Todellinen teko, keinotekoinen kuva Suostumukseton seksuaalinen syväväärennös ja sen oikeudellinen kehys de lege lata ja de lege ferenda OT00BG80 Oikeusfilosofia OTM-työ/Tutkielma Laatija: Emilia Tuomiluoma 29.4.2025 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. II OTM-työ / Tutkielma Oppiaine: OT00BG80 Oikeusfilosofia Tekijä: Emilia Tuomiluoma Otsikko: Todellinen teko, keinotekoinen kuva: Suostumukseton seksuaalinen syväväärennös ja sen oikeudellinen kehys de lege lata ja de lege ferenda Ohjaaja: Raimo Siltala Sivumäärä: 78 sivua Päivämäärä: 29.4.2025 Tutkielmassa tarkastelen ja arvioin de lege lata ja de lege ferenda Suomen syväväärennetyn seksuaalisen syväväärennössisällön (SSS-sisältö) oikeudellista kehystä lainopillisin ja de lege ferenda -tutkimuksen menetelmin. Tutkielma sijoittuu osaksi oikeuden ja digitalisaation kehystä. Kansan Sivistysrahasto on myöntänyt tutkielman kirjoittamiseen apurahan Toivo Lepistön rahastosta. Tutkielman otsikon ideoinnissa on käytetty apuna ChatGPT - tekoälytyökalua. Tutkielmassa arvioin erinäisiä oikeudellisia ongelmia, joita SSS-sisältöjen sääntelyyn liittyy syväväärennöksen koko elinkaaren ajalta. Ongelmien perusteella tunnistan mahdollisia de lege lata sääntelyyn sisältyviä puutteita ja pyrin esittämään ratkaisuehdotuksia. Oikeudellisia ongelmia käsitellään seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja fiktiivisen syväväärennöksen, vain omaan käyttöön valmistetun SSS-sisällön, sananvapauteen ja taiteeseen vetoamisen sekä lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävän syväväärennöksen näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan oikeudellisia ongelmia seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristämisen, kuolleen henkilön ja usean henkilön yhdistämisen näkökulmasta. Näiden näkökulmien perusteella tunnistettuihin ongelmiin pyritään vastaamaan de lege ferenda -tutkimuksen keinoin arvioiden erilaisia vaihtoehtoja. SSS-sisältöjä on käsitelty tutkielman julkaisuun mennessä suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa hyvin vähän. Aihetta koskeva oikeudellinen kehys on uusi sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Kansainvälisessä oikeuskirjallisuudessa aihetta on kuitenkin tarkasteltu enemmän. Tämän takia suuri osa tutkielman lähdeaineistosta on kansainvälistä oikeuskirjallisuutta. Tärkeänä lähdeaineistona on kuitenkin myös käytetty kansallista oikeuskirjallisuutta ja hallituksen esityksiä. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi lähdeaineistona on käytetty myös muun muassa uutisaineistoa ja tiedotteita. Tutkielma on tehty uhrin mahdollisimman täysimääräisen oikeussuojan tavoittelemisen näkökulmasta. Tutkielma osoittaa, että Suomen ja laajemmin Euroopan unionin oikeuskehystä tulee kehittää nykyisestä. Nykyinen sääntely ei onnistu riittävällä tavalla vastaamaan SSS-sisältöjen keskeisiin ongelmiin, jotka liittyvät syväväärennösten valmistamisen ja julkaisemisen helppouteen sekä siihen, että syväväärennöstä on tällä hetkellä hyvin vaikea erottaa aidosta kuvasta. Tutkielmassa pyritään de lege ferenda -tutkimuksen avulla muotoilemaan tutkielmassa tunnistettuihin ongelmiin vastaavia sääntelysuosituksia. Avainsanat: syväväärennös, deepfake, tekoäly, seksuaalinen verkkoväkivalta, seksuaalirikoslainsäädäntö, Euroopan unioni, SSS-sisältö III Sisällys Todellinen teko, keinotekoinen kuva ....................................................................... I Suostumukseton seksuaalinen syväväärennös ja sen oikeudellinen kehys de lege lata ja de lege ferenda ................................................................................ I Lähteet ....................................................................................................................... V Lyhenteet ................................................................................................................ XIX 1 Johdanto ............................................................................................................. 1 1.1 Tutkielman tausta .................................................................................................. 1 1.2 Teknologia ............................................................................................................. 3 1.3 Ilmiö kansainvälisesti ja Suomessa ..................................................................... 6 1.4 Tutkimuskysymys ja tutkielman rakenne ............................................................ 9 1.5 Tutkielman metodit ja lähteet ..............................................................................10 2 Suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten sääntely ja sääntelyn rajoitteet .......................................................................................... 14 2.1 Yleistä ...................................................................................................................14 2.2 Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö ..................................................................15 2.3 Kansainvälisten sopimusten asettamat rajoitteet ..............................................18 2.3.1 Tekoälysäädös ....................................................................................................... 21 2.3.2 Yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojaan liittyvä kansallinen kehys ..................... 25 2.3.3 Digipalvelusäädös .................................................................................................. 28 2.4 Ilmiön valtiorajat ylittävä luonne ja sosiaalisen median itsesääntely...............30 3 Oikeudelliset ongelmat ja niiden asettamat vaatimukset sääntelylle .......... 34 3.1 Syväväärennös fiktiivisenä kuvana: loukkaako suostumukseton seksuaalinen syväväärennös sen kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta? ................34 3.2 Suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen valmistaminen omaan käyttöön ................................................................................................................39 3.3 Sananvapauden ja tekijänoikeuden näkökulma: vetoaminen taiteeseen ja toisaalta selkeästi muokatuiksi erotettavat syväväärennökset ........................41 3.4 Lasta esittävä seksuaalinen syväväärennös ......................................................45 3.5 Seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristäminen (sextortion) ...............................49 3.6 Kuollut henkilö kohteena .....................................................................................52 3.7 Kahden tai useamman henkilön yhdistäminen syväväärennöksessä ..............55 4 Sääntely de lege ferenda ................................................................................. 58 4.1 Tulevaisuuden sääntelytarpeet ...........................................................................58 4.2 Syväväärennösteknologioiden kieltäminen tai rajoittaminen ...........................60 4.3 Euroopan unionin sääntely .................................................................................63 4.4 Kansallinen taso ...................................................................................................65 4.5 Ratkaisuehdotuksia .............................................................................................68 5 Johtopäätökset ................................................................................................ 73 IV V Lähteet Kirjallisuus Aarnio, Aulis, Laintulkinnan teoria Aarnio, Aulis. WSOY 1989. Abbas, Fakhar – Taeihagh, Araz, Unmasking deepfakes: A systematic review of deepfake detection and generation techniques using artificial intelligence. Expert Systems with Applications 252/2024, s. 1–38. Alén-Savikko, Anette, Vakavasti otettava (va)iva – Tekijänoikeudellisia huomioita parodiasta, s. 196–260, teoksessa Korpisaari, Päivi (toim.), Oikeus, tieto ja viesti: Viestintäoikeuden vuosikirja 2015. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsinki 2016 Attila, Henna – Pietiläinen, Marjut, Joka neljäs kokenut digitaalista väkivaltaa verkossa – yleistyvällä ilmiöllä vakavia seurauksia. Tilastokeskus 19.12.2023. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/joka-neljas-kokenut-digitaalista- vakivaltaa-verkossa-yleistyvalla-ilmiolla-vakavat-seuraukset (Luettu 12.1.2025). Baghirov, E., A comprehensive investigation into robust malware detection with explainable AI. Cyber Security and Applications 3/12 2025, s. 1-11. Bildjuschkin, Katriina – Ewalds, Helena – Hietamäki, Johanna – Kettunen, Hanna – Koivula, Tanja – Mäkelä, Jukka – Nipuli, Suvi – October, Martta – Peltonen, Joonas – Siukola, Reetta, Väkivaltakäsitteiden sanasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2019. Bozkir, Efe – Riedmiller, Clara – Skodras, Athanassios N. – Kasneci, Gjergji – Kasneci, Enkelejda, Can You Tell Real from Fake Face Images? Perception of Computer-Generated Faces by Humans. ACM transactions on applied perception 22(2) 2025, s.1-23. Bray, Sergi D. – Johnson, Shane D. – Kleinberg, Bennett, Testing human ability to detect 'deepfake' images of human faces. Journal of Cybersecurity 9(1) 2023, s. 1-18. Celuch, Magdalena – Latikka, Rita – Oksa, Reetta – Oksanen, Atte, Online Harassment and Hate Among Media Professionals: Reactions to One’s Own and Others’ Victimization. Journalism & Mass Communication Quarterly 100(3) 2023, s. 619-645. VI Chesney, Bobby – Citron, Danielle Keats, Deep Fakes: A Looming Challenge for Privacy, Democracy, and National Security. California Law Review 107(6) 2019, s. 1753–1820. Citron, Danielle Keats, Fight for Privacy – Protecting Dignity, Identity and Love in the Digital Age. W. W. Norton & Company 2022. Dworkin, Gerald, The nature of autonomy. Nordic Journal of Studies in Educational Policy 2/2015, s. 7–14. Enter ry:n Digijäämistötyöryhmä, Digijäämistö: Pois digimaailmasta kuoleman jälkeen. Enter ry 2023. https://bin.yhdistysavain.fi/1555484/SLXiFwC73pv4nmpvKN0W0ZXNgM/Digij %C3%A4%C3%A4mist%C3%B6%20- %20pois%20digimaailmasta%20kuoleman%20j%C3%A4lkeen.pdf (Luettu 23.3.2025). Esposito, Eleonora – Fabre Rosell, Cristina – Samadi, Adine – Baldessari, Andrea, Combating Cyber Violence against Women and Girls. Publications Office of the European Union, Luxembourg 2022. Europol, Facing reality? Law enforcement and the challenge of deepfakes, an observatory report from the Europol Innovation Lab. Publications Office of the European Union, Luxembourg 2022. Päivitetty 2024. Equality Now – Hogan Lovells International LLP, Briefing Paper: Deepfake Image- Based Sexual Abuse, Tech-Facilitated Sexual Exploitation and the Law. Equality Now 2023. Goharian, Amanda – Stroebel, Melissa – Fitz, Sam – Gudger, Sarah Burson – Jean- Baptiste, Arielle – Toomey, Patrick, Deepfake Nudes & Young People: Navigating a new frontier in technology-facilitated nonconsensual sexual abuse and exploitation. Thorn 2025. Hameleers, Michael, Cheap Versus Deep Manipulation: The Effects of Cheapfakes Versus Deepfakes in a Political Setting. International Journal of Public Opinion Research, 36/2024, s. 1–9. Hokkanen, Julius – Koivunen, Anu – Turunen, Maiju, Datan alaiset: Kansanedustajien digitaalinen arki. Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA), Tampereen yliopisto 2021. VII Hollanek, Tomasz – Nowaczyk-Basinska, Katarzyna, Griefbots, Deadbots, Postmortem Avatars: on Responsible Applications of Generative AI in the Digital Afterlife Industry. Philosophy and Technology 37/2024, s. 1-22. Home Security Heroes, State of Deepfakes: Realities, Threats, and Impact. Security Hero 2023. https://www.securityhero.io/state-of-deepfakes/ (Luettu 2.1.2025). Husa, Jaakko – Mutanen, Anu – Pohjolainen, Teuvo, Kirjoitetaan juridiikkaa. Talentum Helsinki 2010. Husso, Marita – Piippo, Sisko – Houtsonen, Jarmo – Mela, Marianne – Tihveräinen, Sonja – Haapanen, Jasmina – Hakkarainen, Louna – Knihtilä, Anna, Naisiin kohdistuvaan digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteet poliisin työssä, rikosprosessissa ja tukipalveluissa. VNTEAS 2023:65, Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2024. Internet Watch Foundation, What has changed in the AI CSAM landscape? Internet Watch Foundation 2024. https://admin.iwf.org.uk/media/nadlcb1z/iwf-ai-csam- report_update-public-jul24v13.pdf (Luettu 2.2.2025). Johnson, Scott A., Child sexual abuse material 2025. Forensic Research & Criminology International Journal 13(1) 2025, s. 44-57. Kangas, Urpo. Lesken oikeudellinen asema 1978, s. 383–387, teoksessa Timonen, Pekka (toim.), Johdatus lainopin metodeihin ja lainopilliseen kirjoittamiseen, Helsinki 1998. Kari, Jussi, Meemit ja muumit – uusi parodiapoikkeus. IPRinfo 5/2024 30.10.2024. https://iprinfo.fi/artikkeli/meemit-ja-muumit-uusi-parodiaoikeus/ (Luettu 12.1.2025) Kasket, Elaine, Social Media and Digital Afterlife, s. 27-38, teoksessa Savin–Bade, Maggi – Mason–Robbie, Victoria (toim.), Digital Afterlife: Death Matters in a Digital Age. CRC Press LLC 2020. Keese, Nina – Leiser M.R., Online Manipulation as a Potential Interference with the Right to Freedom of Thought, s 1-18, teoksessa Shiner, Bethany – O’Callaghan, Patrick (toim.), The Cambridge Handbook on the Right to Freedom of Thought 2024. Korkka-Knuts, Heli, Seksuaalirikokset, s. 114–192, teoksessa Frände, Dan – Hyttinen, Tatu – Kallio, Heikki – Korkka-Knuts, Heli – Matikkala, Jussi – Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Viljanen, Pekka, – Wahlberg, Markus, VIII Keskeiset rikokset. 5., uudistettu painos. Edita Publishing Oy 2023. Päivitetty 2023. Korpilahti, Ulla – Kettunen, Hanna – Nuotio, Erika – Jokela, Satu – Nummi, Vuokko Maria – Lillsunde, Pirjo (toim.), Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27, Helsinki 2019. Kunnas, Maija, Rikosoikeudellinen vastuu deepfake-teknologian väärinkäytöstä. Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto 2022. Łabuz, Mateusz, Deep Fakes and the AI Act: Important Signal or a Missed Opportunity? The University of Sydney 16.12.2024. https://internet-policy- meco.sydney.edu.au/2024/12/deep-fakes-and-the-ai-act-an-important-signal- or-a-missed-opportunity/ (Luettu 13.3.2025). Lakeus, Mari – Keskinen, Laura, Verkossa satutetut. Selvitys naisiin ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan verkkohäirinnän seurauksista. Naisten linja ry, Turv@verkko-hanke 2021. Lamichhane, Darshan, Advanced Detection of AI-Generated Images Through Vision Transformers. IEEE Access 13/2025, s. 3642–3652. Lampela, Rosa, Teknologiajätit voivat olla jo vahvempia kuin yksittäiset valtiot – Professori Tuomas Myllyn akatemiahankkeessa tutkitaan, mitä se tarkoittaa perusoikeuksille. Turun yliopisto 12.3.2025. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/teknologiajatit-voivat-olla-jo- vahvempia-kuin-yksittaiset-valtiot-professori (Luettu 14.3.2025) Leskinen, Minni, De Lege Ferenda -tutkimuksesta metodina ja tieteenä. Lakimies 7– 8/2022, s. 1158–1185. Lidman, Satu, Väkivaltakulttuurin perintö: sukupuoli, asenteet ja historia. Ellibs 2015. Lönnblad, Riikka, Yksityisyyttä yli kuoleman. Lakimies 7–8/2023, s. 1059–1079. Neiswender, Caroline – Stroebel, Melissa – Fitz, Sam – Toomey, Patrick – Gudger, Sarah, Youth perspectives on Online Safety, 2023. An annual report of youth attitudes and experiences. Thorn ja BSG 2024. Nuotio, Anna, Ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjausmekanismi (NRM): Käsikirja uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen. Oikeusministeriö Helsinki 2025. Ojala, Timo, Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Edita Lakitieto Oy 2024. Ojanen, Atte – Sahlgren, Otto – Vaiste, Juho – Björk, Anna – Mikkonen, Johannes – Kimppa, Kai – Laitinen, Arto – Oljakka, Nea. Algoritminen syrjintä ja IX yhdenvertaisuuden edistäminen: Arviointikehikko syrjimättömälle tekoälylle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:54, valtioneuvoston kanslia Helsinki 2022. Patovuori, Emma, EU päätti tekoälylle pelisäännöt, näin se vaikuttaa poliisin toimintaan. Sisäministeriö 27.3.2024. https://intermin.fi/-/eu-paatti-tekoalylle- pelisaannot-nain-se-vaikuttaa-poliisin-toimintaan (Luettu 12.3.2025). Peltonen, Lydia, Syväväärennetyt videot tietoyhteiskuntadirektiivin parodiapoikkeuksen näkökulmasta. Defensor Legis 1/2023, s. 31–51. Piha, Otava, Seksuaalinen hyväksikäyttö – seksuaalisen autonomian lisäsuojaa vai harhakuva? Defensor Legis 1/2022, s. 18–39. Piispa, Minna – Heiskanen, Markku, Sukupuoli ja väkivalta tilastoissa: Miksi tarvitaan tietoa väkivallan yleisyydestä? s. 68–86, teoksessa Niemi, Johanna – Kainulainen, Heini – Honkatukia, Päivi (toim.), Sukupuolistunut väkivalta: Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Vastapaino Tampere 2017. Pirttisalo, Mika, Syväväärennetyn pornografian sosiaalinen kontrolli: hallinnolliset sanktiot ja muuttuvat rangaistukset uhrin näkökulmasta. Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt, Turun yliopisto 2022. Posetti, Julie, News industry transformation: digital technology, social platforms and the spread of misinformation and disinformation, s. 57-72, teoksessa Ireton, Cherilyn – Posetti, Julie, Journalism, ‘Fake News’ & Disinformation: Handbook for Journalism Education and Training. UNESCO 2018. Portnoff, Rebecca – Simpson, Michael – Wang, Rob – O’Gorman, Tim – Polgar, David – Tweed, Rebekah – Cummings, Renee – Myers, Mikaela C. – Hallinan, Peter W. – Schaffer, Micah – Herrera, Solianna – Issembert, Beni Beeri – Brooks, Ben – Lalani, Farah, Safety by Design for Generative AI: Preventing Child Sexual Abuse. Thorn Repository 2024. Rantaeskola, Satu – Kaunisto, Jasmin, Seksuaalirikosten tutkinta. Edita Lakitieto Oy 2024. Romero Moreno, Felipe, Generative AI and deepfakes: a human rights approach to tackling harmful content. International Review of Law, Computers & Technology 38(3) 2024, s. 297–326. Ronkainen, Suvi, Mitä väkivalta on? s. 19–35, teoksessa Niemi, Johanna – Kainulainen, Heini – Honkatukia, Päivi (toim.), Sukupuolistunut väkivalta: Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Vastapaino Tampere 2017. X Sankari, Suvi – Koulu, Riikka – Hakkarainen, Jenni, Digitaalinen oikeus tutkimuksen kohteena. Lakimies 1/2022, s. 185–191. Savolainen, Jukka, Hovioikeus: Alastonkuvien julkaiseminen oli törkeä yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä. Edilex 4.1.2021. https://www.edilex.fi/uutiset/67205 (Luettu 13.11.2024) Siltala, Raimo, Oikeustieteen tieteenteoria. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja N:o 234, 2003. Smith, Hannah – Mansted, Katherine, Weaponized deep fakes: National security and democracy. Australian Strategic Policy Institute 2020. Someturva, Somerikollisuuden vaikutus koululaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen: Someturvan vuosiraportti 2023. Someturva, 2024. https://s3.eu-central- 1.amazonaws.com/files.someturva.fi/someturvan-vuosiraportti- 2023.pdf?mc_cid=524c697fda&mc_eid=ecbbf1a486 (Luettu 11.1.2025). Susskind, Jamie, Future Politics: Living Together in a World Transformed by Tech. Oxford University Press Oxford 2018. Swatton, Phil – Leblanc, Margaux, What are deepfakes and how can we detect them? The science behind the tech that’s transforming the online world. The Alan Turing Institute, 7.6.2024. https://www.turing.ac.uk/blog/what-are- deepfakes-and-how-can-we-detect-them (Luettu 13.4.2025). Thombre, Madhura, Deconstructing Deepfake: Tracking Legal Implications and Challenges. International Journal of Law Management and Humanities, Vol. 4, 4/2021, s. 2267–2274. Tait, Amelia, What happens to our online identities when we die? The Guardian 2.6.2019. https://www.theguardian.com/tv-and-radio/2019/jun/02/digital- legacy-control-online-identities-when-we-die (Luettu 14.3.2025). Tolvanen, Matti, Rikoslain alueellinen soveltamisala, s. 655–680, teoksessa Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Hyttinen, Tatu, Rikosoikeuden yleinen osa: Vastuuoppi. Alma Talent Helsinki 2019. (Tolvanen 2019a) Tolvanen, Matti, Keskeiset käsitteet ja systematiikka, s. 3–30, teoksessa Tapani, Jussi – Tolvanen, Matti – Hyttinen, Tatu, Rikosoikeuden yleinen osa: Vastuuoppi. Alma Talent Helsinki 2019. (Tolvanen 2019b Tolvanen, Matti – Silvennoinen, Elisa, Selvitys henkisen väkivallan rangaistavuudesta ja vainoamisen oikeuskäytännöstä Suomessa. Oikeusministeriön julkaisuja 2023:20, Oikeusministeriö Helsinki 2023. XI Uljanov, Sergej – Kocovic, Petar – Ciro, Filip, Deep Fake – The Dark Side of Artificial Intelligence. International Journal of Economics and Law 14(41) 2024, s. 115- 124. Van der Sloot, Bart – Wagensveld, Yvette – Koops, Bert-Jaap, Deepfakes: the legal challenges of a synthetic society. 2021, Tilburg Institute for Law, Technology, and Society. Van der Sloot, Bart – Wagensveld, Yvette, Deepfakes: regulatory challenges for the synthetic society. Computer Law & Security Review, 46/2022, s. 1–15. Van Huijstee, Mariëtte – van Boheemen, Pieter – Das, Djurre – Nierling, Linda – Jahnel, Jutta – Karaboga, Murat – Fatun, Martin – Kool, Linda – Gerritsen, Joost, Tackling deepfakes in European policy. European Parliamentary Research Service, Scientific Foresight Unit 2021. Vauhkonen, Teemu – Kaakinen, Markus – Hoikkala, Tommi, Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:56, valtioneuvoston kanslia Helsinki 2021. Von Bell, Aku – Pietiläinen, Marjut, Tutkimuksesta tiiviisti: Verkkohäirintä sukupuolistuneen väkivallan muotona. NAPE-Tilastokeskus 2024. Wang, Wenjin – den Brinker, Albertus C. – Stuijk, Sander – de Haan, Gerard, Algorithmic Principles of Remote PPG. IEEE Transactions on Biomedical Engineering 64/7 2017, s. 1479-1491. Zheng, Guan – Shu, Jinchun – Li, Kaigeng, Regulating deepfakes between Lex Lata and Lex ferenda – a comparative analysis of regulatory approaches in the U.S., the EU and China. Crime, Law and Social Change, 83(1) 2025, s. 1-23. Virallislähteet Eurooppalainen julistus digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista (2023/C 23/01). HE 204/2002 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle hautaustoimilaiksi. HE 100/2017 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 19/2013 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 §:n ja poliisilain 5 luvun 9 §:n muuttamisesta. XII HE 232/2014, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain eräiden tietoverkkorikoksia koskevien säännösten muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 13/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi. Medialähteet Anurag, StopNCII.org cannot remove explicit images from ‘all over the internet’, read how social media ‘influencers’ are misleading people with false claims. OpIndia 14.9.2023. https://www.opindia.com/2023/09/social-media- influencers-spread-false-claim-that-stopncii-org-can-remove-images-from-all- over-the-internet/ (Luettu 24.3.2025). Blouin, Lou, AI's mysterious ‘black box’ problem, explained. University of Michigan- Dearborn News. https://umdearborn.edu/news/ais-mysterious-black-box- problem-explained (Luettu 24.4.2025). Brittain, Blake, OpenAI, Microsoft defeat US consumer-privacy lawsuit for now. Reuters 25.5.2024. https://www.reuters.com/legal/transactional/openai- microsoft-defeat-us-consumer-privacy-lawsuit-now-2024-05-24/ (Luettu 21.4.2025). Eklund, Ville, PS-ehdokkaan puheet haitattomasta lapsipornosta saavat täystyrmäyksen: ei lasten kustannuksella”. MTV-uutiset 28.3.2025 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaaliehdokas-sallisi-tekoalykuvat-lasten- hyvaksikaytosta-vaarallisista-seurauksista-varoitus/9127066 (Luettu 30.3.2025) Hallamaa, Teemu, Tuleeko EU:sta tekoälyn takapajula? ”Se nyt on aika paljon eurooppalaisista itsestään kiinni”. Yle 7.8.2024. https://yle.fi/a/74-20102412 (Luettu 20.4.2025). Hannula, Tommi, Facebookin ja Instagramin faktantarkistus loppui Yhdysvalloissa. Helsingin sanomat 7.1.2025. https://www.hs.fi/maailma/art- 2000010947953.html (Luettu 10.1.2025). Hirvonen, Ari, Deepfake-huumori voi pian muuttua vakavaksi ongelmaksi. Tekniikan maailma 15.11.2024. https://tekniikanmaailma.fi/deepfake-huumori-voi-pian- muuttua-vakavaksi-ongelmaksi/ (Luettu 20.1.2025) XIII Ikonen, Sami, Vaaliehdokas pysyy lapsipornoon liittyvässä kannassaan – ”Ei liity vaaleihin millään tavalla”. Yle 24.3.2025. https://yle.fi/a/74-20151555 (Luettu 24.3.2025). Ilkka, Ilmo, Metan uudet säännöt: Naisia saa kutsua talousesineiksi tai omaisuudeksi. Helsingin sanomat 9.1.2025. https://www.hs.fi/maailma/art- 2000010950637.html (Luettu 10.1.2025). Keski-Korpela, Nina, Pornosivusto Pornhub näyttää varoituksia suomalaisille, jotka etsivät väkivaltaista sisältöä. Yle 24.2.2025. https://yle.fi/a/74-20144672 (Luettu 1.4.2025). King, Gayle, Instagram head Adam Mosseri on deepfakes: "I don't feel good about it". CBS News 25.6.2019. https://www.cbsnews.com/news/adam-mosseri- interview-instagram-head-on-deepfakes-exclusive/ (Luettu 6.4.2025). Laine, Oona, Tekoäly “riisuu tyttöjä ilmaiseksi” mutta kyseessä voi olla rikos – Väärennettyjä alastonkuvia levitetään asiantuntijan mukaan myös Suomessa. Helsingin sanomat, 28.11.2023. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art- 2000010015137.html (luettu 5.4.2024). Lehtinen, Max, Vuoden suurin tietomurto: Hakkeriryhmä tunkeutui tuhansien yritysten dataa säilyttävän Snowflaken palvelimille. IT-Insider 2.6.2024. https://itinsider.fi/vuoden-suurin-tietomurto-hakkeriryhma-tunkeutui-tuhansien- yritysten-dataa-sailyttavan-snowflaken-palvelimille/ (Luettu 2.12.2024) Liede, Sandra, EU-komissio julkaisi luonnosohjeet tekoälyasetuksen kielletyistä käytännöistä. Healthtech Finland 6.2.2025. https://teknologiateollisuus.fi/healthtech/eu-komissio-julkaisi-luonnosohjeet- tekoalyasetuksen-kielletyista-kaytannoista/ (Luettu 3.4.2025). Makkonen-Craig, Henna, Deepfake eli syväväärennös. Kielikello 15.8.2024. https://kielikello.fi/deepfake-eli-syvavaarennos/ (Luettu 19.4.2025). Matthews, David, The EU urgently needs technological autonomy from the US, MEPs say. Science Business 13.3.2025. https://sciencebusiness.net/news/sovereignty/eu-urgently-needs- technological-autonomy-us-meps-say (Luettu 26.4.2025). N/a, 25 arrested in global hit against AI-generated child sexual abuse material. Europol 28.2.2025. https://www.europol.europa.eu/media- press/newsroom/news/25-arrested-in-global-hit-against-ai-generated-child- sexual-abuse-material?mtm_campaign=newsletter (Luettu 6.4.2025). XIV N/a, Kysely: 40 prosenttia vastaajista kertoi hakeutuneensa kontaktiin lapsen kanssa katsottuaan hyväksikäyttömateriaalia. MTV Uutiset 27.9.2021. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kysely-40-prosenttia-vastaajista-kertoi- hakeutuneensa-kontaktiin-lapsen-kanssa-katsottuaan- hyvaksikayttomateriaalia/8246336 (Luettu 24.3.2025). N/a, Suomessa aloitettu rikostutkintoja tekoälyllä tuotetusta lasten hyväksikäyttömateriaalista. Helsingin sanomat 8.4.2025. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011153126.html (Luettu 8.4.2025). N/a, Ajankohtainen ilmiö: ”Vaatteet pois” -tekoälysovellukset riivuvat kenen tahansa kuvasta alastoman. Someturva 17.11.2023. https://www.someturva.fi/blog/recent-phenomenon-ai-undress-photo/ (Luettu 3.4.2024). Pyhtilä, Lasse, Mitä ovat deep fake -videot, joista Supo varoitti suomalaisia? ”Jos videon laatu on kehno, hälytys­kellojen pitäisi soida”, sanoo professori. Helsingin sanomat 30.3.2022. https://www.hs.fi/suomi/art- 2000008715102.html (Luettu 28.4.2025). Smith, Adam, Deepfake porn tools bypass safeguards to hide in Apple app store. Context 31.7.2024. https://www.context.news/big-tech/deepfake-porn-tools- bypass-safeguards-to-hide-in-apple-app-store Taussi, Sari – Eromäki, Veikko, Italian pääministeri Giorgia Meloni hakee korvauksia deepfake -pornovideoista. Yle 20.3.2024. https://yle.fi/a/74-20080164 (Luettu 28.4.2025). UCL – London’s Global University, ‘Deepfakes’ ranked as most serious AI crime threat, https://www.ucl.ac.uk/news/2020/aug/deepfakes-ranked-most-serious- ai-crime-threat. (Luettu 11.10.2024). Valkama, Heikki, Tiktok vastaa Suomen suojelupoliisille: “Emme ole kiinalainen yritys, emme jaa tietoja Kiinaan”. Yle 12.1.2024. https://yle.fi/a/74-20069164 (Luettu 16.2.2025) Valkama, Heikki, Analyysi: Mitä sometilillesi käy kun kuolet? Informaatiokuolema saattaa tulla ennen biologista kuolemaa. Yle 3.3.2021. https://yle.fi/a/3- 11818326 (Luettu 23.3.2025) Van der Beek, Margareet, 'Europe must ban American Big Tech and create a European Silicon Valley'. Tillburg University Magazine 14.3.2025. XV https://www.tilburguniversity.edu/magazine/overview/europe-must-ban- american-big-tech-and-create-a-european-silicon-valley (Luettu 26.4.2025). Internetlähteet Approppriate terminology. Interpol. https://www.interpol.int/Crimes/Crimes-against- children/Appropriate-terminology (Luettu 6.4.2025). Breton, Thierry, Answer given by Mr Breton on behalf of the European Commission. European Parliament, 16.1.2024. https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-9-2023-002788- ASW_EN.html (Luettu 28.4.2025). Cañas, Jordi, Question for written answer E-002788/2023 to the Commission: Illegal use of artificial intelligence to create deepfakes depicting sexual content of minors. European Parliament, 22.9.2023. https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-9-2023-002788_EN.html (Luettu 11.11.2024). Class Action Complaint 28.6.2023. Clarkson Law Firm. https://clarksonlawfirm.com/wp-content/uploads/2023/06/0001.-2023.06.28- OpenAI-Complaint.pdf (Luettu 2.12.2024). Commission publishes the Guidelines on prohibited artificial intelligence (AI) practices, as defined by the AI Act. Euroopan komissio, 4.2.2025. https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/commission-publishes- guidelines-prohibited-artificial-intelligence-ai-practices-defined-ai-act (Luettu 3.4.2025). Creating images and videos in line with our policies, 1.2 Inapproppriate and Harmful Content. OpenAI, päivitetty 25.3.2025. https://openai.com/policies/creating- images-and-videos-in-line-with-our-policies/ (Luettu 15.4.2025). CSAM-asetusehdotus lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi verkossa. Sisäministeriö. https://intermin.fi/poliisiasiat/kyberrikollisuus/csam- asetusehdotus (Luettu 19.4.2025). Digipalvelusäädöspaketti. Euroopan komissio. https://digital- strategy.ec.europa.eu/fi/policies/digital-services-act-package (Luettu 3.4.2025). EU-asetus lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnasta. Euroopan komissio. https://home-affairs.ec.europa.eu/whats-new/communication- XVI campaigns/euvschildsexual-abuse-campaign-prevent-and-combat-child- sexual-abuse_fi (Luettu 15.4.2025). EU:n digisäädöksillä luodaan pelisääntöjä digitaalisen ajan toimintaympäristöön. Valtiovarainministeriö. https://vm.fi/eu-n-digisaadokset (Luettu 4.3.2025). EU:n tekoälyasetuksen kansallinen toimeenpano. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://tem.fi/tekoalyasetus (Luettu 2.3.2025). EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025. Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-tekoalyasetus- tekoalykaytantojen-kiellot-astuvat-voimaan-2.2.2025 (Luettu 4.2.2025). Euroopan tekoälytoimisto. Euroopan komissio. https://digital- strategy.ec.europa.eu/fi/policies/ai-office (Luettu 15.2.2025). Julistus digitaalisista oikeuksista ja periaatteista: EU:n arvot ja kansalaiset digitalisaation keskiössä. Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto 15.12.2022. https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press- releases/2022/12/15/declaration-on-digital-rights-and-principles-eu-values- and-citizens-at-the-centre-of-digital-transformation/ (Luettu 13.4.2025). Korjaavat toimivaltuudet. Tietosuojavaltuutettu. https://tietosuoja.fi/korjaavat- toimivaltuudet (Luettu 29.4.2025). Kriminalisointiperiaatteet. Tieteen termipankki. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kriminalisointiperiaatteet (Luettu 12.3.2025). Kyberrikollisuus ylittää rajat tietoverkoissa. Sisäministeriö. https://intermin.fi/poliisiasiat/kyberrikollisuus (Luettu 21.4.2025). Kuvilla kiristäminen eli sextortion. Naisten Linja. https://naistenlinja.fi/kuvilla- kiristaminen-sextortion/ (Luettu 5.4.2025). Mitä on naisiin kohdistuva verkkoväkivalta ja miten sitä ehkäistään? Euroopan parlamentti 6.12.2024. https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20241205STO25880/mita-on- naisiin-kohdistuva-verkkovakivalta-ja-miten-sita-ehkaistaan (Luettu 16.2.2025). Meta AI. https://www.meta.ai/ (Luettu 24.4.2025). Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan direktiivin täytäntöönpano käynnistyy – samalla valmistellaan nk. lapsirauharikoksia koskevaa sääntelyä rikoslaissa. Oikeusministeriö 7.4.2025. https://oikeusministerio.fi/-/naisiin-kohdistuvan- vakivallan-torjunnan-direktiivin-taytantoonpano-kaynnistyy-samalla- XVII valmistellaan-nk.-lapsirauharikoksia-koskevaa-saantelya-rikoslaissa (Luettu 8.4.2025). Oikeus tulla unohdetuksi internetissä. EUR-Lex, päivitetty 15.3.2022. https://eur- lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM:310401_1 (Luettu 3.4.2025). Pause Giant AI Experiments: An Open Letter. Future of Life Institute 22.3.2023. https://futureoflife.org/open-letter/pause-giant-ai-experiments/ (Luettu 2.4.2025). Petit, Alyssia – Wala, Zuzanna – Ciucci, Matteo – Martinello, Barbara, Eurooppalainen digitaalistrategia. Euroopan parlamentti 2024. https://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/64/eurooppalainen- digitaalistrategia (Luettu 2.2.2025). Rekisteröidyn suostumus. Tietosuojavaltuutettu. https://tietosuoja.fi/rekisteroidyn- suostumus (Luettu 6.3.2025). Romaanis-germaaninen oikeus. Tieteen termipankki. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:romaanis- germaaninen_oikeus/laajempi_kuvaus (Luettu 9.1.2025). Sextortionin monet muodot: mitä vaarallisesta ilmiöstä on tärkeää tietää? Someturva 5.11.2024. https://www.someturva.fi/blog/sextortion-forms-what-to-know/ (Luettu 5.4.2025). StopNCII.org. https://stopncii.org/ (Luettu 1.4.2025). SWGfl.org. https://swgfl.org.uk/ (Luettu 1.4.2025). Teosten käyttäminen. Tekijanoikeus.fi. https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/luvallinen- kaytto/ (luettu 2.1.2025). The Constitution. The White House. https://bidenwhitehouse.archives.gov/about-the- white-house/our-government/the-constitution/ (Luettu 13.11.2024). Tulevaisuussanasto: Digitaaliset oikeudet. Sitra. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/digitaaliset-oikeudet/ (Luettu 1.4.2025). Usein kysyttyä hakukoneista. Tietosuojavaltuutettu. https://tietosuoja.fi/usein- kysyttya-hakukoneet (Luettu 21.1.2025). Uusi seksuaalirikoslaki. Oikeusministeriö. https://oikeusministerio.fi/seksuaalirikoslaki (Luettu 12.2.2025). XVIII Uusi tietosuojalaki voimaan vuoden 2019 alusta. Oikeusministeriö. https://oikeusministerio.fi/-/uusi-tietosuojalaki-voimaan-vuoden-2019-alusta (Luettu 23.1.2025). Verkkoväkivalta rajoittaa keskusteluihin osallistumista – uutta tietoa suomalaisten väkivaltakokemuksista. Tilastokeskus 11.10.2024. https://stat.fi/fi/uutinen/verkkovakivalta-rajoittaa-keskusteluihin-osallistumista- uutta-tietoa-suomalaisten-vakivaltakokemuksista (Luettu 4.2.2025). Yleiskäyttöiset tekoälymallit tekoälysäädöksessä – kysymyksiä ja vastauksia. Euroopan komissio. https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/faqs/general- purpose-ai-models-ai-act-questions-answers (Luettu 1.4.2025). Zuckerberg, Mark, @Mark Zuckerberg. Facebook 7.1.2025. https://www.facebook.com/zuck/videos/its-time-to-get-back-to-our-roots- around-free-expression-were-replacing-fact-che/1525382954801931/ (Luettu 9.1.2025). Oikeustapaukset ja ratkaisut Vaasan HO 20/151740 (lainvoimainen) Tuomio 3.9.2014, Deckmyn ja Vrijheidsfonds v. Vandersteen et al., C‑201/13. Tuomio 13.5.2014, Google Spain SL ja Google Inc. v. Agencia Española de Protección de Datos (AEPD) ja Mario Costeja González, C‑131/12, EU:C:2014:317. Tuomio 11.12.2014, Ryneš, C-212/13, EU:C:2014:2428. Tuomio 1.10.2019, Planet49, C-673/17, EU:C:2019:801. Tuomio 11.11.2020, Orange Romania, C-61/19, EU:C:2020:901. Tuomio 15.1.2009, Reklos and Davourlis v. Kreikka, 1234/05. Tuomio 7.2.2012, Von Hannover v. Saksa (No. 2), 40660/08 ja 60641/08. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu, 25.10.2022, EOAK/1510/2021. Tietosuojavaltuutetun ratkaisu, 16.4.2020, 8004/154/2018. XIX Lyhenteet CNN konvoluutiohermoverkkoteknologia CSAM lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävä materiaali CSAM-asetusehdotus Ehdotus Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä COM/2022/209 (final). EIT Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EU Euroopan unioni EUT Euroopan unionin tuomioistuin Europol Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto GAN generatiivinen kilpaileva verkosto HE hallituksen esitys eduskunnalle KRP Suomen keskusrikospoliisi NKV Naisiin kohdistuva väkivalta NKV-direktiivi Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annettu direktiivi PL Suomen perustuslaki RL Rikoslaki SopS Suomen säädöskokoelman sopimussarja SSS-sisältö Suostumukseton seksuaalinen syväväärennetty sisältö UCL London’s Global University vp valtiopäivät YK Yhdistyneet kansakunnat 1 1 Johdanto 1.1 Tutkielman tausta Syväväärennöksellä (englanninkielistä termiä deepfake tai deep fake käytetään usein suomenkielisissäkin yhteyksissä1) tarkoitetaan yleisellä tasolla tekoälyteknologian avulla manipuloitua tai luotua videota, kuvaa tai ääntä.2 Syväväärennösteknologialla voidaan esimerkiksi luoda sisältöä, joka matkii oikean henkilön ulkonäköä tai ääntä tai toisaalta luoda sellainen henkilö, jota ei oikeasti ole olemassa.3 Nykypäivän syväväärennösteknologialla luodut kuva- ja äänitallenteet ovat niin realistisia, että niitä voi olla hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta tunnistaa epäaidoiksi ihmissilmin.4 Teknologia ja teknologiaosaaminen on todella nopeasti kehittyvää, eikä siis ole lainkaan itsestään selvää, että syväväärennetyn materiaalin voisi erottaa aidosta, etenkin jos ei ole syytä odottaa kohtaavansa syväväärennöstä. Koska kyse on melko uudesta teknologian muodosta, ei mielestäni myöskään voida olettaa, että jokainen tietää hyvin realististen kuvien manipuloinnin olevan mahdollista. Syväväärennösteknologiaa voidaan muun muassa hyödyntää lääketieteellisissä operaatioissa ja todistajien anonymisoinnissa oikeudenkäynnissä. Lisäksi sen avulla voidaan esimerkiksi luoda ennennäkemättömiä elokuvatehosteita, joissa jo kuollut henkilö voidaan ”herättää henkiin”.5 Innovatiivisella teknologialla on kuitenkin synkkä kääntöpuolensa. Syväväärennösteknologiaa käytetään tällä hetkellä huomattavissa määrin vahingollisiin tarkoitusperiin, kuten poliittisiin väärennöksiin, huijauksiin ja suostumuksettoman seksuaalisen sisällön tuottamiseen.6 Vuoden 2023 tutkimuksen mukaan 98 % internetin syväväärennösvideoista on syväväärennettyä seksuaalista sisältöä.7 Vaikka syväväärennösteknologian kehitykseen lienee hyödyllisintä asennoitua uteliaasti ja avoimesti, samalla on syytä arvioida kriittisesti sen vaikutuksia yhteiskunnan ja yksilön tasolla. Sen myötä voimme etsiä tasapainoa innovaatioiden rohkaisemisen, sananvapauden ja toisaalta teknologian käyttöä rajoittavan vahingollisilta käyttötarkoituksilta suojaamisen välillä. Syväväärennösteknologian on arvioitu voivan vaikuttaa jopa demokratiaa rapauttaen siihen, 1 Deepfake eli syväväärennös. 2 Abbas – Taeihagh 2024, s. 1. 3 Kts. esimerkiksi Zheng – Shu – Li 2025, s. 19; Lamichhane 2025, s. 3644; Bray – Johnson – Kleinberg 2023, s. 2. 4 Kts. esimerkiksi Bozkir ym. 2025, s. 14; Zheng – Shu – Li 2025, s. 19; Lamichhane 2025, s. 3644; Bray – Johnson – Kleinberg 2023, s. 2. Teknologia jatkaa kehittymistään jo nyt aidon näköisistä syväväärennöksistä yhä vaikeammiksi tunnistaa. 5 Van der Sloot – Wagensveld – Koops 2021, s. 5. 6 Kts. esimerkiksi van Huijstee ym. 2021, s. 29. 7 Home Security Heroes 2023, kappale II. 2 kuinka paljon ihmiset luottavat viranomaisiin.8 Lisäksi on tärkeää ymmärtää, miksi tekoälyteknologioihin tulee yleiselläkin tasolla suhtautua kriittisesti. Niiden sisältämät algoritmit eivät esimerkiksi koskaan ole neutraaleja, mikä saattaa johtaa tahattomaan vinoumaan tekoälyjärjestelmässä.9 Myös näennäisesti käyttötarkoitukseltaan neutraalia tekoälyjärjestelmää voidaan käyttää tarkoitukseen, jonka lopputulos on vahingollinen.10 Vahingollista käyttöä pyritään estämään kielloin ja esimerkiksi sovelluksiin rakennetuin estoin, jolloin tavallinen käyttäjä ei pysty luomaan esimerkiksi alastonkuvaa, jolla on tietyn henkilön kasvot.11 Näitä kieltoja ja estoja voi kuitenkin olla mahdollista kiertää, mikäli käyttäjällä on riittävää tietoteknistä osaamista.12 Tarvetta tälle ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä tällaiset käyttötarkoitukset sallivia sovelluksia tai suoraan tällaiseen käyttötarkoitukseen kehitettyjä sovelluksia on saatavilla helposti esimerkiksi mobiililaitteiden sovelluskaupoista.13 Seksuaaliset syväväärennösvideot julkisuuden henkilöistä alkoivat levitä internetin keskustelupalsta Redditissä vuonna 2017. Tämän katsotaan yleisesti olevan tämän tutkielman aiheena olevan ilmiön alkupiste.14 Tuolloin videoiden tuottaminen vaati jonkinlaista teknistä tietotaitoa.15 Sittemmin ilmiö on laajentunut. Vuoden 2019 ensimmäisten syväväärennökset mahdollistavien sovellusten jälkeen Covid-19 pandemian aikana niiden käyttö laajentui huomattavasti.16 Syväväärennösten valmistaminen on halpaa ja jatkuvasti helpompaa ja sovellukset ovat kaikkien saatavilla.17 Jokaisen saatavilla on nyt generaattoreita, jonne esimerkiksi sosiaaliseen mediaan julkaistuja kuvia tai videoita syöttämällä kenestä tahansa voi luoda alastonkuvia tai muuta seksuaalista sisältöä ilman kuvissa tai videoissa esiintyvän lupaa.18 Internetissä on myös useita syväväärennettyyn sisältöön keskittyviä aikuisviihdesivustoja.19 Kuvat ovat tehokas ja runsaasti tunteita herättävä keino vaikuttaa 8 Europol 2024 s. 10. 9 Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa tekoälyohjelmisto sisältää elementin, jonka myötä jokin tietty tai jotkin tietyt ihmisryhmät joutuvat systemaattisesti huonommin kohdelluksi, kts. aiheesta Ojanen ym. 2022. Ojasen ym. mukaan sellaista neutraalia tekoälyjärjestelmää, joka ei sisältäisi lainkaan vinoumia, ei ole olemassa, s. 40. 10 Portnoff 2024, s. 23; Hirvonen 15.11.2024. 11 Esimerkiksi ChatGPT:n säännöt kieltävät alustan käyttäjiä luomasta alustalla suostumuksettomia seksuaalisia kuvia. Policies, Creating images and videos in line with our policies 1.2 Inappropriate and Harmful Content. 12 Hirvonen 15.11.2024. 13 Abbas – Taeihagh 2024, s. 31. 14 Kts. esimerkiksi Romero Moreno 2024, s. 297; van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 5, Peltonen 2021, s. 32; Thombre 2021, s. 2268. 15 Abbas – Taeihagh 2024, s. 1. 16 Ibid. 17 Ibid, s. 31. 18 Vuonna 2023 markkinoilla oli 42 syväväärennösohjelmistoa, joista ainakin yksi kolmesta mahdollisti suoraan seksuaalisten syväväärennösten valmistamisen, lähes kaikissa tapauksissa ilmaiseksi. Näille ohjelmistoille kertyi 10 000 hakuosumaa kuukaudessa. Vain noin 40 % näistä työkaluista vaati lataamista omalle laitteelle, mikä korostaa ohjelmistojen helppoa saatavuutta. Home Security Heroes 2023, kappale IV. 19 Europol 2024, s. 12. 3 ihmisiin. Niihin on vaikeampi ottaa etäisyyttä kuin esimerkiksi puhuttuun tai kirjoitettuun tekstiin.20 Yksilötasolla seksuaalisen suostumuksettoman syväväärennöksen valmistaminen ja leviäminen voi aiheuttaa moninaisia tunnistettuja negatiivisia seurauksia sen kohteeksi joutuneelle. Tämä voi johtaa vakaviin psykologisiin haittoihin, kun uhrin henkilökohtainen koskemattomuus, maine ja turvallisuus joutuvat hyökkäyksen kohteeksi.21 Tekijä saattaa jopa pyrkiä tähän, jos sisältö on tarkoitettu uhrin kiusaamiseksi tai esimerkiksi pelotteluksi.22 Tekijä voi yrittää aiheuttaa uhrille häpeää23 ja yrittää vahingoittaa uhrin mainetta esimerkiksi työpaikalla tai sosiaalisissa suhteissa. Tekijä voi myös onnistua tavoitteissaan, jos uhri menettää esimerkiksi työmahdollisuuksia syväväärennössisällön perusteella.24 Yhteiskunnan tasolla suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä voidaan hyödyntää esimerkiksi ihmisten, erityisesti naisten, hiljentämisessä politiikassa ja muissa luottamustehtävissä.25 Tämä voi vaikuttaa yhteiskuntaan demokratiaa rapauttavalla tavalla.26 Henkilö, jota on uhattu tai johon on kohdistettu verkkoväkivaltaa, voi esimerkiksi alkaa sensuroida itse omaa ulosantiaan internetissä ja muissa julkisissa tiloissa tai jopa itse lopettaa työnsä tai koulunkäyntinsä, jotta ei enää joutuisi uhan kohteeksi. Suostumukseton seksuaalinen syväväärennössisältö voi siis myös olla muunkin kuin poliittisen hiljentämisen väline. Syväväärennösten uhka voi esimerkiksi saada jotkut välttämään julkisuutta tai julkisia kannanottoja. Myös uhka, ei siis välttämättä toteutunut tapahtuma, voi vaikuttaa aiheuttaen psykologisia haittoja.27 1.2 Teknologia Syväväärennösteknologia on teknologiaa, jolla voidaan luoda visuaalista, audio-visuaalista tai auditiivista materiaalia, joka ei ole paikkansapitävää. Syväväärennöksellä voidaan esimerkiksi saada todellisuus näyttämään siltä, että joku on tehnyt tai sanonut jotakin, jota ei koskaan ole oikeasti tehnyt tai sanonut. Tässä tutkielmassa käsittelen erityisesti visuaalisia syväväärennöksiä. Termillä kuva viittaan kuitenkin sekä yksittäiseen kuvaan että videomateriaaliin, joka voi sisältää audion.28 Visuaalisen syväväärennöksen 20 Ronkainen 2017, s. 25. 21 Van Huijstee ym. 2021, s. 49. 22 Ibid, s. 30. 23 Chesney – Citron 2019, s. 1771. 24 Van Huijstee ym. 2021, s. 30. 25 Ibid, s. 30 ja 49. 26 Ibid, 2021, s. 30 ja 49. 27 Ibid, 2021, s. 30. 28 Johdan määritelmän HE 13/2022 vp, s. 120. Sen mukaan seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen rikostunnusmerkistössä termillä ”kuva” tarkoitetaan myös videota. 4 valmistamisprosessi on kolmivaiheinen. Ensin osa kuva irrotetaan alkuperäisestä kokonaiskuvasta. Toiseksi alkuperäisestä kokonaiskuvasta irrotettua kuvaa käytetään syötteenä algoritmeille, jotka luovat alkuperäiseen kuvaan sopivaksi muokatun eli renderöidyn kuvan. Lopulta tämä renderöity kuva siirretään alkuperäiseen kokonaiskuvaan.29 Syväväärennöksiin hyödynnetään usein generatiivista kilpailevaa verkostoa eli GAN- teknologiaa, jolla voidaan luoda hyvin aidon näköisiä syväväärennöksiä.30 Syväväärennösteknologian visuaaliset tuotokset voidaan Europolin mukaan jakaa seuraavanlaisiin kategorioihin: 1. Kasvojen vaihtaminen (face swap); jossa henkilön kasvot vaihdetaan toisen kohdevideossa- tai kuvassa esiintyvän henkilön kasvojen tilalle. 2. Ominaisuuksien muokkaaminen (attribute editing); jossa kohdevideossa tai -kuvassa esiintyvän henkilön ominaisuuksia muokataan. 3. Kasvojen uudelleenmäärittely (face re-enactment); jossa henkilön kasvojen ilmeet siirretään toisen kohdevideossa tai -kuvassa esiintyvän henkilön kasvoille. 4. Täysin synteettinen materiaali; jossa oikeaa kuvamateriaalia käytetään datan kouluttamiseen, mutta sillä luodaan täysin fiktiivinen kuva.31 Syväväärennetyn sisällön tunnistamista varten kehitetään jatkuvasti ajantasaista teknologiaa. Perinteinen tunnistamisteknologia on perustunut kuvissa oleviin epäjohdonmukaisuuksiin esimerkiksi värien suhteen tai analysointia on voitu suorittaa konvoluutiohermoverkkoteknologialla (CNN) eli eräänlaisella syväoppimismallilla. Perinteiset menetelmät eivät kuitenkaan pysty riittävällä tavalla erottamaan nykyisiä hyvin aidon näköisiä syväväärennöksiä todellisista kuvista.32 Vuonna 2020 vain 65 % syväväärennöksistä pystyttiin tunnistamaan teknologian avulla, ja asiantuntijat uskovat tämän luvun laskevan ajan kuluessa.33 Uudenlaisten menetelmien kehitys on ajankohtainen ja nopeasti kehittyvä tutkimuskohde. Haasteisiin pyritään vastaamaan esimerkiksi konenäköön perustuvien menetelmien avulla.34 Syväväärennösten virheitä, joiden kautta erottaminen 29 Abbas – Taeihagh 2024, 6. 30 Kts. esimerkiksi van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 2. 31 Europol 2024 s. 9, listan suomenkielinen käännös kirjoittajan oma 2024. 32 Lamichhane 2025 s. 3645–3646. 33 Van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 2. 34 Lamichhane 2025 s. 3645 – 3646; Abbas – Taeihagh 2024, s. 8. 5 aidosta sisällöstä on viime vuosina ollut helpompaa, on viime aikoina korjattu. 35 Syväväärennöskuvissa ihmisellä ei siksi enää läheskään aina ole stereotyyppisellä tavalla ylimääräisiä sormia, vaan tällaiset virheet pystytään poistamaan. Tunnistamiseen onkin siksi kehitetty tekoälyä hyödyntäviä ohjelmia. Muun muassa videolla näkyvää ihmisen verenkierron säännönmukaisuutta tarkkailemalla voidaan erottaa aito sisältö syväväärennöksestä.36 Toisaalta tekoälyn luonteen vuoksi tunnistamiseen tarkoitettu teknologia myös tulee ruokkimaan syväväärennöksiä luovia teknologioita siten, että ne kehittyvät entisestään. Tämä johtuu siitä, että ne ”oppivat” välttämään näitä tunnistettuja virheitä.37 Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) johtaja Catherine De Bolle on helmikuussa 2025 todennut, että syväväärennettyjen kuvien tekeminen on niin helppoa, että se onnistuu ilman syvempää teknologista osaamista.38 Syväväärennösvideoiden tekemisen opettelu voi vaatia vain muutaman päivän opiskelua. Internetistä ohjeita ja tarvittavia ohjelmia löytää helposti.39 Joissain ohjelmissa on esto alastonkuvien tekemistä varten, mutta eston kiertämiseen löytyy myös käyttäjien tekemiä ohjeita, eikä tämä vaadi vahvaa osaamista esimerkiksi koodaamisesta.40 Tässä tutkielmassa ei tehdä laajempaa erottelua varsinaisten syväväärennösten (deepfake) ja kontekstistaan irrotetun valmiin, mutta tekoälyn avulla manipuloidun materiaalin (cheapfake) välillä.41 Sen sijaan ne rinnastetaan tässä tutkielmassa termin syväväärennös alle, sillä suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen ja cheapfaken yhteiskunnallisten ja oikeudellisten vaikutuksien voidaan katsoa olevan samankaltaisia.42 Nähdäkseni myös niihin liittyvät oikeudelliset ongelmat ovat lähtökohtaisesti samankaltaisia. Kuitenkin käytännössä on hyvä tiedostaa, että cheapfake on helpompi valmistaa kuin varsinainen syväväärennös (deepfake), ja useimmat tavallisilla sovelluksilla ja ohjelmistoilla ilman varsinaisia taitoja valmistetuista ”syväväärennöksistä” on tosiasiassa cheapfakeja.43 35 Swatton – Leblanc 7.6.2024. 36 Wang ym. 2017. 37 Zheng – Shu – Li 2025, s. 7. 38 Europol 28.2.2025. 39 Kts. esimerkiksi Home Security Heroes 2023, kappale IV. 40 Hirvonen 15.11.2024. 41 ’Deepfaken’ ja ’cheapfaken’ erottelusta tarkemmin kts. Hameleers 2024. 42 Vrt. Hameleers 2024, s. 7. Tutkimuksen mukaan yleisö pitää cheapfake-materiaalia jopa luotettavampana kuin deepfake-materiaalia. 43 Hameleers 2024, s. 2. 6 1.3 Ilmiö kansainvälisesti ja Suomessa Sosiaalisen median ja internetin vuoksi vahingolliset kuvat ja videot leviävät aiempaa laajemmalle44 ja tuovat ilmiön kannalta haasteellisia näkökulmia muun muassa tekijöiden jäljitettävyyteen45. Kysymys on globaalista ilmiöstä, mikä vaikeuttaa sen sääntelyä ja toisaalta laajentaa siihen liittyviä ongelmia. Kysymykset esimerkiksi sosiaalisen median ja aikuisviihdealustojen vastuusta ja toisaalta syväväärennösten valmistajien, mahdollisten tilaajien ja levittäjien vastuusta voivat olla ja usein ovatkin kansainvälisiä. Tutkielman rajallisen laajuuden vuoksi keskityn kuitenkin vain Suomen kontekstiin, ja valtioiden rajat ylittävät tilanteet jäävät tulevan tutkimuksen ja tuomioistuinten ratkaisukäytännön kohteeksi. Huhtikuussa 2025 Suomen keskusrikospoliisi (KRP) julkisti, että Suomessa on parhaillaan käynnissä useita tutkintoja lapsiin kohdistuvasta tekoälyllä tuotetusta hyväksikäyttömateriaalista. Tutkinnat liittyvät kansainväliseen rikosvyyhtiin, jota Europol tutkii. Vyyhdin pääepäilty on tanskalainen henkilö, joka on levittänyt maksua vastaan pääsyä luomiinsa lasta esittäviin hyväksikäyttösisältöä sisältäviin verkkosisältöihin.46 Vielä vuoden 2023 lopussa Suomen poliisi on todennut, etteivät suostumuksettomat seksuaaliset syväväärennökset ole Suomessa tunnistettavissa oleva ongelma. Samaan aikaan kuitenkin Suomessa toimiva verkkohäirintään erikoistunut yritys Someturva raportoi saavansa ilmoituksia siitä, että suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä liikkuu Suomessakin.47 Tapauksia ei siis ole kuitenkaan ilmeisesti tällöin tullut poliisin tietoon ainakaan merkittävissä määrin. Näkemukseni mukaan tähän on voinut vaikuttaa seksuaalirikoksiin liittyvä todellisten tapausten aliraportointi.48 Lisäksi teknologian avulla toteutettava seksuaaliväkivalta on hyvin uusi rikostyyppi, jonka rangaistavuus ja haavoittavuus ei ole välttämättä jokaiselle sen uhriksi joutuvalle tai jopa viranomaisille selkeää. Sanoilla on merkitystä. Esimerkiksi Suomessa ei uhrisensitiivisyyden vuoksi suosita käytettävän lapsia hyväksikäyttävästä seksuaalisesta materiaalista termiä pornografia tai aikuisviihde, koska kyse on lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. Sana pornografia vähättelee uhrin kokemusta ja viittaa viihteeseen, jota tällainen materiaali ei ole. Parempi 44 Kts. esimerkiksi Posetti 2018, s. 63–64. 45 Kyberrikollisuus ylittää rajat tietoverkoissa. 46 Suomessa aloitettu rikostutkintoja tekoälyllä tuotetusta lasten hyväksikäyttö-materiaalista 8.4.2025. 47 Laine 18.11.2023. 48 Kts. esimerkiksi Vauhkonen ym. 2021, s. 55. 7 termi on lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali.49 Sanoin pyritään korostamaan tekojen hyväksikäyttöluonnetta. Näkemykseni mukaan vastaavanlaisen retoriikan voi siirtää myös syväväärennettyyn suostumuksettomaan kuvamateriaaliin. Ilmiön tarkastelussa keskiössä kuitenkin on nimenomaan kuvamateriaalin suostumuksettomuus, jonka vuoksi en käytä tutkielmassa suostumuksettomista seksuaalisista syväväärennöksistä termiä pornografia. Kyse ei ole viihteestä tai edes siitä, että materiaali on tarkoitettu viihteeksi ilman suostumusta, vaan kyse on seksuaalisen verkkoväkivallan muodosta. Sen vuoksi käytän jatkossa tutkielmassa termiä suostumukseton seksuaalinen syväväärennetty sisältö (SSS- sisältö). En käytä tätä termiä lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävästä syväväärennöksestä, sillä lapsen osalta suostumuksellisuus ei lähtökohtaisesti tule arvioitavaksi.50 Käytän kuitenkin ilmiötasolla termiä SSS-sisältö, jolloin se yleisesti kattaa myös lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivaltaa esittävän syväväärennöksen. Luopuessani tutkielmassa termistä pornografia totean lyhyesti omaksuvani pornografialle ja aikuisviihteelle nimenomaan suostumukseen perustuvan sisällön. Ronkaisen mukaan tutkimuskirjallisuudessa on kuitenkin esitetty diskurssi yleisesti pornografiasta osana sukupuolittuneen väkivallan jatkumoa, koska se perustuu sukupuoleen liittyviin kulttuurisiin ajattelutapoihin ja käytäntöihin, joka tekee siitä systemaattista tai representatiivista väkivaltaa.51 Bildjuschkin ym. on määritellyt seksuaaliväkivallan siten, että se on väkivaltaa, joka ilmenee henkilön seksuaalisen koskemattomuuden tai itsemääräämisoikeuden tahallisena loukkauksena.52 Olennaista on, että väkivallan uhrin näkökulmasta ei välttämättä aina ole kyse seksuaalisesta teosta tai kokemuksesta.53 Digitaalinen väkivalta eli verkkoväkivalta on ilmiö, jossa teknologiaa käytetään häirintään, kontrollointiin, tarkkailuun tai seuraamiseen.54 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa sukupuolten välillä ero yleisesti verkkoväkivallan suhteen näkyy etenkin häirinnän laadussa ja sen vaikutuksissa. 55 Yleisesti verkkohäirinnän kokemisesta ja havaitsemisesta kysyttäessä miehet ja naiset vastasivat havainneensa ja 49 Kts. esimerkiksi Nuotio 2025, s. 121; Pelastakaa Lapset -järjestön asiantuntija Mikko Ahtilan haastattelu Suomessa aloitettu rikostutkintoja tekoälyllä tuotetusta lasten hyväksikäyttömateriaalista 8.4.2025, jossa Ahtila huomauttaa, että pornografia on määritelmällisesti suostumuksellista aikuisviihdettä; sekä oikeuspsykologi Hanna Lahtisen haastattelu Eklund 28.3.2025; Interpol, Appropriate terminology. 50 Perustan päätelmäni hallituksen esityksen erotteluun, jonka mukaan alle 16-vuotias lapsi ei lähtökohtaisesti voi antaa pätevää suostumusta seksuaaliseen kanssakäymiseen aikuisen kanssa, jolloin esimerkiksi lapsenraiskauksen tunnusmerkistön täyttyminen ei vaadi suostumuksen puutetta. Vrt. toisaalta aikuisia koskeva raiskauksen tunnusmerkistö, joka on suostumuspohjainen. HE 13/2022 vp, s. 43. 51 Ronkainen 2017, s. 31–32. 52 Bildjuschkin ym. 2020 s. 9. 53 Ibid. 54 Attila – Pietiläinen 19.12.2023. 55 Von Bell – Pietiläinen 2024. 8 kokeneensa lähes saman verran verkkohäirintää, naiset tosin hieman enemmän.56 Suomessa verkkohäirintä liittyy Tilastokeskuksen mukaan sen sijaan erityisen selkeästi ikään. Nuoremmat henkilöt kokevat ja havaitsevat vanhempia henkilöitä enemmän verkkohäirintää. Tilastokeskuksen otantaan ei kuulunut alle 16-vuotiaita tyttöjä ja alle 18-vuotiaita poikia, eli tutkimus ei kohdistunut nuoriin lapsiin.57 Vaikka naiset ja miehet raportoivat Suomessa kokevansa verkkohäirintää lähes saman verran, voidaan todeta seksuaalisten syväväärennösten olevan naiserityinen ilmiö. Vuonna 2023 syväväärennetystä seksuaalisista sisällöistä 99 % esitti naisia, kun vain 1 % esitti miehiä.58 Kyse on siis hyvin sukupuolittuneesta verkkoväkivallan muodosta, vaikka tilastossa ei ole voitu erotella, mitkä sisällöistä ovat suostumuksellisia ja mitkä suostumuksettomia. Tekoälyllä manipuloitujen aikuisviihteeksi luokiteltujen videoiden määrä on kasvanut 550 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2023.59 Jos vuosia 2022 ja 2023 verrataan toisiinsa, on kasvu näiden välillä 464 prosenttia.60 Kiihtyvästä tekoälyn käytön määrästä myös Suomessa kertoo Suomen sosiaalisen median ympäristöstä tehty raportti, jonka mukaan suurin erottava tekijä vuosien 2022 ja 2023 välillä teknologisissa ympäristöissä oli tekoälyn lisääntynyt käyttö.61 SSS-sisällöissä on myös kysymys uudenlaisesta lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön tavasta. Europolin mukaan syväväärennös on kasvava lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan muoto.62 Vuonna 2023 kuvanmuokkaus ja tekoälyn käyttö ovat lisääntyneet Suomen ympäristössä, kun vuonna 2022 näkyvissä oli vain muutamia tällaisia tapauksia.63 Raportissa nostetaan esimerkiksi, että sellaisissa tilanteissa, joissa lasta seksuaalisesti kuvaavan materiaalin levittämisellä uhkailtiin, oli 17 %:ssa näistä tapauksista kuvia muokattu tai ne oli valmistettu käyttäen tekoälysovelluksia.64 Lisäksi globaalilla tasolla Internet Watch Foundationin vuoden 2024 raportin yksi päähavainto oli, että fyysisen lapsen 56 Ibid. 57 Ibid. 58 Home Security Heroes 2023, kappale III. 59 Home Security Heroes 2023, kappale II. 60 Ibid. 61 Someturva 2024, s. 23. 62 25 arrested in global hit against AI-generated child sexual abuse material, 28.2.2025. 63 Kyse oli Someturvan tietoon tulleista tapauksista. Someturva 2024, s. 23. 64 Someturva 2024, s. 23. 9 seksuaalisen hyväksikäytön tunnetuista uhreista ja julkisuudessa olevista lapsista tehdään seksuaalisia syväväärennöksiä.65 London’s Global University (UCL) on 2020 määrittänyt syväväärennösteknologian yhdeksi suurimmista yhteiskuntaa tällä hetkellä uhkaavista ilmiöistä.66 Europol on vuonna 2024 päivitetyssä raportissaan todennut, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden poliisiviranomaiset tunnistavat syväväärennösteknologian yhdeksi huolestuttavimmista teknologisista trendeistä, joka tulee vaikuttamaan heidän työhönsä vuoteen 2030 mennessä.67 On tärkeää arvioida, miten ilmiöön voitaisiin vastata mahdollisimman tehokkaalla ja uhrisensitiivisellä tavalla myös siksi, että aiheeseen liittyvä kirjallinen keskustelu vaikuttaa Husson ym. mukaan palveluiden järjestämiseen, rikosprosessin käytäntöihin ja lainsäädäntöä koskeviin institutionaalisiin ja rakenteellisiin ratkaisuihin. Lisäksi täytyy arvioida, kuinka yleisenä ja vakavana ilmiönä digitaalista väkivaltaa pidetään ja millaisia oikeudellisia toimia siihen puuttuminen edellyttää.68 Ilmiön moninaisten haitallisten vaikutusten vuoksi on erityisen olennaista, että aiheeseen liittyvää tietoa on olemassa. 1.4 Tutkimuskysymys ja tutkielman rakenne Tutkimustehtäväni on selvittää lainopin ja de lege ferenda -tutkimuksen keinoin, miten lainsäädännöllä voidaan mahdollisimman tehokkaasti torjua suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennössisältöjä ja niiden vaikutuksia uhrin elämään. Tutkielmassani pyrin toteuttamaan tätä tehtävää vastaamalla seuraavaan tutkimuskysymykseen: Miten suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä on säännelty Suomessa de lege lata ja miten uhrin oikeussuojaa voidaan parantaa de lege ferenda? Tutkielman toisessa osassa käsittelen suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä koskevaa de lege lata kehystä. Lisäksi tarkastelen internetiä julkisena tilana ja internetissä toimivien voittoa tavoittelevien yritysten itsesääntelyä. Näin luon pohjan lainsäädäntökehyksen ongelmien käsittelylle. Tutkielman kolmannessa osassa käsittelen ilmiöön liittyviä oikeudellisia ongelmia. Lisäksi käyn tässä kappaleessa läpi lasta esittävän seksuaalisen syväväärennöksen sääntelyä ja sen eroja aikuisia koskevaan sääntelyyn. Arvioin myös oikeustilaa kuolleen henkilön osalta sekä eri tavoin henkilötietoja yhdistelevien 65 Internet Watch Foundation 2024, s. 17. 66 UCL 4.8.2020. 67 Europol 2024, s. 4. 68 Husso ym. 2024, s. 147. 10 syväväärennöksien osalta. Tutkielman neljännessä osassa käsittelen mahdollisia tulevia SSS- sisältöihin liittyviä ongelmia sekä mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja de lege ferenda. Johtopäätöksissä kokoan kappaleissa 1-4 tekemäni päätelmät ja arvioin oikeussuojakeinojen riittävyyttä uhrin näkökulmasta. Tarvittaessa pyrin esittämään ehdotuksen siitä, millä tavalla ilmiöön tulisi tulevaisuudessa tutkielmani perusteella puuttua lainsäädäntötasolla. Syväväärennösten ja internetin luomat uudenlaiset rikoksentekomahdollisuudet ja -ympäristöt tarvitsevat uudenlaisen teknologian huomioonottavan lainsäädännön.69 Tässä tutkielmassa tarkastelen SSS-sisältöjä yksittäisenä tekotyyppinä. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi jatkuessaan tai yhdistyessään muunlaisiin tekotyyppeihin, voisi muitakin rikostunnusmerkistöjä täyttyä. SSS-sisältöjä tarkastellessa tulee huomioida, että ne eivät ole erillisiä internetin muista haittapuolista.70 Nähdäkseni esimerkiksi vainoamiseen liittyvä digitaalinen väkivalta SSS-sisällön muodossa voi tulla osaksi väkivallan jatkumoa.71 European Institute for Gender Equalityn (EIGE) mukaan digitaalisen väkivallan kytkeminen väkivallan jatkumoon on olennaista, koska muuten ilmiö saatetaan nähdä ja sitä voidaan kohdella erillisinä ja yksittäisinä tekoina. Ilman jatkumona näyttäytyvää kontekstia ne voivat siten vaikuttaa lieviltä ja vähäisiltä.72 Tässä tutkielmassa rajaus on kuitenkin tarpeen SSS- sisältöjen nimenomaisen tarkastelun vuoksi. Myös väkivallan jatkumon jäsentämisen osalta on tarkoituksenmukaista tarkastella SSS-sisältöihin liittyviä haittoja myös erikseen. Aiheeseen liittyy kiinteästi myös vaikuttaminen poliittisessa ympäristössä syväväärennöskuvien avulla. En tule käsittelemään tätä tutkielmassani kuin pintapuolisesti seksuaalisella väkivallalla kiristämisen (sextortion73) kautta, koska aihe on moniulotteinen, eikä tutkielman laajuus mahdollista sen syvällistä käsittelyä. 1.5 Tutkielman metodit ja lähteet Tutkiemassani hyödynnän lainoppia sekä de lege ferenda -tutkimusta ja niiden metodeja. Lainopillinen tutkimus tulkitsee ja systematisoi voimassa olevaa oikeutta. 69 Muun muassa Europolin mukaan lisääntynyt tekoälyteknologiavälitteinen rikollisuus tulee vaatimaan uutta lainsäädäntöä. Europolin mukaan lainsäädännön tulisi tukea viranomaisten pyrkimystä tunnistamaan ja toimimaan syväväärennösten kanssa. Europol 2024, s. 22 70 Goharian ym. 2025, s. 8 ja Attila – Pietiläinen, 19.12.2023. 71 Attila ja Pietiläinen toteavat, että koettu vainoaminen ja verkkoväkivalta ovat usein yhteydessä toisiinsa. Attila – Pietiläinen 19.12.2023. 72 Verkkoväkivallan asettaminen osaksi väkivallan jatkumoa on European Institute for Gender Equalityn (EIGE) mukaan hyödyllinen tapa jäsentää etenkin sukupuolittuneeseen verkkoväkivaltaan liittyviä haittoja, jotka muuten voisivat jäädä piiloon. Esposito ym. 2022, s. 33. 73 Nuotio 2025, s. 121. 11 Tutkimuskysymystä tarkastellaan siis voimassa olevan oikeuden oikeusnormien kautta.74 Lainopillinen näkökulma on tutkielmassa tärkeänä osana nykyisen lainsäädäntökehyksen tarkastelussa. Tutkielmassa arvioin lainopin avulla sitä, mikä on voimassa olevan oikeuden toteutunut tulkinnallinen merkitys.75 Hyödynnän tutkielmassa ongelmakeskeistä lainoppia, jolle ominaista on keskittyminen tiettyyn ongelmaan systematisoiden koko oikeusjärjestystä, eikä pelkästään tiettyä oikeuden osa-aluetta.76 Tämä on tutkielman kannalta perusteltua, sillä ilmiön sääntelyyn liittyy oikeudenalat ylittäviä näkökulmia. Haen rikosoikeudellisen tulkinnan kriteereitä rikosoikeudellisesta lainopista, kun arvioin mahdollista tapaa tulkita oikeuslähteitä.77 Lainopillinen näkökulma on tutkielman toteuttamisen kannalta tärkeä, koska mielestäni voimassa olevan oikeuden tulkinta ja systematisointi on välttämätöntä voidakseni riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla tarkastella mahdollisia vaihtoehtoisia tapoja säännellä ilmiötä. De lege ferenda -tutkimuksen avulla pyrin rakentamaan tutkielman lainopillisen de lege lata tarkastelun pohjalta suosituksia siitä, miten ilmiötä tulisi säännellä, mikäli katson, että oikeudellinen kehys ei ole de lege lata riittävä uhrin oikeussuojan kannalta. Etsin sen avulla tietoa vaihtoehtoisista tavoista säännellä ilmiötä ja tutkin, onko sääntely ylipäätään tarpeellista.78 Tutkielman tiedonintressi on de lege ferenda -tutkimukselle ominaisesti oikeuspoliittinen79, kun siinä tarkastellaan mahdollista tulevaa lainsäädäntöä ja sen yhtenä tarkoituksena on selvittää, täyttääkö Suomen lainsäädäntö sille asetetut tavoitteet. Leskinen on tunnistanut oman de lege ferenda -tutkimuksensa epistemologis-eettiseksi erotuksena kolmelle muulle tunnistetulle tyyppimuodolle.80 Epistemologis-eettisen de lege ferenda - tutkimuksen lähtökohtana olisi, että oikeus ei vastaa reaalitodellisuuteen ja toisaalta sen ideaali olisi solidaarisuus ja toiseuden kuuleminen.81 Vaikka Leskinen on todennut, ettei pyri luomaan de lege ferenda -tutkimukselle normatisoivaa teoriaa82, tunnistan omassa tutkielmassani vastaavanlaisen tutkimusintressin. Tutkimusintressini liittyy havaintoon siitä, että voimassa oleva oikeus ei välttämättä vastaa reaalitodellisuuden tarpeita. 74 Aarnio 1989, s. 57; Tolvanen 2019a, s. 13–14; Siltala 2003, s. 326–328. 75 Siltala 2003, s. 64. 76 Kangas 1978, s. 383–387. 77 Husa – Mutanen – Pohjolainen 2010, s. 20. 78 Siltala 2003, s. 140. 79 Siltala 2003, s. 63. 80 Leskinen 2022, s. 1167. 81 Ibid. 82 Ibid, s. 1162. 12 Tutkielmassa tutkimuskysymyksiä tarkastellaan oikeuden yhteiskunnallisia vaikutuksia.83 Tutkielma asettuu osaksi oikeuden digitalisoitumisen tutkimusta sen ulkoisesta näkökulmasta.84 Tutkin digitalisaation tuottamia hyötyjä ja riskejä ja jo olemassa olevien riskien voimistumista.85 Tärkeänä lähtökohtana tutkielmassa on yhteiskunnan valtarakenteiden tarkasteleminen oikeusjärjestelmän puutteiden näkökulmasta. Edellä todetusti ilmiö on hyvin sukupuolistunut ja digitalisaation riskien voimistuminen voi johtaa esimerkiksi siihen, että naisten osuus yhteiskunnan valtaa käyttävissä paikoissa vaarantuu. De lege ferenda -tutkimuksen avulla pyrin muotoilemaan suosituksia siihen, miten SSS- sisältöihin liittyvät negatiiviset vaikutukset yksilölle ja yhteiskunnalle voisivat olla estettävissä tai vähennettävissä. Käytän tutkielmassa SSS-sisällön kohteesta termiä uhri korostaakseni uhrinäkökulmaa.86 Pyrin tutkielmassani uhrisensitiivisyyteen. Otan tutkielman keskiöön ja osaksi lähtökohtia sen, millä tavoin syväväärennöskuvien uhrien oikeusturva toteutuisi mahdollisimman laajalla ja kattavalla tavalla. Pyrin tarkastelemaan tutkielmassani kaikkia teemoja kriittisesti. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän sisällönerittelyä eli tekstianalyysiä.87 Analysoin tutkielmassa sekä relevanttia kansallista lainsäädäntöä ja sen esitöitä että Euroopan unionin asetuksia ja direktiivejä. Aiheeseen liittyvää oikeudellista kirjallisuutta on kirjoitettu Suomessa vain vähän. Peltola on viitannut SSS-sisältöihin tietosuojayhteiskuntadirektiivin parodiapoikkeusta käsittelevässä artikkelissaan, mutta rajannut ne artikkelinsa ulkopuolelle.88 SSS-sisältöihin liittyen on kirjoitettu kaksi pro gradu -tutkielmaa aiemman seksuaalirikoslainsäädännön ajalta ja ajalta ennen esimerkiksi tekoälysäädöksen voimaantuloa.89 Sääntelykehys on muuttunut olennaisella tavalla sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Siksi aihetta on syytä tarkastella ajantasaisen sääntelykehyksen näkökulmasta. Europolin havaintojen perusteella on selvää, että syväväärennösteknologia tuo tulevaisuudessa myös tilaa aivan uudenlaisille rikostyypeille.90 Tämän ja nopeasti kehittyvän teknologian vuoksi suhteessa hitaasti kehittyvän sääntelykehyksen säännöllinen tarkastelu on tarpeen. Kansainvälistä oikeuskirjallisuutta aiheesta on kirjoitettu melko paljon erityisesti 83 Siltala 2003, s. 744. 84 Aarnio 1989, s. 54; Sankari – Koulu – Hakkarainen 2022, s. 187–188. 85 Sankari – Koulu – Hakkarainen 2022, s. 187–188. 86 Lisäksi käytän tutkielmassa termejä uhri ja tekijä, koska kyse on ilmiöstä, jolla lähtökohtaisesti on oikeudellisia seurauksia. Kts. Lidman 2015, s. 15–16. 87 Husa – Mutanen – Pohjolainen 2010, s. 25. 88 Peltonen 2021. 89 Pirttisalo 2022; Kunnas 2022. 90 Europol 2024, s. 5. 13 Yhdysvaltojen kontekstista. Tutkielman lähdekirjallisuus keskittyy kuitenkin eurooppalaista oikeuskehystä tarkastelevaan oikeuskirjallisuuteen. Tutkielman otsikon ideoimisessa on käytetty apuna tekoälymalli ChatGPT:tä. Tutkielma vastaa vuonna 2024 julkaistuun tutkimukseen ”Naisiin kohdistuvaan digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteet poliisin työssä, rikosprosessissa ja tukipalveluissa” kirjattuun suositukseen siitä, että ”yhteiskunnassa tulee lisätä keskustelua siitä, miten lainsäädäntöä – (ja valtioiden välistä yhteistyötä) – voidaan kehittää niin, että digitaalista väkivaltaa voidaan ennalta estää ja siihen voidaan puuttua tehokkaammin.”91 91 Husso ym. 2024, s. 148. 14 2 Suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten sääntely ja sääntelyn rajoitteet 2.1 Yleistä Tässä kappaleessa tutkin, millainen Suomen sääntelykehikko de lege lata on Suomen tasolla ja Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden tasolla. Esittelen rikostunnusmerkistöjä, jotka voivat tulla Suomen kontekstissa kyseeseen suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä arvioitaessa. Toisaalta käsittelen niitä rajoitteita, joita ilmiön sääntelyyn liittyy ja sitä, millaisia asioita sääntelyllä ei voida tavoittaa. Lainsäädäntö on hidas tapa puuttua yhteiskunnallisiin ongelmiin. Lainsäädännön kehittäminen ja sen tarkkailu, vastaako se olemassa oleviin tai mahdollisesti syntyviin oikeudellisiin ongelmiin, on kuitenkin mielestäni erityisen tärkeää etenkin nopeasti kehittyvän teknologian parissa. Syväväärennöksiä on alettu säännellä viime aikoina ympäri maailman. Zheng, Shu ja Li ovat tutkineet vertaillen vuonna 2025 julkaistussa analyysissään sääntelyä kolmella tällä hetkellä merkittävimmällä syväväärennösten sääntelyalueella: Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa. 92 He ovat tunnistaneet kaikille kolmelle sääntelyalueelle ominaiset, toisistaan eroavat lähestymistavat sääntelylle. Euroopan unionin sääntely hajautuu useisiin eri säännöskokonaisuuksiin ja kohdentuu syväväärennöksen koko elinkaarelle. Yhdysvallat on asettanut sääntelyn tilannekohtaisemmaksi keskittyen poliittisiin ja seksuaalisiin syväväärennöksiin. Kiina taas asettaa palveluntarjoajan sääntelyn kohteeksi.93 Zheng, Su ja Li havaitsivat kaikkien tarkasteltujen sääntely-ympäristöjen sisältävän merkittäviä ongelmia, sillä ilmiön sääntelyyn liittyy haasteellinen tasapainon tavoittelu useiden suojattavien intressien osalta.94 Tässä tutkielmassa keskityn Euroopan unionin sääntelyyn osana Suomea sitovaa sääntelyä. Sivuan lyhyesti Yhdysvaltojen sääntelyä, sillä sen merkitys tulee näkemykseni mukaan Suomen kontekstissa erityisellä tavalla näkyviin Yhdysvaltoihin rekisteröityjen merkittävien palveluntarjoajien ja hakukoneiden vuoksi.95 92 Zheng – Shu – Li 2025, s. 1–2. 93 Ibid. 94 Ibid, s. 20. 95 Vaikka Kiinan sääntely-ympäristö on tutkielman piiristä rajattu, on huomioitava, että vaikka merkittävän sosiaalisen median alusta TikTokin emoyhtiö ByteDance ei ole rekisteröity Kiinaan, TikTokilla ja ByteDancella on epäilty olevan vahvoja Kiina-yhteyksiä ja sen johtohahmojen tekevän yhteistyötä Kiinan hallinnon kanssa Kiinan lakien puitteissa. Kts. esimerkiksi Valkama 12.1.2024. 15 Suomen kansallisessa lainsäädännössä ei suoraan säännellä suostumuksetonta syväväärennettyä seksuaalista materiaalia, mutta mahdollisia tapoja puuttua jo levitettyyn materiaaliin on sekä rikoslainsäädännössä (rikosoikeudelliset sanktiot) että tietosuojasääntelyssä (hallinnolliset sanktiot). Tässä tutkielmassa ei keskitytä sanktioihin, vaan edellytyksiin, joilla ilmiöön on mahdollista puuttua. Mahdollisia sanktioita on tarkemmin käsitellyt Mika Pirttisalo pro gradu -tutkielmassaan ’Syväväärennetyn pornografian sosiaalinen kontrolli: hallinnolliset sanktiot ja muuttuvat rangaistukset uhrin näkökulmasta’.96 Vuonna 2023 voimaan tullut seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on kuitenkin muuttanut oikeustilaa. Tutkielmassa tarkastellaan kansallista sääntelyä erityisesti rikoslainsäädännön ja kansainvälisen sääntelyn osalta. Jaottelen tässä tutkielmassa suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennössisällön lähtökohtaisesti sen valmistamisen, esittämisen ja levittämisen näkökulmasta.97 Lisäksi käsittelen sääntelyä palvelun- ja järjestelmäntarjoajien näkökulmasta. Olennaista on, että usein suostumuksettomissa seksuaalisissa syväväärennöksissä kyse on kansainvälisistä teoista vähintään sen suhteen, että ohjelmiston tarjoaja ja levitysalusta on usein rekisteröity muualle kuin Suomeen, vaikka itse tekijä ja teon uhri olisivat Suomessa oleskelevia henkilöitä. Tällaisten tilanteiden tarkempi tarkastelu kuitenkin jää tulevan oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden varaan tutkielman rajallisen laajuuden vuoksi. 2.2 Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö Suomessa on viime vuosina toteutettu seksuaalirikoslainsäädännön uudistus, joka tuli voimaan 1.1.2023. Uudistuksen tavoite on ollut vahvistaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa.98 Erityispainotuksena uudistuksessa huomioitiin suostumus ja vapaaehtoisuus sekä niiden mahdollinen puuttuminen.99 Uudistuneen seksuaalirikoslainsäädännön myötä on ajankohtaista tarkastella suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten rikosoikeudellista sääntelyä. Suostumuksettomat seksuaaliset syväväärennökset ovat ennen uudistusta voineet Pirttisalon mukaan tulla rangaistavaksi kunnianloukkausrikoksena, kiristysrikoksena, pakottamisena tai pakottamisena seksuaaliseen tekoon.100 Suomen sääntelykehyksessä suostumuksettomasta 96 Pirttisalo, 2022. 97 Perusteena tälle on Suomen rikoslain mukainen jaottelu, johon palataan seuraavassa kappaleessa. 98 Uusi seksuaalirikoslaki. 99 Uusi seksuaalirikoslaki. 100 Pirttisalo 2022, s. 58. 16 seksuaalisesta syväväärennöksestä on lisäksi voinut seurata yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) perusteella hallinnollisia sanktioita.101 Seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen myötä rikoslainsäädäntöön lisättiin uutena seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen tunnusmerkistö (RL 20:7 §). Sen voidaan katsoa kattavan nimenomaan syväväärennettyjä tai muuten manipuloituja suostumuksettomia kuvamateriaaleja, koska sen mukaan rangaistavana on pidettävä todellisuuspohjaisia ja todenmukaisia kuvia ja kuvatallenteita. Säännöksen toinen momentti määrittää, että kyseeseen tulee myös todenmukainen kuva, jos se erehdyttävästi muistuttaa jollakin menetelmällä valmistettua kuva tai kuvatallennetta. Tällöin henkilö tosiasiallisesti esiintyy siten, että kuva tai kuvatallenne loukkaa 1 momentin kuvaamalla tavalla olennaisesti henkilön itsemääräämisoikeutta.102 Seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen pykälässä kuvalla tarkoitetaan myös videota.103 Näkemykseni mukaan seksuaalinen syväväärennös on lain tarkoittama todenmukainen kuva, jos henkilö on siitä tunnistettavissa ja syväväärennös on levitetty tai esitetty ilman sen kohteen lupaa. Tällöin henkilö on liitetty seksuaaliseen yhteyteen ilman hänen lupaansa. Tällainen voi olla esimerkiksi seksuaalinen video, jos siihen on liitetty saumattomasti henkilön kasvot, vaikka hän ei alkuperäisellä videolla esiinnykään. Huomionarvoista on, että näkemykseni mukaan lain kuvaus kattaa myös muun kuvan manipuloinnin, kuin syväväärennöksen. Syväväärennösteknologialla on kuitenkin edellä todetusti mahdollista luoda muun muassa erilaisia ilmeitä ja liikettä jopa videolle siten, tallennetta ei paljaalla silmällä tunnista fiktiiviseksi. Seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen tunnusmerkistö koskee vain kuvan esittäjää ja levittäjää. Esittämisen tai levittämisen voidaan katsoa tapahtuneen yhdelle tai useammalle henkilölle.104 Lain esitöissä todetaan, että tällaisen suostumuksettoman seksuaalisen kuvan valmistamista arvioidaan tilannekohtaisesti seksuaalisena kajoamisena (RL 20:3 §, törkeä tekomuoto RL 20:4 §) tai seksuaalisena ahdisteluna (RL 20:6 §).105 Lainsäätäjä on siis ottanut mielestäni selkeästi kantaa suostumuksettoman seksuaalisen kuvan levittämiseen, esittämiseen ja valmistamiseen. Hallussapitoon lainsäätäjä ei ole ottanut selvää kantaa. 101 Ibid. 102 HE 13/2022 vp, s. 121. 103 Ibid. 104 HE 13/2022 vp, s. 122. 105 Ibid. 17 Seksuaalinen kajoaminen on säännös, jolla korvattiin seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen myötä säännös pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.106 Seksuaalinen kajoaminen vastaa hallituksen esityksen mukaan raiskausta koskevaa säännöstä muutoin, mutta se koskee muita seksuaalisia tekoja kuin sukupuoliyhteyttä. Erityisesti olennaisena pidetään uhrin vapaaehtoisuutta.107 Säännöksessä ei ole avattu tarkkoja mahdollisia tekoja tai teko- olosuhteita mahdollisten tekojen moninaisuuden vuoksi.108 Seksuaalinen ahdistelu taas on seksuaalista kajoamista lievempi rikostunnusmerkistö, joka kattaa sellaisia seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavia tekoja, jotka eivät ole rikoslain 20 luvun muiden säännösten nojalla ankarammin rangaistavia”109 Sekä seksuaalisen kuvan levittämisen että seksuaalisen kajoamisen ja seksuaalisen ahdistelun osalta katson lainsäätäjän perusteluiden valossa olevan selvää, että tunnusmerkistö kattaa fyysisen ympäristön lisäksi myös teknososiaalisen ympäristön, kuten sosiaalisen median kanavissa tapahtuvan rikollisuuden. Husso ym. toteavat, että teknologian kautta tehty teko tulisi nähdä ”omanlaisenaan, todellisena ja haavoittavana tekona”. Tällaista tekoa ei tulisi samastaa fyysisen teon kanssa.110 Seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksessa kuitenkin pyrittiin yleisesti huomioimaan myös verkossa tapahtuva seksuaalirikollisuus.111 Seksuaalinen kajoaminen on rinnastettavissa vakavuudeltaan raiskausrikoksen tunnusmerkistöön, ja se voidaan toteuttaa hallituksen esityksen mukaan hyvin vakavilla teoilla.112 Tunnusmerkistön täyttymisen kannalta olennaista on, onko henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukattu olennaisella tavalla.113 Lainsäätäjältä on mielestäni voimakas kannanotto, että suostumukseton seksuaalinen syväväärennöksen valmistaminen voidaan katsoa seksuaaliseksi kajoamiseksi, joka on seksuaalirikoksista ankarammin tuomittavia tunnusmerkistöjä. Husso ym. ovat vuonna 2024 todenneet, että digitaaliseen väkivaltaan soveltuvat rikosnimikkeet ovat useimmiten rangaistusasteikoltaan vähäisiä asianomistajarikoksia.114 On kuitenkin todettava, että lainsäätäjän kannanotto poikkeaa Husson ym. kannasta, kun lainsäätäjä pitää seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistöä mahdollisena tunnusmerkistönä. Seksuaalinen kajoaminen on rangaistusasteikoltaan lähellä rikoslain seksuaalirikoksia 106 HE 13/2022 vp, s. 108 107 Ibid. 108 Ibid. 109 Ibid, s. 115 110 Husso ym. 2024 s. 23. 111 Uusi seksuaalirikoslaki. 112 HE 13/2022 vp, s. 51. 113 Ibid. 114 Husso ym. 2024 s. 137. 18 käsittelevän luvun ankarimmin rangaistavan rikoksen, raiskauksen, rangaistusasteikkoa. Näen kuitenkin todennäköisenä, että suostumukseton seksuaalinen syväväärennös putoaisi seksuaalisen kajoamisen sijasta seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöön, joka on rangaistusasteikoltaan luvun lievin ja lisäksi asianomistajarikos. Nähdäkseni kynnys SSS- sisällön valmistamisen arvioimiseksi seksuaalisena kajoamisena voi nousta tuomistuinkäytännössä korkeaksi, sillä digitaalinen väkivalta voi näyttäytyä lievänä ja vähäisenä, vaikka sen vaikutukset eivät oikeasti sitä ole.115 Seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistö on rangaistusasteikoltaan luvun lievin ja lisäksi asianomistajarikos. Seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen on asianomistajarikos täysi-ikäisen teon kohteen osalta. Näin ollen teon kohteen tulee itse saattaa asia vaatimuksineen viranomaisten tietoon, jotta asia voidaan ottaa tutkittavaksi ja syytteeseen (RL 20:24 §). Aikuisen SSS-sisällön uhrin tulee siis olla asian selvittämisessä aktiivinen, jotta rikoslain pykälät tulisivat sovellettavaksi, paitsi jos teon katsottaisiin täyttävän seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistön. 2.3 Kansainvälisten sopimusten asettamat rajoitteet Kansallisen SSS-sisältöjen kannalta olennaisen seksuaalirikoslainsäädännön lisäksi myös kansainväliset sopimukset asettavat velvoitteita muun muassa yrityksille, jotka tarjoavat syväväärennösteknologiaa kuluttajien käyttöön. Tällaisia velvoitteita asettavat esimerkiksi Euroopan unionin tekoälysäädös, digipalvelusäädös ja yleinen tietosuoja-asetus. Erityisesti yleinen tietosuoja-asetus voi asettaa velvoitteita myös yksityishenkilölle. Myös muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimus on Suomea sitovaa oikeutta116, jolla on merkitystä siinä, miten suostumuksettomia seksuaalisia sisältöjä tulee säännellä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2024/1385 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (NKV-direktiivi) tulee saattaa kansallisesti voimaan 14.6.2027 mennessä.117 Direktiivillä vaaditaan Euroopan unionin jäsenvaltioita kriminalisoimaan kansallisessa lainsäädännössään muun muassa intiimien kuvien suostumukseton jakaminen, verkkovainoaminen ja verkkohäirintä (NKV-direktiivi artiklat 5-7). Lisäksi Euroopan unionissa valmistellaan uutta lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan vastaista sääntelyä, 115 Esposito ym. 2022, s. 33. 116 Vaikka tutkielmassa ei käsitellä sen rajatun laajuuden vuoksi tarkemmin Euroopan ihmisoikeussopimusta, sen 8 artiklalla turvataan muun muassa oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja toisaalta 10 artiklalla sananvapautta. Nämä ihmisoikeudet kuuluvat myös suomalaisille. Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sellaisena kuin se on muutettuna 11., 14. ja 15. pöytäkirjalla sekä täydennettynä 1., 4., 6., 7., 12., 13. ja 16. pöytäkirjalla sekä sopimussarja 63/1999. 117 Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan direktiivin täytäntöönpano käynnistyy – samalla valmistellaan nk. lapsirauharikoksia koskevaa sääntelyä rikoslaissa 7.4.2025. 19 jossa erityisenä sääntelykohteena on nimenomaan lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta verkossa.118 Sillä pyritään vastaamaan siihen, että lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin raportoiminen viranomaisille on ollut alustoille vapaaehtoista.119 Oikeustila on puutteellinen, sillä direktiivi, jossa vapaaehtoisesta raportoinnista säädettiin, on vanhentunut 3.8.2024.120 Olennaista on lisäksi huomata, että ilmiö on korostuneen kansainvälinen, jolloin kansallisen rikosprosessin tai hallinnollisen prosessin toiminta voi olla hyvin rajoittunutta ja jopa tehotonta. Ongelmana on pidetty sitä, että tällä hetkellä on mahdollista, että eri maiden kansallisissa lainsäädännöissä tietty materiaali voi olla laitonta yhdessä valtiossa ja toisaalta toisessa valtiossa laillista.121 Euroopan unionin pyrkimykset velvoittaa kaikki jäsenmaat kriminalisoimaan tiettyjä verkkovälitteisiä tekoja esimerkiksi NKV-direktiivin turvin voivat vastata tähän ongelmaan Euroopan unionin alueella. Globaali internet kuitenkin mahdollistaa alueellisesti laajemmatkin teot, eli tämä ei ratkaise oikeustilaa täysin. Euroopan unioni on antanut EU:n arvoja heijastavan ja ihmiskeskeistä, turvallista ja kestävää visiota digitaalisesta muutoksesta edistävän digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen vuonna 2022.122 Julistuksen tarkoituksena on edistää dynaamista, resurssitehokasta ja oikeudenmukaista taloutta ja yhteiskuntamallia Euroopan unionissa.123 Viides kuudesta julistuksen periaatteesta koskee yksilöiden turvallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämistä digitalisaatiossa. Tämä periaate koskee erityisesti lapsia ja nuoria.124 Tässä tutkielmassa esittelen tarkemmin tekoälyasetuksen, digipalvelusäädöksen ja yleisen tietosuoja-asetuksen asettamia vaatimuksia. Näiden sääntelykokonaisuuksien voidaan katsoa heijastavan digitaalisia oikeuksia koskevan julistuksen viidettä periaatetta turvallisuuden näkökulmasta. Nämä sopimukset ovat mielestäni tärkeitä erityisesti sen vuoksi, että kansallinen lainsäädäntö asettaa vastuuseen lähinnä yksityishenkilön. Internet ja sosiaalinen media kuitenkin asettavat ilmiölle haasteita, jotka eivät ole kokonaan ratkaistavissa yksityishenkilön toimintaan puuttumisen avulla. Tekoälyasetus, digipalvelusäädös ja yleinen tietosuoja-asetus asettavat edellytyksiä ja velvoitteita järjestelmille ja palveluntarjoajille, 118 EU-asetus lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnasta. 119 Ibid. 120 Ibid. 121 Suomessa aloitettu rikostutkintoja tekoälyllä tuotetusta lasten hyväksikäyttömateriaalista 8.4.2025. 122 Eurooppalainen julistus digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista (2023/C 23/01). 123 Julistus digitaalisista oikeuksista ja periaatteista: EU:n arvot ja kansalaiset digitalisaation keskiössä 15.12.2022. 124 Ibid. 20 joiden avulla yksityishenkilö voi suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä valmistaa, esittää ja levittää. Digitaalisilla oikeuksilla tarkoitetaan digitaaliteknologiaan liittyviä ihmisoikeuksia.125 Euroopan unionin perustamissopimukset eivät sääntele suoraan syväväärennöksiä tai tekoälyä tai luo digitaalisia oikeuksia, mutta ne luovat pohjan tekoälyä koskevalle sääntelylle.126 Euroopan unionin syväväärennöksen koko elinkaaren kattava sääntely on siis Suomessa erityisen merkityksellistä. Euroopan unioni on vuonna 2020 julkaissut Euroopan unionin toisen digitaalistrategian auttamaan yhteiskuntaa sopeutumaan paremmin digitaaliseen ajan muutokseen. Osa strategiaa on uudenlainen sääntely, kuten tekoälyä koskeva kehys.127 Strategia koskee digitalisaation eri osa-alueita, kuten tietosuojaa, tekoälyä ja digimarkkinoita. Syväväärennöksiä koskeva sääntely hajautuu näille eri osa-alueille. Syväväärennös on siis elinkaarensa eri vaiheissa eri- ja osin samanaikaisesti usean sääntelykokonaisuuden kohteena.128 Suostumukseton seksuaalinen syväväärennössisältö loukkaa yksilön kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslailla suojattua oikeutta yksityisyyteen ja maineeseen129 sekä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.130 Se voi myös vaarantaa oikeuden osallistua julkiseen toimintaan ja poliittiseen päätöksentekoon.131 Suomi on velvollinen noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, joihin se on sitoutunut. Ihmisoikeuksia suojaavien sopimusten lisäksi Suomen sääntelykehikkoa muotoavat SSS- sisältöjä sääntelevät tekoälysäännökset.132 Esittelen seuraavaksi tutkielman kannalta olennaisen Euroopan unionin sääntelykehikon. Euroopan komissiolle on muun muassa osoitettu kysymys koskien sitä, miten Euroopan unioni aikoo reagoida Espanjassa 2023 levitettyihin alaikäisiä esittäviin syväväärennettyihin seksuaaliväkivaltasisältöihin tämänhetkistä nopeammin.133 125 Tulevaisuussanasto, Digitaaliset oikeudet. 126 Petit ym. 2024. 127 Ibid. 128 Zheng – Shu – Li 2025, s. 8. 129 Oikeus yksityisyyteen ja maineeseen on suojattu ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 12 artiklalla, oikeus yksityis- ja perhe-elämään Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklalla sekä perustuslain 10 §. Lasten osalta oikeus kunniaan ja maineeseen on lisäksi suojattu lasten oikeuksien sopimuksen 16 artiklalla. 130 Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on suojattu perustuslain 7 §:llä. 131 Oikeus osallistua julkiseen toimintaan ja poliittiseen päätöksentekoon on suojattu ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 21 artiklalla. Suomen perustuslain 14 § velvoitetaan julkista valtaa turvaamaan poliittinen osallistumisoikeus. 132 Europol 2024, s. 21 133 Cañas, 22.9.2023. Komission vastauksessa kysymykseen todettiin, että digipalvelusäädös pätee tilanteeseen ja näin ollen kyse on EU:ssa laittomasta tilanteesta. Vastaus ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymyksessä esitettyyn nopeamman reagoinnin tarpeeseen, kts. Breton 16.1.2024. 21 2.3.1 Tekoälysäädös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2024/1689 tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) astui voimaan 1.8.2024.134 Säädös on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä EU-jäsenmaissa, mutta vaatii myös muutoksia nykyiseen kansalliseen lainsäädäntöön. Se on maailman ensimmäinen tekoälyä säätelevä oikeudellinen kehys.135 Siinä myös määritellään syväväärennös tekoälyllä tuotetuksi tai käsitellyksi kuva-, ääni- tai videosisällöksi, joka muistuttaa olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja, toimijoita tai tapahtumia ja joka antaa henkilölle valheellisen vaikutelman siitä, että se on aito tai totuudenmukainen (tekoälysäädös johdanto-osan kohta 60).Vaikka säädöstä ei vielä ole Suomessa kokonaisuudessaan toimeenpantu, se tulee tässä tutkielmassa huomioida erityisen relevanttina jo hyväksyttynä sääntelynä. Suomessa asetuksen kansallinen täytäntöönpano on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä säädetään asetuksen suhteen toimivaltaisista viranomaisista ja säädöksen rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista. 136 Tekoälysäädöksen 77 artikla määrää tekoälysäädöksen mukaisella tavalla perusoikeuksia valvovista alueellisista viranomaisista. Suomessa tällaisia viranomaisia on useita. Valvoviin viranomaisiin kuuluvat tietosuojavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, työsuojeluviranomainen sekä kuluttaja-asiamies.137 Toisessa vaiheessa annetaan säädökset muiden tekoälysäädöksen kansallista sääntelyä vaativien säännösten osalta.138 Tekoälysäädöksellä myös perustettiin eurooppalainen tekoälytoimisto, joka voi antaa ohjeita ja tulkintoja säädöksestä.139 Tekoälysäädöksen tarkoituksena on tehdä tekoälyjärjestelmien käytöstä Euroopan unionin alueella läpinäkyvää ja turvallista. Tekoälysäädöksen mukaisen tekoälyjärjestelmän tarjoajan ei kuitenkaan tarvitse fyysisesti sijaita Euroopan unionin alueella, vaan riittää, että tarjoaja asettaa tekoälyjärjestelmän Euroopan unionin markkinoille. Tällöin tarjoaja on sääntelyn kohteena (tekoälysäädös 2 artiklan 1 kohdan a alakohta). Tekoälysäädös sisältää yleiskäyttöisiä tekoälyjärjestelmiä (ts. tekoälymalleja), joihin sisältyy systeemistä riskiä koskevaa sääntelyä ja toisaalta sellaisia yleiskäyttöisiä tekoälyjärjestelmiä, 134 EU:n tekoälyasetuksen kansallinen toimeenpano. 135 Patovuori 27.3.2024. 136 EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025. 137 EU:n tekoälyasetuksen kansallinen toimeenpano. 138 EU:n tekoälyasetus: tekoälykäytäntöjen kiellot astuvat voimaan 2.2.2025. 139 Euroopan tekoälytoimisto. 22 joihin ei sisälly systeemistä riskiä koskevaa sääntelyä. Tällainen yleiskäyttöinen tekoälyjärjestelmä, johon sisältyy järjestelmäriski, voisi olla esimerkiksi ChatGPT.140 Systeemisellä riskillä tarkoitetaan, että tekoälyjärjestelmä voi aiheuttaa laajamittaista haittaa. Tällainen voi olla esimerkiksi sellainen tekoälyjärjestelmä, joka on erityisen edistynyt tai uusi. Esimerkiksi erityisen edistyneet syväväärennöksiä valmistavat tekoälyjärjestelmät voisivat olla sellaisia tekoälysäädöksen tarkoittamia tekoälyjärjestelmiä, joihin sisältyy systeeminen riski. Tällaiseksi luokiteltavia tekoälyjärjestelmiä on kuitenkin tällä hetkellä vain vähän141, mistä on pääteltävissä, että moni suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä valmistava tekoälyjärjestelmä voi jäädä sen ulkopuolelle. Sellaiset tekoälyjärjestelmät, jotka sisältävät systeemisen riskin, joutuvat tarkemman sääntelyn alle. Niiden tarjoajien tulee esimerkiksi arvioida ja lieventää mahdollisia systeemisiä riskejä (tekoälysäädös 55 artiklan 1 kohdan a alakohta) ja varmistaa riittävä kyberturvallisuuden taso (tekoälysäädös 55 artiklan 1 kohdan d alakohta). Vaikka tekoälyjärjestelmä ei sisältäisi tällaista systeemistä riskiä, se voi tulla säännellyksi yleiskäyttöisenä tekoälyjärjestelmänä. Tällöin velvoitteet ovat lievempiä, mutta niidenkin tarjoajien tulee esimerkiksi laatia ja pitää ajan tasalla dokumentaatiota järjestelmän koulutus- ja testausprosessista (tekoälysäädös 53 artiklan 1 kohdan a alakohta) ja tehtävä tarvittaessa yhteistyötä komission ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa (tekoälysäädös 53 artiklan 3 kohta). Lisäksi säädökseen sisältyy tekoälyjärjestelmien luokittelu kategorioihin niiden tuottaman arvioidun riskin mukaisesti. Kategorioita on neljä alkaen vähäisen riskin kategoriasta ja rajoitetun riskin kategoriasta suuren riskin kategoriaan. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien kategoriaan kuuluviin järjestelmiin kohdistetaan erityistä valvontaa ja rajoituksia. Suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä on luettelo tekoälysäädöksen liitteessä III. Suuririskiset tekoälyjärjestelmät määritellään lisäksi tekoälysäädöksen johdanto-osan 52 kohdassa seuraavalla tavalla: ”Erilliset tekoälyjärjestelmät eli muut suuririskiset tekoälyjärjestelmät kuin ne, jotka ovat tuotteiden turvakomponentteja tai jotka ovat itsenäisiä tuotteita, olisi luokiteltava suuririskisiksi, jos ne suunnitellun käyttötarkoituksensa perusteella aiheuttavat suuren riskin ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle tai perusoikeuksille, kun otetaan huomioon sekä mahdollisen haitan vakavuus että sen esiintymistodennäköisyys, ja niitä käytetään tässä asetuksessa erikseen määritellyillä aloilla. Näiden järjestelmien yksilöinti perustuu samoihin menetelmiin ja kriteereihin, joita sovelletaan myös suuririskisten 140 Zheng – Shu – Li 2025, s. 8. 141 Yleiskäyttöiset tekoälymallit tekoälysäädöksessä – kysymyksiä ja vastauksia. 23 tekoälyjärjestelmien luetteloon tulevaisuudessa tehtäviin muutoksiin. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tällaisia muutoksia täytäntöönpanosäädöksillä, jotta voidaan ottaa huomioon teknologian nopea kehitys ja tekoälyjärjestelmien käytön mahdolliset muutokset.” Tekoälyasetukseen sisältyvän luokittelun, jossa suuri osa syväväärennösjärjestelmistä on asetettu suuren riskin kategoriaan kiellettyjen järjestelmien sijasta, on kritisoitu sivuuttavan tekoälyyn liittyviä riskejä, etenkin liittyen seksuaalisilla kuvilla kiristämiseen.142 Alun perin tekoälysäädöksen piti määrittää vaatimus läpinäkyvyydestä vain niille tekoälyjärjestelmien käyttäjille, jotka valmistavat syväväärennöksiä. Tässä tapauksessa väliinputoajaksi olisi jäänyt tekoälyjärjestelmiä valmistava taho, jota lainmukainen vaatimus ei olisi koskenut. Syväväärennöksiä valmistavia tekoälyjärjestelmiä ei myöskään alun perin lainkaan luokiteltu 52 artiklan mukaisiksi suuririskisiksi järjestelmiksi.143 Lopulta tekoälysäädöksen hyväksytty versio sisältää suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin verrattavissa olevaa sääntelyä, jolla on tarkoitus puuttua syväväärennöksiin. Tämä on tehty sääntelemällä sellaisia tekoälyjärjestelmiä tarjoavia tahoja, jotka tarjoavat synteettistä audio-, kuva-, video- tai tekstimateriaalia sekä näiden käyttöönottajia. Käyttöönottajien tulee lisätä materiaaliin tietynlainen ”vesileima” ja syväväärennösten tulee olla tunnistettavissa keinotekoiseksi (tekoälysäädös 50 artiklan 4 kohta).144 Velvoite merkitsemiseen ja käyttöönottajan merkitsemisen mahdollistamiseksi on kuitenkin myös järjestelmän tarjoajalla (tekoälysäädös johdanto-osa kohta 133). EU:n tekoälyasetuksen kokonaiskykyä puuttua syväväärennösten muodostamiin riskeihin on kritisoitu.145 Tekoälysäädöksessä vasta suuririskisten tekoälyteknologioiden kategoriaan kuuluvat tekoälyjärjestelmät ovat tarkemman sääntelyn kohteena ja niiden tarjoajille asetetaan erilaisia velvoitteita. Suuririskisten järjestelmien osalta säädöksellä pyritään suojaamaan luonnollisen henkilön terveyttä, turvallisuutta ja perusoikeuksia (tekoälysäädös 6 artikla). Ne on luokiteltu asetuksen liitteessä III, ja asetuksen 6 artiklalla annetaan komissiolle toimivalta muokata tätä listaa. Listan muokkaamiselle on kuitenkin asetettu kaksi edellytystä, joiden tulee täyttyä samanaikaisesti: a) ”tekoälyjärjestelmiä on tarkoitus käyttää millä tahansa liitteessä III luetelluista aloista; 142 Romero Moreno 2024, s. 303. 143 Zheng – Shu – Li 2025, s. 8. 144 Ibid. 145 Kts. esimerkiksi Romero Moreno 2024, s. 303; Zheng – Shu – Li 2025, s. 14. 24 b) tekoälyjärjestelmät aiheuttavat terveys- ja turvallisuushaitan riskin tai perusoikeuksiin kohdistuvan kielteisen vaikutuksen riskin, joka on vähintään yhtä suuri kuin liitteessä III jo tarkoitettujen suuririskisten tekoälyjärjestelmien aiheuttaman haitan tai kielteisen vaikutuksen riski.” Tekoälysäädöksen olennaisin anti SSS-sisältöjen osalta on mielestäni tällä hetkellä se, että säädöksen 50(2) artiklan mukaan syväväärennetyn materiaalin tulee olla selkeästi tunnistettavissa ja ymmärrettävissä syväväärennetyksi. Nähdäkseni oikeustila tekoälysäädöksen ja SSS-sisältöjen välillä ei ole täysin selkeä ja tällaisia vahingollisia käyttötarkoituksia varten kehitettyjen tekoälyjärjestelmien rooli tulisi tarkentaa suhteessa säädökseen. Tekoälysäädöksen valtuuttama tekoälytoimisto julkaisi helmikuussa 2025 kiellettyjä tekoälyjärjestelmiä koskevan ohjeluonnoksen146. Ohjeluonnos astuu voimaan, kun se saa komission hyväksynnän.147 Tekoälysäädöstä koskevia ohjeita tullaan julkaisemaan myöhemmin koskien muun muassa sitä, mitä säädöksessä tarkoitetaan tekoälyllä ja yleiskäyttöisellä tekoälyjärjestelmällä, jotka sisältävät järjestelmäriskejä. Sääntely on siis yhä joustavaa ja muuttuvaa sen mukaan, miten teknologia kehittyy.148 Säädöstä koskien on myös valmisteilla tutkimushanke, jossa ainakin tekoälytoimiston roolia tekoälysäädöksen joustavuuden suhteen tullaan käsittelemään lisää.149 NKV-direktiivi paikkaa hieman tekoälysäädöksen aukkoa koskien SSS-sisältöä.150 Sen mukaan SSS-sisältö tulee kansallisella tasolla EU:ssa kriminalisoida (NKV-direktiivin johdanto-osan kappale 19). NKV-direktiivi luo erityissääntelyä myös yleisesti naisiin kohdistuviin verkkorikoksiin. Direktiivissä ”intiimin tai manipuloidun materiaalin suostumukseton jakaminen” määritellään direktiivin kattamaksi rikokseksi (NKV-direktiivi 5 artikla). Lisäksi direktiivissä määritellään, että erilaiset verkkoväkivallan muodot, kuten verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä, ovat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa direktiivin tarkoittamassa mielessä. (NKV-direktiivin johdanto-osan kappale 9). Nämä direktiivin vaatimukset täyttyvät nähdäkseni Suomessa seksuaalirikoslainsäädännöllä. Direktiivissä 146 Commission publishes the Guidelines on prohibited artificial intelligence (AI) practices, as defined by the AI Act. 4.2.2025. 147 Liede 6.2.2025. 148 Yleiskäyttöiset tekoälymallit tekoälysäädöksessä – kysymyksiä ja vastauksia. 149 Ibid. 150 Łabuz 16.12.2024. 25 todetaan verkkoväkivallan korostuneen sukupuolistunut vaikutus (NKV-direktiivin johdanto- osan kappale 10). Tekoälysäädöstä täydentämään ollaan tekemässä EU:n tekoälyvastuudirektiiviä. Direktiivin tarkoitus on tarkentaa ja täydentää tekoälysäädöksen sääntelyä. Direktiivi mahdollistaisi muun muassa sen, että tuomioistuimilla olisi oikeus määrätä tekoälyjärjestelmän ”musta laatikko” avattavaksi.151 ”Musta laatikko” (black box) -käsitteellä kuvataan prosessia, jossa tekoälyn tiettyyn lopputulokseen päätymisen syistä ei voida varmistua.152 Tämä tarkoittaa, että tekoälyjärjestelmän tarjoaja voitaisiin velvoittaa luovuttamaan näyttöä suuririskisten tekoälyjärjestelmien kategoriaan kuuluvista järjestelmistä.153 Direktiivitasoisen sääntelyn ongelmaksi voi koitua se, jos tekoälyvastuudirektiivi ei ole tarpeeksi harmonisoiva. SSS- sisällöt ovat korostuneet kansainvälinen ilmiö, jonka vuoksi jäsenmaiden lainsäädäntö voi sitä eri maissa kansallisesti toimeenpantaessa lopulta jäädä eripariseksi ja siten tehottomaksi niiden osalta. 2.3.2 Yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojaan liittyvä kansallinen kehys Tietosuojaa tulee tarkastella syväväärennösten yhteydessä sen kannalta, että SSS-sisällön valmistamisen yhteydessä syväväärennökseen on yleensä liitetty henkilötietoa. Tämä on olennaista etenkin, jos henkilö on tästä jollain tapaa tunnistettavissa. Tietosuojan sääntely perustuu Suomessa perustuslain 10:1.1 §:iin ja EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklaan, joissa säädetään henkilötietojen suojasta osana yksityiselämän suojaa. Sen sääntelyvarauksen myötä tietosuojaa suojataan erityisellä säännöksellä. Sillä turvataan yksilön oikeusturvaa ja yksityisyyden suojaa henkilötietojen käsittelyssä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) voimaantulon myötä Suomen tietosuojalaki 1050/2018 on määritetty suoraan sovellettavaa tietosuoja-asetusta täydentäväksi ja rinnakkain sovellettavaksi sääntelyksi.154 Tietosuojalakia rikottaessa voi tulla kyseeseen rikoslain mukainen tietosuojarikos 38:9 §. Tietosuojarikoksesta on rikosoikeudellinen seuraamus 151 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sopimuksenulkoista siviilioikeudellista vastuuta koskevien sääntöjen mukauttamisesta tekoälyyn (direktiivi tekoälyyn liittyvästä vastuusta) COM(2022) 496 final, 28.9.2022. 152 Blouin 6.3.2023. Tekoäly, jonka sisäinen prosessi on selitettävissä, on jo vuonna 2023 ollut kehittyvä tekoälytutkimuksen osa-alue. Tällaista tekoälyä kutsutaan selittäväksi tai selitettäväksi tekoälyksi (explainable AI). Vuonna 2025 tekniikoita, joilla tekoälyn prosessia voidaan tehdä läpinäkyväksi, on jo useita, kts. esimerkiksi Baghirov 2025, s. 4–6. 153 Liede 6.2.2025. 154 Uusi tietosuojalaki voimaan vuoden 2019 alusta. 26 henkilötietojen tahallisesta tai törkeän huolimattomasta lainvastaisesta käsittelystä, luovuttamisesta tai hankkimisesta yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisena rekisterinpitäjänä tai henkilötietojen käsittelijänä. Suomessa tietosuoja-asetus on sovellettavissa myös sen 8 luvun hallinnollisten sanktioiden kautta. Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle voidaan määrätä sakkoja näiden laiminlyötyä velvoitteensa (yleinen tietosuoja-asetus 83 artikla). Suomessa kansallista toimivaltaa sakkojen määräämisessä käyttää tietosuojavaltuutettu.155 Näitä hallinnollisia sanktioita ja niiden suhdetta rikosoikeudellisiin seuraamuksiin on tarkemmin käsitellyt Mika Pirttimäki pro gradu -tutkielmassaan 2022.156 Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus sääntelee, kuinka yksityisiä henkilöitä koskevia tietoja saa Euroopan unionin alueella käsitellä. Syväväärennösten osalta tulee tilannekohtaisesti arvioida, soveltuuko tietosuoja-asetus niihin. Van der Slootin ja Wagensveldin mukaan kaikki syväväärennökset eivät välttämättä sisällä tietosuoja-asetuksen suojaamia henkilötietoja, sillä kysymys on tietyllä tapaa fiktiivisestä materiaalista, joka on rakennettu käyttäen henkilötietoja, kuten tunnistettavaa kuvaa tai videotallennetta henkilöstä. Syväväärennös kuitenkin lähtökohtaisesti valmistetaan henkilötietoja käyttämällä ja toisaalta se voi lisäksi muodostaa uutta ”henkilötietoa”, vaikka onkin väärennettyä sisältöä. Näin ollen on katsottu, että yleinen tietosuoja-asetus pätee ainakin lähtökohtaisesti myös syväväärennöksiin. Jos esimerkiksi henkilön kasvot ovat siinä tunnistettavissa, voitaisiin syväväärennöstä kohdella henkilötietona.157 Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti henkilötietojen prosessoimiselle on oltava asianmukainen syy. Asianmukaisia syitä luetellaan asetuksessa kuusi, ja niistä vähintään yhden tulee täyttyä. (yleinen tietosuoja-asetus 6 artikla). Tietojen prosessoiminen ja asianmukainen syy tulee voida näyttää toteen dokumentaatiolla (yleinen tietosuoja-asetus 30 artikla). Zhengin, Shun ja Lin mukaan olennaisin syy henkilötietojen prosessoinnille syväväärennöksien osalta on yleensä tietoon perustuva suostumus.158 Muita mahdollisia syitä on sopimus, rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite, elintärkeiden etujen suojaaminen, yleistä etua koskeva tehtävä tai julkinen valta sekä rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettu etu (yleinen tietosuoja-asetus 6 artikla). 155 Korjaavat toimivaltuudet. 156 Pirttisalo 2022. 157 Van der Sloot – Wagensveld 2022, kappale 3. 158 Zheng – Shu – Li 2025, s. 9. 27 Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan sekä taho, joka tarjoaa tekoälyjärjestelmän että taho, joka käyttää tekoälyjärjestelmää ovat yleisen tietosuoja-asetuksen kohteena.159 Sellaisten henkilötietoa prosessoivien tahojen, jotka käyttävät prosessointiin teknologiaa, joka voi aiheuttaa korkean riskin henkilötietojen kohteelle tulee suorittaa tietosuojan vaikutustenarviointi ennen henkilötietojen prosessointia. Tätä tarkastellaan sen suhteen, mikä henkilötietojen prosessoinnin luonne, laajuus, konteksti ja tarkoitus on (yleinen tietosuoja- asetus 35(1) artikla).160 Yleinen tietosuoja-asetus sisältää kotitalouspoikkeuksen, jonka mukaan henkilötietoja voi hyödyntää omaan käyttöön (yleinen tietosuoja-asetus 2 artikla). Euroopan unionin tuomioistuimen Ryneš -ratkaisu161 antaa oikeusohjeen, jonka mukaan julkisesta tilasta, kuten sosiaalisesta mediasta kerätyt henkilötiedot162 voivat kuitenkin tulla yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan, paitsi jos tuotos valmistetaan omaan käyttöön.163 Yleinen tietosuoja-asetus kieltää arkaluonteisten tietojen eli tietojen, jotka koskevat esimerkiksi henkilön terveydentilaa, poliittista vakaumusta tai seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista, käytön ilman henkilön nimenomaista suostumusta (yleinen tietosuoja-asetus 9 artikla). Nähdäkseni yleisen tietosuoja-asetuksen tarjoama tärkein konkreettinen väline SSS-sisältöjen osalta on, että sen nojalla henkilö voi pyytää omien henkilötietojen poistamista rekisterinpitäjältä tai voi esittää oikaisupyynnön tiedoistaan. Henkilötietojen poistaminen liittyy oikeuteen tulla unohdetuksi, joka on yleisellä tietosuoja-asetuksella vahvistettu.164 Jos taas henkilö esittää oikaisupyynnön tiedoistaan, rekisterinpitäjän tulee kommunikoida oikaisut kaikille niille, joille henkilötieto on ilmaistu, paitsi jos se on mahdotonta tai se vaatii kohtuutonta vaivannäköä. Rekisterinpitäjän pitää ilmaista julkaistujen henkilötietojen kohteen vastaanottajat, jos tämä pyytää ne (yleinen tietosuoja-asetus 19 artikla). Jos henkilö esittää oikaisupyynnön, tulee henkilötiedoista poistaa virheellinen tieto. Jos oikaistavaa henkilötietoa on jaettu, van der Slootin ja Wagensveldin mukaan on kaksi mahdollisuutta edetä asiassa. Jos 159 Zheng – Shu – Li 2025, s. 9. 160 Ibid. 161 Tuomio 11.12.2014, Ryneš, C-212/13, EU:C:2014:2428. 162 Katson samoin kuin Pirttisalo tuomion oikeusohjeen kattavan sosiaalisen median julkisena tilana. Pirttisalo 2022, s. 27. 163 Tuomio 11.12.2014, Ryneš, C-212/13, EU:C:2014:2428, kohdat 26–33. 164 Oikeus tulla unohdetuksi perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen lisäksi direktiivin 95/46/EY tulkinnasta vuonna 2014 annettuun tuomioon Google Spain SL ja Google Inc. v. Agencia Española de Protección de Datos (AEPD) ja Mario Costeja González, jossa hakukoneen tulosten ilmoittamisen katsottiin olevan henkilötietojen käsittelyä ja hakukoneella katsottiin olevan velvollisuus ottaa tehokkaasti käyttöön oikeus tulla unohdetuksi, sekä vuonna 2019 annettuun tuomioon Google LLC vastaan Commission nationale de l’informatique et des libertés (CNIL) oikeuden tulla unohdetuksi maantieteellisestä ulottuvuudesta. Kts. Oikeus tulla unohdetuksi internetissä. 28 rekisterinpitäjä on julkistanut henkilötiedon ja tietää tai saa selville kohtuudella, kuka henkilötietoa on tallentanut tai kopioinut, tai tietää tai pystyy helposti ottamaan selvää, kelle sitä on jakanut, pitää tämän ilmoittaa henkilötiedon tallentaneille tai kopioineille, että henkilötieto tulee oikaista. Jos taas tätä ei tiedä tai ei saa otettua selvää kohtuullisella vaivannäöllä, silloin ei tarvitse täyttää tätä velvoitetta. Mitä tällä kohtuullisella vaivannäöllä tarkoitetaan, riippuu tilanteesta (yleinen tietosuoja-asetus 19 artikla).165 Esimerkiksi sillä on merkitystä, kuinka paljon haittaa väärän tiedon olemassaolo tuottaa.166 Lähtökohtaisesti suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen kohdalla lienee usein tunnistettavissa, että kyse suuresta haitasta. 2.3.3 Digipalvelusäädös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2022/2065 digitaalisten palveluiden sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) pyrkii turvaamaan digitaalisen ympäristön käyttäjien perusoikeudet samalla luoden yrityksille yhtäläiset toimintaedellytykset niin EU:n sisämarkkinoilla kuin koko maailmassa. Digipalvelusäädös luo sääntelyä erityisesti verkossa toimiville välittäjille ja alustoille, kuten sosiaalisen median kanaville ja internetissä toimiville kauppapaikoille.167 Suurimpia168 verkkoalustoja koskee erityissääntely, ja niiden on noudatettava digipalvelusäädöksen kaikkein tiukimpia velvoitteita. Digipalvelusäädös pyrkii myös erityisillä säännöksillä puuttumaan tiettyjen suurten verkkoalustojen asemaan eräänlaisena portinvartijana, joilla on mahdollisuus oman itsesääntelynsä kautta vaikuttaa yksilöiden oikeuksien toteutumiseen.169 Digipalvelusäädöksen määrittämät portinvartija- alustat ja niiden itsesääntely ovat nähdäkseni tärkeässä roolissa syväväärennösten levittämisen helppouden ja kansallisen tai yksilön asian selvittämisen suhteen. Digipalvelusäädöksellä ei suoraan määritellä seksuaalisia syväväärennöksiä laittomaksi sisällöksi, mutta sen mukaan suostumukseton seksuaalisten kuvien jakaminen ja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivaltamateriaalin jakaminen on kielletty. Käytännössä siis suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennössisällön voisi katsoa kieltävän SSS-sisällöt.170 Se koskee ensisijaisesti verkossa toimivia alustoja, kuten sosiaalisen median alustoja ja 165 Van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 8. 166 Ibid. 167 Digipalvelusäädöspaketti. 168 Erittäin suuriksi verkkoalustoiksi ja hakukoneiksi katsotaan digipalvelusäädöksen 33 artiklan mukaan sellaiset verkkoalustat ja hakukoneet, joilla on yli 45 miljoonaa aktiivista käyttäjää vuodessa ja jotka Euroopan komissio on 33 artiklan 4 kohdan mukaisesti sellaisiksi nimennyt. 169 Digipalvelusäädöspaketti. 170 Equality Now – Hogan Lovells International LLP 2023, s. 6. 29 sisällönjakoalustoja.171 Kuten todettu, sillä lisätään huolellisuusvelvollisuuksia verkkoalustoille ja erityisen suurille toimijoille on asetettu korotettuja velvollisuuksia.172 Velvollisuuksiin kuuluu esimerkiksi velvoite poistaa laitonta sisältöä verkkosivustoilta ja näin suojata käyttäjien yksityisyyttä.173 Digipalvelusäädöstä sovelletaan, mikäli palvelu asetetaan Euroopan unioniin kuuluvan yleisön saataville. Tällöin palveluntarjoaja voi olla muuallakin kuin Euroopan unionin alueella (digipalvelusäädös 6 artikla). Tämä siis käytännössä koskee Euroopan unionin alueella internetin alustoilla näkyvissä olevia suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä.174 Digipalvelusäädöksen mukaan kun palveluntarjoaja saa tiedon laittomasta sisällöstä, sen toimintavelvoite aktivoituu (digipalvelusäädös 9 artikla ja 35 artiklan c kohta). Laitonta sisältöä on sellainen sisältö, joka on Euroopan unionin oikeuden vastaista. Toimintavelvoitteen myötä palveluntarjoaja ei käytännössä ole vastuussa siitä, jos se ei ole tietoinen luvattomasta sisällöstä, jota sen alustalla liikkuu.175 Syväväärennösten suhteen tämä voi näkemykseni mukaan tarkoittaa sitä, että palveluntarjoaja ei ole vastuussa SSS-sisällöstä, mikäli se ei tiedä kyseessä olevan suostumukseton kuva tai syväväärennös. Joka tapauksessa SSS-sisältö olisi Euroopan unionin oikeuden vastaista tulevaisuudessa, sillä NKV-direktiivi velvoittaa kriminalisoimaan suostumuksettomien intiimien kuvien jakamisen.176 Palveluntarjoajan tulee siis digipalvelusäädöksen toimintavelvoitteen osalta luoda sellainen mekanismi, jolla tällaisesta luvattomasta sisällöstä voisi ilmoittaa. Saatuaan ilmoituksen palveluntarjoajan tulee reagoida ilmoitukseen oikea-aikaisesti, huolellisesti, ei-mielivaltaisesti ja objektiivisesti.177 Digipalvelusäädös ei ole syväväärennösten osalta ongelmaton, sillä se voi antaa alustoille mahdollisuuden itse arvioida sen, poistaako se materiaalia, joka on laittomuuden rajoilla. Lainsäätäjä voi asettaa alustoille velvollisuuden luvattoman sisällön moderointiin. Vain täysin laiton sisältö on poistettava. Tämän osalta siis digipalvelusäädös painottaa ilmaisunvapautta uhrin suojan yli.178 Moderointiin liittyviä ongelmia käsitellään laajemmin seuraavassa kappaleessa. Digipalvelusäädöksen haasteena on, että sillä rajoitetaan syväväärennöksiä 171 Digipalvelusäädöspaketti. 172 EU:n digisäädöksillä luodaan pelisääntöjä digitaalisen ajan toimintaympäristöön. 173 Mitä on naisiin kohdistuva verkkoväkivalta ja miten sitä ehkäistään? 6.12.2024. 174 Zheng – Shu – Li 2025, s. 10. 175 Zheng – Shu – Li 2025, s. 10. 176 Ibid, s. 10–11. 177 Ibid, s. 10. 178 Zheng – Shu – Li 2025, s. 17. 30 käyttävien henkilöiden sananvapautta. Toisaalta uhrien on Zhengin, Shun ja Lin mukaan vaikeaa saada kompensaatiota kärsimästään haitasta haastamalla alustoja oikeuteen.179 Erityisesti edellä mainitut Euroopan unionin säädöskokonaisuudet määrittävät ihmisoikeussopimusten lisäksi Suomen lainsäädäntökehystä. Erityisesti tekoälyasetuksen osalta on esitetty paljon kritiikkiä sen suhteen, asettaako asetus liikaa rajoitteita eurooppalaisille yrityksille ja innovaatioille.180 Internet on globaali ympäristö, jossa esimerkiksi Yhdysvaltojen vaikutteet ovat hyvin suuret, ottaen huomioon erittäin suurten hakukoneiden (esimerkiksi Google) ja palveluntarjoajien (kuten Facebookin ja Instagramin omistava Meta ja Pornhub) rekisteröinti Yhdysvaltoihin. Euroopassa on viime aikoina keskusteltu Euroopan voimakkaasta teknologisesta riippuvuussuhteesta Yhdysvaltoihin.181 Voitaisiinko eurooppalaisilla alustoilla ja hakukoneilla vastuuta ja sääntelyn fokusta siirtää tehokkaammin Eurooppaan ja näin tehostaa myös eurooppalaisen sääntelyn perusoikeuskeskeisempää toimintaa? 2.4 Ilmiön valtiorajat ylittävä luonne ja sosiaalisen median itsesääntely Koska syväväärennöksien toimintaympäristö ja tekoväline on usein nimenomaan internet, ovat teot usein nimenomaan kansainvälisiä. Erityisesti internetissä tehdyissä rikoksissa rikoksen luonne usein tekee useamman maan tuomioistuimista toimivaltaisia saman rikosasian käsittelyssä.182 Tapanin ym. tulkinnan mukaisesti katson, että kansainvälisessä tapauksessa, jossa esimerkiksi Virossa oleskeleva henkilö ylläpitää palvelua, jossa luo asiakkaiden toiveiden mukaisia suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä siten, että syväväärennös ladataan Thaimaassa sijaitsevalle internetpalvelimelle ja Suomessa oleskeleva asiakas tilaa tällaisen, tulee kaikkien kolmen maan tuomioistuimista toimivaltaisia.183 Näin ollen kansallinen lainsäädäntö on myös tällaisen kansainvälisen ilmiön sääntelyssä relevanttia. Rajaan sääntelyn kansallisen soveltamisen ja tarkemman arvioimisen kuitenkin tutkielman ulkopuolelle sen rajallisen laajuuden vuoksi. SSS-sisältöihin liittyvä oikeudellinen kirjallisuus keskittyy paljolti EU:n ulkopuolelle. Erityisesti Yhdysvalloissa aihe on kuitenkin ollut paljon esillä erityisesti Yhdysvaltojen 179 Ibid, s. 17. 180 Kts. esimerkiksi Hallamaa 7.8.2024. 181 Kts. esimerkiksi oikeusfilosofi Bart van der Slootin haastattelu, van der Beek 14.3.2025. Aihe on nostettu myös Euroopan unionin tasolla keskusteluun, Matthews 13.3.2025. 182 Tolvanen 2019b, s. 655. 183 Ibid. 31 yleisesti EU:ta heikomman tietosuojalainsäädännön vuoksi. Yhdysvaltojen oikeudellinen järjestelmä ja lainsäädäntö on erilainen kuin Suomessa, eikä siellä tehtyä aiheeseen liittyvää tutkimusta ja kirjallisuutta voida välttämättä hyödyntää ainakaan suoraan Suomen ympäristössä. Suuri ero Suomen ja Yhdysvaltojen sääntelyssä vaikuttaa olevan Yhdysvaltojen lainsäädännön antama huomattavan suuri paino sananvapaudelle verrattuna käytännössä kaikkiin muihin oikeushyviin.184 Esimerkiksi Euroopan unionin tietosuoja-asetus on sääntelyä, joka ei Yhdysvaltojen nykyisessä lainsäädäntöympäristössä olisi nähdäkseni mahdollista, koska siinä yksittäisen ihmisen yksityisyys asetetaan toisen henkilön ja yritysten sananvapauden edelle. Koska sääntely- ja poliittinen ympäristö on hyvin erilainen, on selvää, että Euroopassa ja Suomessa tarvitaan enemmän paikallista tutkimusta aiheesta. Vaikka Yhdysvaltojen oikeudellinen sääntely ei yksilötasolla ole Suomen näkökulmasta relevanttia, Yhdysvaltojen oikeudellinen konteksti väistämättä vaikuttaa Suomeen. Tämä johtuu siitä, että suuri tai jopa suurin osa internetin alustoista, joilta syväväärennettyä sisältöä voi katsoa, on rekisteröity Yhdysvaltoihin (esimerkiksi Facebookin ja Instagramin omistava Meta, X ja Pornhub). Yleistä tietosuoja-asetusta kierretään esimerkiksi siten, että jos EU:n sisällä kielletään tekemästä jotain tai poistamaan jotain, siirretään rekisteröinti esimerkiksi Yhdysvaltoihin.185 Citronin mukaan myös kiristäminen onnistuu kansainvälisessä ympäristössä siten, että jos alustat Suomessa ja EU:n alueella poistavat syväväärennöksen saatavilta, voi tekijä kiertää tätä julkaisemalla sen uudestaan esimerkiksi Aasian tai Yhdysvaltojen puolella, jolloin Euroopan unionin tiukempi sääntely ei pure, koska eurooppalaisilla tuomioistuimilla ei ole Yhdysvalloissa tuomiovaltaa.186 Susskindin mukaan digitaalisen toimintaympäristön ja reaalimaailman erottaminen ei nykypäivänä enää aina palvele tarkoitustaan, sillä ihmiset mieltävät ne yhtenäiseksi.187 Sosiaalisen median alustojen toimiminen eräänlaisena julkisena tilana tuo sosiaalisen median alustojen omistajien määrittämiä sääntöjä tämän yhteisen julkisen tilan säännöiksi ja ”laeiksi”. EU:n alueella pyritään sääntelemään ja etsimään tasapainoa teknologisten innovaatioiden hidastamisen ja toisaalta EU:n kansalaisten oikeuksien välillä asettamalla 184 The First Amendment lisää Yhdysvaltojen perustuslakiin sanavapautta koskevan lausekkeen, kts. Constitution. Sen mukaan kongressi ei saa säätää lakia, joka loukkaa (muun muassa) sananvapautta. Sananvapautta koskevan lausekkeen tulkinta on ollut Citronin mukaan oikeuskäytännössä tiukkaa, kts. esimerkiksi Citron 2022, s. 85. 185 Citron 2022, s. 89. 186 Ibid. 187 Susskind 2018, s. 97. 32 sääntelykokonaisuuksia, joiden kautta sosiaalisen median alustoille määrätään velvollisuuksia ja rajoituksia näiden toimintaan. Eri alustojen itsesääntely on niiden lisäksi erityisen suuressa roolissa siinä, miten käytännössä eri sisältöjä voidaan julkaista ja levittää alustoilla. 2020- luvun alussa yhdeksi olennaisimmista lähestymistavoista disinformaatiota vastaan on esitetty sosiaalisen median alustojen itsesääntelyä. Tämä lähestymistapa ei kuitenkaan toiminut sellaisenaan, koska se ei ole sitovaa. Sen myötä on todettu tarvetta tarkemmalle lainsäädännölle.188 Lisäksi on huomioitava, että sosiaalisen median alustoissa on kyse voittoa tavoittelevista toimijoista. Sen vuoksi on olennaista, että niiden itsesääntely ei ole ainut internetin toimijoita rajoittava tekijä. Erityisesti on huomioitava, että monet internetin palveluntarjoajat ovat kaksoisroolissa189, kun ne tarjoavat sekä syväväärennösteknologiaa että alustapalveluita, joilla näitä voidaan levittää. Siksi voi olla niiden kannalta kannattamatonta rajoittaa syväväärennöksiä sellaisissa tilanteissa, joissa se yksilön oikeuksien toteutumisen kannalta olisi tärkeää.190 Viime aikoina suurten toimijoiden alustoille, kuten Metan omistamiin Facebookiin, WhatsAppiin, Threadsiin ja Instagramiin, on tehty löyhennyksiä moderoinnin ja sääntöjen suhteen. Metan alkuvuoden 2025 koko maailmanlaajuinen sääntömuutos esimerkiksi sallii palveluissaan naisten kutsumisen talousesineiksi tai omaisuudeksi.191 Myös faktantarkastus palveluissa lopetetaan Yhdysvalloissa.192 Lisäksi Metan on huomattu jättävän tahallisesti suurten mainostajiensa mainossisällön moderoimatta.193 Metan alustoilla on mainostettu mobiilisovelluksia, jotka markkinoivat itseään siten, että niiden avulla voi luoda helposti SSS- sisältöä.194 On siis todettavissa, että alustojen itsesääntely on muuttuvaa, eikä siihen nähdäkseni voitaisi tukeutua, mikäli yksilöitä ja yhteiskuntaa halutaan suojata SSS-sisältöjen haitoilta. Yhdysvaltalaisyrityksen voi mielestäni myös nähdä käyttävän suurta valtaa myös Suomessa ja EU:n sisällä toimivassa julkisessa tilassa, sosiaalisessa mediassa. Yhdysvalloissa etenkin poliittisen oikeiston kannattama ajatus esimerkiksi faktantarkastuksesta sensuurina ja sananvapautta tuhoavana voimana195 leviää siis väistämättä myös Suomen ja EU:n kansalaisten käyttämään sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisella medialla on suuri valta siinä, 188 Zheng – Shu – Li 2025, s. 16. 189 Esimerkiksi Meta on tällaisessa kaksoisroolissa. Meta omistaa samaan aikaan sekä sosiaalisen median alustoja että Meta AI -tekoälytyökalun. Meta AI:lla voi esimerkiksi valmistaa syväväärennettyjä kuvia. Kts. Meta.ai. 190 Gorwa, viittaus lähteessä Zheng – Shu – Li 2025, s. 17. 191 Ilkka 9.1.2025; Zuckerberg 7.1.2025. 192 Ibid. 193 Ilkka 9.1.2025. 194 Smith 31.7.2024. 195 Hannula 7.1.2025. 33 miten SSS-sisältöihin suhtaudutaan johtuen sosiaalisen median ja syväväärennösten kiinteästä suhteesta. SSS-sisällön voidaan katsoa syntyneen sosiaalisen median kanavilla ja niiden luonteeseen usein olennaisesti kuuluu nimenomaan syväväärennöksen levittäminen muiden ihmisten saataville internetissä sosiaalisen median alustojen kautta.196 Tämän vuoksi erityisesti Yhdysvalloissa ja sen lakien mukaan toimivilla alustoilla on erityisen tärkeä rooli SSS-sisältöjen leviämisessä ja sosiaalisessa hyväksyttävyydessä. Vaikka EU:n sisällä alustojen käytännössä tulee noudattaa EU:n lainsäädäntöä, asettaa muun muassa Yhdysvaltojen löyhempi tietosuojalainsäädäntö ja yllä kuvattu EU-lainsäädännön mahdollinen kiertäminen ongelmia erityisesti SSS-sisällön esittämisen ja levittämisen torjumisen näkökulmasta. Samaan aikaan esimerkiksi sosiaalisen median moderointi heikentyy entisestään siirtyen joillain alustoilla käyttäjien ilmoitusten varaiseksi ja ennakkovalvonta poistuu. Toisaalta moderoinnin kynnyksen taso noussee, kun sääntöuudistusten tarkoituksena on nimenomaan sanavapauden korostaminen. Huomionarvoista on, että Citronin mukaan sananvapauden perusteella Yhdysvalloissa suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten valmistajia ja levittäjiä on haastavaa tuomita sananvapauden voimakkaan painotuksen vuoksi.197 Lisäksi Euroopan unionin ja Suomen kansallisen lainsäädännön vaikutus jää voimattomaksi, jos esimerkiksi toimija ei sijaitse fyysisesti Euroopan unionin alueella, koska tällöin sen vastuuseen saattaminen voi käytännön tasolla olla vaikeaa.198 Siirtyykö tämä uhrin kannalta ongelmallinen näkökulma myös eurooppalaiseen sääntelykulttuuriin? Samalla kun Yhdysvalloissa kehityskulun voisi nähdä olleen lähes vastakkainen, EU:ssa on otettu viime vuosina harppauksia teknologian ja tekoälysovellusten sääntelyn suhteen, josta osoituksena on esimerkiksi sinänsä epätäydellinen, mutta kuitenkin oikeustilaan SSS-sisällön uhrin kannalta positiivisesti vaikuttava sääntelykehikko. Suomen ollessa ensisijaisesti osa mannereurooppalaista oikeuskulttuuria, jota myös EU edustaa, tulevat suurimmat vaikutteet Suomen oikeuskulttuuriin myös EU:n oikeuskehityksen myötä.199 196 Kts. esimerkiksi Romero Moreno, s. 297, van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 5 ja Thombre 2021, s. 2268. 197 Citron 2022, kts. esimerkiksi s. 85. 198 Zheng – Shu – Li 2025, s. 15. 199 Romaanis-germaaninen oikeus. 34 3 Oikeudelliset ongelmat ja niiden asettamat vaatimukset sääntelylle 3.1 Syväväärennös fiktiivisenä kuvana: loukkaako suostumukseton seksuaalinen syväväärennös sen kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta? Kansallisten rikostunnusmerkistöjen käytännön soveltumisen kannalta on olennaista arvioida suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen ja yksilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden välistä suhdetta. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on oikeushyvä, johon liittyy olennaisesti henkilön oikeus yksityisyyteen, mutta myös henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen200. Seksuaalisuus on yleisesti korostuneen yksityistä. Liittyykö manipuloitu, fiktiivinen materiaali, joka ei esitä aitoa tilannetta, kohteensa seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen? Pihan mukaan rikoslain esitöissä määritelty seksuaalinen itsemääräämisoikeus (autonomia) nähdään atomistisen autonomiakäsityksen kautta, jolla hän viittaa autonomian perinteiseen käsitykseen ”tyhjiössä toimivan ihmisen absoluuttisena valtana omiin päätöksiin ja toimiinsa toimintakontekstia huomioimatta”.201 Myös Dworkinin mukaan autonomian toteutumisen kannalta olennaista on, että se jää vaille ulkopuolisia vaikutteita.202 Itsemääräämisoikeuden toteutumiseen kuitenkin vaikuttaa moni seikka ajassa ja toimintaympäristössä, eikä se tapahdu tyhjiössä. Voitaisiin siis nähdä, ettei se käytännössä voi toteutua absoluuttisen täysimääräisenä. Uudistunut seksuaalirikoslainsäädäntö suojaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja sen myötä voidaan nähdäkseni katsoa, että jos jokin seksuaalirikoslainsäädännön rikostunnusmerkistö täyttyy, seksuaalista itsemääräämisoikeutta on teolla loukattu. Esimerkiksi seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen yhteydessä on selvää, että rikostunnusmerkistön täyttyminen vaatii seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisen. Seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistö taas vaatii täyttyäkseen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden olennaisen loukkauksen. Säännösten suojelema seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ulottuvuus liittyy seksuaalisen itsemääräämisoikeuden käänteiseen ytimeen: jokaisella on oikeus olla osallistumatta seksuaaliseen tekoon.203 Seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen osalta lain esitöissä todetaan, että rikostunnusmerkistöllä suojataan myös seksuaalisen itsemääräämisoikeuden 200 Piha 2022, s. 23. 201 Ibid, s. 22. 202 Dworkin 2015, s. 10. 203 HE 13/2022 vp s. 45. 35 lisäksi laajemmin yksityisyyttä. 204 Lainsäätäjä on perustellut hallituksen esityksessä koskien seksuaalisen kuvan luvatonta levittämistä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ulottuvuutta kuvaan ja kuvatallenteeseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä, jossa on korostettu henkilön kuvan merkitystä ”osana henkilön persoonallisuutta, joka paljastaa henkilölle ominaiset piirteet ja myös erottaa hänet muista.”205 Esityöt määrittelevät myös sitä, mikä voidaan katsoa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden olennaiseksi loukkaamiseksi. Sen mukaan voimakas seksuaalisuuden aste tai esimerkiksi kuvan olosuhteiden muutos alkuperäisestä voisi olla osoitus olennaisuuden vaatimuksen täyttymisestä.206 Esimerkiksi jos poliittiseen yhteyteen liittyvästä videosta siirretään henkilön kasvot seksuaaliseen, toiseen videoon, jossa hän ei tosiasiallisesti esiinny, on mielestäni mukaan olosuhteiden muutos olennaisuusvaatimuksen täyttävä. Seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen tarkoituksena oli muuttaa lainsäädäntö suostumuspohjaiseksi. Sen esitöissä luvattomuus määritellään luvan tai muun pätevän suostumuksen puuttumisena.207 Levittämisen osalta taas esitöiden mukaan sillä ei olisi merkitystä, onko kuva valmistettu kuvan kohteen suostumuksella, jos levittäminen tapahtuu ilman hänen suostumustaan. Levittämiselle tulee olla lupa tai muu pätevä suostumus.208 SSS- sisällön valmistaminen voi siis tulla kansallista seksuaalirikoslainsäädäntöä esittelevässä kappaleessa todetusti rangaistavaksi joko seksuaalisena kajoamisena, joka vaatii olennaista seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkausta tai seksuaalisen ahdisteluna, joka vaatii seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkausta. Esityöt eivät tarkemmin erottele, millaisen kuvan valmistaminen voisi olla seksuaalista kajoamista ja toisaalta millainen seksuaalista ahdistelua, mutta seksuaalisen itsemääräämisoikeuden olennainen loukkaaminen on määritelty esimerkiksi voimakkaaksi seksuaalisuuden asteeksi.209 Nähdäkseni rajanvetoa voisi arvioida seksuaalisuuden asteen voimakkuuden lisäksi esimerkiksi kuvien tai materiaalin määrän mukaan tai esimerkiksi siten, miten syväväärennökseen käytetyt henkilötiedot on saatu haltuun. Lisäksi voitaisiin arvioida sitä, onko kuvien kontekstia esimerkiksi muutettu hyvin paljon. 204 HE 13/2022 vp, s. 121. 205 Ibid, s. 57, jossa perustellaan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ulottuvuutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiolla 15.1.2009, Reklos and Davourlis v. Kreikka, 1234/05, kohta 40 ja tuomiolla 7.2.2012, Von Hannover v. Saksa (No. 2), 40660/08 ja 60641/08, kohta 96. 206 HE 13/2022 vp, s. 121. 207 HE 13/2022 vp, s. 120. 208 Ibid, s. 121. 209 Ibid, s. 121. 36 Esitöiden mukaan kuvaa voidaan pitää tunnistettavana ja näin tunnistettavissa olevan henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavana, jos hän on siitä tunnistettavissa. Tunnistettavuus määritellään esitöissä siten, että se ei vaadi esimerkiksi kasvojen tunnistettavuutta tai näkymistä. Esimerkiksi tunnistettava tatuointi riittäisi.210 Jos seksuaalisella syväväärennöksellä annetaan vaikutelma siitä, että tunnistettavissa oleva henkilö olisi toiminut syväväärennöksen kuvaamalla seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavalla tavalla, täyttyisi rikostunnusmerkistö tältä osin. Syväväärennetty materiaali alkaa viedä yhä enemmän tilaa siitä digitaalisesta ympäristöstä, jossa jokainen meistä viettää aikaa ainakin jossain määrin. SSS-materiaalilla on kuitenkin vaikutusta myös manipulaation kohteena olevan henkilön omaan autonomiaan.211 Nykypäivän internet antaa mahdollisuuden ottaa toiselta valtaa tämän kehollisesta tai ajatuksen autonomiasta suostumuksetta. Susskindin mukaan mitä enemmän jostakin henkilöstä tietää, sitä helpompi hänet on alistaa valtaansa.212 Internetistä on usein helppo löytää henkilöihin liittyviä tietoja, joita on mahdollista hyödyntää syväväärennöksen valmistamisessa ja mahdollisimman vahingollisessa levittämisessä ja toisaalta myös mahdollisesti jo valmista SSS-sisältöä. Suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen kohteen näkökulmasta tämä siis tarkoittaa sitä, että joku toinen osallistaa henkilön sellaiseen toimintaan, johon ei itse vapaaehtoisesti osallistuisi. Tällaisessa tilanteessa tekijä käyttää huomattavaa valtaa suhteessa kuvan kohteeseen. Katsojan näkökulmasta taas tällaisella kuvamanipulaatiolla vaikutetaan henkilön ajatusten autonomiaan: miten henkilö näkee kuvan kohteen ja mitä ajatuksia tämä hänessä herättää.213 Suostumuksettomilla seksuaalisilla syväväärennöksillä on siis vaikutusta kehollisen vapauden lisäksi myös ajatusten vapauteen Keesen ja Leiserin esittämää näkökulmaa ajatusten autonomiasta mukaillen.214 Näin sekä kohteen ja katsojan käytöstä voidaan manipuloida tai jopa vaikuttaa demokratian toteutumiseen.215 Manipulaation kautta vaikuttamisen ytimessä siis on se, onko manipulaation käyttö tehty katsojalle selkeäksi vai ei.216 Mielestäni se, loukkaako suostumukseton seksuaalinen 210 HE 13/2022 vp s. 121 211 Keese – Leiser 2024, s. 4. 212 Susskind 2018, s. 125. 213 Susskind jakaa digitaalisen ajan vallankäytön ”tarkkailuun” (”scrutiny”) ja ”havaintojen hallintaan” (”perception control”), käännös kirjoittajan oma 2025. Nähdäkseni SSS-sisällön valmistaja ja levittäjä pyrkii käyttämään valtaa suhteessa kuvan kohteeseen tarkkailun muodossa, kun taas suhteessa katsojaan havaintojen hallinnan kautta. Vrt. Susskind 2018, osa II luvut 6–8. 214 Keese – Leiser 2024, s. 6–8. 215 Ibid, s. 7. 216 Keese – Leiser 2024, s. 6. 37 syväväärennös kohteensa seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on arvioitava tilannekohtaisesti. Perustan näkemykseni siihen, että seksuaalirikoslain uudistuksen esitöissä todetaan yleisesti esimerkkejä siitä, mikä voisi täyttää seksuaalisen itsemääräämisoikeuden olennaisen loukkaamisen.217 Toisaalta esimerkiksi SSS-sisältö, josta sen uhri ei ole tunnistettavissa, ei välttämättä olisi seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa edellä kuvatulla tavalla. Verrattaessa aitoa kuvaa ja SSS-sisältöä näkisin kuitenkin, että jos aidon kuvan osalta seksuaalisen itsemääräämisoikeuden olennainen loukkaus toteutuu, toteutuu se myös samanlaisen SSS- sisällön osalta. Näin olisi ainakin, jos SSS-sisältö ei helposti olisi erotettavissa aidosta kuvasta, syväväärennöksiä on jatkuvasti haasteellisempaa erottaa epäaidoiksi, tulisi syväväärennöksen olla käytännössä erittäin hyvin merkitty epäaidoksi. Tekoälysäädöshän pyrkii tähän, mutta käytännön merkitsemisen taso jää nähtäväksi. On mahdollista, että taso asettuu sellaiseksi, että merkintä ei aidosti tee katsojalle selväksi kyseessä olevan syväväärennös. Merkitsemisen suhteen ei ainakaan vielä ole asetettu standardia siitä, minkä katsotaan olevan riittävän selkeällä tavalla merkitty syväväärennös. Tulkinta vahvistunee myöhemmin joko tekoälytoimiston antamissa ohjeissa tai tuomioistuinkäytännössä. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tekijän intresseissä voi olla, että vahingoittamistarkoituksessa luotu ja jaettu syväväärennös vaikuttaa katsojalle aidolta. Tällöin tekijä tuskin haluaa merkitä kuvaa tekoälysäädöksen tarkoittamalla tavalla. Silloin vaatimus merkinnästä ei suojaisi SSS-sisällön uhria tekoälyasetuksen tarkoittamalla tavalla. Toisaalta, vaikka syväväärennös olisikin asianmukaisesti merkitty, voisiko se silti rikkoa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta? Tekoälysäädös ei ota tähän kantaa, mutta kun kansallisessa seksuaalirikoslainsäädännössä seksuaalinen itsemääräämisoikeus on annettu henkilön itsensä keholliseen autonomiaan218, näen kyseessä olevan seksuaalinen teko ja näin sen loukkaavan henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Asianmukaisesti merkittykin suostumukseton seksuaalinen syväväärennös siis osallistaa henkilön sellaiseen seksuaalisesti olennaiseen toimintaan, johon tämä ei ole antanut suostumustaan. Seksuaalirikoslainsäädännön esitöissä todetaan esimerkiksi seksuaalisen ahdistelun osalta, että teko ylittäisi pykälässä tarkoitetun vakavuusasteen ja siten loukkaisi pykälällä suojattua seksuaalista itsemääräämisoikeutta ainakin silloin, kun teko halventaa tai nöyryyttää 217 HE 13/2022 vp, s. 121. 218 HE 13/2022 vp, s. 116. 38 kohdettaan tai aiheuttaa hänelle kärsimystä tai ahdistusta.219 Lähtökohtaisesti seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen vaikuttaa siis olevan hyvin tilanne- ja tekokohtaista. Citron kuvaa suostumuksetonta seksuaalista syväväärennettyä sisältöä digitaaliseksi, seksuaaliseksi identiteettivarkaudeksi.220 Myös Uljanov, Kocovik ja Ciro pitävät syväväärennöstä aina identiteettivarkautena.221 Yhdysvalloissa Microsoftin omistamaa tekoäly-yhtiö OpenAI:ta vastaan siviilikanteen nostanut lakitoimisto kutsuu syväväärennöksiä ”digitaalisiksi klooneiksi” oikeista ihmisistä.222 Vaikka kanne ei menestynytkään223, tämä lause kiteyttää mielestäni hyvin syväväärennösten oikeudellista luonnetta. Digitaalinen klooni saadaan tekemään asioita, jotka loukkaavat henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta, eikä tälle ole lupaa kuvassa ”esiintyvältä” henkilöltä. Kysymys on myös internetin luonteen vuoksi pysyvästä itsemääräämisoikeuden loukkauksesta, sillä internetin kautta materiaalin tallentamista ja sen myötä uudelleen levittämistä ei voida juurikaan estää. Esimerkiksi sosiaalisen median alusta Instagramin johtoportaassa toimiva Adam Mosseri on todennut tämän vuoksi, ettei alusta välttämättä aikoisi puuttua syväväärennettyyn sisältöön, koska vahinkohan on jo tapahtunut, kun syväväärennöstä on jaettu.224 Tutkielman tarkoittaman SSS-sisällön valmistamiseen on käytettävä henkilön henkilötietoja, kuten tämän tunnistettavaa kuvaa. Yleinen tietosuoja-asetus asettaa rajoitteita sille, mitä henkilötietoja esimerkiksi erilaiset sivustot voivat käyttäjästään kerätä. Yleinen tietosuoja- asetus toi tiedonkerääjille vastuun pyytää sivuston käyttäjiltä lupa tiedon keruuta varten tai ainakin ilmoittaa siitä. Tämä on kuitenkin saanut aikaan sen, että käytännössä harva aidosti lukee tai tiedostaa, mihin suostumuksensa antaa. Sama toistuu myös usein pitkien käyttöehtojen suhteen, ja niihin klikataan sitouduttavan ehtoja tosiasiassa täysin lukematta. Niitä ei välttämättä tosiasiassa ole edes mahdollista lukea kokonaan, eikä sitä voitaisi välttämättä edes edellyttää tavalliselta kuluttajalta.225 Suostumuksen tulee olla tietosuoja- asetuksen mukaan tietoinen, yksilöity, aidosti vapaaehtoinen ja yksiselitteinen ollakseen pätevä.226 Suostumukselle on myös määritelty oikeuskäytännössä ulottuvuus, jonka mukaan ennen suostumuksen antamista käyttäjälle tulee antaa ymmärrettävää, helposti saatavilla 219 HE 13/2022 vp, s. 116-117. 220 Citron 2022, s. 37-39. 221 Uljanov – Kocovic – Ciro 2024, s. 118. 222 Clarkson Law Firm 28.6.2023. 223 Brittain 25.5.2024. 224 King 25.6.2019. 225 Keese – Leiser 2024, s. 12. 226 Rekisteröidyn suostumus. 39 olevaa ja ytimekästä tietoa siitä, millaisia riskejä ja hyötyjä suostumuksen antamisesta voi seurata.227 Itsemääräämisoikeuden loukkaus voi käytännössä vaatia sen, ettei tällaista määriteltyä suostumusta ole teolle annettu, jos uhrin henkilötietoja käytetään vastoin tämän suostumusta seksuaalisessa kontekstissa. 3.2 Suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen valmistaminen omaan käyttöön Seksuaalisen syväväärennöksen valmistaminen ilman lupaa on Suomen lainsäädännössä rangaistavaa, kuten jo edellä luvussa 2 on todettu. Vastuun toteutuminen kuitenkin edellyttää sitä, että valmistaminen ja luotu suostumukseton seksuaalinen syväväärennös tulee jonkun henkilön tietoisuuteen. Vastuun toteutumiseen liittyy ongelma siitä, että siihen liittyy olennaisesti teon kohteen aktiivisuus ja tietoisuus teosta. Toisaalta onko sillä merkitystä, että tällainen kuvatallenne on olemassa, jos vain sen valmistaja tietää sen olemassaolosta? Loukkaako tällainen kuva henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai yksityisyyttä, jos sen kohde tai kukaan muu ei tiedä kuvan olemassaolosta? Kuten edellä on todettu, Suomessa on rikoslailla säännelty suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen esittäminen ja levittäminen (RL 20:7 §) sekä valmistaminen (RL 20:3 tai 6 §). Lisäksi tilanteessa, jossa suostumukseton seksuaalinen syväväärennös valmistetaan omaan käyttöön, kyseeseen voi tulla tekijänoikeuksia loukkaava tilanne. Suostumuksettomiin seksuaalisiin kuvasisältöihin liittyy kuitenkin myös sellainen mahdollinen tilanne, jossa materiaali tuotetaan käyttäen julkisesti saatavilla olevaa sellaista raakamateriaalia käyttäen, jota tekijänoikeudet eivät suojaa tarkoituksena olla levittämättä sitä. Tässä kappaleessa tarkastelen, millä tavoin oikeudellisesti ongelmallisena tilanne näyttäytyy, jos suostumukseton syväväärennös vain valmistetaan, mutta sitä ei esitetä tai levitetä, ainakaan tahallisesti. Miten esimerkiksi tilanne, jossa henkilö ottaa itse kuvan toisesta henkilöstä ja tekee tästä SSS- sisältöä, eroaa sellaisesta tilanteesta, jossa henkilö piirtäisi tällaisen kuvitteellisen tilanteen omaan käyttöönsä tai esimerkiksi vain ajattelisi tätä? Käytännössä syväväärennöksen valmistaminen eroaa tästä ainakin siten, että valmistaessa syväväärennöksen, realisoituu riski siitä, että kuva leviää tietovuodon seurauksena tai palvelimien kautta. Riskinä on se, että sovellusten ja ohjelmistojen tietoturvan taso vaihtelee ja käyttäjät harvoin ymmärtävät 227 Tuomio 1.10.2019, Planet49, C-673/17, EU:C:2019:801; tuomio 11.11.2020, Orange Romania, C-61/19, EU:C:2020:901. 40 tietosuojan tasoa sovellusta tai ohjelmistoa ladatessaan ja käyttäessään. Myös kolmansien osapuolien tekemät tietomurrot ovat erityisen olennainen riski.228 Tällöin kuitenkin näkemykseni mukaan seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen osalta rikostunnusmerkistö ei välttämättä täyttyisi, sillä rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen vaatii tahallisuutta.229 Kansallisella tasolla omaan käyttöönkin valmistettu suostumukseton seksuaalinen syväväärennös voisi mielestäni tulla tarkasteltavaksi seksuaalisena kajoamisena tai seksuaalisena ahdisteluna. Nähdäkseni tahallisuus ulottuu tällöinkin henkilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamiseen kuvan valmistamalla. Seksuaalinen kajoaminen perustuu suostumuksen puuttumiseen, jolloin osallistuminen ei ole ollut vapaaehtoista. Teko voi tapahtua ilman fyysistä kosketusta tai edes fyysistä läheisyyttä. Teon tulee kuitenkin loukata olennaisesti sen uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta.230 Seksuaalisen ahdistelun suhteen olennaista on nimenomaan, että teko on omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta sen lisäksi, että teon voidaan katsoa olevan seksuaalisesti olennainen.231 Seksuaalinen kajoaminen olisi tässä suhteessa nähdäkseni ensisijainen tunnusmerkistö, sillä seksuaalinen ahdistelu on eräänlainen kaatoluokka, joka kattaa sellaiset tilanteet, joissa seksuaalista itsemääräämisoikeutta on loukattu, mutta joita ei luvun muissa tunnusmerkistöissä suojata. Korkka-Knutsin mukaan seksuaalisten tekojen piiri on tarkoitettu laajaksi, ja koska se voi tarkoittaa eri seksuaalirikoksien yhteydessä eri asioita, tulee se kytkeä tunnusmerkistön muihinkin osiin ja sääntelyn tarkoitukseen.232 Lain esitöiden mukaan luvattoman seksuaalisen kuvan valmistaminen voisi tulla rangaistavaksi nimenomaan seksuaalisena kajoamisena tai seksuaalisena ahdisteluna.233 Toisaalta seksuaalisen ahdistelun perusteluissa mainitaan, että seksuaaliseksi ahdisteluksi voidaan katsoa sellaiset seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot, jotka eivät kuulu muiden rikostunnusmerkistöjen alle.234 Tämän perusteella voitaneen tulkita lain tarkoitukseksi, että suostumukseton seksuaalinen syväväärennös voisi 228 Esimerkiksi IT Insider uutisoi 2.6.2024 erityisen laajasta tietomurrosta, kun hakkeriryhmä tunkeutui tuhansien yritysten dataa säilyttävän Snowflaken palvelimille. Muun muassa Adobe, jonka kuvan- ja videonmuokkausohjelmat ovat hyvin suosittuja, on tietomurron aikaan säilyttänyt dataa tietomurron kohteena olleen Snowflaken palvelimella. Kts. Lehtinen 2.6.2024. 229 HE 13/2022 vp, s. 74. 230 HE 13/2022 vp, s. 108; Korkka-Knuts 2023, s. 137. 231 Korkka-Knuts 2023, s. 149. 232 Korkka-Knuts 2023, s. 138. 233 HE 13/2022 vp, s. 122. 234 Ibid, s. 115. 41 tulla tuomittavaksi seksuaalisena kajoamisena tai seksuaalisena ahdisteluna ilman tarkoitusta levittää tai esittää sitä. Jos suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen tuottaa itse ilman tarkoitusta esittää tai levittää tätä, tulee siis mielestäni tarkastella sitä, miten kuva on valmistettu ja missä sitä säilytetään. Tämä on relevanttia sen vuoksi, että tietoturva on puutteellista monessa sovelluksessa ja alustalla. Jos syväväärennöksen valmistaa esimerkiksi sovelluksella, jonka tietoturva on hyvin heikko, ja valmistaja on tästä todistettavalla tavalla tietoinen (esimerkiksi hyväksynyt sen ehdot, joissa kerrotaan tietojen suorasta jakamisesta yhteistyökumppaneille), voisi teko mielestäni tulla arvioiduksi seksuaalisena ahdisteluna tai jopa seksuaalisen kuvan luvattomana levittämisenä. Samalla tavoin esimerkiksi henkilö, joka ei ole valmistanut, esittänyt tai levittänyt kuvaa tarkoituksella, voisi täyttää nämä rikostunnusmerkistöt säilyttäessään kuvaa alustalla, jonka tietoturva on huomattavan heikko. 3.3 Sananvapauden ja tekijänoikeuden näkökulma: vetoaminen taiteeseen ja toisaalta selkeästi muokatuiksi erotettavat syväväärennökset Taiteen rajat rikkovat usein yleisesti hyväksyttävänä pidettäviä yhteiskunnallisia sääntöjä. Tällä hetkellä syväväärennettyä viihdettä ja disinformaatiota voidaan pitää yhteiskunnalle haastavana ja jopa ongelmallisena erityisesti ihmisten medialukutaidon ja kriittisen näkökulman puutteellisuuden vuoksi. Taiteena esitettyyn seksuaaliseen suostumuksettomaan syväväärennökseen liittyy samoja oikeudellisia velvoitteita kuin muihinkin syväväärennöksiin. Koska tekoälysäädöksen 50(4) artiklan mukaan tekoälyjärjestelmän tarjoajalla ja käyttöönottajalla on vastuu kertoa yleisölle siitä, että luotu materiaali on tehty tekoälyn avulla eikä se näin ollen ole aitoa, tulee materiaalin tekijän tehdä tämä selväksi. Tekoälysäädöksen 50(4) artiklaan liittyy kuitenkin poikkeuksia, joista yksi liittyy taiteeseen. Osa syväväärennöksistä on sellaisia, joista on mahdollista helposti huomata, että kyse ei ole aidosta videosta tai kuvasta. Mielestäni tämänkaltainen syväväärennetty sisältö tulee arvioida oikeudellisesti hieman eri tavoin, kuin aitoon kuvasisältöön rinnastettavissa oleva aidon näköinen syväväärennös. On mahdollista, että kuvamateriaalin tai kontekstin perusteella on selvää, että kuva ei ole aito, mutta se esittää tunnistettavissa olevan henkilön tekemässä jotakin, joka lähtökohtaisesti loukkaa hänen yksityisyyden suojansa rajoja. Tutkielman kontekstissa arvioin tällaista tilannetta SSS-sisällön näkökulmasta. 42 Relevanttien kansallisten rikostunnusmerkistöjen esitöissä on todettu, että rikos ei täyttyisi, jos ei olisi vaaraa siitä, että tietoa tai kuvaa voitaisiin erehtyä pitämään totena. Esimerkiksi seksuaalisen kuvan luvatonta levittämistä koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että ”selkeästi ei-todenmukaiset pilakuvat eivät kuuluisi säännöksen soveltamisalaan ja tällaisia kuvia koskevia tekoja voitaisiin joissain tapauksissa arvioida kunnianloukkausta koskevien säännösten mukaan.”235 Kunnianloukkaus (RL 24:9 §, törkeä tekomuoto 24:10 §) sekä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen (RL 24:8 §, törkeä tekomuoto 24:8a §) on Suomen rikoslaissa sijoitettu lukuun 24, jossa suojelutarkoituksena on yksityisyys, rauha ja kunnia. Jos syväväärennetystä materiaalista on selkeästi havaittavissa, että kyse on manipuloidusta eikä aidosta materiaalista, ja katsojalle voidaan pitää selvitettynä joko materiaalin heikon laadun tai esimerkiksi varoituksen tai vesileiman perusteella, että kyse on manipuloidusta materiaalista, voisi kyseeseen mielestäni tulla tällainen rajoitus. Osoituksena siitä, milloin voidaan katsoa, että materiaali on selkeästi ymmärrettävissä manipuloiduksi, voitaisiin esimerkiksi pitää Vaasan hovioikeuden antaman tuomion236 mukaisella tavalla sitä, onko uhri saanut asiaan liittyviä yhteydenottoja. Tapauksessa materiaali katsottiin sellaiseksi, että sitä ei välttämättä voinut tunnistaa vääräksi, kun uhri oli saanut siihen liittyviä yhteydenottoja.237 Miten määritellään se, millainen syväväärennös on selkeästi havaittavissa esimerkiksi ei- todenmukaiseksi pilakuvaksi ja mikä ei? Teknologian kehittymisen myötä syväväärennösten virheet eivät enää ole niin ilmeisiä ja ihmissilmin havaittavia.238 Mahdolliset ilmeisemmätkin virheet jäävät kuitenkin usein huomaamatta, jos kontekstista ei ole syytä olettaa, että sisällöstä pitäisi etsiä syväväärennöksen merkkejä. Toisaalta, vaikka materiaalin metatietoihin olisi tekoälyasetuksen vaatimusten mukaisesti merkitty selvästi, että materiaalia on muokattu, ei sen katsoja välttämättä tarkista niitä. Kyseisen taiteeseen liittyvän poikkeuksen soveltaminen edellyttäisi siis nähdäkseni tarkkaa tapauskohtaista punnintaa siitä, olisiko tavallisen henkilön mahdollista kuvan kontekstissa havaita, ettei se ole aito. 235 HE 19/2013 vp, s. 12. Lisäksi esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevassa hallituksen esityksessä HE 232/2014 vp, s. 37 mainitaan, että erehtymisen vaara puuttuisi tilanteessa, jossa toiminta olisi selkeästi tunnistettavissa satiiriksi. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen olisi voinut nähdäkseni tulla suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen kannalta relevantiksi rikostunnusmerkistöksi ennen seksuaalilainsäädännön kokonaisuudistusta. 236 Vaasan hovioikeus 20/151740 (lainvoimainen). 237 Savolainen 4.1.2024. 238 Swatton – Leblanc 7.6.2024. 43 Toisaalta miten tulisi arvioida sellaista syväväärennöstä, josta on selkeästi havaittavissa, ettei se ole aito kuva, mutta se on korostuneen seksuaalinen? Edellä todetusti seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen esitöiden mukaan lähtökohta tällaisen materiaalin arviointiin voisi olla kunnianloukkauksen tunnusmerkistö. Kunnianloukkauksen suojaama oikeushyvä on edellä todetusti kunnia, ja toisaalta edellä määritellysti fiktiivinen, mutta aidolta vaikuttava syväväärennetty kuva täyttäisi tunnusmerkistön mukaisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksen. Jos kyse on selkeästi manipuloidusta, mutta henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavasta materiaalista, tulisiko kunnianloukkauksen sijasta soveltaa rikostunnusmerkistöä, joka suojaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta? Mielestäni kyllä. Tällöin kyseeseen voisi tulla kunnianloukkauksen lisäksi tai sijasta ainakin seksuaalinen ahdistelu. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen näkökulmasta tulee huomioida, että syväväärennöksen kohdalla on käytännössä aina lähtökohtaisesti kyse väärästä tiedosta, joka sen kohteella olisi oikeus oikaista.239 Edellä käsitellysti katson, että tietosuoja-asetuksen osalta syväväärennös, josta henkilö on tunnistettavissa, voisi tulla tietosuoja-asetuksen kohteeksi, vaikka kyse olisikin selkeästi manipuloidusta materiaalista. Parodian tai muutoin taiteen osalta olennaista onkin huomata, että kyse useimmiten onkin manipuloidusta materiaalista. Yleisen tietosuoja- asetuksen nojalla voisikin olla vaikeaa oikaista sellaista syväväärennöstä, joka esitetään taiteena tai parodiana, ainakin jos siitä on selkeästi nähtävissä sen olevan väärää tietoa (yleinen tietosuoja-asetus 85 artiklan 2 kohta). Lisäksi syväväärennöksiä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että useimmiten ne lainaavat jonkun toisen kuin syväväärennöksen valmistajan luomaa materiaalia ilman lupaa. Tällöin syväväärennöstä tulee arvioida myös tekijänoikeuksien näkökulmasta: loukkaako syväväärennös siis tekijänoikeuksia. Suomessa on omaksuttu vuonna 2023 tekijänoikeuslakiin EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin mukainen parodian salliva pykälä. Euroopan unionin tietoyhteiskuntadirektiivi 2015/1535 mukaan artiklan 5(3) k-kohdan mukaan teosten käyttö on sallittua parodiassa ilman oikeudenhaltijan lupaa. Varsinaista parodian käsitettä ei ole direktiivissä määritelty, mutta sen sisältö määrittyy EUT:n tulkinnoista, kuten EUT on 239 Van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 8. 44 Deckmyn-tuomiossaan240 todennut. Sen määritelmän mukaisesti parodiapoikkeuksen piiriin ei ulotu teos, joka ei ole omaperäinen ja joka on syrjivä.241 Kun samaisessa Deckmyn-tuomiossa EUT on todennut parodian käsitteen olevan EU- oikeuden itsenäinen käsite, tulee sitä EU:n alueella tulkita yhtenäisesti.242 Näin ollen Suomessakin tulisi pitää parodiateoksen oikeudellisen tulkinnan lähtökohtana näitä EUT:n määrittämiä kriteereitä. Yhdenmukaisesti oman näkemykseni kanssa myös Peltola katsoo, että seksuaaliset syväväärennökset voidaan vain harvoin katsoa parodiaksi.243 Usein ne sisältävät syrjiviä elementtejä siinä, miten niissä esitetään syväväärennöksen kohde. Voisi olla myös vaikeaa löytää yhteyttä ”alkuperäiseen teokseen”, joka tilanteesta riippuen voi olla esimerkiksi sosiaaliseen mediaan julkaistu kasvokuva tai muussa kontekstissa kuvattu video. Toisaalta SSS-sisältö tuskin on usein huumorin tai pilailun ilmentymä, kuten eurooppalaisen parodian tunnusmerkistöön voidaan todeta kuuluvan Karin mukaan.244 Lisäksi suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen toteaminen artiklan mukaiseksi pastissiksi tai pilakuvaksi voi myös nähdäkseni olla haasteellista jo yleisesti siitä näkökulmasta, että EU-tuomioistuin on oikeuskäytännössään linjannut, ettei rajoituksen piirissä olevana sallittuna parodiana voida pitää parodiaa tai karikatyyriä, joka on syrjivä tai loukkaava. Hyvän tavan mukainen sen ei kuitenkaan tarvitsisi olla.245 Seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavan ja suostumuksettoman SSS-materiaalin voisi kuitenkin lähtökohtaisesti nähdä olevan tällaista kiellettyä, loukkaavaa materiaalia. Parodiaksi tai muutoin taiteeksi väitettyä SSS-sisältöä voi arvioida myös tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattioikeuden valossa. Sillä turvataan oikeus siteerata julkistettua teosta ilman erillistä lupaa. Tämä oikeus ei rajoitu vain tekstin lainaamiseen. Näin ollen myös esimerkiksi julkaistu kuva, josta tehdään SSS-sisältöä voisi tulla arvioitavaksi sitaattioikeuden mukaan. Voisiko SSS-sisällön luoja vedota siihen, että on käyttänyt sitaattioikeutta luodessaan julkisesta lähteestä ottamastaan kuvasta seksuaalisen syväväärennöksen? Pykälän mukaan lainaaminen tulee tehdä hyvän tavan mukaisesti ja lain 11 §:n yleissäännöksen mukaan yleisön esille saatettua teoksen yhteydessä tulisi mainita teoksen tekijän, SSS-sisällön kyseessä ollessa siis kuvan oikeuksien omistajan, nimi, eikä sitaattia saa muokata ilman tekijän suostumusta 240 Tuomio 3.9.2014, Deckmyn ja Vrijheidsfonds v. Vandersteen et al., C‑201/13. 241 Kari 30.10.2024. 242 Kari 30.10.2024. 243 Peltonen 2021, s. 32. 244 Kari 30.10.2024. 245 Teosten käyttäminen. 45 enempää kuin sen sallittu käyttäminen edellyttää. Parodiakin voi loukata tekijäkunniaa, eli vaikka SSS-sisältö katsottaisiinkin parodiaksi, voisi se silti loukata tekijänsä kunniaa rikoslain kunnianloukkaussäännöksen tarkoittamalla tavalla.246 Mikäli tällainen tilanne tulisi arvioitavaksi, voisi parodiaksi väitetyn SSS-sisällön viedä tekijänoikeusneuvoston arvioitavaksi (tekijänoikeuslaki 55 §). Katson kuitenkin epätodennäköiseksi, että SSS-sisällön osalta luvattomuutta sitaattioikeudella perustellessa voitaisiin tosiasiallisesti katsoa sen täyttyvän ottaen huomioon, että sitaattioikeutta arvioitaessa lainatun teoksen tai sen osan tulee olla havaittavissa.247 Muuten kyse ei ole sitaattioikeuden mukaisesta siteeraamisesta. SSS- sisällölle luonteenomaista on, että siinä yhdistetyt kuvat on vaikea ymmärtää toisistaan erillisiksi. Näin ollen sitaattioikeus tuskin ainakaan lähtökohtaisesti toteutuisi SSS-sisältöjen osalta. 3.4 Lasta esittävä seksuaalinen syväväärennös Maaliskuussa 2025 julkaistun raportin mukaan seksuaaliset syväväärennökset eivät ole pelkkä tulevaisuuden ongelma. Tutkimukseen osallistuneista 13–20-vuotiaista yhdysvaltalaisnuorista 6 % kertoi joutuneensa itse syväväärennetyn alastonkuvan kohteeksi ja 10 % tunsi henkilökohtaisesti toisen nuoren, joka on joutunut tällaisen syväväärennöksen kohteeksi.248 Koska internetin ilmiöt leviävät nopeasti, herättävät tutkimustulokset huolta myös Suomen nuorten tilanteesta. Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta on Suomessa voimassa olevaa oikeutta.249 Euroopan unionin tasolla on todettu, ettei nykyinen Euroopan unionin tapa puuttua lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan ole riittävä. Nykyinen tapa perustuu siihen, että palveluntarjoajat voivat ilmoittaa havaitsemastaan lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivaltamateriaalista vapaaehtoisesti.250 EU:n mukaan 95 % ilmoituksista tulee Instagramin ja Facebookin omistavalta Metalta.251 Direktiivi, johon tämä on perustunut, on vanhentunut 3.8.2024.252 EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä uutta asetusta lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi (CSAM-asetus). Tällä pyritään 246 Alén-Savikko 2016, s. 217. 247 Ibid, s. 219. 248 Goharian ym. 2025, s. 4. 249 Valinnainen pöytäkirja on saatettu osaksi Suomen oikeusjärjestystä valtioneuvoston asetuksella 41/2012 lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. 250 EU-asetus lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunnasta. 251 Ibid. 252 Ibid. 46 velvoittamaan palveluntarjoajat ilmoittamaan sisällöstä viranomaisille (CSAM-asetuksen johdanto-osan kappale 55).253 Nähdäkseni asetuksen tuoma muutos erittäin tärkeä nimenomaan palveluntarjoajien vahvemman vastuuttamisen näkökulmasta. Asetuksen valmistelu on kuitenkin edennyt hyvin hitaasti muun muassa sen sisältämien yksilön yksityisyyden suojaan porautuvien velvoitteiden vuoksi, minkä osalta EU:ssa on esitetty risteäviä mielipiteitä.254 Kansallisesti lasta esittävät seksuaaliset sisällöt on lähtökohtaisesti kattavasti kriminalisoitu. Aikuisiin kohdistuvaa tekoa vastaavalla tavalla lasta esittävän seksuaalisen kuvan levittäminen on rikos (RL 20:19 §, törkeä tekomuoto 20:20 §) samoin kuin lasta esittävän kuvan hallussapito (RL 20:21 §). Hallussapito sisältää tahallisen pääsyn hankkimisen sellaiseen ilmaiseenkin internetin sisältöön, joka sisältää lasta esittävän seksuaalisen syväväärennöksen.255 Nämä tunnusmerkistöt eivät vaadi tietyn lapsen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkausta ja siten tunnistamista. Lasta esittävän kuvan osalta ei myöskään tarvitse arvioida sitä, onko kuvalle ollut suostumus – olennaista on kuvassa esiintyvän henkilön ikä, seksuaalisuuden ilmenemistapa kuvassa sekä katsojassa heräävä vaikutelma.256 Tätä arvioidaan kulttuurikontekstissa, eikä Suomessa seksuaalisesti todennäköisesti katsottaisi esimerkiksi aitoa kuvaa alastomasta lapsesta saunassa. Vastaava kuva, joka on luotu tekoälyllä taas mielestäni voitaisiin arvioida aitoa kuvaa todennäköisemmin seksuaaliseksi, sillä arviointikriteereihin kuuluu Ojalan mukaan se, kuka on kuvan tai kuvatallenteen tekijä, se kuka kuvan kohteena on, kuvausolosuhteet sekä tarkoitus, jota varten kuva tai kuvatallenne on valmistettu.257 On eri asia ottaa kuva sukulaislapsesta löylyissä muistoksi yhteisestä hauskasta kesäillasta, kuin luoda tällainen esimerkiksi olemassa olevasta kasvokuvasta. Olennaista on kuitenkin joka tapauksessa kokonaisarviointi.258 Tutkimuksessa on ilmennyt viitteitä siitä, että lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin katselu voi lisätä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa tosielämässä.259 253 Lopullisessa versiossa muotoilu ja esityskohdat voivat muuttua. Tässä viitataan ehdotukseen Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä COM/2022/209 (final). 254 CSAM-asetusehdotus lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi verkossa. 255 HE 13/2022 vp, s. 59. 256 Ajankohtainen ilmiö: "Vaatteet pois" -tekoälysovellukset riisuvat kenen tahansa kuvasta alastoman 17.11.2023. 257 Ojala 2024, s. 92. 258 Ibid. 259 Kts. esimerkiksi Johnson 2025, s. 44. 47 Vaikuttaa siltä, että oikeustila ei suoraan jokaisessa tapauksessa kriminalisoi seksuaalisen syväväärennöksen valmistamista lapsesta. Seksuaalinen kajoaminen, jolla valmistaminen aikuisen uhrin osalta voisi tulla rangaistavaksi on otettu osaksi lakia myös lasten osalta (seksuaalinen kajoaminen lapseen RL 20:14 §, törkeä tekomuoto RL 20:15 §). Lisäksi lapseen kohdistuva seksuaalinen teko, joka on kokonaisuutena arvostellen vähemmän vakava, voisi tulla rangaistavaksi lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä (RL 20:16 §). Seksuaalinen kajoaminen lapseen ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö vaatii kuitenkin lapsen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamista ottaen huomioon rikoslain 20:17 §:n rajoitussäännöksen. Tällöin sellaisen seksuaalisen syväväärennöksen valmistaminen lapsesta, joka ei ole tunnistettavissa, voisi jäädä seksuaalisen kajoamisen ja hyväksikäytön tunnusmerkistöjen ulkopuolelle. Vaikka lasta esittävä seksuaalinen syväväärennös valmistettaisiin siten, ettei kukaan lapsi ole siitä tunnistettavissa, koulutetaan tekoälyjärjestelmät kuitenkin olemassa olevien lasten henkilötietoja käyttäen. Näin ollen seksuaalisen syväväärennöksen valmistamiseen hyödynnetään oikeita, olemassa olevia lapsia. Kun henkilö valmistaa lasta esittävän seksuaalisen syväväärennöksen, pitää hän sellaista väistämättä myös hallussaan. Näin on etenkin, kun hallussapitoa on avattu uudistuksen myötä myös käsittämään tahallisen pääsyn hankkimisen tällaiseen materiaaliin. Näin ollen valmistaja joutuisi joka tapauksessa vastuuseen hallussapidosta. Olennaista rikoslain tunnusmerkistöjen täyttymisen osalta on se, arvioidaanko kuvan muistuttavan erehdyttävästi valokuvaamalla tai muulla menetelmällä valmistettua kuvaa tai kuvatallennetta. Syväväärennös, jossa lapsi esitetään seksuaalisesti, voisi siis periaatteessa olla tunnusmerkistön ulkopuolella ainakin, jos se on selkeästi erotettavissa epäaidoksi. Tällöin vaadittaisiin ainakin sitä, että kyse olisi selkeästi kuvitellusta tilanteesta ja henkilöstä. Vetoaminen taiteeseen voisi olla mahdollista. Nämä lähtökohdat voivat luoda haasteita rajanvetoon siitä, millainen lasta esittävä kuva on tunnusmerkistön täyttävä rikoslain tarkoittamalla tavalla todenmukainen. Nähdäkseni tällainenkin materiaali, jos sitä levitettäisiin jollain tapaa systemaattisesti, voisi toisaalta tulla arvioitavaksi rikoslain sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisenä (17:18 §), joka koskee todellisuuspohjaisia ja todenmukaisia väkivaltakuvauksia. Suojaikärajaa vanhempien lasten, eli 16–17-vuotiaiden, osalta sovellettavaksi tulevat aikuisia koskevat rangaistussäännökset. 16–17-vuotiaiden lasten osalta sovelletaan kuitenkin 48 ankaroittamisperusteita heidän suhteessa aikuisiin heikomman asemansa vuoksi.260 Koska lasta esittävää kuvaa koskevat säännökset eivät vaadi tunnistettavuutta, miten lapsen ikä tällaisessa tuntemattomaksi jäävässä tapauksessa voidaan todeta? Seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen myötä lasta esittävää kuvaa koskevissa säännöksissä lapsena pidetään myös henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuorempi.261 Kun kuvan levittämistä ja hallussapitoa koskevat lain säännökset eivät vaadi henkilön tunnistettavuutta, ovat lasta esittävät seksuaaliset syväväärennökset käytännössä aina rikoslain nojalla rangaistavia tekoja. Tämä on kiinnostavaa, koska jos henkilö ei ole kuvasta tunnistettavissa, käytännössä aikuisen kohdalla seksuaalinen itsemääräämisoikeus ei tulisi loukatuksi, jolloin rikostunnusmerkistö ei täyttyisi. Lasta koskevat rikoslain säännökset on kuitenkin laadittu ensisijaisesti lasten suojelemiseksi vahingollisilta seksuaalisilta teoilta ja toisaalta toissijaisesti niillä on yleistä järjestystä turvaava tavoite.262 Toissijainen suojelutarkoitus tullee etenkin sellaisessa tapauksessa arvioitavaksi, jossa lasta esittävä seksuaalinen syväväärennös ei ole tunnistettavissa olemassa olevaksi lapseksi. Lasta esittävät seksuaaliset kuvat eivät ole asianomistajarikoksia, jolloin niiden rangaistavuus ja viranomaisten tietoon saattaminen ei aivan samalla tavalla ole uhrin hartioilla kuin aikuista koskevien. Toisaalta niiden poistaminen verkosta ja internetin alustoilta voi aikuisia esittäviä kuvia vastaavalla tavalla olla hyvin haastavaa. Oletettavasti kuitenkin internetin alustat ja hakukoneet poistavat suuremmalla prioriteetilla lapsia esittäviä kuvia. Tällaiset syväväärennökset voivat muutenkin jäädä helpommin esimerkiksi automaattisen moderoinnin haaviin, koska lasta esittävä seksuaalinen kuva on jo lähtökohtaisesti yleensä laitonta, kun taas aikuista esittävä voi kuvan kohteen suostumuksella olla täysin laillinen. Tämä pätee riippumatta siitä, onko kuva erotettavissa syväväärennökseksi vai ei. Syväväärennösteknologian avulla voidaan kuitenkin myös vaikeuttaa seksuaalisen hyväksikäytön uhrien tunnistamista muuntamalla esimerkiksi heidän kasvojensa piirteitä.263 Vaikka lasta esittävät seksuaaliset syväväärennöskuvat on mielestäni jo nyt suhteellisen kattavalla tavalla kriminalisoitu Suomessa ja EU-tasolla. On kuitenkin huomioitava, että jälkikäteinen poistaminen ei kuitenkaan vastaa jo etenkin seksuaalisen hyväksikäytön 260 HE 13/2022 vp s. 59 261 HE 13/2022 vp s. 75. 262 HE 13/2022 vp s. 46. 263 Portnoff ym. 2024, s. 5. 49 kohteeksi joutuneiden uudelleen uhriuttamisen uhkaan, jolla tarkoitetaan jo aiemmin seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneen henkilön joutumista uudestaan rikoksen uhriksi. Tämä liittyy kasvaneeseen ilmiöön, jossa lapsiin kohdistuvasta olemassa olevasta seksuaalisesta materiaalista valmistetaan syväväärennösteknologian avulla uutta materiaalia.264 Jo internetiin julkaistu materiaali on helppoa tallentaa laitteelle, jolloin sen pohjalta voidaan luoda yhä lisää uutta materiaalia. Lisäksi on mahdollista esimerkiksi luoda sellaista seksuaalista syväväärennösmateriaalia, jossa jo valmiiksi seksuaalisesta aidosta ja mahdollisesti myös suostumuksellisesta aikuista esittävästä materiaalista luodaan lasta esittävää materiaalia nuorentamalla tekoälyn avulla esiintyvä henkilö näyttämään alaikäiseltä. Tällöin arvioitavaksi tulee, onko kyse lasta esittävästä seksuaalisesta kuvasta ja se, loukkaako tällainen alkuperäisessä materiaalissa esiintyvän henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Näkemykseni mukaan tämä tulisi ainakin rangaistavaksi lasta esittävän seksuaalisen kuvan hallussapitona tai levittämisenä, sillä kyse on yleisluontoisista säännöksistä, jotka eivät vaadi tietyn, olemassa olevan lapsen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamista. Näin olisi ainakin, mikäli henkilö on nuorennettu siten, että sen on selkeästi tarkoitus esittää alle suojaikärajan olevaa lasta. Aikuisen osalta mielestäni voisi tulla arvioitavaksi seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen ja näin ollen myös seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tai valmistamisen osalta seksuaalinen kajoaminen tai ahdistelu ainakin, mikäli henkilö on yhä kuvasta tunnistettavissa. 3.5 Seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristäminen (sextortion) Seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristäminen (sextortion)265 on ilmiö, jossa tekijä kiristää sen kohdetta yleensä seksuaalisilla kuvilla ja videoilla saadakseen rahaa tai muuta hyötyä.266 Seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristämistä ei sellaisenaan säädetä rangaistavaksi kansallisesti, mutta sitä voidaan arvioida rikoslain säännösten mukaisesti. Myös NKV- direktiivi asettaa vaatimuksia kansalliselle lainsäädännölle, sillä sen mukaan kansallisella lainsäädännöllä tulee kriminalisoida intiimien kuvien levittämisellä uhkailu tarkoituksena pakottaa henkilö tekemään tai sallimaan tietty teko tai olemaan tekemättä tiettyä tekoa. (NKV-direktiivi 5 artikla 1 kohdan c alakohta). NKV-direktiivin mukaan myös SSS-sisältö 264 Ibid. 265 Käytän Suomessakin yleisemmin käytetyn ”sextortion” -termin sijasta tutkielmassa Oikeusministeriön vuoden 2025 suosituksen mukaista termiä ”seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristäminen”. Nuotio 2025, s. 121. 266 Korpilahti ym. 2019, s. 351. 50 tulee kriminalisoida (NKV-direktiivin johdanto-osan kappale 19). Seksuaalisilla kuvilla kiristäminen on Suomessa yleistynyt viime vuosina, ja ilmiö näkyy myös lasten ja nuorten parissa.267 Suostumuksettomat seksuaaliset syväväärennökset vievät seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristämisen uhan uudelle tasolle, kun kuka tahansa voi joutua sen kohteeksi, vaikka ei koskaan olisikaan oikeasti kuvannut itsestään seksuaalista materiaalia. Seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristämisessä korostuvat syväväärennösten ongelmalliset puolet, kun niiden avulla voidaan saada kuka tahansa esitettyä tekemässä käytännössä mitä tahansa, vaikka syväväärennöksellä kuvattua tapahtumaa ei oikeasti olisi koskaan tapahtunut. Syväväärennös on kiristämisen mahdollistava väline sellaiselle rikolliselle, joka pyrkii hyötymään muiden ihmisten kustannuksella tai haluaa esimerkiksi vaientaa jonkun tai haluaa vastaanottaa aidon alastonkuvan kohteena olevalta henkilöltä. Tekijänä on usein ammattirikollisia, ja toimintaa usein operoidaan järjestelmällisesti ulkomailta.268 On kuitenkin myös huomionarvoista, että tekoälyjärjestelmät, joiden avulla suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä voi hyvin helposti muutamalla klikkauksella tehdä ja jotka ovat kenen tahansa helposti saatavilla, voivat madaltaa kynnystä myös muunkaltaiselle, organisoimattomammalle seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristämiselle. Suomen rikoslaissa sellainen seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristäminen, jossa kiristetään henkilöltä rahaa, voi tulla rangaistavaksi ensinnäkin kiristysrikoksena (RL 31:3 §, törkeä tekomuoto RL 31:4 §). Muu kuin taloudellinen hyötymistarkoitus taustalla taas voi tulla rangaistavaksi pakottamisena (RL 25:8 §). Pakottaminen on lievempi tunnusmerkistö vapaudenriistosta (RL 25:1 §). Se voi täyttyä myös muulla kuin väkivallalla uhkaamisella. 269 Tutkielman kontekstissa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi uhkaamista suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen levittämisellä, ellei henkilö esimerkiksi saa aitoja kuvia uhrista. Uhkaaminen toisaalta voisi tulla rangaistavaksi joko kiristyksen yrityksenä tai laittomana uhkauksena (RL 25:7 §). Kyseiset rikostunnusmerkistöt ovat asianomistajarikoksia, jolloin vastuu taas jää teon kohteelle tuoda se ilmi viranomaisille. Poikkeuksena tästä laittoman uhkauksen osalta, jos uhkaus johtuu työtehtävästä eikä uhkauksen tekijä ole saman työnantajan palveluksessa, tai jos kohdistunut henkilöön 267 Sextortionin monet muodot: mitä vaarallisesta ilmiöstä on tärkeää tietää? 5.11.2024; Korpilahti ym. 2019, s. 351. 268 Kuvilla kiristäminen eli sextortion. 269 Tolvanen – Silvennoinen 2023, s. 20. 51 luottamustehtävänsä vuoksi (RL 25:9 §). Laiton uhkaus esiintyy usein vainoamisen yhteydessä. Laittoman uhkauksen tunnusmerkistöön kuuluvan henkilökohtainen turvallisuuden uhkaaminen tarkoittaa fyysisen turvallisuuden lisäksi psyykkistä turvallisuutta.270 Kyse on hyvin vahingollisesta ilmiöstä, joka yksilöllisten psyykkisten ja sosiaalisten seurausten lisäksi myös yhteiskunnan tasolla rajoittaa erityisesti naisten osallistumista politiikkaan ja rapauttaa demokratiaa.271 Naisten Linja Suomessa ry:n raportin mukaan 56 %, siis yli puolet, verkkohäirintää kokeneista vastaajista oli rajoittanut mielipiteensä ilmaisua verkkohäirinnän vuoksi.272 Tekoälysäädöksellä pyritään kitkemään vahingollisia tekoälyn käyttötarkoituksia. Säädöksen vahingollisia käyttötarkoituksia koskeva osa saati suureen riskitasoon luokittelu ei kuitenkaan käsittele syväväärennöksillä kiristämistä.273 Itse asiassa koko tekoälysäädöksen syväväärennöksiin ottama kanta liittyykin disinformaation kitkemiseen, vaikka suostumuksettomat seksuaaliset syväväärennökset ovat erityisen ongelmallinen ja sukupuolistunut ilmiö.274 Pelkästään disinformaation poliittisen ulottuvuuden huomioiminen jättää huomiotta suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten vaientavan vaikutuksen. Ottaen huomioon ilmiön laajuus ja haitallisuus sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisella tasolla olisi mielestäni tärkeää, että ilmiö huomioitaisiin tekoälysäädöksen sääntelyssä. Tämä voitaisiin tehdä siten, että kuluttajamarkkinoille suunnatut tekoälyjärjestelmät, joiden nimenomainen tarkoitus on suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten luominen, siirrettäisiin kiellettyjen tekoälyjärjestelmien kategoriaan. Lisäksi seksuaalisilla kuvilla kiristäminen tulee huomioida vahingollisena tekoälyn käyttötarkoituksena. Tässä tutkielmassa en arvioi tarkemmin ilmiön rajoja julkisuuden henkilöiden osalta. Luonnollinen henkilö, joka ei ole julkisuuden henkilö, nauttii erityistä yksityisyyden suojaa.275 Todettakoon kuitenkin, että politiikassa olevat julkisuuden henkilöiksi määriteltävät naiset kohtaavat huomattavan paljon verkkohäirintää.276 270 Ibid. 271 Attila – Pietiläinen 19.12.2023. 272 Lakeus – Keskinen 2021, s. 5. 273 Romero Moreno 2024, s. 303. 274 Łabuz 16.12.2024. 275 Tietosuojavaltuutetun ratkaisu 8004/154/2018, 16.4.2020. 276 Hokkanen – Koivunen – Turunen 2021, s. 4. Tutkimuksen mukaan kansanedustajanaiset kokivat sukupuolensa hankaloittavan läsnäoloaan sosiaalisen median ympäristöissä, kun taas kansanedustajamiehet näkivät sukupuolensa ennemminkin suojaavana ominaisuutena, s. 54. 52 3.6 Kuollut henkilö kohteena Kuolleiden kunnioittaminen on monelle tärkeää, mistä kertoo se, että vainajan kunnioitus on tuotu lakitasollekin.277 Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten suuri osa kuolleista ei jättänyt jälkeensä internetiin digitaalista jalanjälkeä täynnä henkilötietoja, kuten kuvia ja videoita. Nykyisin tilanne on toinen. Internet on täynnä kuolleiden ihmisten sosiaalisen median profiileja ja esimerkiksi videoita, joista kuollut henkilö on tunnistettavissa.278 Henkilötietojen hallinnoiminen on nykyisin jo lähes ylivoimaista elinaikanakin, mutta kuoleman jälkeen henkilötietojen hallinnoiminen voi olla mahdotonta.279 Vuonna 2100 Facebook voi olla 4,9 miljardin kuolleen henkilön tietojen säilytyspaikka.280 Kasket on kuvannut tilannetta tietynlaiseksi datahautausmaaksi, joka on suurten yritysten, kuten Googlen ja Metan käsissä.281 Yhä saavutettavampi ja kehittyneempi teknologia mahdollistaa sen, että kuolleen henkilön läheiset voivat saada lohtua suruunsa ja kaipuuseensa tekoälysovellusten avulla. Muun muassa chatbotteja, jotka ”oppivat” kuolleen henkilön persoonasta ja kommunikaatiotyylin, kutsutaan ”deadboteiksi”. Esimerkiksi OpenAI mahdollistaa kielimalliensa hyödyntämisen tällaisten ”deadbottien” operoimisessa. OpenAI kuitenkin asettaa tälle ehdoksi, että tällaisella käytöllä tulee olla kohdehenkilön nimenomainen suostumus tai että sen tulee olla selkeällä tavalla merkitty simulaatioksi tai parodiaksi.282 Pelkän kirjallisen keskustelukumppanin lisäksi on mahdollista luoda jo kuolleesta henkilöstä syväväärennöksiä. Tutkielmassa on tähän saakka tarkasteltu, millainen on oikeustila, jos elävästä henkilöstä tehdään suostumukseton seksuaalinen syväväärennös. On kuitenkin arvioitava, miten oikeustila eroaa, jos syväväärennöksen kohde on jo kuollut henkilö. Kuolleeseen kohdistuneita teknologiavälitteisiä oikeudenloukkauksia on käsitelty suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa verrattain vähän. Miten suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen kuolleen kohteen oikeuksia suojataan? De lege lata oikeustila kuolleita koskevan digitaalisen jäljen osalta vaikuttaa epäselvältä. Van der Sloot ja Wagensveld ovat huomauttaneet, että useimmat valtiot suojelevat vain kuolleen 277 HE 204/2002 vp, s. 1. 278 Tait 2.7.2019. 279 Van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 5. 280 Tait 2.7.2019. 281 Kasket 2020, s. 33, luku 2. 282 Hollanek – Nowaczyk-Basinska 2024, s. 63. 53 fyysistä ruumista sääntelyllä, jolloin digitaalinen identiteetti jää ilman suojaa.283 Näen ongelmallisena, että monien kuolemanjälkeisen datan säilyttämisen kohtalo vaikuttaa käytännössä olevan yksityisomisteisten yritysten käsissä. Aiemmin todetusti esimerkiksi Facebookin omistava Meta on tehnyt vuoden 2025 alussa suuria sääntömuutoksia yksilön oikeuksien suojaa heikentävään suuntaan. Yhteiskunnallisen tilanteen, yhtiöiden käytäntöjen ja internetin muuttuessa, miten voimme luottaa siihen, että lisättyämme tietyssä ajassa edes sosiaalisen median alustan itsesääntelyn suojaaman kuvan internetiin, kuoltuamme data tulisi enää suojattua? Internetissä ei ole mitään selvää toimintamallia sen suhteen, mitä kuolleiden datalle ja sosiaalisen median profiileille tulisi tehdä henkilön kuoltua.284 Tietosuoja-asetuksen mukainen sakkoseuraamus ja rikoslain tietosuojarikos eivät lähtökohtaisesti kuolleen henkilön kohdalla voi tulla kyseeseen, sillä tietosuoja-asetus ei koske kuolleita henkilöitä (yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kappale 27). Näin ollen myös syväväärennöksen alustoilta poistamisen pyytäminen voi olla mahdotonta tietosuoja- asetukseen vedoten, ellei kyseeseen tule esimerkiksi digipalvelusäädöksen mukainen palveluntarjoajan velvollisuus poistaa laiton sisältö alustaltaan. Digipalvelusäädöksen mukaista ilmoitusta voi hyödyntää muukin kuin sisällön kohde, eikä sen soveltamisala edellytä kohteen olevan elävä ihminen, vaan kyse on vain yleisellä tasolla laittomasta sisällöstä. Kuten edellä on todettu, on tämän jättäminen voittoa tavoittelevien yritysten varaan kuitenkin epävarmaa. Lisäksi on huomioitava, että digipalvelusäädös velvoittaa alustoja poistamaan vain laittoman sisällön. Muu jää siis alustan oman harkinnan varaan. Voi olla tulkinnanvaraista, onko kuolleesta valmistettu seksuaalinen syväväärennös tällaista laitonta sisältöä. Tulee siis arvioida muita mahdollisia tapoja puuttua kuolleesta henkilöstä tehtyyn suostumuksettomaan seksuaaliseen syväväärennökseen. Alaikäisen, kuolleen henkilön osalta on aiemmin esiteltyjen tunnusmerkistöjen valossa todettavissa, että lasta esittävän kuvan levittäminen, esittäminen ja hallussapito on Suomessa rangaistavaa siitä riippumatta, loukkaako kuva jonkin tietyn henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai yksityisyyttä. Rajoituksia ei siis ole asetettu sille, esiintyykö sisällössä elävä henkilö. Näin ollen alaikäisestä luotu seksuaalinen syväväärennös, joka ei 283 Van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 9. 284 Eri sosiaalisen median alustoilla on lomakkeet, joiden avulla voi ilmoittaa henkilön kuolleen, kts Kasket 2020, s. 28. Tämä kuitenkin tietysti vaatii toisen henkilön, jolla on kirjautumistiedot sosiaalisen median tilille. Ainakin Facebookin osalta tällaisessakin tilanteessa kuvat jäävät Facebookille, kts. Valkama 3.3.2021. Lisäksi monet internetin alustat ovat alkaneet poistaa tilejä, joilla ei ole ollut toimintaa viimeisinä vuosina, kts. esimerkiksi Enter ry:n Digijäämistötyöryhmä 2023. 54 suoraan ole tunnistettavissa väärennökseksi, on lähes aina käytännössä rangaistavissa. Suojataanko aikuisen henkilön osalta kuolleen seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai laajemmin yksityisyyttä? Kuolemanjälkeisestä yksityisyyden suojasta on kirjoittanut Lönnblad, jonka mukaan yksityisyyteen kytkeytyvät oikeutemme liittyvät vahvasti elävän ihmisen identiteetin suojaamiseen ja sen itse määrittämiseen. Lönnblad esittää, että tämän identiteetin suojaamisen näkökulmasta myös ”digitalisoitunut” tai ”informatisoitunut” ruumis voisi tulla osaksi kuolemanjälkeistä yksityisyyttä. Yksityisyydensuoja kuolleelle henkilölle tulee siis johdettavaksi tietyllä tapaa elävien ihmisten yksityisyydensuojan rakentamisen kautta.285 Epäselväksi kuitenkin jää, täyttyykö rikoslain säännösten vaatima seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen kuolleen henkilön ollessa teon kohteena. Luonnollisen henkilön kunniaa suojaava kansallisen lainsäädäntökehyksen kunnianloukkaussäännös (RL 24:9 §) voisi tulla kuolleesta henkilöstä tehdyn suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen kannalta kysymykseen, sillä sen 2 momentin mukaan ”kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.” Esitöiden mukaan kunnianloukkaussäännös kattaa ainoastaan nimenomaan valheellisen tiedon. Kuolleeseen henkilöön kohdistunut kunnianloukkaus voi olla vain perusmuotoinen, eli törkeä tekomuoto ei tule tilanteessa arvioitavaksi.286 Kun säännöksessä todetaan, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen, voitaneen nähdä seksuaalisen syväväärennöksen voivan aiheuttaa tällaista kärsimystä. Vaikka kuollutta henkilöä koskeva tekijänoikeuksin suojattu data voisi siirtyä perillisten hallinnoitavaksi, ei henkilön suostumusta tietynlaiseen käyttöön esimerkiksi voida kuoleman jälkeen varmistaa. On myös ongelmallista, että puuttuminen vaatii edellä todetusti teon kohteelta huomattavaa aktiivisuutta. Kaikilla kuolleilla henkilöillä ei välttämättä ole sellaista läheistä henkilöä, joka voisi tämän puolesta aktiivisesti ajaa kuvan poistamista tai esimerkiksi kunnianloukkaussyytettä. Vaikuttaa siltä, että kuollut henkilö voi olla erityisen haavoittuvassa asemassa seksuaalisten syväväärennösten suhteen, sillä edellä todetusti suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen internetistä pois saaminen ja tekijän vastuuseen saattaminen 285 Lönnblad 2023, s. 1065–1067. 286 HE 19/2013 vp, s. 47. 55 vaativat korostunutta aktiivisuutta joko uhrilta tai kunnianloukkaustunnusmerkistön tullessa kyseeseen, uhrin erityisen läheiseltä omaiselta. 3.7 Kahden tai useamman henkilön yhdistäminen syväväärennöksessä Kun syväväärennös on tehty yhdistäen kaksi tai useampia henkilöitä siten, että heitä koskevaa dataa on yhdistelty yhdeksi, voi syväväärennös sisältää useamman kuin yhden henkilön tunnistettavia piirteitä. Oikeustila voi tällaisessa tilanteessa erota syväväärennöksestä, jossa on käytetty vain yhden ihmisen tunnistettavia henkilötietoja. Ensimmäinen esimerkki kahden tai useamman henkilön yhdistämisestä on syväväärennös, jolla on erään henkilön vartalo tunnistettavine tatuointeineen, toisen henkilön kasvot ja kolmannen hiukset. Toinen esimerkki tilanteesta on syväväärennös, jossa on yhdistetty eri piirteitä eri ihmisistä, kuten kahden tai useamman henkilön kasvojen yhdistäminen siten, että syväväärennös ei täysin vastaa kenenkään näistä henkilöistä kasvoja, vaan sisältää piirteitä niistä. Tällainen syväväärennös voi myös olla sellainen, josta kukaan yksittäinen henkilö ei ole tunnistettavissa. Ihmisten kykyä erottaa tällaiset täysin synteettiset ihmiskasvojen kuvat on tutkittu. Ihmiset eivät Bozkirin ym. mukaan pysty luotettavasti erottamaan uusilla teknologioilla luotuja syväväärennettyjä, synteettisiä kasvoja aidoista.287 Ensimmäisen esimerkin mukaisen syväväärennöksen osalta oikeustila on mielestäni suhteellisen selkeä. Suomen rikoslainsäädäntö vaatii aikuisen teon kohteen osalta nimenomaan tunnistettavan elementin, joka voi jo edellä todetusti olla esimerkiksi tatuointi. Kasvot taas ovat selkeästi tunnistettava ja henkilön itsemääräämisoikeuden alaan kuuluva piirre, kuten edellä on käsitelty. Näin ollen Suomen rikoslainsäädäntö kattaa ensimmäisen esimerkin mukaisen syväväärennöksen valmistamisen, esittämisen ja levittämisen osalta. Edellä käsitellysti Suomen lainsäädännössä lasten osalta rikoslainsäädäntö ei vaadi tunnistettavuutta tai jonkin tietyn henkilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamista syväväärennökseltä teon rangaistavuuden osalta. Olennaista rikostunnusmerkistön arvioinnin osalta on kuvan sisältö. Toisaalta kaikki selkeästi ei-todelliseksi määriteltävä materiaali ei Suomessa ole rangaistavaa lasta esittävien kuvien pykälien osalta, esimerkiksi siis sellainen syväväärennös, joka selkeästi on tunnistettavissa vääräksi ja joka kuvaa kuvitteellista tilannetta. Nähdäkseni tällainenkin materiaali voisi toisaalta tulla arvioitavaksi rikoslain sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisenä (17:18 §), joka koskee 287 Bozkir ym. 2025, s. 14. 56 todellisuuspohjaisia ja todenmukaisia väkivaltakuvauksia. Tämä kuitenkin vaatisi sen, että materiaalia levitettäisiin jollain tapaa systemaattisesti. Suomen rikoslainsäädännössä lasta esittävän SSS-sisällön osalta kyseeseen voi tulla kuvan valmistaminen, levittäminen, esittäminen tai hallussapito. Hallussapitoon sisältyy tarkoituksellinen pääsyn hankkiminen sellaiselle alustalle, jolla on alaikäisiä esittäviä seksuaalisia syväväärennöksiä. Jos kyse on esimerkiksi sellaisista sisällöistä, joissa esiintyvä tulisi käsittää alaikäiseksi, vaikka alustalla muuta väitettäisiin, tulisi tahallisuus nähdäkseni arvioitavaksi. Yleisen tietosuoja-asetuksen osalta vain sellaiset kahden tai useamman henkilön dataa sekoittavat syväväärennökset, joista henkilöt ovat tunnistettavissa, voisivat tulla arvioiduksi asetuksen piirissä.288 Yleinen tietosuoja-asetus ei siis välttämättä koskisi sellaista syväväärennöstä, jossa datasta on luotu sellainen fiktiivinen henkilö, joka ei ole kohdistettavissa kehenkään tunnistettavaan ihmiseen.289 Mitä useamman henkilön tietoja on käytetty ja mitä hankalammin tunnistettavissa kukaan syväväärennöksestä on, sitä todennäköisempää on, ettei yleinen tietosuoja-asetus suojaa henkilöiden henkilötietoja tässä tapauksessa, koska syväväärennös voisi olla asetuksen tarkoittamalla tavalla fiktiivinen. Oikeustila yleisen tietosuoja-asetuksen osalta on tällaisissa tapauksissa epäselvä.290 Nähdäkseni yleisellä tietosuoja-asetuksella on erityistä merkitystä SSS-sisältöjen osalta rikoslainsäädännön lisäksi siksi, että yleinen tietosuoja-asetus mahdollistaa poistamispyynnöt sen nojalla alustoilta ja hakukoneista. Myös digipalvelusäädöksen alustoille asettama reagointivelvoite laittomien kuvien osalta on olennainen, mutta ilman SSS-sisällön uhrin omaa ilmoitusta suostumuksettomuudesta aikuista esittävän intiimin syväväärennöksen osalta voi olla hyvin vaikeaa varmistua siitä, onko kyseessä tosiasiassa laiton sisältö. Tällöin digipalvelusäädös voi itse asiassa olla hyvinkin voimaton. Jos syväväärennös ei suoraan hyödynnä henkilön kasvokuvaa, nähdäkseni voi siis silti tulla harkittavaksi, onko kyse tällöin yleisen tietosuoja-asetuksen suojaamasta tiedosta. Tällöin ongelmaksi voi muodostua se, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista poistopyyntöä internetin alustoilta ja hakukoneista ei välttämättä hyväksytä, mikäli kuvan ei katsottaisi olevan tarpeeksi tunnistettava, että se voisi aiheuttaa haittaa. Toisaalta, jos syväväärennös ei 288 Portnoff ym. 2024, s. 5. 289 Romero Moreno 2024, s. 307. 290 Van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 7. 57 ole muulla tavoin tunnistettava, mutta tekoälyn kouluttamiseen käytetystä datasta voidaan tunnistaa henkilö, olisi syväväärennös van der Slootin ja Wagensveldin mukaan yleisen tietosuoja-asetuksen piirissä.291 Oikeustilan selkeyttäminen tietosuoja-asetuksen osalta olisi tärkeää SSS-materiaalin uhrille aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. 291 Van der Sloot – Wagenveld 2022, s. 7. 58 4 Sääntely de lege ferenda 4.1 Tulevaisuuden sääntelytarpeet Uudenlaisen tekoälyteknologian ja syväväärennösten laadun kehittyminen on luonut hyvin lyhyessä ajassa täysin uudenlaisia ongelmia. Voisi ajatella, että itse asiassa ongelmat ovat syventyneet aivan viime aikoina, kun realistisen näköisistä syväväärennöksistä on tullut aiempaa huomattavasti saavutettavampia. On siis täysin mahdollista, että tulevaisuudessa, jopa jo lähitulevaisuudessa, syväväärennöksiin tulee liittymään sellaisia ongelmia, jotka eivät vielä ole realisoituneet tai jotka eivät vielä ole kuviteltavissa. Tämä luo lisää painetta sääntelyn joustavuuden suhteen. Samaan aikaan olemassa olevia vahingollisia syväväärennöksiä on haastavaa säännellä siten, että samaan aikaan voidaan mahdollistaa mahdollisimman vapaa innovointi ja käyttö, kun toisaalta pyritään suojaamaan ihmisiä vahingollisilta käyttötarkoituksilta. On mahdollista, että nykyinen sääntely ei pysty vastaamaan uudenlaisiin teknologian kehityksen myötä syntyviin rikostyyppeihin.292 Tällä hetkellä todellisuutemme sisältää oikean ihmisen henkilötietoja hyödyntäviä fiktiivisiä kuvia, mutta asian tila voi muuttua radikaalisti, kun kyseeseen tulee fiktiivisen kuvan sijasta fiktiivinen todellisuus. Europolin mukaan syväväärennösteknologian käyttäjänä toimivat yhä eniten ammattilaiset ja suurin osa käytöstä on asianmukaista, mutta syväväärennösten tekemisestä on tulossa koko ajan saavutettavampaa. Tämä mahdollistetaan esimerkiksi kännykkäsovellusten ja nettisivujen avulla, kun tietotaitoa tarvitaan entistä vähemmän tai ei ollenkaan. 293 Joitakin tulevaisuuden vahingollisiin käyttötarkoituksiin mahdollisesti käytettäviä tapoja on tunnistettu. Suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten osalta olennainen tulevaisuuden käyttötapa voi olla ainakin virtuaalitodellisuuteen siirretyt syväväärennökset, joita voidaan käyttää esimerkiksi peleissä.294 Tällainen teknologia voisi mahdollistaa seksuaalirikokset virtuaalitodellisuudessa. Toisaalta myös 5G:n ja muiden kommunikaatioteknologioiden kehittymisen myötä syväväärennöksiä voidaan hyödyntää suoraan esimerkiksi videokokouksissa manipuloiden videokuvaa ja ääntä.295 Tämä voisi nähdäkseni mahdollistaa reaaliaikaiset SSS-sisällöt. Uutta teknologiaa vastaamaan muun muassa Euroopan unionin tekoälysäädös on pyritty laatimaan joustavana. Onkin erityisen 292 Europol 2024, s. 5. 293 Ibid, s. 13. 294 Europol 2024, s. 15. 295 Ibid, s. 9. 59 tärkeää arvioida säännöllisesti, vastaako sääntelykehikko senhetkistä tilaa ja tarpeita sekä pitää se riittävän joustavana vastaamaan uusiin haasteisiin. Euroopan unionin tekoälysäädöksellä toisaalta voitaisiin asettaa tarkempia velvoitteita tulevillekin syväväärennösteknologioille määrittelemällä ne selkeästi ja nimenomaisesti joko suuririskisiksi tai jopa kielletyiksi vahingollisia käyttötarkoituksia ajatellen. Lisäksi niille pitäisi asettaa tarkempia velvoitteita määrittelemällä ne tekoälyjärjestelmiksi, joihin sisältyy systeeminen riski. Internetissä toimii tälläkin hetkellä kauppapaikkoja, jotka ovat erikoistuneet suostumuksettomalla seksuaalisella syväväärennöskuvastolla käytävään kauppaan. 296 Tällä hetkellä lisääntyvä rikostrendi on tilauspalveluna toimitettavat rikokset.297 Tämä voi hankaloittaa rikosten selvittämistä ja tekijöiden ja levittäjien vastuuseen saattamista, koska tilauspalvelua tuottavalla henkilöllä voi esimerkiksi olla merkittävää osaamista oman henkilöllisyytensä ja tilaajan henkilöllisyyden salaamisessa. Syväväärennetyn suostumuksettoman sisällön valmistajat ja levittäjät ovat usein anonyymejä, ja heitä voi olla hyvin vaikeaa saada vastuuseen teoistaan. 298 Tämän vuoksi on olennaista asettaa alustoille tämänhetkistä suurempi vastuu niillä julkaistavasta sisällöstä ja toisaalta asettaa aiempaa tiukempia vaatimuksia tekoälyjärjestelmille, joita saatetaan markkinoille. Täysin uusien ongelmien lisäksi myös tämänhetkiset tunnistetut ongelmat todennäköisesti jatkavat syvenemistään. Jatkuvasti laajeneva internetin saatavuus laajentaa myös rikosten kansainvälistä ulottuvuutta, kun teknologia ja välineet levittämiselle ovat koko ajan suuremmalle joukolle saatavilla. Lisäksi SSS-sisällön katsojia on jatkuvasti enemmän, ja monet ajattelevat esimerkiksi syväväärennetyn aikuisviihteen olevan eettistä ja harmitonta.299 Mielipide syväväärennetyn pornografian kuluttajien ja muun yleisön välillä kuitenkin jakautuu siten, että kun sen kuluttajat pitävät syväväärennettyä aikuisviihdettä harmittomana, muu yleisö pitää sitä epäeettisenä ja vääränä.300 Tutkielmassa edellä esitellysti näin ei kuitenkaan usein valitettavasti ole. Samaan aikaan erityisen huolestuttava trendi on lapsia esittävän seksuaalisen syväväärennössisällön määrän kasvu internetissä.301 Tähänkin voi liittyä ajatus siitä, että syväväärennetty sisältö ei satuta lasta ja että tämä siksi olisi eettistä. 296 Europol 2024, s. 13. 297 Kts. esimerkiksi ibid, s. 10. 298 Ibid, s. 12. 299 Home Security Heroes 2023, kappale V. 300 Ibid, kappale VI. 301 Internet Watch Foundation 2024, s. 12. 60 Lisäksi on selvää, että tulevaisuuden syväväärennökset tulevat olemaan entistäkin aidomman näköisiä kuin nykyään, ja tämä tulee tekemään aidon ja väärennetyn kuvan ja kuvatallenteen erottamisesta entistäkin vaikeampaa.302 Sekä aikuisiin että lapsiin kohdistuvien syväväärennösten osalta yhdyn Zhengin, Shun ja Lin esittämään näkemykseen siitä, että seuraava askel tarvittavassa sääntelyssä koskee ihmisten tietoisuuden lisäämistä ja sen myötä myös yksilön vastuuta kuluttamastaan sisällöstä.303 Lisäksi edellä esitellysti sääntelyä tulee parantaa siten, että alustat ovat nykyistä tiukemmin vastuussa väärennösten levittämisestä ja poistamisesta. Lisäksi sellaisten teknologioiden saavutettavuus, joilla kuka tahansa voi helposti luoda syväväärennöksiä, on näkemykseni mukaan tällä hetkellä mahdollistettu liian helpoksi sääntelyn näkökulmasta. Tätä tukee myös Portnoff ym. tekemä havainto. Heidän mukaansa SSS-sisällön valmistamisen helppous ja vaivattomuus voi lisätä väärinkäsitystä, että kyse on harmittomasta teosta.304 Tällä hetkellä näkyvissä on trendi, jonka mukaan verkkoväkivallan myötä tekojen kohteet poistuvat internetistä ja näkyvistä julkisista paikoista, kuten luottamustehtävistä.305 Tämä vähentää erityisesti naisten äänen kuulumista yhteiskunnassa ja päätöksenteossa.306 Nähdäkseni tämänhetkinen sääntelykehikko ei keskity tarpeeksi ennaltaehkäisyyn ja torjumiseen. Vaikka on tärkeää rangaista tekijöitä ja vastuuttaa myös yksilöä valinnoistaan, mielestäni sääntely ei riittävällä tavalla suojaa tämänkaltaisilta äärimmäisiltä seurauksilta, jotka voivat edellä kuvatusti johtaa jopa demokratian rapautumiseen. 4.2 Syväväärennösteknologioiden kieltäminen tai rajoittaminen Kuten edellä on todettu, syväväärennösteknologiaa voidaan käyttää ja käytetään laajasti vahingollisiin tarkoituksiin. Oikeuskirjallisuudessa on jonkin verran käsitelty mahdollisuuksia kieltää syväväärennösteknologiaa, jolla SSS-materiaalia voidaan valmistaa. On kuitenkin ymmärrettävä, että mitä tahansa teknologiaa voi ainakin teoriassa käyttää väärin. Esimerkiksi tavallisilla laajoihin kielimalleihin perustuvilla, yleisesti saatavilla olevilla, ja täysin muuhun tarkoitukseen markkinoidulla ja tarkoitetulla tekoälyteknologioilla voidaan saada aikaan SSS- sisältöä.307 Tietyn teknologian lailla kieltäminen ja rajoittaminenkin vaatii perusteellista 302 Europol 2024, s. 15 303 Zheng – Shu – Li 2025, s. 18. 304 Portnoff ym 2024, s. 5. 305 Verkkoväkivalta rajoittaa keskusteluihin osallistumista – uutta tietoa suomalaisten väkivaltakokemuksista 11.10.2024; Attila – Pietikäinen 19.12.2023. 306 Ibid. 307 Smith – Mansted 2020, s. 4. 61 selvitystä sen hyödyistä ja haitoista. Ultima ratio -periaatteen mukaan perusoikeuksiin puuttuva kriminalisointi on viimesijainen vaihtoehto, jota ennen tulee harkita muita mahdollisuuksia puuttua asiaan.308 Mielestäni on oleellista pohtia, voisiko tietynlaisia syväväärennöksiä mahdollistavia tekoälyjärjestelmiä verrata joihinkin rajattuihin tai kokonaan kiellettyihin teknologioihin ja innovaatioihin. Tämän jälkeen on verrattava, voisiko rajoitusten tai kieltojen syytä pitää samantasoisena, kuin tutkielmassa esitelty suostumukseton seksuaalinen syväväärennössisältö. Punninnan kautta tulee määritellä, olisiko teknologian rajoittamisesta enemmän hyötyä kuin haittaa.309 Oikeuskirjallisuudessa esitetyn näkemyksen mukaan nyt on se hetki, jolloin lainsäädännön avulla syväväärennöksillä aiheutettaviin ongelmiin voidaan puuttua samalla määritellen ne keinot, joilla puuttuminen tehdään.310 Syväväärennöksiä valmistavien teknologioiden rajoittamisella tai kieltämisellä puututtaisiin sananvapauteen ja hidastettaisiin innovaatioita. Toisaalta on kysymys yksilön yksityisyyden ja yhteiskuntaan luottamisen suojelemisesta. Joidenkin teknisten innovaatioiden osalta yksilön ja/tai yhteiskunnan edun on katsottu olevan voittoa tavoittelevien yritysten tai valtioiden etua painavampia. Esimerkiksi lääkelain (395/1987) 1 §:n mukaan lääkkeiden käyttöön liittyvien rajoitusten tarkoituksena on ylläpitää ja edistää lääkkeiden ja niiden käytön turvallisuutta ja tarkoituksenmukaista lääkkeiden käyttöä. Myös alkoholin myymistä on alkoholilain (1102/2017) 1 §:n ja laista tehdyn hallituksen esityksen mukaan Suomessa rajoitettu alkoholin juomisesta alkoholin käyttäjille, heidän läheisilleen ja muille ihmisille sekä yhteiskunnalle aiheutuvien haittojen takia.311 Lisäksi esimerkiksi räjähteiden käyttämiseen vaaditaan panostajalain (423/2016) 3 §:n mukaan panostajan ammattipätevyys, joka tulee suorittaa kurssilla. Pätevyydestä pidetään panostajalain 22 §:n mukaista rekisteriä, eikä lupaa voi lain 5 § ja 7 §:n mukaan saada sellainen henkilö, joka on tuomittu jostakin rikoksesta.312 Myös luvan aseen hankkimiseen ja hallussapitoon voi ampuma-aselain (1/1998) 18 §:n mukaan saada poliisilta vain, jos siihen on jokin hyväksyttävä käyttötarkoitus. Ne on tarkoin määritelty ampuma-aselain 43 §:llä. Nähdäkseni syväväärennösteknologian sääntelylle voitaisiin hakea analogiaa esimerkiksi näistä de lege lata lainsäädännön rajoituksista ja kielloista. Kuten edellä 308 Kriminalisointiperiaatteet. 309 Kriminalisointiperiaatteet. 310 Smith – Mansted 2020. 311 HE 100/2017 vp, s. 6. 312 Henkilö, joka on tuomittu viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana lainvoimaisella tuomiolla yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen, viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen tai viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana sakkorangaistukseen esimerkiksi seksuaalirikoksesta, ei voi panostajalain 5 § ja 7 §:n mukaan panostajan pätevyyttä ja näin ollen käyttää räjähteitä. 62 esitelty, yksilölle ja yhteiskunnalle vaaralliseksi katsottuja asioita on aiemminkin rajoitettu tai jopa kielletty kokonaan yleisestä käytöstä. Väärään käyttötarkoitukseen käytettyinä vahingollisia asioita voidaan rajoittaa esimerkiksi perustamalla rekisteri laillisten käyttäjien hallinnoimiseksi ja näin haittojen minimoimiseksi. Samalla myönteisistä vaikutuksista voidaan pitää kiinni. Maailman tiedeyhteisö esitti tekoälyteknologian kehitystyön pysäyttämistä maailman turvallisuuden vuoksi vuonna 2023, mutta tätä ei ole toteutettu.313 SSS-sisältöjen ja muiden tekoälyn haitallisten käyttötarkoitusten torjuminen on siis todettu tarpeelliseksi myös teknologian kehittäjien taholta. Lasta esittävien seksuaalisten syväväärennösten osalta mielestäni on erityisen olennaista, että syväväärennösten valmistamista pyritään torjumaan mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon ilmiön vahvat haitalliset vaikutukset ja valmistamisen helppous. Lasta esittäviä seksuaalisia syväväärennöksiä valmistavat myös lapset314, joiden osalta kyse voi olla aidosti nuoruuden ymmärtämättömyydestä seuraamuksien suhteen. Ajatuskulkuun ja nuoren henkilön ymmärtämättömyyteen voinee vaikuttaa myös se, miten helposti saatavilla teknologia on. Lasten ja nuorten ikätovereistaan valmistamien syväväärennösten taustalla on usein seksuaalinen uteliaisuus, ryhmäpaine tai kiusaaminen.315 Ymmärtämättömyys ei kuitenkaan poista teon kohteelle mahdollisesti aiheutuvia vakavia psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia. Monet lasta esittävät seksuaaliset syväväärennökset voitaisiin estää, jos sitä helpottavat syväväärennösteknologiat poistettaisiin kuluttajamarkkinoilta. Teknologian hyödyntäminen on asiantuntijoiden mukaan liian helppoa.316 Syväväärennösteknologian rajoittaminen muiden kuin sitä esimerkiksi työssään tarvitsevien saatavilta olisi mielestäni olennainen puuttumiskeino. Tämä kuitenkin voi käytännössä olla vaikea täysimääräisesti toteuttaa, kun teknologia on jo saanut vahvan aseman kuluttajamarkkinoilla. Positiivisia vaikutuksia voisi olla myös sillä, jos esimerkiksi syväväärennösteknologioihin asetettaisiin hyvin vaikeasti kierrettäviä suojauksia SSS-sisällön luomisen estämiseksi (safety by design).317 313 Pause Giant AI Experiments: An Open Letter 22.3.2023. 314 Tutkimuksen kohderyhmä olivat 9–17-vuotiaat lapset ja nuoret. Yksi avainlöydöksistä koski suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä. Tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret valmistavat niitä siten, että kohteena ovat toiset lapset ja nuoret. Neiswender ym. 2024, s. 4 ja 7. 315 Goharian ym. 2025, s. 8. 316 Ilmiöön liittyvät uudet haasteet liittyvät erottamattomasti siihen, kuinka helposti saatavilla teknologia on. Goharian ym. 2025, s. 8. 317 Portnoff ym. 2024, s. 20. Safety by design terminä viittaa siihen, että järjestelmä pyritään alusta saakka luomaan mahdollisimman turvalliseksi. 63 Edellä esitetyn perusteella esitän, että sellaiset teknologiat, jotka on tehty nimenomaan sitä varten, että suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä voitaisiin valmistaa, tulisi kieltää käyttötarkoituksen perusteella niiden yksilölle ja yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen perusteella. Olennaista olisi kiellon rajaaminen koskemaan nimenomaan sellaisia teknologioita, joiden tarkoituksena on loukata kohteena olevan henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Tällainen rajaus todennäköisesti nostaisi kynnystä ryhtyä helpoiksi miellettyihin rikollisiin tekoihin, jolla taas voisi olla hyvin merkittäviä vaikutuksia yksilölle ja yhteiskunnalle. Tekoälysäädöksen joustava kiellettyjen tekoälyteknologioiden lista olisi hyvä mahdollisuus tehdä kielto sitovaksi. Vaihtoehtona rajoittamiselle ja kieltämiselle pidän tiedostavuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä uudenlaisissa teknologiavälitteisissä rikostyypeissä. 318 On tärkeää esimerkiksi avata järjestelmän ”musta laatikko” -käsitteellä kuvattua prosessia, jossa tekoälyn tiettyyn lopputulokseen päätymisen syistä ei voida varmistua.319 Lisäksi on tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, että SSS-sisällön yhteydessä ei ole kysymys ”uhrittomasta” rikoksesta.320 4.3 Euroopan unionin sääntely Nykyinen Euroopan unionin sääntely pyrkii monin tavoin vastaamaan SSS-sisältöjen luomiin ongelmiin, mutta ei täysin tehokkaasti pysty vastaamaan niihin.321 Vaikka sääntelyn tarkoituksena on vahingollisten syväväärennösten seurausten sääntelyn lisäksi myös estää tällaista vahingollista sisältöä322, jäävät oikeussuojakeinot hyvin paljon teon kohteen oman aktiivisuuden varaan. Sääntelyllä ei ole pystytty tavoittamaan ongelman ydintä, joka mielestäni on syväväärennösteknologian liian laaja saatavuus. Tämä on ongelmallista, sillä se tekee vahingollisten syväväärennösten valmistamisesta helppoa, ja kynnys valmistamiseen laskee. Kun teknologia on avoimesti saatavilla, viestii se yksilölle, että kyse ei ole niin ongelmallisesta toiminnasta kuin millaista suostumuksettomien seksuaalisten 318 Europol 2024, s. 16. 319 Blouin 6.3.2023. Tekoäly, jonka sisäinen prosessi on selitettävissä, on jo vuonna 2023 ollut kehittyvä tekoälytutkimuksen osa-alue. Tällaista tekoälyä kutsutaan selittäväksi tai selitettäväksi tekoälyksi (explainable AI). Vuonna 2025 tekniikoita, joilla tekoälyn prosessia voidaan tehdä läpinäkyväksi, on jo useita, kts. esimerkiksi Baghirov 2025, s. 4–6. 320 Goharian ym. ovat tutkineet 13–20-vuotiaiden nuorten kokemuksia suostumuksettomista seksuaalisista syväväärennöksistä Yhdysvalloissa. Tutkimuksen mukaan osa väestöstä ajattelee kyseessä olevan haitaton ja uhriton rikos. Gahorian ym. 2025 s. 9. Lisäksi Home Security Heroesin vuonna toteutettu 2023 tutkimus, jossa kohderyhmänä olivat amerikkalaiset miehet, osoitti, että 74 % syväväärennetyn aikuisviihteen kuluttajista ei koe syyllisyyttä sen katsomisesta. Home Security Heroes 2023, kappale V. On huomioitava, että todennäköisesti suuri osa tästä syväväärennössisällöstä, jota tutkimukseen osallistuneet miehet kuluttivat aikuisviihteenä, on ollut suostumuksetonta. 321 Kts. esimerkiksi Zheng – Shu – Li 2025, s. 15. 322 Zheng – Shu – Li 2025, s. 4. 64 syväväärennösten valmistaminen tosiasiassa on.323 Monilla on käsitys, että SSS-sisällössä kyse on tietyllä tapaa harmittomasta ja uhrittomasta tavasta luoda seksuaalista sisältöä sen vuoksi, että kyse on synteettisesti luodusta materiaalista. Tällöin ei ymmärretä uhrin kokemaa emotionaalista, psykologista ja sosiaalista haittaa.324 Uskon, että teknologian vapaa saatavuus voi osaltaan vahvistaa tätä väärinkäsitystä. Vaikka Euroopan unionin tasolla pyritään sääntelemään alustojen vastuuta suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten osalta, jää tämän vastuun toteuttaminen lopulta puutteelliseksi. On ongelmallista, että alustat ovat vastuussa vasta silloin, kun ne tulevat tietoisiksi sisällöstä ja sen laittomuudesta ja on myös mahdollista, että alusta ei poista materiaalia uhrin pyynnöstäkään.325 Kyse on voittoa tavoittelevista yrityksistä, joiden etujen mukaista voi olla pyrkiä välttämään vastuuta. Tällöin teon uhri voi jäädä hyvin suojattomaksi käytettyään oikeussuojakeinoja, jotka eivät ole tarjonneetkaan tehokasta suojaa. Samaan aikaan materiaalia voidaan julkaista mahdollisesta poistopyynnöstä tai poistosta huolimatta uudestaan joko samoilla tai eri alustoilla, jolloin uhrin täytyy aloittaa alusta. Tämänkaltainen sääntely ei motivoi voittoa tavoittelevia yrityksiä rakentamaan uhreja suojaavia turvaverkkoja. Osa suurista yrityksistä on kaikesta huolimatta ottanut käyttöönsä vapaaehtoisesti esimerkiksi StopNCII (Non-Consensual Intimate Imagery) -mekanismin, joka pyrkii tarjoamaan tavan tunnistaa suostumuksettomia seksuaalisia kuvia alustoilta.326 Kyse ei kuitenkaan ole aukottomasta mekanismista. Lisäksi koska kyse on vapaaehtoisesta tavasta suojata käyttäjiä, ei sitä ole ottanut käyttöön kuin vain osa alustoja. Tämäkin vaihtoehto tosin perustuu käytännössä täysin uhrin omaan aktiivisuuteen. Mielestäni on selvää, että kun suostumukseton seksuaalinen syväväärennös on valmistettu ja levitetty internetiin, ollaan jo myöhässä reagoimisen suhteen. Tätä tukee myös Zhengin, Shun ja Lin tekemä huomio siitä, että kun syväväärennös on päätynyt internetiin, ei tilannetta enää oikeastaan tehokkaasti voida hallita.327 Lisäksi voi olla käytännössä mahdotonta saada tekijöitä kiinni kansainvälisessä internet-ympäristössä.328 Kuten Zheng, Shu ja Li, olen sitä mieltä, että de lege ferenda sääntelyn on kohdistuttava nimenomaan tällaista tilannetta ehkäiseviin toimenpiteisiin.329 On otettava käyttöön sellaisia mekanismeja, joilla on 323 Kts. esimerkiks Portnoff 2024, s. 5. 324 Gahorian ym. 2025, s. 8–9. 325 Zheng – Shu – Li 2025, s. 17. 326 StopNCII.org. 327 Zheng – Shu – Li 2025, s. 14. 328 Kyberrikollisuus ylittää rajat tietoverkoissa. 329 Zheng – Shu – Li 2025, s. 14. 65 konkreettisia vaikutuksia. Suuri osa syväväärennöksistä voidaan torjua määrittämällä suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten valmistamiseen tarkoitetut tekoälyteknologiat selkeällä tavalla kielletyiksi sen sijaan, että niille asetetaan rajoitteita. Alustat on sääntelyllä velvoitettava käyttämään moderoinnissa sellaisia teknologisia menetelmiä, joilla uudet, hyvin aidonkin näköiset suostumuksettomat seksuaaliset syväväärennökset tulee automaattisesti tunnistaa ja poistaa. Tasapainottelu voittoa tavoittelevien yritysten, tekijöiden sananvapauden ja uhrien suojelemisen välillä ei ole riittävää. On tärkeää suojata uhreja kattavasti tällaiselta ongelmalliselta verkkoväkivallan muodolta. Mylly on todennut yleisellä tasolla, että digitaaliset perusoikeudet toteutuvat Euroopassa tällä hetkellä huonommin kuin kuvitellaan.330 Myös tietosuoja-asetuksen mukainen poistopyyntö tai EU-oikeuden mukainen oikeus tulla unohdetuksi ovat sellaisia toimenpiteitä, että pyynnön niistä voi tehdä vain uhri itse. Odotusajat ovat pitkiä. Hakukoneen tai alustan ylläpitäjän tulee vastata pyyntöön yhden kuukauden kuluessa, mutta jos pyyntöjä on useita tai ne ovat monimutkaisia, voivat ne ilmoittaa tarvitsevansa lisäaikaa.331 Olen sitä mieltä, että nämä vaihtoehdot eivät yhdessäkään hyödynnettynä ole tarpeeksi tehokkaita oikeussuojakeinoja suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten suhteen. Ne asettavat teon kohteelle tietynlaisen vaatimuksen omasta jatkuvasta aktiivisuudesta ja jopa itsesensuurista, sillä niiden myötä uhri joutuu usein poistumaan internetistä joko kokonaan tai osittain, eivätkä ne välttämättä aseta tekijää vastuuseen juuri ollenkaan. Esimerkiksi tietosuoja-asetuksen poistopyynnön osalta ongelmalliseksi jää se, että kuva voidaan helposti ladata takaisin internetin alustoille, kun se on kerran sieltä poistettu. Näin ollen uhri saattaa joutua kierteeseen, jossa joutuu pyytämään poistoa useita kertoja, kun kuvan poistamisen jälkeen se ladataan internetiin uudestaan. Ongelmallista on myös se, että kun uhrin aktiivisuutta vaaditaan, tulee uhrin olla tietoinen SSS-sisällön olemassaolosta. Näin ei välttämättä aina kuitenkaan ole. 4.4 Kansallinen taso Suomen seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen tarkoituksena oli pyrkiä ennaltaehkäisemään seksuaalirikoksia ja vähentää seksuaalirikosten määriä.332 Koska 330 Lampela 12.3.2025. 331 Usein kysyttyä hakukoneista. 332 HE 13/2022 vp, s. 66. 66 uudistettu seksuaalirikoslainsäädäntö astui voimaan vasta kaksi vuotta ennen tutkielman toteuttamista, voi olla vielä liian aikaista tarkastella lainsäädännön tavoitteiden saavuttamista. Jo uudistuksen esitöissäkin kuitenkin tunnistettiin rikoslain keinojen rajallisuus siihen, miten yhteiskunnan asenteisiin ja rikoksentekijöin käyttäytymiseen tosiasiallisesti voidaan sen avulla vaikuttaa.333 Tutkielman tuottaman kokonaiskuvan perusteella vaikuttaa siltä, että kansallisen lain tasolla syväväärennetty suostumukseton seksuaalinen sisältö on kriminalisoitu melko kattavasti. Mikäli sinänsä kattava kansallinen rikoslainsäädäntö ei riitä vaikuttamaan asenteisiin tarpeeksi vahvasti siten, ettei suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä valmistettaisi ja levitettäisi, on mielestäni pohdittava muita vaihtoehtoja, joilla näitä rikoksia voitaisiin torjua. Nopeatempoinen internet on muokannut elinympäristöämme siten, että mielestäni nykyiset keinot eivät ole riittäviä teon kohteen oikeussuojan varmistamiseksi. Oikeudenloukkauksia tulisi pyrkiä minimoimaan jo etukäteen, koska jälkikäteen puuttumiseen liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa teon kohteelle kohtuutonta haittaa. Husso ym. painottavat, että teknologian välityksellä tehdyn teon pitäisi ymmärtää olevan ”omanlaisensa, todellinen ja haavoittava teko”.334 Vaikka kansallisen lain sääntely vaikuttaa sinänsä tehokkaalta, jää nähtäväksi, miten se taipuu esimerkiksi kansainvälisiin tilanteisiin ja sellaisiin tilanteisiin, joissa tekijän henkilöllisyyden selvittäminen vaatii työtä. On myös huomioitava, että kansalliseen kehykseen liittyvät samat haasteet kuin Euroopan unionin tasoiseen sääntelyyn, sillä ne vaativat suurimmilta osin uhrin omaa aktiivisuutta eivätkä pysty puuttumaan internetin luontoon kuuluviin ongelmiin kuten uudelleen levittämiseen. Lisäksi digitaalisessa ympäristössä toteutetut seksuaalirikokset vaativat kansallisilta viranomaisilta uudenlaista ymmärrystä lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta. Vuoden 2023 seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen jälkeen tapahtuneet mahdolliset konkreettiset tapaukset ovat vasta viime aikoina tulleet poliisien, syyttäjien ja tuomioistuimien pöydälle. Tulkintakäytäntö tapauksissa jää siis vielä avoimeksi. Poliisit, yksittäiset tutkinnanjohtajat ja syyttäjät käyttävät suurta valtaa päättäessään, minkä rikosten tutkintaa rajoitetaan ja priorisoidaan.335 Mikä siis katsotaan esitutkinta- tai syyteharkintakynnyksen ylittäväksi käytännössä, vaihtelee tutkinnanjohtajan ja syyttäjän mukaan. Jo pelkästään yleisen edun vuoksi olisi tärkeää saattaa yksilön henkilökohtaisia oikeuksia loukkaava rikosepäily tuomioistuimen arvioitavaksi, ainakin lähtökohtaisesti. Arvio tehdään kuitenkin 333 HE 13/2022 vp, s. 53. 334 Husso ym. 2024, s. 23. 335 Husso ym. 2024, s. 137–138. 67 tapauskohtaisesti.336 Husso ym. toteavat, että on ongelmallista tekojen fyysistenkin seurausten osalta, jos digitaalisessa ympäristössä tapahtuvat rikokset mielletään vähäisiksi.337 Tämän vuoksi olisi tärkeää, että viranomaiset ymmärtävät ilmiön vakavuuden. Esimerkiksi kunnianloukkausten syyteharkintaan päätymisessä on ollut paljon vaihtelua.338 Mahdollisesti kyseeseen tulevista rikostunnusmerkistöistä seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen, kunnianloukkaus ja seksuaalinen ahdistelu ovat asianomistajarikoksia. Tämän myötä painopiste tekijöiden vastuuseen saattamisessa on suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen aikuisella kohteella. Piispan mukaan rikoksesta poliisille ilmoittaminen vaihtelee rikostyypeittäin siten, että esimerkiksi anastusteot tulevat useammin viranomaisten tietoon kuin väkivaltarikokset.339 Heidän mukaansa kyselytutkimuksella voidaan täydentää viranomaistilastoja.340 Husson ym. toteuttaman kyselytutkimuksen perusteella verkkoväkivallan naisuhreilla on korkea kynnys rikosilmoitusten tekemiseen. Aineiston perusteella voitiin myös todeta, että kaikki verkkoväkivallan uhrit eivät tee rikosilmoitusta.341 Syiksi rikosilmoituksen jättämättä tekemiseen ilmoitettiin muun muassa omien voimavarojen puute, häpeän, syyllisyyden ja pelon tunteet, epäluottamus rikosprosessia kohtaan sekä tiedon puute omista oikeuksista ja rikosprosessista.342 Suomalaistutkimus media-alalla verkkohäirintää kokeneista osoitti, että aktiivisen toimintamallin (häiritsijä pyrittiin pysäyttämään esimerkiksi estämällä tämä ja ilmoittamalla poliisille) lisäksi uhri voi myös toimia passiivisen toimintamallin mukaisesti. Uhri, joka toimii passiivisen toimintamallin mukaan, saattaa turvautua esimerkiksi itsesensuuriin.343 Itsesensuuria ruokkiva sääntely vahvistaa kehityskulkua, jonka myötä naiset jättäytyvät pois internetistä ja julkisilta areenoilta, eivätkä esimerkiksi julkaise mielipiteitään enää niin vahvasti. Tämä vaikuttaa demokratian toteutumiseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Kuten aiemmin mainittu, Naisten Linja Suomessa ry:n raportin mukaan 56 %, yli puolet, 336 Rantaeskola – Kaunisto 2024, s. 593. 337 Husso ym. 2024, s. 137. 338 Ibid, s. 137-138. Myös eduskunnan oikeusasiamies on pitänyt tätä ongelmallisena, kts. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu 25.10.2022 EOAK/1510/2021. 339 Piispa – Heiskanen 2017, s. 75. 340 Ibid. 341 Husso ym. 2024 s. 122. 342 Ibid. 343 Celuch ym. 2023 s. 621–622. 68 verkkohäirintää kokeneista vastaajista oli rajoittanut mielipiteensä ilmaisua verkkohäirinnän vuoksi.344 4.5 Ratkaisuehdotuksia De lege lata suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten osalta vaikuttaa olevan korostuneella tavalla uhrin aktiivisuutta vaativaa ja toisaalta sääntelyn ajallinen ulottuvuus on jälkikäteinen tekoon nähden. On ongelmallista, että henkilö, joka saattaa joutua kärsimään tekijän teon vuoksi vakavia psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia, joutuu itse tekemään toimia sen eteen, että tekijä voitaisiin saattaa vastuuseen. Etenkin, jos kyseessä on edellä kuvatusti alaikäinen tai kuollut henkilö, ovat uhrin vaikuttamismahdollisuudet usein pienet tai olemattomat. Alaikäisen uhrin osalta kyse ei ole asianomistajarikoksesta, minkä myötä syyttäjän tulisi nostaa asiassa syyte ilman uhrin rangaistusvaatimusta. Ongelmallista viranomaisten tietoon saattamisen osalta voi kuitenkin olla etenkin sellaisen vanhemman lapsen osalta, jonka kuvasta ei välttämättä aina voida suoraan ymmärtää kuvan esittävän alaikäistä henkilöä. Tällöinkin kuva kuitenkin lähtökohtaisesti on seksuaalirikos alaikäistä kohtaan, ja alaikäisellä voidaan katsoa olevan aikuista heikommat mahdollisuudet suojella omia oikeuksiaan. Tällaisessa tapauksessa kynnys viran puolesta tutkimiseksi on kuitenkin arvioni mukaan varmasti korkeampi kuin sellaisissa, joissa SSS-sisältöä on luotu selkeästi alaikäisen näköisestä lapsesta, jos yksilöity uhri ei ole tutkintaa aloittaessa tiedossa. Mielestäni olisi tärkeää tarkastella yhteiskunnallisessa keskustelussa mahdollisuutta sille, että tekoälyteknologiat, joilla syväväärennöksiä voi helposti valmistaa ja joita saatetaan myös mainostaa nimenomaisesti siten, että niillä voi valmistaa seksuaalisia syväväärennöksiä, voitaisiin poistaa kuluttajamarkkinoilta. Goharian ym. mukaan seksuaalisia syväväärennöksiä tehneet nuoret luonnehtivat tekoa helpoksi, sillä sovelluksia, joilla niitä on mahdollista valmistaa, voi esimerkiksi ladata suoraan kännykän sovelluskaupasta ilmaiseksi.345 Lisäksi syväväärennetyn materiaalin kuluttaminen on hyvin helppoa, sillä esimerkiksi suosituilla aikuisviihdesivustoilla on sitä paljon. Tämän vuoksi tarkat ja yhdenmukaiset vaatimukset alustojen itsesääntelylle on asetettava tarpeeksi korkealle. Samalla voidaan vastuuttaa myös materiaalia kuluttavaa henkilöä: esimerkiksi suuri aikuisviihdesivusto Pornhub on vuonna 344 Lakeus – Keskinen 2021, s. 5. 345 Goharian ym. 2025, s. 4. 69 2023 ottanut käyttöön varoituksen, joka tulee esille hakiessa materiaalia hakusanoilla, jotka viittaavat suostumuksettomuuteen tai väkivaltaan.346 Sääntelyä täydentämässä on muitakin välineitä. Esimerkiksi StopNCII.org (Non-Consensual Intimate Imagery) on internetin työkalu, jota ylläpitää hyväntekeväisyysjärjestö SWGfl.347 StopNCII.org toimii siten, että työkaluun syötetään kuva, joka on lisätty jollekin alustalle suostumuksetta. Silloin siitä luodaan eräänlainen tunniste, joka jaetaan yhteistyökumppanina toimiville alustoille, jotka ovat lupautuneet poistamaan tunnisteeseen täsmääviä kuvia alustoiltaan. Näin työkalu siis täydentää tietosuoja-asetuksen mukaista poistamista niiltä alustoilta, jotka sen yhteistyökumppaneina toimivat. Näitä on esimerkiksi Facebook, Instagram, TikTok, OnlyFans, PornHub ja Reddit. Työkalu ei siis poista kuvia kaikkialta internetistä, vaan yhteistyökumppanina toimivat alustat poistavat kuvia tunnisteen avulla.348 Työkalun suhteen haasteena on, että pienikin muutos, joka kuvaan tehdään, muuttaa tunnistetta. 349 Tunnistetta voi siis tietyllä tapaa hämätä esimerkiksi muokkaamalla kuvaa tekoälyllä, jolloin tunniste ei enää toimi ja poistaminen vaikeutuu. Lisäksi uhrilla voi olla korkea kynnys sille, että syöttää kuvan itse uudestaan internetiin, vaikka tietosuojasta olisikin huolehdittu tarkkaan. Parempia, haasteisiin vastaavia teknologioita, voisi olla esimerkiksi sisältöpohjainen kuvatiedonhaku, joka voisi toimia tarkoitusta vastaavalla tavalla. Sisältöpohjainen kuvatiedonhaku hyödyntää syväoppivia ja koneoppivia järjestelmiä, jotka vertaavat ja analysoivat kuvia tarkemmin.350 Tekoälyteknologioita tarjoavat palveluntarjoajat ja alustat ovat suuressa roolissa syväväärennösteknologioiden ja niillä valmistettujen syväväärennösten vahingollisen käytön ehkäisemisestä. On kuitenkin selvää, että kun kyse on yrityksistä, jotka toimivat voittohakuisesti, ei yrityksille voida kanavoida asiassa moraalista vastuuta reagoida, vaan sääntelyn tulee olla tarpeeksi kattavaa ja niitä velvoittavaa. Koska tällaisen moderointikäytännön mahdollistaminen on ollut vapaaehtoisellakin tavalla voittoa tavoittelevissa yrityksissä, tulisi tarkastella mahdollisuutta velvoittaa tällaiseen. Esimerkiksi Smith ja Mansted pitävät tärkeänä, että syväväärennösten väärinkäyttöä vastaan käytetään samanaikaisesti toimia, joissa tuetaan syväväärennöksiä tunnistavia ohjelmia ja otetaan 346 Keski-Korpela 24.2.2025. 347 SWGfl.org. 348 StopNCII.org. 349 Anurag 14.9.2023. 350 Ibid. 70 sellaisia käyttöön.351 Myös verkossa toimimisen kulttuurin pitää muuttua, ja se voi tapahtua ainakin alustojen käytänteiden kautta siten, että käyttäjät ovat lähdekriittisiä ja tukevat luotettavia kommunikaatiokanavia. Lisäksi heidän mukaansa tulisi luoda ja voimaan saattaa digitaalisia tunnistautumisen standardeja.352 Pidän näitä kaikkia hyvinä ajatuksina tulevaa sääntelyä varten. Erityisesti tunnistautumisen vaatiminen eri alustoille voisi helpottaa tekijöiden jäljittämistä ja näin mahdollistaa tekijöiden vastuuseen saattamisen. Toisaalta tunnistautuminen voisi jo itsessään vähentää suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten lisäämistä eri alustoille, kun se pitäisi tehdä omalla nimellä tai jollakin muutoin tunnistettavalla tavalla. Lisäksi mielestäni on esitetty painavia syitä sille, miksi nimenomaan vahingollista käyttöä varten markkinoille lasketut syväväärennösgeneraattorit tulisi kieltää. Goharianin ym. mukaan osatekijä nuorten tekemille suostumuksettomille seksuaalisille syväväärennöksille oli esimerkiksi ryhmäpaineelle alistuminen353, joka voinee liittyä nuoruuden ymmärtämättömyyteen. Tämä ei tietysti vähennä uhrille aiheutuvia seuraamuksia ja siten teon moitittavuutta. Tutkimuksen mukaan nuoret tekijät olivat todenneet teknologian olevan hyvin helposti saatavilla. Näkemykseni mukaan tällainen ”nuoruuden ymmärtämättömyyteen” pohjautuva rikollisuus olisi tässä tapauksessa mahdollista torjua siten, että puhelimen sovelluskaupasta ei olisi mahdollista ladata sellaisia sovelluksia, joilla henkilöstä voi luoda syväväärennöksen. Näin ollen kielto olisi perusteltu. Kielto voitaisiin toteuttaa esimerkiksi määrittelemällä tähän tarkoitukseen kehitetyt tekoälyjärjestelmät tekoälysäädöksen kiellettyjen tekoälyteknologioiden listalle. Tekoälyasetus asettaa suuren osan niistä tekoälyjärjestelmistä, joiden avulla voidaan valmistaa syväväärennöksiä suuren riskin kategoriaan ja määrittää niiden valmistajille ja tarjoajille velvoitteita. Olisi kuitenkin tärkeää lisätä velvoitteita siten, että ne lain tasolta katsoen jo tulisi rakentaa niin turvallisiksi, että niissä mahdollisesti olevia suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä estäviä muureja olisi mahdollisimman vaikea kiertää (safety by design). Tällä hetkellä esimerkiksi Youtubessa on ohjevideoita siitä, miten tavallisten ohjelmien estoja voi kiertää.354 Tällöin riittää tavanomainen tietotekniikan tuntemus siihen, että voi valmistaa suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen. 351 Smith – Mansted 2020, s. 4. 352 Ibid. 353 Goharian ym. 2025, s. 8. 354 Hirvonen 15.11.2024. 71 Zheng, Shu ja Li esittävät ratkaisuksi suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten osalta medialukutaitokasvatuksen lisäämistä yhteiskunnassa, sillä taustalla näissä on usein tavoite saada katsojat uskomaan, että kyse on aidosta kuvamateriaalista. Medialukutaidon tason nostaminen voisi heidän mukaansa lieventää syväväärennöksen negatiivisia seurauksia, kun katsoja ymmärtää kyseessä olevan väärennös. Samalla heidän mukaansa katsojia voitaisiin saada toimijan rooliin vaatimaan enemmän läpinäkyvyyttä ja vastatoimia laittomien syväväärennösten torjuntaan.355 Vaikka pidän lähestymistapaa sinänsä hyödyllisenä, on kuitenkin otettava huomioon, että nykyisin syväväärennökset voivat näyttää hyvinkin aidoilta. Lisäksi jo se, että Zheng, Shu ja Li tunnistavat tarpeen sille, että yksilöiden tulisi vaatia kattavampaa suojaa laittomilta syväväärennöksiltä kertoo siitä, ettei kyse ole riittävästä puuttumiskeinosta. Mielestäni ei ole riittävää, että ilmiön sääntelyyn liittyvien ongelmien paikkaaminen jätettäisiin yksilöiden vastuulle. Synteettistä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia on tarjottu ratkaisuksi lapsiin kohdistuvaan fyysiseen hyväksikäyttöön. Suomen poliittisella kentällä on viime aikoina esitetty näkökulma, jonka mukaan sellainen lapsiin kohdistuva hyväksikäyttömateriaali, joka on tekoälyllä tai esimerkiksi piirtäen luotua, tulisi sallia, koska tällöin oikeaa lasta ei tarvitsisi satuttaa. Lisäksi on esitetty väite, että tällainen materiaali voisi vähentää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa.356 Kuitenkin aiemman suomalaisen kyselytutkimuksen perusteella on todettavissa, että lasten hyväksikäyttöä esittävän materiaalin katsomisen jälkeen suuri osa materiaalia katsoneista on ollut yhteydessä lapsiin.357 Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa tutkivan Lahtisen mukaan tällainen materiaali voi osalla ihmisistä madaltaa kynnystä tehdä lapsiin kohdistuva rikos.358 Myös kansainvälinen tutkimus puoltaa tätä näkökulmaa.359 Ilman tehokkaita suojakeinoja ja teknologisia ratkaisuja lapset ovat jatkuvasti kasvavassa vaarassa joutua seksuaalisen syväväärennöksen kohteeksi helposti saatavilla olevan teknologian vuoksi.360 Siksi mielestäni on painavia syitä siirtää ainakin lasta esittävää seksuaaliväkivaltaa kuvaavien syväväärennöksien valmistamista varten kehitetyt tekoälyjärjestelmät tekoälysäädöksen kiellettyjen teknologioiden kategoriaan. 355 Zheng – Shu – Li 2025, s. 18. 356 Ikonen 24.3.2025. 357 Kysely: 40 prosenttia vastaajista kertoi hakeutuneensa kontaktiin lapsen kanssa katsottuaan hyväksikäyttömateriaalia 27.9.2021. 358 Ibid. 359 Kts. esimerkiksi Johnson 2025, s. 44. 360 Goharian ym. 2025, s. 9. 72 Tutkimuksessa digitaalisen väkivallan rikosprosessin käsittelyä Suomessa on jäsennetty poliisin, syyttäjän ja tukipalveluiden välisenä moniammatillisena yhteistyönä.361 On hyvin olennaista, että kaikki tähän yhteistyöhön liittyvät palaset ottavat ilmiön tosissaan ja ymmärtävät sen merkitykset niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Viranomaisten ja muiden ilmiön parissa työskentelevien tulee ymmärtää digitaalisessa ympäristössä tehtyjen rikosten vakavuus ja vahingollisuus koko niiden mittakaavassa. Tietoisuutta tulee siis lisätä. 361 Husso ym. 2024. 73 5 Johtopäätökset Suomessa SSS-sisältöihin puuttuminen vaikuttaa monessa suhteessa onnistuneelta. Rikoslainsäädännön tasolle on otettu sääntelyä, joka kattaa selkeästi SSS-sisällön. Tämä on nähdäkseni ollut riittävän oikea-aikaista ottaen huomioon ilmiön yleistyminen viime vuosina. Lisäksi Euroopan unionin asetukset asettavat velvoitteita kattaen syväväärennöksen elinkaaren. Olen tutkielmassa arvioinut SSS-sisältöihin liittyvää sääntelyä erilaisten tilanteiden näkökulmasta niihin liittyvien oikeudellisten ongelmien kautta. Ongelmien perusteella olen tunnistanut mahdollisia de lege lata -sääntelyyn sisältyviä puutteita. Olen käsitellyt oikeudellisia ongelmia seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja fiktiivisen syväväärennöksen, vain omaan käyttöön valmistetun SSS-sisällön, sananvapauteen ja taiteeseen vetoamisen sekä lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävän syväväärennöksen näkökulmasta. Lisäksi olen arvioinut tutkielmassa oikeudellisia ongelmia seksuaalisella kuvamateriaalilla kiristämisen, kuolleen henkilön ja usean henkilön henkilötietojen yhdistämisen näkökulmasta. Erityisesti olen tutkielmassa keskittynyt ongelmien rikosoikeudelliseen arviointiin. Mielestäni sitä, loukkaako SSS-sisältö uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta, tulee tarkastella tapauskohtaisesti, koska SSS-sisältö kuvaa fiktiivistä tilannetta. Nähdäkseni näin olisi ainakin, jos vastaavanlaista aitoa sisältöä ja syväväärennettyä sisältöä verrattaessa aidon kuvan katsottaisiin loukkaavan seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Kun syväväärennöksiä on jatkuvasti vaikeampaa erottaa aidoista kuvista, tulee niiden merkitseminen yhä tärkeämmäksi. Tekoälysäädös pyrkii luomaan velvoitteita syväväärennösten merkitsemiselle, mutta merkitsemisen riittävä taso jää vielä myöhemmin määritettäväksi esimerkiksi tekoälysäädöstä tulkitsevalle tekoälytoimistolle tai sitä voidaan arvioida oikeuskäytännössä. Jokainen internetissä liikkuva kohtaa jatkuvasti enemmän syväväärennettyä materiaalia, kun se alkaa viedä yhä enemmän tilaa digitaalisesta ympäristöstämme. Tämä tulee vaikuttamaan siihen, miten ympäröivää maailmaa tarkastelemme. Voimmeko enää luottaa siihen, mitä kohtaamme? Lähdekritiikistä tulee yhä tärkeämpää syväväärennösten maailmassa. Syväväärennösten avulla voidaan manipuloida joko sen kohteen tai katsojan käyttäytymistä ja ajattelutapoja. Tämä voi mennä niin pitkälle, että se vaikuttaa demokratian toteutumiseen, kun ihmiset eivät enää luota yhteiskuntaan ja toisaalta osa ihmisistä kokee syväväärennökset niin 74 suureksi uhaksi, että päätyy sensuroimaan itse itseään tai väistymään valtaa pitäviltä paikoilta.362 Tutkielmassa on arvioitu, miten SSS-sisältö voisi Suomessa soveltua parodian ja muutoin taiteen piiriin. Nähdäkseni on epätodennäköistä, että SSS-sisältöä voitaisiin katsoa ainakaan parodiaksi, sillä sen katsotaan olevan eurooppalaisittain huumorin tai pilailun ilmentymä.363 Jos SSS-sisältö kuitenkin katsottaisiin taiteeksi, voi taidekin loukata kohteensa kunniaa. Tällaisessa tilanteessa se todennäköisesti myös loukkaisi kohteensa seksuaalista itsemääräämisoikeutta, jolloin kyseeseen voisi tulla seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön arvioiminen. Kiinnostava kysymys on, mihin rajanveto SSS-sisältöjen valmistamiseen soveltuvien tunnusmerkistöjen välillä asettuu. Lain esitöissä todetusti näitä ovat seksuaalinen kajoaminen (RL 20:3 §) ja seksuaalinen ahdistelu (RL 20:6 §). Tunnusmerkistöjen väliin jää paljon liikkumavaraa. Seksuaalisen kajoamisen rangaistusasteikko on vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Seksuaalisesta ahdistelusta taas voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön osalta ongelmalliseksi voi osoittautua myös sen lyhyt vanhentumisaika. Sen vanhentumisaika on vain kaksi vuotta (RL 8:1 §). Esitutkinta on siis suoritettava ja syytteet nostettava vanhentumisajan loppuun mennessä. Valmistamisen voitaneen ainakin useimmiten katsoa olevan pistemäinen teko. Valmistaminen ja levittäminen ja lopulta SSS-sisällön uhrin tietoisuuteen saattaminen voivat kuitenkin olla ajallisesti kaukana toisistaan. Jos SSS-sisällön valmistaminen katsottaisiin ennakoimallani tavalla usein seksuaaliseksi ahdisteluksi, voisi valmistamisen rangaistavuus tosiasiallisesti olla heikko ajallisten realiteettien vuoksi. Seksuaalisen ahdistelun kahden vuoden vanhentumisaikaa voi verrata seksuaalisen kajoamisen kymmenen vuoden vanhentumisaikaan ja seksuaalisen kuvan luvattoman levittämisen (RL 20:7 §) vanhentumisaikaan, joka on viisi vuotta. Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävät syväväärennökset vaikuttavat olevan käytännössä kattavasti kriminalisoitu Suomen ja Euroopan unionin tasolla. Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävän, aidon näköisen, syväväärennöksen levittäminen ja hallussapito ei vaadi lapsen tunnistettavuutta. Näin ollen, jos uhri on tunnistettu, tulee näiden 362 Kts. esimerkiksi Europol 2024, s. 10; Attila – Pietiläinen 19.12.2023; van Huijstee ym. 2021, s. 30 ja 49. 363 Kari 30.10.2024. 75 lisäksi arvioitavaksi myös mahdollinen seksuaalinen kajoaminen lapseen (RL 20:14 §) tai lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20:16 §), sillä niiden toteutuminen vaatii tietyn henkilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkausta. Kuten aikuistenkin osalta, kiinnostava kysymys on, miten lapseen kohdistuvia seksuaaliväkivaltaa esittäviä syväväärennöksiä tullaan tuomioistuinkäytännössä arvioimaan seksuaalisen kajoamisen ja seksuaalisen hyväksikäytön välillä. Jotkut voivat pitää SSS-sisältöä oman mielikuvituksensa jatkeena ja siten harmittomana, mikäli valmistavat sisältöä vain omaan käyttöönsä. 364 Uhri ei välttämättä saa tietää sisällön olemassaolosta. Jos SSS-sisältö kuitenkin tulee tietoon, voitaisiin sitä arvioida seksuaalisen ahdistelun ja kajoamisen tunnusmerkistöjen näkökulmasta. Arvioinnissa olisi mielestäni huomioitava myös tietoturvanäkökulma. Esimerkiksi jos SSS-sisältö on valmistettu sovelluksella, jonka tietosuoja on heikko tai säilytetty siten, että säilytyspaikan tietosuoja on puutteellista. Seksuaalisella kuvalla kiristäminen (sextortion) on syväväärennösten myötä aiempaa helpompaa. Kuten tutkielmassa on esitetty, SSS-sisältöjen yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvien vahingollisten seurauksien ennaltaehkäisy ja minimoiminen on tärkeää. Kyse on hyvin sukupuolistuneesta ilmiöstä, jota käytetään uutena hiljentämisen välineenä esimerkiksi politiikassa.365 Poliittinen vaikuttaminen SSS-sisältöjen ja niillä kiristämisen avulla on nähdäkseni tärkeä tulevan tutkimuksen aihe Suomessa ja Euroopassa, sillä se on yhä relevantimpi Euroopan poliittisessa kehyksessä. Esimerkiksi Italian pääministeri Giorgia Meloni on joutunut SSS-sisällön uhriksi.366 Syväväärennettyjä videoita voidaan käyttää myös muun muassa valtioiden välisessä informaatiovaikuttamisessa.367 Yhä useamman kuolleen ihmisen henkilötietoja, kuten kuvia, on internetissä. Määrä tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa. Vaikuttaa siltä, että vaikka kuolleen fyysistä ruumista suojataan, suojelu ei ulotu kuolleen digitaaliseen identiteettiin.368 Esimerkiksi tietosuoja- asetus ei koske kuolleiden henkilöiden henkilötietoja. Samalla kun kiinnostus ”deadbotteja” ja avatareja kohtaan nousee, on tärkeää arvioida, voimmeko antaa suostumusta henkilötietojemme käyttämiselle kuoleman jälkeen, kun emme edes tiedä, mitä 364 Home Security Heroes 2023, kappale V. 365 Kts. esimerkiksi Europol 2024, s. 10; Attila – Pietiläinen 19.12.2023; van Huijstee ym. 2021, s. 30 ja 49. 366 Taussi – Eromäki 20.3.2024. 367 Pyhtilä 30.3.2022. 368 Van der Sloot – Wagensveld 2022, s. 9. 76 henkilötiedoilla voidaan tulevaisuudessa tehdä. Oikeustilaa tulee tämän osalta selvittää. Kuollutta henkilöä suojaisi kuitenkin mielestäni parhaiten se, jos itse syväväärennösteknologiaa tarjoaville tahoille asetettaisiin enemmän vastuuta siitä, että seksuaalisia syväväärennöksiä ei voisi valmistaa. On kuitenkin kiinnostavaa, että kuollutta lasta suojataan kansallisella rikoslainsäädännöllä, kun lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävä materiaali on jo itsessään kielletty. Samoin sellainen lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävä materiaali, joka on rakennettu usean eri henkilön henkilötiedoista siten, että kukaan ei ole siitä tunnistettavissa. Aikuisen osalta kun kaksi tai useampia ihmisiä on SSS-sisällössä yhdistetty, vaaditaan kuvalta tunnistettavuutta rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi. Tutkielmassa olen tunnistanut ongelman ytimeksi sen, että SSS-sisältöjä on tällä hetkellä hyvin helppo luoda. Sovellukset ja ohjelmat, joilla SSS-sisältöä voi luoda, ovat koko ajan saavutettavampia.369 Samalla kun teknologia kehittyy, syntyy uusia ongelmia. Myös jo tunnistetut ongelmat syvenevät, jos niihin ei tartuta. Vaikka Euroopan unionin sääntely pyrkii sääntelemään syväväärennöksiä koko niiden elinkaaren ajalta, ei se onnistu siinä täysin tehokkaasti. Tämän vuoksi relevantti sääntely keskittyy SSS-sisällön valmistamisen ja levittämisen jälkeiseen reagointiin. Nähdäkseni lisäkeinot nykyisen sääntelyn oheen olisivat tärkeitä. On tärkeää arvioida, miten ilmiöön voitaisiin vastata mahdollisimman tehokkaalla ja uhrisensitiivisellä tavalla myös siksi, että aiheeseen liittyvä kirjallinen keskustelu vaikuttaa palveluiden järjestämiseen, rikosprosessin käytäntöihin ja lainsäädäntöä koskeviin institutionaalisiin ja rakenteellisiin ratkaisuihin.370 Ensin tutkielmassa pyrittiin ottamaan selvää, millainen on tämänhetkinen sääntelykehikko (de lege lata) koskien syväväärennettyjä seksuaalisia sisältöjä ja millaisia ongelmia siihen liittyy. SSS-sisältöjä on säännelty Suomen rikoslailla valmistamisen, esittämisen ja levittämisen osalta sekä henkilötietojen laittoman prosessoinnin osalta. Euroopan unionin sääntely on osa Suomen sääntelykehikkoa, ja se kohdentaa vastuuta tekoälyjärjestelmien valmistajille ja internetin alustoille henkilötietojen käsittelijän lisäksi. Euroopan unionin sääntely mahdollistaa suostumuksettoman seksuaalisen syväväärennöksen kohteeksi joutuneelle olennaisimpana oikeussuojakeinona digipalvelusäädöksen ja tietosuoja-asetuksen mukaiset oikaisu- ja poistopyynnöt. Lisäksi tekoälyasetuksella on pyritty asettamaan syväväärennösten 369 Europol 2024, s. 13. 370 Husso ym. 2024, s. 147. 77 valmistajille ja levittäjille läpinäkyvyysvaatimuksia, jotta olisi selvempää, ettei kyse ole aidosta kuvasta. Tarkasteltuani nykyistä lainsäädäntökehystä tutkin, millaisia haasteita kehittyvä teknologia ja yhteiskunta asettavat sääntelylle. Tämän myötä tutkielmassa on pyritty selvittämään, millaisia muutoksia sääntelykehikkoon tulisi tulevaisuudessa tehdä (de lege ferenda). Olen koonnut kirjallisuudessa ehdotettuja sääntelymahdollisuuksia ja tutkinut niiden sopivuutta Suomen sääntelykehikkoon de lege lata sääntelyn ongelmien kautta. Tämän myötä olen koonnut suosituksia, joiden mukaan sääntelyä tulisi tämänhetkistä enemmän kohdistaa ajallisesti tapahtumiin ennen rikosta, sillä kun syväväärennös julkaistaan internetissä, sen vaikutuksia ja leviämistä on käytännössä mahdotonta hallita. Lisäksi on ongelmallista, että oikeussuojakeinojen tehokkuus on korostetulla tavalla riippuvaista uhrin omasta aktiivisuudesta. Vaikka kansallinen rikoslaki sekä Euroopan unionin syväväärennöksiä säätelevät säädökset tavoittelevat sitä, että tällaisia ongelmia voitaisiin ehkäistä, tutkielmassa todetaan, ettei niiden antama suoja ei ole tarpeeksi tehokas. Pelkkä lainsäädäntötason muutos ei kuitenkaan vastaa ongelmiin, vaan sen lisäksi tarvitaan myös sosiaalista muutosta sekä kriittisen medialukutaidon että asenteiden muodossa. Sosiaalinen muutos on kriittistä, jotta lainsäädäntö toimii tehokkaasti. De lege ferenda sääntelyn tulisi: 1. asettaa käyttötarkoitussidonnaisesti suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennösten valmistamiseen tarkoitetut tekoälyjärjestelmät kielletyiksi niiden yksilölle ja yhteiskunnalle aiheuttaman vaaran vuoksi vähintään koskien lasta esittäviä seksuaalisia syväväärennöksiä valmistavat tekoälyteknologiat; 2. asettaa korkeat vaatimukset sille, että muuhun käyttötarkoitukseen tarkoitettujen tekoälyjärjestelmien, joilla voidaan valmistaa syväväärennöksiä, ei voida valmistaa suostumuksettomia seksuaalisia syväväärennöksiä, ja toisaalta että niissä olevat estot on mahdollisimman vaikea kiertää; 3. kohdentaa vastuuta aiempaa enemmän alustoille esimerkiksi standardisoimalla moderoinnin tasoa ja määrittämällä riittävä tunnistautuminen pakolliseksi; 78 4. sääntelyä tulee tarkastella säännöllisin väliajoin johtuen teknologian nopeasti kehittyvästä ja muuttuvasta luonteesta. Toisaalta sääntelyn tulee myös olla niin joustavaa, että sillä voidaan vastata teknologian kehitykseen; sekä 5. sosiaalisen muutoksen varmistamiseksi yksilöiden ja viranomaisten kriittistä medialukutaitoa tulee vahvistaa, ja erityisesti viranomaisia tulee kouluttaa aiheesta siten, että ymmärrys aiheesta lisääntyy, ja myös verkossa tapahtuvien rikosten vakavuus ja vahingollisuus ymmärretään kokonaisuudessaan. Ilmiön ollessa vielä tuore, on nyt mahdollista puuttua sen leviämiseen. Muutaman vuoden sisällä syväväärennösteknologiat ovat parantuneet niin paljon, että on jo mahdotonta erottaa, onko kyse aidosta kuvasta vai väärennöksestä. Millainen tilanne tulee olemaan tulevaisuudessa, kun teknologiat kehittyvät ja muuttuvat entistä halvemmiksi, mikäli emme puutu asiaan nyt? Etenkin, jos syväväärennökset kehittyvät nopeammin kuin turvallisuutta takaavat teknologiat, eivät nykyiset oikeussuojakeinomme ole riittävän tehokkaita. Kuluttaessa syväväärennettyä aikuisviihdettä ei oikeasti voi tietää, onko kyse luvallisesta, oikeasta aikuisviihteestä vai SSS-sisällöstä. Yksilön vastuuta valinnoistaan tulee kasvattaa lisäämällä tietoisuutta SSS-sisällön haitoista. Tietoisuuden lisääminen ei kuitenkaan riitä yksinään toimenpiteeksi.