka-aineita. Siksi eri teollisuudenalojen materiaalivirroista pyritään muo- dostamaan suljettuja kiertoja. Miten todennäköisenä pidät seuraavaa väitettä: "Vuonna 2025 teollisten prosessien materiaalivir- roista suurin osa (yli 50 %) on suljettujen kiertojen piirissä". Arvioi väitettä asteikolla 1-5 (1=erittäin epätodennäköinen - 5=erittäin todennäköinen). N % 1 2 7 % 2 4 14 % 3 4 14 % 4 14 50 % 5 3 11 % En osaa sa- noa 1 4 % Yhteensä 28 100 % Kysymyksessä 8 esitettiin väite ”Vuonna 2025 nykyisiä ja vanhoja kaatopaikkoja hyödynnetään yleisesti ja monella tavoin materiaalina ja energiana”. Yli 70 % vastanneista valitsi joko vaihtoeh- don 2 tai vaihtoehdon 3, joten kovin laajamittaiseksi kaatopaikkojen hyödyntämistä ei tulevaisuu- dessa nähty. Muun muassa hygienia- ja turvallisuuskysymysten katsottiin tekevän kaatopaikkojen taloudellisen hyödyntämisen jokseenkin mahdottomaksi ainakin kehittyneissä teollisuusmaissa. Sen sijaan kehi- tysmaissa kaatopaikkoja hyödynnetään laajasti jo nyt materiaali- ja energialähteinä. Uusia kaato- paikkoja on tulevaisuudessa hankala perustaa, ja jo tämän vuoksi vanhoja kaatopaikkoja pyritään pikemminkin ylläpitämään kuin purkamaan. Biokaasun talteenoton ja energiakäytön kaatopaikoilla uskottiin kuitenkin yleistyvän. Mahdollisesti lisääntyvälle kaatopaikkojen muulle hyödyntämiselle esitettiin kuitenkin mahdollinen kehityskulku: vanhat kaatopaikat sijaitsevat kaupungeissa usein sellaisilla alueilla, joiden kaavoittamiselle muuhun käyttöön on paineita. Tämä saattaa johtaa kaato- Kysymyksessä 8 esitettiin väite ”Vuonna 2025 nykyisiä ja vanhoja kaatopaikkoja hyödynnetään yleisesti ja monella tavoin materiaalina ja energiana”. Yli 70 % vas- tanneista valitsi joko vaihtoehdon 2 tai vaihtoehdon 3, joten kovin laajamittaiseksi kaatopaikkojen hyödyntämistä ei tulevaisuudessa nähty. Muun muassa hygienia- ja turv llisuuskysymysten kats ttiin t kevän kaatopaik - jen taloudellisen hyödyntämisen jokseenkin mahdottomaksi ainakin kehittyneissä teollisuusmaissa. Se sijaan kehitys aissa kaatopaikkoja hyödynnetään laajasti jo nyt materiaali- ja energialähteinä. Uusia kaatopaikkoja on tulevaisuudessa hankala perustaa, ja jo tämän vuoksi vanhoja kaatopaikkoja pyritään pikemminkin ylläpi- tämään kuin purkamaan. Biokaasun talteenoton ja energiakäytön kaatopaikoilla uskottiin kuitenkin yleistyvän. Mahdollisesti lisääntyvälle kaatopaikkojen muulle hyödyntämiselle esitettiin kuitenkin mahdollinen kehityskulku: vanhat kaatopai- kat sijaitsevat kaupungeissa usein sellaisilla alueilla, joiden kaavoittamiselle muu- hun käyttöön on paineita. Tämä saattaa johtaa kaatopaikkojen siirtämiseen, jol- loin rahanarvoiset materiaalit voidaan samalla erotella ja muu jäte polttaa energia talteen ottaen. Hollannissa, Englannissa ja Saksassa tätä toteutetaankin jo käytän- nössä. LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 120 72 paikkojen siirtämiseen, jolloin rahanarvoiset materiaalit voidaan samalla erotella ja muu jäte polttaa energia talteen ottaen. Hollannissa, Englannissa ja Saksassa tätä toteutetaankin jo käytännössä. 8. Miten todennäköisenä pidät seuraavaa väitettä: "Vuonna 2025 nykyisiä ja vanhoja kaatopaikkoja hyödynnetään yleisesti ja monella tavoin materiaalina ja energiana". Arvioi väitettä asteikolla 1-5 (1=erittäin epätodennäköinen - 5=erittäin todennäköinen). N % 1 0 0 % 2 9 32 % 3 11 39 % 4 5 18 % 5 2 7 % En osaa sa- noa 1 4 % Yhteensä 28 100 % Yhdeksännessä kysymyksessä kysyttiin strukturoidusti, mitkä tulevat olemaan kaupallisesti tär- keimpiä jätejakeita vuonna 2025. Esille nousivat erityisesti erilaiset metallit. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin elektroniikkaromua ja kolmanneksi tärkeimpänä paperia. Lähes yhtä tärkeiksi kuin paperi koettiin myös muovi ja rakennusjäte. Metallien kaupallista merkitystä perusteltiin edellä esille tulleella uusiutumattomien materiaalien kysynnän kasvulla. Myös elektroniikkaromulle löydettiin taloudellisesti kannattavia jatkokäsittely- mahdollisuuksia. Rakennusjätteelle vastaajat eivät osanneet juurikaan nimetä hyödyntämismahdol- lisuuksia, mutta tästä huolimatta tätäkin jätejaetta pidettiin merkittävänä. Rakennusjätettä nimittäin uskottiin syntyvän tulevaisuudessa runsaasti, joten tarve rakennusjätteen hyötykäytölle kasvaa. Useimmat vastaajat tulkitsivat kysymyksen tarkoittavan jätejakeiden hyödyntämisestä saatavia ta- loudellisia hyötyjä tai jätejakeen aikaansaamaa liikevaihtoa. Näiden vastausten perusteluissa merkit- täväksi jätejakeeksi nousi sekajäte. Sekajätteen käsittely ja hyödyntäminen on muita lueteltuja jäte- jakeita kalliimpaa. Toinen tältä kannalta merkittävä jätejae oli vastaajien mielestä ongelmajätteet. eksä nessä kysymyksessä kysy tiin str kturoidusti, mitkä tulevat ol maan kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita vuonna 2025. Esille nousivat erityisesti erilaiset metallit. Toiseksi tärkeimpänä pidettiin elektroniikkaromua ja kolmanneksi tär- keimpänä paperi . Lähes yhtä tärke ksi kuin paperi koettiin myös muovi j raken- nusjäte. Metallien kaupallista merkitystä perusteltiin edellä esille tulleella uusiutumattomi- en materiaalien kysynnän kasvulla. Myös elektroniikkaromulle löydettiin taloudel- lisesti kannattavia jatkokäsittelymahdollisuuksia. Rakennusjätteelle vastaajat eivät osanneet juurikaan nimetä hyödyntämismahdollisuuksia, mutta tästä huolimatta tätäkin jätejaetta pidettiin merkittävänä. Rakennusjätettä nimittäin uskottiin syn- tyvän tulevaisuudessa runsaasti, joten tarve rakennusjätteen hyötykäytölle kasvaa. Useimmat vastaajat tulkitsivat kysymyksen tarkoittavan jätejakeiden hyödyntämi- sestä saatavia taloudellisia hyötyjä tai jätejakeen aikaansaamaa liikevaihtoa. Näiden vastausten perusteluissa merkittäväksi jätejakeeksi nousi sekajäte. Sekajätteen kä- sittely ja hyödyntäminen on muita lueteltuja jätejakeita kalliimpaa. Toinen tältä kannalta merkittävä jätejae oli vastaajien mielestä ongelmajätteet. LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 121 73 9. Mitkä ovat kaupallisesti tärkeimmät jätejakeet vuonna 2025? Valitse enintään kolme. N % puu 3 11 % kompostijäte 3 11 % vesi 5 18 % metalli 21 75 % muovi 8 29 % paperi 7 25 % sekajäte 4 14 % ongelmajäte 4 14 % elektroniikka 11 39 % lasi 0 0 % melu 1 4 % saastuneet maa-alueet 4 14 % vanhentuneet rakennukset ja lähiöt 6 21 % avaruusromu 0 0 % biomateriaali 1 4 % jokin muu, mikä? 0 0 % 5. Jätehuoltoalan toimijat Kysymyksessä 10 pyydettiin arvioimaan jätealan toimijoita koskevan väitteen ”Vuonna 2025 yksi- tyinen sektori hoitaa 100 % jätehuollosta ja omistaa myös infrastruktuurin” todennäköisyyttä as- teikolla 1-5 (erittäin epätodennäköinen – erittäin todennäköinen). Eniten mainintoja keräsi vaihtoeh- to 4, mutta yli kolmasosa vastaajista valitsi vaihtoehdon 2 tai 3. Hajonta oli siten tässä kysymykses- sä verrattain suuri. 5. jätehuoltoalan toimijat Kysymyksessä 10 pyydettiin arvioimaan jätealan toimijoita koskevan väitteen ”Vuon- na 2025 yk ityinen sektori hoitaa 100 % jätehuollosta ja omistaa myös infrastruktuu- rin” todennäköisyyttä asteikolla 1-5 (erittäin epätodennäköinen - erittäin todennä- köinen). Eniten mainintoja keräsi vaihtoehto 4, mutta yli kolmasosa vastaajista valitsi vaihtoehdon 2 tai 3. Hajonta oli siten tässä kysymyksessä verrattain suuri. LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 122 Tärkeimmäksi syyksi jätehuollon siirtymiselle yksityisen sektorin hoidettavak- si nähtiin julkisen sektorin varojen niukkuus. Käytettävissä olevat niukat julkiset voimavarat tulisi vastaajien mielestä suunnata tärkeämpiin asioihin kuten tervey- denhuoltoon ja koulutukseen. Jätehuollossa yksityinen sektori tarjoaa vastaajien mielestä joustavat mahdollisuudet toimia tehokkaammin, innovatiivisemmin ja tuottavammin kuin julkinen sektori. Vastaajat toivat esille myös syitä, miksi jätehuolto ei kuitenkaan kokonaisuudes- saan siirry yksityisen sektorin vastuulle. Julkinen sektori valvoo jätelainsäädännön noudattamista ja tämä pitää osaltaan julkisen sektorin mukana jätealalla. Kaikilla alueilla ja aloilla jätehuollosta ei voida saada taloudellisesti kannattavaa, joten näil- lä aloilla ja alueilla jätehuollon järjestäminen jää joka tapauksessa julkisen sektorin hoidettavaksi. 74 Tärkeimmäksi syyksi jätehuollon siirtymiselle yksityisen sektorin hoidettavaksi nähtiin julkisen sektorin varojen niukkuus. Käytettävissä olevat niukat julkiset voimavarat tulisi vastaajien mielestä suunnata tärkeämpiin asioihin kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Jätehuollossa yksityinen sektori tarjoaa vastaajien mielestä joustavat mahdollisuudet toimia tehokkaammin, innovatiivisem- min ja tuottavammin kuin julkinen sektori. Vastaajat toivat esille myös syitä, miksi jätehuolto ei kuitenkaan kokonaisuudessaan siirry yksityi- sen sektorin vastuulle. Julkinen sektori valvoo jätelainsäädännön noudattamista ja tämä pitää osal- taan julkisen sektorin mukana jätealalla. Kaikilla alueilla ja aloilla jätehuollosta ei voida saada ta- loudellisesti kannattavaa, joten näillä aloilla ja alueilla jätehuollon järjestäminen jää joka tapaukses- sa julkisen sektorin hoidettavaksi. 10. Jätehuolto (kaatopaikat, polttolaitokset yms. infrastruktuuri) on perinteisesti ollut julkisen hal- linnon vastuulla. Toisaalta julkinen hallinto teettää ja kilpailuttaa tiettyjä jätehuollon toimintoja yksityisellä sektorilla. Miten todennäköisenä pidät seuraavaa väitettä: "Vuonna 2025 yksityinen sektori hoitaa 100 % jä- tehuollosta ja omistaa myös infrastruktuurin". Arvioi väitettä asteikolla 1-5 (1=erittäin epätodennäköinen - 5=erittäin todennäköinen). N % 1 2 7 % 2 5 18 % 3 5 18 % 4 12 43 % 5 2 7 % En osaa sa- noa 2 7 % Yhteensä 28 100 % Kysymyksessä 11 tarkasteltiin ulkomaisten jätealan toimijoiden merkityksen muuttumista Suomes- sa ja kysymyksessä 12 tiedusteltiin mistä maista mahdolliset ulkomaiset toimijat saattaisivat olla tulossa. Yli 70 % vastaajista katsoi ulkomaisten jätealan toimijoiden merkityksen kasvavan. Ylei- simmin ulkomaiset toimijat tulevat vastaajien mukaan EU:n vanhoista jäsenmaista, lähinnä Saksas- ta, Ranskasta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi arveltiin matalan kustannustason baltialaisten tai venäläis- ten ns. jobbarien tulon olevan mahdollista. Tärkein syy ulkomaisten jätealan yritysten tulolle Suomeen oli vastaajien mielestä suuruuden eko- nomia: suuret ulkomaiset toimijat pystyvät tarjoamaan palveluja pieniä suomalaisyrityksiä halvem- malla. Ulkomaisten toimijoiden pääsyn Suomen markkinoille vastaajat perustelivat olemassa olevi- en pienten suomalaisyritysten ostamisella. Kysymyksessä 11 tarkasteltiin ulkomaisten jätealan toimijoiden merkityksen muuttumista Suomessa ja kysymyksessä 12 tiedusteltiin mistä aista mahdolliset ulkomaiset toimijat sa ttaisivat olla tulossa. Yli 70 % vastaajista katsoi ulkomais- ten jätealan toimijoiden merkityksen kasvavan. Yleisimmin ulkomaiset toimijat LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 123 tulevat vastaajien mukaan EU:n vanhoista jäsenmaista, lähinnä Saksasta, Ranskas- ta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi arveltiin matalan kustannustason baltialaisten tai ve- näläisten ns. jobbarien tulon olevan mahdollista. Tärkein syy ulkomaisten jätealan yritysten tulolle Suomeen oli vastaajien mieles- tä suuruuden ekonomia: suuret ulkomaiset toimijat pystyvät tarjoamaan palveluja pieniä suomalaisyrityksiä halvemmalla. Ulkomaisten toimijoiden pääsyn Suomen markkinoille vastaajat perustelivat olemassa olevien pienten suomalaisyritysten os- tamisella. 75 11. Miten arvioisit ulkomaisten jätealan toimijoiden merkityksen yleensä muuttuvan Suomessa as- teikolla 1-5 (1=vähenee voimakkaasti - 5=kasvaa voimakkaasti)? N % 1 0 0 % 2 1 4 % 3 6 21 % 4 17 61 % 5 3 11 % En osaa sa- noa 1 4 % Yhteensä 28 100 % Kysymyspari 13 ja 14 käsitteli suomalaisten jätehuoltoalan yritysten toimintaa ulkomailla. Kysy- mys 13 oli muotoiltu väittämäksi ”Vuonna 2025 suomalaisten jätealan yritysten liikevaihdosta mer- kittävä osa tulee ulkomailta”, jonka todennäköisyyttä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5 (erittäin epätodennäköinen – erittäin todennäköinen). Kysymyksessä 14 tiedusteltiin niitä maita, joihin suo- malainen jätehuoltoalan toiminta mahdollisesti laajenisi. Vastaajat eivät pitäneet suomalaisten yritysten toiminnan laajenemista ulkomaille kovinkaan toden- näköisenä, tosin neljännes vastaajista valitsi vaihtoehdon 4 tai 5. Kasvumahdollisuuksia nähtiin lä- hinnä Baltian maissa ja Venäjällä. Venäjän ongelmana vastaajat pitivät kuitenkin maan heikkoa ta- loudellista tilaa. Epäiltiin onko venäläisillä varaa ostaa palveluita länsimaiselta toimijalta, vaikka käytettäisiinkin paikallista työvoimaa. Perusteluissa todettiin myös, että Venäjällä sekä kansalta että viranomaisilta puuttuu motiivi tehokkaalle jätehuollolle ja sen valvonnalle. Suomalaisten jätehuoltoalan yritysten mahdollisuuksia laajentua ulkomaille pidettiin siis varsin vä- häisinä. Suomalaista jätehuollon teknologiaa pidettiin jopa ajastaan jäljessä olevana. Tilanteen ei myöskään uskottu tulevaisuudessa juuri paranevan, sillä suomalaiset yritykset eivät vastaajien mie- lestä panosta riittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ainoastaan joillain erityisalueilla kuten mit- taus- ja säätötekniikassa tai tietotekniikassa suomalaisyritykset saattavat pystyä myymään tuottei- taan eurooppalaisille jätealan toimijoille. Kysymyspari 13 ja 14 käsitteli suomalaisten jätehuoltoalan yritysten toimintaa ul- komailla. Kysymys 13 oli muotoiltu väittämäksi ”Vuonna 2025 suomalaisten jä- tealan yritysten liikevaihdosta merkittävä osa tulee ulkomailta”, jonka todennäköi- syyttä pyydettiin arvioim an asteikolla 1-5 (eri täin epätodennäköine - erittäin todennäköinen). Kysymyksessä 14 tiedusteltiin niitä maita, joihin suomalainen jätehuoltoalan toiminta mahdollisesti laajenisi. Vastaajat eivät pitäneet suomalaisten yri ysten toimin an laajenemista ulkomaille kovinkaan todennäköisenä, tosin neljännes vastaajista valitsi vaihtoehdon 4 tai 5. Kasvumahdollisuuksia nähtiin lähinnä Baltian maissa ja Venäjällä. Venäjän ongel- mana vastaajat pitivät kuitenkin maan heikkoa taloudellista tilaa. Epäiltiin onko LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 124 venäläisillä varaa ostaa palveluita länsimaiselta toimijalta, vaikka käytettäisiinkin paikallista työvoimaa. Perusteluissa todettiin myös, että Venäjällä sekä kansalta että viranomaisilta puuttuu motiivi tehokkaalle jätehuollolle ja sen valvonnalle. Suomalaisten jätehuoltoalan yritysten mahdollisuuksia laajentua ulkomaille pi- dettiin siis varsin vähäisinä. Suomalaista jätehuollon teknologiaa pidettiin jopa ajastaan jäljessä olevana. Tilanteen ei myöskään uskottu tulevaisuudessa juuri pa- ranevan, sillä suomalaiset yritykset eivät vastaajien mielestä panosta riittävästi tut- kimus- ja kehitystoimintaan. Ainoastaan joillain erityisalueilla kuten mittaus- ja säätötekniikassa tai tietotekniikassa suomalaisyritykset saattavat pystyä myymään tuotteitaan eurooppalaisille jätealan toimijoille. 76 13. Miten todennäköisenä pidät seuraavaa väitettä: "Vuonna 2025 suomalaisten jätealan yritysten liikevaihdosta merkittävä osa tulee ulkomailta". Arvioi väitettä asteikolla 1-5 (1=erittäin epätodennäköinen - 5=erittäin todennäköinen. N % 1 4 14 % 2 10 34 % 3 7 24 % 4 5 17 % 5 2 7 % En osaa sa- noa 1 3 % Yhteensä 29 100 % 6. Jätealan toimintaympäristö ja rinnakkaisklusterit Kysymykset 15 ja 16 liittyivät jätealan lainsäädäntöön. Kysymyksessä 15 tiedusteltiin väittämän ”Jätteiden kierrätystä ja käsittelyä koskeva lainsäädäntö kiristyy” todennäköisyyttä ja kysymyksessä 16 väitteen ”Kansainvälinen jätelainsäädäntö vaikeuttaa jäteraaka-aineiden hyödyntämistä” toden- näköisyyttä. Molempien väitteiden todennäköisyyttä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5 (erittäin epätodennäköinen – erittäin todennäköinen). Jätelainsäädännön uskottiin kiristyvän varsin yksimielisesti, sillä kukaan vastaajista ei pitänyt väi- tettä epätodennäköisenä. Noin puolet vastaajista uskoi myös kansainvälisen lainsäädännön vaikeut- tavan jäteraaka-aineiden hyödyntämistä. Yleisesti ottaen jätelainsäädännön kiristymistä pidettiin ei- toivottavana. Jälkimmäisen kysymyksen vastaukset kuitenkin hajosivat, osa vastaajista piti kansain- välistä jätelainsäädäntöä hyvänä asiana jäteraaka-aineen hyödyntämisen kannalta. Tarkka, hyvin hoidettu ja valvottu jätehuolto on tarkoittaa myös laatua ja ammattitaitoa, jota voidaan pitää suoma- laisen ja eurooppalaisen jätehuollon kilpailuvalttina. Vastaajat pitivät lainsäädännön kiristymistä joka tapauksessa todennäköisenä kehityskulkuna. Syinä tähän pidettiin ympäristöasioiden korostumista ja toisaalta myös ihmisten ”yleistä holtittomuutta” jäteasioissa, mikä lisää lakiin perustuvan säätelyn tarvetta. Kansainvälinen lainsäädäntö nähtiin myös ongelmalliseksi. Erityisesti byrokratia koettiin hankalak- si ja lainsäädännön nähtiin aiheuttavan myös käytännön ongelmia. Eräs perusteluissa mainittu on- gelma oli, ettei jäteraaka-aineita voida aina kuljettaa sinne missä niitä parhaiten voitaisiin hyödyn- tää. 6. jätealan toimintaympäristö ja rinnakkaisklusterit Kysymykset 15 ja 16 liittyivät jätealan lainsäädäntöön. Kysym ksess 15 tiedus teltiin väittämän ”Jätteiden kierrätystä ja käsittelyä koskeva lainsäädäntö kiristyy” todennäköisyyttä ja kysymyksessä 16 väitteen ”Kansainvälinen jätelainsäädäntö vaik uttaa jäteraaka-aineiden hyödyntämistä” toden äköisyyttä. Molempien väit teiden todennäköisyyttä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5 (erittäin epätodennä- köinen - erittäin todennäköinen). LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 125 Jätelainsäädännön uskottiin kiristyvän varsin yksimielisesti, sillä kukaan vastaajista ei pitänyt väitettä epätodennäköisenä. Noin puolet vastaajista uskoi myös kansain- välisen lainsäädännön vaikeuttavan jäteraaka-aineiden hyödyntämistä. Yleisesti ot- taen jätelainsäädännön kiristymistä pidettiin ei-toivottavana. Jälkimmäisen kysy- myksen vastaukset kuitenkin hajosivat, osa vastaajista piti kansainvälistä jätelain- säädäntöä hyvänä asiana jäteraaka-aineen hyödyntämisen kannalta. Tarkka, hyvin hoidettu ja valvottu jätehuolto on tarkoittaa myös laatua ja ammattitaitoa, jota voidaan pitää suomalaisen ja eurooppalaisen jätehuollon kilpailuvalttina. Vastaajat pitivät lainsäädännön kiristymistä joka tapauksessa todennäköisenä ke- hityskulkuna. Syinä tähän pidettiin ympäristöasioiden korostumista ja toisaalta myös ihmisten ”yleistä holtittomuutta” jäteasioissa, mikä lisää lakiin perustuvan säätelyn tarvetta. Kansainvälinen lainsäädäntö nähtiin myös ongelmalliseksi. Erityisesti byrokratia koettiin hankalaksi ja lainsäädännön nähtiin aiheuttavan myös käytännön ongel- mia. Eräs perusteluissa mainittu ongelma oli, ettei jäteraaka-aineita voida aina kul- jettaa sinne missä niitä parhaiten voitaisiin hyödyntää. 77 15. "Jätteiden keräystä ja käsittelyä koskeva lainsäädäntö kiristyy." Arvioi väitettä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä). N % 1 0 0 % 2 0 0 % 3 1 3 % 4 9 31 % 5 19 66 % En osaa sanoa 0 0 % Yhteensä 29 100 % 16. "Kansainvälinen jätelainsäädäntö vaikeuttaa jäteraaka-aineiden hyödyntämistä." Arvioi väitettä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä). N % 1 4 14 % 2 6 21 % 3 3 10 % 4 9 31 % 5 5 17 % En osaa sanoa 2 7 % Yhteensä 29 100 % Kysymyksessä 17 tiedusteltiin strukturoidusti niitä toimialoja, jotka ovat tärkeimpiä suomalaisten jätehuoltoyritysten toimintamahdollisuuksien ja liiketoiminnan kannalta. Kysymyksen tausta- ajatuksena oli, että uudet innovaatiot nousevat usein eri toimialojen välisiltä rajapinnoilta, mikä on oleellista niin sanottujen klustereiden laajenemisessa. Energiankulutus, tutkimus ja terveys nousivat vastauksissa niiksi aloiksi, joilta uusien innovaatioiden katsottiin ensisijaisesti nousevan. Energiankulutusta pidettiin tärkeänä, koska jätehuolto voi tarjota polttoaineita lämmitykseen ja säh- kön tuotantoon. Tutkimuksen merkitykseksi nähtiin nimenomaan uusien innovaatioiden tuottami- nen ja toisaalta erilaisten ympäristön parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointi. Ehkäpä hie- LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 126 77 15. "Jätteiden keräystä ja käsittelyä koskeva lainsäädäntö kiristyy." Arvioi väitettä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä). N % 1 0 0 % 2 0 0 % 3 1 3 % 4 9 31 % 5 19 66 % En osaa sanoa 0 0 % Yhteensä 29 100 % 16. "Kansainvälinen jätelainsäädäntö vaikeuttaa jäteraaka-aineiden hyödyntämistä." Arvioi väitettä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä). N % 1 4 14 % 2 6 21 % 3 3 10 % 4 9 31 % 5 5 17 % En osaa sanoa 2 7 % Yhteensä 29 100 % Kysymyksessä 17 tiedusteltiin strukturoidusti niitä toimialoja, jotka ovat tärkeimpiä suomalaisten jätehuoltoyritysten toimintamahdollisuuksien ja liiketoiminnan kannalta. Kysymyksen tausta- ajatuksena oli, että uudet innovaatiot nousevat usein eri toimialojen välisiltä rajapinnoilta, mikä on oleellista niin sanottujen klustereiden laajenemisessa. Energiankulutus, tutkimus ja terveys nousivat vastauksissa niiksi aloiksi, joilta uusien innovaatioiden katsottiin ensisijaisesti nousevan. Energiankulutusta pidettiin tärkeänä, koska jätehuolto voi tarjota polttoaineita lämmitykseen ja säh- kön tuotantoon. Tutkimuksen merkitykseksi nähtiin nimenomaan uusien innovaatioiden tuottami- nen ja toisaalta erilaisten ympäristön parantamistoimenpiteiden vaikutusten arviointi. Ehkäpä hie- ysy yksessä 17 tiedusteltiin strukt roidusti ni tä toimialoja, jotka ovat tärkeim- piä suomalaisten jätehuoltoyritysten toimintamahdollisuuksien ja liiketoiminnan kannalta. Kysymyksen tausta-ajatuksena oli, että uudet innovaatiot nouse at usein eri toimialojen välisiltä rajapinnoilta, mikä on oleellista niin sanottujen kluste- reiden laajenemisessa. Energiankulutus, tutkimus ja terveys nousivat vastauksissa iiksi aloiksi, joilta uusien innova tioiden katsottiin sis jaisesti nousevan. Energiankulutusta pidettiin tärkeänä, koska jätehuolto voi tarjota polttoaineita lämmitykseen ja sähkön tuotantoon. Tutkimuksen merkitykseksi nähtiin nimen- omaan uusien innovaatioiden tuottaminen ja toisaalta erilaisten ympäristön paran- tamistoimenpiteiden vaikutusten arviointi. Ehkäpä hieman yllättäen, kolmanneksi merkittävimpänä uusien innovaatioiden lähteenä vastaajat pitivät terveyssektoria ja neljänneksi tärkeimpänä turvallisuussektoria. Perusteluissa tuotiin esille mm. ”hullun lehmän tauti”, joka erään vastaajan mukaan ”suorastaan mullisti jätehuol- lon”. Tämä esimerkki ja toisaalta myös mikrobiologisten riskien kasvu liittää ter- veys- ja turvallisuussektorit toisiinsa myös jätealan näkökulmasta. LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 127 78 man yllättäen, kolmanneksi merkittävimpänä uusien innovaatioiden lähteenä vastaajat pitivät terve- yssektoria ja neljänneksi tärkeimpänä turvallisuussektoria. Perusteluissa tuotiin esille mm. ”hullun lehmän tauti”, joka erään vastaajan mukaan ”suorastaan mullisti jätehuollon”. Tämä esimerkki ja toisaalta myös mikrobiologisten riskien kasvu liittää terveys- ja turvallisuussektorit toisiinsa myös jätealan näkökulmasta. 17. Uusien ja vanhojen menestysklustereiden rajapintojen katsotaan olevan tärkeitä innovaatioi- den ja uuden kasvun lähteitä: uudet innovaatiot ja tuotekonseptit kumpuavat yllättävistä yhdistel- mistä. Siksi on tärkeätä tunnistaa ne alat, jotka ovat tärkeitä jätehuoltoon liittyvän liiketoiminnan innovaatioille. Rinnakkaisten klustereiden näkökulmasta jätehuolto on osa ympäristöpalveluja ja samalla osa kestävän kehityksen kokonaisuutta. Mitkä seuraavista toimialoista ovat tärkeitä suomalaisen jätehuollon yritysten toimintamahdolli- suuksien ja liiketoiminnan kannalta? N % terveys 13 45 % turvallisuus 10 34 % koulutus 6 21 % tutkimus 15 52 % energiankulutus 18 62 % kulttuuripalvelut 0 0 % sosiaaliturva 0 0 % viihde 0 0 % yhteisöllisyys 1 3 % hyvä hallinto 4 14 % demokratia ja osallis- tuminen 3 10 % luonnonsuojelualueet 0 0 % taloushallinto 3 10 % jokin muu, mikä? 2 7 % Kysymyksessä 18 tiedusteltiin avoimella kysymyksellä onko elinkeinoelämän eri aloilla näköpiiris- sä sellaisia alueita, jotka voitaisiin ulkoistaa ja joiden ulkoistamisella olisi merkitystä jätehuollon kannalta. Lisäksi pyrittiin luettelemaan tällaiset alat. Mielipiteet olivat hajanaisia ja yleisin näkemys oli se, että kaikki mikä ei kuulu jonkin toimialan ydintoimintoon, voidaan ulkoistaa. Jätehuollon kannalta ulkoistettavina toimintoina mainittiin lähinnä kaatopaikkoihin ja kuljetuksiin liittyviä toi- Kysymyksessä 18 tiedusteltiin avoimella kysymyksellä onko elinkeinoelämän eri aloilla näköpiiriss sellaisia al ita, jotka voitaisiin ulkoistaa ja joiden ulkoistamisella olisi merkitystä jätehuollon kannalta. Lisäksi pyrittiin luettelemaan tällaiset alat. Mielipiteet olivat hajanaisia ja yleisin näkemys oli se, että kaikki mikä ei kuulu jonkin toimialan ydintoimintoon, voidaan ulkoistaa. Jätehuollon kannalta ulkoistettavina toimintoina mainittiin lähinnä kaatopaikkoihin ja kuljetuksiin liittyviä toimintoja. Esimerkiksi joillakin teollisuusyrityksillä on omia kaatopaikkoja ja vedenpuhdistamoja, joiden ulkoistaminen voisi tarjota jätealan yrityksille toimintamahdollisuuksia. Lisäksi tuot- tajavastuujärjestelmien keräyslogistiikassa nähtiin liiketoimintamahdollisuuksia. LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 128 Avoin kysymys 19 kuului: ”Mikä on jätehuoltoalan perustehtävä/ydintoiminto?” Vastaukset tähän kysymykseen olivat hyvin samankaltaisia. Useimmissa vastauk- sissa tuotiin esille kustannustehokas jätteen keräys ja turvallinen loppukäsittely. Eräässä vastauksessa käytiin läpi jätteenhuollon perustehtävän kehittyminen seu- raavasti: ”Ennen oli jätteiden pois kuljetus ja sijoittaminen. Tänään hyödyntämi- nen. Huomenna materiaalinhallinta ja jätteiden synnyn ehkäisy.” Näiden ja myös muiden vastausten89 perusteella muodostuu jätehuollosta taval- laan kolme vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa: 4. jätehuolto keskittyy jätteen keräämiseen, kuljettamiseen ja turvalliseen loppusijoittamiseen. Tämän jyrkän tulkinnan mukaan on ristiriitaista puhua jätteiden hyödyntämisestä. Jos prosessien sivutuotteena syntyvää materiaalia voidaan vielä hyödyntää, niin se ei ole jätettä. Eikä tämä toi- minta tai palvelu ole jätehuoltoa. Jätteellä tarkoitetaan sellaisia prosessien sivutuotteita, joita ei voi hyödyntää. 5. jätehuolto keskittyy lähinnä teollisuudessa ja kotitalouksissa syntyvän jät- teen keräämiseen, pois kuljettamiseen, energiana ja materiaalina hyödyn- tämiseen sekä turvalliseen loppusijoittamiseen. Joissakin tapauksissa asiak- kuuksia ja palvelukonsepteja voidaan kehittää tuottajavastuujärjestelmien sekä materiaali- ja energiahallintajärjestelmien kokonaisvaltaiseen hallintaan - tai kiinteämmin asiakkaan palvelukonseptin osaksi: esimerkiksi pakkaus- ja toimituslogistiikan yhdistäminen jätehuoltojärjestelmään. Jätteen sijasta tulisi tällöin puhua pikemminkin teollisuuden tai prosessien sivutuotteista. 6. jätehuolto siirtyy jätteen kuljettamisesta, hyödyntämisestä ja loppusijoitta- misesta kohti jätteen synnyn ehkäisyä - ja samalla kohti koulutusta, tutki- musta ja järjestelmien hallintaa. 7. jäteala ja uudet teknologiat Strukturoidun kysymyksen 20 avulla pyrittiin selvittämään, mitkä kasvualat vai- kuttavat eniten jätehuoltoon. Tärkeimmiksi nousivat tieto- ja viestintätekniikka, LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 129 elintarvikkeet ja palvelut. Vastaajat näkivät tieto- ja viestintäteknologian kehityk- sen jätealan kannalta merkittäväksi kahdelta taholta. Ensiksi, tieto- ja viestintä- teknologia tulee tarjoamaan uusia ratkaisuja tuotteen koko elinkaaren hallintaan. Toiseksi, tieto- ja viestintätekniset välineet uusiutuvat nopeasti ja tämä tarkoit- taa sitä, että elektroniikkalaiteromun määrä on ja tulee olemaan suuri. Joidenkin laitteiden käsittely saattaa olla taloudellisesti kannattavaa ilman jätteen tuottajan maksamia käsittelymaksujakin niiden sisältämien jalometallien vuoksi. Elintarvikkeiden merkitystä jätehuoltoalalle arvioitiin myös kahdesta näkökulmasta. Ensiksi, elintarvikkeista tulee paljon biojätettä ja tämän keräys ja käsittely tulee yleis- tymään ja tehostumaan. Myös elintarvikepakkausten määrän uskottiin kasvavan - ja tämä puolestaan kasvattaa yhdyskuntajätteen, erityisesti pakkausmuovin, määrää. 80 20. Monien uusien ja joidenkin vanhojenkin alojen merkitys on kasvamassa elinkeinoelämässä. Valitse oheisesta listasta ne alat, jotka vaikuttavat eniten jätehuoltoon. N % tieto- ja viestintätekniikka 15 52 % ohjelmistotuoteliiketoiminta 2 7 % sisältöpalvelut 0 0 % biomateriaalit 11 38 % nanoteknologia 1 3 % avaruusteknologia 0 0 % matkailu 9 31 % kulttuuritapahtumat 3 10 % palvelut 13 45 % elintarvikkeet 15 52 % lääkkeet 3 10 % jokin muu, mikä? 1 3 % Avoimissa kysymyksissä 21 ja 22 pyrittiin selvittämään sellaisia jätehuoltoon liittyviä laitteita ja palvelutuotteita, joille voisi tulevaisuudessa löytyä kysyntää (kysymys21) ja joista voisi tulla vienti- tuotteita (kysymys 22). Erilaisia laitteita joille voisi löytyä kysyntää, löytyi vastauksista varsin runsaasti. Vastausten perus- teella tarvetta olisi muun muassa: • jäteveden käsittelylaitteistoille, • erilaisten jätejakeiden puristimille niin kotitalouksiin kuin teollisuudellekin, • muovipolttimelle, joka hävittäisi kotitalouksien ja maatilojen jätemuovit ja muun orgaanisen jätteen muuttaen ne lämpöenergiaksi, • pienille jäte-eriä punnitseville jäteautoille jätteen aiheuttamisperiaatteen varmistamiseksi, • paikka- ja tunnistetietopalveluille, joilla voitaisiin ohjata jätevirtoja ja • jätteen hygienisointilaitteille Mahdollisten vientituotteiden lista oli hyvin samankaltainen kuin yllä oleva lista. Erityisenä osaa- misen lajina nousi esille vesiosaaminen, ja uusina tuotteina mittaus- ja säätötekniikan tuotteet sekä LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 130 Avoimissa kysymyksissä 21 ja 22 pyrittiin selvittämään sellaisia jätehuoltoon liit- tyviä laitteita ja palvelutuotteita, joille voisi tulevaisuudessa löytyä kysyntää (kysy- mys 21) ja joista voisi tulla vientituotteita (kysymys 22). Erilaisia laitteita joille voisi löytyä kysyntää, löytyi vastauksista varsin runsaasti. Vastausten perusteella tarvetta olisi muun muassa: • jäteveden käsittelylaitteistoille, • erilaisten jätejakeiden puristimille niin kotitalouksiin kuin teollisuudelle- kin, • muovipolttimelle, joka hävittäisi kotitalouksien ja maatilojen jätemuovit ja muun orgaanisen jätteen muuttaen ne lämpöenergiaksi, • pienille jäte-eriä punnitseville jäteautoille jätteen aiheuttamisperiaatteen varmistamiseksi, • paikka- ja tunnistetietopalveluille, joilla voitaisiin ohjata jätevirtoja ja • jätteen hygienisointilaitteille Mahdollisten vientituotteiden lista oli hyvin samankaltainen kuin yllä oleva lista. Erityisenä osaamisen lajina nousi esille vesiosaaminen, ja uusina tuotteina mit- taus- ja säätötekniikan tuotteet sekä jätehuoltojärjestelmien suunnittelu ja jäte- huoltokoulutus. Eräs vastaaja nosti esille sen, että suuri osa suomalaisista jätealan menestystuotteista liittyy muovialan osaamiseen. 8. tuotantotoiminnan elinkaari ja jätteenkäsittelyn hierarkia Kysymykset 23 ja 24 käsittelivät jätehuoltoalan toiminnan painopistettä materiaa- lien ja tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa nyt (kysymys 23) ja vuonna 2025 (kysy- mys 24). Toiminnan painopisteen koettiin olevan teollisuudessa ja kotitalouksissa sekä nyt että tulevaisuudessa. Vastauksissa oli kuitenkin jonkin verran eroja - ja painopiste näyttäisikin siirtyvän hiukan teollisuudesta kotitalouksiin päin vuonna 2025. Aikaisemmissa kysymyksissä korostunut kotitalousjätteen määrän kasvu ei tämän kysymysparin kohdalla tullut kovin selvästi esille. Kolmanneksi merkittävin toiminnan painopiste tällä hetkellä on vastausten perusteella kuljetukset, mutta LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 131 vuonna 2025 alkutuotanto. Jätehuollon kannalta arvokkaimmat materiaalit ovat teollisuuden sivutuotteita ja vastaajat kokivat näin olevan myös vuonna 2025. 81 jätehuoltojärjestelmien suunnittelu ja jätehuoltokoulutus. Eräs vastaaja nosti esille sen, että suuri osa suomalaisista jätealan menestystuotteista liittyy muovialan osaamiseen. 8. Tuotantotoiminnan elinkaari ja jätteenkäsittelyn hierarkia Kysymykset 23 ja 24 käsittelivät jätehuoltoalan toiminnan painopistettä materiaalien ja tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa nyt (kysymys 23) ja vuonna 2025 (kysymys 24). Toiminnan painopisteen koettiin olevan teollisuudessa ja kotitalouksissa sekä nyt että tulevaisuudessa. Vastauksissa oli kui- tenkin jonkin verran eroja - ja painopiste näyttäisikin siirtyvän hiukan teollisuudesta kotitalouksiin päin vuonna 2025. Aikaisemmissa kysymyksissä korostunut kotitalousjätteen määrän kasvu ei tä- män kysymysparin kohdalla tullut kovin selvästi esille. Kolmanneksi merkittävin toiminnan paino- piste tällä hetkellä on vastausten perusteella kuljetukset, mutta vuonna 2025 alkutuotanto. Jätehuol- lon kannalta arvokkaimmat materiaalit ovat teollisuuden sivutuotteita ja vastaajat kokivat näin ole- van myös vuonna 2025. 23. Mihin materiaalien ja tuotteiden elinkaaren vaiheisiin jätehuoltoalan toiminta painottuu tällä hetkellä? Valitse enintään kolme seuraavista. N % alkutuotanto 4 15 % teollisuus/valmistus 20 74 % tukkukauppa 5 19 % vähittäiskauppa 9 33 % kotitaloudet 17 63 % kuljetukset 14 52 % jokin muu, mikä? 2 7 % 24. Mihin materiaalien ja tuotteiden elinkaaren vaiheisiin jätehuoltoalan toiminta painottuu vuonna 2025? Valitse enintään kolme seuraavista. N % alkutuotanto 12 44 % teollisuus/valmistus 18 67 % tukkukauppa 2 7 % vähittäiskauppa 9 33 % 82 kotitaloudet 18 67 % kuljetukset 7 26 % jokin muu, mikä? 2 7 % Kyselyn viimeisessä kysymysparissa haluttiin tietoa jätehuoltoalan liiketoiminnan kannalta merkit- tävistä jätteenkäsittelyn peruselementeistä nyt (kysymys 25) ja vuonna 2025 (kysymys 26). Materi- aalien kierrättäminen raaka-aineena osoittautui vastauksissa tärkeimmäksi elementiksi molempina ajankohtina. Myös materiaalien kierrättämistä energiana pidettiin merkittävänä sekä nyt että vuonna 2025. Suurin muutos nähtiin jätteiden synnyn ehkäisyn kohdalla. Vastaajat arvioivat jätteen synnyn ehkäisyyn panostettavan selvästi enemmän vuonna 2025 kuin nyt. Jätteiden kaatopaikkasijoittami- sen vastaajat uskoivat puolestaan vähentyvän. Vastauksissa esitetyt muutosten perustelut liittyivät eri jätejakeiden jälleenkäsittelyarvoon ja ihmis- ten asenteisiin. Materiaalien kierrättäminen raaka-aineena ja energiana on voimakkaimmin tämän hetken intresseissä. Jätteiden synnyn ehkäisy vaatisi kuluttajien asenteiden radikaalia muutosta sekä voimakkaita panostuksia tuotantotalouden ja jakelulogistiikan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kokonaan kaatopaikat eivät kuitenkaan tulevaisuudessakaan katoa. Joitakin jätelajeja, esim. tuhkaa tullaan edelleen viemään kaatopaikoille. Vastaajat uskoivat myös, että vuonna 2025 kaatopaikkojen biokaasut hyödynnetään nykyistä paremmin. 25. Mitkä seuraavista jätteenkäsittelyn peruselementeistä ovat merkittäviä jätehuoltoalan liiketoi- minnan kannalta tällä hetkellä? Valitse enintään kolme. N % jätteiden synnyn ehkäi- sy 8 28 % tuotteiden uusiokäyttö 10 34 % materiaalien kierrättä- minen raaka-aineena 22 76 % materiaalien kierrättä- minen energiana 20 69 % kaatopaikoille sijoitta- minen 17 59 % jätteiden kuljettaminen ulkomaille 1 3 % jokin muu, mikä? 1 3 % LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 132 Kyselyn viimeisessä kysymysparissa haluttiin tietoa jätehuoltoalan liiketoiminnan kannalta merkittävistä jätteenkäsittelyn peruselementeistä nyt (kysymys 25) ja vuonna 2025 (kysymys 26). Materiaalien kierrättäminen raaka-aineena osoittautui vastauksissa tärkeimmäksi elementiksi molempina ajankohtina. Myös materiaalien kierrättämistä energiana pidettiin merkittävänä sekä nyt että vuonna 2025. Suu- rin muutos nähtiin jätteiden synnyn ehkäisyn kohdalla. Vastaajat arvioivat jätteen synnyn ehkäisyyn panostettavan selvästi enemmän vuonna 2025 kuin nyt. Jättei- den kaatopaikkasijoittamisen vastaajat uskoivat puolestaan vähentyvän. Vastauksissa esitetyt muutosten perustelut liittyivät eri jätejakeiden jälleenkäsit- telyarvoon ja ihmisten asenteisiin. Materiaalien kierrättäminen raaka-aineena ja energiana on voimakkaimmin tämän hetken intresseissä. Jätteiden synnyn ehkäi- sy vaatisi kuluttajien asenteiden radikaalia muutosta sekä voimakkaita panostuksia tuotantotalouden ja jakelulogistiikan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Koko- naan kaatopaikat eivät kuitenkaan tulevaisuudessakaan katoa. Joitakin jätelajeja, esim. tuhkaa tullaan edelleen viemään kaatopaikoille. Vastaajat uskoivat myös, että vuonna 2025 kaatopaikkojen biokaasut hyödynnetään nykyistä paremmin. 82 kotitaloudet 18 67 % kuljetukset 7 26 % jokin muu, mikä? 2 7 % Kyselyn viimeisessä kysymysparissa haluttiin tietoa jätehuoltoalan liiketoiminnan kannalta merkit- tävistä jätteenkäsittelyn peruselementeistä nyt (kysymys 25) ja vuonna 2025 (kysymys 26). Materi- aalien kierrättäminen raaka-aineena osoittautui vastauksissa tärkeimmäksi elementiksi molempina ajankohtina. Myös materiaalien kierrättämistä energiana pidettiin merkittävänä sekä nyt että vuonna 2025. Suurin muutos nähtiin jätteiden synnyn ehkäisyn kohdalla. Vastaajat arvioivat jätteen synnyn ehkäisyyn panostettavan selvästi enemmän vuonna 2025 kuin nyt. Jätteiden kaatopaikkasijoittami- sen vastaajat uskoivat puolestaan vähentyvän. Vastauksissa esitetyt muutosten perustelut liittyivät eri jätejakeiden jälleenkäsittelyarvoon ja ihmis- ten asenteisiin. M teriaalien kierrättämi en raak -aineena j energiana on v imakkaimmin tämän hetken intresseissä. Jätteiden synnyn ehkäisy vaatisi kuluttajien asenteiden radikaalia muutosta sekä voimakkaita panostuksia tuotantotalouden ja jakelulogistiikan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kokonaan kaatopaikat eivät kuitenkaan tulevaisuudessakaan katoa. Joitakin jätelajeja, esim. tuhkaa tullaan edelleen viemään kaatopaikoille. Vastaajat uskoivat myös, että vuonna 2025 kaatopaikkojen biokaasut hyödynnetään nykyistä paremmin. 25. Mitkä seuraavista jätteenkäsittelyn peruselementeistä ovat merkittäviä jätehuoltoalan liiketoi- minnan kannalta tällä hetkellä? Valitse enintään kolme. N % jätteiden synnyn ehkäi- sy 8 28 % tuotteiden uusiokäyttö 10 34 % materiaalien kierrättä- minen raaka-aineena 22 76 % materiaalien kierrättä- minen energiana 20 69 % kaatopaikoille sijoitta- minen 17 59 % jätteiden kuljettaminen ulkomaille 1 3 % jokin muu, mikä? 1 3 % LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 133 83 26. Mitkä jätteenkäsittelyn peruselementeistä ovat merkittäviä jätehuoltoalan liiketoiminnan kan- nalta vuonna 2025? Valitse enintään kolme. N % jätteiden synnyn ehkäisy 15 52 % tuotteiden uusiokäyttö 14 48 % materiaalien kierrättämi- nen raaka-aineena 25 86 % materiaalien kierrättämi- nen energiana 18 62 % kaatopaikoille sijoittaminen 6 21 % jätteiden kuljettaminen ulkomaille 3 10 % jokin muu, mikä? 0 0 % 9. Yhteenveto Tässä kappaleessa vedetään nyt yhteen jätehuoltoalan tulevaisuuden suuria linjoja ja tuodaan esille tulevaisuusverstastaan keskustelujen pohjaksi nostettuja seikkoja: • Globaaleista megatrendeistä tärkeimmiksi vastaajat kokivat luonnonvarojen niukentumisen, väestönkasvun ja kaupungistumisen. Jätehuollon merkitys tulee näiden megatrendien myötä kasvamaan. Kriittisten raaka-aineiden hinnannousu kannustaa jätteiden entistä tarkempaan lajitteluun ja käyttökelpoisten materiaalien talteenottoon. • Jätelainsäädännön arveltiin kiristyvän tulevaisuudessa. Erityisenä tähän liittyvänä uhkana pidettiin EU:n lainsäädännön liiallista puuttumista asioihin ja suurten jäsenmaiden painotuk- siin perustuvien eurooppalaisten direktiivien soveltamisen vaikeutta suomalaisiin oloihin. • Kyselyyn vastanneiden mukaan jätehuolto on Suomessa järjestetty suhteellisen hyvin. Kriit- tisiäkin äänenpainoja suomalaisesta tavasta hoitaa jätehuoltoa tuli kuitenkin esille. Suoma- laisen yhdyskuntajätehuollon kilpailutilannetta pidettiin joissain vastauksissa ongelmallise- na. Vastauksissa tuli muun muassa esille se, että joiltakin osin erityisesti suomalainen yh- dyskuntajätehuolto on kaksinkertaisen monopolin takana. Ensin on kunnallinen monopoli ja sen jälkeen erään suuren valtakunnallisen yhtiön valta-asema. Tämä vähentää kilpailua vai- keuttamalla uusien yrittäjien alalle pääsyä. • Myös yleisempää kritiikkiä nousi esille. Eräässä vastauksessa suomalaista toimintaa kuvat- tiin seuraavasti: ”Asioiden hyväksyttävyydet ovat Suomessa takaperoisia ja naiivius huipus- saan. Rouhimme harjumme tienpohjiksi, joita suolaamme Saksasta tuotetulla vuorisuolalla. Elvistelemme Nokialla, jonka pääkonttorin takapihalla on Ämmässuon vuotava kaatopaikka. Lopetamme jätteiden energiahyödyntämisen vuonna 2006 ja palaamme kivihiilen polttoon”. 9. Yhteenveto Tässä kappaleessa vedetään nyt yhteen jätehuoltoalan tulevaisuuden suuria linjoja ja tuodaan esille tulevaisuusverstastaan keskustelujen pohjaksi nostettuja seikkoja: • Globaaleista megatrendeistä tärkeimmiksi vastaajat kokivat luonnonva- rojen niukentumisen, väestönkasvun ja kaupungistumisen. Jätehuollon merkitys tulee näiden megatrendien myötä kasvamaan. Kriittisten raaka- aineiden hinnannousu kannustaa jätteiden entistä tarkempaan lajitteluun ja käyttökelpoisten materiaalien talteenottoon. • Jätelainsäädännön arveltiin kiristyvän tulevaisuudessa. Erityisenä tähän liittyvänä uhkana pidettiin EU:n lainsäädännön liiallista puuttumista asioihin ja suurten jäsenmaiden painotuksiin perustuvien eurooppalaisten direktiivien soveltamisen vaikeutta suomalaisiin oloihin. • Kyselyyn vastanneiden mukaan jätehu lto on Suomessa järjestetty suh- teellisen hyvin. Kriittisiäkin äänenpainoja suomalaisesta tavasta hoitaa jä- tehuoltoa tuli kuitenkin esille. Suomalaisen yhdyskuntajätehuollon kilpai- lutilannetta pidettiin joissain vastauksissa ongelmallisena. Vastauksissa tuli LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 134 muun muassa esille se, että joiltakin osin erityisesti suomalainen yhdyskun- tajätehuolto on kaksinkertaisen monopolin takana. Ensin on kunnallinen monopoli ja sen jälkeen erään suuren valtakunnallisen yhtiön valta-asema. Tämä vähentää kilpailua vaikeuttamalla uusien yrittäjien alalle pääsyä. • Myös yleisempää kritiikkiä nousi esille. Eräässä vastauksessa suomalaista toimintaa kuvattiin seuraavasti: ”Asioiden hyväksyttävyydet ovat Suomes- sa takaperoisia ja naiivius huipussaan. Rouhimme harjumme tienpohjiksi, joita suolaamme Saksasta tuotetulla vuorisuolalla. Elvistelemme Nokialla, jonka pääkonttorin takapihalla on Ämmässuon vuotava kaatopaikka. Lopetamme jätteiden energiahyödyntämisen vuonna 2006 ja palaamme kivihiilen polttoon”. • Jätehuoltoalalla yksityisten toimijoiden aseman arveltiin vahvistuvan Suo- messa. Kunnat keskittyvät tärkeimpien asioiden kuten terveydenhuollon ja koulutuksen järjestämiseen ja ainakin kaupungeissa jätehuolto siirtyy yksityisen sektorin hoidettavaksi. • Kysyttäessä jätehuoltoalan liiketoimintamahdollisuuksista ulkomailla vastaajat arvioivat, että suomalaisilla jätealan yrityksillä on jonkin verran mahdollisuuksia pääosin Venäjällä ja Baltian maissa. Läheisyysperiaat- teen mukaisesti ehkä myös Ruotsissa ja Norjassa. Koettiin, että joissakin vanhoissakin EU-maissa kuten esimerkiksi Italiassa ja Iso-Britanniassa on jätehuollon kehittämisessä vielä paljon tehtävää, mutta näiden mai- den markkinoille on niin kova kilpailu etteivät suomalaiset pääse näiden maiden markkinoille. Vientimahdollisuuksia heikentää myös se, että suomalaista jätehuollon teknologiaa pidettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ajastaan jäljessä olevana. Tilanteen ei juurikaan uskottu parane- van, sillä suomalaiset yritykset eivät vastaajien mielestä panosta riittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan. • Ulkomaisten toimijoiden tuloa Suomeen pidettiin kohtalaisen todennä- köisenä: palveluyritykset globalisoituvat ja näin uskottiin käyvän myös jätealalla. LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 135 • Eräs esille tullut uusien liiketoimintamahdollisuuksien väylä oli yritysmaa- ilmassa yleistyvä ulkoistamisen trendi. Jätealan yritykset saattavat tulevai- suudessa saada hoidettavakseen jätealaan liittyviä toimintoja, joita muiden alojen yritykset eivät katso tarpeelliseksi hoitaa itse. Esimerkkinä tällaises- ta tuli esille jätealan työntekijöiden suorittama rakennusjätteen lajittelu rakennustyömaalla ennen jätteen poiskuljetusta. Merkittäviä mahdolli- suuksia liittyy myös materiaalin ja energian sekä tuotevastuujärjestelmien kokonaishallintaan. • Yksi jätealan tulevaisuuden trendi tulee olemaan jätteen synnyn ehkäisy. Tämän myötä jotkut vastaajat epäilivät kuitenkin jätehuoltoalan liike- toiminnan vähenevän. Painopiste siirtyy uusiotuotteiden markkinoiden suuntaan. Tälläkin saralla vaikeuksia saattaa teollisuuden rakennemuu- toksen kautta olla luvassa. Jotkut vastaajat epäilivät, että nykyisin muiden teollisuudenalojen jätteitä prosesseissaan hyödyntävät teollisuudenalat katoavat vähitellen Suomesta ja näin kierrätyskelpoisten jätteiden markki- nat kotimaassa supistuvat. Uusioraaka-aineet kuljetetaan Aasian nouseviin teollisuusmaihin LiiTE 1. iNTERNET-kysELyN TULOksET 136 liite 2: tuleVaisuusVerstas jätealan megatrendeistä ja haasteista Selvityksen toisessa vaiheessa järjestettiin 15.11.2004 Helsingissä hotelli Arthurin tiloissa tulevaisuusverstas. Verstaaseen osallistui 14 jätealan toimintaan läheisesti liittyvää henkilöä.90 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta seminaarin osallistuivat lisäksi aluepäällikkö Olli Hietanen, tutkimusapulainen Juha Heikkilä, tutkija Vil- le Lauttamäki, projektipäällikkö Timo Nurmi, erikoistutkija Jarmo Vehmas, tut- kimusapulainen Venla Kinnunen ja tutkija Paula Hakola. Verstastyöskentelyn aluksi osallistujille esiteltiin selvitystä ja erityisesti luvussa 4.1. kuvatut verstastyöskentelyn lähtökohdat. Ennakkomateriaalina osallistujille oli toimitettu luvussa 2 esitellyt megatrendit ja liitteessä 1 esitellyn kyselyn tulokset.91 Tehtävänannossa kaksi keskeistä termiä; teollinen ekologia ja klusteri avattiin seu- raavanlaisia määritelmiä hyväksikäyttäen: ”Teollinen ekologia tutkii systemaattisesti paikallisia, seudullisia ja globaaleja ma- teriaalin ja energian käyttöjä ja virtoja tuotteissa, prosesseissa, teollisuuden sekto- reilla ja talouksissa.” (Allen et al. 2001) ”Teollisen ekologian tavoitteena on mate- riaalien kiertojen sulkeminen siten, että yhden tuotantovaiheen jätteet ja hukka- lämpö voidaan hyödyntää muiden tuotteiden valmistuksessa. Eri alojen yritykset muodostavat yhdessä alueellisen verkoston, joka pyrkii minimoimaan raaka-aineen ja energian kulutuksen sekä päästöjen ja jätteiden määrän.” (Rissa 2001, 203). ”Klusterilla tarkoitetaan joukkoa yrityksiä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuot- taa synergiaetuja (1+1 = 3). Klusteri syntyy, kun useat yhteistyössä toimivat yri- tykset, tavarantoimittajat, palveluntuottajat, läheisten teollisuudenalojen yritykset ja niihin liittyvät instituutiot, kuten yliopistot ovat keskittyneet jollekin alueelle. Tietyn klusterin yritykset toimivat yleensä samalla toimialalla ja ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: tuotteiden ja palvelusten tuottajina, alihank- kijoina, kilpailijoina tai asiakkaina. Klusteriin kuuluvat myös tarvittavat tuotan- nontekijät eli raaka-aineet, työ, pääoma, maa, tieto, osaaminen sekä kyseisen toi- mialan lähi- ja tukialat.” (Porter 1991) LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 137 Osanottajat jaettiin työryhmätyöskentelyn ajaksi kolmeen rinnakkaiseen ryhmään. Ryhmätöiden ensimmäisessä vaiheessa kutakin ryhmää pyydettiin: 1. nimeämään jätealan/teollisen ekologian kannalta keskeiset toimijat, 2. määrittelemään jätealan/teollisen ekologian ydintoiminnot, 3. listaamaan keskeiset jätealan/teollisen ekologian tuotteet ja palvelut sekä 4. pohtimaan jätealan/teollisen ekologian kansainvälistymisstrategioita ja 5. hahmottamaan jätealan/teollisen ekologian edistämisen kannalta keskeisiä toimenpiteitä. Ryhmätöiden toisessa vaiheessa kutakin ryhmää pyydettiin muodostamaan erilai- sia teollisen ekologian strategia-/skenaariovaihtoehtoja siten, että kuhunkin vaih- toehtoon liittyi tiettyjä toimijoita, tietty ydintoiminto, tietyt tuotteet ja/tai palve- lut, tietty kansainvälistymisstrategia ja tietyt toimenpiteet. Ryhmätöiden tulokset on esitelty kaikkien ryhmien osalta taulukossa 4.1. Skenaarioita/näkökulmia on yhteensä 9 ja ne ovat nimeltään: • Teollisuus • Palvelut ja ICT • Kuluttajat ja eettisyys • Yritykset • Kotitaloudet • Julkishallinto • Kauppa • Brändinomistajat • Operaattorit Ryhmä 1 tuotti kolme ensimmäistä skenaariota, ryhmä 2 kolme keskimmäistä ja ryhmä 3 kolme viimeistä. Seuraavalla sivulla esitellään seminaarin lopputulokset yhteen kokoava taulukko, jossa yllä mainitut skenaariot on esitelty. Jokaisen ryh- män tuottamat tulokset ovat omissa sarakkeissaan. LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 138 R yh m ä 1 R yh m ä 2 R yh m ä 3 N im i T eo lli su us Pa lv el ut ja IC T K ul ut ta ja t j a ee tti sy ys Yr ity ks et K ot ita lo ud et Ju lk ish al lin to K au pp a Br än di no - m ist aj at O pe ra at to rit T oi m i- ja t • ka ik ki te ol lis - uu sy rit yk se t, ei p el kk ä jä te hu ol to al a • pa ik al lis et vs . g lo ba al - ist i t oi m iv at yr ity ks et • es im er kk ej ä: se llu te ol lis uu s ja la nn oi te te - ol lis uu s • K no w le dg e In te ns iv e Bu sin es s Se rv ic es (K IB S) jo ko yr ity ks en os an a ta i om an a yr i- ty ks en ää n • es im er kk e- jä : t oi m is- to ho te lli t, tie to ko ne - vä lit ys • er ila ise t ku lu tta ja - ry hm ät • er ila ise t ty ön te ki jä - ry hm ät • Yr ity ks et (k on su l- tit , p al ve lu t, te ol li- su us ) • ko tit al ou de t • ju lk ish al lin to • ka up pa • m m . ka up pa ja te ol li- su us • ka ik ki n e yr ity ks et , jo tk a ’o pe ro iv at ’ el in ke i- no na an jä tte en hy öd yn tä - m in en LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 139 Yd in to - im in no t • ra ak a- ai ne i- de n ja e ne r- gi an k äy tö n m in im oi nt i ka ik iss a el in ka ar en va ih ei ss a al ku tu ot an - no sta lä ht ie n • re su rs ie n te ho kk aa m pi kä yt tö • on ge lm ia : br än di t j a m ai no nt a • ta lo ud el li- se n ka sv un ja m at er ia a- lie n kä yt ön irt ik yt ke nt ä • pa lv el ui n- ve sto in ni t • ee tti sy ys , as en te et ja n iid en m uu to s/ m uu tta m i- ne n • irt io tto k u- lu tu sy ht ei s- ku nn as ta ja pe rin te ise stä m ar kk in a- ta lo ud es ta (v rt . A as ia n ta lo ud et ) • va ar an a ”h el pp o ku - lu tta m in en ” • on ge lm a: m ite n te hd ä bi sn es tä ku lu tu ks en vä he nt äm i- se stä ? • jä tte id en sy nn yn eh kä isy (p ro ak tii vi - su us ) • in fo rm aa tio te kn o- lo gi an h yö dy nt ä- m in en • lo gi sti ik ka • tie do tta m in en • pr os es sik on su lto in - ti/ m at er ia al in ja en er gi an sä äs tö • lii kk um ist ar pe en m in im oi nt i y rit yk - sis sä • tie to jä rje ste lm ät • ke m ik aa lip al ve lu t, tu ot te id en p äi vi ty s- pa lv el ut • str at eg ia nm uo do s- tu s • jä tte id en sy nn yn e hk äi - sy (p ro ak tii vi - su us ) • uu de lle en kä yt - tö k ie rr ät tä - m ise n sij aa n + yl lä pi to pa lv e- lu t • ”M at iv a” (m at er ia al ite - ho kk uu de sta va sta av a ke sk us , s ol m u- ko ht a) • tie do nk er uu , va lv on ta , t ie - do tu s, sä än te ly • tie do tta m in en • ku lu tu s • tu ot an to ja tu ot es uu nn it- te lu • ka up an to im in ta - lo gi ik ka : ki lp ai lu tu s (n k. sp ek sa a- m in en ) • ka ns al ai sjä r- je stö t, er ity i- se sti k ul ut ta - ja jä rje stö t • ku lu tta jii n ja ku lu tu sto t- tu m uk sii n va ik ut ta m i- ne n • ku lje tu s- ja lo gi sti ik ka • to im itu s- va rm uu de n ta ka am in en • m ah tik äs ky t (k au pp a är äh - tä ä) • ra ak a- ai ne i- de n ha nk in ta • ve ro tu s • tu ot ta jav as tu u • m at er iaa lik äy - tö n oh ja us • tu ot an - to ja tu ot e- su un - ni tte lu • jä tte en sy nn yn en na lta eh kä isy • ku lje tu s j a lo gi sti ik ka • pr os es - so in ti • jä te hu ol - to al aa oh ja av a ka pi ta lis m i • sii rt ok uo r- m au s • ka at o- pa ik at vä he ne vä t • in ve sto in - ni t • pi en et p oi s iso t t ila lle (k es ki ttä - m in en ) • N IM BY (N ot In M y Ba ck y- ar d) LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 140 T uo tt ee t • bi sn es pa lv el ut • ek ol og ise t tu ot te et (n iin pa ljo n m at e- ria al ia k ui n ta rv ita an , m ut ta m ah - do lli sim m an vä hä n) • ke stä vä t j a ko rja tta va t tu ot te et • bi sn es pa lv e- lu t • ”k irj as to ko ns ep tin ”h y öd yn tä m in en n yk yi stä la aj em m in • uu de lle en kä yt et tä vä t tu ot te et ja m at er ia al it • re /d ow n- cy cl in g m at er ia al is- ta ri ip pu en • es im er k- ke jä : p ää - te la itt ee t, oh je lm ist ot se rv er ill ä • ”k irj as to - ko ns ep tin ” m uk ai se t pa lv el ut • uu de lle en kä yt et tä vä t tu ot te et ja m at er ia al it • re /d ow n- cy cl in g m at er ia al ist a rii pp ue n • uu de t p ro se ss i- so ve llu ks et (m m . se ka jä tte es tä sy n- te es ik aa su a, u ud ek - si ra ak a- ai ne ek si) • lo gi sti se t j är je ste l- m ät • uu de lle en kä yt tö + pa kk au sjä rje ste lm ät • pa lv el ut uo tte et ku te n m at er ia al i- ka tse lm uk se t • m as co /m at er ia l se rv ic e co m pa ny , • ke m ik aa li. ja la n- no itu sp al ve lu t • uu de lle en kä yt tö ja yl lä pi to pa lv el ut • pä iv ity s.. . • ko m po sto rit • pu ris tim et • ki er rä ty sjä r- je ste lm ä se kä ko tit al ou s- et tä k iin te ist ö- ta so lla • im uk er äy sjä r- je ste lm ät • vi hr eä t t al kk a- rit • m ob iil itu ot - te et (t ie to a ek ol og ise sta ja la nj äl je stä , la sk el m ia y m . ki er rä ty sp is- te et y m s.) • ko m po sti kä y- m äl ät • se ka jä te pu nn i- tu s j a re ki ste - rö in ti äl yk or - til la (m ak su se n m uk aa n) , jä tte en in te g- ro in ti tu ot te en hi nt aa n • ve ro he lp ot uk - se t • tie to pa lv el ut • vi hr eä p ist e (e stä ä ka u- pa sta m uo - do stu m as ta ka at op ai kk aa ) • br än di • ka us i- ja u u- tu us tu ot te et • uu te en pä iv i- ty ks ee n/ ki er rä - te tty yn ra ak a- ai ne e- se en pe ru s- tu va t tu ot te et • su or aa n hy öd yn - ne ttä vä t tu ot te et • po ltt oa i- ne et (m as - sa po lt- to ai ne et , lie tte et ja la n- no itt ee t, pu u. ..) • la ito ks et (m ek aa - ni se t, bi ol og ise t, po ltt o) • tie to tu r- va lli su us LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 141 K an - sa in - vä lis ty - m is st ra - te gi at • te ol lis te n pr os es sie n ke hi ttä m in en vä he m m än m at er ia al ej a ja e ne rg ia a ku lu tta vi ks i • te kn ise n os aa - m ise n hy ö- dy nt äm in en (e sim . p uh - di stu sla itt ee t, pa pe rit ek no - lo gi a, p uh ta at pr os es sit ) • et ät un ni ste et ja -s eu ra nt a ka ik ki in tu ot te isi in (R FI D ; a kt ii- vi / p as sii vi ); hy öd yn ne t- tä vi ss ä m yö s jä tte id en la jit te lu ss a • ju lk in en tu ki tie do n ”a b- so rb oi nn ill e” ul ko m ai lta , ka ik ke a ei ka nn at a ke k- siä u ud el le en • ek ol og in en ve ro tu s • tie to te k- no lo gi an hy öd yn tä - m in en • ”s uh te el li- se n ki lp ai lu - ha ita n et u” pa lv el uj en tu ot ta m i- se ss a • ”k irj as to - ko ns ep tin ” ke hi ttä - m in en ja vi en ti • id eo id en ko pi oi nt i ul ko m ai lta , ni id en p a- ra nt am in en ja v ie nt i • ek ol og in en ve ro tu s • yh te isk äy t- tö pa lv el uj en tu on ti • es im . a su - m ise ss a yh te ise t ol oh uo ne et , yh te isk äy t- tö au to t • id eo id en ko pi -o in ti ul ko m ai lta , ni id en p a- ra nt am in en ja v ie nt i • ek ol og in en ve ro tu s T uo tte et : • ra sk aa t l ai tte et (F os te r W , K va er - ne r, W är tsi lä ) • IT C -r at ka isu t • Ba la s- oh je lm a (v äl in e pr os es si- ja m at er ia al ite ho k- ku ud en la sk en ta an + so ve llu ks et ) • ko m po sto rit (e ri ko ot ), • uu de lle en kä yt tö jä r- je ste lm ät , • ta aj uu sm uu ttu ja t, • BA T -te ol lis uu sp ro - se ss it (m m . p ap er i- pu ol i) Pa lv el ut : • ko ns ep tis uu nn itt elu • e sc o- ja m as co -p al - ve lu t • ko ul ut us , t ie to ta ito (m ol em pi in su un - tii n) tu tk ija va ih to • jä tte id en sy nn yn es tä m in en • sy nt ee sir at ka isu t • ke hi ty sy ht ei sty ö • in sin öö ri- ja k on - su ltt ito im ist oj en yh te ist yö • ko ul ut us , t ie to - ta ito (m ol em - pi in su un tii n) tu tk ija va ih to • kv b en ch - m ar ki ng m m . ku nt ie n to i- m in ta an • in fra str uk tu u- rin k eh itt äm i- ne n • ke hi ty sy ht ei s- ty ö • ka up an le vi äm in en V en äj äl le ja lä hi al ue ill e • H al to n- pu l- lo np al au tu s es im er kk i (k au pp ia s os ta a au to - m aa tin ) • jä tte en v äl ttä - m ise n vi en ti (E sim er kk in ä St oc km an n V iro ss a: v ie m en ne ss ää n m yö s j ät e- hu ol to -o sa a- m ist a) • ko ns ul - to in ti • kä än - te ist eh - da s • m on op ol i • EU :n by ro kr aa t- tis uu s • V en äj ä ja lä hi al ue et • sa as tu ne et m aa -a lu ee t (m m . as et eo l- lis uu de n jä lji ltä ) • K V -r a- ha sto t + os ak ea nt i pö rs sis sä • tu on ti/ ul - ko m ai se t to im ija t Su om ee n (S ita , AG R , W M , St en a) LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa T uo tt ee t • bi sn es pa lv el ut • ek ol og ise t tu ot te et (n iin pa ljo n m at e- ria al ia k ui n ta rv ita an , m ut ta m ah - do lli sim m an vä hä n) • ke stä vä t j a ko rja tta va t tu ot te et • bi sn es pa lv e- lu t • ”k irj as to ko ns ep tin ”h y öd yn tä m in en n yk yi stä la aj em m in • uu de lle en kä yt et tä vä t tu ot te et ja m at er ia al it • re /d ow n- cy cl in g m at er ia al is- ta ri ip pu en • es im er k- ke jä : p ää - te la itt ee t, oh je lm ist ot se rv er ill ä • ”k irj as to - ko ns ep tin ” m uk ai se t pa lv el ut • uu de lle en kä yt et tä vä t tu ot te et ja m at er ia al it • re /d ow n- cy cl in g m at er ia al ist a rii pp ue n • uu de t p ro se ss i- so ve llu ks et (m m . se ka jä tte es tä sy n- te es ik aa su a, u ud ek - si ra ak a- ai ne ek si) • lo gi sti se t j är je ste l- m ät • uu de lle en kä yt tö + pa kk au sjä rje ste lm ät • pa lv el ut uo tte et ku te n m at er ia al i- ka tse lm uk se t • m as co /m at er ia l se rv ic e co m pa ny , • ke m ik aa li. ja la n- no itu sp al ve lu t • uu de lle en kä yt tö ja yl lä pi to pa lv el ut • pä iv ity s.. . • ko m po sto rit • pu ris tim et • ki er rä ty sjä r- je ste lm ä se kä ko tit al ou s- et tä k iin te ist ö- ta so lla • im uk er äy sjä r- je ste lm ät • vi hr eä t t al kk a- rit • m ob iil itu ot - te et (t ie to a ek ol og ise sta ja la nj äl je stä , la sk el m ia y m . ki er rä ty sp is- te et y m s.) • ko m po sti kä y- m äl ät • se ka jä te pu nn i- tu s j a re ki ste - rö in ti äl yk or - til la (m ak su se n m uk aa n) , jä tte en in te g- ro in ti tu ot te en hi nt aa n • ve ro he lp ot uk - se t • tie to pa lv el ut • vi hr eä p ist e (e stä ä ka u- pa sta m uo - do stu m as ta ka at op ai kk aa ) • br än di • ka us i- ja u u- tu us tu ot te et • uu te en pä iv i- ty ks ee n/ ki er rä - te tty yn ra ak a- ai ne e- se en pe ru s- tu va t tu ot te et • su or aa n hy öd yn - ne ttä vä t tu ot te et • po ltt oa i- ne et (m as - sa po lt- to ai ne et , lie tte et ja la n- no itt ee t, pu u. ..) • la ito ks et (m ek aa - ni se t, bi ol og ise t, po ltt o) • tie to tu r- va lli su us 142 T oi m en - pi te et • m at er ia al ite ho k- ka ita tu ot te ita ja pa lv el ui ta k un ni lle ja y rit yk sil le • te ol lis en e ko lo gi an as ia m ie s • jä te al an o sa am is- ke sk us (m at er i- aa lit eh ok ku ud en pa lv el uk es ku s te ke sil lä ) • tu ot es uu nn itt el un sta nd ar di so in ti • V K +k ou lu tu s (v as tu ul lin en ku lu tta ja , pe ru sk ou lu t ym s.) T al ou de lli se t (k ep pi /p or k- ka na ) • r& d tu ki , pi lo tti ha nk ke i- de n tu ki • ra ho itu sta jä tte id en eh kä i- sy yn • lu on no nv a- ro je n kä yt ön ve ro tu s • ym pä ris tö lu pa - kä yt än nö t • jä te al an o sa a- m isk es ku s (m at er ia al i- te ho kk uu de n pa lv el uk es ku s te ke sil lä ) • r& d ko rk ea ta so • ha ita lli ste n (p ak ka us )- m at er ia al ie n ki el to (o lta va ki er rä te ttä vä ta i jä tte en ä hy ö- dy nn et tä vä ) • V K +k ou lu tu s (v as tu ul lin en ku lu tta ja , pe ru sk ou lu t ym s.) • M ot iv a- ty yl i- se t k es ku ks et (in fo rm aa tio - oh ja us ) • aj at us lu ut u- m ie n po ist a- m in en k ul ut - ta m ise ss a • aj at us - lu ut u- m ie n po ist a- m in en po lii tti - se lla ta - so lla ja el in ke i- no el ä- m äs sä • ki er rä t- tä m ise n ja u u- de lle en - kä yt ön he lp ot - ta m in en jo su un ni t- te lu va i- he es sa (k om - po - ne nt it, m at e- ria ali t) (b rä n- di n- om ist a- ja , s uu n- ni tte lij a, ka up pa ) • ku lu tta jie n op as tu s, ko ul ut us LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 143 Taulukossa 1 esitetyt skenaariot/näkökulmat eroavat toisistaan siinä, että teollis- ta ekologiaa tarkastellaan joka skenaariossa eri toimijan näkökulmasta. Samalla muuttuvat ydintoiminnot, tuotteet ja toimenpiteet. Kukaan toimijoista ei voi yk- sinään tuottaa tai toteuttaa teollisen ekologian kokonaisuutta, vaan tavoite edellyt- tää kaikkien toimijoiden synergiaa: • Teollisen ekologian tavoitteena on yhteiskunnan energian ja materiaalin käytön hallinta ja minimoiminen: käytetään niin paljon kuin tarvitaan, mutta samalla niin vähän kuin mahdollista. • Teollisen ekologian haasteena ja edellytyksenä on kehittää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden ja jokaisen toiminnon materiaali- ja energiatehok- kuutta. Ryhmätöiden anti ei välttämättä aukene pelkästään taulukkoa tarkastelemalla ja seuraavassa on siksi ryhmä ryhmältä hieman avattu kussakin ryhmässä käytyä kes- kustelua. Ryhmien työn tulokset on jäsennelty ryhmäkohtaisesti hieman toisistaan eroavalla tavalla. Syynä tähän on ryhmien hieman toisistaan poikkeavat toimintat- avat ja tästä johtuen myös lähestyminen ongelmiin ja lopputuotosten ulkoasu oli- vat hieman erilaiset. Verstasryhmän 1 käymää keskustelua Tämän ryhmän työtä leimasi usko siitä, että yhteiskunnassa on tapahtumassa asennemuutos, joka johtaa elintapojen ja kulutustottumusten muutokseen. Jatku- va kasvu ei ole mahdollista eikä edes toivottavaa. Tämä seikka aletaan tiedostaa entistä paremmin ja siksi tämä trendi tulee myös vaikuttamaan merkittävästi yh- teiskunnan tulevaisuuteen. Trendillä on vaikutuksia myös jätehuollon arkipäivään. Toisaalta todettiin, että ajatusmallien muutoksesta huolimatta jokin osa perintei- sistä käyttäytymismalleista säilyy aina. Ryhmän keskustelu on seuraavassa jaettu kolmeen teemaan, jotka käsittelevät perinteistä teollisuutta, palveluja ja kuluttajia. LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 144 teollisuus Tämä ryhmä näki teollisen ekologian klusterin kattavan enemmän tai vähemmän kaikki teollisen toiminnan alat. Perinteisen teollisuuden kehitysnäkymiä ryhmä piti jokseenkin synkkinä. Jatkuvasti julkisuudessa olevat uutiset tuotantolaitos- ten siirtämisestä halvemman kustannustason maihin saivat jotkin ryhmän jäsenet toteamaan ettei Suomeen enää tulla perustamaan uusia tuotantolaitoksia. Täten teollisuuteen liittyvät jätehuoltoalan innovaatiot ja liiketoimintamahdollisuudet tulevat vähenemään. Yhtenä keskeisenä teollisen ekonomian ydintoimintona, tai paremminkin kehittyvänä trendinä, nähtiin raaka-aineiden ja energiakäytön mi- nimointi. Tähän kannustaa niin raaka-aineiden niukentumisesta johtuva hintojen nousu sekä ympäristömääräysten kiristyminen. Toisaalta esteenä uusien toimin- tatapojen käyttöönottamiselle nähtiin uponneet kustannukset. Vanhat investoin- nit halutaan hyödyntää täysimääräisesti ja tämä tekee uuden käyttöönottamisen vähemmän houkuttelevaksi. Hieman samanlainen asenne koskee myös toiminta- tapoja. On helpompaa noudattaa vanhoja käyttäytymismalleja kuin miettiä koko homma uudelleen. Pätkätöiden yleistymisen ryhmän jäsenet näkivät ongelmana. Kun pätkätöiden ai- heuttamasta epävarmuudesta johtuen työhön sitoutuminen on heikkoa, ei mihin- kään työhön liittyvään suhtauduta sellaisella tarmolla ja pitkäjänteisyydellä kuin muuten. Tämä heijastuu ei-toivottavien käyttäytymismallien voimistumisena. Yri- tyksessä tapahtuvaan lajitteluun ja kierrätykseen suhtaudutaan välinpitämättömäs- ti ja tämä hankaloittaa materiaalien uudelleenkäsittelyä. Esimerkkejä siitä millaisia uusia businessmahdollisuuksia teollisuuden sivutuot- teista olisi mahdollisesti löydettävissä, mainittiin muutamia: • Useiden teollisuusprosessien sivutuotteena syntyy lämpöenergiaa tai ener- gian tuotantoon kelpaavaa jätettä, joka voitaisiin ottaa talteen. Esimerkki- nä mainittiin lannoiteteollisuus, jonka sivutuotteena syntyy vetykaasua • Öljyn hinnan noustessa jätteiden hyödyntäminen energiana tulee yleis- tymään, parhaiten energiana hyödyntämiseen sopivat jätteet muuttuvat arvokkaaksi tuotannontekijäksi LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 145 • Päästökaupan myötä puhtaimmalla teknologialla tuottavat voivat hyötyä investoinneistaan saamalla tuloja käyttämättä jääneistä päästöoikeuksista Mahdollisina uusina vientituotteina mainintoja saivat myös: • Tiukkojen ympäristönormien sivutuotteena syntyvät päästöjä vähentävät tuotantoteknologiat, esimerkkinä paperiteollisuuden tuotantoprosessit: suomalainen paperi tuotetaan maailman puhtaimmin prosessein. Tämän alan ja erityisesti vedenpuhdistamisen ympäristöosaamisen vientiin voisi panostaa. • Kaatopaikkakäsittelylaitteet, erityisesti erilaiset mittalaitteet palvelut ja iCt Tietointensiivisten yrityspalvelujen (Knowledge intensive business services, KIBS) rooli tulee entisestään kasvamaan tulevaisuudessa. Yritykset tulevat tuottamaan tällaisia yrityspalveluja joko itse tai sitten teollisen ekologian palvelualan yhdeksi keskeiseksi toimijaksi ilmestyvät yritykset, jotka tarjoavat tällaisia palveluja. Tie- toteknologian jatkuva kehitys heijastuu myös jätehuoltoalalle. Eräs esille noussut tulevaisuudenkuva oli se, että tulevaisuudessa tuotteissa saattaa olla tunnistesiru, josta tuotteen tiedot on joko luettavissa lukijalla tai sitten tuote lähettää tietoa si- jaintipaikastaan. Jälkimmäisessä tapauksessa tuotteen elinkaaren lähestyessä loppu- aan ja muuttuessaan jätteeksi olisi tuotteen kerääminen kierrätykseen helppoa. Muutamia esille tulleita uusia businessmahdollisuuksia: • Jätteenkeruun tietojärjestelmien kehittäminen edellä mainitun tunniste- teknologian hyödyntämisen mahdollistavalle tasolle • Kysyntää voisi olla toimijalle, joka välittäisi tietoa paikoista, joissa halpaa teollisuuden sivutuotteesta tehtävää energiaa on saatavilla. Tällöin esim. vetyä prosessissaan tarvitseva yritys voisi sijoittua lannoitetehtaan lähetty- ville LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 146 Joitakin palvelutoimintoja, joita suomalaiset yritykset voisivat viedä ulkomaille tuli esille: • Suomalainen pullonpalautusjärjestelmä on maailman tehokkain, se voisi toimia mallina vastaaville hankkeille ulkomailla • Suomalainen kirjastojärjestelmä on tiedonkeräämisen ja -jakamisen alueel- la maailman huippua. Tätä osaamista voisi mahdollisesti monistaa palve- lemaan muitakin aloja • Edellä mainittu tunnisteteknologiaa hyödyntävä jätteidenkeruujärjestelmä Kuluttajat ja eettisyys Elintavat muuttuvat nykyisestä kulutuskulttuurista kohti elämyskulttuuria. Yh- teiskunta palveluvaltaistuu ja tämä muuttaa tulevaisuuden jätevirtojen luonnet- ta. Jäljelle jäävän kulutuksen rakenne muuttuu ympäristöarvot entistä paremmin huomioon ottavaksi. Taloudellisen kasvun ja materiaalien hyväksikäytön kas- vu saadaan kytkettyä irti toisistaan. Asiakkaat tulevat vaatimaan tuotteita, joissa ympäristönäkökohdat on otettu paremmin huomioon. Asiakkaiden edustajana ja toimijoina teollisen ekologian klusterissa tästä kuluttajanäkökulmasta toimivat erilaiset kuluttajajärjestöt. Ryhmä oletti teollisuuden vastustavan ympäristöasiat huomioon ottavaa muutosta kustannuksia kasvattavana, mutta oli vakuuttunut, että ennen pitkää teollisuudenkin on taivuttava kuluttajien tahtoon. Kansalaisten arvostusten muutos tulee heijastumaan myös politiikan ja lakien suuntaviivoihin. Eräänä mahdollisuutena, joskaan ei aivan lähitulevaisuudessa, nähtiin se, että ko- titalouksilla voisi olla omia pieniä ”voimalaitoksia”, joilla ainakin osa omasta ener- giantarpeesta voitaisiin täyttää. Tämä voisi olla käyttökelpoista erityisesti syrjäseu- duilla ja vaikkapa maatiloilla, joissa energiana hyödynnettävää poltettavaa ainesta syntyy. Joitakin potentiaalisia businessmahdollisuuksiakin nähtiin. Kysyntää saat- taisi olla: • Uudelleen käytettävillä tuotteilla kaikissa tuotesegmenteissä • Erilasilla yhteiskäyttöpalveluilla LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 147 Verstasryhmän 2 käymää keskustelua Tämän ryhmän keskeinen teema oli materiaalitehokkuuden parantaminen kaikilla teollisen ekologian klusterin osa-alueilla. Materiaalitehokkuuden parantaminen on osa jätteen synnyn ehkäisyä ja tällä on puolestaan vaikutuksia jätehuoltoalan tule- vaisuuden näkymiin. Käytännön tasolla jätemäärää voidaan vähentää esimerkiksi tuotesuunnittelun standardoinnilla. Kun tuotteet ovat helposti korjattavia siten, että eri valmistajienkin varaosat sopivat muidenkin valmistajien tuotteisiin, jäte- määrä vähenee ja kierrätettävyys paranee. Tämän ryhmä käsittelemät kolme tee- maa ovat nimeltään yritykset, kotitaloudet ja julkishallinto. Yritykset Jätehuoltoon eniten vaikuttava trendi yritysten osalta on jätteen synnyn ehkäisyn merkityksen kasvu. Kuten ryhmässä 1, niin myös tässä ryhmässä uskottiin luon- nonvarojen hintojen nousun ja yleisen ympäristötietoisuuden kasvun johtavan materiaalitehokkuuden kasvuun. Lisäksi parempaan materiaalien hyväksikäyt- töön ohjaa kuluttajien halu saada pitempikestoisia tuotteita. Esimerkkinä tällai- sesta tuotteesta mainittiin kännykkä, johon voisi päivittää uusia ohjelmistoja sen sijaan, että aina uusien palvelusovellusten tullessa markkinoille pitää myös puhelin vaihtaa, jotta näitä palveluita pystyy käyttämään. Jätteen määrän vähentymiseen vaikuttaa myös se, että jätteen polttaminen energiaksi tulee yleistymään. Lisäksi, kuten ryhmässä 1, niin myös tässä ryhmässä uskottiin informaatioteknologian hyödyntämisen saavan uusia muotoja tulevaisuudessa. Jätteen synnyn ehkäisyyn tähtäävistä toimenpiteistä huolimatta joidenkin jätela- jien määrä tulee kasvamaan. Ryhmä 2 näki, että ainakin elektroniikkaromu on tällainen jätelaji. Elektroniikkaromu sisältää kierrättämisen kannalta arvokkaita metalleja, joten tästä saattaa tulla rahallisesti merkittävä jätejae tulevaisuudessa. Jä- tehuoltoalan toimijayrityksistä tärkeimpinä ryhmä piti konsulttiyrityksiä sekä eri- laisia jätehuollon palveluita tarjoavia yrityksiä. LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 148 Joitakin esille tulleita uusia businessmahdollisuuksia: • Edellä mainittujen kestävämpien tuotteiden kehittäminen • Prosessikonsultointi, jonka avulla saadaan merkittävää säästöä materiaa- lien ja energian kulutuksessa sekä minimoidaan materiaalin liikkumista yrityksissä ja yritysten välillä • Logistiikkapalvelut esim. kemikaaleja käyttävälle teollisuudelle. Palvelun ytimenä on tarjota kemikaalien käytön ja käsittelyn ketjun kaikki osat palveluna Mahdollisina uusina vientituotteina mainittiin: • Erilaiset jätealan ITC -ratkaisut, erikseen mainittiin prosessi- ja materiaa- litehokkuuden laskentaan kehitetty Balas -ohjelma • Eri kokoiset kompostorit • Uudelleenkäyttöjärjestelmät • Palvelujen osalta businessmahdollisuudet -kohdassa mainitut konsultoin- ti- ja logistiikkapalvelut, erityisesti kehitysyhteistyöhankkeissa Kotitaloudet Ympäristötietoisuuden kasvu ja tiukentuva ympäristölainsäädäntö vaikuttaa myös kotitaloudessa syntyvän jätteen määrään sitä vähentävästi. Lisääntyvän kierrätyk- sen myötä kotitalouksiin ja taloyhtiöiden pihoihin tulee ilmestymään erilaisia kier- rätystä palvelevia tarvikkeita. Markkinoita tulee jatkossa olemaan: • Jätemyllyille, • Jätepuristimille • Biojäteastioille • Kompostoreille Jätehuoltoalaan tämä suuntaus tulee vaikuttamaan siten, että keräilyautojen tu- lee olla valmiita käsittelemään entistä useampaa jätelajia ja tämä saattaa aiheut- taa tarvittavien jätteenkeräilykertojen lisääntymistä tai investointeja jäteautoihin LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 149 siten, että useat erilaiset jätelajit saadaan pidettyä kuljetuksessa erillään. Toinen, jätemäärän osalta vastakkaiseen suuntaan vaikuttava, trendi on yhden hengen ta- louksien määrän kasvu. Usein tällaisten talouksien kulutus on lähellä useamman hangen talouksien kulutusta. Huomiona esitettiin, että yhden hengen talouksien kuluttamat pienet pakkaukset eivät kasvata jätemäärää, vaan pikemminkin pien- ten talouksien konekanta, joka on sama kuin isommallakin taloudella. Kasvavaan ympäristötietoisuuteen liittyi myös ryhmän muotoilema mielenkiintoinen uusi termi; teologinen ekonomia, eli mitä kuluttaja tai yritys on valmis maksamaan tuottamastaan jätteestä. julkishallinto Julkishallinnon rooli on määritellä ja luoda puitteet toiminnalle, jonka katsotaan olevan yhteiskunnan kannalta toivottavaa. Teollisen ekologian alalla tämä tarkoittaa lainsää- dännön, valvonnan, tiedonkeruun, tiedotuksen ja koulutuksen järjestämistä sellaiseksi, että halutut tavoitteet saavutetaan. Viime vuosina on julkisenkin talouden puolella taloudellinen ohjaus tullut entistä suositummaksi. Tämän kanssa linjassa on tämän ryhmän ehdotus siitä, että jätteen vähentämistoimissa tulisi käyttää ”keppi ja porkka- na” -metodia. Ympäristölupien saantiehtoja tulee kiristää ja toisaalta koulutuksen ja tutkimuksen tukemisen avulla tulee kannustaa uusien ja parempien toimintatapojen kehittämistä ja käyttöönottamista. Jätehuoltoalalle ryhmän kaavailemat kehitystrendit noudattelevat samaa linjaa kuin aikaisemmin käsitellyt skenaariot. Poiskuljetettavan jätteen määrä tulee vähenemään ja palvelutuotteiden kehittelyyn tulee panostaa. Jäte- huoltoyritykset voivat hankkia tuloja kehittelemällä uusia hyödyntämistekniikoita ja osallistumalla mahdollisiin valtion tukemiin kehitysyhteistyöprojekteihin. Uusien jätehuoltoalan businessmahdollisuuksien osalta julkinen valta voi vaikut- taa olosuhteisiin siten, että toimintaympäristö on mahdollisimman suotuista in- novaatioiden syntymiselle. Ryhmä 2 näki muutamia tällaisia keinoja: • Tukea erilaisille koulutus-, tutkimus- ja kehityshankkeille peruskoulusta yliopistotasolle asti • Tukea jätehuoltoalaan liittyviin erilaisiin pilottihankkeisiin, joista joskus saattaa tulla rahanarvoisia innovaatioita LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 150 • Jätealan osaamiskeskuksen perustaminen • Luonnonvarojen käytön verotus Kansainvälisen toiminnan osalta ryhmä 2 löysi muutamia tapoja, joilla Suomen kilpailukykyä jätehuoltoalalla voitaisiin parantaa: • Koulutuksen lisääminen ja erityisesti tutkijavaihto sekä Suomesta ulko- maille että ulkomailta Suomeen • Kansainvälinen benchmarking osaksi julkisen jätehuollon suunnittelua • Kehitysyhteistyön kautta saatavat hankkeet Verstasryhmän 3 käymää keskustelua Edellisten ryhmien käsittelemien aiheiden tavoin myös 3 ryhmässä herättivät kes- kustelua jätehuoltoalan toimijoihin kohdistuvat taloudelliset kysymykset. ’Kaup- pa’ ja sen toimintalogiikka, yritysten taloudellinen ohjaus, kilpailuttaminen, kes- kittäminen, verotus ja riskirahoitus olivat käsitteitä, jotka nousivat esiin useasti eri yhteyksissä. Seuraavassa esitellään teollisen ekologian klusteria kolmesta näkökul- masta: kaupan, brändinomistajien ja operaattorien näkökulmasta. Kauppa Kaupan ydintoimintoina nähtiin kilpailutus ja nk. speksaaminen, joiden avulla kauppa rytmittää kysyntää nk. kausi ja muotituotteisiin. Arvoketjun muille osil- le jää tehtäväksi toimitusvarmuuden takaaminen. Kaupalla nähtiin tämän ansios- ta olevan vahva vaikutusvalta tuottajiin ja myös kuluttajiin. Kaupan mahtikäskyt nähtiin lakejakin merkittävämmäksi toiminnan synnyttäjäksi ja ohjaajiksi. Suo- malaisten kauppaketjujen kansainvälistymisen myötä niiden kehittämillä ympäris- töjärjestelmillä on myös vientipotentiaalia. Esimerkkinä tällaisesta kauppaketjujen laajenemisen kautta nousevasta vientituotteesta mainittiin: LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 151 • Erilaiset kierrätys- ja jätehuoltojärjestelmät ja -laitteet kuten pullonpalau- tuskoneet Jotta kaupan potentiaalinen rooli teollisessa ekologiassa toteutuisi tulisi kaupan ydintoimintoihin lisätä myös jätteen minimoinen ja sekä tuotteen valmistajien että kuluttajien materiaalinhallinta. Kauppa voisi tällöin mahtikäskyillään vaikut- taa sekä suunnitteluun, tuotantoon, että raaka-aineiden hankintaan ja laatuun. Osaamisen varmistamiseksi tarvittaisiin tässä skenaariossa muun muassa Motiva- tyylinen informaatio-ohjauksen keskus sekä keinoja uusien ajatusten esille nosta- miseen (ajatusluutumien poistamiseen). Erityistä huolta kannettiin suomalaisen materiaaliosaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tämä voisi olla Mativan ydinosaamisalue. Myös Vihreän pisteen kaltaiset brändätyt ympäristötuotteet ja hallintajärjestelmät nousevat tässä skenaariossa merkittävään asemaan. Niillä halli- taan tuottajavastuujärjestelmiä ja estetään kaupan muuttumista kaatopaikaksi. Brändinomistajat Ryhmä 3 toinen skenaario nosti toiminnan keskipisteeksi brändinomistajan - joka kaupan lisäksi voi olla myös teollisuus. Tässä skenaariossa korostuu tuotesuunnit- telu ja jätteen synnyn välttäminen sekä päivitettävät, kierrätettyyn raaka-aineeseen perustuvat tuotteet. Brändi pitää tällöin sisällään tuotteen koko elinkaaren suun- nittelusta loppusijoitukseen asti - ja kaiken siltä väliltä. Tavoitteeksi hahmotettiin nk. käänteistehtaan aikaansaaminen. Käänteistehtaassa prosessit kulkevat edestakaisin niin, että materiaali kiertää tehokkaasti prosessissa ja laajemmin ajateltuna arvoketjussa ja koko kansantaloudessa. Myös tässä skenaa- riossa merkittävimmäksi haasteeksi nostettiin ajatusluutumien poistaminen: miten suunnittelu- ja tuotantojärjestelmät ja ketjut saadaan ottamaan vastaan uusia in- novatiivisia ajatuksia. Tiedon jakamisen ja kokonaisuuksien hallinnan kehittämi- nen on merkittävä haaste, joka luo uusia mahdollisuuksia muun muassa konsul- toinnille. LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 152 operaattorit Ryhmän kolmas skenaario nostaa teollisen ekologian toimijaksi operaattorit. Ope- raattoreiksi määriteltiin kaikki ne toimijat, jotka operoivat kentällä elinkeinonaan jätteen hyödyntäminen tavalla tai toisella. Tämä toiminta pitää sisällään muun muassa kuljetuslogistiikkaa, siirtokuormausta, prosessointia, laitoksia, teknologiaa, polttoaineita jne. Merkittävänä alaa eteenpäin vievänä trendinä koettiin kaato- paikkojen väheneminen. Hankaluutena puolestaan koettiin NIMBY -ajattelu: not in my back yard. Perinteinen jätehuolto koettiin eräänlaiseksi synninpäästöksi: pois silmistä, pois mielestä. Merkittävänä muutosvoimana koettiin myös jätehuoltoa ohjaava kapitalismi, joka johtaa muun muassa keskittymiseen: pienet pois ja isot tilalle. Toisaalta jätehuol- lon säätelyn/monopolin vapauttaminen myös lisäisi yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, jolloin kapitalismi toimii alaa kehittävänä ja uutta synnyttävänä voimana. Kapita- lismi edellyttää pääomia, joita kansainvälistyvälle toiminnalle tarvittaisiin muun muassa pörssistä, kansainvälisistä rahastoista mutta myös viranomaisilta riskirahoi- tuksena ja kokeilujen helpottamisena. Uusioraaka-aineiden ja prosessisivutuottei- den privatisointia kannatettiin. Sen katsottiin tukevan yritystoimintaa ja synnyttä- vän uutta innovatiivista toimintaa. Venäjä lähialueineen sekä erilaisten saastuneiden maa-alueiden hoito, siirtäminen ja kunnostus koettiin merkittävänä mahdollisuutena. Kansainvälistyminen koet- tiin tärkeäksi paitsi liiketoiminnallisista syistä myös ympäristöongelmien luonteen vuoksi. ’Jätekaupasta’ keskusteltiin myös päästökaupan osana ja esimerkkinä mai- nittiin suomalaisten Vietnamiin rakentama kaatopaikka. Kiinailmiöön liittyvänä kansainvälistymisstrategiana nousi esille muun muassa maailmaa valloittaviin kan- sainvälisiin tuotteisiin kiinnittyminen. Suomalaisten yritysten tulisi saada omaa osaamistaan ja komponenttejaan kiinni näihin tuotteisiin. Oma tuote vientimark- kinoille on vaativa tehtävä, joka voi perustua vain pitkäaikaiselle osaamiselle. Ma- tivan tehtävänä voisi olla tämän kansallisen materiaaliosaamisen yhteen keräämi- nen, klusterointi ja kehittäminen. LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 153 Suomalaisina kilpailutekijöinä kansainvälistyvillä markkinoilla nähtiin: • anturit ja mekaniikka • vedenpuhdistusosaaminen • energiansäästöteknologia ja konsultointi Yhteenvetoa ryhmätöistä Euroopan ja Suomen jätehuollosta tunnistettiin useita rakenteellisia muutostren- dejä. Mielenkiintoisia kehityssuuntia ovat muun muassa perinteisen tuotevalmis- tuksen metamorfoosi kohti palveluita, sekä nk. peilikuvateollisuuden kehittymi- nen. Peilikuvateollisuudella tarkoitetaan sitä, että perinteiset jäte- ja ympäristö- huoltoalan toimijat - operaattorit - liikkuvat jäte- ja ympäristöhuollon arvoketjus- sa eteen- ja taaksepäin ostamalla alihankkijoitaan ja/tai asiakkaitaan - esimerkiksi muovitehtaita yms. kierrätysteollisuutta. Liikettä voi tapahtua myös sivuille eli rinnakkaisklustereihin. Arvoketjuihin liittyy myös se ajatus, että ympäristö- ja jätehuoltoteknologian ja tuotteiden tuomisellakin (ja kiinailmiöllä) voi olla positiivinen vaikutus suoma- laisen ympäristö- ja jätehuolto-osaamisen kansainvälistymiselle. Kaikkea ei kan- nata yrittää tehdä ja valmistaa itse. Olennaisempaa on saada oma osaaminen mu- kaan kansainvälisiin menestystuotteisiin komponentteina, palveluina yms. Ryhmä 1 koki ympäristöalan liiketoiminnan kehittymisen esteeksi Suomessa sen, että maamme on pieni. Markkinoiden pieni koko vaikeuttaa ympäristöliiketoiminnan kehittymistä erityisesti erilaisissa palveluliiketoiminnan aloilla. Palveluliiketoimin- nan kehityksen tukemiseen toivottiinkin tukea. Lisäksi useammassa ryhmässä koettiin tarvetta olevan myös laajojen kartoitusten ja tutkimusten tekemiseen siitä, millaisille tuotteille ulkomailla olisi kysyntää ja sitten verrata näitä tuloksia siihen, mitä Suomessa osataan tai haluttaisiin osata. Ulkomaisilta toimijoilta voisi olla paljonkin opittavaa. Kaikkea ei tarvitse välttä- mättä keksiä itse, vaan joskus voi olla viisaampaa katsoa mitä muualla on kehitet- ty, jatkokehitellä sitä omien markkinoiden tarpeita paremmin vastaavaksi ja myö- LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 154 hemmin mahdollisesti myydä tätä parannettua versiota eteenpäin. Yleisesti toivot- tiin, että erilaiset teknologian ja liiketoiminnan kehittymistä tukevat organisaatiot huomioisivat myös tällaiset oppimisen kautta uusia innovaatioita luovat yritykset tukipäätöksiä tehdessään. Ryhmässä 1 mainittiin myös muutamia maita ja aluei- ta, joista jätehuoltoalan tietämystä voisi ammentaa. Näitä olivat ympäristöasioissa kautta linjan edistykselliset Saksa, Itävalta ja Kalifornia. Yhdysvalloista jätehuolto- ala voisi ottaa laajemminkin oppia esimerkiksi kustannustietoisuudessa. Eräänä palveluita, tuotteita, tutkimusta ja koulutusta yhdistävänä tekijänä voi- daan pitää jätehuoltoon sekä materiaali- ja energiavirtoihin liittyvää tiedonhallin- taa. Teollisen ekologian ja käänteistalouden kehittäminen asettaa valtaisat haas- teet sekä tietojärjestelmille että niiden edellyttämälle teknologialle. Tällä hetkellä käytössä ja saatavilla olevalla teknologialla ei kyetä kovinkaan tarkasti seuraamaan materiaali- ja energiavirtoja. Toisaalta vieläkin suurempia puutteita on tietokan- noissa: tutkijoiden ja kehittäjien käytössä ei ole riittävän tarkkaa ja yksityiskohtais- ta tietoa prosesseista ja materiaaleista. Siksi teollisen ekologian kehittäminen edel- lyttää t&k-rahoituksen suuntaamista makrotasolta mikrotasolle: kansantaloudesta yritys, tuote, prosessi ja materiaalitasolle. Valtiovallan toimet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten jätehuoltoala kehittyy. Verolainsäädännöllä ja ympäristömääräyksillä ohjaillaan yritysten toimintaa ja täl- lä on vaikutuksia jätealan toimintaympäristöön. Yleisesti kireä lainsäädäntö näh- tiin hyvänä asiana. Jos Suomessa on suhteellisesti kireämpi ympäristölainsäädän- tö kuin muissa samankaltaisissa maissa, saattaa se pitkällä aikavälillä luoda myös liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille: kireistä normeista johtuen suomalaiset yritykset joutuisivat kehittelemään teknologioita, joilla tuotteita voi- daan valmistaa entistä vähemmin raaka-ainepanostuksin ja pienemmin päästöin. Myöhemmin, kun muut maat kiristävät omaa ympäristölainsäädäntöään, voisivat suomalaiset yritykset myydä kehittelemiään teknologioita ulkomaille. Lainsäädän- nöstä ryhmä 1 oli vielä sitä mieltä, että EU:n lainsäädännön tulisi kuitenkin ottaa huomioon erilaisten EU -maiden erityispiirteet eikä vaatia kaikkia maita noudat- tamaan samaa lainsäädäntöä. Tulevaisuudessa nähtiin Aasiassa olevan suuri markkinapotentiaali. Erityisesti LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 155 Kaakkois-Aasian maiden ja Kiinan kansantaloudet kasvavat vauhdilla. Väestönti- heys on Kaakkois-Aasiassa suuri ja tämä yhdistettynä kulutustottumusten muu- tokseen yhä länsimaisempaan suuntaan aiheuttaa jätehuolto- ja ympäristöongel- mia, joista on nykykehityksellä muodostumassa vakava uhka ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Yhtenä tämän ongelman ratkaisuna on tehokkaan jätehuollon järjestäminen ja pienenkin siivun saaminen näiltä markkinoilta olisi suomalaisille jätealan toimijoille suuri asia. Erityisesti vesihuollon nähtiin olevan ala, jolla suo- malaisilla yrityksillä on osaamista jota voisi tälle maailmankolkalle markkinoida. Puhtaan veden käsittely tulee olemaan merkittävä liiketoiminnan ala tulevaisuu- dessa kaikkialla maailmassa, ei vain Aasiassa. Vesihuollon osaamiselle on yleensä- kin on avautumassa tulevaisuudessa suuret markkinat. Ryhmätyön eräänlaisena yläotsikkona olleeseen teollisen ekologian käsitteeseen ja haasteisiin ryhmillä oli erilaisia lähestymistapoja ja näkökantoja. Ryhmä 3 käytti teollisen ekologian haasteesta nimitystä käänteistehdas, jolla viitattiin siihen, että materiaalien pitäisi kiertää teollisissa tuotantoprosesseissa kahteen suuntaan. Ryh- mä 1 puolestaan haastoi tulevaisuusverstaan keskustelun herättämisessä käytetyn kuvan (tässä raportissa kuva 4.1.) piirtämällä uuden kuvan teollisen ekologian ko- konaisuudesta: LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 156 99 Kuva 1. Käänteistalouden haaste. Kuvan 1. avulla voidaan havainnollistaa nk. käänteistalouden haaste: teollisen ekologian klusterin kehittäminen edellyttää käänteistehtaiden ja materiaali- ja energiatehokkaiden prosessien sekä toi- mivan jätehuollon ja kierrätysjärjestelmän lisäksi myös vastuullisen kuluttajan: • Teollinen ekologia edellyttää kuluttajilta (ydinosaamisena) irtiottoa kulutusyhteiskunnasta ja perinteisestä markkinataloudesta: eettisyyttä ja asenteiden muutosta. NIMBY -ajattelu (not in my back yard), synninpäästö, ei riitä. Jätehuollon tulevaisuuden merkittäväksi – jos ei peräti merkittävimmäksi - haasteeksi voidaan siksi nostaa elämäntapaan ja asenteisiin liittyvät muutokset. Tämä pitää paikkansa myös siirtymätalouk- sissa, Venäjällä ja kehitysmaissa. Teollistuneissa ja jälkiteollistuneissa maissa tarvitaan asennemuu- tosta kohti teollista ekologiaa. Siirtymätalous- ja kehitysmaissa tarvitaan asennemuutosta tehokkaan jätehuollon rakentamisen ja menestymisen perusedellytyksenä. Tämä tavoite edellyttää toimenpitei- nä muun muassa kasvatusta, koulutusta, tiedottamista sekä mahdollistamista, osallistamista ja moti- voimista. Tuotannon ja kulutuksen rajapintaan liittyy myös monessa eri skenaariossa esille noussut MATIVA – materiaali ja energiatehokkuuden kehittämisyksikkö. Tehokkuuden lisäksi tämän kaltaisen yksi- kön tehtäviin kuuluu materiaaliosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Kansainvälinen menesty- minen voi perustua vain pitkäaikaiseen osaamiseen. Mativan tehtävänä on suomalaisen materiaa- liosaamisen yhteen kerääminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Raaka- aineet Energia T u o t a n t o K u l u t u s Jätehuolto Kuva 1. Käänteistalouden haaste. Kuvan 1. avulla voidaan havainnollistaa nk. käänteistalouden haaste: teollisen ekolo- gian klusterin kehittäminen edellyttää käänteistehtaiden ja materiaali- ja energiatehokkaiden prosessien sekä toimivan jätehuollon ja kierrätys- järje telm n lisäksi myös vastuullisen kuluttajan: • Teollinen ekologia edellyttää kuluttajilta (ydinosaamisena) irtiottoa kulu- tus hteisk nnasta ja perinteisestä markkinataloudesta: eettisyyttä ja asen- teiden muutosta. NIMBY -ajattelu (not in my back yard), synninpäästö, ei riitä. Jätehuollon tulevaisuuden merkittäväksi - jos ei peräti merkittävimmäksi - haas- teeksi voidaan siksi nostaa elämäntapaan ja asenteisiin liittyvät muutokset. Tämä LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 157 pitää paikkansa myös siirtymätalouksissa, Venäjällä ja kehitysmaissa. Teollistuneis- sa ja jälkiteollistuneissa maissa tarvitaan asennemuutosta kohti teollista ekologiaa. Siirtymätalous- ja kehitysmaissa tarvitaan asennemuutosta tehokkaan jätehuollon rakentamisen ja menestymisen perusedellytyksenä. Tämä tavoite edellyttää toi- menpiteinä muun muassa kasvatusta, koulutusta, tiedottamista sekä mahdollista- mista, osallistamista ja motivoimista. Tuotannon ja kulutuksen rajapintaan liittyy myös monessa eri skenaariossa esil- le noussut MATIVA - materiaali ja energiatehokkuuden kehittämisyksikkö. Te- hokkuuden lisäksi tämän kaltaisen yksikön tehtäviin kuuluu materiaaliosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Kansainvälinen menestyminen voi perustua vain pitkäaikaiseen osaamiseen. Mativan tehtävänä on suomalaisen materiaaliosaami- sen yhteen kerääminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. • Teollisen ekologian kehittämisen ensi askeleena voisi olla MATIVAn pe- rustaminen materiaaliosaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen kansallisek- si keskukseksi. • Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla voi perustua vain pitkäaikai- seen, perinteiseen osaamiseen. LiiTE 2: TULEVaisUUsVERsTas JäTEaLaN MEGaTRENDEisTä Ja HaasTEisTa 158 liite 3: tuleVaisuusVerstaan osallistujat 15. 11. 2004, hotelli arthur 1. Pakkausteknologia - PTR ry: Annukka Leppänen-Turkula 2. BMH Wood Technology Oy: Rainer Rehn 3. Kuluttajat-Konsumenterna ry: Anne Paalo 4. Kuluttajatutkimuskeskus: Eva Heiskanen 5. Suomen luonnonsuojeluliitto Ry: Anssi Vaittinen 6. Työtehoseura ry: Irene Roos 7. Helsingin yliopisto: Erja Heino 8. Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja Juhani Kytö 9. Foster Wheeler Energia Oy: Matti Hiltunen 10. Ristola Oy: Arto Silvennoinen 11. TEKES: Helena Manninen 12. RMG-Yhtiöt Oy: Juhani Putkisto 13. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos: Juha-Matti Katajajuuri 14. Muoviteollisuusliitto MT ry: Vesa Kärhä LiiTE 3: TULEVaisUUsVERsTaaN OsaLLisTUJaT 15.11.2004, HOTELLi aRTHUR 159 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen työryhmä • Olli Hietanen • Juha Heikkilä • Ville Lauttamäki • Timo Nurmi • Jarmo Vehmas • Venla Kinnunen • Paula Hakola Internetkyselyyn vastasi 34 asiantuntijaa LiiTE 3: TULEVaisUUsVERsTaaN OsaLLisTUJaT 15.11.2004, HOTELLi aRTHUR 160 liite 4: YhteistYÖ empan Kanssa Tulevaisuuden -skeskus teki Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvi- tyksessä yhteistyötä Sveitsiläisen EMPA:n (Eidgenössische Materialprüfungs- und Forschungsanstalt) kanssa. Yhteistyön sisältöä ei tutkimussuunnitelmassa määri- telty erityisen tarkasti - yhteistyön muodoksi sovittiin lähinnä se, että selvityksessä yritetään hyödyntää EMPA:n käytössä olevia Ecoinvent-tietokantaa ja Umberto- ohjelmaa. Yhteistyötä tehtiin muun muassa selvittämällä kehitysmaiden jätehuol- totilannetta (luku 2) ja laskemalla mitä materiaaleja ja kuinka paljon mitäkin ma- teriaalia tietyt tuoteryhmät edellyttävät. Tarkastelun kohteeksi valittiin neljä jälki- teolliselle/tietoyhteiskunnalle merkittävää tuoteryhmää (kuvat 1 - 4): 1. auto (liittyen liikenteen kasvun megatrendiin), 2. teollisuuskäyttöön tarkoitettu rakennus (rakentamisen ja teollistumisen megatrendeihin liittyen) 3. elektroniikkatuote (tieto- ja viestintäteknologian kasvuun liittyen) ja 4. kemikaali (kemikalisoitumiseen ja nanoteknologiaan liittyen) Material input: Car Carbon dioxide 2% Aluminium 2% Calcite 7% Crude oil 11% Brown coal 16% Hard coal 17% Gravel 19% Iron 22% Zinc 1% Clay,unspecified 1% Iron Gravel Hard coal Brown coal Crude oil Calcite Aluminium Carbon dioxide Zinc Clay,unspecified Sodium chloride Nickel Clay,bentonite Magnesite Copper Chromium Dolomite TiO2 Barite Manganese Nickel Basalt Sylvite Fluorspar Peat Molybdenum Sodium sulphate Sulfur Granite Phosphorus Sand Uranium Phosphorus Kaolinite Fluorine Fluorine Tin Talc Gypsum Shale Colemanite Anhydrite Olivine Ulexite Chrysotile Borax Kieserite Cinnabar Magnesium PGM Cobalt Silver Feldspar Rutile Diatomite Stibnite Rhenium Kuva 1. Auton elinkaarianalyysi sisältää 150 inputtia ja 850 outputtia. Tästä ku- vasta voidaan lukea lähinnä se, mitä materiaaleja autossa on eniten. LiiTE 4: yHTEisTyö EMPaN kaNssa 161 103 Material input: Integrated papermill Chromium 1% Nickel 2% Gravel 53% Hard coal 9% Clay, unspecified 8% Calcite 7% Brown coal 7% Crude oil 5% Iron 4% Carbon dioxide 2% Gravel Hard coal Clay, unspecified Calcite Brown coal Crude oil Iron Carbon dioxide Nickel Chromium Basalt Aluminium Zinc Sodium chloride Copper Magnesite Clay, bentonite Barite Manganese Fluorspar Dolomite TiO2 Sodium sulphate Molybdenium Phosphorus Sylvite Gypsum Kaolinite Phosphorus Nickel Colemanite Peat Fluorine Tin Uranium Sulfur Fluorine Talc Sand Borax Granite Shale Kieserite Anhydrite Chrysotile Olivine Ulexite Magnesium Cinnabar Cobalt Diatomite Silver Feldspar Rutile Stibnite Rhenium PGM Kuva 2. Paperitehtaan sisältämät input-materiaalit (ainoastaan niiden materiaalien osalta, jota on eniten). Material input: Electronics for control units Carbon dioxide 2% Clay, unspecified 3% Iron 5% Calcite 9% Crude oil 11% Hard coal 14% Brown coal 19% Gravel 30% Aluminium 2% Copper 1% Gravel Brown coal Hard coal Crude oil Calcite Iron Clay, unspecified Sodium chlorine Aluminium Copper Carbon dioxide Chromium Zinc Nickel Magnesite Clay, bentonite Gypsum Manganese TiO2 Barite Fluorspar Tin Sylvite Kaoliinite Dolomite Sodium sulphate Molybdenum Basalt Sulfur Borax Phosphorus Colemanite Granite Phosphorus Peat Sand Fluorine Uranium Fluorine Kieserite Talc Nickel Shale Anhydrite Olivine Ulexite Chrysotile Diatomite Cinnabar Feldspar Rutile Stibnite Magnesium Silver Cobalt Rhenium PGM Kuva 3. Tyypillisen teknisen laitteen elektroniikan sisältämät input- materiaalit (niiden materiaalien osalta, jota käytetään eniten) Kuva 2. Paperitehtaan sisältämät input-materiaalit (ainoastaan niiden materiaali- en osalta, jota on eniten). 103 Material input: Integrated papermill Chromium 1% Nickel 2% Gravel 53% Hard coal 9% Clay, unspecified 8% Calcite 7% Brown coal 7% Crude oil 5% Iron 4% Carbon dioxide 2% Gravel Hard coal Clay, unspecified Calcite Brown coal Crude oil Iron Carbon dioxide Nickel Chromium Basalt Aluminium Zinc Sodium chloride Copper Magnesite Clay, bentonite Barite Manganese Fluorspar Dolomite TiO2 Sodium sulphate Molybdenium Phosphorus Sylvite Gypsum Kaolinite Phosphorus Nickel Colemanite Peat Fluorine Tin Uranium Sulfur Fluorine Talc Sand Borax Granite Shale Kieserite Anhydrite Chrysotile Olivine Ulexite Magnesium Cinnabar Cobalt Diatomite Silver Feldspar Rutile Stibnite Rhenium PGM . Paperitehtaan sisältämät input-materiaali (ainoasta n niiden mater aalien osalta, jota on eniten). Material input: Electronics for control units Carbon dioxide 2% Clay, unspecified 3% Iron 5% Calcite 9% Crude oil 11% Hard coal 14% Brown coal 19% Gravel 30% Aluminium 2% Copper 1% Gravel Brown c al Hard coal Crude oil Calcite Ir n Clay, unspecified Sodium chlorine Aluminium Copper Carbon dioxide Chromium Zinc Nickel Magnesite Clay, bentonite Gypsum Manganese TiO2 Barite Fluorspar Tin Sylvite Kaoliinite Dolomite Sodium sulphate Molybdenum Basalt Sulfur Borax Phosphorus Colemanite Granite Phosphorus Peat Sand Fluorine Uranium Fluorine Kieserite Talc Nickel Shale Anhydrite Olivine Ulexite Chrysotile Diatomite Cinnabar Feldspar Rutile Stibnite Magnesium Silver Cobalt Rhenium PGM Kuva 3. Tyypillisen teknisen laitteen elektroniikan sisältämät input- materiaalit (niiden materiaalien osalta, jota käytetään eniten) Kuva 3. Tyypillisen teknisen laitteen elektroniikan sisältämät input- materiaalit (niiden materiaalien osalta, jota käytetään eniten) LiiTE 4: yHTEisTyö EMPaN kaNssa 162 104 Material input: Chemical production Crude oil 77% Hard coal 11% Sodium chloride 7% Brown coal 3% Calcite 1% Gravel 0% Sulfur 0% Clay, unspecified 0% Crude oil Hard coal Sodium chloride Brown coal Calcite Gravel Sulfur Clay, unspecified Iron Sand Phosphorus Clay, bentonite Aluminium Sylvite Carbon dioxide Shale Anhydrite Peat Dolomite Olivine Uranium Barite Nickel Gypsum Magnesite Manganese TiO2 Zinc Fluorspar Chromium Basalt Copper Granite Sodium sulphate Molybdenum Kaolinite Phosphorus Nickel Tin Fluorine Fluorine Talc Chrysotile Colemanite Kieserite Cinnabar Magnesium Borax Ulexite Cobalt Silver Feldspar Rutile Diatomite Rhenium Stibnite PGM Kuva 4. Kemiallisen prosessin raaka-aineita (Acetone, organic chemical). Puutteistaan huolimatta kuvat 1 – 4 osoittavat selkeästi sen, että nykyaikaiset lopputuotteet koostu- vat uuvuttavan sadoista – jopa tuhansista - erilaisista materiaalikomponentista. Aiemmin esitelty niukentumisen megatrendi sekä myös nano- ja bioteknologian kehittyminen nostavat tämän ilmiön valokehään. Autoja ei tulevaisuudessa ehkä enää hyödynnetäkään pelkästään teräksenä tai edes me- talleina. Vastaavasti paperitehdas ei tulevaisuudessa olekaan rakennusjätettä – eikä elektroniikka uudelleen käytettäviä komponentteja ja metallia, vaan tuotteet suunnitellaan, tuotetaan ja hyödynne- tään nanohiukkanen nanohiukkaselta. Vaikka tämä tulevaisuuskuva olisikin yliammuttu – varsinkin niin lyhyellä aikajänteellä kuin 2025 – niin kehityksen suunta on kuitenkin selvä: olemme matkalla kohti yhä yksityiskohtaisempaa ma- teriaalin ja energian hallintaa. Siksi kaikkein olennaisinta kuvissa 1 – 4 onkin itse asiassa se, että ne ylipäätänsä ovat olemassa: se, että esimerkiksi EMPA:ssa kyetään luettelemaan auton, paperiteh- taan, valvontayksikön, kemikaaliprosessien ja tuhansien muiden tuotteiden materiaali- ja energiavir- rat. EMPA:n käytössä olevilla ecoinventillä ja Umbertolla pystytään laskemaan ja mallintamaan yksittäisten tuote- ja prosessikuvien lisäksi myös tuotteiden elinkaaria. Suomalaisilla tutkijoilla ja kehittäjillä ei tällä hetkellä ole käytössään vastaavaa tietokantaa ja kapasiteettia. Ecoinvent-tietokannan ja Umberto-ohjelman lisäksi Tulevaisuuden tutkimuskeskus kävi EMPA:n kanssa läpi myös Sveitsin kansallisia kierrätys- ja jätehuoltojärjestelmiä. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa –selvityksen tulevaisuusverstaassa teollisen ekologian klusterin yhteydessä nousi voimakkaasti esille kaupan ja teollisuuden koordinoimat energian ja materiaalin hallintajärjes- telmät. Sveitsissä tällaisia ovat muun muassa SWICO (Swiss Association for Information, Com- munication and Organisational Technology)92 ja S.EN.S (Stiftung Entsorgung Schweiz)93. Saksa- lainen Grüne Punkt sekä sveitsiläiset SWICO ja S.EN.S ovat esimerkkejä kaupan ja teollisuuden omista kierrätys- ja jätehuoltojärjestelmistä, joiden merkitys tulevaisuudessa todennäköisesti kas- vaa. Näistä järjestelmistä on kehittymässä vahvoja brändejä – ja jopa alihankintaketjuja velvoittavia Kuva 4. Kemiallisen prosessin raaka-aineita (Acetone, organic chemical). Puutteistaan huolimatta kuvat 1 - 4 osoittavat selkeästi sen, että nykyaikaiset lop- putuotteet ko stuvat uuv ttavan sadoista - jopa tuhansista - erilaisista materiaali- komponentista. Aiemmin esitelty niukentumisen megatrendi sekä myös nano- ja bioteknologian kehittyminen nostavat tämän ilmiön valokehään. Autoja ei tule- vaisuudessa ehkä enää hyödyn etäkään pelkästään teräksenä tai edes metalleina. Vastaavasti paperitehdas ei tulevaisuudessa olekaan rakennusjätettä - eikä elekt- roniikka uudelleen käytettäviä ko ponentteja ja metallia, vaan tuotteet suunnitel- laan, tuotetaan ja hyödynnetää nanohiukkanen nanohiukkaselta. Vaikka tämä tulevaisuuskuva olisikin yliammuttu - varsinkin niin lyhyellä aika- jänteellä kuin 2025 - niin kehityksen suunta on kuitenkin selvä: olemme matkal- la kohti yhä yksityiskohtaisempaa materiaalin ja energian hallintaa. Siksi kaikkein olennaisinta kuvissa 1 - 4 onki itse asiassa se, että ne ylipäätänsä ovat olemassa: se, että esimerkiksi EMPA:ssa kyetään luettelemaan auton, paperitehtaan, valvon- tayksikön, kemikaalipr sessien ja tuhansien muiden t otteiden materiaali- ja ener- giavirrat. EMPA:n käytössä olevilla ecoinventillä ja Umbertolla pystytään laske- maan ja mallintamaan yksittäisten tuote- ja prosessikuvien lisäksi myös tuotteiden LiiTE 4: yHTEisTyö EMPaN kaNssa 163 elinkaaria. Suomalaisilla tutkijoilla ja kehittäjillä ei tällä hetkellä ole käytössään vastaavaa tietokantaa ja kapasiteettia. Ecoinvent-tietokannan ja Umberto-ohjelman lisäksi Tulevaisuuden tutkimuskes- kus kävi EMPA:n kanssa läpi myös Sveitsin kansallisia kierrätys- ja jätehuoltojär- jestelmiä. Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvityksen tulevaisuusvers- taassa teollisen ekologian klusterin yhteydessä nousi voimakkaasti esille kaupan ja teollisuuden koordinoimat energian ja materiaalin hallintajärjestelmät. Sveitsissä tällaisia ovat muun muassa SWICO (Swiss Association for Information, Com- munication and Organisational Technology)92 ja S.EN.S (Stiftung Entsorgung Schweiz)93. Saksalainen Grüne Punkt sekä sveitsiläiset SWICO ja S.EN.S ovat esimerkkejä kaupan ja teollisuuden omista kierrätys- ja jätehuoltojärjestelmistä, joiden merkitys tulevaisuudessa todennäköisesti kasvaa. Näistä järjestelmistä on kehittymässä vahvoja brändejä - ja jopa alihankintaketjuja velvoittavia säännök- siä: tuotteiden on sovelluttava suunnittelultaan, toiminnoiltaan ja materiaaleiltaan kaupan ja teollisuuden jäte- ja ympäristöjärjestelmiin. Kansainväliset kauppaketjut sekä kaupan ja teollisuuden järjestöt yms. verkostot ovat erityisen potentiaalisia ja voimallisia teollisen ekologian toimijoita. Jätehuollon kansainvälisten kysymysten osalta EMPA-yhteistyötä tehtiin muun muassa eWaste-hankkeen kanssa94. Tämä hanke tutkii elektroniikkajätteen kä- sittelyä kehitysmaissa (muun muassa Intiassa, Kiinassa ja Etelä-Afrikassa). Hank- keen tuloksia esiteltiin tässä raportissa aiemmin luvussa 2, kun megatrendien yh- teydessä käsiteltiin kehitysmaiden jätehuoltoa. Jätehuoltoalan uusien tuotteiden näkökulmasta hanke tuottaa tietoa jätehuoltoon liittyvästä tiedonhallinnasta - ja tiedonhallinnan kansainvälisestä tuotteistamisesta. Samaan aikaan kun Aasian te- ollistuminen nostaa Aasian painoarvoa kasvattaa myös tarve globaalille oikeuden- mukaisuudelle - mikä tarkoittaa käytännössä kestävän kehityksen teknologian ja palveluiden kysynnän kasvua kehitys- ja siirtymätalousmaissa. Esimerkiksi eWas- te-hanke on siksi samalla osa laajempaa North-South -painopistettä, jossa teknolo- gian kehitystä tutkitaan kehitysmaiden näkökulmasta -ja myös terveyden ja ympä- ristön näkökulmasta. Uusien teknologioiden osalta EMPA on fokusoitunut muun muassa nanoteknologiaan ja teknologian sosiaalisten vaikutusten arviointiin. LiiTE 4: yHTEisTyö EMPaN kaNssa 164 EMPA:n kyky tutkia ja ylläpitää tarkkoja ja kokonaisvaltaisia materiaali- ja ener- giatietokantoja antaa Sveitisille etulyöntiaseman varsinkin nano- ja bioteknologian soveltamiseen ja tutkimiseen. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kaltaiset poikki- sektoraaliset, monialaiset tutkimuslaitokset ja kyky verkostomaiseen yhteistyöhön ovat puolestaan suomalaisia vahvuuksia. Yhteistyökokeilu EMPA:n ja Tulevaisuu- den tutkimuskeskuksen kanssa tuotti siksi selkeätä lisäarvoa kummallekin osapuo- lelle. Seuraavaksi yhteistyön tavoitteeksi EMPA ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus asettivatkin teknologian sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehittämisen. LiiTE 4: yHTEisTyö EMPaN kaNssa 165 Viitteet 1 Suomen Teollisen Ekologian Seura perustettiin keväällä 2004 ja rekisteröitiin yhdistykseksi kesäkuussa 2006. Lisätietoja osoitteesta www.teollinenekologia.fi 2 Kuva 4.4. muotoiltiin Streams-teknologiaohjelman johtoryhmän palautekeskus- telussa. Kuvaa on kehitetty johtoryhmän puheenjohtajan, Juha Kailan esittämän yhteenvedon pohjalta. 1 Malaska & Salminen 1994 sekä Kaivo-oja & al. 1997, Hietanen & al. 2002. 2 Ks. esim. Mannermaa 2000 ja Hietanen & al. 2002. Raportissa esiteltävät me- gatrendit on koostettu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa toteutetuista hankkeis- ta, kuten Terra2000 (http://www.tukkk.fi/tutu/terra2000/), OSKaR (http://www. tukkk.fi/tutu/oskar_fi.htm ja http://www.cf.ac.uk/carbs/research/oibd/oskar.html sekä Ekotietoyhteiskunta -kriteerit ja toimintamahdollisuudet (eTieto) www. tukkk.fi/tutu/etieto ja Tulevaisuus ja turvallisuus - Poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU) www.tukkk.fi/tutu/poltu. 3 Mannermaa 2000 ja Hietanen & al. 2002 4 www.tukkk.fi/tutu ja www.empa.ch 5 Verstaaseen osallistuneet asiantuntijat on listattu liitteeseen 3. 6 Delfoi-menetelmästä ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmistä ks. esim. 7 ks. esim. Heinonen et al. 2003, Malaska et al. 2003 ja Vehmas et al. 2003. 8 ks. esimerkiksi Silvennoinen, Vaara ja Apilo 2002 9 Allen et al. 2001 10 Rissa 2001, 203 11 Porter 1991. 12 Tässä esitetty kuvaus ennakointiprosessista perustuu Tulevaisuus ja turvallisuus - Poliiisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU) hankkeen esiselvitykseen: Ahokas, Ira (2003). 13 Työministeriö (2003) 14 YK:n tilastointikäytännössä Eurooppaan kuuluviksi luetaan seuraavat valtiot ja alueet: Valko-Venäjä, Bulgaria, Tshekki, Unkari. Puola, Moldova, Romania, Venäjä, Slovakia, Ukraina, Ahvenanmaa, Kanaalisaaret, Tanska, Viro, Färsaaret, Suomi, Islanti, Irlanti, Man-saari, Latvia, Liettua, Norja, Svalbard ja Jan Mayen, Ruotsi, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Albania, Andorra, Bosnia ja Herzegovina, Kroatia, Gibraltar, Kreikka, Vatikaanivaltio, ViiTTEET 166 Italia, Malta, Portugali, San Marino, Serbia ja Montenegro, Slovenia, Espanja, Makedonia, Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Liechtenstein, Luxemburg, Monaco, Alankomaat ja Sveitsi. 15 ks. esim. Maailmanpankki (2004) 16 Markku Wilenius: Riskit tulevaisuuden yhteiskunnassa. Esitelmä Tulevai- suuden tutkimuskeskuksen Poltu-hankkeen Turvallisuusverkoston seminaarissa 15.4.2004. Turun poliisitalo. Lähde CIA`s long term growth model 17 Hautamäki & Lemola (2004) 18 Ahokas & Kaivo-oja (2003) 19 Katsaus suomalaisen tietoyhteiskunnan megatrendeihin ja muutosprosesseihin on aiemmin julkaistu artikkelissa Hietanen (2005) 20 Hietanen (2005) 21 Malaska & Salminen (1994) 22 Ahlstrom (2001; 2003.) 23 ks. esim. Aaltonen & Wilenius (2002) ja Ståhle & Sotarauta (2003), Florida ja Tinagli (2004), Wilenius (2004) ja Himanen (2004) 24 Piironen (2003) 25 Markku Wilenius: Riskit tulevaisuuden yhteiskunnassa. Esitelmä Tulevaisuu- den tutkimuskeskuksen Poltu-hankkeen Turvallisuusverkoston seminaarissa 15. 4. 2004. Turun poliisitalo. Lähteet CIA`s long term growth model, International Energy Outlook 1998, USA Department of Energy ja International Food Policy Research Institute, October 1999, US Bureau of the Census and CIA. 26 Hoffrén (2002) ja Kaivo-oja & Haukioja (2002) 27 Vehmas ym. (2003) 28 Ympäristöministeriö (2000) ja Työministeriö (2003) 29 (Hietanen & Heinonen (2002) ja Hietanen ym. (2004a.) 30 Hietanen (2005) 31 Brown (1999) 32 Hietanen (2005) 33 Hietanen (2002) 34 ks. esim. UNDP (2003) 35 ks. esim. Rissa (2001) 36 (Hietanen (2002) ja Hietanen ym. (2004a) 37 Hietanen (2005) ViiTTEET 167 38 Hietanen ym. (2004b) 39 Tilastokeskus (2003) 40 Turvallisuuteen liittyvät trendit perustuvat Tulevaisuus ja turvallisuus - Poliisin toimintaympäristö muutoksessa -hankkeen tuloksiin: Ahokas (2003) ja Hietanen & Lauttamäki (2004) 41 Hautamäki ja Lemola (2004) 42 Hautamäki ja Lemola (2004) 43 Hietanen (2005) 44 Hietanen (2005) 45 Van Wunnik, Christine & Rodriguez, Carlos & Delgado, Luis & Burgelman, Jean Claude & Desruelle, Paul (2004) 46 EITO, 2002/Spin raportti 47 Teknillinen korkeakoulu, Ohjelmistoyrityskartoitus (2002) 48 Hietala ym. (2002) 49 Hietala ym. (2002) 50 Hietanen, Olli & Nurmi, Timo (2005) 51 Hietanen, Olli & Nurmi, Timo (2005) 52 Euroopan komissio (2002). Biotieteet ja biotekniikka - Strategia Euroopalle. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaaliko- mitealle ja alueiden komitealle. KOM(2002) 27. 53 Euroopan komissio (2002). Biotieteet ja biotekniikka - Strategia Euroopalle. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaaliko- mitealle ja alueiden komitealle. KOM(2002) 27. 54 Tapio Tamminen ja Osmo Kuusi (2004) 55 Turku Science Park. Bio Turun strategiaprosessi. Loppuraportti 13.2. 2004. 56 Euroopan komissio (2002). Biotieteet ja biotekniikka - Strategia Euroopalle. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaaliko- mitealle ja alueiden komitealle. KOM(2002) 27. 57 Euroopan komissio (2002). Biotieteet ja biotekniikka - Strategia Euroopalle. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaaliko- mitealle ja alueiden komitealle. KOM(2002) 27. 58 Turku Science Park. Bio Turun strategiaprosessi. Loppuraportti 13.2. 2004. 59 Haum, Rüdiger & Petschow, Ulrich & Steinfeldt, Michael & von Gleich, Ar- nim (2004) ja Tavoitteena eurooppalainen nanoteknologiastrategia. Komission ViiTTEET 168 tiedonanto. Bryssel, 12.5. 2004. KOM(2004) 338 60 Steinfeldt, Michael (editor) 2003. 61 Haum, Rüdiger & Petschow, Ulrich & Steinfeldt, Michael & von Gleich, Ar- nim (2004) 62 Haum, Rüdiger & Petschow, Ulrich & Steinfeldt, Michael & von Gleich, Ar- nim (2004) 63 Haum, Rüdiger & Petschow, Ulrich & Steinfeldt, Michael & von Gleich, Ar- nim (2004) ja Tavoitteena eurooppalainen nanoteknologiastrategia. Komission tiedonanto. Bryssel, 12.5. 2004. KOM(2004) 338 64 Tavoitteena eurooppalainen nanoteknologiastrategia. Komission tiedonanto. Bryssel, 12.5. 2004. KOM(2004) 338 65 Tavoitteena eurooppalainen nanoteknologiastrategia. Komission tiedonanto. Bryssel, 12.5. 2004. KOM(2004) 338 66 Tavoitteena eurooppalainen nanoteknologiastrategia. Komission tiedonanto. Bryssel, 12.5. 2004. KOM(2004) 338 67 Tavoitteena eurooppalainen nanoteknologiastrategia. Komission tiedonanto. Bryssel, 12.5. 2004. KOM(2004) 338 68 Haum, Rüdiger & Petschow, Ulrich & Steinfeldt, Michael & von Gleich, Ar- nim (2004) 69 http://waste.eionet.eu.int/wastebase/ 70 Suomi ei ole mukana, koska vertailuvuodeksi valitun vuoden 1980 tiedot puut- tuvat tietokannasta. Viime vuosina (1997-2002) yhdyskuntajätteen kokonaismää- rä on kuitenkin pysynyt Suomessa jokseenkin samalla tasolla eli noin 2,5 miljoo- nassa tonnissa vuosittain. 71 Dekompositioanalyysi on matemaattinen menetelmä, jonka avulla havaittu muutos voidaan jaotella erilaisiin osatekijöihin. Osatekijöiden tunnistaminen voi perustua kokemukseen tai teoriaan, ja osatekijöitä voidaan myös olettaa. Menetel- mää voidaan siis käyttää havaitun muutoksen selittämiseen. 72 www.empa.ch 73 Widmer, Hilty & Ruddy (2004) 74 www.ewaste.ch 75 Widmer, Hilty & Ruddy (2004) 76 Widmer, Hilty & Ruddy (2004) 77 Widmer, Hilty & Ruddy (2004) ViiTTEET 169 78 Widmer, Hilty & Ruddy (2004) 79 Niukentumisen megatrendi on globaali, mutta trendin merkitystä kysyttiin ky- selyssä Suomen tasolla. 80 Elektroniikkajäte sisältää toisaalta yhä vähemmän ja vähemmän arvometalleja, mikä heikentää jätteen hyödyntämisen kannattavuutta läntisissä teollisuusmaissa. Samaan aikaan yhä uusista materiaaleista voi kuitenkin tulla arvokkaita esimerkik- si niukentumisen megatrendin myötä. Myös jätemäärien kasvu kehitysmaissa voi olla merkittävä ajuri hyödyntämisen kasvuun perustuvalle tulevaisuuskuvalle: täl- läkin hetkellä kehitysmaissa kerätään elektroniikkajätettä talteen ja siitä irrotetaan arvometallien lisäksi jopa yksittäisiä komponentteja uudelleenkäyttöön - eikä tätä toimintaa tueta käsittelymaksuilla. 81 Teknologiaohjelman vuosikirja 2004. Streams - yhdyskuntien jätevirroista liike- toimintaa. TEKES 2004. 82 Christoph Genter (2003): Innovative waste management products - European market survey. Technology Rewiew 147/2003. TEKES, Helsinki. 83 Teknologiaohjelman vuosikirja 2004. Streams - yhdyskuntien jätevirroista lii- ketoimintaa. TEKES 2004. 84 Christoph Genter (2003): Innovative waste management products - European market survey. Technology Rewiew 147/2003. TEKES, Helsinki. 85 Christoph Genter (2003): Innovative waste management products - European market survey. Technology Rewiew 147/2003. TEKES, Helsinki. 86 Christoph Genter (2003): Innovative waste management products - European market survey. Technology Rewiew 147/2003. TEKES, Helsinki. 87 Christoph Genter (2003): Innovative waste management products - European market survey. Technology Rewiew 147/2003. TEKES, Helsinki. 88 Delfoi-haastattelu on tulevaisuuden tutkimuksen perusmenetelmiä. Delfoi - haastattelu eroaa tavallisista strukturoiduista ja puolistrukturoiduista haastatteluis- ta lähinnä siinä, että haastattelu painottaa vastausten perusteluja ja toteutetaan vä- hintäänkin kaksivaiheisena, keskustelevana ja argumentatiivisena kokonaisuutena. Delfoi-haastattelun avulla on siksi mahdollista pureutua tehokkaasti asiantuntija- tietoon sekä tutkittavan alan toimijoiden hiljaiseen tietoon. 89 Ks. varsinkin kysymykset 23 ja 24. 90 Verstaan osallistujalista on liitteenä 3. 91 Tulevaisuusverstaan lähtökohtana olivat kyselyn tulokset ja varsinkin vastausten ViiTTEET 170 perustelut. Tällä tavalla verstas toimi hankkeessa sovelletun Delfoi-menetelmän toisena vaiheena. Delfoi-haastattelu on tulevaisuuden tutkimuksen perusmenetel- mä, joka eroaa tavallisista strukturoiduista ja puolistrukturoiduista haastatteluista lähinnä siinä, että Delfoi painottaa vastausten perusteluja ja toteutetaan vähin- täänkin kaksivaiheisena, keskustelevana ja argumentatiivisena kokonaisuutena. Delfoi-haastattelun avulla on siksi mahdollista pureutua tehokkaasti asiantuntija- tietoon sekä tutkittavan alan toimijoiden hiljaiseen tietoon. 92 www.swico.ch 93 www.sens.ch 94 www.ewaste.ch ViiTTEET Turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden tutkimuskeskus www.tse./tutu, tutu-info@tse. JÄTEALAN MEGATRENDIT JA HAASTEET EUROOPASSA Loppuraportti Jätealan megatrendit ja haasteet Euroopassa -selvitys tehtiin vuosina 2004 – 2005. Selvityksen tarkoituksena oli tunnistaa suomalaisen jätehuollon kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia megatrendejä ja heikkoja signaaleita sekä arvioida niiden vaikutusta jätehuoltoalaan. Selvityksessä analysoitiin ensin keskeisimpiä globaaleja, eurooppalaisia ja suomalaisia megatrendejä. Seuraavassa vaiheessa arvioitiin näiden megatrendien vaikutusta jätehuoltoon. Tämän analyysin pohjalta määriteltiin kaksi jätealan tulevaisuuspolkua. Nämä tulevaisuuspolut tiivistettiin lopuksi kahdeksi, toisiaan täydentäväksi jätehuollon visioksi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteutti selvityksen yhteistyössä sveitsiläisen Eidgenössische Materialprüfungs- und Forschungsanstalt (EMPA) tutkimuslaitoksen kanssa. AIEMMAT TUTU-JULKAISUT 3/2006: Markus Vinnari, Jyrki Luukkanen, Jari Kaivo-oja: Visionary Leadership as a Tool for Eco-eciency in Organisations. Developing an Integrated Conceptual Model. 2/2006: Jari Kaivo-oja: Towards Integration of Innovation Systems and Foresight Research in Firms and Corporations. The Classical Takeuchi-Nonaka Model Reconsidered and Reformulated. 1/2006: Juha Kaskinen, Marko Ahvenainen, Ben Rodenhäuser, Cornelia Daheim, Pascale Van Doren, Gervaise Ropars: Rethinking Regional Performance in the Knowledge Society. Foresight as a Tool for European Regions. ISBN 951-564-399-6 (Kirja) 951-564-400-3 (PDF) Olli Hietanen, Ville Lauttamäki, Jarmo Vehmas, Juha Heikkilä, Martin Lehmann-Chadha JÄTEALAN MEGATRENDIT JA HAASTEET EUROOPASSA Loppuraportti TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS TUTU-JULKAISUJA 5/2006 JÄ TEA LA N M EG A TREN D IT JA H A A STEET EU RO O PA SSA , LO PPU RA PO RTTI TU TU -JU LKAISU JA 5/2006 O lli H ietanen, Ville Lauttam äki, Jarm o Vehm as, Juha H eikkilä, M artin Lehm ann-Chadha