Metsästys ja hirvieläimet suomalaisessa mediassa Hunting and cervids in Finnish media outlets 2025 Suomen Riistakeskus & Turun yliopisto Perkkola M., Tuominen L., Wikström M. & Brommer J.E. ISBN 978-952-02-0472-3 1 Tiivistelmä Median kehystys voi vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia ja asenteita ihmiset muodostavat uutisoiduista aiheista. Tässä tutkimuksessa analysoidaan Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden uutisartikkeleita vuosilta 2021 ja 2024 sisällönanalyysin avulla. Tavoitteena on selvittää, miten metsästystä ja hirvieläimiä kuvataan eri medioissa. Aineisto kerättiin Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä hakusanoilla ”metsästys”, “metsästäjä”, “metsästysseura”, “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntäkauris”, “kauris”, “metsäkauris” ja “hirvi”. Jokaisesta uutisesta kirjattiin muun muassa uutistyyppi, hakusanaosumat, otsikko sekä käsitelty aihepiiri (pääkategoria ja alakategoria). Kategoriat oli ennalta määritetty, ja uutisten sävy arvioitiin suhteessa pääkategoriaan (positiivinen, neutraali, negatiivinen). Lisäksi merkittiin, käsittelivätkö uutiset aihetta kokonaan, osittain vai eivät lainkaan, sekä mainittiinko metsästys tai hirvieläimet ja missä kontekstissa (positiivinen, neutraali, negatiivinen). Kokonaisaineisto sisälsi 1347 uutisartikkelia. Uutisten eroja lehdittäin tutkittiin tilastollisesti sekä visuaalisesti. Metsästys mainittiin Helsingin Sanomissa 230 artikkelissa, Ilta-Sanomissa 58 artikkelissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa 395 artikkelissa. Helsingin Sanomien sekä Ilta-Sanomien maininnat olivat useiten neutraaleja tai negatiivisia, kun taas Maaseudun Tulevaisuuden maininnat olivat useimmiten neutraaleja tai positiivisia. Hirvieläimet mainittiin useimmin Helsingin Sanomissa (277 artikkelia) sekä Maaseudun Tulevaisuudessa (251 artikkelia), ja harvimmin Ilta-Sanomissa (75 artikkelia). Lehdestä riippumatta hirvieläimet esitettiin yleisesti neutraalissa tai negatiivisessa valossa. Metsästystä ja hirvieläimiä käsitteleviä artikkeleita julkaistiin eniten Maaseudun Tulevaisuudessa (405 artikkelia), seuraavaksi Helsingin Sanomissa (198 artikkelia) ja vähiten Ilta-Sanomissa (43 artikkelia). Ilta- Sanomien sävyjakauma muistutti Helsingin Sanomia, painottuen neutraaliin ja negatiiviseen, kun taas Maaseudun Tulevaisuudessa positiivisia ja neutraaleja artikkeleita oli suhteellisesti enemmän. Tulokset osoittavat, että lehdet käsittelevät hirvieläimiä ja metsästystä eri tavoin. Maaseudun Tulevaisuus erottuu runsaalla, monipuolisella ja myönteisemmällä uutisoinnilla korostaen esimerkiksi metsästyksen hyötyjä ja suhtautuen kriittisesti petojen metsästykseen. Helsingin Sanomat puolestaan lähestyvät aiheita yleisjournalistisesti ja suhteellisen neutraalisti, painottaen myös kriittisiä näkökulmia. Ilta-Sanomien aineisto on suppein, keskittyen yksittäisiin tapahtumiin, usein negatiivisessa valossa. Lehtien erot voivat johtua esimerkiksi kohdeyleisöstä, toimituksellisista linjoista ja käytettävissä olevan tiedon luonteesta. Maaseudun Tulevaisuus palvelee maaseudun asukkaita ja luontoalan toimijoita, joiden suhtautuminen metsästykseen on keskimäärin myönteisempi, kun taas Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat heijastavat enemmän kaupunkilaisyleisön näkemyksiä. Lisäksi uutisointia voi ohjata tiedon saatavuus. Vahinkoihin liittyvää dataa on runsaasti, hyötyjä koskevaa niukasti, ja median riippuvuus valmiista tiedotteista voi vahvistaa tiettyjä teemoja. Näin ollen sekä lukijakunnan odotukset että toimitukselliset käytännöt voivat muovata uutisten sävyä ja painotuksia. Jatkossa tutkimusta tulisi laajentaa, jotta eri uutiskategorioiden eroja voidaan analysoida tilastollisesti ja selvittää, missä määrin uutisointi heijastaa tai muokkaa lukijakunnan asenteita. Metsästysalan toimijoiden kannattaa tuottaa aktiivisesti tiedotteita, esimerkiksi onnistuneista metsästyskausista ja riistanhoidosta, huomioiden eri lehtien lukijakunnat. Johdonmukainen erilaisten teemojen esiin tuominen voi tasapainottaa keskustelua ja vahvistaa metsästyksen ymmärrystä sekä harrastuksena että yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana sekä lisätä käsitystä riistaeläimistä myönteisenä ja olennaisena osana Suomen luontoa. 2 Abstract The way media frames a topic can shape how people perceive it and the attitudes they form toward it. This study analyses news articles from Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, and Maaseudun Tulevaisuus from 2021 and 2024 using content analysis. The aim is to examine how hunting and cervids are represented in different media outlets. The dataset was collected from the National Library’s digitized newspapers using the keywords ”metsästys” (hunting), “metsästäjä” (hunter), “metsästysseura” (hunting association), “peura” (deer), “valkohäntäpeura” (white-tailed deer), “valkohäntäkauris” (white-tailed deer), “kauris” (deer), “metsäkauris” (roe deer) ja “hirvi” (moose). For each article, variables such as news type, keyword occurrences, headline, and topic (main and subcategory) were recorded. Categories were predefined, and the tone of each article was evaluated relative to the main category (positive, neutral, negative). It was also noted whether the article addressed the topic fully, partially, or not at all, and whether hunting (Metsästys) was mentioned and in what context (positive, neutral, negative). The full dataset included 1,347 news articles. Differences in news between newspapers were examined both statistically and visually. Hunting was mentioned in 230 Helsingin Sanomat articles, 58 Ilta-Sanomat articles, and 395 Maaseudun Tulevaisuus articles. Mentions in Helsingin Sanomat and Ilta-Sanomat were mostly neutral or negative, while those in Maaseudun Tulevaisuus were usually neutral or positive. The majority of the mentions, however, did not concern relevant topics, regardless of the newspaper. Cervids were mentioned most frequently in Helsingin Sanomat (277 articles) and Maaseudun Tulevaisuus (251 articles), and least frequently in Ilta-Sanomat (75 articles). Regardless of the newspaper, cervids were generally portrayed in a neutral or negative light. Articles focusing on hunting and cervids appeared most frequently in Maaseudun Tulevaisuus (405 articles), followed by Helsingin Sanomat (198 articles) and Ilta-Sanomat (43 articles). The tone distribution in Ilta-Sanomat mirrored that of Helsingin Sanomat, leaning toward neutral and negative, whereas Maaseudun Tulevaisuus featured a higher proportion of positive and neutral articles. The results show that newspapers portray cervids and hunting differently. Maaseudun Tulevaisuus stands out with extensive, diverse, and more positive coverage, emphasizing the benefits of hunting and approaching predator hunting and hunting regulation critically. Helsingin Sanomat approaches topics in a general journalistic and relatively neutral manner, also highlighting critical perspectives. Ilta-Sanomat has the smallest dataset, focusing on isolated events, often framed negatively. Differences between newspapers may reflect their target audiences, editorial policies, and the nature of available information. Maaseudun Tulevaisuus serves rural residents and nature-sector professionals, who tend to have a more positive view of hunting, while Helsingin Sanomat and Ilta- Sanomat reflect more urban audiences. News coverage may also be shaped by data availability: there is abundant information on damages caused by cervids but limited data on benefits, and reliance on pre-prepared press releases can reinforce certain themes. Thus, both audience expectations and editorial practices can shape the tone and emphasis of news coverage. Future research should expand to allow statistical analysis of differences between different news categories and to investigate the extent to which reporting reflects or influences audience attitudes. Hunting organizations should actively produce press releases on topics such as successful hunting seasons and wildlife management, taking into account the readership of different newspapers. Consistently highlighting a variety of themes can help balance the public discussion and strengthen the understanding of hunting both as a recreational activity and as a socially significant practice. It can also promote the perception of game animals as a positive and integral part of Finnish nature. 3 Sisällys Tiivistelmä ................................................................................................................................................ 1 Abstract ................................................................................................................................................... 2 Johdanto .................................................................................................................................................. 4 Aineiston keruu ........................................................................................................................................ 4 Uutisten luokittelu ............................................................................................................................... 5 Aineiston tarkastelu ................................................................................................................................. 9 Tilastolliset menetelmät ......................................................................................................................... 12 Tulokset ................................................................................................................................................. 12 Metsästysmainintojen sävy ................................................................................................................ 12 Hirvieläinmainintojen sävy ................................................................................................................. 16 Metsästystä ja hirvieläimiä koskevien uutisten sävy ........................................................................... 19 Vahingot (hirvieläimistä aiheutuvat) .................................................................................................. 23 Rikokset ja haitat (metsästykseen liittyvät) ........................................................................................ 24 Hirvieläinfaktat................................................................................................................................... 26 Hirvieläinten metsästys ...................................................................................................................... 27 Petojen metsästys .............................................................................................................................. 28 Muun riistan metsästys ...................................................................................................................... 30 Metsästyksen hyödyt ......................................................................................................................... 31 Metsästysfaktat ................................................................................................................................. 32 Tulosten tarkastelu ................................................................................................................................ 34 Metsästysmaininnat ........................................................................................................................... 34 Hirvieläinmaininnat ............................................................................................................................ 34 Metsästystä ja hirvieläimiä koskevat uutiset ...................................................................................... 34 Lehtien kategoriset erot ..................................................................................................................... 35 Yhteenveto ja tulevaisuus .................................................................................................................. 36 Lähteet .................................................................................................................................................. 38 Viittausohje: Perkkola, M., Tuominen, L., Wikström, M. & Brommer, J.E. 2025. Metsästys ja hirvieläimet suomalaisessa mediassa. Turun yliopisto & Suomen riistakeskus. ISBN 978-952-02-0472-3 4 Johdanto Uutismedian käyttämällä kehystyksellä voi olla huomattava vaikutus siihen, miten yksilöt muodostavat mielipiteitä ja asenteita erilaisiin ilmiöihin (Shen ym. 2014; Harper & Philo 2015). Metsästyksestä ja eläimistä voidaan välittää joko myönteinen, kielteinen tai neutraali kuva (Gundrum ym. 2020). Perinteisessä mediassa, kuten sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa, uutiskynnyksen ylittävät aiheet voivat valikoitua niiden poikkeuksellisuuden ja huomiota herättävän luonteen perusteella, mikä voi johtaa sensaatiohakuisen sisällön korostumiseen (Arbaoui ym. 2016). Tällaisiksi tapauksiksi voidaan luokitella esimerkiksi metsästysonnettomuudet tai salametsästystapaukset. Sanomalehdistä saatu metsästykseen liittyvä informaatio näyttääkin vähentävän myötämielisyyttä metsästystä kohtaan (Perkkola ym. 2025). Ne, joilla on henkilökohtainen suhde metsästykseen, suhtautuvat siihen keskimäärin myönteisemmin kuin muut (Gamborg & Jensen 2017; Krokowska- Paluszak ym. 2020; Raftogianni ym. 2022; Perkkola ym. 2025). Niille, joilla ei ole omakohtaista kokemusta metsästyksestä, median rooli mielikuvien muovaajana saattaa olla keskeinen. On tärkeää ymmärtää, miten media kehystää metsästystä ja riistaeläinkantoja, sillä kielteiset tai vinoutuneet kuvaukset voivat kärjistää olemassa olevia ristiriitoja ja hidastaa niiden ratkaisemista. Esimerkiksi susiin liittyvä uutisointi voi vaikuttaa siihen, miten susista saadaan tietoa ja kuinka niihin suhtaudutaan (Pellikka & Nummelin 2020; Trainotti ym. 2024; Braun ym. 2025). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kotimainen uutismedia kuvaa hirvieläimiä ja metsästystä. Aineistoksi on koottu Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden painetut uutisartikkelit vuosilta 2021 ja 2024. Artikkelit analysoidaan sisällönanalyysin avulla. Tutkimus pyrkii kartoittamaan, kuinka laajasti ja millä teemoilla metsästystä ja hirvieläimiä käsitellään painetussa mediassa sekä luokittelemaan juttujen sävyn positiiviseksi, neutraaliksi tai negatiiviseksi. Tutkimus on osa Suomen riistakeskuksen Hyvinvointia riistataloudesta -osaprosessin hanketta Suhtautuminen metsästykseen, hirvieläimet indikaattorina 2024-2026, joka on Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama. Aineiston keruu Tässä tutkimuksessa aineistona on käytetty Kansalliskirjaston digitaalisia lehtiaineistoja, jotka sisältävät laajan kokoelman suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä eri vuosikymmeniltä. Aineisto on saatavilla digitaalisessa muodossa Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot -palvelun (digi.kansalliskirjasto.fi) kautta, joka mahdollistaa sanahakujen tekemisen sekä hakutulosten rajaamisen esimerkiksi lehden nimen tai julkaisuvuoden mukaan. Lehdet on digitoitu optista tekstintunnistusta (OCR) hyödyntäen, mikä mahdollistaa sisällön systemaattisen haun ja analyysin. Haussa käytettiin seuraavia hakusanoja: Metsästysseura OR Metsästäjä OR Metsästys OR Peura OR Valkohäntäpeura OR Valkohäntäkauris OR Kauris OR Metsäkauris OR Hirvi. Hakutulokset rajattiin kahteen eri ajanjaksoon: 1.1.–31.12.2021 ja 1.1.–31.12.2024, jolloin aineisto kattaa kaksi eri vuotta. Vaikka haussa käytettiin perusmuotoisia hakusanoja, Kansalliskirjaston hakupalvelu tunnistaa myös useita eri taivutusmuotoja. Esimerkiksi hakusana ”kauris” palauttaa hakutuloksia myös muodoista ”kauriille”, ”kauriista”, ”kauriit”, ”kauriin”, ”kauriita” ja niin edelleen (Kuva 1). OCR-tekniikka ei tunnista täydellisesti kaikkia sanamuotoja, erityisesti yhdyssanoja, joissa käytetään väliviivaa tai joissa sanajako on epätyypillinen. Näistä rajoitteista huolimatta hakutulokset ovat keskenään vertailukelpoisia, koska sama tekninen rajoite koskee kaikkia tutkittuja lähteitä. 5 Kuva 1: Esimerkki siitä, miten Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot -palvelun haku toimii. Tässä Näkyvät punaisella on merkitty hakusanojen metsäkauris, kauris, valkohäntäpeura, metsästys ja hirvi osumat. Lehtivalinnassa pyrittiin edustamaan erilaisia näkökulmia ja yleisöjä. Tämän vuoksi mukaan valikoituivat Helsingin Sanomat (yleissanomalehti), Ilta-Sanomat (iltapäivälehti) ja Maaseudun Tulevaisuus (maaseutu- ja sidosryhmälehti). Valitut lehdet edustavat eri julkaisutyyppejä ja tavoittavat toisistaan oletettavasti poikkeavia lukijakuntia, mikä mahdollistaa laajemman näkökulman tarkasteluun siitä, miten metsästystä ja hirvieläimiä käsitellään uutismediassa. On kuitenkin huomioitava, että Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat kuuluvat samaan mediakonserniin, Sanoma- konserniin, mikä saattaa vaikuttaa toimituksellisiin linjauksiin ja sisältöjen yhteneväisyyteen. Iltapäivälehdistä vaihtoehtona olisi ollut myös Iltalehti, joka kuuluu eri mediataloon ja voisi tarjota toisenlaista näkökulmaa. Valitettavasti Iltalehden aineistoa ei ollut saatavilla Kansalliskirjaston digitaalisissa lehtiaineistoissa, minkä vuoksi se jäi tutkimuksen ulkopuolelle. Helsingin Sanomat sekä Ilta-Sanomat ilmestyvät seitsemänä päivänä viikossa, ja Maaseudun Tulevaisuus julkaistaan kolme kertaa viikossa. Uutisten luokittelu Uutisartikkelit haettiin yksi lehti ja yksi vuosi kerrallaan käyttäen kaikkia hakusanoja (metsästysseura, metsästäjä, metsästys, peura, valkohäntäpeura, valkohäntäkauris, kauris, metsäkauris, hirvi). Jokaisesta artikkelista kerättiin talteen seuraavat tiedot: lehden nimi, julkaisuvuosi, uutisen tarkka julkaisupäivämäärä sekä päivämäärä, jolloin uutinen luettiin ja analysoitiin (Taulukko 1). Lisäksi kirjattiin uutistyypin luokitus, kuten oliko kyseessä uutinen, pääkirjoitus, mielipidekirjoitus tai esimerkiksi kuolinilmoitus (Taulukko 1). Artikkeleista merkittiin myös ne hakusanat, jotka tuottivat osuman kyseiseen uutiseen, sekä uutisen otsikko ja arvio siitä, onko uutisen pääkategoria pääteltävissä jo otsikon perusteella (Taulukko 1). Ihmiset eivät välttämättä lue koko uutista, joten otsikolla voi olla suuri merkitys. Liäksi kirjattiin, mitkä hakusanoissa mainituista eläimistä esiintyivät uutisen sisällössä (Taulukko 1). Lisäksi arvioitiin, missä sävyssä hirvieläimet mainittiin, ja kirjattiin perustelut sävyluokitukselle (Taulukko 1). Artikkelin ei tarvinnut käsitellä hirvieläimiä tai metsästystä varsinaisesti, mutta jos jokin hakusanoista esiintyi, maininta luokiteltiin sävyn perusteella negatiiviseksi, neutraaliksi tai positiiviseksi. Tämän lisäksi luokiteltiin uutisen pää- ja alakategoria, jotka oli määritelty etukäteen (Taulukko 1; Taulukko 2). Analyysissä tarkasteltiin myös sitä, käsitteleekö uutinen ennaltamääritettyjä kategorioita, eli tutkimusaihetta kokonaan, osittain vai ei lainkaan (Taulukko 1). Jokaiselle uutiselle arvioitiin lisäksi 6 sen sävy suhteessa käsiteltävään pääkategoriaan: oliko se sävyltään positiivinen, neutraali vai negatiivinen ja tämän arvioinnin tueksi kirjattiin myös perustelut sävyn luokittelulle (Taulukko 1). Useissa uutisissa mainittiin jokin käytössä ollut hakusana, kuten esimerkiksi henkilön metsästys harrastus, mutta uutinen ei kuitenkaan varsinaisesti käsitellyt metsästystä. Mikäli uutinen käsitteli tutkimusaihetta vain osittain, pää- ja alakategoria määriteltiin ainoastaan sen osuuden perusteella, joka liittyi tutkimuksen kannalta olennaisiin teemoihin. Tällöin kyseiseen osuuteen liittyvä sävy kirjattiin. Jos uutinen käsitteli aihetta kokonaisuudessaan, sävy arvioitiin koko uutisen sisällön perusteella, ja jos uutinen ei käsitellyt tutkimusaihetta lainkaan, sävyä ei kirjattu olenkaan. Lisäksi tarkasteltiin, mainittiinko uutisessa hakusana metsästys. Jos esiintyi, arvioitiin maininnan sävy sekä kirjattiin siihen liittyvät perustelut (Taulukko 1). Metsästyksen maininta otettiin huomioon ainoastaan silloin, kun sana metsästys kuului uutisessa käytettyihin hakusanoihin ja se tunnistettiin hakutuloksessa osumaksi. Mikäli uutinen sisälsi metsästykseen viittaavia ilmaisuja, kuten “jahti”, “saalis”, “pyydetty” tai “kaadettu”, mutta varsinainen hakusana “metsästys” ei esiintynyt tekstissä, uutinen luokiteltiin siten, että metsästystä ei oltu mainittu. Tällä tavalla varmistettiin luokittelun yhdenmukaisuus ja toistettavuus, vaikka samalla osa metsästykseen liittyvistä uutisista rajautuu systemaattisesti tarkastelun ulkopuolelle. Taulukko 2: Uutisanalyysissä kerätyt muuttujat ja niiden kuvaukset. Muuttuja Selite Lehti Mikä lehti kyseessä Vuosi Mikä vuosi kyseessä Pvm Koska uutinen julkaistu Luettu Koska uutinen luettu Tyyppi Uutisen tyyppi Hakusanat Mitkä hakusanat mainittu uutisessa Otsikko Uutisen otsikko Tunnistus Pystyikö pääkategorian tunnistamaan lukemalla ainoastaan otsikon Käsittelee Käsitteleekö uutinen kuinka paljon tutkimukseen liittyviä pääkategorioita Pääkategoria Mihin pääkategoriaan uutinen kuuluu Alakategoria Mihin alakategoriaan uutinen kuuluu Eläimet Mitkä hakusanojen eläimet mainittu uutisessa EMainittu Onko hirvieläimet mainittu uutisessa (Hirvieläinmaininta) ESävy Missä sävyssä hirvieläimet mainittu EPerustelu Perustelu hirvieläinmainintojen sävyyn Sävy Uutisen sävy pääkategoriaan liittyen SPerustelu Perustelu uutisen sävylle Metsästys Onko metsästys mainittu uutisessa (Metsästysmaininta) MSävy Mikä sävy metsästyksellä MPerustelu Perustelu metsästyksen sävylle Taulukko 2: Uutisanalyysissä käytetyt pää- ja alakategoriat, joihin uutiset luokiteltiin. Pääkategoriat Alakategoriat Vahingot (hirvieläimistä aiheutuvat) Kasvivahingot Satovahingot Metsätalousvahingot Ekosysteemivahingot Kolarit Useat vahingot Rikokset ja haitat (metsästykseen liittyvät) Ympäristö-, luonnonsuojelurikokset Metsästysrikokset, salametsästys Metsästysturmat 7 Eläinten kärsimys Liikametsästys Useat haitat Trofeemetsästys (Metsästyksen) häirintä Epätasa-arvo (metsästyksessä) Hirvieläinfaktat Määrät Käyttäytyminen Yleistä Tuonti Kasvatus Eläinten turmat Hirvieläinten metsästys Hirvien metsästys Peurojen metsästys Kauriiden metsästys Hirvieläinten metsästys Petojen metsästys Susien metsästys Karhujen metsästys Ilvesten metsästys Ahmojen metsästys Suurpetojen metsästys Muun riistan metsästys Lintujen metsästys Pienriistan metsästys Villisikojen metsästys Hylkeiden metsästys Vieraspetojen metsästys Metsästyksen hyödyt Sosiaalisuus Riistaliha Riistan muu hyödynnys Auttaminen Useat hyödyt Metsästysfaktat Kolmiot, seuranta SRVA Kannanhoito Ruokinta Kiellot, rajoitteet, lait Metsästyskoirat Yleistä Aseet, ampuminen Muu Kulttuuri ja taide Kuolleet Rikokset ja aseet Urheilu Tiede ja luonto Uutisen sävy arvioitiin sen sisällön perusteella suhteessa tutkimuksen kohteena olevaan pääkategoriaan. Sävy määriteltiin positiiviseksi, mikäli uutinen esitti tarkasteltavan aiheen myönteisessä valossa, esimerkiksi korostaen metsästyksen hyötyjä. Negatiiviseksi sävy määriteltiin, jos uutinen painotti kielteisiä näkökulmia, kuten metsästyksen ongelmia tai eläinten kärsimystä. Sävy arvioitiin neutraaliksi silloin, kun uutinen esitti tasapuolisesti sekä myönteisiä että kielteisiä näkökulmia ilman selkeää kannanottoa, tai käsitteli aihetta informatiivisesti ja ilman tunneväritteistä kieltä. Perusteluna sävylle käytettiin esimerkiksi uutisessa esitettyjä sanavalintoja, näkökulmien monipuolisuutta sekä uutisen yleistä painotusta. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, millä tavoin 8 uutinen kehysti metsästystä tai hirvieläimiä koskevaa teemaa ja oliko käsittely kriittistä, neutraalia vai myönteistä suhteessa kyseiseen ilmiöön. Vaikka osa hakusanoista saattoi esiintyä uutisartikkeleissa ilman, että artikkelin varsinainen sisältö käsitteli metsästystä tai hirvieläimiä tutkimuksen kannalta olennaisella tavalla, kerättiin silti perustiedot kaikista tällaisista osuman sisältäneistä artikkeleista. Tällöin artikkelin pääkategoriaksi merkittiin "Muu", ja se luokiteltiin edelleen johonkin seuraavista alakategorioista sisältönsä perusteella:  Kulttuuri ja taide (esim. kirjallisuudessa tai elokuvassa mainittu hirvi tai metsästys)  Kuolleet (esim. kuolinilmoitukset, joissa mainitaan metsästysharrastus)  Rikokset ja aseet (esim. uutiset ampuma-aseista ilman yhteyttä metsästykseen)  Urheilu (esim. kilpa-ammunta tai muu urheilullinen konteksti ilman yhteyttä metsästykseen)  Tiede ja luonto Tällä tavoin varmistettiin, että myös hakusanaosumat, jotka eivät suoraan liittyneet tutkimuksen varsinaiseen tarkastelukohteeseen, kirjattiin ja luokiteltiin systemaattisesti. Tämä mahdollistaa aineiston kattavan analyysin sekä sen arvioimisen, kuinka usein metsästys tai hirvieläimet mainitaan mediassa. Analyysista suljettiin systemaattisesti pois tiettyjä osumia. Tällöin uutisartikkeleista ei kirjattu mitään tietoja. Seuraavat poissulkukriteerit sovellettiin aineiston käsittelyssä:  Ohjelma- ja tuotenimet: TV- ja radio-ohjelmien nimet, kuten Asunnon metsästäjät tai Kadonneen unen metsästäjät, jätettiin huomiotta, sillä ne eivät viittaa tutkimuksen kannalta relevanttiin metsästykseen.  Sanaleikit ja ilmaisut: Hakusanojen kaltaiset ilmaukset, kuten "hirveä" tai "hirveästi", jotka eivät viittaa hirvieläimiin, jätettiin pois.  Sarjakuvat, tietovisat ja horoskoopit: Sarjakuvat, visailut ja muut kevyet sisällöt, joissa hakusana on mainittu (esim. “kauris”), suljettiin analyysin ulkopuolelle.  Erisnimet ja tuotenimet: Uutiset, joissa hakusana esiintyi erisnimenä tai tuotteen nimenä eivätkä liittyneet todellisiin hirvieläimiin tai metsästykseen jätettiin pois.  Kielikuvat: Ilmaukset, kuten "parkkipaikan metsästys", joissa metsästys esiintyy kuvaannollisesti tai muussa kuin biologis-ekologisessa kontekstissa, jätettiin pois. Samoin metsästys sai esiintyä vain selkärankaisten eläinten yhteydessä.  Mainosilmoitukset ja viittaukset muihin juttuihin: Pelkät etusivun viittaukset (esim. ”s. 6: Hirvet aiheuttavat vahinkoa”) tai mainokset eivät sisälly analyysiin vaan varsinaiset uutiset.  Ei-ihmistoimijat metsästäjinä: Mikäli uutisessa "metsästäjä" viittasi eläimeen, kuten kissaan ("kissa on hyvä metsästäjä"), uutinen jätettiin pois.  TV-sivujen listaukset: Television ohjelmistoihin liittyvät listaukset tai maininnat ohitettiin, ellei kyseessä ollut varsinainen arvostelu tai katsaus, jossa sisältöä käsiteltiin journalistisesti.  Seuranhaut: Henkilökohtaisia seuranhakuilmoituksia ei otettu mukaan sensitiivisten tietojen takia. 9  Viestipalstat: Mielipide- ja tekstiviestipalstat, kuten "Verkossa sanottua" tai "Lukijan tekstari", jätettiin pois. Mukaan otettiin vain toimituksellisesti kirjoitetut ja julkaistut mielipidekirjoitukset.  Oikaisut: Uutisten oikaisuja tai korjauksia ei luettu itsenäisiksi uutisiksi, eikä niitä sisällytetty aineistoon.  Kuvatekstit ilman artikkelia: Jos esimerkiksi lukijan ottamassa kuvassa esiintyi hirvieläin ja ainoana tekstinä oli kuvateksti ilman laajempaa uutisartikkelia, tällainen tapaus jätettiin analyysin ulkopuolelle. Aineiston tarkastelu Vuoden 2021 Helsingin Sanomien aineistossa hakukone tunnisti hakusanoihin osuvia sisältöjä yhteensä 2050 sivulla, joilta poimittiin 310 uutisartikkelia. Vuoden 2024 aineistossa hakusanoihin liittyviä osumia löytyi 1781 sivulla, ja näiltä sivuilta koottiin yhteensä 213 juttua. Suurin osa artikkeleista (62,1 %) sijoittuu "Muu"-luokkaan, joka sisältää uutisia, joissa hakusanat mainitaan, mutta jotka eivät käsittele tutkimuksen kannalta olennaisia aiheita (Kuva 2). Näissä tapauksissa hakusanat liittyvät esimerkiksi kulttuuriin ja taiteeseen tai tieteeseen ja luontoon. Metsästystä ja hirvieläimiä käsittelevistä pääkategorioista eniten uutisia on luokassa "Metsästysfaktat" (9,4 %), "Rikokset ja haitat" (6,7 %), "Petojen metsästys" (6,3 %) sekä ”Hirvieläinfaktat” (5,9 %) (Kuva 2). Muut kategoriat esiintyvät aineistossa huomattavasti harvemmin. Jokaiseen yhdeksään pääkategoriaan sisältyi edes muutama uutinen. Kuva 2: Pääkategorioiden jakautuminen Helsingin Sanomien uutisartikkeleissa vuosina 2021 ja 2024 (n=523). Mukana on kaikki uutistyypit. Suurin osa uutisista sijoittuu "Muu" -kategoriaan (62,1 %). Vuoden 2021 Ilta-Sanomien aineistossa hakukone tunnisti hakusanoihin osuvia sisältöjä yhteensä 1837 sivulla, joilta poimittiin 84 uutisartikkelia. Vuoden 2024 aineistossa hakusanoihin liittyviä osumia löytyi yhteensä 1985 sivulla, ja näiltä sivuilta koottiin niin ikään 83 juttua. Ilta-Sanomien aineistossa valtaosa uutisartikkeleista (74,3 %) sijoittuu "Muu"-pääkategoriaan, mikä tarkoittaa, että hakusanoja on mainittu, mutta varsinaista sisällöllistä yhteyttä tutkimusteemoihin ei ole (Kuva 3). Tästä syystä "Muu"-luokan uutiset on jätetty varsinaisten analyysien ulkopuolelle. Metsästystä ja hirvieläimiä käsittelevät artikkelit ovat Ilta-Sanomissa vähälukuisia. Eniten uutisia löytyy luokista "Petojen metsästys" (6 %), "Hirvieläinfaktat" (6%) , "Rikokset ja haitat" (5,4 %) ja ”Vahingot” (4,2 %) (Kuva 3). 10 Muihin pääkategorioihin kuuluu vain yksittäisiä artikkeleita. Pääkategoriaan ”Hirvieläinten metsästys” ei kuulunut yhtäkään uutista. Kuva 3: Pääkategorioiden jakautuminen Ilta-Sanomien uutisartikkeleissa vuosina 2021 ja 2024 (n=167). Mukana on kaikki uutistyypit. Suurin osa uutisista sijoittuu "Muu" -kategoriaan (74,3 %). Vuoden 2021 Maaseudun Tulevaisuuden aineistossa hakukone tunnisti hakusanoihin osuvia sisältöjä yhteensä 384 sivulla, joilta poimittiin 323 uutisartikkelia. Vuoden 2024 aineistossa hakusanoihin liittyviä osumia löytyi yhteensä 567 sivulla, ja näiltä sivuilta koottiin 334 juttua. Maaseudun Tulevaisuuden aineistossa uutisartikkelit jakautuvat tasaisemmin eri pääkategorioihin verrattuna muihin lehtiin. Vaikka myös tässä aineistossa "Muu"-luokka on suurin (38,4 %), sen osuus on selvästi pienempi kuin Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa (Kuva 4; Kuva 3; Kuva 2). Toisin kuin muissa tarkastelluissa lehdissä, Maaseudun Tulevaisuudessa korostuvat tutkimusaiheeseen liittyvät artikkelit. Suurimmat pääkategoriat "Metsästysfaktat" (23,3 %) sekä "Petojen metsästys" (10 %) osoittavat, että lehti käsittelee metsästystä ja hirvieläimiä usein uutisten keskeisenä sisältönä, eikä vain ohimennen mainiten (Kuva 4). Kuva 4: Pääkategorioiden jakautuminen Maaseudun Tulevaisuuden uutisartikkeleissa vuosina 2021 ja 2024 (n=657). Mukana on kaikki uutistyypit. Suurin osa uutisista sijoittuu "Muu" -kategoriaan (38,4 %), ja toiseksi suurimpana pääkategoriana on Metsästys-faktat (23,3 %). 11 Taulukossa 3 on esitetty, kuinka monessa uutisessa kukin hakusana esiintyi Helsingin Sanomissa (HS), Ilta-Sanomissa (IS) ja Maaseudun Tulevaisuudessa (MT) vuosina 2021 ja 2024. Yleisimmin esiintyvät hakusanat ovat "Metsästys" ja "Metsästäjä", jotka löytyvät kaikista lehdistä molempina vuosina selvästi useammin kuin muut sanat. Hirvieläimiä koskevista hakusanoista yleisimpiä ovat ”Hirvi”, ”Peura” ja ”Kauris”. Taulukko 3: Taulukossa esitetään, kuinka monessa uutisessa kukin hakusana esiintyi vuosina 2021 ja 2024 eri lehdissä. Mukana ovat kaikki kategoriat ja uutistyypit. Yleisimpiä osumia olivat hakusanat “Metsästys” ja “Metsästäjä”. Taulukko 4 esittelee, minkä tyyppisiä metsästykeen ja hirvieläimiin liittyviä juttuja eri lehdissä on julkaistu, kun pääkategoria "Muu" on rajattu analyysien ulkopuolelle. Kaikissa lehdissä selvästi suurin osa on uutisartikkeleita. Maaseudun Tulevaisuudessa uutisten osuus korostuu erityisesti, sillä valtaosa (318) jutuista oli uutisia. Myös kolumneja (37) ja mielipidekirjoituksia (33) oli mukana. Helsingin Sanomien aineisto oli tyypiltään monipuolisempaa: uutisten (113) ohella mukana oli runsaasti mielipidekirjoituksia (45) sekä erikoisjuttuja, kuten “50 vuotta sitten” -osio ja lasten uutisia. Ilta- Sanomien aineistossa suurin osa osumista oli uutisia (39), mutta mukaan mahtui myös muutamia mielipide- ja pääkirjoituksia Taulukko 4: Taulukossa on esitetty, minkä tyyppisiä juttuja hakusanoihin liittyvät artikkelit olivat kussakin lehdessä, kun “Muu”-kategoria on rajattu pois tarkastelusta. Kaikissa lehdissä suurin osa osumista oli uutisia. Lehti Tyyppi Määrä HS 50 vuotta sitten 13 Asiantuntijakirjoitus 2 HS Espoo 2 HS Helsinki 1 HS Vantaa 2 Kysymyspalsta 1 Lasten uutinen/tiedekysymys 10 Mielipide 45 Pääkirjoitus 5 Uutinen 113 Valokuvat 4 IS Mielipide 1 Pääkirjoitus 2 Uutinen 39 Valokuvat 1 MT 100 vuotta sitten 3 Asiantuntijakirjoitus 5 Kolumni 37 Mielipide 33 Pääkirjoitus 7 Uutinen 318 Valokuvat 2 Lehti Vuosi Metsästys- seura Metsästäjä Metsästys Peura Valkohäntä- peura Valkohäntä- kauris Kauris Metsä- kauris Hirvi HS 2021 21 91 138 61 35 18 41 34 70 2024 13 62 92 51 14 5 14 13 51 IS 2021 3 22 25 18 3 0 9 3 18 2024 3 28 33 16 2 0 6 0 15 MT 2021 53 130 207 36 40 2 18 16 74 2024 36 150 188 36 21 3 14 19 91 12 Tilastolliset menetelmät Tilastolliset analyysit tehtiin R-ohjelmiston versiolla 4.3.1 (R Core Team 2023). Riippumattomuuden khiin neliötestiä (χ²-testi) käytettiin arvioimaan, poikkeaako metsästysmainintojen sävyjen (negatiivinen, neutraali, positiivinen) jakauma tilastollisesti merkitsevästi odotetusta jakaumasta kussakin lehdessä. Odotetulla jakaumalla tarkoitetaan tasajakaumaa, eli oletusta, että kaikkia sävyjä esiintyisi yhtä paljon. Testi suoritettiin erikseen jokaiselle lehdelle ja vuosien 2021 ja 2024 aineistot on yhdistetty. Yhdellä metsästysmaininnalla tarkoitetaan aina yhtä artikkelia, jossa metsästys on mainittu. Vaikka sana ”metsästys” siis esiintyisi useita kertoja samassa jutussa, lasketaan yksi artikkeli aina yhdeksi maininnaksi. Maininnalla tarkoitetaan, että metsästys voi esiintyä artikkelissa vain sivuhuomiona, yksittäisenä mainintana, mutta toisinaan artikkeli voi myös käsitellä metsästystä varsinaisena aiheena. Hirvieläinmainintoja tarkasteltiin samalla menetelmällä kuin metsästysmainintoja, eli analysoitiin, poikkeaako niiden jakauma tilastollisesti odotetusta tasajaumasta. Hirvieläinmaininnalla tarkoitetaan artikkelia, jossa esiintyi jokin seuraavista hakusanoista: “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntä- kauris”, “kauris”, “metsäkauris” tai “hirvi”. Yhdessä artikkelissa saattoi esiintyä yksi tai useampi näistä eläimistä, mutta artikkeli laskettiin silti vain yhdeksi maininnaksi. Näin ollen hirvieläimiä käsiteltiin yhtenä ryhmänä, eikä lajeja eroteltu. Samoin kuin metsästysmaininnoissa, hirvieläinmaininta voi tarkoittaa artikkelia, jossa esimerkiksi “peura” mainitaan vain sivulauseessa, vaikka juttu käsittelee jotakin täysin muuta aihetta. Osa artikkeleista kuitenkin käsittelee hirvieläimiä myös pääasiallisena aiheena. Uutisoinnin sävyjä tarkasteltiin myös lehtikohtaisesti χ²-testeillä, ja testeissä oletettiin tasajakauma. Tarkasteluun sisällytettiin vain ne artikkelit, jotka käsittelivät nimenomaisesti metsästystä tai hirvieläimiä, eli “Muu” -kategoria jätetiin ulkopuolelle. Näitä teemoja ei eroteltu toisistaan, sillä yksittäisten artikkelien määrä oli vähäinen ja vuosien 2021 ja 2024 aineistot yhdistettiin. Tämän lähestymistavan avulla voidaan hahmottaa lehtien uutisoinnin yleissävy, kun aiheena on metsästys tai hirvieläimet. Tilastollisten testien lisäksi sävyjen jakautumista teemoittain (eri pää- ja alakategoriat) tarkasteltiin visuaalisesti kuvaajien avulla. Visualisoinneissa rajattiin tarkastelun ulkopuolelle artikkelit, jotka kuuluivat pääkategoriaan "Muu", sillä nämä eivät käsitelleet tutkimuksen kannalta keskeisiä teemoja. Mukaan otettiin vain sellaiset artikkelit, jotka käsittelevät kokonaan tai osittain metsästystä tai hirvieläimiä. Kaikissa kuvaajissa on esitetty yhdistettynä molemmat tarkasteluvuodet, 2021 ja 2024, sillä vuosikohtainen aineisto oli määrällisesti pieni ja yhdistäminen parantaa tulosten vertailtavuutta. Tulokset Metsästysmainintojen sävy Vuosina 2021 ja 2024 hakusana ”metsästys” esiintyi yhteensä 230 uutisartikkelissa Helsingin Sanomissa. Metsästystä koskevien mainintojen sävyn jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta, jossa sävyt (positiivinen, neutraali ja negatiivinen) esiintyisivät yhtä usein (χ² = 80,28, df = 2, p < 0,001) (Kuva 5). Neutraaleja mainintoja oli eniten ja selvästi odotettua enemmän. Negatiivisia mainintoja oli hieman odotettua vähemmän, kun taas positiivisia mainintoja oli selvästi odotettua vähemmän. Kokonaisuudessaan metsästys esiintyi Helsingin Sanomien artikkeleissa useimmiten neutraalissa tai negatiivisessa sävyssä. 13 Kuva 5: Metsästysmainintojen sävyn jakauma Helsingin Sanomien artikkeleissa vuosina 2021 ja 2024 (n = 230). Neutraaleja mainintoja esiintyi selvästi odotettua enemmän, kun taas positiivisia mainintoja oli huomattavasti odotettua vähemmän. Jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 80,28, df = 2, p < 0,001). Kuva 6 esittää metsästysmainintojen jakautumisen eri pääkategorioihin sekä sen, missä sävyssä metsästys esiintyi: neutraalissa, positiivisessa tai negatiivisessa. Eniten mainintoja kertyi "Muu" - kategoriaan, jossa sävy oli useimmiten neutraali tai negatiivinen. Tämän lisäksi negatiivisia sävyjä esiintyi korostuneesti "Rikokset ja haitat" sekä “Petojen metsästys” -kategorioissa. Neutraaleita mainintoja esiintyi usein myös “Metsästysfaktat” -kategoriassa. Eniten positiivisia mainintoja sijoittui puolestaan kategoriaan "Metsästyksen hyödyt". Kuva 6: Hakusanan “metsästys” sisältämien uutisten esiintymismäärät ja niihin liittyvät sävyt Helsingin Sanomien artikkeleissa vuosilta 2021 ja 2024, jaoteltuna pääkategorioittain. Maininnat olivat useimmiten neutraaleja ja esiintyivä “Muu” -kategoriassa. Ilta-Sanomissa hakusana "metsästys" mainittiin yhteensä 58 jutussa vuosina 2021 ja 2024. Mainintojen sävyn jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 52,38, df = 2, p < 0,001) (Kuva 7). Neutraaleja mainintoja oli selvästi eniten ja huomattavasti odotettua enemmän. Negatiivisia mainintoja oli noin puolet odotetusta, ja positiivisia mainintoja myös selvästi 14 odotettua vähemmän. Kaiken kaikkiaan metsästys esiintyi Ilta-Sanomien artikkeleissa useimmiten neutraalissa tai negatiivisessa valossa. Kuva 7: Metsästysmainintojen sävyn jakauma Ilta-Sanomien artikkeleissa vuosina 2021 ja 2024 (n = 58). Neutraaleja mainintoja esiintyi selvästi odotettua enemmän, kun taas positiivisia mainintoja oli huomattavasti odotettua vähemmän. Jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 52,38, df = 2, p < 0,001). Kuva 8 esittää metsästysmainintojen jakautumisen eri pääkategorioihin sekä siihen, millaisessa sävyssä maininta esiintyi. Suurin osa esiintymistä oli neutraaleja, ja maininnat keskittyivät kategoriaan “Muu”. Negatiivisia sävyjä esiintyi etenkin petojen metsästykseen ja rikoksiin liittyvissä uutisissa. Positiiviset maininnat olivat harvinaisia ja liittyivät ainoastaan petojen metsästykseen. Kuva 8: Hakusanan “metsästys” sisältämien uutisten esiintymismäärät ja niihin liittyvät sävyt Ilta-Sanomien artikkeleissa vuosilta 2021 ja 2024, jaoteltuna pääkategorioittain. Maininnat olivat useimmiten neutraaleja ja esiintyivä “Muu” - kategoriassa. Vuosina 2021 ja 2024 hakusana ”metsästys” esiintyi yhteensä 395 Maaseudun Tulevaisuuden uutisartikkelissa, mikä on enemmän kuin muissa tarkastelluissa lehdissä. Mainintojen sävyn jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 219,71, df = 2, p < 0,001) (Kuva 9). Neutraaleja mainintoja oli selvästi eniten ja huomattavasti odotettua enemmän. Negatiivisia mainintoja oli selvästi vähemmän kuin odotettiin, ja positiivisia mainintoja hieman odotettua 15 vähemmän. Kokonaisuudessaan metsästys esiintyi Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa useimmiten neutraalissa tai positiivisessa valossa. Kuva 9: Metsästysmainintojen sävyn jakauma Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa vuosina 2021 ja 2024 (n = 395). Neutraaleja mainintoja esiintyi selvästi odotettua enemmän ja negatiivisia mainintoja oli huomattavasti odotettua vähemmän. Jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 219,71, df = 2, p < 0,001). Kuva 10 havainnollistaa metsästysmainintojen jakautumisen eri pääkategorioihin sekä sävyihin. Neutraaleja mainintoja esiintyi eniten kategorioissa “Muu” ja “Metsästysfaktat”, joissa metsästys oli ylipäänsä mainittu useiten. Positiivisia mainintoja löytyi eniten “Petojen metsästys”, “Metsästys- faktat”, “Muun riistan metsästys” sekä “Muu” -kategorioista. Negatiivisia mainintoja esiintyi huomattavasti vähemmän kuin neutraaleja tai positiivisia, ja ne liittyivät lähinnä rikoksiin, metsästys- faktoihin tai muihin juttuihin. Kuva 10: Hakusanan “metsästys” sisältämien uutisten esiintymismäärät ja niihin liittyvät sävyt Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa vuosilta 2021 ja 2024, jaoteltuna pääkategorioittain. Maininnat olivat useimmiten neutraaleja ja esiintyivä “Muu” sekä “Metsästys-faktat” -kategorioissa. 16 Hirvieläinmainintojen sävy Helsingin Sanomissa vuosina 2021 ja 2024 hirvieläimet, eli jokin tai jotkin hakusanoista “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntäkauris”, “kauris”, “metsäkauris” tai “hirvi”, mainittiin yhteensä 277 artikkelissa. Hirvieläimiä koskevien mainintojen sävyn jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta, jossa sävyt (positiivinen, neutraali ja negatiivinen) esiintyisivät yhtä usein (χ² = 164,06, df = 2, p < 0,001) (Kuva 11). Eniten oli neutraaleja mainintoja, ja niitä esiintyi selvästi odotettua enemmän. Negatiivisia mainintoja oli hieman vähemmän kuin odotettiin, ja positiivisia huomattavasti vähemmän. Yleisesti ottaen hirvieläimet esitettiin siis Helsingin Sanomissa useimmiten neutraalissa tai negatiivisessa valossa. Kuva 11: Hirvieläinmainintojen sävyn jakauma Helsingin Sanomien artikkeleissa vuosina 2021 ja 2024 (n = 277). Neutraaleja mainintoja esiintyi selvästi odotettua enemmän, kun taas positiivisia mainintoja oli huomattavasti odotettua vähemmän. Jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 164,06, df = 2, p < 0,001). Kuva 12 esittää hirvieläinmainintojen jakautumisen eri pääkategorioihin sekä sen, missä sävyssä hirvieläimet esiintyivät: neutraalissa, positiivisessa tai negatiivisessa. Eniten mainintoja kertyi "Muu" - kategoriaan, jossa sävy oli useimmiten neutraali tai negatiivinen. Tämän lisäksi negatiivisia sävyjä esiintyi korostuneesti "Vahingot" -kategoriassa. Neutraaleita mainintoja esiintyi usein myös “Hirvieläinfaktat” -kategoriassa. Eniten positiivisia mainintoja sijoittui puolestaan kategoriaan "Muu". 17 Kuva 12: Hirvieläinmainintojen, eli hakusanojen “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntäkauris”, “kauris”, “metsäkauris” tai “hirvi”, sisältämien uutisten esiintymismäärät ja niihin liittyvät sävyt Helsingin Sanomien artikkeleissa vuosilta 2021 ja 2024, jaoteltuna pääkategorioittain. Maininnat olivat useimmiten neutraaleja ja esiintyivä “Muu” -kategoriassa. Ilta-Sanomissa hirvieläimet, eli jokin tai jotkin hakusanoista “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntäkauris”, “kauris”, “metsäkauris” tai “hirvi”, mainittiin yhteensä 75 uutisartikkelissa vuosina 2021 ja 2024. Mainintojen sävyn jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 46,16, df = 2, p < 0,001) (Kuva 13). Neutraaleja mainintoja oli selvästi eniten ja huomattavasti odotettua enemmän. Negatiivisia mainintoja oli hieman yli puolet odotetusta, ja positiivisia mainintoja selvästi odotettua vähemmän. Kaiken kaikkiaan hirvieläimet esiintyivät Ilta- Sanomien artikkeleissa useimmiten neutraalissa tai negatiivisessa valossa. Kuva 13: Hirvieläinmainintojen sävyn jakauma Ilta-Sanomien artikkeleissa vuosina 2021 ja 2024 (n = 75). Neutraaleja mainintoja esiintyi selvästi odotettua enemmän, kun taas positiivisia mainintoja oli huomattavasti odotettua vähemmän. Jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 46,16, df = 2, p < 0,001). Kuva 14 esittää hirvieläinmainintojen jakautumisen eri pääkategorioihin sekä siihen, millaisessa sävyssä maininta esiintyi. Suurin osa esiintymistä oli neutraaleja, ja maininnat keskittyivät kategoriaan “Muu”. Negatiivisia sävyjä esiintyi etenkin vahinkoja käsittelevissä uutisissa. Positiiviset maininnat 18 olivat harvinaisia ja koskivat lähinnä hirvieläimiin liittyviä faktoja tai muita aiheita, jotka eivät varsinaisesti käsitelleet hirvieläimiä tai metsästystä. Kuva 14: Hirvieläinmainintojen, eli hakusanojen “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntäkauris”, “kauris”, “metsäkauris” tai “hirvi”, sisältämien uutisten esiintymismäärät ja niihin liittyvät sävyt Ilta-Sanomien artikkeleissa vuosilta 2021 ja 2024, jaoteltuna pääkategorioittain. Maininnat olivat useimmiten neutraaleja ja esiintyivä “Muu” -kategoriassa. Maaseudun Tulevaisuudessa hirvieläimet, eli jokin tai jotkin hakusanoista “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntäkauris”, “kauris”, “metsäkauris” tai “hirvi”, mainittiin yhteensä 251 artikkelissa vuosina 2021 ja 2024. Mainintojen sävyn jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 114,39, df = 2, p < 0,001) (Kuva 15). Neutraaleja mainintoja oli selvästi eniten ja huomattavasti odotettua enemmän. Negatiivisia mainintoja oli hieman vähemmän kuin odotettiin, ja positiivisia mainintoja huomattavasti odotettua vähemmän. Kokonaisuudessaan metsästys esiintyi Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa useimmiten neutraalissa tai negatiivisessa valossa. Kuva15: Hirvieläinmainintojen sävyn jakauma Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa vuosina 2021 ja 2024 (n = 251). Neutraaleja mainintoja esiintyi selvästi odotettua enemmän ja positiivisia mainintoja oli huomattavasti odotettua vähemmän. Jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 114,39, df = 2, p < 0,001). 19 Kuva 16 havainnollistaa hirvieläinmainintojen jakautumisen eri pääkategorioihin sekä sävyihin. Neutraaleja mainintoja esiintyi eniten kategorioissa “Muu” ja “Metsästysfaktat”, joissa metsästys oli ylipäänsä mainittu useiten. Negatiivisia mainintoja löytyi eniten “Vahingot”, “Muu”, “Metsästysfaktat” sekä “Hirvieläinfaktat” -kategorioista. Positiivisia mainintoja esiintyi huomattavasti vähemmän kuin neutraaleja tai negatiivisia, ja ne liittyivät lähinnä hirvieläinfaktoihin tai metsästyksen hyötyihin. Kuva 16: Hirvieläinmainintojen, eli hakusanojen “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntäkauris”, “kauris”, “metsäkauris” tai “hirvi”, sisältämien uutisten esiintymismäärät ja niihin liittyvät sävyt Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa vuosilta 2021 ja 2024, jaoteltuna pääkategorioittain. Maininnat olivat useimmiten neutraaleja ja esiintyivä “Muu” sekä “Metsästysfaktat” -kategorioissa. Metsästystä ja hirvieläimiä koskevien uutisten sävy Vuosien 2021 ja 2024 Helsingin Sanomista poimittiin yhteensä 198 artikkelia, jotka käsittelivät metsästystä tai hirvieläimiä, kun kategoria ”Muu” rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Artikkelien sävyn jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta, jossa positiivisia, neutraaleja ja negatiivisia sävyjä esiintyisi yhtä usein (χ² = 20,82, df = 2, p < 0,001) (Kuva 17). Negatiivisia artikkeleita oli eniten ja selvästi odotettua enemmän. Neutraaleja juttuja oli hieman odotettua enemmän, kun taas positiivisia mainintoja esiintyi selvästi odotettua vähemmän. Kokonaisuutena metsästykseen ja hirvieläimiin liittyvät uutisartikkelit esitettiin Helsingin Sanomissa useimmiten negatiivisessa tai neutraalissa valossa. 20 Kuva 17: Metsästystä ja hirvieläimiä käsittelevien uutisartikkelien sävyn jakauma Helsingin Sanomissa vuosina 2021 ja 2024 (n = 198). Negatiivisia mainintoja esiintyi odotettua enemmän ja positiivisia mainintoja oli huomattavasti odotettua vähemmän. Jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 20,82, df = 2, p < 0,001). Kuva 18 esittää metsästykseen ja hirvieläimiin liittyvät uutisartikkelit pääkategorioittain sekä niiden sävyn (neutraali, positiivinen tai negatiivinen). Suurin osa uutisista kuului ”Metsästysfaktat” - kategoriaan. Yleisin sävy oli negatiivinen, ja negatiivisia uutisia esiintyi erityisesti kategorioissa ”Rikokset ja haitat” sekä ”Vahingot”. Neutraaleja uutisia oli toiseksi eniten, ja niitä löytyi eniten kategorioista ”Metsästysfaktat” ja ”Hirvieläinfaktat”. Positiivisia juttuja oli vähiten, ja ne liittyivät esimerkiksi metsästyksen hyötyihin. Kuva 18: Helsingin Sanomien uutisartikkelien määrä eri pääkategorioissa ja sävyissä yhteensä vuosina 2021 ja 2024. Eniten uutisia oli pääkategoriassa “Metsästysfaktat” ja yleisin sävy oli negatiivinen. Vuosina 2021 ja 2024 Ilta-Sanomissa julkaistiin yhteensä 43 artikkelia, joissa käsiteltiin metsästystä tai hirvieläimiä. Tarkastelusta oli rajattu pois kategoria ”Muu”. Sävyn jakauma erosi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta odotusarvosta (χ² = 15,40, df = 2, p < 0,001) (Kuva 19). Negatiivisia artikkeleita oli määrällisesti selvästi eniten ja huomattavasti odotettua enemmän. Neutraaleja juttuja oli odotetusti, kun taas positiivisia artikkeleita esiintyi selvästi odotettua vähemmän. Metsästys ja hirvieläimet esiintyivät Ilta-Sanomissa useimmiten negatiivisessa tai neutraalissa sävyssä. 21 Kuva 19: Metsästystä ja hirvieläimiä käsittelevien uutisartikkelien sävyn jakauma Ilta-Sanomissa vuosina 2021 ja 2024 (n = 43). Negatiivisia mainintoja esiintyi selvästi odotettua enemmän ja positiivisia mainintoja oli huomattavasti odotettua vähemmän. Jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 15,40, df = 2, p < 0,001). Kuva 20 havainnollistaa, miten metsästykseen ja hirvieläimiin liittyvät uutisartikkelit jakautuvat eri pääkategorioihin sekä millaisessa sävyssä niistä on uutisoitu. Vähiten uutisia löytyi kategorioista ”Metsästyksen hyödyt”, ”Metsästysfaktat” ja ”Muun riistan metsästys”. Sävyn osalta korostui negatiivisuus, jota esiintyi erityisen paljon kategorioissa ”Rikokset ja haitat” sekä ”Vahingot”. Neutraaleja uutisia oli määrällisesti seuraavaksi eniten, painottuen kategorioihin ”Hirvieläinfaktat” ja ”Petojen metsästys”. Positiivisia juttuja oli selvästi vähiten, ja ne liittyivät pääosin petojen metsästykseen. Kuva 20: Ilta-Sanomien uutisartikkelien määrä eri pääkategorioissa ja sävyissä yhteensä vuosina 2021 ja 2024. Eniten uutisia oli pääkategoriassa “Petojen metsästys” ja yleisin sävy oli negatiivinen. Vuosina 2021 ja 2024 Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistiin yhteensä 405 uutisartikkelia, joissa käsiteltiin hirvieläimiä tai metsästystä, kun tarkastelusta rajattiin pois kategoria ”Muu”. Artikkelien määrä oli selvästi suurempi kuin muissa tarkastelluissa lehdissä. Sävyn jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta odotusarvosta (χ² = 27,39, df = 2, p < 0,001) (Kuva 21). Neutraaleja artikkeleita oli määrällisesti eniten ja odotettua selvästi enemmän. Negatiivisia mainintoja esiintyi selvästi odotettua vähemmän, ja positiivisia mainintoja hieman odotettua vähemmän. Yleisesti ottaen 22 metsästys ja hirvieläimet näyttäytyivät Maaseudun Tulevaisuuden uutisoinnissa useammin neutraalissa tai positiivisessa kuin negatiivisessa sävyssä. Kuva 21: Metsästystä ja hirvieläimiä käsittelevien uutisartikkelien sävyn jakauma Maasedun Tulevaisuuden julkaisuissa vuosina 2021 ja 2024 (n = 405). Neutraaleja mainintoja esiintyi odotettua enemmän ja positiivisia mainintoja oli vain hieman odotettua vähemmän. Negatiivisia artikkeleita oli vähiten. Jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi tasaisesta jakaumasta (χ² = 27,39, df = 2, p < 0,001). Kuva 22 näyttää, miten metsästykseen ja hirvieläimiin liittyvät uutisartikkelit jakautuivat pääkategorioittain ja sävyittäin. Neutraali sävy oli selvästi yleisin, ja sitä esiintyi erityisesti ”Metsästys- faktat” -kategoriassa, joka oli myös uutismäärältään suurin. Positiivisia uutisia oli seuraavaksi eniten, ja ne keskittyivät pääosin kategorioihin ”Metsästyksen hyödyt”, ”Metsästysfaktat” ja ”Petojen metsästys”. Negatiivisia uutisia oli kaikkein vähiten, ja niitä löytyi etenkin kategorioista ”Rikokset ja haitat” sekä ”Metsästysfaktat”. Kuva 22: Maaseudun Tulevaisuuden uutisartikkelien määrä eri pääkategorioissa ja sävyissä yhteensä vuosina 2021 ja 2024. Eniten uutisia oli pääkategoriassa “Metsästysfaktat” ja yleisin sävy oli neutraali. 23 Vahingot (hirvieläimistä aiheutuvat) Vuosina 2021 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistiin yhteensä 21 artikkelia, jotka kuuluivat pääkategoriaan ”Vahingot”. Kuva 23 esittää hirvieläimistä aiheutuneisiin vahinkoihin liittyvät uutiset jaoteltuina alakategorioihin sekä sävyn mukaan (neutraali, positiivinen tai negatiivinen). Uutisten yleissävy oli selvästi negatiivinen. Suurin osa käsitteli useita vahinkoja, joissa samassa uutisessa kuvattiin esimerkiksi peurojen aiheuttamia kasvi- ja liikennevahinkoja. Alakategoria ”Satovahingot” ei sisältänyt yhtäkään uutista. Kuva 23: Helsingin Sanomien artikkeleissa esiintyvät vahinkoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Useat vahingot” ja vahinkoja koskevat uutiset olivat sävyltään pääosin negatiivisia. Ilta-Sanomien vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Vahingot” sisältyi vain seitsemän artikkelia. Kuva 24 näyttää, miten nämä hirvieläimistä aiheutuneisiin vahinkoihin liittyvät uutiset jakautuvat alakategorioittain ja sävyittäin. Kaikkien uutisten sävy oli negatiivinen, ja suurin osa käsitteli kolareita. Alakategoriat ”Ekosysteemivahingot”, ”Metsätalousvahingot” ja ”Useat vahingot” eivät sisältäneet yhtäkään uutista. Kuva 24: Ilta-Sanomien artikkeleissa esiintyvät vahinkoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Kolarit” ja vahinkoja koskevat uutiset olivat sävyltään negatiivisia. 24 Maaseudun Tulevaisuuden vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Vahingot” kuului 22 artikkelia. Kuva 25 esittää hirvieläimistä aiheutuneisiin vahinkoihin liittyvät uutiset jaoteltuina alakategorioihin sekä sävyn mukaan. Uutisten yleissävy oli selvästi negatiivinen, ja suurin osa käsitteli metsätalousvahinkoja tai kolareita. Toisin kuin muissa lehdissä, jokaisessa alakategoriassa oli vähintään yksi artikkeli. Kuva 25: Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa esiintyvät vahinkoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisimmät alakategoriat olivat “Metsätalousvahingot” sekä “Kolarit” ja vahinkoja koskevat uutiset olivat sävyltään pääosin negatiivisia. Rikokset ja haitat (metsästykseen liittyvät) Vuosina 2021 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistiin yhteensä 35 artikkelia, jotka kuuluivat pääkategoriaan ”Rikokset ja haitat”. Kuva 26 esittää nämä uutiset jaoteltuina alakategorioihin sävyn mukaan (neutraali, positiivinen tai negatiivinen). Uutisten yleissävy oli selvästi negatiivinen. Suurin osa uutisista käsitteli metsästysrikoksia tai salametsästystä. Alakategoriat ”Liikametsästys”, ”Häirintä” ja ”Epätasa-arvo” eivät sisältäneet yhtäkään uutista. 25 Kuva 26: Helsingin Sanomien artikkeleissa esiintyvät rikoksiin ja haittoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Metsästysrikokset, salametsästys” ja rikoksia sekä haittoja koskevat uutiset olivat sävyltään pääosin negatiivisia. Ilta-Sanomien vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Rikokset ja haitat” sisältyi vain yhdeksän artikkelia. Kuva 27 näyttää, miten nämä uutiset jakautuvat alakategorioittain ja sävyittäin. Kaikkien uutisten sävy oli negatiivinen, ja suurin osa käsitteli joko metsästysturmia tai metsästysrikoksia ja salametsästystä. Alakategoriat “Ympäristö-, luonnonsuojelurikokset”, “Liikametsästys”, “Eläinten kärsimys”, “Häirintä”, ”Epätasa-arvo” sekä “Useat haitat” eivät sisältäneet yhtäkään uutista. Kuva 27: Ilta-Sanomien artikkeleissa esiintyvät rikoksiin ja haittoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisimmät alakategoriat olivat “Metsästysrikokset, salametsästys” sekä “Metsästysturmat”, ja rikoksia sekä haittoja koskevat uutiset olivat sävyltään negatiivisia. Maaseudun Tulevaisuuden vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Rikokset ja haitat” kuului 34 artikkelia. Kuva 28 esittää metsästykseen liittyviä rikoksia ja haittoja käsittelevät uutiset jaoteltuina alakategorioihin sekä sävyn mukaan. Uutisten yleissävy oli negatiivinen, ja suurin osa käsitteli metsästysrikoksia ja salametsästystä. Alakategoriat ”Ympäristö-, luonnonsuojelurikokset”, ”Useat haitat” ja ”Trofeemetsästys” eivät sisältäneet yhtäkään uutista. 26 Kuva 28: Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa esiintyvät rikoksiin ja haittoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Metsästysrikokset, salametsästys”, ja rikoksia sekä haittoja koskevat uutiset olivat sävyltään useimmiten negatiivisia. Hirvieläinfaktat Vuosina 2021 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistiin yhteensä 31 artikkelia, jotka kuuluivat pääkategoriaan ”Hirvieläinfaktat”. Kuva 29 esittää nämä uutiset jaoteltuina alakategorioihin sävyn mukaan (neutraali, positiivinen tai negatiivinen). Uutisten yleisin sävy oli neutraali. Suurin osa uutisista käsitteli yleisiä hirvieläimiin liittyviä asioita tai hiervieläinten käyttäytymistä. Alakategoria ”Kasvatus” ei sisältänyt yhtäkään uutista. Kuva 29: Helsingin Sanomien artikkeleissa esiintyvät hirvieläinfaktoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Käyttäytyminen”, ja hirvieläinfaktoja koskevat uutiset olivat sävyltään useimmiten neutraaleja. Ilta-Sanomien vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Hirvieläinfaktat” sisältyi vain 10 artikkelia. Kuva 30 näyttää, miten nämä uutiset jakautuvat alakategorioittain ja sävyittäin. Uutisten sävy oli useiten joko negatiivinen tai neutraali, ja vain yksi juttu oli positiivinen. Uutiset olivat jakautuneet suhteellisen tasaisesti muihin kategorioihin paitsi ”Kasvatus” ja ”Tuonti” -kategorioihin, joissa ei ollut yhtäkään artikkelia. 27 Kuva 30: Ilta-Sanomien artikkeleissa esiintyvät hirvieläinfaktoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisimmät alakategoriat olivat “Käyttäytyminen” sekä “Eläinten turmat”. Hirvieläinfaktoja koskevat uutiset olivat useiten sävyltään negatiivisia tai neutraaleja. Maaseudun Tulevaisuuden vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Hirvieläinfaktat” kuului 38 artikkelia. Kuva 31 esittää hirvieläinfaktoja käsittelevät uutiset jaoteltuina alakategorioihin sekä sävyn mukaan. Uutisten olivat useimmiten joko neutraaleja tai negatiivisia. Suurin osa uutisista käsitteli hirvieläinten määriä, käyttäytymistä tai turmia. Alakategoria “Tuonti” ei sisältänyt yhtäkään uutista. Kuva 31: Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa esiintyvät hirvieläinfaktoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Määrät”, ja hirvieläinfaktoja koskevat uutiset olivat sävyltään pääosin neutraaleja tai negatiivisia. Hirvieläinten metsästys Vuosina 2021 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistiin vain seitsemän artikkelia, jotka kuuluivat pääkategoriaan ”Hirvieläinten metsästys”. Kuva 32 esittää nämä uutiset jaoteltuina alakategorioihin sävyn mukaan (neutraali, positiivinen tai negatiivinen). Uutisten yleisin sävy oli joko neutraali tai positiivinen. Suurin osa uutisista käsitteli hirvien metsästystä. Alakategoria ”Kauriiden metsästys” ei sisältänyt yhtäkään uutista. 28 Kuva 32: Helsingin Sanomien artikkeleissa esiintyvät hirvieläinten metsästykseen liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Hirvien metsästys”, ja hirvieläinten metsästystä koskevat uutiset olivat sävyltään pääosin neutraaleja tai positiivisia. Vuosien 2021 ja 2024 Ilta-Sanomien aineistossa ei ollut yhtään artikkelia, joka olisi kuulunut pääkategoriaan ”Hirvieläinten metsästys” (Kuva 2). Maaseudun Tulevaisuuden vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Hirvieläinten metsästys” kuului 24 artikkelia. Kuva 33 esittää hirvieläinten metsästystä käsittelevät uutiset jaoteltuina alakategorioihin sekä sävyn mukaan. Uutisten olivat useimmiten neutraaleja. Suurin osa uutisista käsitteli peurojen tai hirvien metsästystä. Toisin kuin muissa lehdissä, jokaisessa alakategoriassa oli vähintään yksi artikkeli. Kuva 33: Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa esiintyvät hirvieläinten metsästykseen liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisimmät alakategoriat olivat “Hirvien metsästys” sekä “Peurojen metsästys”. Hirvieläinten metsästystä koskevat uutiset olivat sävyltään useimmiten neutraaleja. Petojen metsästys Vuosina 2021 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistiin 33 artikkelia, jotka kuuluivat pääkategoriaan ”Petojen metsästys”. Kuva 34 esittää nämä uutiset jaoteltuina alakategorioihin sävyn mukaan 29 (neutraali, positiivinen tai negatiivinen). Uutisten yleisin sävy oli joko neutraali tai negatiivinen. Suurin osa uutisista käsitteli susien metsästystä. Alakategoria ”Ahmojen metsästys” ei sisältänyt yhtäkään uutista. Kuva 34: Helsingin Sanomien artikkeleissa esiintyvät petojen metsästykseen liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Susien metsästys”, ja petojen metsästystä koskevat uutiset olivat sävyltään useimmiten negatiivisia tai neutraaleja. Ilta-Sanomien vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Petojen metsästys” sisältyi vain 10 artikkelia. Kuva 35 näyttää, miten nämä uutiset jakautuvat alakategorioittain ja sävyittäin. Uutisten sävy oli jakautunut suhteellisen tasaisesti. Eniten uutisia oli kategoriassa “Susien metsästys”, ja jokaisessa alakategoriassa oli vähintään yksi artikkeli. Kuva 35: Ilta-Sanomien artikkeleissa esiintyvät petojen metsästykseen liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Susien metsästys”, ja petojen metsästystä koskevat uutiset olivat jakautuneet sävyiltään tasaisesti. Maaseudun Tulevaisuuden vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Petojen metsästys” kuului 66 artikkelia. Kuva 36 esittää petojen metsästystä käsittelevät uutiset jaoteltuina alakategorioihin sekä sävyn mukaan. Uutisten olivat useimmiten positiivisia. Suurin osa uutisista käsitteli susien metsästystä, ja jokaisessa alakategoriassa oli vähintään yksi artikkeli. 30 Kuva 36: Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa esiintyvät petojen metsästykseen liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Susien metsästys”, ja petojen metsästystä koskevat uutiset olivat sävyltään useimmiten positiivisia tai neutraaleja. Muun riistan metsästys Vuosina 2021 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistiin vain 9 artikkelia, jotka kuuluivat pääkategoriaan ”Muun riistan metsästys”. Kuva 37 esittää nämä uutiset jaoteltuina alakategorioihin sävyn mukaan (neutraali, positiivinen tai negatiivinen). Uutisten yleisin sävy oli joko neutraali tai positiivinen. Suurin osa uutisista käsitteli lintujen metsästystä. Alakategoria ”Vieraspetojen metsästys” ei sisältänyt yhtäkään uutista. Kuva 37: Helsingin Sanomien artikkeleissa esiintyvät muun riistan metsästykseen liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Lintujen metsästys”, ja muun riistan metsästystä koskevat uutiset olivat sävyltään useimmiten positiivisia tai neutraaleja. Vuosien 2021 ja 2024 Ilta-Sanomien aineistossa oli vain kaksi neutraalia artikkelia, joka käsittelivät lintujen metsästystä pääkategoriassa ”Muun riistan metsästys”. Maaseudun Tulevaisuuden vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Muun riistan metsästys” kuului 33 artikkelia. Kuva 38 esittää muun riistan metsästystä käsittelevät uutiset jaoteltuina 31 alakategorioihin sekä sävyn mukaan. Uutisten olivat useimmiten positiivisia. Suurin osa uutisista käsitteli lintujen metsästystä, ja muista lehdistä poiketen jokaisessa alakategoriassa oli vähintään yksi artikkeli. Kuva 38: Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa esiintyvät muun riistan metsästykseen liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Lintujen metsästys”, ja muun riistan metsästystä koskevat uutiset olivat sävyltään useimmiten positiivisia tai neutraaleja. Metsästyksen hyödyt Vuosina 2021 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistiin 13 artikkelia, jotka kuuluivat pääkategoriaan ”Metsästyksen hyödyt”. Kuva 39 esittää nämä uutiset jaoteltuina alakategorioihin sävyn mukaan (neutraali, positiivinen tai negatiivinen). Uutisten yleisin sävy oli positiivinen ja suurin osa uutisista käsittelee metsästyksestä saatuja useita hyötyjä, esimerkiksi sekä saatua riistalihaa että sosiaalisia kanssakäymisiä. Alakategoriat ”Riistan muu hyödynnys” ja “Auttaminen” eivät sisältäneet uutisia. Kuva 39: Helsingin Sanomien artikkeleissa esiintyvät metsästyksen hyötyihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Useat hyödyt”, ja metsästyksen hyötyjä koskevat uutiset olivat sävyltään pääosin positiivisia. 32 Vuosien 2021 ja 2024 Ilta-Sanomien aineistossa oli vain yksi neutraali artikkeli, joka käsitteli riistalihaa pääkategoriassa ”Metsästyksen hyödyt”. Maaseudun Tulevaisuuden vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Metsästyksen hyödyt” kuului 33 artikkelia. Kuva 40 esittää metsästyksen hyötyjä käsittelevät uutiset jaoteltuina alakategorioihin sekä sävyn mukaan. Uutiset olivat useimmiten positiivisia. Suurin osa uutisista käsitteli auttamista, ja vain kategoria “Sosiaalisuus” ei sisältänyt yhtäkään uutista. Kuva 40: Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa esiintyvät metsästyksen hyötyihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Auttaminen”, ja metsästyksen hyötyjä koskevat uutiset olivat sävyltään pääosin positiivisia. Metsästysfaktat Vuosina 2021 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistiin 49 artikkelia, jotka kuuluivat pääkategoriaan ”Metsästysfaktat”. Kuva 41 esittää nämä uutiset jaoteltuina alakategorioihin sävyn mukaan (neutraali, positiivinen tai negatiivinen). Uutisten yleisin sävy oli neutraali ja suurin osa uutisista käsittelee yleisiä metsästykseen liittyviä faktoja, kuten metsästyskulttuuria, eri lajien jahtikausia ja metsästyksen historiaa. Alakategoriat ”SRVA” ja “Kolmiot, seuranta” eivät sisältäneet uutisia. 33 Kuva 41: Helsingin Sanomien artikkeleissa esiintyvät metsästysfaktoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Yleistä”, ja metsästysfaktoja koskevat uutiset olivat sävyltään useimmiten neutraaleja. Vuosien 2021 ja 2024 Ilta-Sanomien aineistossa oli vain neljä artikkelia, jotka kuuluivat pääkategoriaan ”Metsästysfaktat” (Kuva 42). Nämä uutiset olivat joko negatiivisia tai neutraaleja ja käsittelivät joko aseita ja ampumista, keltoja, rajoitteita ja lakeja tai yleisiä metsästykseen liittyviä faktoja. Alakategoriat ”SRVA”, “Kolmiot, seuranta”, “Kannanhoito”, “Ruokinta” ja “Metsästyskoirat” eivät sisältäneet yhtäkään uutista. Kuva 42: Ilta-Sanomien artikkeleissa esiintyvät metsästysfaktoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Yleistä”, ja metsästysfaktoja koskevat uutiset olivat sävyltään joko neutraaleja tai negatiivisia. Maaseudun Tulevaisuuden vuosien 2021 ja 2024 aineistossa pääkategoriaan ”Metsästysfaktat” kuului 153 artikkelia. Kuva 43 esittää metsästysfaktoja käsittelevät uutiset jaoteltuina alakategorioihin sekä sävyn mukaan. Uutiset olivat useimmiten neutraaleja. Suurin osa uutisista käsitteli metsästykseen liityviä kieltoja, rajoitteita tai lakeja. Muista lehdistä poiketen jokaisessa alakategoriassa oli vähintään yksi artikkeli. Kuva 43: Maaseudun Tulevaisuuden artikkeleissa esiintyvät metsästysfaktoihin liittyvät alakategoriat sävyn mukaan vuosina 2021 ja 2024. Yleisin alakategoria oli “Kiellot, rajoitteet, lait”, ja metsästysfaktoja koskevat uutiset olivat sävyltään useimmiten neutraaleja. 34 Tulosten tarkastelu Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka laajasti ja millä teemoilla metsästystä ja hirvieläimiä käsitellään painetussa mediassa, sekä luokitella onko artikkelien sävy positiivinen, neutraali vai negatiivinen. Tämän avulla tarkasteltiin, esiintyykö eri lehdissä eroja aiheiden käsittelyn laajuudessa, painotuksissa ja sävyissä. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva siitä, millaisia näkökulmia ja painotuksia media tuo esiin. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa on kirjoitettu huolesta, että mediassa metsästystä käsittelevät uutiset ovat useimmiten sävyltään negatiivisia (Penttinen 2021). Metsästysmaininnat Kaiken kaikkiaan metsästys mainittiin 230 uutisessa Helsingin Sanomissa, 58 uutisessa Ilta-Sanomissa ja 395 uutisessa Maaseudun Tulevaisuudessa, eli metsästys mainittiin selvästi useimmin Maaseudun Tulevaisuudessa ja vähiten Ilta-Sanomissa. Kaikissa lehdissä suurin osa maininnoista kuului kategoriaan “Muu”. Tähän luokkaan sisältyivät jutut, jotka eivät varsinaisesti käsitelleet hirvieläimiä tai metsästystä, mutta joissa metsästys mainittiin. Tällaisia olivat esimerkiksi kulttuuriin ja taiteeseen liittyvät uutiset, kuolinilmoitukset, urheilujutut, rikos- ja aseyhteydet, jotka eivät liittyneet metsästykseen, sekä tieteeseen ja luontoon liittyvät artikkelit. Maininnat voivat siis olla joko ohimeneviä viittauksia, esimerkiksi sivulauseessa, tai uutinen voi käsitellä metsästystä varsinaisena aiheena. Kaikissa lehdissä metsästys mainittiin useiten neutraalissa sävyssä. Ilta-Sanomien jakauma muistuttaa Helsingin Sanomien sävyjakaumaa, jossa metsästys mainittiin useimmiten neutraalissa tai negatiivisessa sävyssä. Tämä on ymmärrettävää, sillä molemmat lehdet kuuluvat Sanoma-konserniin. Maaseudun Tulevaisuuden sävyjakauma poikkeaa muista: negatiivisia mainintoja on vähemmän ja positiivisia suhteellisesti enemmän. Metsästysmaininnat näyttäytyvätkin myönteisimmässä valossa juuri Maaseudun Tulevaisuudessa. Hirvieläinmaininnat Hirvieläimet esiintyivät 277 Helsingin Sanomien, 75 Ilta-Sanomien ja 251 Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa. Hirvieläinmaininnat olivat siten lähes yhtä yleisiä Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa, mutta selvästi vähäisempiä Ilta-Sanomissa. Kaikissa tarkastelluissa lehdissä suurin osa maininnoista kuului kategoriaan ”Muu”, ja hirvieläimet mainittiin pääosin neutraalissa sävyssä, samoin kuin metsästysmainintojen kohdalla. Vastaavasti kuin metsästysmaininnoissa, myös hirvieläinmaininnat saattoivat olla yksittäisiä ohimeneviä mainintoja tai liittyä artikkeleihin, jotka käsittelivät varsinaisesti hirvieläimiä. Hirvieläinmainintojen tarkastelussa eri lajeja, kuten hirvi, metsäkauris ja valkohäntäpeura, ei eroteltu toisistaan, vaan ne käsiteltiin yhtenä ryhmänä. Lehtien välinen jakauma on samankaltainen, sillä hirvieläimet kuvataan useimmiten joko neutraalissa tai negatiivisessa valossa lehdestä riippumatta. Metsästystä ja hirvieläimiä koskevat uutiset Vuosina 2021 ja 2024 Helsingin Sanomissa julkaistiin yhteensä 198 uutisartikkelia, Ilta-Sanomissa 43 ja Maaseudun Tulevaisuudessa 405, joissa käsiteltiin metsästystä tai hirvieläimiä (”Muu”-kategoria rajattu pois). Uutisissa näkyy sama trendi kuin metsästysmaininnoissa, uutisia julkaistiin selvästi eniten Maaseudun Tulevaisuudessa ja vähiten Ilta-Sanomissa. Metsästyksestä ja hirvieläimistä uutisoidaan siis eniten Maaseudun Tulevaisuudessa. Ilta-Sanomien sävyjakauma oli hyvin samankaltainen kuin Helsingin Sanomissa, painottuen neutraaliin ja negatiiviseen uutisointiin. Sen sijaan Maaseudun Tulevaisuudessa negatiivisia uutisia oli suhteellisesti vähemmän ja positiivisia enemmän, aivan kuten metsästysmaininnoissa. Metsästykseen ja hirvieläimiin liittyvät uutiset ovat positiivisempia juuri Maaseudun Tulevaisuudessa verrattuna Helsingin Sanomiin sekä Ilta-Sanomiin. 35 Lehtien kategoriset erot Visuaalisen tarkastelun perusteella Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus eroavat toisistaan myös uutiskategorioiden jakaumassa että niiden alakategorioiden painotuksissa sekä sävyissä. Kaikissa lehdissä ”Muu”-kategoria on suurin, mutta sen osuus vaihtelee selvästi. Helsingin Sanomissa noin 62,1 %, Ilta-Sanomissa 74,3 % ja Maaseudun Tulevaisuudessa 38,4 % uutisartikkeleista kuului kyseiseen kategoriaan. Tämä kertoo Maaseudun Tulevaisuuden erilaisesta profiilista, koska metsästystä ja hirvieläimiä käsitellään useammin varsinaisina uutisaiheina, kun taas muissa metsästys ja hirvieläimet mainitaan useammin ohimennen. Hirvieläinfaktojen osuus koko aineiston artikkeleista per lehti on suunnilleen samaa suuruusluokkaa, kuusi prosenttia tai hieman vajaa. Helsingin Sanomat käsittelee aihetta pääosin neutraalisti ja korostaa erityisesti hirvieläinten käyttäytymistä. Maaseudun Tulevaisuus tuo mukaan myös kriittisiä näkökulmia eläinten liian suurista määristä, ja Ilta-Sanomien uutisointi on selvästi vähäisempää keskittyen lähinnä yksittäisiin tapahtumiin, kuten eläinten poikkeukselliseen käyttäytymiseen. Metsästysfaktoissa uutismäärät per lehti vaihtelevat huomattavasti. Maaseudun Tulevaisuudessa 23,3 %, Helsingin Sanomissa 9,4 % ja Ilta-Sanomissa 2,4 % kaikista vuosien 2021 ja 2024 uutisista liittyy metsästysfaktoihin. Helsingin Sanomat tarjoaa pääosin neutraalia taustatietoa yleisistä faktoista kuten metsästyskulttuurista, -kausista ja metsästyksen historiasta. Ilta-Sanomissa käsittely on vähäistä ja luonteeltaan neutraalia. Maaseudun Tulevaisuudessa faktoja käsitellään laajasti, ja samalla tuodaan näkyviin metsästyksen sääntelyn ja rajoitusten ongelmakohtia. Kriittinen sävy kohdistuu usein byrokratiaan ja kieltoihin erityisesti suurpetoihin (susiin) kohdistuvaan päätöksentekoon. Kokonaisaineistossa hirvieläinten metsästyksestä kirjoitetaan selvästi useammin Maaseudun Tulevaisuudessa (3,7 %) kuin Helsingin Sanomissa (1,3 %). Ilta-Sanomissa aihetta ei käsitellä lainkaan. Sävyt vaihtelevat lajeittain, ja hirvenmetsästys näyttäytyy useammin negatiivisempana kuin peuroihin liittyvä uutisointi. Petojen metsästys taas jakaa lehtiä selvästi. Helsingin Sanomissa sekä Ilta- Sanomissa osuus koko aineistosta on noin 6 % ja Maaseudun Tulevaisuudessa 10 %. Helsingin Sanomissa susien metsästystä käsitellään kriittisesti. Ilta-Sanomissa sävy on tasaisemmin jakautunut, ja Maaseudun Tulevaisuudessa petojen metsästys näyttäytyy useammin neutraalina tai positiivisena. Muun riistan metsästyksestä Maaseudun Tulevaisuus uutisoi eniten (5 %), Helsingin Sanomat ja Ilta- Sanomat selvästi vähemmän (alle 2 %) kun tarkastellaan kaikkia vuosien 2021 ja 2024 uutisartikkeleita. Kaikissa lehdissä sävy on pääosin neutraali tai myönteinen, ja jutut koskevat useimmiten lintujen metsästystä, mikä saattaa heijastaa lintujen metsästyksen hyväksyttävämpää asemaa verrattuna esimerkiksi petojen metsästykseen. Rikoksista ja haitoista (metsästykseen liittyvät) uutisoidaan kokonaisaineistossa suhteellisesti suunnilleen yhtä paljon per lehti (Helsingin Sanomat yli 6 %, Ilta-Sanomat sekä Maaseudun Tulevaisuus hieman yli 5 %), ja sävy on kautta linjan negatiivinen. Kaikissa lehdissä kärkenä ovat salametsästys ja metsästysrikokset. Maaseudun Tulevaisuus poikkeaa kuitenkin siinä, että se nostaa esiin myös metsästykseen kohdistuvia haittoja, kuten laillisen metsästyksen häirinnän, joka ei juuri näy muissa lehdissä. Vahingoista (hirvieläimistä aiheutuvat) (noin 4 % kaikista artikkeelista per lehti) kirjoitetaan myöskin negatiiviseen sävyyn, mutta kattavuudessa on eroja. Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus käsittelevät useita vahinkotyyppejä, mutta Ilta-Sanomat keskittyy kapeammin liikenneonnettomuuksiin. Maaseudun Tulevaisuudessa metsätalousvahingot korostuvat. Metsästyksen hyötyjä käsittelevien juttujen osuus kaikista artikkeleista vaihtelee ja on Helsingin Sanomissa 2,5 %, Ilta-Sanomissa vain 0,6 % ja Maaseudun Tulevaisuudessa selvästi eniten, 5 % Sävy on pääosin myönteinen kaikissa lehdissä, mutta painotukset eroavat. Maaseudun Tulevaisuus nostaa esiin konkreettista toimijuutta, kuten metsästäjien osallistumista esimerkiksi tautien torjuntaan 36 (afrikkalainen sikarutto, ASF). Helsingin Sanomat tarkastelee hyötyjä yleisemmällä tasolla, esimerkiksi harrastuksen sosiaalisia ulottuvuuksia, ja Ilta-Sanomissa teema jää vähäiseksi rajoittuen yksittäiseen riistalihaa käsittelevään juttuun. Yhteenveto ja tulevaisuus Tulokset osoittavat, että Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus kuvaavat hirvieläimiä ja metsästystä eri tavoin. Maaseudun Tulevaisuus erottuu aineistosta uutisoinnin runsauden osalta sekä sävyltään muita myönteisempänä. Lehti käsittelee systemaattisesti useampia kategorioita kuin muut, korostaa metsästyksen hyötyjä, suhtautuu petojen metsästykseen useammin neutraalin tai myönteisen kehyksen kautta ja tarkastelee sääntelyä kriittisesti. Helsingin Sanomat puolestaan lähestyy aiheita yleisjournalistisin ja suhteellisen neutraalein keinoin, ja sen uutisoinnissa painottuvat myös kriittiset näkökulmat. Ilta-Sanomien aineisto on suppein. ”Muu”-kategorian, eli uutisten, joissa hakusanat mainitaan, mutta jotka eivät käsittele tutkimuksen kannalta olennaisia aiheita, ulkopuolella artikkeleita on vähän, ja ne painottuvat yksittäisiin tapahtumiin, usein negatiivisen kehystyksen kautta. Koska kokonaisaineisto oli suhteellisen suppea (n=1347), tilastollisessa tarkastelussa vuosien 2021 ja 2024 eri pääkategoriat yhdistettiin ja keskityttiin lehtien yleiseen sävyyn, sillä yksittäisten kategorioiden tarkasteluun ei ollut riittävästi havaintoja (n=646, kun ”Muu” -kategoriaa ei huomioida). Tilastollisissa analyyseissä käytettiin tasajakaumaa arvioitaessa positiivisten, negatiivisten ja neutraalien uutisten jakautumista. Jos kuitenkin oletetaan, että uutisoinnin tavoitteena on heijastaa neutraalia näkökulmaa, olisi todennäköisempää odottaa normaalijakaumaa. Silloin suurimman osan uutisista tulisi olla neutraaleja, ja positiiviset sekä negatiiviset sävyt muodostaisivat jakauman hännät. Käytännössä tämä näkyy hyvin metsästysmainintojen sekä hirvieläinmainintojen kohdalla. Satunnaiset maininnat jakautuvat pitkälti neutraaleiksi, mikä muistuttaa normaalijakaumaa. Varsinaisten uutisartikkeleiden kohdalla tämä ei kuitenkaan toteudu yhtä selkeästi. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien sävy painottuu negatiiviseen, kun taas Maaseudun Tulevaisuus lähestyy aiheita usein neutraalisti kallistuen positiiviseen suuntaan. Lehdestä riippumatta, media kuvaa hirvieläimiä usein negatiivisessa valossa. Ne esitetään tyypillisesti tautien, kuten punkkien levittäjinä, liikenneonnettomuuksien aiheuttajina tai maa- ja metsätalouden vahinkojen syynä. Positiiviset näkökulmat, kuten hirvieläinten merkitys kotimaisen riistan lähteenä tai osana luonnon monimuotoisuutta, jäävät sen sijaan hyvin vähälle huomiolle. Myös silloin, kun metsästys kuvataan myönteisesti, perustelu on usein utilitaristinen: metsästystä pidetään tarpeellisena juuri siksi, että hirvieläinkantoja täytyy rajoittaa vahinkojen estämiseksi. Näin ollen metsästyksen myönteinen kuva rakentuu usein hirvieläinten negatiivisen kehyksen kautta, ei niinkään siksi, että itse eläimet nähtäisiin arvokkaina tai myönteisinä osina Suomen luontoa. Erot lehtien välillä voi selittyä niiden toimituksellisella linjalla, uutislähteillä tai kohdeyleisöllä. Maaseudun Tulevaisuus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) omistama lehti, jonka keskeisenä lukijakuntana ovat maaseudun asukkaat, maa- ja metsätalouden ammattilaiset sekä muut luontoalan toimijat. Tämä selittää osaltaan lehden myönteisemmän uutisoinnin, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että maaseudulla asuvilla suhtautuminen metsästykseen on keskimäärin myönteisempää (Heberlein & Ericsson 2005; Wilkins ym. 2019; Perkkola ym. 2025) ja suurpetoihin kielteisempää sekä niiden metsästykseen myönteisempää (Blekesaune & Rønningen 2010; Gangås 2014; Perkkola ym. 2025) kuin kaupunkimaisemmilla alueilla. Tämä tutkimus vahvistaa havaintoa lehtien uutisoinnin kautta, koska Maaseudun Tulevaisuus oletettavasti edustaa kohdeyleisönsä näkemyksiä. Sen sijaan Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat, jotka ovat yleislehtiä, heijastavat todennäköisemmin kaupunkilaisyleisön näkökulmia. Tämä näkyy siinä, että ne uutisoivat 37 metsästyksestä ja hirvieläimistä selvästi vähemmän, ja uutiset ovat myös sävyltään negatiivisempia kuin Maaseudun Tulevaisuudessa. Hirvieläinten aiheuttamista vahingoista on saatavilla runsaasti yksityiskohtaista ja ajantasaista dataa esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön riistavahingot.fi-palvelusta, Tilastokeskuksen tieliikenne- tilastoista, Rambollin onnettomuuskarttapalvelusta sekä Metsäkeskuksen vahinkoarvioista (Metsäkeskus 2024; Ramboll Finland Oy 2024; Maa- ja metsätalousministeriö 2025; Tilastokeskus 2025). Sen sijaan tilastollista tietoa hirvieläinten tai metsästyksen hyödyistä on huomattavasti niukemmin, rajoittuen lähinnä riistasaaliin määrää ja metsästykseen osallistuneiden määrää koskeviin tilastoihin (Luonnonvarakeskus 2025). Tämä epäsymmetria voi vaikuttaa siihen, että uutisointi painottuu enemmän vahinkoihin ja konflikteihin. Lisäksi median riippuvuus valmiista lehdistötiedotteista voi vahvistaa tätä vinoumaa: toimituksissa tiedotteita hyödynnetään usein sellaisinaan tai vain vähäisin muokkauksin, jolloin tarjolla olevan aineiston painotukset siirtyvät helposti uutisiin. Jos valmiit tiedotteet keskittyvät ongelmiin, myös julkaistu uutisointi voi korostaa näitä teemoja. Maaseudun Tulevaisuuden kohdeyleisö oletettavasti tuntee metsästyksen ja riistakysymykset paremmin, odottaa aiheesta monipuolisempaa uutisointia ja suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisemmin esimerkiksi metsästykseen. Näin toimituksella on enemmän syitä hakea tietoa muualtakin kuin valmiista tiedotteista, mikä voi osaltaan selittää sävyeroja yleislehtiin verrattuna. Näin uutisten sävyn ja painotusten taustalla voi olla sekä käytännön tiedonvälityksen logiikka että tietoinen toimituksellinen valinta. Vuonna 2022 Maaseudun Tulevaisuuden painetulla lehdellä oli 275 000 lukijaa, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien (601 000 lukijaa) jälkeen (KMT 2022). Ilta-Sanomien painetun lehden lukijamäärä oli samana vuonna 253 000 (KMT 2022). Lukijamäärien suuruus ja lehtien levityksen laajuus voivat vaikuttaa paitsi siihen, kuinka suuri yleisö altistuu tietynlaiselle uutisoinnille, myös siihen, millä tavoin lehdistö mahdollisesti muokkaa tai vahvistaa lukijoidensa asenteita. On vaikea yksiselitteisesti arvioida, muuttuuko yleisön suhtautuminen esimerkiksi metsästykseen ja hirvieläimiin sen perusteella, mitä mediassa julkaistaan, vai heijastaako median uutisointi jo valmiiksi lukijakunnan asenteita. On todennäköistä, että molemmat mekanismit ovat läsnä: toisaalta toimitukselliset linjaukset muotoutuvat osin kohdeyleisön odotusten ja kiinnostuksenkohteiden mukaan, mutta toisaalta media voi myös osaltaan ohjata ja muokata keskustelua sekä vahvistaa olemassa olevia mielipiteitä. Jatkossa tutkimusta tulisi laajentaa, jotta eri uutiskategorioiden välisiä eroja voidaan analysoida tilastollisesti, eikä ainoastaan visuaalisesti. Lisäksi olisi tarpeen selvittää, missä määrin uutisointi heijastaa lukijakunnan asenteita ja missä määrin se voi niitä muokata. Lisäksi metsästysalan toimijoiden tulisi tuottaa aktiivisesti myönteisiä sekä neutraaleja tiedotteita ja uutisia esimerkiksi onnistuneista metsästyskausista, harrastajien monimuotoisuudesta ja metsästäjien panoksesta riistanhoidossa ja tautien torjunnassa sekä riistaeläinten hyödyistä, jotta uutisointi olisi monipuolisempaa. Viestinnässä kannattaa huomioida eri lehtien lukijakunnat ja vaikka negatiiviset uutiset usein kiinnostavat eniten, johdonmukainen ja toistuva myönteisten teemojen esiin nostaminen voi vähitellen normalisoida positiivisemman näkökulman metsästykseen. Jotta keskustelusta muodostuisi tasapainoisempi, tarvitaan siis aktiivisia toimia neutraalien ja positiivisten näkökulmien sekä tiedon nostamiseksi esiin. Näin voidaan vahvistaa ymmärrystä metsästyksestä paitsi harrastuksena ja kulttuuriperintönä myös yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana sekä vahvistaa käsitystä riistaeläimistä myönteisenä ja olennaisena osana Suomen luontoa. 38 Lähteet Arbaoui B., De Swert K. & van der Brug W. (2016). Sensationalism in News Coverage: A Comparative Study in 14 Television Systems. Communication Research, 47(2). Blekesaune A. & Rønningen K. (2010). Bears and fears: Cultural capital, geography and attitudes towards large carnivores in Norway. Norsk Geografisk Tidsskrift, 64(4). Braun K., Döringer S. & Heurich M. (2025). A discourse analysis of print media coverage on the recolonization of the wolf in Germany. Biological Conservation, 310. Gamborg C. & Jensen F. S. (2017). Attitudes towards recreational hunting: A quantitative survey of the general public in Denmark. Journal of Outdoor Recreation and Tourism, 17. Gangås K. E. (2014). Attitudes towards large carnivores and acceptance of illegal hunting: the importance of social attitudes and scales in large carnivore management. PhD-thesis, PhD in Applied Ecology, Hedmark University College. Gundrum F. A., Sponarski C. C., Rickard L. N. & De Urioste-Stone S. (2020). Cognitions toward black bear hunting in Maine: a quantitative content analysis of the print news media surrounding hunting referendums. Human Dimensions of Wildlife, 26(4). Happer C. & Philo G. (2015). New approaches to understanding the role of the news media in the formation of public attitudes and behaviours on climate change. European Journal of Communication, 31(2). Heberlein T. A. & Ericsson G. (2005). Ties to the Countryside: Accounting for Urbanites Attitudes toward Hunting, Wolves, and Wildlife. Human Dimensions of Wildlife, 10(3). KMT (2022). Tulokset ja yhteenveto. MediaAuditFinland. Viitattu 1.8.2025. Krokowska-Paluszak M., Łukowski A., Wierzbicka A., Gruchała A., Sagan J. & Skorupski M. (2020). Attitudes towards hunting in Polish society and the related impacts of hunting experience, socialisation and social networks. European Journal of Wildlife Research, 66(5). Luonnonvarakeskus. (2025). Tilastotietokanta, KALA- JA RIISTATILASTOT, Metsästys. Viitattu 25.10.2025. Maa- ja metsätalousministeriö. (2025). Riistavahingot.fi -palvelu. Viitattu 25.10.2025. Metsäkeskus. (2024). Hirvieläinvahinkoarviot. Viitattu 25.10.2025. Pellikka J. & Nummelin T. (2020). ”Susista uutisoidaan eniten talvella” ja muut mediamonitorista opitut asiat. Luonnonvarakeskus, uutinen 14.9.2020. Viitattu 1.8.2025. Penttinen, S. (2021). Media kirjoittaa vain kielteisiä juttuja metsästyksestä. Maaseudun Tulevaisuus 24.4.2021. Viitattu 1.8.2025. 39 Perkkola M., Wikström M. & Brommer J. (2025). Yhteiskunnan suhtautuminen metsästykseen. Turun yliopisto & Suomen riistakeskus. R Core Team (2023). R: A Language and Environment for Statistical Computing. R Foundation for Statistical Computing, Vienna, Austria. Raftogianni G, Kontsiotis V. J. & Liordos V. (2022). Wildlife Knowledge and Attitudes toward Hunting: A Comparative Hunter–Non-Hunter Analysis. Sustainability, 14(21). Ramboll Finland Oy. (2024). Hirvieläinonnettomuuden kartalla. Viitattu 25.10.2025. Shen F., Ahern L. & Baker M. (2014). Stories that Count: Influence of News Narratives on Issue Attitudes. Journalism & Mass Communication Quarterly, 91(1). Tilastokeskus. (2025). Kokeelliset tilastot, Riistaonnettomuudet. Viitattu 25.10.2025. Trainotti N., Fedrigotti C., Malavasi S., Pedrini P. & Bombieri G. (2024). Wolf coverage and framing by newspapers across the Italian Eastern Alps. Human Dimensions of Wildlife, 29(2). Wilkins E. J., Cole N. W., Miller H. M., Schuster R. M., Dayer A. A., Duberstein J. N., Fulton D. C., Harshaw H. W. & Raedeke A. H. (2019). Rural-urban differences in hunting and birdwatching attitudes and participation intent. Human Dimensions of Wildlife, 24(6).