Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Yritykset • 2022:30 Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2022 Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2022 Seija Ilmakunnas, Rune Stenbacka, Minna Martikainen, Mikko Puhakka, Hannu Salonen, Rasmus Reinikainen Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2022 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:30 Työ- ja elinkeinoministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-327-696-3 ISSN pdf: 1797-3562 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi Kuvailulehti 21.4.2022 Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2022 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:30 Teema Yritykset Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Tekijä/t Seija Ilmakunnas, Rune Stenbacka, Minna Martikainen, Mikko Puhakka, Hannu Salonen, Rasmus Reinikainen Yhteisötekijä Yritystukien tutkimusjaosto Kieli suomi Sivumäärä 113 Tiivistelmä Yritystukien tutkimusjaoston kolmannessa vuosiraportissa tarkastellaan yritystukien toteutunutta kehitystä ja sen taustoittamiseksi myös talouden kehityspiirteitä korona- pandemian aikana. Muista yritystukiin vaikuttavista muutostekijöistä esillä ovat muun muassa EU:n elpymisväline ja TKI-tiekartta. Muut erityisteemat liittyvät poliittisen päätöksenteon rooliin sekä mekanismien suunnittelun teoriaan. Makrotaloudelliset lähtökohdat vaikuttivat myös yritystukien osalta jo suhteellisen vakailta huolimatta julkisen velan kasvusta ja esimerkiksi energiakustannusten noususta ja sen vaikutuksista energiatukiin. Venäjän hyökkäyssota helmikuussa 2022 romutti vakaan kehityksen horisontin. TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yrittäjyys –sektorin tukimäärä on ylittänyt reaalisesti vuoden 2012 tason. EU:n elpymisvälineeseen sekä TKI-tiekarttaan sisältyvät toimenpiteet ylläpitävät näiden tukien kasvukehitystä myös lähivuosina. Kyseisille tuille löytyy selkeimmät perusteet tuottavuuden parantamisen näkökulmasta ja parlamentaarisen TKI-työryhmän aloitteet julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämisestä ja sitoutumisesta T&K- rahoituslakiin ovat perusteltuja tavoitteita. Työryhmän esitys T&K-verokannustimesta merkitsee muutosta suhteessa aiempaan tukipolitiikkaan. Mahdollisten verotukimallien kirjo on laaja ja käyttöön otettavan mallin yksityiskohdat ovat ratkaisevassa asemassa. Asiasanat yritykset, elinkeinot, yritystuki, talous, elinkeinopolitiikka, tukipolitiikka ISBN PDF 978-952-327-696-3 ISSN PDF 1797-3562 Asianumero - Hankenumero VN/7455/2019 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-696-3 Presentationsblad 21.4.2022 Rapport från forskningssektionen för företagsstöd 2022 Arbets- och näringsministeriets publikationer 2022:30 Tema Företag Utgivare Arbets- och näringsministeriet Författare Seija Ilmakunnas, Rune Stenbacka, Minna Martikainen, Mikko Puhakka, Hannu Salonen, Rasmus Reinikainen Utarbetad av Forskningssektionen för företagsstöd Språk finska Sidantal 113 Referat I den tredje årsrapporten från forskningssektionen för företagsstöd granskas den faktiska utvecklingen gällande företagsstöd och som bakgrund belyses karaktärsdragen hos den ekonomiska utvecklingen under covid-19-pandemin. Andra förändringsfaktorer som påverkar företagsstöden är bland annat EU:s facilitet för återhämtning och den nationella färdplanen för forskning, utveckling och innovation (FoUI). Övriga specialteman hänför sig till den roll som det politiska beslutsfattandet har samt till teorin för design av ekonomiska mekanismer. De makroekonomiska utgångspunkterna verkade relativt stabila också i fråga om företagsstöden, trots den växande offentliga skulden och till exempel höjningen av energikostnaderna och den inverkan som höjningen har på energistöden. Rysslands invasion av Ukraina i februari 2022 underminerade dock utsikterna för en stabil utveckling. Stödbeloppet till forskning, utveckling och innovation, samt till internationalisering och företagande har reellt överskridit 2012 års nivå. De åtgärder som ingår i EU:s facilitet för återhämtning samt i den nationella färdplanen för forskning, utveckling och innovation upprätthåller tillväxtutsikterna för dessa stöd även under de närmaste åren. De starkaste motiveringarna för dessa stöd bygger på produktivitetstillväxten, samt på den parlamentariska FoUI-arbetsgruppens initiativ att öka finansieringen av forskning och utveckling och strävan att lagstiftningsmässigt förbinda sig till långsiktig FoU-finansiering. Arbetsgruppens förslag till skatteincitament för forskning och utveckling innebär en förändring i förhållande till den tidigare stödpolitiken. Det finns ett brett spektrum av möjliga modeller för skattestöd och det är avgörande hur detaljerna utformas i den modell som väljs. Nyckelord företag, näringar, företagsstöd, ekonomi, näringspolitik, stödpolitik ISBN PDF 978-952-327-696-3 ISSN PDF 1797-3562 Ärendenummer - Projektnummer xxx VN/7455/2019 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-696-3 Description sheet 21 April 2022 Report of the Research Division on Business Subsidies 2022 Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2022:30 Subject Enterprises Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland Author(s) Seija Ilmakunnas, Rune Stenbacka, Minna Martikainen, Mikko Puhakka, Hannu Salonen, Rasmus Reinikainen Group author Research Division on Business Subsidies Language Finnish Pages 113 Abstract The third annual report of the Research Division on Business Subsidies examines the development of business subsidies and, as a background for this, the features of economic development during the COVID-19 pandemic. The change factors with impacts on business subsidies also include the EU recovery instrument and the Roadmap for RDI. Other special themes are related to the role of political decision-making and the mechanism design theory. The macroeconomic conditions with respect to business subsidies seemed quite stable, despite the increase in public debt and factors such as higher energy costs and their impact on energy subsidies. Russia’s attack on Ukraine in February 2022 destroyed the horizon of stable development. The amount of subsidies for the RDI, internationalisation and entrepreneurship sector has exceeded the 2012 level in real terms. The measures included in the EU recovery instrument and the Roadmap for RDI will maintain a growing trend for these subsidies in the next few years as well. The motivations for these subsidies are clear and the initiatives of the parliamentary RDI Working Group on increasing public research and development funding and the commitment to the act on R&D funding are well justified. The proposal of the Working Group concerning the R&D tax incentive is a change from the earlier policy. The spectrum of potential tax incentive models is broad, and the details of the model to be introduced will have a critical role. Keywords companies, business and industry, business subsidy, economy, economic and industrial policy, state aid policy ISBN PDF 978-952-327-696-3 ISSN PDF 1797-3562 Reference number - Project number VN/7455/2019 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-696-3 Sisältö Saatteeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1 Tiivistelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.1 Koronakriisi jättää jälkiään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.2 Tutkimuksen ja tuotekehityksen tuet kasvu-uralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 1.3 Yritystukien kehityksen päälinjat vuonna 2021 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 1.4 Vuosina 2020 ja 2021 maksetut koronatuet Tilastokeskuksen aineiston perusteella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 1.5 Yritystuet, lobbaus ja politiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 1.6 Mekanismien suunnittelu: mitä ovat toimivat tukimuodot? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2 Yritystuet: ajankohtainen kokonaistaloudellinen katsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.2 Tiivis katsaus makrotalouden kehitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.3 Yritystuet ajankohtaisen EU-tason politiikan valossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 2.3.1 EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 2.3.2 EU-tason yritystukisääntöjen tilapäiset muunnokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 2.4 Suomalaisen TKI-järjestelmän kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 2.4.1 Perustutkimuksen merkitys taloudelliselle kasvulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 2.5 Jaoston näkemyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Liitteet: Täydennetyt makrokuviot vuoden 2021 raportista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 3 Yritystukien kehitys 2012–2021 ja koronayritystuet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 3.1 Yritystuen käsite ja rajaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 3.2 Suorien tukien kehitys 2012–2021 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 3.3 Yrityksille kohdistuvat verotuet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 3.3.1 EU:n valtiontukisääntelyn mukaiset verotuet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 3.3.2 Valtiovarainministeriön määrittelyn mukaiset yritysten verotuet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 3.4 Koronayritystuet vuosina 2020-2021 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 3.4.1 Koronatuet Tilastokeskuksen aineistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 3.5 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 4 Yritystuet, lobbaus ja politiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 4.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 4.2 Kirjallisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 4.3 Yritystuet, lobbaus ja politiikka Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 4.3.1 Tukien alueellinen jakautuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 4.4 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 5 Yritystukimekanismit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 5.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 5.1.1 Mekanismin suunnittelun näkökulma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 5.2 Optimaaliset tukimekanismit: kaksi esimerkkiä kirjallisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 5.3 Tukimuotojen yhdistelmät ja niiden väliset riippuvuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 5.4 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 Liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Liite 1. Suorat tuet 2012–2021. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Liite 2. Yritysten verotuet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 Liite 3. Suomessa myönnetyt koronatuet 2020–2022 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 Liite 4. Maksetut koronatuet vuosina 2020–2021. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 8TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 S A AT T E E K S I Tämä julkaisu on Yritystukien tutkimusjaoston kolmas vuosiraportti. Raportissa tarkastel- laan yritystukien toteutunutta kehitystä ja sen taustoittamiseksi myös talouden kehitys- piirteitä koronapandemian aikana. Muista yritystukiin vaikuttavista muutostekijöistä esillä ovat muun muassa EU:n elpymis- ja palautumisväline, EU:n valtiotukisääntelyn lieven- nykset ja TKI-tiekartta. Muut erityisteemat liittyvät poliittisen päätöksenteon rooliin sekä mekanismien suunnittelun teoriaan, joka avaa vaihtoehtoisten tukimuotojen hyviä ja huo- noja piirteitä. Näihin teemoihin olemme päätyneet mielestämme hyvistä syistä, sillä yri- tystukiin liittyy runsaasti harkinnanvaraisuutta ja valintoja niin tuettavien kohteiden kuin tukimuotojen suhteen. Nämä näkökulmat ovat tärkeitä, vaikka ne ovatkin usein vaativia tutkimuskohteita. Yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportin yhteydessä julkaistaan kolme taustaraporttia. Toni Riipisen, Joonas Roosin ja Janne Tukiaisen taustaraportti Yritystuet ja poliittinen pää- töksenteko tarkastelee teemaansa sekä politiikan taloustieteen teorian valossa että empii- risesti. Ville Korpelan kirjoittama Yritystuet ja mekanismin suunnittelu valottaa optimaali- sen tukipolitiikan periaatteita erityisesti innovaatiopolitiikan yhteydessä. Sakari Sipolan Katsaus yritystukiin kasvuyrittäjyyden toimintaympäristön näkökulmasta tuo esille star- tup-yritysten erityiskysymykset. Kiitämme kaikkia kirjoittajia hyvästä yhteistyöstä ja raken- tavista keskusteluista. lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijan Juho Ivaskan panos raportin laadinnassa on ollut merkittävä. Kiitämme myös yliaktuaari Tommi Veistämöä hyvästä palvelusta Tilastokeskuksen Yritystukien osavuositilaston aineiston yhteydessä sekä KTT Sanna Huikaria yhteistyöstä kokonaistaloudellisen kehityksen kuvauksen yhtey- dessä. Yritystukien tutkimusjaosto 28.3.2022 YRITYSTUKIEN TUTKIMUSJAOSTO Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii vuonna 2019 perustettu riippumaton yritystukien tutkimusjaosto (VNa 4/2019). Sen tehtävänä on tuottaa tietoa yritystukijärjestelmän kehityksestä sekä edistää vaikuttavuuden arvioinnin laatua ja tutkimuksen hyödyntämistä politiikanteossa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toimikaudella 2019–2023 yritystukien tutkimusjaostoon kuuluvat puheenjohtaja Seija Ilmakunnas (työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto) sekä Minna Martikainen (professori, Vaasan yliopisto), Mikko Puhakka (professori, Oulun yliopisto), Hannu Salonen (professori, Turun yliopisto) ja varapuheenjohtaja Rune Stenbacka (professori, Hanken). Jaoston asiantuntijasihteerinä toimii erityisasiantuntija Rasmus Reinikainen (TEM). 9TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 1 Tiivistelmä Poikkeukselliset viime vuodet ovat heijastuneet myös yritystukien tehtäviin ja määrään. Keväällä 2020 kärjistynyt pandemiatilanne toi mukanaan suuren epävarmuuden ja rajoi- tustoimet, jotka käänsivät tuotannon ja työllisyyden jyrkkään laskuun. Taudin leviämi- sen hallinta ja panostukset talouden tukitoimiin, kuten yritysten koronatukiin, mahdollis- tivat kuitenkin talouden nopean käänteen syvimmästä kuopasta nousu-uralle ja pelätty konkurssiaalto vältettiin. Myöhemmät virusvariantit hidastivat talouskehityksen norma- lisoitumista ja vielä vuonna 2021 talous toimi pitkän aikavälin potentiaalinsa alapuolella. Näköpiirissä kuitenkin oli jo paluu aiemmin arvioidulle kasvu-uralle vuoden 2022 kuluessa ja samalla mahdollisuus välttää kriisin pysyvät negatiiviset jäljet tuotantotoiminnassa ja työmarkkinoilla. Makrotaloudelliset lähtökohdat vaikuttivat myös yritystukien osalta jo suhteellisen vakailta huolimatta julkisen velan kasvusta ja esimerkiksi energiakustannusten noususta ja sen vaikutuksista energiatukiin. Venäjän hyökkäyssota helmikuussa 2022 romutti edellä kuvatun vakaan kehityksen horisontin. Raporttia kirjoitettaessa ollaan jälleen tilanteessa, missä kriisin syvyyteen ja kestoon liittyy huomattavaa epävarmuutta. 1.1 Koronakriisi jättää jälkiään Kriisiajan yritystuilla tavoiteltiin yritysrakenteiden säilyttämistä uudistamisen sijasta (Yritystukien tutkimusjaosto 2021). Koronapandemialla on kuitenkin myös vaikutuksia, jotka ulottuvat varsinaisia kriisivuosia pidemmälle. EU-maiden yhteinen jättimäinen elvy- tysohjelma eli elpymis- ja palautumisväline (RRF) otettiin käyttöön kriisin seurauksena ja sillä on merkittävä vaikutus lähivuosien yritystukiin. Välineen kautta EU-maille kanavoitava rahoitus on yhteensä liki 700 miljardia euroa (vuoden 2018 hinnoin) ja summasta runsaat 300 miljardia euroa on avustuksia ja loput lainoja. Suomen osuus RRF-avustuksista on vuo- sien 2021–2022 osalta 1,7 miljardia euroa ja vuoden 2023 osalta 0,4 miljardia euroa (vuoden 2021 hinnoin). Huomattava osa RRF-tuesta kanavoituu yritystukiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan karkeasti arvioituna noin puolet ko. rahoituksesta kanavoituu julkisiin hankintoihin ja toi- nen puoli yritystukiin, mikä merkitsee huomattavaa määräaikaista lisäpanostusta näihin tukiin. Huomattavimmat tukilisäykset kohdistuvat vihreän siirtymän pilarin energiatukiin 10 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 (515 miljoonaa euroa) ja digitalisaatiopilarin Business Finlandin myöntämiin TKI-avustuk- siin (354 miljoonaa euroa). Kysymyksessä on pitkälti olemassa olevien tukimuotojen mää- räaikainen kasvattaminen. Tukien tilapäisen kasvattamisen jälkeen syntyy todennäköisesti painetta tukien säilyttämiseksi korotetulla tasolla, koska taustalla olevat päämäärät, hiili- neutraalisuus ja tuottavuuskasvun vauhdittaminen, ovat pitkän tähtäimen tavoitteita ja myös vaativia sellaisia. Koronapandemia johti myös EU:n valtiontukisääntelyn tilapäisen joustavoittamiseen maa- liskuussa 2020. Normaaliaikoina sääntely tähtää siihen, että tuet eivät antaisi millekään yri- tykselle perusteetonta etua eivätkä muuttaisi tasapuolisen kilpailun edellytyksiä sisämark- kinoilla. Sääntely on periaatteiltaan tiukkaa, koska hyväksyttävät tuet pohjautuvat perus- sopimustason säännöksiin (SEUT 107). Vakavan taloutta kohtaavan häiriön tilanteessa salli- vammat tukikriteerit ja joustavampi sääntöjen tulkinta ovat kuitenkin EU:n lainsäädännön mukaan mahdollisia. Valtiontukien sääntelyä valvovan Euroopan komission tulkinnat ja tiedonannot ovat olleet keskeinen tekijä tukiehtojen väljentämisessä, kun kriisin edetessä komission uusilla ilmoi- tuksilla on sekä jatkettu joustojen kestoa että tuotu mukaan uusia tukielementtejä. Niihin lukeutuvat tuen myöntäminen jo ennen kriisiä taloudellisissa vaikeuksissa olleille yrityk- sille sekä yritysten pääomittamiseen, yrityskohtaisten maksimitukien korotus, uusi vihreän ja digitaalisen siirtymän investointituki, merenkulun ja turismin erityiskohtelu sekä tiet- tyjen takaisinmaksettavien välineiden muuttaminen avustuksiksi. Tilapäisten säännösten voimassaoloa on jatkettu 30.6.2022 asti (edellä mainittua investointitukea 31.12.2022 asti ja vakavaraisuustoimenpiteitä 31.12.2023 asti). Venäjän hyökkäyssota on luomassa lisää painetta poikkeusmenettelyjen laajentamiseen. Komission maaliskuussa 2022 tekemän esityksen mukaan jäsenvaltiot voisivat myöntää likviditeettitukea sodan seurauksista kär- siville yrityksille sekä kustannustukea poikkeuksellisen korkeista kaasu- ja sähköhinnoista kärsiville yrityksille. Vaikka komission sallivammat tulkinnat hyväksyttävistä tukimuodoista on määritelty tila- päisiksi, näköpiirissä ei välttämättä ole automaattista ja välitöntä paluuta ennen korona- pandemiaa vallinneeseen tilanteeseen. On mahdollista, että sallivammat tulkinnat jäävät osittain voimaan pandemiakriisin jälkeenkin. Tähän vaikuttaa tarve irrottautua fossiilisesta energiasta ennakoituakin nopeammin, jolloin vihreän siirtymän investointitukien kaltai- sista tukimuodoista on vaikea irrottautua. Myös huoltovarmuuteen liittyvät tekijät voivat tuoda mukanaan lisätukea esimerkiksi energiasektorille ja liikenteeseen. Paineet näiden tukien lisäämiseksi eivät kuitenkaan saisi johtaa yleiseen valtiontukisääntelyn rapauttami- seen, sillä seurauksena voisi tällöin olla valtioiden välinen kilpajuoksu tukien kasvattami- sessa ja aiempaa huonommin toimivat yritysten kilpailuedellytykset sisämarkkinoilla. 11 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 1.2 Tutkimuksen ja tuotekehityksen tuet kasvu-uralle Myös tuottavuuden parantamisen tavoite vaikuttaa merkittävästi yritystukien kehitykseen. Talouspolitiikalla tähdätään nyt ensisijaisesti pitkän aikavälin kasvukilpailukyvyn paranta- miseen ja yritysten kustannuskilpailukyky ei ole samassa määrin prioriteettina kuin viime vuosikymmenellä. Kasvustrategia korostaa innovaatioiden ja talouden rakenteiden uudis- tamisen merkitystä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolia. Hallituksen keväällä 2020 hyväksymässä kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartassa konk- reettiseksi tavoitteeksi asetettiin TKI-panostusten nostaminen neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Julkisen sektorin osalta tämä tavoite edellyttäisi vuosikymmenen loppupuolen osalta arvi- olta 200 miljoonan euron vuosittaisia lisäyksiä T&K-menoihin, jotta vuonna 2030 julkiset panostukset olisivat 1,33 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen nykyisen noin 0,9 prosentin sijasta.1 lähivuosina helpotuksena on EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä saatava rahoitus ja vaativimmat vuodet ajoittuvat vasta sen jälkeen. Parlamentaarisen TKI-työryhmän yhteisymmärrys kuvaa sitoutumista pitkäjänteiseen jul- kiseen T&K-lisärahoitukseen ja valmistelussa on jo oma T&K-rahoituslaki. Tehokkaassa TKI-toiminnan tukipolitiikassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään investointivolyymien edistämisestä vaan myös tuen tehokkaasta kohdentamisesta ja parhaiden tukimuoto- jen soveltamisesta. Parlamentaarinen työryhmä esittää pysyvän ja nykyistä laaja-alaisem- man T&K-toiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Tämä merkitsee muutosta aiempaan T&K-politiikkaan myös käytettävien tukimuotojen suhteen. Kysymystä tarkastellaan myö- hemmin tässä tiivistelmässä. Verovaroilla rahoitetun yritysten T&K-tuen peruste on se, että hyödyt innovaatiotoimin- nasta voivat levitä yksittäisen yrityksen ulkopuolellekin ja talouden tuotantopotentiaali voi vahvistua. Tällaisten tuottavuusvaikutusten olennainen edellytys on se, että T&K-osaajat pystyvät liikkumaan joustavasti yritysten välillä. Käytännön tasolla tämä merkitsee muun muassa sitä, että kilpailukieltosopimusten ehdot eivät saa sitoa työntekijöitä liian tiukasti. Perustutkimuksen merkitys innovaatiotoiminnalle jää helposti suoraan yrityksiin koh- distuvien tukimuotojen varjoon. Tämä on kuitenkin ongelmallista, sillä perustutkimuk- sen varaan rakentuu niin yritysten tarvitseman T&K-henkilöstön osaaminen kuin tietope- rusta soveltavalle tutkimukselle ja myös läpimurtoinnovaatioille. Kansainvälinen valuutta- 1 Arvio perustuu Parlamentaarisen TKI-työryhmän asettamispäätökseen. Tämä laskelma perustuu usein sovellettuun olettamukseen, johon sinänsä ei ole minkäänlaisia teoreettisia perusteita, että julkinen sektori kattaa noin yhden kolmasosan talouden T&K-panostuksista. 12 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 rahasto (2021) on analyysiensä pohjalta kiinnittänyt huomiota siihen, että perustutkimus vaikuttaa soveltavaa tutkimusta laaja-alaisemmin ja pitkäjänteisemmin. Sen mukaan vii- meaikainen soveltavaa tutkimusta painottava kehityssuunta ei ole perusteltu talouden pit- kän aikavälin kehityksen kannalta. Myös Suomessa yliopistoissa tehtävälle perustutkimuk- selle tulisi antaa korkeampi painoarvo TKI-tukea suunnattaessa. 1.3 Yritystukien kehityksen päälinjat vuonna 2021 Koronapandemia heijastui yritystukien kehitykseen edelleen vuonna 2021, vaikka myön- nettyjen korona-avustusten määrä laski edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2021 myönnet- tiin korona-avustuksia, lähinnä kustannustukena, vielä 950 miljoonaa euroa ja maksettujen avustusten määrä oli tätä summaa hieman suurempi edelliseltä vuodelta siirtyneiden mak- satusten takia. Seuraavassa tarkastellaan aluksi ns. normaaliajan tukien kehitystä ja sen jäl- keen korona-avustuksia omana kokonaisuutenaan. Raportin liitteessä sekä suorien tukien että verotukien kehitys on esitetty tukimuodoittain vuosina 2012–2021. Taulukko 1.1. Normaaliajan ”perinteiset” suorat yritystuet sekä korona-avustukset vuosina 2020 ja 2021 2020, milj. € 2021, milj. € Normaaliajan avustukset 1 742 1 936 Myönnetyt korona-avustukset 1 918 950 Maksetut korona-avustukset (Tilastokeskus) 1 278 1 000 Huom. Maksettuja korona-avustuksia koskeva Tilastokeskuksen aineisto ei kata aivan kaikkia koronatukia, esimerk- kinä yksinyrittäjien koronatuki. Vuonna 2021 suorat yritystuet (pl. koronatuet ja maa- ja metsätalouden tuet) kasvoivat 194 miljoonalla eurolla ja energiasektorin osuus tästä lisäyksestä oli noin puolet. Samalla jatkui jo vuosikymmenen kestänyt kehitys, missä sektorin osuus suorista yritystuista on noussut noin 20 prosentin osuudesta 45,5 prosenttiin. Kasvavia tukimuotoja olivat ener- giatuki (investointituki) ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki. Säh- kön hinnan nousun myötä uusiutuvan energian tuotantotuki eli syöttötariffi sen sijaan laski noin 40 miljoonalla eurolla vuoden 2020 ennätystasolta ja oli 283 miljoonaa euroa vuonna 2021. liikenne- ja viestintäsektorilla puolestaan laivanrakennuksen innovaatiotuki kasvoi 23 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Vuosina 2020 ja 2021 aikana Business Finlandin TKI-tukien valtuuksia on lisätty merkittä- västi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Samalla TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yrittä- jyys -sektoriin sisältyvien tukien yhteismäärä ylitti vuonna 2020 reaalisesti vuoden 2012 tason. Sen kasvukehitys näyttää myös jatkuvan lähiaikoina. Niiden tulevaa kehitystä tuke- 13 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 vat niin EU:n elpymisvälineeseen sisältyvät lisäykset kuin TKI-tiekarttaan sisältyvät toimen- piteet. Näiden tukien osuus suorista yritystuista (pl. maa- ja metsätalous) oli 21,7 prosent- tia vuonna 2021. Matalimmillaan osuus oli 15,9 prosenttia vuonna 2017. Osuus on kuiten- kin kaukana liki kolmanneksen osuudesta vuonna 2012. Yritysten verotuet ovat verotuksen perusrakenteeseen tehtyjä poikkeuksia, joiden tavoit- teena on tukea tiettyä elinkeinoa tai yritysryhmää. Raportissa näitä tukia on tarkasteltu sekä EU:n valtiontukisääntöjen mukaisen määrittelyn että valtiovarainministeriön käyttä- män määrittelyn perusteella. EU:n sääntelyn piiriin kuuluu vain pieni osa kansallisesti tun- nistetuista verotuista ja niistä huomattavimmat liittyvät energiaan. Merkittävin on teolli- suuden, kasvihuoneiden ja konesalien alempi sähköverokanta. Kyseinen verotuki kasvoi 553 miljoonasta eurosta 803 miljoonaan euroon vuodesta 2020 vuoteen 2021, kun sähkö- veroluokan II veroa alennettiin vuonna 2021. Tämän alennuksen vastapainona energiain- tensiivisten yritysten veronpalautus tullaan asteittain poistamaan. Erilaisia yritystuiksi kansallisesti tunnistettuja verotuki-instrumentteja on yli 90. Merkittä- viä verotukia ovat muun muassa irtaimen käyttöomaisuuden poistoihin liittyvä verotuki, listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennus, dieselpolttoaineiden normia alempi verokanta ja työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn alempi verokanta sekä teollisuuden alempi sähköverokanta. Verotukien määrään vuonna 2021 vaikuttaneita muutoksia olivat esimerkiksi käyttöomaisuuden korotetut poisto-oikeudet, yritysten tutkimusyhteistyön lisävähennys sekä parafiinisen dieselöljyn verotuen asteittainen lakkauttaminen. Verotukien laskentaan liittyy väistämättä arvionvaraisuutta, koska niiden määrää ei saada suoraan rekistereistä tai tilastoista, vaan ne arvioidaan menetetyn verotulon perusteella. Niiden mittaaminen ja kehityksen seuraaminen on kuitenkin tärkeää, koska verotuet hel- posti johtavat vaikeasti hallittavaan verojärjestelmään ja heikentävät julkista taloutta siinä missä suorat tuetkin. Kerran käyttöönotetuilla verotuilla on taipumus jäädä pysyviksi. 1.4 Vuosina 2020 ja 2021 maksetut koronatuet Tilastokeskuksen aineiston perusteella Yrityksille maksettujen koronatukien tavoitteena on ollut yritysten tuotantokapasiteetin ja työpaikkojen säilyttäminen tilanteessa, missä koronapandemia toi mukanaan rajoituksia ja muita häiriöitä yritysten toimintaan. Esimerkiksi matkailu- ja ravitsemusala sekä ns. luovat alat kärsivät rajoitustoimista vakavasti vielä vuonna 2021. Vuonna 2020 maksettujen koro- na-avustusten painopiste oli Business Finlandin maksamassa häiriörahoituksessa ja tukivä- line oli tyypiltään kehittämisavustus. Vuonna 2021 selkeä painopiste oli kustannustuen eri kierroksilla. Kustannustuilla on katettu osa yrityksen joustamattomista kiinteistä kustan- nuksista ja tuen määrä on suhteutettu liikevaihdon pudotuksen suuruuteen. Koronatukia 14 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 on kuvattu tarkemmin vuonna 2021 julkaistussa Yritystukien tutkimusjaoston vuosirapor- tissa. Tässä raportissa vuosina 2020 ja 2021 maksettuja koronatukia tarkastellaan yhteenlasket- tuina kokonaiskuvan saamiseksi. Raportin liitteessä olevassa taulukossa maksetut tuet esi- tetään erikseen kummaltakin vuodelta tukimuodoittain. Koronatuen määrää ja kohdentu- mista on kuvattu maksettujen tukien perusteella. Osa myöntövaltuuksista on jäänyt käyt- tämättä tai maksatusta on siirtynyt myöhemmille vuosille ja tällöin maksuun perustuvat tiedot voivat poiketa myöntövaltuuksia koskevista tiedoista. Tilastolähteenä on Tilastokes- kuksen Yritystukien osavuositilasto, johon sisältyvät omana kokonaisuutenaan suhdanne- heikentymän vuoksi maksetut korona-avustukset Korona-avustuksia sai tarkasteltuina kahtena vuotena yhteensä liki 58 000 yritystä, mikä merkitsee noin joka kuudennen yrityksen saaneen jotain tukea. Avustuksia maksettiin yhteensä 2 279 miljoonaa euroa, jolloin keskimääräiseksi yrityskohtaiseksi tukisummaksi muodostuu 39 300 euroa. Vuoden 2021 uudet kustannustukikierrokset ovat tuoneet kyseisenä avustuksena maksetut koronatukieurot (797 milj. €) jo melko lähelle Business Finlandin häiriörahoitusta (897 milj. €). Avustusten lisäksi on myönnetty koronatakauksia noin miljardin euron verran ja koronalainoja noin 280 miljoonaa euroa. Valtaosa tukea saaneista yrityksistä 73 prosenttia sai tukea vain yhdestä tukimuodosta. Vastaavasti kahdesta tukimuodosta sai noin 18 prosenttia ja kolmesta tai useammasta 8 prosenttia. Tuet kohdentuivat selvästi eniten Uudellemaalle ja alueen osuus tukea saa- neista yrityksistä oli 37 prosenttia ja osuus tukieuroista suurempi eli 45 prosenttia. Toimi- aloista eniten tukea saivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, muu palvelutoiminta ja kaupan ala. 1.5 Yritystuet, lobbaus ja politiikka Tehottomat yritystuet mainitaan usein julkisuudessa julkisten menojen mahdollisina leik- kauskohteina ilman tarkempaa yksilöintiä. Tästä huolimatta leikkaukset ovat olleet har- vassa ja yritystukien sekä lukumäärä että euromäärä ovat olleet päinvastoin kasvu-uralla. Tällä politiikkalohkolla puheiden ja käytännön politiikan ristiriita on ilmeinen. Taloustiede antaa hyviä välineitä arvioida, milloin yhteisiä verovaroja on perusteltua käyt- tää yksityisen elinkeinotoiminnan edistämiseen. Usein on kuitenkin vaikea yksiselitteisesti arvioida, täyttyvätkö tuen myöntämisen kriteerit käytännössä. lisäksi merkittävä osa tuista tähtää yritysten kustannuskilpailukyvyn parantamiseen eikä yritysrakenteiden uudistami- seen. Näistä syistä päätökset sisältävät väistämättä runsaasti poliittista harkintaa ja valin- toja ja yritystukien kehitystä ei voi ymmärtää ilman poliittisen päätöksenteon ja siihen vai- kuttamisen ulottuvuutta. 15 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Yritystukiin liittyy usein monimutkaisia taloustieteellisiä ja kilpailuoikeudellisia kysymyk- siä, joiden hallinta edellyttää erityisosaamista. Informaation ja osaamisen epäsymmet- ria on perusta kannattavalle lobbaukselle. Yritystukiin liittyvät taloudelliset intressit ovat yleensä myös selkeitä edunsaajien kannalta, mikä luo kannustimen vaikuttaa tukimuotoi- hin, tukien määriin ja jakautumiseen. Tähän edunsaajien selkeään intressiin nähden rahoi- tuksesta vastaavien veronmaksajien intressi on yksittäisen tuen kohdalla epäselvempi ja jäsentymättömämpi. lobbaamisen tarkoitus on saada poliittinen päättäjä myötämieliseksi lobbaajan asialle. Päättäjien resurssit (kuten ajankäyttö) ovat rajallisia, joten huomion saaminen omille hank- keille voi olla yrityksille hyvinkin tärkeää. Tästä hankkeiden priorisoinnin näkökulmasta voi olla perusteltua lobata sellaistakin päätöksentekijää, joka jo lähtökohtaisesti on suosiolli- nen ajettavalle asialle. Päätöksentekijät ovat myös itse usein aktiivisia ja kääntyvät lobbari- organisaation puoleen tiedontarpeissaan. Olennainen osa lobbausta on tällöin aloitteiden valmistelu edunvalvontaorganisaatioissa (”legislative subsidy”) eikä niinkään perinteinen kabineteissa seurustelu. Riskinä voi pitää myös sitä, että lainvalmistelussa korostuu ole- massa olevien yritysten intressi uusien yritysten sijasta. Jo aiemmin tehtyjen investointien ja ns. uponneiden kustannusten vuoksi lobbaus voi olla erityisen tuottoisaa vakiintuneelle yrityskannalle. Kattava tutkimus lobbauksesta on tuonut uutta tietoa suomalaisen edunvalvonnan käy- tänteistä.2 Sen mukaan Suomessa aktiivisimmat lobbaajat ovat EK, MTK ja Kuntaliitto ja ministerit ja heidän avustajansa sekä ministeriöiden keskeiset virkamiehet on nähty tär- keimpinä lobbauksen kohteina. lainsäädäntötyössä on hyödyllistä päästä vaikuttamaan hankevaiheessa työryhmän jäsenenä ja valiokuntatyöskentelyssä lausunnon antajan roo- lissa. Virallisen päätöksentekoprosessin kautta vaikuttamisen lisäksi onnistuneeseen lob- baukseen tarvitaan kuitenkin myös epävirallista vaikuttamista ja pitkäjänteisesti rakennet- tuja luottamuksellisia suhteita. Tutkimustieto poliittisten motiivien vaikutuksista yritystukien kohdentumiseen on vähäistä, sillä kansainvälinenkin tutkimuskirjallisuus politiikan ja julkisten tukien yhtey- destä on keskittynyt lähinnä muille alueille. Taustaraportissa Yritystuet ja poliittinen pää- töksenteko3 on kuvattu tematiikkaan liittyvää politiikan taloustieteen teoriaa ja aiempaa tutkimusta sekä tarkasteltu päätöksentekijöiden poliittisen taustan ja yritystukien yhteyttä empiirisesti Suomen aineistoilla. 2 Hirvola, A., Mikkonen, S., Skippari, M. ja P. Tiensuu (2021), Kohti avoimempaa lobbausta: lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla, Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 6. 3 Taustaraportti Riipinen, T., Roos, J. ja Tukianen, J. (2022), Yritystuet ja poliittinen päätök- senteko 16 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Poliittisten voimasuhteiden ja tukien kohdentumisen välistä valtakunnallista ekonomet- ristä analyysiä rajoittaa se, että hallituskokoonpanoja on vain rajallinen määrä tilasto- aineiston kattamalla aikavälillä. Kuvailevassa analyysin perusteella ei löydy selkeää yhteyttä vastuuministereiden poliittisen taustan ja yritystukien kehityksen välillä. Tausta- raportissa on tarkasteltu pääministerin, elinkeinoministerin ja maa- ja metsätalousministe- rin puoluetaustaa ja tarkastelujaksolla nämä tehtävät ovat olleet vain kolmen perinteisen suuren puolueen hallussa (SDP, Kokoomus ja Keskusta) siten, että samalla hallituskaudella pää ministeri ja elinkeinoministeri ovat aina olleet samasta puolueesta. Yritystukien alueellista jakautumista tutkittaessa ei saatu tilastollisesti merkitsevää näyt- töä esimerkiksi siitä, että ministerien ja paikallistason päättäjien samalla puoluepoliittisella kannalla olisi merkitystä. Tilastollisesti merkitsevää tukea ei saatu myöskään hypoteesille, että tuet suuntautuisivat sen puolueen ydinkannatusalueelle, jonka edustaja avainminis- teri on. Käytettävissä oleva tilastoaineisto rajoittaa kuitenkin huomattavasti tukien jakau- tumisen ja poliittisten voimasuhteiden välisten riippuvuuksien ekonometristä tutkimusta, joten tuloksia pitää tulkita näiden rajoitteiden valossa. lisäksi yritystuet jaetaan Suomessa virkakunnan kirjoittamien sääntöjen ja päätösten perusteella, joten poliittisen tahon vai- kutusmahdollisuudet tukien jakamiseen ovat rajalliset tukimallin luomisen jälkeen. 1.6 Mekanismien suunnittelu: mitä ovat toimivat tukimuodot? Yritys voi saada tukea monessa muodossa: se voi olla vastikkeetonta (kuten avustukset) tai vastikkeellista lainamuotoista tukea, missä tuki laskee muttei poista ulkoisen rahoituksen kustannusta. Tuki voi edellyttää tiukkoja hakukriteerejä ja kilpailua yritysten kesken tai yri- tykset voivat saada sitä automaattisesti väljät ehdot täytettyään. Valinnat vaikuttavat joka tapauksessa siihen, millaiset yritykset hakevat ja saavat tukea ja myös siihen, millaisia pää- töksiä yrityksissä tehdään. lopputulos on samalla vahvasti sidoksissa siihen, miten tukime- kanismien räätälöinnissä onnistutaan. Mekanismien suunnittelun teoria avaa sitä, mitä ongelmia tunnetuissa tukimuodoissa on, miten ongelmia voisi ratkoa ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota järjestelmiä uudistetta- essa, kun otetaan huomioon päätöksentekijän epätäydellinen informaatio. Aihepiiriin voi tarkemmin tutustua laajemmin taustaraportissa Yritystuet ja mekanismin suunnittelu4. Keskeinen teema liittyy epäsymmetriseen informaatioon eli viime kädessä siihen, että tuen myöntäjällä ei voi olla käytössään kaikkea samaa tietoa kuin yrityksellä on. Vaikeasti 4 Taustaraportti Korpela, V. (2022), Yritystuet ja mekanismin suunnittelu 17 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 havaittavia tai pääteltäviä asioita liittyy muun muassa projektien onnistumisen, todellisen rahoitustarpeen ja tuen asianmukaisen käytön arviointiin. Tällöin kannattaa pyrkiä löytä- mään ratkaisuja, jossa tiedon epäsymmetria kapenee. Tukea myönnettäessä voidaan esi- merkiksi edellyttää, että mukana on myös yrityksen ulkopuolista yksityistä rahoitusta ja ris- kien arviointikykyä. Kaiken kaikkiaan mekanismin suunnittelun teorian pyrkimyksenä on luoda ymmärrys optimaalisesta tukipolitiikasta, esimerkiksi eri tukimuotojen parhaasta yhdistelmästä. Aihepiiriin ajankohtainen erityiskysymys liittyy T&K-toiminnan tukeen. Verotukien etuna suhteessa suoriin voi pitää hallinnollista keveyttä myös pienten yritysten osalta. lisäksi ne ovat enemmän ”yrityslähtöisiä” antaessaan yrityksille mahdollisuuden määritellä toimin- toja T&K-toiminnaksi väljemmin kriteerein kuin suoria tukia myönnettäessä. Tämän väljyy- den kääntöpuolena on se, että tukea voivat saada myös matalan yhteiskunnallisen tuo- ton projektit sekä se, että tukea kohdistuu runsaasti myös ilman verotukea toteutettuihin hankkeisiin. Tuottavuusvaikutukset jäävät toivotusta silloin, kun tukea kohdistuu runsaasti myös matalan innovaatiokapasiteetin yrityksiin. Verotuen kohteiden rajaamisessa ja verotuen suunnittelussa tukien yksityiskohdat voivat osoittautua ratkaisevan tärkeiksi. Melko paljon on empiiristä näyttöä siitä, että rahoitusra- joitteet ovat etenkin pienten yritysten T&K -investointien esteinä. Jotta T&K -investoinnit olisivat vaikuttavia, niiden pitää ylittää tietty yritys- ja toimialakohtainen minimitaso. Jois- takin T&K -kustannuksista saattaa lisäksi tulla uponneita kustannuksia: hankitulle laitteis- tolle tai koulutetulle erikoistaitoja omaavalle työntekijöille ei löydy vaihtoehtoista käyttöä tai tehtäviä, mikäli T&K -hanke ei tuota toivottuja tuloksia. Tällaiset riskit voivat muodostua liian suuriksi pienelle yritykselle, varsinkin jos epäsymmetrisen informaation takia yksityi- set rahoittajat eivät kiinnostu hankkeesta. Kiinnostava tutkimuskysymys liittyy myös siihen, miten uuden tuen onnistumiseen vaikut- tavat entuudestaan olemassa olevat tuet, Suomessa lähinnä Business Finlandin maksamat T&K-tuet. Tutkimuksissa on tarkasteltu, ovatko suorat tuet ja verotuet toisiaan korvaavia tai täydentäviä, vai ovatko ne toisistaan riippumattomia. Empiiristä tukea on saatu kaik- kien näiden hypoteesien tueksi. Tulosten vertailu on hankalaa, koska käytetyt tilastoaineis- tot ja ekonometriset menetelmät poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon. 18 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 2 Yritystuet: ajankohtainen kokonaistaloudellinen katsaus 2.1 Johdanto Tässä luvussa esitetään tiivis katsaus makrotaloudellisen kehityksen joihinkin osiin ja myös yritystukiin vaikuttaviin kehitystekijöihin. Vuoden 2021 raportissa jaosto vertasi pande- mian aikaista tilannetta vuonna 1990 alkaneeseen lamaan ja vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin. Vertailu tehtiin kuuden kuvion avulla. Tämän vuoden raporttia varten kysei- set kuusi kuviota on täydennetty uusilla havainnoilla ja ennusteilla. Yleinen huomio näistä havainnoista on mielenkiintoinen: Pandemian vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin on ollut merkittävä, mutta näyttää jääneen lyhytkestoiseksi. Tätä taustaa vasten on tärkeätä pohtia melko massiivisten yritystukien vaikutusta talouden hyvään kehitykseen kansain- välisessä vertailussa. Tässä vaiheessa on hankala sanoa täsmällisesti, kuinka voimakkaasti tuet ovat vaikuttaneet myönteiseen kehitykseen, mutta ainakin yhteys näyttää merkittä- vältä. Huomautamme tässä yhteydessä, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa eivät vielä näy analyyseissämme. Vertaamme Suomen kokonaistuotannon kehitystä Euroopan Unionin kehitykseen ennen ja jälkeen pandemian alun. Huomioimme Suomen työllisyyskehityksen olleen pandemian aikana suhteellisen vakaata. Näyttää myös siltä, että työllisyyden ja konkurssien melko myönteisen kehityksen välillä on yhteys. luomme tiiviin katsauksen yritystukiin EU:n poli- tiikan, erityisesti EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF), valossa. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että kohdistettujen yritystukien rooli kasvaa niin Suomessa kuin EU-maissa lähivuosien aikana. Pohdimme Suomen TKI- järjestelmän kehittämistä. Erityshuomiomme kohteena on perustutkimuksen vaikutus taloudelliseen kasvuun. 2.2 Tiivis katsaus makrotalouden kehitykseen Suomen kansantalous on selvinnyt, ainakin tähän asti, melko hyvin koronapandemiasta. Pandemian pitkän tähtäimen vaikutuksista mm. henkiseen pääomaan ja sitä kautta tuot- tavuuteen on vielä hankala arvioida. Talous taantui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 aikana 2,3 prosenttia ja kääntyi 3,5 prosentin kasvuun vuonna 2021 (SVT 2022). Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tehdyissä ennusteissa odotettiin talouden kasvavan noin 3 prosenttia vuoden 2022 aikana. Samoin ennustettiin tavaroiden ja palveluiden viennin kasvun olevan voimakkaampaa kuin yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien. Jul- kisyhteisöjen rahoitusjäämän odotettiin kehittyvän positiivisesti. Nämä ennusteet joudu- taan luonnollisesti muuttamaan uuden tilanteen valossa. 19 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kuvossa 1 verrataan Suomen ja EU:n kokonaistuotannon kehitystä pandemian molemmin puolin. Suomen talous ei taantunut läheskään yhtä paljon kuin koko Euroopan Unionin. Niin Suomi kuin EU on toipunut melko nopeasti pandemian alun ”järkytyksestä”. Pandemia ei tosin ole vieläkään ohi, mutta taloudet ovat saavuttaneet hiukan yli vuodessa aikaisem- man kokonaistuotannon tason. Koronakriisi aiheutti maailman taloudessa huomattavia häiriöitä globaaleihin arvoketjui- hin.5 Yritysten tuotanto on nykyään hyvin kansainvälistä ja riippuvainen monimutkaisista verkostoista ja logistisista yhteyksistä. Monet tuotannontekijät, erityisesti välituotteet, hankitaan kansainvälisiltä markkinoilta. Itse asiassa globaalin arvoketjun määritelmä ei ole yksikäsitteinen. Se muodostuu monesta arvoa lisäävästä vaiheesta siten, että vähintään kahdessa vaiheessa tuotanto on eri maissa kuin missä lopullinen kulutus tapahtuu.6 Suomen talouden suhdannevaihtelut ovat yleensä olleet voimakkaammat kuin monissa vertailumaissamme.7 Koronakriisissä tilanne näyttää olleen päinvastainen (ks. Kuvio 2.1 alla). Ali-Yrkkö ym. (2021) argumentoivat, että kansainvälisten arvoketjujen häiriöt Suomen kansantalouteen jäivät pandemian aikana laimeammiksi kuin monissa muissa maissa. He arvioivat arvoketjuhäiriöiden vähentäneen kokonaistuotantoa noin 0,5 %. 43 maan aineis- tossa Suomi sijoittuu tässä tarkastelussa noin puoleen väliin. Suomen talouden resilienssi näyttäisi siis kansainvälisessä vertailussa parantuneen, mutta syiden kartoittaminen tähän, kuten myös yritystukitoiminnan osuus, vaativat vielä tarkempaa analyysiä. Kuvio 2.1. Kokonaistuotanto Suomessa ja EU:ssa pandemian molemmin puolin. Viitevuoden 2015 hintoihin, kausi- ja kalenteripäivätasoitetut sarjat. 5 Ytimekäs kuvaus teeman olennaisuuksista on Santacreu ja laBelle (2021). 6 Selkeä keskustelu arvoketjun käsitteistä on Antras (2020). 7 Ks. Kuvio 4, s. 20 teoksessa Ali-Yrkkö, J., V. Kaitila, T. Kuusi, M. lehmus, M. Pajarinen ja T. Seppälä (2021). 75 80 85 90 95 100 105 2019Q4 2020Q1 2020Q2 2020Q3 2020Q4 2021Q1 2021Q2 2021Q3 2021Q4 BKT 2019Q4=100 EU Suomi 20 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Työllisyysaste, jonka kehitys on esitetty kuviossa 2.2, on kehittynyt jonkin verran eri tavalla kuin kokonaistuotanto: lasku oli jyrkkä, mutta toipuminen aikaisemmalle tasolle on ollut jonkin verran hitaampaa kuin tuotannon. Työllisyysasteen trendiluku oli 74 % tammi- kuussa 2022. Vuoden 2020 helmikuussa vastaava luku oli 72,6 %, joten työllisyys on toipu- nut yli aikaisemman tason. Pandemian aikana se oli alhaisimmillaan 69,6 % vuoden 2020 kesäkuussa. Itse asiassa työllisyys on toipunut paljon nopeammin COVID-19:n huipun jäl- keen kuin aikaisemmissa taantumissa kuten Talouspolitiikan arviointineuvosto vuoden 2021 raportissaan huomauttaa (Talouspolitiikan arviointineuvosto 2022). Kuvio 2.2. Työllisyysasteen kehitys Suomessa pandemian jälkeen. Työllisyysaste, 15–64 -vuotiaat, %, kausi- tasoitettu sarja. Konkurssien määrä ennen ja jälkeen pandemian alun (maaliskuu 2020) on esitetty kuviossa 2.3. Mielenkiintoista on, että konkurssien määrä laski noin kymmenen kuukauden ajan pandemian alun jälkeen. Sen jälkeen tapahtui nopea nousu ja jälleen jyrkähkö lasku, joten konkurssien määrän vaihtelu on ollut pandemian alun jälkeen voimakasta. 68 69 70 71 72 73 74 75 20 19 M 12 20 20 M 01 20 20 M 02 20 20 M 03 20 20 M 04 20 20 M 05 20 20 M 06 20 20 M 07 20 20 M 08 20 20 M 09 20 20 M 10 20 20 M 11 20 20 M 12 20 21 M 01 20 21 M 02 20 21 M 03 20 21 M 04 20 21 M 05 20 21 M 06 20 21 M 07 20 21 M 08 20 21 M 09 20 21 M 10 20 21 M 11 20 21 M 12 20 22 M 01 20 22 M 02 Työllisyysaste Suomessa 21 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kuvio 2.3. Konkurssien kehitys maaliskuun 2020 jälkeen. Viimeisin tieto on helmikuulta 2022. Konkurssien määrän kehitykseen vaikutti vuoden 2020 ja alkuvuoden 2021 osalta väliai- kaislainsäädäntö, jolla rajoitettiin konkurssiin hakemista. Tämä lainsäädäntö yhdessä mit- tavan yritystukiohjelman kanssa johti konkurssien määrän yllättävän myönteiseen kehityk- seen talouden voimakkaasta shokista huolimatta, ja itse asiassa konkurssien määrän las- kuun koronakriisin alkuvaiheessa. Tämä kehitys käy ilmi myös kuviosta 2.4, jossa esitetään vireille pantujen konkurssien kumulatiivinen lukumäärä vuosina 2018–2021. Yritystuet ja väliaikaislainsäädäntö ovat tukeneet yrityskannan säilymistä. Samalla onnistuminen kon- kurssiaallon estämisessä on tukenut työllisyyden ennakoitua parempaa kehitystä pande- mian aikana. 0 50 100 150 200 250 300 350 -24 -20 -16 -12 -8 -4 0 4 8 12 16 20 24 Kuukausia ennen ja jälkeen kriisin puhkeamisen Vireille pannut konkurssit ennen ja jälkeen maaliskuun 2020 (kuukausi 0) 22 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kuvio 2.4. Vireille pantujen konkurssien kumulatiivinen lukumäärä vuosina 2018–2021. Konkurssien yllättävän vakaa kehitys, ja erityisesti niiden lasku koronakriisin alkuvaiheessa, saattaisi antaa vaikutelman, että talouden rakenteet olisivat pysynyt kohtalaisen muuttu- mattomina. Mittavat kriisiajan yritystuet olisivat sellaisen tulkinnan mukaan myötävaikut- taneet talousrakenteiden ”jäädyttämiseen” vahvasta shokista huolimatta. Tällainen johto- päätös lienee kuitenkin epätäydellinen. Kuviossa 2.5 on esitetty aloittaneiden ja lopetta- neiden yritysten määrät8. Molemmissa voidaan havaita nouseva trendi, joskin aloittanei- den yritysten määrän osalta 12 kuukauden liukuva keskiarvo pysyi lähes tasaisena vuoden 2020 aikana. Molemmissa aikasarjoissa on myös samantyyppistä voimakasta vaihtelua. Aikasarjat näyttäisivät antavan tukea näkemykselle, jonka mukaan koronakriisi ja siihen liittyneet yritystukiohjelmat eivät ole pysäyttäneet talouden rakennemuutosta, ja talou- den dynamiikkaa. 8 luvussa 3 kuvataan yleisellä tasolla erilaisia instrumentteja aloittavien yritysten rahoitta- misen yhteydessä. 0 250 500 750 1 000 1 250 1 500 1 750 2 000 2 250 2 500 2 750 3 000 Jo ul uk uu M ar ra sk uu Lo ka ku u Sy ys ku u Elo ku u He in äk uu Ke sä ku u To uk ok uu Hu ht iku u M aa lis ku u He lm iku u Ta m m iku u 2018 2019 2020 2021 23 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kuvio 2.5. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset välillä 2018Q1–2021Q2. 2.3 Yritystuet ajankohtaisen EU-tason politiikan valossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut paineita kansallisen yritystukitoiminnan laajen- tamiseen sekä uudelleen kohdentamiseen. Ukrainan kriisin valossa Suomella on kannus- tin lisätä tukea energiasektorille, jotta riippuvuus Venäjän tuonnista vähenisi tai loppuisi kokonaan. Sama pätee maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen. Nämä kansalliset pyrki- mykset ovat yhteisiä kaikille EU-maille. Kansallisten prioriteettien lisäksi EU-tason talouspolitiikka ja yritystukisäännöt luovat reu- naehdot Suomen kansalliselle yritystukipolitiikalle. Tässä jaksossa käsittelemme EU:n elpy- mis- ja palautumistukivälineen (RRF) ja EU-tason yritystukisääntöjen tilapäiset Covid-pan- demiasta johtuvat muutokset Suomen tämänhetkisen ja lähitulevaisuuden yritystukitoi- minnan kannalta. 2.3.1 EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) Koronakriisin seurauksena EU on hyväksynyt jättimäisen elvytysohjelman, elpymis- ja palautumisvälineen (RRF). Elvytysohjelman yleistavoitteena on edistää unionin taloudel- lista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä sekä parantaa jäsenvaltioiden taloudellista palautumiskykyä COVID-kriisin seurauksista. Elpymis- ja palautumisvälineen rahoituksen määrä EU:n jäsenvaltioille on 672,5 miljardia euroa (2018 hinnoin). Tästä summasta 312,5 miljardia euroa on avustuksia ja 360 miljar- dia euroa lainoja. Avustuksista 70 % myönnetään vuosina 2021 ja 2022 ja jäsenvaltioiden välinen jako perustuu elintasoon, väestömäärään sekä vuosien 2015–19 työttömyysastee- 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Q2 2021Q1 2021Q4 2020Q3 2020Q2 2020Q1 2020Q4 2019Q3 2019Q2 2019Q1 2019Q4 2018Q3 2018Q2 2018Q1 2018 Lopettaneet (12kk ka.) Aloittaneet (12kk ka.) Lopettaneet yhteensä Aloittaneet yhteensä 24 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 seen. loput avustuksista kohdistetaan jäsenvaltioille vuonna 2023. Jakoperusteena ovat elintaso, väestömäärä sekä talouskehitys vuosina 2020 ja 2021. Jäsenvaltiot voivat avustus- ten lisäksi hakea lainoja, mikäli myönnetyt avustukset eivät riitä kattamaan jäsenvaltioiden esittämiä uudistuksia ja investointeja. Suomen osuus RRF-avustuksista on vuosien 2021–2022 osalta 1,7 miljardia ja vuoden 2023 osalta 0,4 miljardia, joista jälkimmäinen tarkentuu kesäkuuhun 2022 mennessä. Komissio ilmoittaa nämä ”nykyisin hinnoin”, johon on päästy 2018 hinnoista 2 %:n vuosittaisella deflatoinnilla eli vuoden 2018 hinnoin 2021–2022 osuus olisi noin 1,57 miljardia. Tilasto- keskuksen tuorein tieto vuoden 2020 kokonaistuotannosta (BKT) oli käyvin hinnoin noin 236 miljardia euroa, joten vuosina 2021 ja 2022 RRF:n tuki suhteessa BKT:hen olisi suunnil- leen 0,36 % per vuosi riippuen summan jakautumisesta vuosille. Vuoden 2023 osalta RRF- tuen suhde BKT:hen olisi noin 0,16 %. Huomattava osa RRF-tuesta kanavoituu yritystukiin. Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) saadun arvion mukaan karkeasti puolet RRF-rahoituksesta kohdistuu yritystukiin ja toinen puoli kanavoidaan julkisiin hankintoihin. Valtaosa yritystukiin kohdistuvasta RRF-rahoituk- sesta kanavoidaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kautta. Ministeriön hallinnonalan yri- tyksille suuntautuva RRF-rahoitus on vuosina 2021–2022 seuraavanlainen: − Energiatuet neljän eri RRF-toimenpiteen kautta, yhteensä 515,2 miljoona euroa (RRF-energiainvestointitukia voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille) − Business Finlandin avustukset kahdentoista eri RRF-toimenpiteen kautta, yhteensä 353,7 miljoona euroa (Business Finlandin avustuksissa osassa hauista hakijana voi olla yritysten lisäksi tutkimusorganisaatioita ja muita jul- kisia toimijoita) − Yritysten kehittämishankkeet ElY-keskusten toteuttamassa kasvun kiihdyttä- misohjelma – RRF-toimenpiteessä, yhteensä 9,9 miljoona euroa. lisäksi rahaa on jaettavana yritystukina myös muiden ministeriöiden hallinnonaloille. Val- tiovarainministeriön mukaan Suomi ei ole hakenut lainoja RRF-rahoituskanavan kautta. Kaiken kaikkiaan EU:n elpymis- ja palautumisvälineen toimeenpano tarkoittaa merkittävää lisäinstrumenttia yritystukeen, mikä kohdistuu ennen kaikkea vihreään ja digitaaliseen siir- tymään. Yhdistettynä kansalliseen ilmastopolitiikkaan ja siihen liittyviin panostuksiin on lähivuosina odotettavissa huomattava siirtymä kohti entistä tarkemmin kohdistettua yri- tystukitoimintaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisännee entisestään Suomen satsauksia vihreään siirtymään, jotta riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä vähenisi tai loppuisi koko- 25 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 naan. Näin ollen energiasektorin hallitseva rooli yritystuen kohteena kasvaisi entisestään. Ukrainan kriisi lisää myös paineita kohdistettuun tukipolitiikkaan maanpuolustukseen sekä huoltovarmuuteen. 2.3.2 EU-tason yritystukisääntöjen tilapäiset muunnokset lissabonin sopimuksen artikla 107 rajoittaa EU:n jäsenvaltioiden kansallista yritystukitoi- mintaa, jotta kilpailu ei vääristyisi EU:n sisämarkkinoilla. Covid-19 pandemian seurauksena Euroopan Komissio julkaisi 19. maaliskuuta 2020 tilapäiset poikkeussäännöt jäsenvaltioi- den yritystukitoiminnalle. Tilapäisiä valtiontukisääntöjä laajennettiin ja tehtiin joustavim- miksi Euroopan komission toimesta vielä vuoden 2020 huhtikuussa, toukokuussa, kesä- kuussa, lokakuussa sekä vuoden 2021 tammikuussa ja marraskuussa (Euroopan komissio 2021). Huhtikuussa valtiontukijärjestelmää laajennettiin koskemaan koronaan liittyvien tuotteiden valmistusta, T&K-toiminnan tukemista ja palkkatukea. Toukokuussa sallittiin yri- tysten julkinen pääomittaminen, jossa on mukana valtiontukea. Kesäkuussa tilapäisiä val- tiontuen muotoja laajennettiin siten, että tukea voidaan myöntää yrityksille, jotka olivat taloudellisissa vaikeuksissa jo ennen koronaepidemiaa. lokakuussa sallittiin kattamatto- mien kiinteiden kustannusten tuki yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut 30 prosenttia. Tammikuussa 2021 sääntöjen yrityskohtaisia tukien enimmäismääriä nostettiin 800 000 eurosta 1,8 miljoonaan euroon. Kattamattomien kiinteiden kustannustuen tuen osalta yrityskohtainen enimmäismäärä nostettiin 3 miljoonasta 10 miljoonaan euroon. Marras- kuussa 2021 otettiin käyttöön kaksi tukitoimenpidettä digi- ja ilmastoinvestoinneille. lisäksi sallittiin tiettyjen takaisinmaksettavien välineiden (esim. takaukset ja lainat) muut- taminen avustuksiksi vuoden 2022 loppuun asti. Tilapäisten valtiontukien voimassaoloa jatkettiin 30.6.2022 asti. Uusi vihreän ja digitaalisen siirtymän investointituki on voimassa 31.12.2022 asti ja vakavaraisuustoimenpiteet 31.12.2023 asti. Perusteluna valtiontukisääntöjen joustavuuden merkittävään laajennukseen oli pyrki- mys siihen, että jäsenvaltioilla olisi poikkeusolojen aikana käytettävissään mittavammat ja terävämmät instrumentit koronakriisin luoman talousahdingon torjumiseksi. Kyseiset tila- päisiksi tarkoitetut poikkeussäännöt on sittemmin uusittu tai päivitetty kaiken kaikkiaan kuusi kertaa, viimeksi 18. marraskuuta 2021. Tällä hetkellä EU-tason yritystuen poikkeus- säännöt ovat voimassa kesäkuun loppuun 2022 asti. Näihin poikkeussääntöihin kuuluu myös tiettyjen koronakriisistä erityisen vahvasti kärsivien toimialojen erityissäännöt. Esi- merkkeinä tällaisista toimialoista on merenkulku ja turismi. Jäsenvaltiot ovat pystyneet sopimaan rajoituksista kansallisten yritystuki-instrumenttien soveltamisessa, kun lissabonin sopimuksen artikla 107 on alun perin hyväksytty. Tästä ei välttämättä seuraa automaattista ja välitöntä paluuta voimassa olevista tilapäisistä poik- keussäännöistä vakituiseen EU-tason yritystukijärjestelmään, joka vallitsi ennen korona- 26 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 pandemiaa. Kaiken kaikkiaan pandemia on vahvistanut jäsenvaltioiden itsenäistä otetta talouspolitiikkaan EU-tason keskitetyn talouspolitiikan kustannuksella. Tällaisessa kansain- välisessä ilmapiirissa Euroopan komission kyky rajoittaa jäsenvaltioiden kannustimia kan- sallisten yritystukiohjelmien toteuttamiseen saattaa heiketä. Venäjän Ukrainaan kohdistuva hyökkäys on luonut lisää painetta valtiontuen poikkeus- sääntöjen laajentamiseen. Itse asiassa Euroopan komissio on 10. maaliskuuta 2022 lähet- tänyt jäsenvaltioiden hyväksyttäväksi esityksen9, jonka mukaan jäsenvaltiot voisivat myön- tää tilapäistä likviditeettitukea Ukrainan kriisistä taloudellisesti kärsiville yrityksille sekä kustannustukea poikkeuksellisen korkeista kaasun ja sähkön hinnoista kärsiville yrityksille. 2.4 Suomalaisen TKI-järjestelmän kehittäminen Hallitus on keväällä 2020 hyväksynyt kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaati- oiden (TKI) tiekartan, jonka tavoitteena on TKI-panostusten nostaminen neljään prosent- tiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarinen TKI-työryhmä julkaisi joulukuussa 2021 loppuraporttinsa10, johon sisältyy keskeisenä elementtinä linjaus julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteiseen lisäämiseen. Yleisellä tasolla laaja tutkimuskirjal- lisuus viittaa TKI-investointeihin hyvin keskeisenä taloudellisen kasvun lähteenä ja antaa siltä osin yleisellä tasolla tukea julkisiin TKI-toiminnan panostuksiin. Erityyppisiä TKI-toi- mintaan liittyviä yritystukia perustellaan usein erityisesti positiivisilla ulkoisvaikutuksilla, koska tukien sekä suorat että epäsuorat vaikutukset voivat hyödyttää tukea saavien yritys- ten lisäksi laajasti muutakin yhteiskuntaa. Panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat kuluneen vuosikymmenen aikana Suo- messa jääneet verrokkimaista sekä yksityisellä että julkisella puolella. Tämä on keskeinen ongelma Suomen pitkän aikavälin talouskasvun kannalta. Nämä panostukset saavuttivat huippunsa vuonna 2009, jolloin niiden osuus kokonaistuotannosta oli noin 3,7 %.11 Kuvio 2.6 havainnollistaa tätä ilmiötä esittämällä T&K-investointien osuuden Suomessa verrat- tuna Ruotsiin ja Tanskaan. 9 Esitys löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/STATE- MENT_22_1642. 10 Parlamentaarisen TKI-työryhmä: Parlamentaarisen TKI-työryhmä loppuraportti. Valtio- neuvoston julkaisuja 2021.95. 11 Ks. esim. Pohjola (2021), kuvio 16, s. 22. Neljän prosentin tavoite on hyvä, mutta ei sinänsä välttämättä optimi talousteorian mukaan. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panos- tetaan ilmeisen vähän, vaikka niiden yhteiskunnallinen tuotto on hyvin korkea. Ks. esim. Jones ja Williams 1998. 27 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kuvio 2.6. T&K investointien osuus BKT:sta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuosina 2003–2019 (%). Monesti TKI-toimintaa luonnehditaan viittaamalla pelkästään investointien määrään. TKI-politiikan reformiehdotuksia arvioidaan katsomalla nimenomaan vaikutuksia inves- tointeihin. Tehokkaassa TKI-toiminnan tukipolitiikassa ei ole kyse ainoastaan investointivo- lyymien edistämisestä vaan myös tehokkaasta kohdentamisesta ja tehokkaiden tukimuo- tojen soveltamisesta. Suomen haasteena on erityisesti kyky jalostaa ja skaalata innovaati- oita tuottavuuden kasvuksi sekä korkean arvonlisän tuotannoksi kotimaassa.12 Tällä hetkellä yritykset tekevät T&K-investointinsa uusien reunaehtojen vallitessa. Koro- nakriisillä on ollut toimialakohtaisia vaikutuksia, joiden suunta voi olla sekä myönteinen että kielteinen T&K-investointien kannalta. Samalla EU-maissa toteutetaan ennennäkemä- tön elvytysohjelma, EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), jonka yhteiskunnallinen tuotto on ratkaisevalla tavalla riippuvainen elvytysohjelman kohdentamisesta. On odotet- tavissa, että tämä elvytysohjelma kohdistuu merkittävällä tavalla jäsenvaltioiden TKI-toi- mintaan. Monien arvioiden mukaan T&K-investoinnit vihreään teknologiaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan sekä T&K-investoinnit digitaalisiin alustoihin ja niiden sovelluk- siin eri toimialoilla ovat avainasemassa. Mutta minkälaista evidenssiä on olemassa tämän kaltaisten politiikkatasolla suunnattujen jättimäisten investointiohjelmien yhteiskuntata- loudellisesta tuotosta? Eikö markkinamekanismiin perustuvat T&K-panostukset ohjaudu oikeille kohteille ja toimialoille? 12 Kestävän kasvun työryhmä: Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:12. 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Tanska Suomi Ruotsi 28 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kasvavassa määrin taloustieteellisen tutkimuksen perusteella on ymmärretty, että T&K-toi- mintaa tukevan politiikan vaikuttavuus ei perustu pelkästään tuen volyymiin, kohdistami- seen ja muotoon. Acemoglu ym. (2018) ovat kehittäneet mallin, jonka mukaan T&K-sub- ventioiden kokonaisvaltaisvaltaiset dynaamiset vaikutukset riippuvat oleellisesti kitkoista työvoiman, erityisesti koulutetun ja tuottavan työvoiman, liikkuvuudessa yritysten välillä. Tämän mallin keskeinen piirre on, että T&K-subventiot pidentävät tukea nauttivien tehot- tomien yritysten ikää, mikä tarkoittaa, että tuet saattavat hidastaa talouden rakennemuu- tosta. Mikäli koulutettu ja tuottava inhimillinen pääoma pystyy liikkumaan joustavasti, mallin esittämä rakennemuutosta hidastava mekanismi heikkenee. T&K-tukien dynaami- sen tehokkuuden kannalta on tämän takia keskeistä poistaa, tai ainakin madaltaa, työvoi- man liikkuvuuden esteitä. Tämä saattaisi olla tärkeä tekijä, joka puoltaa sitä, että kilpailu- kieltosopimusten soveltamisen kynnys kuuluisi olla korkea tai että kilpailukieltosopimus- ten ehdot eivät saisi sitoa työntekijöitä liian tiukasti. Innovaatiopolitiikka on kaiken kaikkiaan laajempi käsite kuin pelkästään T&K-investoin- teihin kohdistuva tukipolitiikka. Acemoglu ym. (2018) tutkimuksen keskeisiä johtopäätök- siä on, että T&K-toiminnan subventiot ovat dynaamisessa kehikossa vähemmän tehokkaita kuin mitä staattinen oppikirjamalli saattaisi ehdottaa. Acemoglu ym. (2018) esittämän mal- lin implikaatio näyttäisi siis olevan, että koulutetun työvoiman liikkuvuus on keskeinen tekijä, joka oleellisesti vaikuttaa T&K-subventoiden kykyyn tukea talouden rakennemuu- tosta ja näin ollen niiden yhteiskunnallista tuottoa. Suomessa on viime aikoina t&k-verokannustimen käyttöönotto noussut uudelleen talous- poliittisen keskustelun teemaksi. T&K-toiminnan verokannustin on käytössä 37:stä OECD- maasta 32:ssa (Koski & Fornaro 2021). Suomalaisessa keskustelussa T&K-toiminnan vero- kannustin on nähty osatekijänä pyrittäessä toteuttamaan hallituksen tavoitetta nostaa T&K-menot 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksissa (Agrawal ym. 2020; Guceri & liu 2019) on tosin todettu T&K-verovähennysedun lisäävän yritysten T&K-inves- tointeja, mutta sisältävän myös ongelmia, kuten sen, että yritykset voivat kirjata T&K-me- noiksi muuta kuin T&K-toimintaa. Suomessa toteutettiin T&K-verotukikokeilu vuosina 2013-2014. Tästä kokeilusta on vai- kea vetää johtopäätöksiä koska siihen liittyvä suunnittelu ja toteutus eivät olleet vakuutta- via. Tutkimuksen (Kuusi ym. 2016) mukaan myös paremmin suunnitellulla T&K-verotuella olisi todennäköisesti rajattu lisäarvo Suomen innovaatiojärjestelmään. Tuoreen selvityksen (Koski & Fornaro 2022) mukaan yleisellä T&K-verotuella voitaisiin lisätä yritysten T&K-pa- nostuksia etenkin, jos vähennys perustuu T&K-menojen lisäykseen tai hybridimalliin, joka perustuu osin T&K-menojen kokonaismäärään ja osin niiden lisäykseen. Uuden suomalai- sella aineistolla tehdyn tutkimuksen (Einiö ym. 2022) mukaan tehokkainta T&K-tukipolitiik- kaa on suunnata T&K-tuet niille yrityksille, joiden innovaatiokapasiteetti on korkein eli yri- tyksille, joiden tuottavuus on korkein. Tulos puoltaa suorien ja yrityksiä valikoivien tukien 29 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 käyttöön valikoimattoman T&K-verotuen sijaan, koska valikoidut tuet korkean tuottavuu- den yrityksille synnyttävät enemmän innovaatioita ja myötävaikuttavat talouden dyna- miikkaan ja rakennemuutokseen. 2.4.1 Perustutkimuksen merkitys taloudelliselle kasvulle Perustutkimuksen merkitys tunnustetaan laajalti, mutta vähemmän tietoa lienee siitä, mikä sen (mahdollinen kvantitatiivinen) merkitys on innovaatioille ja taloudelliselle kas- vulle. Perustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jolla ei ole välitöntä kaupallista hyötyä. Siten yksityisten yritysten kannustimet tehdä perustutkimusta ovat heikot, mutteivat täy- sin olemattomat. Etenkin lyhyellä tähtäimellä yksityiset hyödyt perustutkimuksesta ovat paljon matalammat kuin koko yhteiskunnan. Nelson (1959) pohtii tutkimuksessaan perus- tutkimuksen merkitystä myös yksityisen sektorin kannalta. Hän toteaa muun muassa, että ”monilla menestyksellisillä perustutkimuksen tuloksilla on usein hyvin laaja käytännön merkitys monilla aloilla.” (s. 302). Koska perustutkimuksen tuloksilla on laajalle ulottuva merkitys (ja hyöty) yksityinen sektori ei yleensä tuota yhteiskunnan kannalta optimaalista määrää perustutkimusta. Yritysten mielenkiinto, niin sanotusti, on melko kapea: sen omat tuotteet ja markkinat. Perustutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa laajasti. Tyylitelty ”laatikkomuodossa” (suomennettu versio alla) esitetty ”tuotantofunktio” kuvaa yksinkertaisella tavalla perustutkimuksen merkitystä taloudelliselle kasvulle. Tämä tuotan- tofunktio on yksinkertainen tulkinta P. Romerin (1990) tunnetussa tutkimuksessaan käyt- tämästä tuotantofunktiosta. Tuotannossa käytettävät uudet innovaatiot (tuotteet, tuotan- tomenetelmät, organisointitapa jne.) perustuvat sekä perus- että soveltavan tutkimuksen menetelmiin ja tuloksiin sekä tietovarantoon. Kuvio 2.7. Romer’in (1990) tuotantofunktio (suomennettu versio, IMF 2021, p. 67). Aiempi tietovaranto Nykyinen tietovaranto Perustutkimus Soveltava tutkimus Ideoiden tuotantofunktio Tuotanto Pääoma Työvoima Institutionaaliset tekijät Hyödykkeiden ja palveluiden tuotantofunktio 30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Akcigit, Hanley ja Serrano-Velarde (2021) liittävät perustutkimuksen nimenomaan inno- vaatioiden ja teknisen muutoksen taustalla yleisen tasapainon malliin. He pyrkivät saa- maan empiirisen käsityksen perustutkimuksen luomista heijastusvaikutuksista. He huo- mauttavat, että yhdenmukainen tuki esimerkiksi T&K -menoille ei paranna hyvinvointia (esim. Ranskassa tehty 30 %:n verohuojennus, tax credit T&K -menoille); se vain huonontaa talouden allokaatiota ja johtaa soveltavan tutkimuksen liialliseen tukeen. He myös huo- mauttavat, että julkisten ja yksityisten tutkimuspanostusten välillä on merkittävää komple- mentaarisuutta eli täydentävyyttä, mutta ei korvaavuutta. Politiikkasuosituksena on, että perustutkimusta pitää tukea suoraan. Kansainvälisen valuuttarahaston lokakuun 2021 ”Economic Outlook” -katsauksessa pyri- tään empiirisesti arvioimaan perustutkimuksen merkitystä taloudelliselle kasvulle. IMF argumentoi, että perustutkimuksen merkitys innovaatioille on oleellinen: 10 %:n pysyvä lisäys kotimaiseen perustutkimukseen lisää tuottavuutta 0,3 prosenttia. Toisin sanoen, IMF:n arvion mukaan, työn tuottavuuden jousto suhteessa oman maan perustutkimuspa- noksiin on 0,03. IMF esittää myös estimaatteja, joiden mukaan työn tuottavuuden jousto suhteessa ulkomaiseen perustutkimuksen on merkittävä, eli 0,06. Kaiken kaikkiaan, IMF:n arvioiden mukaan, perustutkimuksen vaikutus tuottavuuteen, ja siten myös talouskas- vuun, on hyvin merkittävä. Vaikutus on ehkä merkittävämpi kuin toistaiseksi vallalla ollut käsitys on antanut ymmärtää. IMF:n arviot ja tavoite TKI-panostusten nostamisesta neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä viittaavat merkittävästi perustutkimuksen rooliin. Yliopistosektorin rahoi- tuksen turvaaminen ja kasvu on yksi keskeinen elementti tukemaan laadukasta perustut- kimusta. On myös muistettava yritysten rooli perustutkimuksen rahoittajana. Esimerkiksi Stenbackan ja Tombakin (2020) teoreettinen malli yritys- ja yliopistosektorien kilpailusta perustustutkimuksen osalta osoittaa, että yrityksillä on kannustin tehdä perustutkimusta vahvoista ulkoisvaikutuksista huolimatta.13 Itse asiassa niiden kannattaa tukea yliopisto- jen rahoitusta. Näin ollen argumentit T&K-tuen kohdentamisesta perustutkimukseen eivät missään nimessä rajoitu pelkästään yliopistosektorin rahoittamiseen. T&K-tuen kohdenta- minen yritysten perustutkimukseen, kanavoituna yritysten omiin perustutkimusprojektei- hin tai yliopistotutkimuksen rahoittamiseen, ansaitsee myös korkean prioriteetin. 13 Vaikutusvaltaisessa kirjoituksessaan Rosenberg (1990) nosti esiin kysymyksen: Miksi yritysten kannattaa panostaa perustutkimukseen, jos tutkimuksen tulokset ovat kilpailijoiden käytettävissä ilmaiseksi? 31 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 2.5 Jaoston näkemyksiä − Monessa mielessä koronapandemian aiheuttamat vauriot taloudelle ovat olleet odotettua lievempiä talouden sulkemisvaiheessa. Talouden toipuminen on myös ollut odotuksia nopeampi. − Aikasarjat aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärästä näyttäisivät antavan tukea näkemykselle, että koronakriisi ja siihen liittyvät yritystukioh- jelmat eivät pysäyttäneet talouden rakennemuutosta vaikkei havaittu kon- kurssien lukumäärän selkeää kasvua. − Sekä EU:n elpymis- ja palautumisvälineen toimeenpano että kansalliset panostukset ilmastopolitiikkaan, vihreään talouteen sekä digitalisaatioon tarkoittavat huomattavaa siirtymää kohti entistä tarkemmin kohdistettua yritystukitoimintaa. − Euroopan komission rooli jäsenvaltioiden yritystukitoiminnan rajoittavana tekijänä on koronakriisin jäljiltä paineen alla. − Jaosto kannattaa parlamentaarisen TKI-työryhmän aloitetta julkisen tutki- mus- ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteiseen lisäämiseen, kuten myös sitou- tumista T&K-panostuksiin T&K-rahoituslain kautta. − Tehokkaassa TKI-toiminnan tukipolitiikassa ei ole kyse pelkästään investointi- volyymien edistämisestä vaan myös tehokkaasta kohdentamisesta ja tehok- kaiden tukimuotojen soveltamisesta. − Perustutkimuksen vaikutus innovaatiotoiminnalle, ja siten myös tuotta- vuuskehitykseen ja talouskasvuun, on erityisen merkittävä. Näin ollen perustutkimus ansaitsee korkean prioriteetin TKI-toiminnan tukipolitiikan kohdentamisessa. Lähteet Acemoglu D., Agcigit U., Alp H., Bloom N. ja W. Kerr (2018). Innovation, Reallocation, and Growth. Ameri- can Economic Review 108(11): 3450-3491. Agrawal, Ajay, Carlos Rosell, and Timothy Simcoe. 2020. Tax Credits and Small Firm R&D Spending. Ame- rican Economic Journal: Economic Policy, 12 (2): 1-21. Akcigit, U., D. Hanley and N. Serrano-Velarde (2021): Back to Basics: Basic Research Spillovers, Innova- tion Policy, and Growth. Review of Economic Studies 88 (1): 1-43. Ali-Yrkkö, J., V. Kaitila, T. Kuusi, M. lehmus, M. Pajarinen ja T. Seppälä (2021): Arvoketjut, kansainväli- nen kauppa ja talouden haavoittuvuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:59. Helsinki Andersen, T.M. (2021): Economic Policy during the Pandemic and lessons for the Future – The Case of Denmark. P. 17 – 21 in Cesifo Forum 6:2021. Antras, P. (2020): Conceptual Aspects of Global Value Chains. World Bank Economic Review 34 (3): 551-574. Einiö, E., Koski H., Kuusi, T. & lehmus, M. 2022. Innovation, Reallocation, and Growth in the 21st Century. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:1. 32 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Guceri, Irem, and li liu. 2019. Effectiveness of Fiscal Incentives for R&D: Quasi-experimental Evidence. American Economic Journal: Economic Policy, 11 (1): 266-91. International Monetary Fund (2021): Economic Outlook October 2021. Jones, C. I. ja J. Williams (1998): Measuring the Social Return on R&D. Quarterly Journal of Economics 113 (4), 1119-1135. Koski, H. & Fornaro, P. 2022. The Design of R&D Tax Incentive Schemes and Firm Innovation. ETlA Report No 123: https://pub.etla.fi/ETlA-Raportit-Reports-123.pdf. Nelson, R. R. (1959): The Simple Economics of Basic Scientific Research. Journal of Political Economy 67 (3): 297-306. Parlamentaarinen TKI-työryhmä. 2021. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:95. Pohjola, M. 2021. Tuottavuus, rakennemuutos ja talouskasvu. 7.12.2021. TEM (?). Romer, P. (1990): Endogenous Technological Change. Journal of Political Economy 98 (5): S71-S102. Rosenberg, N. 1990. Why Do Firms Do Basic Research (with their Own Money)? Research Policy 19: 165-174. Santacreu, A.M. ja J. laBelle (2021): Rethinking Global Value Chains During COVID-19: Part 2. Economic Synopses, No. 17, 2021. Federal Reserve Bank of St louis. https://doi.org/10.20955/es.2021.17 . Stenbacka, R. and M. Tombak. 2020. University-Firm Competition in Basic research and University Fun- ding Policy. Journal of Public Economic Theory 22 (4): 1017-1040. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8881. 2021. Hel- sinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.3.2022]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/2021/vtp_2021_2022-03-15_tie_001_fi.html Valtiovarainministeriö (2021), kansantalousosasto: Taloudellinen katsaus Talvi 2021. Valtiovarainminis- teriön julkaisuja 2021:70. Helsinki. Valtiovarainministeriö (2022): Budjettikatsaus. Katsaus valtion talousarvioon, tammikuu 2022. Valtiova- rainministeriön julkaisuja 2022:1. Helsinki. Vilmunen, J., J. Pirttilä, H. Björnland, S. Ilmakunnas ja J. Niemi (2022): Economic Policy Council Report 2021. Helsinki. Kuvioiden aineistolähteet BKT EU (27 maata vuodesta 2020), Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu sarja. lähde: Eurostat BKT Suomi, Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu sarja. lähde: Neljännesvuositilinpito, Tilastokeskus Työllisyysaste. lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus Vireille pannut konkurssit. lähde: Tilastokeskus Teollisuustuotannon kausitasoitettu volyymi-indeksisarja. lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste. lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Työttömyysasteen trendi on tuotettu käyt- tämällä TRAMO/SEATS-menetelmää ja ns. suoraa kausitasoitusta ( http://tilastokeskus.fi/til/ tramo_seats_fi.html) Yksityiset kulutusmenot, Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu sarja. lähde: Neljännesvuositilinpito, Tilastokeskus Yksityiset investoinnit, Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu sarja. lähde: Neljännesvuositilinpito, Tilastokeskus Tavaroiden ja palveluiden vienti, Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu sarja. lähde: Neljännesvuositilin- pito, Tilastokeskus Ennusteet: BKT, teollisuustuotanto, työttömyysaste, yksityinen kulutus, yksityiset investoinnit ja vienti: Valtiovarainministeriö. Taloudellinen katsaus: Talvi 2021. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:70. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-884-2 33 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Liitteet: Täydennetyt makrokuviot vuoden 2021 raportista Yritystukien tutkimusjaoston vuoden 2021 raportissa vertailtiin koronakriisin jälkeistä taloudellista kehitystä 1990-luvun lamaan ja 2000-luvun lopun finanssikriisin. Täyden- nämme raportin luvun 2.4 (s. 32–37) kuviot 2.4–2.10 uusilla havainnoilla. Kommentoimme tiiviisti tätä uutta vertailua. Yleishuomio on, että pandemian vaikutus taloudelliseen aktivi- teettiin on ollut merkittävä, mutta lyhytaikainen. Venäjän sotatoimet Ukrainassa eivät vielä näy näissä kuvioissa ja huomioissa. Samoin kuin raportissa vertaamme Suomen nykyhetken tilannetta (kuvioissa punainen katkoviiva) vuonna 1990 alkaneeseen lamaan (kuvioissa vihreä viiva) ja vuonna 2008 alka- neen finassikriisiin (kuvioissa sininen viiva). Valitsemme lähtökohdaksi kriisejä edeltävän tilanteen, jossa talous oli ikään kuin ”huipulla”. Jokaisessa kuviossa pystysuora katkoviiva viittaa ajankohtaan, johon nykyisen kriisin havainnot päättyvät ja ennusteet alkavat. Kuvioissa on mustilla pisteillä merkitty ennus- teet Valtiovarainministeriön katsauksen (Talvi 2021) mukaan. Yleishuomio on, että pande- mian vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin on ollut merkittävä, mutta lyhytaikainen. Kuviossa l1 vertaamme neljännesvuosittaista kokonaistuotannon kehitystä näissä kol- messa kriisissä. Määritämme indeksit siten, että vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen, vuoden 2008 kolmannen neljänneksen ja vuoden 1990 ensimmäisen neljänneksen koko- naistuotannon määrä on 100. Taloudellinen aktiviteetti putosi nykyisessä kriisissä jyrkem- min kuin aiemmissa kriiseissä, mutta se on toipunut hyvin nopeasti. Kuvio L1. Bruttokansantuotteen kehitys. 86 88 90 92 94 96 98 100 102 104 106 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosineljännes Lama 1990 Taantuma 2008 Taantuma 2020 Ennuste 2022 Volyymi-indeksi (1990:Q1 = 2008:Q3 = 2020:Q1 = 100) 34 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kuviossa l2 on teollisuustuotannon kehitys. Teollisuustuotanto ei ole kertaakaan palannut sille tasolle, jolla se oli lokakuussa 2008. Teollisuustuotanto näyttää kärsineen koronakrii- sistä melko vähän, ja vaikutus on ollut lyhytaikainen. Kuvio L2. Teollisuustuotannon kehitys. Kuviossa l3 verrataan työttömyysasteen muutoksen kehitystä. Työttömyysasteen muutos kuvataan prosenttiyksiköissä suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Työttö- myysaste noudatteli koronakriisin alussa edellisen vuoden vastaavaa tasoa. Toukokuussa 2020 työttömyysaste kasvoi noin 1.7 %-yksikköä korkeammalle tasolle edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna. Finanssikriisissä työttömyysaste nousi myös, mutta sen nousu kesti kauemmin. Epidemian toisen aallon vanavedessä työttömyys kääntyi loppuvuonna 2020 väliaikaisesti nousuun. Sen jälkeen kehitys on ollut myönteistä ja työttömyys on pie- nentynyt edelleen. Työttömyysaste vastasi helmikuussa 2022 koronakriisiä edeltänyttä hel- mikuun 2020 tasoa. 76 80 84 88 92 96 100 104 108 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 Kuukausi Lama 1990 Taantuma 2008 Taantuma 2020 Ennuste 2022 Volyymi-indeksi (Tammikuu 1990 = Lokakuu 2008 = Maaliskuu 2020 = 100) 35 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kuvio L3. Työttömyysasteen kehitys. Kuviossa l4 on yksityisen kulutuksen kehitys kolmessa kriisissä. Huolimatta syvästä, mutta lyhytaikaisesta, kulutuksen pienenemisestä pandemian vaikutus kulutukseen on jäämässä lyhytaikaiseksi. Kuvio L4. Yksityisen kulutuksen kehitys. Yksityisten investointien (Kuvio l5) kehitys on poikkeuksellinen. Ne eivät kokeneet sel- keää pudotusta ja eivätkä muutenkaan ole vähentyneet pandemian seurauksena juuri ollenkaan. Ilmeisesti yritykset odottivat koronakriisin keston jäävän lyhyeksi. Monet inves- tointiprojektit oli päätetty ennen kriisin alkua, eikä näytä siltä, että montakaan niistä olisi peruttu. Keskuspankin ja esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön yritysten luototusta hel- -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 Kuukausi Lama 1990 Taantuma 2008 Taantuma 2020 Ennuste 2022 Työttömyysasteen muutos (%-yks.) (Nollakohta aika-akselilla: Heinäkuu 1990 = Lokakuu 2008 = Lokakuu 2019) 88 90 92 94 96 98 100 102 104 106 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lama 1990 Taantuma 2008 Taantuma 2020 Ennuste 2022 Yksityinen kulutus (1990:Q2 = 2008:Q3 = 2020:Q1 = 100) 36 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 pottavat toimet ovat saattaneet vaikuttaa myönteisesti investointien kehitykseen. Myös rakentamisen vahvalla suhdannetilanteella lienee ollut myönteinen vaikutus investointei- hin. Kuvio L5. Yksityiset investoinnit. Tilastokeskuksen (2021) mukaan vienti laski 6,3 prosenttia vuonna 2020. Viennissäkin oli syvä, mutta lyhytkestoinen pudotus. . Kuvio L6. Viennin kehitys. 50 60 70 80 90 100 110 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosineljännes Lama 1990 Taantuma 2008 Taantuma 2020 Ennuste 2022 Yksityiset investoinnit (1990:Q1 = 2008:Q3 = 2020:Q1 = 100) 70 80 90 100 110 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosineljännes Lama 1990 Taantuma 2008 Taantuma 2020 Ennuste 2022 Volyymi (1990:Q2 = 2008:Q3 = 2020:Q1 = 100) 37 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 3 Yritystukien kehitys 2012–2021 ja koronayritystuet 3.1 Yritystuen käsite ja rajaukset Yritystukea koskevissa eri selvityksissä käytetään toisistaan poikkeavia tuen rajauksia eikä käsite ole täysin vakiintunut teoreettisissa tarkasteluissakaan. Tässä, samoin kuin edellisessä (Yritystukien tutkimusjaosto 2021) raportissa, yritystuen käsite ankkuroidaan suorien yritys- tukien osalta EU:n valtiontukien sääntelystä johdettavaan rajaukseen. Yritystuista ei ole ollut kattavaa yhteistä rekisteriä, mutta vuonna 2022 valmistuva yritystukirekisteri14 mahdollistaa yritystukien yhdenmukaisemman tarkastelun. Yritystukirekisterin myötä Tilastokeskuksen yritystukitilasto laajennee koskemaan myös muita kuin työ- ja elinkeinoministeriön, Finnvera Oyj:n, innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin sekä osaa maa- ja metsätalous- ministeriön tukia. Yritystuet voidaan jakaa yksinkertaisimmillaan suoriin tukiin ja verotukiin. Avustusten lisäksi suorat tuet voivat pitää sisällään vastikkeellisia tukia, kuten lainoja tutkimus-, kehi- tys- ja innovaatiotoimintaan. Verotuki puolestaan syntyy, kun verotuksen perusjärjestel- mään tehdään yritystä suosiva huojennus. Suorien tukien ja verotukien lisäksi myös sään- tely esimerkiksi kaavoitus tai valtion myöntämät lailliset monopolit (esimerkiksi apteekki- monopoli), voivat olla taloustieteellisestä näkökulmasta yritystukia. Tarkemman kuvauksen käytettävästä yritystukien käsitteestä voi lukea Yritystukien tutkimusjaoston vuoden 2020 raportista.15 Tämän luvun on tarkoitus täydentää ja päivittää aikaisemman vuosiraportin 14 Yritystukirekisteriin tallennetaan tiedot myönnetyistä ja maksetuista SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvista valtiontuista (kuten de minimis –asetuk- sen nojalla myönnettävistä tuista sekä SGEI –sääntelyn nojalla myönnettävistä korvauksista). Tallettamisvelvollisuus koskee taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edelly- tyksistä annetun lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja tukiviranomaisia, joita ovat valtion viran- omaiset, joiden tehtäviin tukea tai tukiohjelmaa koskevat asiat lainsäädännön nojalla kuu- luvat tai sellaista yhteisöä taikka säätiötä, joka myöntää tuen viranomaisen puolesta. Vastuu taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain sovelta- misalaan kuuluvien tukitietojen tallettamisesta ja oikeellisuudesta olisi tukiviranomaisilla. Kaikilla tukiviranomaisilla olisi oikeus luovuttaa tukitietoja salassapitosäännösten ja muiden tietojen yhteistä käyttöä koskevien säännösten estämättä taloudelliseen toimintaan myön- nettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetuille tukiviran- omaisille 5 §:n 4 momentin mukaisiin käyttötarkoituksiin sekä Tilastokeskukselle tilastojen laatimiseksi. 15 Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162161, sivu 35. 38 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 (2021) yritystukien kehitys -lukua. EU:n palautumis- ja elpymisvälineen kautta kanavoita- vat tuet eivät ole mukana tässä tarkastelussa. Niitä on käsitelty luvussa 2. Verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita nii- hin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvol- lisryhmää. Verotuet ovat poikkeuksia normiverojärjestelmästä ja tämän normijärjestel- män määrittely vaatii tapauskohtaista tavoite- ja teoriatarkastelua, ja usein ei pystytä erot- tamaan sitä, mikä osuus verohuojennuksesta koituu yrityksen ja mikä kuluttajan eduksi. Verotukien suuruuteen liittyy aina arvionvaraisuutta eikä kaikkien verotukien euromää- rää ole voitu arvioida. Tästä syystä ei myöskään ole tarkoituksenmukaista laskea suorien tukien ja verotukien yhteismäärää. Myöskään yksittäisten verotukien yhteen laskeminen ei välttämättä anna oikeaa kokonaiskuvaa verotukien määrästä, koska verotuki lasketaan Suomessa säännöskohtaisesti menetetyn verotulon laskentamenetelmällä ja kukin vero- tuki arvioidaan erikseen riippumatta muista verotuista (Rauhanen 2017).16 Koronapandemia on muuttanut huomattavasti yritystukikenttää tilapäisesti maksetta- vien kriisiaikaisten tukien johdosta. Kuviossa 3.1 on havainnollistettu koronayritystu- kien suuruusluokkaa avustusten osalta vuosina 2020 ja 2021 ja verrattu korona-avustuk- sia niin sanottujen normaalien yritystukien määrään. Koronan aiheuttaman häiriötilan- teen vuoksi yrityksille jaetut avustukset on esitetty kuviossa pääasiassa17 myöntöjen perus- teella. lisäksi kuviossa esitetään normaaleille tuille myönnetyt määrärahat vuosilta 2020 (tilinpäätöstieto) ja 2021 (talousarviotieto). Huomataan, että korona-avustuksia myönnet- tiin yrityksille huomattavasti enemmän vuonna 2020 kuin vuonna 2021. Kuitenkin koro- na-avustuksia myönnettiin lähes miljardi euroa vuonna 2021 ja tästä kustannustuen haku- kierrosten osuus oli 672 miljoonaa euroa18. Korona-avustusten myöntämisessä oli merkit- tävä etupaino, kun vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla myönnettiin Business Finlan- din ja ElY-keskusten koronahäiriötukia 1,3 miljardia euroa eli enemmän kuin korona-avus- tuksia yhteensä vuonna 2021. Korona-avustusten käyttöönotto on nostanut yritystukien euromääräisen tason täysin uudelle tasolle, yhteensä lähes 3,7 miljardiin vuonna 2020 ja 2,9 miljardiin euroon vuonna 2021. Avustusten lisäksi yrityksille tarjottiin laina- ja takaus- 16 Valtiovarainministeriön vero-osaston julkaisema energiaverotukia koskeva muistio (12.8.2020) toteaa johtopäätöksissään, että yksittäisten verotukien euromäärien laskemi- nen yhteen ei anna oikeaa kuvaa tukien kokonaismäärästä, eikä aikasarjatarkastelua voida toteuttaa. Tässä luvussa ainakin osittain yrityksille kohdistuvia ns. yritysten verotukia on lis- tattu raportin lopussa olevassa liitteessä. 17 Esimerkiksi tapahtumatakuuta myönnettiin 129 miljoonaa euroa (”takaus”), mutta sitä maksettiin n. 15 miljoonaa euroa, joten tässä tapauksessa on ilmoitettu maksettu euro- määrä. 18 Ml. kustannustuen 2. hakukierros kokonaisuudessaan (21.12.2020-26.2.2021) ja tuki kat- tamattomiin kiinteisiin kustannuksiin. 39 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 muotoisia koronatukia, esim. Finnveran tukimuodot. Vuosina 2020 ja 2021 yhteenlaske- tut avustusmäärät olivat normaaleja vuosia merkittävästi suurempia, vaikkakin avustus- ten myöntäminen oli hillitympää vuonna 2021. Yleisesti Euroopassa on nähtävissä asenne- muutos yritystukia sallivampaan suuntaan ja EU valtiontukisääntöjen tilapäisiä joustoja on päätetty jatkaa 30.6.2022 asti. Kuvio 3.1. Korona-avustusten määrä verrattuna normaaliajan avustuksiin. Kuvion eurot ovat käyvin hinnoin (milj. euroa). ”Normaalit avustukset” sisältävät myös korkotuet, energiaveronpalautukset yms. tuet, jotka on yhteismitallistettu tai katsotaan olevan yhteismitallisia avustusten kanssa. 3.2 Suorien tukien kehitys 2012–2021 Tässä raportissa suorat tuet pitävät sisällään kaikki EU-valtiontukikriteerit täyttävät tuki- muodot verotukia lukuun ottamatta. Käsitteenä suora tuki pitää sisällään avustukset, lai- nat, takaukset, korkotuet ja muut vastaavat taloudellista etua sisältävät järjestelyt. Tilas- toinnissa suorat tuet pitävät sisällään energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen ja maatalouden energiaveron palautuksen, koska ne näkyvät suorien tukien lailla budjetin menopuolella (28.91.41 Energiaverotuki). Vastikkeellisista tuista, kuten lainoista ja takauk- sista, on ilmoitettu lainan tai takauksen myöntövaltuuden sijaan tukikomponentin osuus (esimerkiksi lainan korkotuki tai lainan perimättä jättäminen). Suorien tukien luokitus poikkeaa edellisten raporttien luokittelusta siten, että ympäristöministeriön vesiensuo- jeluun liittyvät tukiohjelmat ja kuntien ilmastohankkeet –tukiohjelma on siirretty muihin tukiin. Energia & ilmasto –tukiluokittelu on lisäksi nimetty uudelleen ”energia” –luokituk- seksi ja TKI-toiminnan, kansainvälistymisen ja yrittäjyyden tuki-instrumenttien aikasarjalu- vut tarkentuivat. 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Myönnetyt korona-avutukset + normaalit avustukset vuonna 2020 Myönnetyt korona-avustukset + normaalit avustukset vuonna 2021 Myönnetyt korona-avustukset vuonna 2020 Myönnetyt korona-avustukset vuonna 2021 Normaalit avustukset vuonna 2020 (TP) Normaalit avustukset vuonna 2021 (TA) 3 660 2886 1918 950 1 742 1 936 40 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Koronapandemia muutti yritystukikentän suuruusluokkaa huomattavasti. Niin sanotut koronayritystuet raportoidaan tässä erillään perinteisistä tuki-instrumenteista eli kuviossa 3.2 olevat luvut kuvastavat normaaliajan tukien kehitystä. Yritystukien euromäärä on kiin- teähintaistettu tukikategorioittain elinkustannusindeksiä käyttäen vuoden 2021 tasolle. Tarkemmat tukien euromääräiset (nimelliset) luvut ja jako kuvion 3.2 mukaisiin tukika- tegorioihin on esitetty raportin lopussa olevassa liitteessä. Suorien yritystukien (pl. maa- ja metsätalouden tuet ja koronatuet) reaalikasvu oli 156 miljoonaa euroa vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna. Suoria tukia (pl. maa- ja metsätalouden tuet ja koronatuet) oli yhteensä 1,9 miljardia euroa vuonna 2021. Kuviosta 3.2 nähdään, että energiaan liittyvät tuet ovat olleet merkittävässä kasvussa. Energia –kategorian tukia oli noin 880 miljoonaa euroa vuonna 2021, joka on noin 3,5 ker- tainen määrä verrattuna vuoden 2012 vastaavaan reaaliseen euromäärään. Iso osa katego- rian tukimäärän kasvusta liittyy energiatuen (investointituki) määrärahojen ja valtuuden korottamiseen vuosina 2020 ja 2021 noin 61 miljoonasta 101 miljoonaan euroon19, minkä tarkoituksena on muun muassa edistää vapaaehtoista kivihiilen energiakäytöstä luopu- mista vuoteen 2025 mennessä. Energiatukea myönnetään investointi- ja selvityshankkei- siin, jotka tukevat uusiutuvan energian (ml. biopolttoaineet) tuotantoa tai käyttöä, energi- ansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden tek- nologian käyttöönottoa. Uusiutuvan energian tuotantotuen kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi (42 milj. € vuonna 2012 ja 283 milj. € vuonna 2021) ja se onkin euromääräisesti suurin yksittäinen tuki-instrumentti. Energia -kategoriassa on myös suurille yrityksille kohdentuva energiaintensiivisten yritys- ten veronpalautustuki (225 milj. € vuonna 2021), josta luovutaan asteittain vuosina 2021– 2024. Energiaverouudistuksen yhteydessä edellä mainitun tuen poistumisen vastapainona alennettiin teollisuuden sähköveroluokan II (2) veroa 0,69 sentistä EU:n vähimmäistasolla 0,05 senttiin kilowattitunnilta vuoden 2021 alusta. Päästökaupan epäsuorien kustannus- ten kompensaatiotukea maksettiin 106 miljoonaa euroa vuonna 2021, mutta päästökaup- pakompensaatio lakkautetaan ja sen korvaa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistä- mistuki20, jonka maksaminen alkaa vuonna 2022. Päästökaupan epäsuorien kustannus- tuen tuella on kompensoitu sähköintensiiviselle teollisuudelle päästöoikeuden hinnasta johtuvaa korkeampaa sähkön hintaa eli sillä on tuettu verrattain suurien yritysten kustan- nuskilpailukykyä, mutta myös pienennetty hiilivuodon riskiä. Kaiken kaikkiaan suorien tukien määrä on kasvanut 2010-luvun alkupuolelta 2020-luvun alkuun huomattavasti sekä nimellisestä että reaalisesti. Kehitykseen on vaikuttanut ainakin koronapandemia ja sen 19 Energiatuen momentille myönnetty määrä. Vuonna 2020 uusia sitoumuksia (valtuus) sai tehdä enintään 110 miljoonalla eurolla ja 160 miljoonalla vuonna 2021. 20 lisätietoa: https://tem.fi/sahkoistamistuki. 41 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 myötä löysemmät käyttöön otetut valtiontukisäännöt sekä ilmastonmuutoksen aiheut- tama energiasektorin murros. Kuvio 3.2. Suorien tukien kehitys (pl. maa- ja metsätalous sekä koronatuet) Suomessa 2012–2021 (kansal- linen rahoitus milj. €). Kuviossa on raportoitu budjetin tilinpäätösluvut vuosilta 2012–2020 ja vuoden 2021 osalta ilmoitetaan talousarvioluku. Kuvion luvut ovat vuoden 2021 hinnoin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukien osalta havaitaan trendin kääntyminen laskusuun- nasta ylöspäin vuoden 2017 jälkeen. Business Finlandin myöntämät avustukset yrityk- sille TKI-toimintaan oli matalimmillaan 176 miljoonaa euroa käyvin hinnoin vuonna 2017, kun vastaava luku oli 325 miljoonaa euroa vuonna 2021. TKI-toiminta, kansainvälistymi- nen & yrittäjyys -kategoria on reaalisesti kasvanut vuoteen 2012 verrattuna 5,1 prosenttia ja kasvua on tapahtunut nimenomaan Business Finlandin TKI-tukivaltuuksissa viime vuo- sina. Myös liikenne ja viestintä –kategoriassa on tapahtunut vuodesta 2020 vuoteen 2021 pientä kasvua, kun laivanrakennuksen innovaatiotukea kasvatettiin. Kategoria muut tuet on ollut laskusuunnassa viime vuosina, mutta asuntorakentamisen kohdalla ei ole tapah- tunut merkittäviä muutoksia. Tki-toiminta, kansainvälistyminen & yrittäjyys Liikenne & viestintä Energia Asuntorakentaminen Muut tuet (ml. ympäristö) 400 351 349 334 282 239 260 299 418 421 115 169 131 123 103 137 117 129 123 166 244 324 479 491 531 646 675 636 798 880 145 170 148 145 143 155 148 149 150 146 387 377 407 348 297 329 328 301 290 322 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA 42 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Uudet yritykset ja T&K-toiminnan tukeminen Monet innovaatiot syntyvät toimintaansa aloittavissa yrityksissä ja toisaalta yrityksiä perustetaan usein juuri esimerkiksi yliopistoissa aikaansaatujen innovaatioiden pohjalta. Tämä tekee uudet yritykset keskeiseksi kohdejoukoksi T&K-tukien kannalta. Yksi osoitus tästä on Business Finlandin uusille yrityksille myöntämien tukien laaja kirjo. Seuraavassa taulukossa esitetään vuosilta 2019–2021 Business Finlandin tukimuodot, joita kohdennetaan yritysten ja liikeideoiden alkuvaihee- seen. Taulukko osoittaa, että tukimuotojen kirjo alkuvaiheen yrityksille on huomattavan laaja ja siinä näkyy myös korona- häiriörahoituksen merkitys uusille yrityksille. Rajanveto T&K-toiminnan ja varsinaisen liiketoiminnan tukemisen välillä ei näytä kuitenkaan täysin tarkkarajaiselta. Alkuvaiheen yritykset saavat tukea myös muista lähteistä, kuten ELY-keskuksista avustuksia ja Finnverasta rahoitusta. Taulukko: Business Finlandin tukimäärät (€) per tukiohjelma alkuvaiheen yrityksille ja liikeideoille vuosina 2019–2021. 2019 2020 2021 Yhteensä Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin 3 441 676 2 117 335 3 008 845 8 567 856 Co-Innovation, yritysosallistuja 1 348 750 5 703 580 7 052 330 Digiboosti Energiatuki 4 325 244 1 887 678 5 315 781 11 528 703 Esiselvitys liiketoiminnan häiriötilanteissa 33 330 925 18 858 33 349 783 Exhibition Explorer 851 314 223 933 96 826 1 172 073 Group Explorer 76 650 47 384 124 034 Innovaatioklusteri 524 000 667 500 1 191 500 Innovaatioseteli 7 154 800 4 589 240 3 050 400 14 794 440 Into 127 000 39 500 199 100 365 600 Kasvumoottorikilpailu 28 000 000 10 500 000 38 500 000 Kasvumoottorin käynnistystuki 775 000 775 000 Kehitysrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteissa 217 079 065 62 400 217 141 465 Kiertotalouden investointiavustus 9 692 702 9 692 702 Market Explorer 692 910 560 800 718 967 1 972 677 Nuoret innovatiiviset yritykset 26 052 749 30 491800 23 499 138 80 043 687 Talent Explorer 309 562 607 450 260 000 1 177 012 Tempo 16 760 750 15 755 497 11 909 234 44 425 481 Tilapäinen TKI-laina häiriötilanteisiin kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille 24 381 342 17 822 699 42 204 041 Tilapäinen TKI-laina häiriötilanteisiin kotimarkkinayrityksille 2 107 890 5 124 884 7 232 774 Tutkimus, kehitys ja pilotointi 99 755 390 100 392 452 60 746 343 260 894 185 Yhteensä 188 770 395 446 157 807 147 277 141 782 205 343 43 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Julkisuudessa suurin huomio kohdistuu startup-yrityksiin, joita käsitellään vuosiraportin taustaraportissa Katsaus yritystu- kiin kasvuyrittäjyyden toimintaympäristön näkökulmasta (Sipola 2022). Startup-yritysten lähtökohta on usein juuri inno- vaatioon perustuva uusi tuote tai liiketoimintamalli, ja yritys tähtää vahvaan kasvuun heti toimintansa alusta saakka. Tämä merkitsee yleensä merkittävää riskirahoituksen tarvetta. Julkinen sektori voi osallistua niiden rahoitukseen pääomasijoi- tusten muodossa. Tämä toteutuu pääasiassa Suomen Teollisuussijoituksen ja Business Finland Venture Capitalin kautta. Seuraavassa kuviossa esitetään julkisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan volyymi eriteltynä vuosilta 2007–2020. Kuvasta näkyy, että julkisen sektorin pääomasijoitustoiminnan volyymi on ollut huomattavasti tärkeämpi 2000-luvun lopussa ja 2010-luvun alussa. Viime vuosina ulkomaisen pääomasijoituspääoman rantautuminen suomalaisille markki- noille on pienentänyt julkisen sektorin pääomasijoituksen suhteellista osuutta. Voidaankin ajatella, että suoran pääomasi- joitustoiminnan sijaan julkisen sektorin rooli on tärkeämpi kilpailukykyisen ja vakaan yritysympäristön luomisessa. Kuvio: Suomalaisten yksityisten ja julkisten pääomasijoittajien sijoitukset (M€) yrityksiin 2007–2020. Lähde: Pääomasijoittajat (2021). 76 107 53 60 42 43 64 67 79 85 84 116 128 224 53 33 32 43 38 39 40 34 25 31 14 30 26 50 0 50 100 150 200 250 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yksityinen Julkinen 44 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TKI-tukia voidaan selkeimmin pitää taloutta uudistavina tukina ja niiden vaisu kasvu suh- teessa tukien kokonaismäärän kehitykseen on huomionarvoista. Vastaavasti esimerkiksi energiatukien reaalikasvu on 260 prosenttia ko. tarkasteluvälillä. Energiatuet sisältävät myös taloutta uudistavaa tukea kuten energian investointituki, mutta suurelta osin ne ovat kustannuskilpailukyvyn kautta vaikuttavia talouden rakenteita säilyttäviä tukia kuten ener- giaveronpalautuksia. Tällä hetkellä hiilivuotoriskiä voidaan kuitenkin pitää todellisena ris- kinä, kun päästökaupanhinta on kallistunut voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2013 päästöoikeuden hinta kävi alle 3 eurossa, kun vuoden 2022 alussa hinta ylitti 70 euroa. Päästöoikeuden hinnan moninkertaistumisella ja siirtymällä fossiilisista energialähteistä uusiutuviin energialähteisiin voidaan osittain perustella energiatukien määrän kasvua. Energiasektorin uusia tukimuotoja Marinin hallitus on koronatukia koskevien ratkaisujen lisäksi tehnyt useita energiatukia koskevia päätöksiä. Tuoreimpiin päätöksiin lukeutuvat sähköistämistuki ja turvealan uudet tuet. Syksyn 2020 budjettiriihessä hallitus linjasi, että se valmistee uuden määräaikaisen energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuen. Sittemmin hallitus on päättänyt ottaa käyttöön tämän tuki-instrumentin vuosille 2022-2026. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki korvaa ns. päästökauppakompensaation, jonka tavoitteena on ollut estää hiilivuotoa korvaamalla yrityksille päästökaupan sähkön hintaa nostavaa vaikutusta. Uudistuksen taustalla ovat EU:n komission muuttuneet linjaukset tämän tyyppisen valtiontuki- instrumentin periaatteista. Suomessa käyttöön otettava malli noudattaa näitä linjauksia ja kansallisia tavoitteita, ja tuki muodostaa sähkön käytön kustannustuen siten, että yritykset velvoitetaan käyttämään osa tuesta kehittämistoimiin. Sähköistämistuen suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta, tuen saajan sähkönkulutuksesta sekä hiilidioksidin päästökertoimista. Vuositasolla maksettavan tuen enimmäismäärä on rajattu enintään 150 miljoonaan euroon, ja vuoden 2022 talousarviossa sille on varattu 87 miljoonaan euron määräraha. Hallitus päätti puoliväliriihessään 2021 turvealan tukitoimista ja niiden taustalla on hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan turpeen energiakäytön tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä. Sen perusteella turvetuotannosta luopuville yrittäjille on valmisteltu tukipaketti, joka muodostuu turvekoneiden romutuspalkkiosta ja tuottajille maksettavasta siirtymäajan luopumiskorvauksesta. Romutuspalkkiota maksetaan koneiden hankinta- ajan perusteella määritellyn tukitason mukaisesti ja tuen kokonaismäärää 45 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 rajoittaa ns. de minimis-mallin mukainen 200 000 euron raja kolmen verovuoden aikana. Romutuspalkkioihin on valtion talousarvioissa vuosille 2021 ja 2022 varattu yhteensä 29,1 miljoonaa euroa ja luopumistukeen 30,6 miljoonaa euroa. Kirjoitushetkellä siirtymäajan luopumistukea ei ole alettu maksamaan turveyrittäjille, mutta romutuspalkkiota on jo maksettu. lisäksi turveyritysten ja -yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista tuetaan talousarvion eri momenteilta ja EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoituksella. Osana hallituksen toimenpidepakettia hallitus päätti myös turpeeseen liittyvien verotukien kasvattamisesta siten, että kaikki laitokset ovat oikeutettuja verottomaan turpeen käyttöön ja verottoman käytön rajaa korotetaan 10 000 megawattituntiin aikaisemmasta 5000 megawattitunnista. Päätös korottaa turpeen verotukea on vastoin ilmastopolitiikan tavoitteita. Näiden tavoitteiden kanssa linjassa oleva suositus olisi päinvastoin turpeen verotuen vähentäminen tai poistaminen. Tällainen suositus sisältyi esimerkiksi Yritystukien tutkimusjaoston tilaamaan asiantuntija-arviointiin (laukkanen 2020). Verotuen kasvattamisesta aiheutuville päästöjen lisäyksille hallitus pyrkii löytämään kompensoivat toimet keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassaan. Suomelle turpeen merkitys huoltovarmuuden kannalta kasvoi Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja kriisi on muuttanut turpeeseen liittyviä suunnitelmia. Suorien tukien määrä suhteessa bkt:hen (käypähintaiset) on vaihdellut 0,59–0,69 prosen- tin välillä vuosina 2012–2019. Vuonna 2020 suhdeluku oli 0,73 prosenttia ja vuoden 2021 suorien tukien määrä suhteessa bkt:hen oli 0,77 prosenttia. Suorien tukien trendi näyttäisi siis olevan melko voimakkaassa kasvussa. Taulukko 3.1 havainnollistaa suorien tukien painopisteen kehitystä siten, että maa- ja met- sätalouden tuet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Korkeimmillaan TKI-toiminnan, kan- sainvälistymisen ja yrittäjyyden tukiosuus oli 31 prosenttia vuonna 2012 ja vuonna 2017 tukiosuus oli enää noin 16 prosenttia, mutta vuonna 2020 tukiosuus kasvoi jopa 23,5 pro- senttiin. Vuonna 2021 tukiosuus supistui 21,7 prosenttiin. Energian -tukiosuus on kasvanut merkittävästi, noin 19 prosentista 45,5 prosenttiin vuodesta 2012 vuoteen 2021. Asuntora- kentamisen ja muiden tukien tukiosuudet ovat vuosien mittaan pienentyneet. liikenne ja viestintä tukiosuus on pysynyt lähestulkoon samana vuosina 2012–2021. 46 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Taulukko 3.1. Suorien tukien jakaumat kategorioittain 2012-2021.21 2012 (%) 2013 (%) 2014 (%) 2015 (%) 2016 (%) 2017 (%) 2018 (%) 2019 (%) 2020 (%) 2021 (%) TKI-toiminta, kv ja yrittäjyys 31,0 25,3 23,1 23,2 20,8 15,9 17,0 19,8 23,5 21,7 Liikenne ja viestintä 8,9 12,1 8,6 8,5 7,6 9,1 7,7 8,5 6,9 8,6 Energia 18,9 23,3 31,6 34,1 39,1 42,9 44,2 42,0 44,8 45,5 Muut tuet (ml. ympäristö) 30,0 27,1 26,9 24,1 21,9 21,8 21,5 19,9 16,3 16,6 Asuntorakentaminen 11,2 12,2 9,8 10,1 10,6 10,3 9,7 9,8 8,5 7,6 Raportin lopussa olevasta liitteestä on nähtävissä ns. normaaliajan yritystukien (ml. maa ja metsätalouden tuet) tuki-instrumenttikohtainen nimellinen kehitys vuosina 2012–2021. 3.3 Yrityksille kohdistuvat verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä määriteltyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta (ns. normijärjestelmästä) ja niiden avulla pyritään tukemaan tiettyä elinkeinoa tai vero- velvollisten ryhmää. Muodoltaan ne voivat olla verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja niihin rinnastettavia keinoja. Suomessa verotukien määrää koskevien las- kelmien perustana oleva normijärjestelmä on määritelty Valtion taloudellisen tutkimus- keskuksen toimesta vuonna 2010 (Kröger & Rauhanen 2010). Koska valtiot määrittelevät itse kukin oman normiverojärjestelmänsä, kansainväliset standardit puuttuvat ja yritysten verotukien kansainvälinen vertailu on vaikeaa, ellei mahdotonta. Valtiovarainministeriö julkaisee vuosittain tiedot kaikista verotuista ja arvioiduista euro- määristä vuositasolla.22 Verotukia on määritelty yhteensä 196 kappaletta vuonna 2021 ja 193 vuonna 2022, kun mukana ovat sekä henkilöille että elinkeinoelämälle suunna- tut verotuet. Niiden määrä on ollut pikemminkin kasvussa huolimatta pyrkimyksistä estää verotukien käyttöä esimerkiksi menokehysten kiertämiseen. Verotukien tarkkaa mää- rää ei pystytä useissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin ja osan kohdalla käytettävissä on vain suuruusluok- ka-arvio. (Valtiovarainministeriö 2021.) Yleisesti verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden käyttö yritysten tukimuotona heikentää julkista taloutta siinä missä suorien 21 Raportin lopussa olevassa liitteessä on esitetty maa- ja metsätalouden SEUT-sopimuksen artiklan 107 ja 42 mukaiset tuet (kansallinen osuus) vuosilta 2012-2021. 22 Julkaistaan osoitteessa https://vm.fi/verotuet. 47 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 tukienkin käyttö. Finanssipolitiikan kehyssäännöt koskevat kuitenkin vain menoja ja vero- tuet näkyvät pääasiassa tulopuolella, ja vain kaksi verotukea näkyy budjetin menopuolella (energiaverojen palautukset). Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja monimutkaista- vat verojärjestelmää. Rauhanen (2017) toteaa, että Suomesta puuttuu kokonaiskuva vero- tukien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.23 Valtiontalouden tarkastusvirasto on puoles- taan kiinnittänyt huomiota siihen, että aikaisemmin säädettyjen merkittävienkään verotu- kien tavoitteita ei ole määritelty (VTV 2021). Tällöin on luonnollisesti mahdotonta arvioida myöskään tavoitteiden toteutumista. Tässä luvussa on rajauduttu EU:n valtiontukisääntöjen mukaisten yritysverotukien lisäksi niihin verotukiin, joita voidaan pitää yritystukena ainakin osittain. Osassa verotukia tuki kohdistuu sekä yrityksille että kotitalouksille, kuten alennettujen arvolisäverokantojen kohdalla. Arvionvaraisuutta tukiin tulee monesta syystä, esimerkiksi niitä laskettaessa ei oteta huomioon tuen aiheuttamia käyttäytymisvaikutuksia ja samanaikaisesti vaikutta- vien verotukien yhdysvaikutuksia. laskelmien suuntaa-antavaa luonnetta korostaa myös se, että taustalla oleva verotuksen perusrakenteen määrittely on tehty jo yli kymmenen vuotta sitten vallinneen lainsäädännön mukaan. Verotukien keskeinen merkitys muun muassa julkisen talouden kannalta puhuu sen puolesta, että määrittelyt ja laskelmat on syytä päivittää säännöllisesti. 3.3.1 EU:n valtiontukisääntelyn mukaiset verotuet EU:n valtiontukisääntelyn piiriin kuuluu vain pieni osa kansallisesti tunnistetuista vero- tuista. Seuraavassa taulukossa on esitetty EU:n valtiontukisääntöjen mukaiset yritysvero- tuet ja niiden arvioidut euromäärät vuosilta 2020-2022 (Taulukko 3.2). Suurin näistä yri- tysverotuista on teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta (veroluokka II) ja kyseisen verotuen määrä vuonna 2021 oli 803 miljoonaa euroa ja arvio vuodelle 2022 on 831 miljoonaa euroa. Kyseinen verotuki kasvoi, kun sähköveroluokan II veroa alennettiin vuonna 2021 ja sähköveroluokkaan II siirrettiin muun muassa kaukolämpöverkkoon läm- pöä tuottavat lämpöpumput, konesalit ja kierrätysteollisuus vuonna 2022. Toinen verrat- tain suuri verotuki on energiaintensiivisten yritysten veropalautus24, mutta tästä tuesta ollaan luopumassa asteittain vuoteen 2025 mennessä. Kyseistä verotukea pienennetään vuodesta 2022 lähtien. Maatalouden energiaveronpalautus pidetään ennallaan eikä sitä olla poistamassa niin kuin energiaintensiivisten yritysten verotukea. Pääasiassa EU:n val- tiontukisääntöjen mukaiset yritysverotuet ovat energiaan liittyviä tukia. Poikkeuksena ovat 23 Yritystukien tutkimusjaosto kilpailutti hankkeen yritysten verotukien raportoinnin kehit- tämisestä ja hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään vuoden 2023 raportissa. 24 Energiaveronpalautuksia voidaan tarkastella sekä avustuksena että verotukena. 48 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 elokuvatuottajien tuotantotuen verovapaus, virvoitusjuomien ja juomapakkausten pien- tuottajien verovapaus, metsälahjavähennys ja tonnistovero, joka liittyy meriliikenteeseen. Taulukko 3.2. EU:n valtiontukisääntöjen mukaiset yritysverotuet (milj. €). 2020 2021 2022 Elokuvatuottajien verovapaa tuotantotuki 2 2 2 Teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta (veroluokka II) 553 803 831 Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) energiasisältöveron alennus 141 136 130 Tonnistovero 21 22 22 Metsälahjavähennys 2 2 2 Virvoitusjuomien ja juomapakkausten pientuottajien verovapaus - - - Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus* 225 225 58 Maatalouden energiaveron palautus* 35 35 48 *Veronpalautustuet näkyvät budjetin menopuolella suorien tukien tapaan, joten ne on tässä katsauksessa luokiteltu suorien tukien energiakategoriaan. lähde: VM (2021) verotuet 2020–2022. 3.3.2 Valtiovarainministeriön määrittelyn mukaiset yritysten verotuet Valtiovarainministeriön verotukien määrittelyyn perustuvat yritysverotuet vuosilta 2020- 2022 on esitetty raportin lopussa olevassa liitteessä jaoteltuna verolajeittain. Verotukien- kin kohdalla merkittäviä verotukia kohdistuu energiasektorille ja teollisuuteen (valmiste- verotus ja liikenne), mutta myös elinkeinotulon verotukseen. Merkittäviä verotukia vuonna 2021 olivat: Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistoihin sisältyvä verotuki (933 milj. €), listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennus (660 milj. €), dieselpolt- toaineiden normia alempi verokanta (718 milj. €), työkoneissa käytetyn kevyen polttoöl- jyn alempi verokanta (478 milj. €), teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta (803 milj. €), turpeen normia alempi verokanta (127 milj. €). Taulukossa 3.3. on esitetty esi- merkkejä yritysverotuista. 49 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Taulukko 3.3. Esimerkkejä yritysverotuista* (milj. €). Yritysverotuki-instrumentti 2020 2021 2022 Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistoihin sisältyvä verotuki 881 933 942 Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennus 405 660 680 Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn normia alempi verokanta 472 478 472 Teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta (Veroluokka II) 553 803 831 Parafiinisen dieselin verotuki (poistuu 2023) 100 75 35 Turpeen normia alempi verokanta 153 127 122 Turpeen verottomuus alle 5000 (laajennetaan 10 000, v. 2022) megawattitunnin käytöllä 16 18 25 Dieselpolttoaineen normia alempi verokanta 741 718 730 Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero (sanktio) -369 -387 -390 Tutkimusyhteistyön lisävähennys 2021-2027 (150 % lisävähennys) - 8 19 *Taulukkoon valittuja tukimuotoja tarkastellaan myös tekstiosuudessa. lähde: VM Verotuet 2020–2022. Myös suurimmat vuotta 2022 koskevat verotukimuutokset liittyvät energiaverotukseen. Energiaverotuet ovat ajankohtainen keskustelunaihe muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja hallituksen hiilineutraalisuustavoitteen kannalta. Energiasektorin verotukia on esitelty tarkemmin yritystukien tutkimusjaoston ensimmäistä vuosiraporttia varten tila- tussa taustaraportissa ja valtiovarainministeriön energiaverotukia koskevassa muistiossa (laukkanen 2020; Valtiovarainministeriö 2020). On hyvin todennäköistä, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomen pitää tulevai- suudessa edelleen vähentää fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvaa verotukea. Verotukira- portoinnin ohjausryhmä25 määritteli parafiinisen dieselöljyn verotuen verotueksi vuonna 2019 ja tuki on päätetty poistaa vuonna 2023. Kyseisen verotuen suuruus oli 100 miljoo- naa euroa vuonna 2020 ja sen poistaminen asteittain oli yritystukien vähentämistyöryh- män ehdotus.26 Työryhmän tehtävä oli esittää syksyn 2019 budjettiriiheen 100 miljoo- nan euron leikkaus yritystuissa vuoden 2023 tasossa. lisäksi vuonna 2022 poistetaan bio- kaasun verottomuus liikennekäytössä. 25 Verotukiraportoinnin ohjausryhmän pöytäkirja 28.8.2019 saatavilla: https://api.han- keikkuna.fi/asiakirjat/04bd03cb-0c69-4747-a890-c9e0bcf06f71/70334910-56ae-43a8-92ad- f6f738c7c7f9/POYTAKIRJA_20200817110135.PDF. 26 Työryhmän raportti saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/ 10024/161835/TEM_2019_55.pdf. 50 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Pellervon taloustutkimus PTT (Honkatukia ym. 2020) on tehnyt tutkimuksen dieselpoltto- aineen verotuesta ja tulokset puoltavat tällaisten verotukien poistoa. Dieselpolttoaineen verotuki on tarkoitettu tukemaan Suomen vientiä sekä hyötyliikennettä ja tätä kautta kus- tannuskilpailukyvyn vahvistumista. Dieselkäyttöisten henkilöautojen käyttäjille tulee kui- tenkin sanktio eli käyttövoimavero, jotta verokohtelu olisi bensiinin kanssa samanlainen yksityiselle henkilölle. Dieselpolttoaineen energiasisältöveroa on alennettu 25,95 sen- tillä per litra normaaliin energiaverorakenteeseen verrattuna ja verotuen suuruus oli 718 miljoonaa (ilman käyttövoimaverosanktiota) euroa vuonna 2021. Yleiseen tasapainomal- liin perustuvan simulaation perusteella verotuen poisto olisi tehokas ohjauskeino päästö- jen vähentämiseksi ja se heikentäisi kustannuskilpailukykyä melko vähän. Verotuen poisto johtaisi kolmen prosentin hiilidioksidipäästöjen vähentymiseen vuosi tasolla. (Honkatu- kia ym. 2020.) Viime aikoina kuljetus- ja logistiikkatoimialan kustannukset ovat nousseet polttoaineiden kallistuttua melko voimakkaasti vuodesta 2020, etenkin Venäjän aloitettua sotatoimet Ukrainassa. Hallitus on päättänyt aloittaa ammattidieselverojärjestelmän val- mistelun. EU:n kahdeksassa jäsenmaassa (mm. Belgia, Espanja ja Ranska) ammattidieseljär- jestelmä on jo käytössä. Nykytilanteessa päätöksentekijöiden pitää tasapainotella kustan- nuskilpailukyvyn, huoltovarmuuden, budjettirasituksen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja hiilivuodon välillä. T&K-verokannustimet Suomessa Käytössä olleita tukimalleja Suomessa kokeiltiin vuosina 2013-2014 T&K-verokannustintukea, joka salli yritysten vähentää T&K-palkkamenot tietyin ehdoin kaksinkertaisina yhtiöveron alaisesta tulosta. Malli sai melko paljon kritiikkiä huonosta suunnittelusta ja toteutuksesta. Arviointitutkimuksen (Kuusi ym. 2016) mukaan myös paremmin suunnitellulla T&K-verotuella voisi olla vain pieni lisäarvo Suomen innovaatiojärjestelmään. Suomessa otettiin käyttöön vuoden 2021 alusta määräaikainen tutkimusyhteistyön lisävähennys eli ns. T&K-alihankkijaverotuki. Alihankintalaskuihin perustuva lisävähennys oli alun perin 1,5-kertainen eli 50 prosenttia verovuodelle 2021, mutta sitä nostettiin 150 prosenttiin eli 2,5 kertaiseksi tutkimusyhteistyön menoista verovuosille 2022-2027. lisävähennyksen yläraja on 500 000 euroa ja alaraja 5000 euroa, ja alle 10 000 euron menoista lisävähennystä ei myönnetä lainkaan. Suomessa käytössä oleva tutkimusyhteistyön lisävähennys ei ole tyypillinen T&K-toiminnan verokannustin kansainvälisessä vertailussa (Parlamentaarinen TKI-työryhmä 2021). T&K-toiminnan verokannustin on käytössä 37:stä OECD- maasta 32:ssa (Koski & Fornaro 2021). 51 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Parlamentaarisen työryhmän esitys Hallituksen tavoitteena on nostaa T&K-menot neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä ja tähän tavoitteeseen ei päästä, ellei T&K- menoja lisätä merkittävästi. Hiljattain julkaistusta tutkimuksesta (Ali-Yrkkö ym. 2021) selviää, ettei Suomi ole saavuttamassa neljän prosentin T&K- intensiteettiä vuoteen 2030 mennessä ilman lisätoimia. Parlamentaarinen työryhmä ehdottaa loppuraportissaan (2021) lisävähennykseen perustuvaa T&K-verotukea, jossa hyväksyttävien T&K-menojen perusteella saisi tehdä ylimääräisen vähennyksen. lisäksi parlamentaarisen TKI-ryhmän on suosittanut uutta T&K-rahoituslakia. laki määrittäisi vuotuisen valtion tutkimus- ja kehittämismenojen tason tavalla, joka johtaa julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenojen 1,33 prosentin BKT-osuuteen ennustetun talouskehityksen vallitessa vuoteen 2030 mennessä. VM:n laskelmien mukaan tavoitetason saavuttaminen edellyttää noin 350 miljoonan euron vuotuista kasvua julkisiin T&K-menoihin vuosina 2024-2030.27 laki tullee voimaan 1.1.2023 ja vaikuttaa valtion T&K-budjettiin vuodesta 2024 alkaen. Kaiken kaikkiaan tavoitteena näyttäisi olevan pitkäjänteinen ja ennustettava rahoituskehys T&K-toiminnan tueksi. 3.4 Koronayritystuet vuosina 2020-2021 Koronavirus (Covid-19) –epidemian leviäminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi keväällä 2020 sai eri maat ottamaan nopeassa tahdissa käyttöön poikkeuksellisia toimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi. Talouden rajoitus- ja sulkutoimet sekä globaalien tuotan- toketjujen ongelmat johtivat mittaviin tuotantotoiminnan häiriöihin ja sekä yritysten että kotitalouksien tulonmenetyksiin. Etenkin matkailu- ja henkilökohtaiseen palveluun keskit- tyvät palvelualat ovat kärsineet rajoitus- ja sulkutoimista. Koronatuilla on tähdätty yritysten tuotantokapasiteetin ja työllisyyden säilyttämiseen kriisin yli. Niiden käytön on osaltaan mahdollistanut se, että Euroopan komissio otti käyt- töön tilapäiset valtiontukipuitteet eli valtiontukisääntöjen kevennykset koronapande- miasta johtuen. lähinnä vain tuotantokapasiteetin säilyttämiseen tähtäävät tukitoimet 27 lähde: Muistio (VM), tutkimus- ja kehittämistoimintainvestointien vaikutus julkiseen talouteen ja talouskasvuun. Saatavilla: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d736ba5a- 420e-43f2-82a5-44bad3410bd8/751ec6bf-db17-4f70-870d-bcfc6b5fda4d/POYTA- KIRJA_20211125101701.PDF. 52 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 eivät ole normaalioloissa mahdollisia EU:n valtiotukisääntelyn perusteella, mutta poikke- uksellisessa kriisitilanteessa tuille tuli ilmeinen tarve. Tilapäiset valtiotukisääntöjen joustot ovat voimassa kesäkuun 2022 loppuun asti. Jos koronavirusta ei saada kuriin tai sota Ukrainassa jatkuu, tilapäisiä joustoja todennäköisesti jatketaan tästäkin pidempään. Alun perin tilapäiset valtiotukisääntöjoustot piti loppua vuoden 2020 loppuun mennessä. Kuvaavaa on se, että tilapäisiin valtiontukisääntöihin on tehty kuusi laajennusta, joista neljä vuonna 2020 ja kaksi vuonna 2021, niiden käyttöönoton jälkeen. Tilapäiset valtiontukisääntöjen joustot Euroopan komissio joustavoitti huomattavasti valtiontukisääntelyä, jotta koronaepidemian seurauksena taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja työpaikkoja pystyttiin tukemaan. Koronaviruspandemia on poikkeuksellinen tapahtuma, jonka aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen voidaan myöntää tukea. Euroopan komissio hyväksyi 19. maaliskuuta 2020 tilapäiset valtiontukipuitteet, jonka avulla jäsenvaltiot voivat varmistaa yritysten likviditeetin ja rahoituksen saannin. Yritystuet sallittiin koronapandemian seurauksena vaikeuksissa oleville yrityksille. Tilapäisiä valtiontukisääntöjä laajennettiin ja joustavoitettiin Euroopan komission toimesta vielä vuoden 2020 huhtikuussa, toukokuussa, kesäkuussa, lokakuussa sekä vuoden 2021 tammikuussa ja marraskuussa (Euroopan komissio 2021a). Huhtikuussa valtiontukipuitteita laajennettiin koskemaan koronaliitännäisten tuotteiden valmistusta, T&K-toiminnan tukemista ja palkkatukea. Toukokuussa sallittiin yritysten julkinen pääomittaminen, jossa on mukana valtiontukea. Kesäkuussa tilapäisiä valtiontukipuitteita laajennettiin siten, että tukea voidaan myöntää yrityksille, jotka olivat taloudellisissa vaikeuksissa jo ennen koronaepidemiaa. lokakuussa sallittiin kattamattomien kiinteiden kustannusten tuki yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut 30 prosenttia. Tammikuussa 2021 sääntöjen yrityskohtaisia tukien enimmäismääriä nostettiin 800 000 eurosta 1,8 miljoonaan euroon. Kattamattomien kiinteiden kustannustuen tuen osalta yrityskohtainen enimmäismäärä nostettiin 3 miljoonasta 10 miljoonaan euroon. Marraskuussa 2021 yrityskohtaisia tukien enimmäismääriä nostettiin 1,8 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon ja kattamattomien kiinteiden kustannustuen tuen yrityskohtaista enimmäismäärää 10 miljoonasta 53 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 eurosta 12 miljoonaan euroon28. Komissio myös laajensi sääntöjä kahdella uudella tukimuodolla: investointituella kestävää elpymistä varten sekä vakavaraisuustuella. lisäksi sallittiin tiettyjen takaisinmaksettavien välineiden (esim. takaukset ja lainat) muuttaminen avustuksiksi vuoden 2022 loppuun asti. Tilapäisten valtiontukipuitteiden voimassaoloa jatkettiin 30.6.2022 asti, mutta uusi vihreän ja digitaalisen siirtymän investointituki on voimassa 31.12.2022 asti ja vakavaraisuustoimenpiteet 31.12.2023 asti. Sallittuja tukimuotoja ovat: • enintään 2,3 miljoonan (aikaisemmin 1,8 milj.) euron avustukset, pääomasijoitus, veroetuus tai ennakkomaksu likviditeettitarpeisiin; • ehdoiltaan edulliset lainat ja takaukset (0% korko ja 100% lainatakaus), joiden yhteenlaskettu nimellisarvo yritystä kohti on enintään 2,3 milj. euroa (pl. maatalous ja kalastus- ja vesiviljely); • valtiontakaukset yritysten ottamille lainoille, jotka kattavat 90 prosenttia luottoriskistä; • korkotuetut julkiset lainat yrityksille käyttöpääoma- ja investointitarpeisiin; • sellaisten pankkien suojaaminen, jotka kanavoivat tukea reaalitaloudelle (tuen saajina pidetään pankkien asiakkaita); • lyhytaikaiset vientiluottovakuutukset kaikille EU-maille; • koronavirukseen liittyvän tutkimus- ja kehitystyön tukeminen (suorat avustukset, takaisinmaksettavat ennakot tai veroetuudet); • testauslaitosten rakentamisen ja parantamisen tukeminen (suorat avustukset, takaisinmaksettavat ennakot ja tappiotakaukset, veroetuudet); • koronavirusepidemian torjuntaan tarvittavien tuotteiden tuotannon tukeminen (suorat avustukset, takaisinmaksettavat ennakot tai tappiotakaukset, veroetuudet); • verojen ja/tai sosiaaliturvamaksujen lykkäysten muodossa myönnettävä tuki aloille, alueille tai yritystyypeille, jotka kärsivät eniten epidemian vaikutuksista; • palkkakustannuksiin myönnettävä tuki yrityksille, jotka toimivat eniten kärsivillä aloilla tai alueilla. • kiinteiden kustannusten tuki yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut 30 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 28 lisätietoja: https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/komissio-jatkaa-valtiontukisaanto- jen-korona-ajan-joustoja-30.6.2022-asti-seka-laajentaa-niiden-kayttoa. 54 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 • investointituet, joilla jäsenmaat voivat luoda kannustimia yritysten investoinneille ja käyttää välinettä vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseen (voimassa 31.12.2022 asti). • vakavaraisuustoimenpiteet, joilla koitetaan kanavoida yksityistä rahoitusta pk-yrityksiin. Jäsenmaat voivat myöntää yksityisille välittäjille takauksia ja luoda kannustimia sijoittaa pk-yrityksiin. Parannetaan oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta. (voimassa 31.12.2023 asti). Jäsenvaltiot voivat yhdistellä eri tukitoimenpiteitä keskenään, pois lukien samalle lainalle myönnettävät korkotuet ja takaukset, jotka ylittäisivät tilapäisissä puitteissa vahvistetut rajat. lisäksi jäsenmaat voivat tukea yrityksiä verojen lykkäyksillä, lyhennetyn työajan tukemisella tai muilla epidemian vaikutuksia lieventävillä toimilla, jotka eivät kuulu valtiontukisääntöjen piiriin. Tilapäiset valtiontukisäännöt olivat alun perin voimassa 31.12.2020 asti (pl. pääomitustoimenpiteet 30.6.2021 asti), mutta sääntöjen voimassaoloaikaa on jatkettu. Tammikuussa 2021 komissio päätti jatkaa tilapäisten valtiontukipuitteiden voimassaoloaikaa vuoden 2021 loppuun asti ja marraskuussa 2021 komissio päätti jatkaa tilapäisten valtiontukipuitteiden voimassaoloaikaa 30.6.2022 asti. (Euroopan komissio 2021a.) Käyttöön otettujen uusien tukien tarve ja mittaluokka ovat luonnollisesti sidoksissa krii- sin syvyyteen eri maissa. Suomessa tukien tarve on ollut matalampi kuin verrokkimaissa, koska taloustilanne on säilynyt hyvänä verrattuna moneen muuhun maahan. Kansainvä- lisestä tukitoimien vertailusta näkyy hyvin myös se, että varsinaisten yritystukien ohella eri maat ovat tukeneet yrityksiä esimerkiksi euromääräisesti suurilla laina- ja takausohjel- milla sekä verotukseen ja konkurssilainsäädäntöön liittyvillä tilapäisillä ratkaisuilla (Ander- sen ym. 2022; Einiö ym. 2022; EU komissio 2021b). Erilaiset palkkatuet sekä lomautuksiin ja lyhennettyyn työaikaan liittyvät tuet ovat myös useimmissa maissa osa tukiratkaisujen kokonaisuutta. On hyvä pitää mielessä, että kaikkien näiden elementtien yhdistelmä viime kädessä ratkaisee esimerkiksi sen, kuinka anteliasta politiikkaa yritysten tukemisessa on harjoitettu. Kokonaiskuva kaikista Suomessa käytössä olleista koronatuki-instrumenteista ja myöntömääristä on nähtävissä raportin lopussa olevasta liitteestä. Tukien ehdoista voi 55 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 lukea tarkemmin yritystukien tutkimusraportin aikaisemmasta raportista, jossa Suomen koronatukia käydään tarkasti läpi.29 Tässä raportissa on käytössä kaksi eri tapaa tilastoida yritysten koronatukia vuosilta 2020– 2021 johtuen eri aineistolähteistä, ja lukijan on hyvä pitää tämä mielessä. Tilastokeskuksen tiedot perustuvat maksettuihin tukitietoihin vuosilta 2020 ja 2021 rajattujen koronatukien osalta (kooste liitteessä 4). liitetaulukko 3 tarkastelee kaikkia Suomessa käytössä olleita koronatukia eli avustuksia, vastikkeellisia tukia, verohuojennuksia yms. Kyseinen tukitau- lukko tarkastelee koronatukia kaikista laajimmin ja sen tarkoitus on antaa tieto kaikista koronayritystuiksi luokiteltavista tuki-instrumenteista. Korona-avustuksia myönnettiin yhteensä 1,9 miljardia euroa vuonna 2020 ja 0,95 miljardia euroa vuonna 2021 eli yhteensä 2,9 miljardia vuosina 2020 ja 2021. Vuodelle 2022 ei ole odotettavissa yhtä paljon tukea kuin aikaisemmille koronavuosille, vaikkakin kustannustuen 6. hakukierroksen myöntä- minen alkaa huhtikuussa 2022 ja uuden sulkemiskorvauskierroksen myöntäminen alkoi maaliskuussa 2022. Yritystukimuotoisten (EU-valtiontukisääntelyn mukaisten) lainojen ja takausten käyttö oli noin 600 miljoonaa vuonna 2021. Markkinaehtoista rahoitusta on tar- jonnut koronakriisin ajan Suomen teollisuussijoitus ja Finnvera, jonka markkinaehtoista rahoitusvaltuutta lisättiin 5800 miljoonan eurolla. Markkinaehtoista rahoitusta eli Suomen Teollisuussijoituksen ja Finnveran rahoitusta on kuitenkin käytetty melko vähän, yhteensä 825 miljoonaa euroa. Vuodelle 2022 markkinaehtoista lisävaltuutta jää Finnveralle yli 5 mil- jardia euroa. 3.4.1 Koronatuet Tilastokeskuksen aineistossa Tässä osiossa katsotaan tarkemmin ElY-keskusten ja Business Finlandin koronatukien, Val- tiokonttorin kustannustuen, tuen kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin, sulkemiskor- vauksen sekä tapahtumatakuun ja KEHA-keskuksen jakaman ravintola-alan tukien euro- määräistä jakautumista alueittain, toimialoittain ja yrityskoon mukaan hyödyntämällä Tilastokeskuksen aineistoa maksetuista koronatuista.30 lisäksi esitetään tietoja Finnveran myöntämistä koronatakauksista ja -lainoista. Tilastokeskuksen aineistosta puuttuu mm. kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki, maaseudun yritysten, maatalouden alkutuo- tannon ja kalatalouden koronatuet ja opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustukset yrityksille. 29 Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163024. 30 Aineisto perustuu Tilastokeskuksen yritystukien osavuositilastoon, jonka tietosisältö kat- taa Business Finlandin häiriöavustukset, Business Finlandin häiriölainan, Finnveran korona- takauksen, Finnveran koronalainat, ElY-keskusten häiriöavustukset, sulkemiskorvauksen, ravintolatuen, tapahtumatakuun, kustannustuen ja tuen kattamattomiin kiinteisiin kustan- nuksiin. 56 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kuviosta 3.3 nähdään maksetut korona-avustukset yhteensä per tukiohjelma vuosina 2020 ja 2021. Yhteensä korona-avustuksia maksettiin 2,3 miljardia euroa, koronatakauksia mil- jardi ja koronalainoja 0,28 miljardia euroa vuosina 2020 ja 2021. Eniten on maksettu Busi- ness Finlandin korona-avustuksia (noin 900 miljoona) ja toisiksi eniten kustannustukea (noin 800 miljoonaa). Nämä kaksi tuki-instrumenttia muodostavat 74 prosenttia kaikista maksetuista avustuksista. Kuvio 3.3. Maksetut koronatuet yhteensä vuosina 2020 ja 2021 miljardeissa euroissa. Tietosisältö: BF:n häi- riöavustukset, BF:n häiriölaina, Finnveran koronatakaus, Finnveran koronalaina, ELY-keskusten häiriöavus- tukset, sulkemiskorvaus, ravintolatuki, tapahtumatakuu, kustannustuki ja tuki kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin. Lähde: Tilastokeskus. Eniten korona-avustuksia sai euroissa majoitus- ja ravitsemistoiminta (8 825 yritystä ja 464 milj. €), mutta yritysten lukumäärässä mitattuna muu palvelutoiminta (9 547 yritystä ja 399 milj. €). Kolmanneksi eniten korona-avustuksia sai euroissa kaupan ala (9 027 yri- tystä ja 317 milj. €). Muutosta kohdentumisen toimialajakaumassa on hieman tapahtunut, sillä vuonna 2020 kaupan ala oli euroissa mitattuna suurin tukea saanut toimiala, majoitus- ja ravitsemistoiminta oli toisiksi suurin ja muu palvelutoiminta kolmanneksi suurin. Kulje- tus- ja varastointi -toimiala on kärsinyt koronasta suhteellisen paljon, mutta tukea ei ole kohdentunut sinne samassa suhteessa, sillä ko. toimiala sai tukea yhteensä 140 miljoonaa euroa (5 848 yritystä) vuosina 2020 ja 2021. Vertailun vuoksi ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta -toimiala sai tukea yhteensä 251 miljoonaa euroa (6 984 yritystä). 0,897 0,315 0,033 0,097 0,797 0,018 0,107 0,015 2,279 0,279 1,016 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Business Finlandin koronatuet ELY-koronatuet Tuet ravitsemisalan yrityksille uudelleentyöllistämiseen Korvaus ravitsemisalan yrityksistä toiminnan sulkemisesta Kustannustuki Tuki kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin Sulkemiskorvaus Tapahtumatakuu Korona-avustukset yhteensä Koronalainat Koronatakaukset 57 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Kuvio 3.4. Korona-avustusten kohdentuminen toimialoittain euroissa (vasen asteikko, milj. €) ja yritysten lkm. (oikea asteikko) mitattuna 2020–2021. Lähde: Tilastokeskus. Maakunnista Uudellemaalle maksettiin eniten korona-avustuksia (21 417 yritystä ja 1 027 milj. €) vuosina 2020–2021. Toiseksi eniten korona-avustuksia maksettiin Pirkan- maalle (5 110 yritystä ja 198 milj. €) ja kolmanneksi eniten Varsinais-Suomeen (5 134 yri- tystä ja 192 milj. €). Vähiten tukea maksettiin Manner-Suomesta Keski-Pohjanmaalle (591 yritystä ja 16 milj. €) ja Kainuuseen (584 yritystä ja 16 milj. €). Suhteutettuna maksetut avustukset yritysten lukumäärään maakunnassa (pl. Ahvenenmaa), eniten tukea per yri- tys sai Uudenmaan yritykset (47 939 €), toiseksi eniten lapin yritykset (46 914 €) ja kolman- neksi eniten Pirkanmaan yritykset (38 734 €). Kuvio 3.5. Korona-avustusten kohdentuminen maakunnittain 2020–2021 (milj.€). Lähde: Tilastokeskus. 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 summa yritysten lkm 10 16 16 35 39 41 41 46 51 51 56 69 71 74 106 124 192 198 1 027 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa 58 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Pienet yritykset saivat eniten tukea vuosina 2020 ja 2021, yhteensä 1174 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten tukea saivat mikroyritykset (781 milj. €), kolmanneksi eniten keskisuuret yri- tykset (245 milj. €) ja vähiten suuret yritykset (80 milj. €). Kuvio 3.6. Korona-avustukset yrityksen koon mukaan (milj. €) vuosina 2020 ja 2021. Määritelmät: Mikroyri- tys alle 5 työntekijää, pienyritys 5–49 työntekijää, keskisuuri yritys 50–249 työntekijää ja suuryritys vähin- tään 250 työntekijää. Lähde: Tilastokeskus. Korona-avustuksia sai yhteensä 57 970 yritystä vuosina 2020 ja 2021, ja niille maksettiin avustuksia 2 278,9 miljoonaa euroa eli noin 39 300 euroa avustusta saajaa kohden. Jotain koronatukea vuosina 2020 ja 2021 (ml. lainat ja takaukset) saaneita yrityksiä oli yhteensä 59 016. Jos tähän lukuun lisätään vielä yksinyrittäjien koronatuen saajien lukumäärä (noin 47 150 tuensaajaa), jotain koronatukea saaneiden yritysten lukumääräksi saadaan noin 106 100 yritystä. Pääosa (91 %) yrityksistä sai tukea korkeintaan kahdesta eri tuki-instru- mentista. Yrityksistä 1 513 sai yli kolmesta tuki-instrumentista tukea. Kokoluokittain ei ollut suuria eroja, paitsi pienet yritykset saivat enemmän kuin kahta tuki-instrumenttia useam- min (12 %) kuin muiden kokoluokkien yritykset (5–7 %). Yleisesti toimialoittain yrityk- sistä alle kuusi prosenttia sai useampaa kuin kahta tuki-instrumenttia. Majoitus- ja ravitse- mistoiminta oli poikkeus toimialavertailussa, sillä 39 prosenttia sai useampaa kuin kahta tuki-instrumenttia. 780,6 1 173,8 244,7 79,7 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Mikro Pieni Keskisuuri Suuri 59 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Taulukko 3.4. Koronatuki-instrumenttien määrä yritystä kohden. Tuki-instrumenttien lukumäärät yritystä kohden Saatujen tuki- instrumenttien määrä Yritysten lkm Prosentti- osuus Kumulatiivi- nen summa Kumulatiivi- nen osuus 1 43 213 73,22 43 213 73,22 2 10 873 18,42 54 086 91,65 3 3 417 5,79 57 503 97,44 4 1 231 2,09 58 734 99,52 5 274 0,46 59 008 99,99 6 8 0,01 59 016 100,00 Taulukossa on käsitelty vain luonteeltaan toisista poikkeavia instrumentteja. Esimerkiksi BF:n häiriörahoituksen esi- selvitys ja kehitysrahoitusta ei ole eritelty tai kustannustuen eri kierroksia ei ole eritelty. Yrityksen oli mahdollista saada kymmentä tuki-instrumenttia: BF:n avustus, BF:n laina, Finnveran takaus, Finnveran laina, ElY-keskusten avus- tus, sulkemiskorvaus, ravintolatuki, tapahtumatakuu, kustannustuki ja tuki kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin 3.5 Yhteenveto Vuodet 2020 ja 2021 ovat osoittautuneet poikkeukselliseksi ajanjaksoksi yritystukien osalta, sillä ns. koronatukina myönnettyjen avustusten määrä on ollut yhteensä 2,87 mil- jardia. Normaaleja yritystukia (pl. maa- ja metsätalouden tuet) myönnettiin 1,74 miljardia vuonna 2020 ja 1,94 miljardia vuonna 2021. Yhteenveto normaaliajan yritystuista: y Suorat yritystuet (pl. koronatuet ja maa- ja metsätalouden tuet) kasvoivat reaalisesti 156 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 vuoteen 2021. Energiasek- torin osuus kasvusta oli noin puolet. Koronavuodet (2020 ja 2021) ovat lisän- neet myös normaalien tukien määrää. y Kasvavia tukimuotoja olivat mm. energiatuki (investointituki) ja päästökaup- pakompensaatio. lisäksi suhteellisesti paljon kasvoi laivanrakennuksen inno- vaatiotuki. Vuosien 2020 ja 2021 aikana Business Finlandin TKI-tukien valtuuk- sia on lisätty merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. y TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yrittäjyys -kategoria on reaalisesti ylittä- nyt vuoden 2012 tason vuonna 2020 ja positiivinen kehitys näyttäisi jatkuvan. Näiden tukien osuus suorista yritystuista (pl. maa- ja metsätalous) oli 21,7 pro- senttia vuonna 2021. Matalimmillaan osuus oli 15,9 prosenttia vuonna 2017. y EU:n valtiontukisääntöjen mukaisista verotuista merkittävin on teollisuu- den ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta. Kyseinen verotuki kasvoi 60 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 553 miljoonasta eurosta 803 miljoonaan euroon vuodesta 2020 vuoteen 2021, kun sähköveroluokan II veroa alennettiin vuonna 2021. y Erilaisia yritystuiksi luettavia verotuki-instrumentteja on yli 90. Kerran käyt- töönotetuilla verotuilla on taipumus jäädä pysyviksi, eikä niiden päätavoitetta ole aina määritelty ja järjestelmästä on tullut vaikeasti hallittava. Yhteenveto ns. koronatuista vuosilta 2020–2021 (Tilastokeskuksen aineisto): y Tukimuodoista euromääräisesti eniten maksettiin Business Finlandin häiriöti- lanneavustusta (897 milj. €). Kustannustukea maksettiin 797 miljoonaa euroa ja ElY-keskusten häiriötilanneavustusta 315 miljoonaa euroa. Korona-avus- tuksia on maksettu yhteensä 2,28 miljardia euroa vuosina 2020 ja 2021. Koro- natakauksia on myönnetty noin miljardi euroa ja koronalainoja noin 280 mil- joonaa euroa. y Korona-avustuksia sai yhteensä 57 970 yritystä, joille maksettiin avustuk- sia 2 278,9 miljoonaa euroa eli noin 39 300 euroa avustusta saajaa kohden vuosina 2020–2021. Jotain koronatukea vuosina 2020 ja 2021 (ml. lainat ja takaukset) saaneita yrityksiä oli yhteensä 59 016. y Pääosa (91 %) yrityksistä sai tukea korkeintaan kahdesta eri tuki-instrumen- tista. Yrityksistä 1 513 sai yli kolmesta tuki-instrumentista tukea. y Eniten korona-avustuksia maksettiin majoitus- ja ravitsemisalalle (464 milj. €), muuhun palvelutoimintaan (399 milj. €) ja kaupan alalle (317 milj. €) vuosina 2020–2021. y Uudellemaalle maksettiin eniten korona-avustuksia (21 417 yritystä ja 1 027 milj. €) vuosina 2020–2021. Toiseksi eniten korona-avustuksia maksettiin Pir- kanmaalle (5 110 yritystä ja 198 milj. €) ja kolmanneksi eniten Varsinais-Suo- meen (5 134 yritystä ja 192 milj. €). 61 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Lähteet Andersen, T., Holden, S. & Honkapohja, S. 2022. Economic consequences of the pandemic –The Nordic countries. Underlagsrapport till SOU 2022:10 Sverige under pandemin. Einiö, E., Koski H., Kuusi, T. & lehmus, M. 2022. Innovation, Reallocation, and Growth in the 21st Century. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:1. Euroopan komissio. 2021a. lehdistötiedote: Komissio jatkaa tilapäisten puitteiden voimassaoloa tukeakseen talouden elpymistä koronaviruspandemian aikana. Saatavilla: https://ec.europa.eu/ commission/presscorner/detail/en/ip_21_6092. Euroopan komissio. 2021b. Competetion State aid brief. Issue 1/2021 – March 2021. The use of Covid-19 related State aid measures by EU Member States. Honkatukia, J., Keskinen, P., Ruuskanen, O-P. & Villanen, J. 2020. Dieselin verotuen vaikutusten arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:4. Koski, H. & Fornaro, P. 2021. Tarvitaanko Suomessa T&K-verokannustin. ETlA muistio No 97. Kuusi, T., Pajarinen, M., Rouvinen, P. & Valkonen, T. 2016. Arvio T&K-verokannusteen vaikutuksista yritys- ten toimintaan Suomessa. ETlA Raportit No 51. laukkanen, M. 2020. Energian tuotantoon ja energian käyttöön liittyvät yritystuet. Yritystukien tutki- musjaoston arviointiraportin 2019 taustaraportti. Parlamentaarinen TKI-työryhmä. 2021. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:95. Rauhanen, T. 2017. Verotuet valtion politiikkavälineenä ja ohjauskeinona. VATT julkaisut 71. Rauhanen, T. & Kröger, O. 2010. Verotuet Suomessa 2009. VATT Valmisteluraportit 5/2010. Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2021. Tarkastuskertomus 19/2018 Veromuutosten ja verotukien vai- kutusarvioinnit. Saatavilla: https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/12/VTV-Jalkiseuranta-Veromuutos- ten-ja-verotukien-vaikutusarvioinnit-19-2018.pdf. Valtiovarainministeriö. 2021. Verotuet 2020-2022. Saatavilla: https://vm.fi/verotuet. Valtiovarainministeriö. 2020. Muistio: Energiaverotuet 12.8.2020. Saatavilla: https://api.hankeikkuna.fi/ asiakirjat/04bd03cb-0c69-4747-a890-c9e0bcf06f71/537ec877-4119-4fff-9f6d-9b778a0f46f9/MUIS- TIO_20201013143604.PDF. 62 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 4 Yritystuet, lobbaus ja politiikka 4.1 Johdanto Yritystukien perusteluina pidetään yleensä jonkin ”markkinapuutteen” poistamista. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinat eivät toimi oppikirjamallin mukaisesti koko kansantalouden kannalta optimaalisesti talouden resurssien kohdentamisessa. Epätoivottu tilanne voi joh- tua kasvavista skaalatuotoista tuotannossa, ulkoisvaikutuksista tai epätäydellisestä infor- maatiosta. Yrityksille suunnattava tuki voisi olla hinta- tai tuotantotukea tai investointitu- kea, josta T&K -toimintaa varten myönnettävät lainat ja vastikkeettomat tuet ovat tyypilli- siä esimerkkejä. Verotuksen avulla tilannetta voidaan myös pyrkiä korjaamaan. Tuen myöntämisen edellytyksenä voidaan pitää sitä, että tuki on tarpeellista, eikä yritys voisi toteuttaa kaavailtua toimintaa omalla tai yksityisten investoijien rahoituksella. Tämä ehto on järkevä siksi, että julkisilla varoilla on varmasti muitakin käyttökohteita, ja toisaalta siksi, ettei ole suotavaa, että julkisilla investoinneilla vähennetään yksityisten investoijien ansaintamahdollisuuksia. lisäksi pitäisi varmistua siitä, että tuki on vaikuttavaa: tuen avulla havaittu ongelma poistuu tai ainakin pienenee. Tukimuodon valinnalla voi olla tämän tavoitteen toteutumiselle merkitystä. Kolmantena edellytyksenä voidaan esittää, ettei tuki- politiikka entisestään vääristä kilpailua (market failure vs policy failure). Vaikka yritystukien myöntämisen perusteet ja edellytykset vaikuttavat periaatteessa sel- viltä, käytännössä voi olla hankala arvioida täyttyvätkö tuen myöntämisen kriteerit. Suo- raa tukea ei voi saada, ellei yritys ole hakenut sitä joko itse tai jonkin etujärjestön jäsenenä. Tuen hakija pyrkii luonnollisesti vakuuttamaan päättäjiä siitä, että juuri tämä yritys tai toi- miala on tuen tarpeessa. Mahdollisia tukien kohteita ja potentiaalisia hakijoita saattaa olla paljon, mikä asettaa hakijat kilpailutilanteeseen, sekä pakottaa päättäjät resurssirajoittei- den (aika, raha, henkilöstö) puitteissa karsimaan hakijoiden joukosta mahdollisesti myös perusteltuja hakemuksia. Verotukien tapauksessa voi olla vaikea laatia tukien kelpoisuusehtoja riittävän rajaaviksi. Verotukiin voisivat muodollisesti olla oikeutettuja sellaisetkin yritykset, joille verotukea esi- merkiksi T&K -toimintaa varten oikeastaan pitäisi myöntää. Verotuet saattavat olla hallin- nollisesti melko keveitä, kun ne on kerran asetettu voimaan. Niiden purkaminen voi olla huomattavasti hankalampaa kuin pääsääntöisesti määräaikaisiksi asetettujen (tai ainakin määräaikaisiksi tarkoitettujen) suorien avustusten. Yritykselle tai toimialalle hyödyllisen verolain asettaminen voisi siksi tehdä lobbaamisen erityisen kannattavaksi. 63 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Tukien tarkoituksenmukaisuutta ja tarpeellisuutta pohdittaessa huomio pitää kiinnittää paitsi siihen miten käytössä olevat tukimekanismit toimivat myös siihen, minkälaisten pro- sessien seurauksena tukimekanismit on aikaansaatu. Vaikka tukien taloustieteelliset perus- teet vaikuttavat melko selväpiirteisiltä, ei ole yhtä selvää, että nämä perustelut riittävästi vaikuttavat tukirahojen jaossa tai erilaisten tukimuotojen lanseerauksessa. Koska yritystukiin liittyy suuria taloudellisia arvoja, niin edunsaajilla on kannusteita pyrkiä vaikuttamaan valittaviin tukimuotoihin, tukien määriin sekä tukien jakautumiseen. Yritys- tukiin liittyy hankalia taloustieteellisiä ja kilpailuoikeudellisia kysymyksiä ja ongelmia, joi- den ymmärtäminen edellyttää melkoista asiantuntemusta. Nämä seikat tekevät lobbauk- sen entistä houkuttelevammaksi. luvussa 4.2 luodaan lyhyt katsaus aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. luvussa 4.3 esi- tellään Suomea käsittelevät tutkimukset Hirvola ym. (2021) ja Riipinen ym. (2022). luvussa 4.4 tehdään yhteenveto. 4.2 Kirjallisuutta Julkisen valinnan (public choice) kirjallisuudessa on paljon tutkittu sitä, miten eri toimi- jat (yritykset, puolueet, eturyhmät, poliitikot) voisivat omilla toimillaan kanavoida julkisia varoja tai julkista sääntelyä enemmän omia etujaan palveleviksi.31 On olemassa runsaasti esimerkkejä (myös anekdootteja32), joissa julkisen vallan hyvää tarkoittavia säätelytoimia on voitu käyttää tällaiseen oman edun tavoitteluun. Baldwin ja Robert-Nicoud (2007) esit- tävät, että huomattava osa yritystuista on mennyt ”auringonlaskun alojen” tukemiseen. Kasvavilla aloilla uusien kilpailijoiden alalle tulo tekee lobbaamisesta vähemmän kannat- tavaa kuin supistuvilla aloilla, joilla voi vallita uponneita kustannuksia.33 Alalle tuloa harkit- seva yritys joutuu punnitsemaan toiminnan kannattavuutta ottamalla huomioon tulevat kustannukset, kun taas alalla jo toimivan yritykselle nämä kustannukset ovat jo kirjaimelli- sesti uponneita eikä esim. tuotantokoneistoa voida muuntaa toisenlaiseen käyttöön. Alt ym. (1999) havaitsevat Norjan aineistolla, että ne yritykset tai toimialat lobbaavat eni- ten, joiden tuotantoteknologia on hyvin yritys- tai toimialaspesifiä eikä tuotantotapa siksi ole helposti muunnettavissa toisenlaiseen käyttöön. Tällaisissa tapauksissa tehdyt inves- toinnit ja erikoistunut työvoima tekevät nykyisestä tuotannosta tehokasta, mutta vähentä- 31 Anglosaksisessa kirjallisuudessa ilmiö tunnetaan nimellä ”rent seeking”, luontevaa suo- mennosta termillä ei taida olla. 32 Ks. Kärnä ym. (2020, 9) tarina ns. ”kobra efektistä”. 33 Tämä on tyypillinen esimerkki ns. ”säännöstelyloukusta” (regulatory capture). 64 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 vät näiden panosten arvoa muilla tuotannon aloilla. Näillä aloilla onkin tyypillistä, että lob- baamista harjoittavat myös työntekijöiden etujärjestöt. Tullockin (1980) kilpailumallin (contest model) idea on varsin yksinkertainen, mutta sitä on käytetty varsin onnistuneesti kuvaamaan lobbaamista. Mallien idea on, että uhraamalla resursseja (rahaa, aikaa, vaivannäköä) kampanjointiin, hakija (ehdokas, yritys, etujärjestö) voi vaikuttaa oman hankkeensa läpimenotodennäköisyyteen poliittisessa prosessissa, tai saada ajamalleen asialle lisää kannatusta päätöksentekoelimissä. Yksinkertaisimmassa mallin versiossa hakijat (ehdokkaat, yritykset, etujärjestöt) uhraavat kampanjointiin resursseja (aikaa, työvoimaa, konsultteja), ja hakijan hankkeen läpimenoto- dennäköisyys määräytyy siitä, kuinka suuren osuuden hänen kampanjabudjettinsa muo- dostaa kaikkien hakijoiden yhteenlasketuista kampanjabudjeteista. Kampanjoinnin kus- tannukset voivat olla erisuuria hakijoiden kesken. Tasapainossa alhaisten kustannusten hakija – siis tehokkain kampanjoija – uhraa eniten resursseja, ja saa siksi hankkeensa läpi suurimmalla todennäköisyydellä. Mallia voidaan yleistää hyvin monenlaisilla tavoilla: hakijat voisivat kilpailla useilla fooru- meilla34 tai useina periodeina (ks. Yildirim 2007, 2010). Tärkeimmät opetukset eivät juuri riipu näistä yleistyksistä. Tasapainotulos tällaisissa malleissa on aina sellainen, että kaikki hakijat hyötyisivät, mikäli he yhteisellä sopimuksella voisivat vähentää kampanjointiin uhrattuja resursseja. Tasapaino ei siis ole tehokas edes hakijoiden kesken, ja tulos muistut- taa tässä suhteessa Vangin ongelma -pelin tasapainoa. Toinen opetus näistä malleista on, että mikäli jotkut hakijat (yritykset ym.) alkavat kam- panjoida omien hankkeidensa läpiviemiseksi, niin muiden yritysten pitää seurata mukana. Usein vieläpä niin, että resursseja uhrataan kampanjointiin sitä enemmän mitä enemmän vastustajat kampanjoivat (vallitsee ns. ”strategista komplementaarisuutta”). Siis jo pelkkä hakuprosessiin sisältyvä kilpailuasetelma voi aiheuttaa hyvinvointitappiota ja resurssien epäoptimaalista kohdentumista. lobbaaminen voi aiheuttaa resurssien epäoptimaalista kohdentamista myös poliittisessa päätöksenteossa. Päättäjilläkin on vain rajallinen määrä resursseja (aikaa, avustajia, yms). Yritysten kampanjointi voi vaikuttaa siihen mihin päättäjät näitä resursseja käyttävät. Tämä ei tarkoita tai edellytä sitä, että poliitikot tai virkamiehet olisivat erityisen alttiita mielipide- vaikuttamiselle. Mutta resurssien niukkuudesta johtuen vain osa hankkeista ylittää havain- tokynnyksen, ja vain joitakin kiinnostavimpia hankkeita ryhdytään edistämään. 34 Gustafsson ym. 2020 laativat version tästä mallista, jossa yrityksen pitää jakaa resurs- sinsa tuotantoon ja yritystukien hakemiseen (ks. luku ”Yritystukimekanismit”). 65 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Hall ja Deardorff (2006) jakavat lobbaamisen muodot karkeasti kolmeen tapaukseen. Ensimmäisessä tapauksessa poliitikot ja eturyhmät vaihtavat palveluksia (exchange theo- ries). Eturyhmät takaavat esimerkiksi vaalirahoitusta tai ryhmän jäsenten kannatusta tai vaikkapa houkuttelevia uramahdollisuuksia vastineeksi siitä, että poliitikko ajaa heidän asiaansa. Toisessa tapauksessa lobbaamista luonnehditaan lähinnä informaation jakami- sena (informaation transmission). Hall ja Deardorff (2020) pitävät omaa teoriaansa lobbaa- misesta lainsäätäjille suunnattuna tukena heidän työssään (legislative subsidy)35, kuten informaation keräämistä ja aloitteiden muotoilemista. lobbaamisen muodot tai teoriat voidaan jaotella myös sen mukaan, onko tarkoituksena lobata yritysten asialle positiivisesti tai negatiivisesti suhtautuvia poliitikkoja tai mahdolli- sesti indifferenttejä poliitikkoja. Hallin ja Deardorffin (2006) mukaan ”tuki lainsääntötyö- hön” suuntautuu tahoille, jotka ovat valmiiksi myötämielisiä lobbaajan ajamalle asialle. (ks. Riipinen ym. 2022). Esitetyt luokat eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Kuten jo Tullockin mallista opi- taan, eturyhmät tai lobbaajat eivät voi luovuttaa joitakin puolueita tai poliitikkoja koko- naan kilpailevien eturyhmien asiakkaiksi. Eri poliittisille vaikuttajille kohdistetussa vaikut- tamisen paineessa toki voi olla eroja sen mukaan, onko tämä taho mahdollisesti ex ante vastahankainen tai myötämielinen. Myös kampanjoinnin kohteena oleva asia voi vaikut- taa: onko kyse verolakien sisällöstä vai turpeen tuotantotuista. Informaation jakaminen ja lainsäädäntötyön tukeminen voivat vaikuttaa viattomammilta lobbaamisen tavoilta tai motiiveilta ainakin verrattuna suoraviivaiseen palvelusten vaihta- miseen. Mutta näidenkin vaikuttamisen muotojen tavoite on suunnata päätöksentekijöi- den huomio ja resurssit toivottuun suuntaan. Informaatiota voidaan jakaa valikoiden, eikä ole takeita, että päätöksentekijälle seuloutuu luotettavin tieto (Morris, 2001). On väistämätöntä, että hankkeita seulottaessa laadullisesti heikompi hanke voi toisinaan syrjäyttää paremman hankkeen. On myös mahdollista, etteivät päättäjien näihin proses- seihin käyttämät resurssit ole parhaassa mahdollisessa käytössä, kun otetaan huomioon ne hyvinkin erilaiset tehtävät, joita päättäjien odotetaan hoitavan. Virhemahdollisuuksia ei voida eliminoida edes teoreettisissa malleissa, joissa epävarmuus on otettu huomioon. Vaikkei virheitä päätöksenteossa voida välttää, niiden todennäköisyyttä pitää pyrkiä pie- nentämään. 35 Ellis ja Groll (2020) kehittävät tätä teoriaa edelleen ottamalla huomioon joitakin strategi- sia näkökulmia. 66 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 4.3 Yritystuet, lobbaus ja politiikka Suomessa Hirvola ym. (2021) tutkivat lobbausta Suomessa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat mm. mitkä tahot ovat keskeisiä lobbareita ja mitä tahoja lobataan, mitkä ovat keskeiset vaiku- tuskanavat ja mikä on julkisen ja virallisen ja toisaalta ei-julkisen ja epävirallisen lobbaami- sen rooli. laajan kirjallisuuskatsauksen ja kyselytutkimuksen lisäksi lobbareita ja lobbauk- sen kohteita haastatellaan. Kyselytutkimuksen ja haastattelujen perusteella ministereitä ja näiden avustajia sekä ministeriöiden keskeisimpiä viranhaltijoita lobataan eniten (Hirvola ym. 2021, 42). Aktiivi- simmat lobbaajat ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, MTK ja Kuntaliitto (mt. 86). lainsää- däntötyössä virallinen ja julkinen lobbaus on tehokkainta hankevaiheessa (työryhmäjäse- net) ja valiokuntatyöskentelyssä (lausunnon antajat). Haastattelujen perusteella päättäjiin kohdistuva epävirallinen lobbaus on hyvin merkittävässä roolissa (mt. 73). Aloitteentekijä lobbauksessa ei välttämättä aina ole lobbari, vaan aloite voi tulla myös päättäjältä (mt. 75). Ehkä yllättävänä seikkana kyselytutkimuksessa ilmeni, että ammattiliittojen rooli lobbaa- jina oli vähäinen. Tutkimuksen tekijät tulkitsevat tämän viittaavan siihen, ettei poliittinen päätöksentekojärjestelmä Suomessa ainakaan enää olisi erityisen korporatistinen, koska tähän malliin ammattiliitot kuuluisivat olennaisena osana (mt. 138, 139). 4.3.1 Tukien alueellinen jakautuminen luvussa 4.2 esitettyjä teoreettisia malleja voidaan pyrkiä soveltamaan myös silloin, kun tutkitaan yritystukien alueellista kohdentumista. Tietyllä alueella toimivat yritykset ja/ tai alueiden poliittiset päättäjät voivat pyrkiä vaikuttamaan valtakunnan tasolla tehtäviin ratkaisuihin yritystuista. Tehtyihin päätöksiin ja niiden tehokkuuteen saattavat vaikuttaa luvussa 4.2 mainitut seikat, ja on mahdollista, että tiettyä tehottomuutta syntyy pelkäs- tään hakijoiden kilpailuasetelman ja päättäjien resurssien niukkuuden takia. On kuitenkin mahdollista, että tukien alueelliseen jakaantumiseen vaikuttavat myös puh- taasti poliittiset seikat, kuten alueen puoluepoliittiset voimasuhteet ja päättäjien puolue- poliittinen tausta ja vaalipiiri. Näistä syistä hakijoiden ja päättäjien välille saattaa syntyä molemminpuolinen riippuvuussuhde. Sen lisäksi että alueiden taloudellinen menestys riippuu päättäjien toiminnasta, päättäjien poliittinen menestys voi riippua alueiden tuesta. Samanlainen vuorovaikutussuhde näkyy myös kansainvälisten suuryritysten ja eri maiden poliittisten päättäjien välillä, kun yritykset pohtivat (usein julkisuudessa) pääkonttoriensa ja tuotantolaitostensa sijaintimaata. Riipinen ym. (2022) esittelevät erilaisia poliittisen taloustieteen ja julkisen valinnan kirjalli- suudessa käsiteltyjä malleja siitä, miten poliitikon ominaisuudet ja puolueiden alueellinen 67 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 kannatus voisivat vaikuttaa julkisten varojen jakaantumiseen. Sen jälkeen he tutkivat sitä, että saavatko nämä teoreettiset mallit yritystukiin sovellettuna vahvistusta Suomen aineis- tolla. Esitetään seuraavaksi joitakin keskeisiä kohtia tästä tutkimuksesta teknisiin yksityis- kohtiin menemättä. Duncan Blackin (1948) mediaaniäänestäjän malli on ehkä tunnetuin malli, jolla pyritään selittämään sitä minkälaista ohjelmaa poliitikon kannattaisi ajaa edistääkseen samalla omaa uraansa. Mallin alustavan version esitti jo Harold Hotelling (1929) (ks. myös Downs, 1957). Blackin mallin mukaan poliitikot tai puolueet etenkin kaksipuoluejärjestelmässä tai enemmistövaaleissa noudattavat mediaaniäänestäjän mieltymysten mukaista talouspoli- tiikkaa, kun äänestäjien preferenssien voidaan esittää jakautuneen tietyllä tavalla yksiulot- teiselle mielipidejanalle (vasemmisto – oikeisto; liberaali – konservatiivi). Tästä seuraisi, että poliitikot noudattaisivat samanlaista politiikkaa valtaan päästyään var- sinkin, jos poliitikot kykenisivät uskottavasti sitoutumaan vaalilupauksiinsa. Silloin poliitik- kojen tai puolueiden erilaisilla ominaisuuksilla ei juuri olisi merkitystä. Jos taas tällaista sitoutumiskykyä ei ole, niin valtaan päästyään poliitikko mieluummin toteuttaisi omien mieltymystensä mukaista politiikkaa. Sitoutumiskyky voi olla heikkoa, jos poliitikko diskonttaa voimakkaasti tulevaisuudessa koituvia odotettuja hyötyjä, kuten silloin, kun poliitikon tulevaisuuden näkymät vaikuttavat joka tapauksessa epävarmoilta. Tässä tapauksessa taas mediaaniäänestäjän mallin taustalla olevat oletukset eivät päde, eikä mallin ennusteisiin voida luottaa. Yleistyksenä mediaaniäänestäjän mallista voidaan pitää malleja, joissa pyritään saamaan vaa’ankieliasemassa olevan poliitikon (tai puolueen) kannatus. Tämä voisi tapahtua koh- dentamalla resursseja tietylle alueelle juuri sillä tavalla, mikä miellyttäisi kyseisen alueen vaa’ankieliasemassa olevaa puoluetta. Toisenlaisen ennusteen poliitikkojen tai puolueiden ominaisuuksien vaikutuksista toteu- tettuun politiikkaan saadaan, jos ajatellaan että poliittiset päättäjät pyrkivät kohdenta- maan resursseja omia ydinkannattajiaan (”core voters”) hyödyttävästi. Tämä malli näyttäisi olevan yhteensopiva sen kanssa, että poliitikon ja puolueen menestys ja toisaalta ydinkan- nattajajoukon hyvinvointi ovat toisistaan riippuvia. Silloin kansanedustajat tai ministerit saattaisivat pyrkiä varmistamaan omat asemansa toteuttamalla (alue)politiikkaa, joka suo- sii oman vaalipiirin omia kannattajia. Toisin sanoen poliitikon ominaisuuksilla olisi vaiku- tusta siihen, minkälaista politiikkaa edistetään. Silloin kyse ei ole pelkästään yksisuuntaisesta kampanjoinnista etujärjestöistä päättä- jien suuntaan, vaan ydinkannattajien ja päättäjien välillä vallitsee keskinäinen riippu- vuus. Yhtenevät edut mahdollistavat (ehkä löyhien ja epämuodollisten) koalitioiden muo- 68 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 dostumisen. Riipinen ym. (2022) löytävät runsaasti empiiristä tutkimustietoa maailmalta (USA:sta, Euroopasta, Etelä-Amerikasta, Intiasta), että varsinkin harkinnanvaraisten val- tionosuuksien jakautumisessa on nähtävissä tällainen poliittinen motiivi. Näkemys että julkisten tukien jakaantuminen riippuu vallassa olevan poliitikon tai puolu- een ominaisuuksista on saanut aika paljon empiiristä tukea eri maailman maista. Toisaalta näyttöä on myös siitä, että tukien jako suuntautuu vaa’ankieli -mallin mukaisesti. Riipinen ym. (2022) toteavat, ettei ydinkannattaja- tai vaa’ankielialueelle löydy yhtä ylei- sesti käytettyä määritelmää. lisäksi paikallisten ja kansallisten vaalien vaikutukset limitty- vät, ja maat eroavat toisistaan poliittisten järjestelmien ja paikallishallinnon autonomisen aseman suhteen. Tutkimustietoa julkisten varojen kohdentumisesta ja taustalla olevien poliittisten motii- vien vaikutuksesta on varsin runsaasti, vaikkei ilmiölle välttämättä löydy vain yhtä seli- tystä. Paljon vähemmän on olemassa tutkimuksia siitä, miten yritystuet kaikista mahdolli- sista julkisen tuen muodoista jakaantuvat alueellisesti ja toimialoittain, ja riippuko jakau- tuma vallassa olevista puolueista tai poliitikoista. Riipinen ym. (2022) tutkivat tätä ongel- maa Suomen aineistolla. Heidän tutkimuksensa pääpaino on yritystukien alueellisessa tai toimialoittaisessa jakaantumisessa, ja olisiko jakautumista mahdollista selittää poliittisista voimasuhteista ja motiiveista käsin. Aineistona Riipinen ym. (2022, 4–5) käyttävät Tilastokeskuksen yritystason mikroaineis- toa maksetuista ja myönnetyistä tuista yhdessä Tilastokeskuksen avoimien vaaliaineistojen kanssa. Tietokanta sisältää vuodesta 2000 lähtien tiedot työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), osan maa ja metsätalousministeriön (MMM, pl. maataloustuet) tuista sekä Finnvera Oyj:n ja Business Finlandin myöntämistä tutkimusrahoitus- ja elinkeinotuista. Tiedoista näkyvät tukityypit kuten suorat tuet, lainat, pääomalainat ja takaukset ja tukimuodot kuten inves- tointituet, tuotekehitystuet, energiatuet, työllistämistuet ja toimintaympäristötuet. Aineis- toon on yhdistetty Tilastokeskuksen vaalitilastoja eduskuntavaaleista sekä aluetason tietoa kunnallisvaaleista kuntatasolla. Kattavasta suorien ja vastikkeellisten tukien tietosisällöstä huolimatta tilastoaineisto ei sisällä tilastoja verotuista, korkotuista tai oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta. Esimer- kiksi Energiavirasto, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö myöntävät yritystukia, jotka eivät näy Tilastokeskuksen tietokannassa. (Riipinen ym. 2022, 25) Riipinen ym. (2022) korostavat, että poliittisten voimasuhteiden ja tukien jakaantumisen välisten yhteyksien ekonometristä analyysiä rajoittaa huomattavasti se, että erilaisia halli- tuskokoonpanoja on vuosilta 2000-2019 vain muutamia. Aineiston graafisella tarkastelul- lakin saadaan kuitenkin esiin joitakin kehityssuuntia, kun tarkastellaan yritystukien vuotui- 69 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 sia määriä ja näitä lukuja verrataan vastuuministerien (pääministeri, valtionvarainministeri, elinkeinoministeri, maa- ja metsätalousministeri) puoluetaustaan. Pääministeri, elinkeinoministeri ja maa- ja metsätalousministeri ovat tulleet keskustapuo- lueesta ajanjaksona 17.4.2003– 2.6.2011. Valtionvarainministeri on tullut sosiaalidemo- kraattisesta puolueesta 17.4.2003–19.4.2007 ja kokoomuspuolueesta 19.4.2007–22.6.2011. Ajanjaksona 17.4.2003–22.6.2011 suorat tuet (KTM/TEM, BF, MMM) ovat kasvaneet aina huippuvuoteen 2009 asti, jonka jälkeen ne ovat loivasti laskeneet. Piikki vuoden 2009 koh- dalla näyttäisi johtuvan maa- ja metsätalousministeriön tukien kasvusta. (Riipinen ym. 2022, taulukot ja kuviot s. 25–30). Ajanjaksona 22.6.2011–10.12.2019 pääministeripuolue oli kokoomus 29.5.2015 asti, josta lähtien pääministeripuolue oli keskusta 6.6.2019 asti, ja siitä lähtien pääministeri on tullut sosiaalidemokraattisesta puolueesta. Sekä elinkeinoministeri että maa- ja metsätalousmi- nisteri tänä ajanjaksona on tullut kokoomuksesta 29.5.2015 asti ja sen jälkeen keskustasta. Kokoomuksen valtakautena 29.5.2015 asti suorien tukien vuosittaiset määrät ovat olleet laskussa. Business Finlandin tuet näyttävät kääntyneen selvään nousuun vuoden 2016 aikana, jolloin pääministeri ja elinkeinoministeri ovat tulleet keskustasta. Suorien tukien vuosittaiset kokonaismäärät (deflatoituna kuluttajahintaindeksillä vuoden 2020 tasoon) ovat liikkuneet välillä 400–800 miljoonaa euroa. (Riipinen ym. 2022, taulukot ja kuviot s. 25–32). Riipinen ym. (2022) tutkivat graafisesti myös suorien tukien jakaantumista yritysten koko- luokan (pieni, keskisuuri, suuri) mukaan, alueellisesti ja toimialoittain. Näyttää siltä, että BF:n tuet ovat keskimäärin olleet korkeimpia suurille yrityksille, mikä lienee odotusten mukaista. Keskimääräisten tukien ero suurten ja pienten yritysten välillä on supistunut tar- kasteluajanjaksona. Selvimmin supistumista tapahtui 2007, jolloin keskusta oli pääminis- teri- ja elinkeinoministeripuolue, ja valtionvarainministeri tuli kokoomuksesta (Riipinen ym. 2022, 33–34). Alueellista jakaantumista tarkasteltaessa maa on jaettu kaupunkimaisiin, taajaan-asuttui- hin ja maaseutumaisiin alueisiin. Vaikutelma on, että tukien kasvu on tapahtunut enim- mäkseen kaupunkimaisille alueille. Ainakaan graafisen tarkastelun perusteella ei voida sanoa, että avainministerin tullessa keskustasta tuet olisivat suuntautuneet perinteisille keskustan ydinkannatusalueille eli maaseudulle. (Riipinen ym. 2022, 34). Toimialoittaisessa tarkastelussa suurimmat suorat tuet ovat menneet teollisuudelle ja seu- raavaksi suurimmat tuet ovat menneet ammatilliselle, tieteelliselle ja tekniselle toimin- nalle. Avainministerien puoluetausta ei näyttäisi ainakaan selvästi vaikuttavaan jakautumi- seen. Ehkä ainoana poikkeuksena voisi mainita maa-, metsä- ja kalatalouden tukien kasvu- 70 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 piikki 2008–2009 keskustan pääministerikaudella, mutta sen jälkeen tämäkin taso on las- kenut. (Riipinen ym. 2022, 35–37). Graafisen tarkastelun perusteella ei saada vakuuttavaa näyttöä siitä, että avainministe- reillä tai päähallituspuolueilla olisi selvästi vaikuttava rooli suorien tukien jakaantumiseen, tarkasteltiinpa asiaa tukien kokonaismäärän tai alueellisen tai toimialoittaisen kehityksen suhteen. Graafinen tarkastelu on tietysti hyvin karkea, eikä tällä tavalla saada tarkkaan sel- ville mistä tukimäärien muutokset voisivat johtua. Tähän tarvittaisiin ekonometristä tutki- musta, mutta käytettävissä oleva aineiston vuoksi tätä ei voida tehdä valtakunnan tasolla. Riipinen ym. (2022) päätyvät tutkimaan asiaa alueellisella tasolla. He pyrkivät selvittämään olisiko havaittavissa, että vastuuministerin puoluetausta vaikuttaisi tuen kohdentumiseen kyseisen puolueen ydinkannatusalueille. Ainakaan sellaiselle hypoteesille ei saada tukea, että vastuuministerin tullessa keskustasta, yritystukea olisi erityisesti suunnattu maaseutu- maisille kunnille. Riipinen ym. (2022) tutkivat vielä, että saisiko valtakunnan tason ja paikallistason päättä- jien samanlainen puoluetausta (keskustapuolue) merkitystä yritystukien jakautumisessa (”political alignement” -teoria). Tätä tutkitaan tarkastelemalla kuntia, joissa keskusta sai kuntavaaleissa täpärästi absoluuttisesti eniten paikkoja (tai tuli juuri ja juuri suurimmaksi puolueeksi) niihin kuntiin, joissa näin ei käynyt, samalla kun vastuuministeri tuli keskus- tasta. Vaalivoiton tai -tappion voisi näissä tapauksissa ajatella olevan puhdasta sattumaa, jolloin voitaisiin saada selville ero tukine jakautumisessa tällaisten kuntien välillä. Regres- sioepäjatkuvuusmenetelmällä ei kuitenkaan saatu selville tilastollisesti merkittävää eroa. (Riipinen ym. 2022, 43–48). Johtopäätöksinä Riipinen ym. (2022) toteavat, että vastuuministerien puoluetausta ei näytä vaikuttavan suorien yritystukien jakautumiseen. Aineistosta johtuen tulosta ei voida pitää lopullisena totuutena, mutta tekijät esittelevät myös mahdollisia selityksiä saa- duille ei-tuloksille. On mahdollista, ettei suurimpien puolueiden (kokoomus, keskusta, SDP) kanta yritystuista ylipäätään ole kovin erilainen. Toinen mahdollinen selitys on, että koko yritystukijärjestelmä (mitä tuetaan ja millä menetelmillä) on syntynyt poliittisen pää- töksenteon tuloksena. Sen jälkeen yksittäisten poliitikkojen on hyvin vaikea manipuloida tukien jakautumista annettujen sääntöjen puitteissa. Sääntöjen tulkinnassa taas virkakun- nalla on koulutuksen ja kokemuksen tuomaa ammattitaitoa. 71 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 4.4 Yhteenveto lobbaamisen tarkoitus on saada poliittinen päättäjä myötämieliseksi lobbaajan asialle. Päättäjien resurssit (kuten ajankäyttö) ovat rajallisia, joten huomion saaminen omille hank- keille voi olla yrityksille hyvinkin tärkeää. lobbareiden kannalta tilanne muistuttaa Vangin ongelma -peliä siinä mielessä, että olisi luultavasti kaikkien lobbareiden etu, jos tähän toi- mintaan suunnattuja resursseja voitaisiin yhteisellä sopimuksella vähentää. Toisaalta näyt- tää olevan mahdotonta ylläpitää tasapainossa tilannetta, jossa ei lobattaisi ollenkaan tai vain hyvin vähän. Suomessa aktiivisimmat lobbaajat ovat EK, MTK ja Kuntaliitto. lainsäädäntötyössä on hyö- dyllistä päästä vaikuttamaan hankevaiheessa työryhmän jäsenenä ja valiokuntatyöskente- lyssä lausunnon antajan roolissa. Ministerit ja heidän avustajansa sekä ministeriöiden kes- keiset virkamiehet on nähty tärkeimpinä lobbauksen kohteina. lobbarit korostavat myös epävirallisen lobbauksen tärkeyttä, eikä aloitteen lobbaukseen tarvitse aina tulla lobbarin taholta. (Hirvola ym. 2021) Yritystukien alueellista jakautumista tutkittaessa ei saatu tilastollisesti merkitsevää näyttöä siitä, että ministerien ja paikallistason päättäjien samalla puoluepoliittisella kannalla (kes- kustapuolue) olisi merkitystä. Tilastollisesti merkitsevää tukea ei saatu myöskään hypotee- sille, että tuet suuntautuisivat sen puolueen ydinkannatusalueelle, jonka edustaja avain- ministeri on. Käytettävissä oleva tilastoaineisto rajoittaa kuitenkin huomattavasti tukien jakautumisen ja poliittisten voimasuhteiden välisten riippuvuuksien ekonometristä tutki- musta, joten tuloksia pitää tulkita näiden rajoitteiden valossa. (Riipinen ym. 2022) Lähteet Alt, J.E., Carlsen, F., Heum, P. ja K. Johansen (1999) Asset Specificity and the Political Behavior of Firms: lobbying for Subsidies in Norway. International Organization 53[1]: 99–116. Baldwin, R.E. ja F. Robert-Nicoud (2009) Entry and Asymmetric lobbying: Why Governments Pick losers. Journal of the European Economic Association 5[5]:1064–1093. Black, D. (1948) On the Rationale of Group Decision-Making. Journal of Political Economy 56[1]: 23–34. Downs, A. (1957) An Economic Theory of Democracy. Journal of Political Economy 65[2]: 135–150. Ellis, C.J. ja T. Groll (2020) Strategic legislative Subsidies: Informational lobbying and the Cost of Policy. American Political Science Review 114[1]: 179–205. Gustafsson, A., Gustavsson Tingval, P. ja D. Halvarsson (2020) Subsidy Entrepreneurs: an Inquiry into Firms Seeking Public Grants. Journal of Industry, Competition & Trade 20: 439—478. Hall, R.l. ja A.W. Deardorff (2006) lobbying as legislative Subsidy. American Political Science Review 100[1]: 69–84. Hirvola, A., Mikkonen, S., Skippari, M. ja P. Tiensuu (2021) Kohti Avoimempaa lobbausta: lobbauksen Nykytila Suomessa Valtiollisella Tasolla. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 6. Hotelling, H. (1929) Stability in Competition. The Economic Journal 39[153]: 41–57. Kärnä, A., Karlsson J. ja E. Engberg (2020) Political Failures in Innovation Policy: A Cautionary Note. Research Institute of Industrial Economics (IFN) Working Paper No. 1334. 72 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Morris, S. (2001), ‘Political correctness’, Journal of Political Economy 109(2), 231–265. Riipinen, T., Roos, J. ja J. Tukiainen (2022) Yritystuet ja Poliittinen Päätöksenteko. Muistio, Tempo lecon Oy, Helsinki. Tullock, G. (1980) Efficient Rent-Seeking. In Buchanan, J.M., Tollison, R.M., and Tullock, G. (Eds.), Toward a Theory of the Rent-Seeking Society. College Station: Texas A&M Press. Yildirim, H. (2007) Proposal Power and Majority Rule in Multilateral Bargaining with Costly Recognition. Journal of Economic Theory 136[1]: 167–196. Yildirim, H. (2010) Distribution of Surplus in Sequential Bargaining with Endogenous Recognition. Pub- lic Choice 142[1/2]: 41–57. 73 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 5 Yritystukimekanismit 5.1 Johdanto Ulkoisvaikutukset, epäsymmetrinen informaatio ja epätäydellisesti toimivat rahoitus- markkinat ovat keskeisiä syitä miksi sääntelemätön markkinamekanismi ei välttämättä tuota maksimaalista yhteiskunnan kokonaishyvinvointia (tästä lähtien hyvinvointia), ja täl- löin julkisen vallan puuttumista markkinoiden toimintaan voidaan perustella. Keskeinen ongelma on, minkälaiset tukimekanismit parhaiten edistäisivät hyvinvointia, kun tarve puuttua markkinamekanismin toimintaan on tiedostettu. Yritystukien perusteluina mainitaan usein innovaatioaktiivisuuden nostaminen, talou- den kasvu, työllisyyden lisääminen, kansainvälinen kilpailukyky, rakennemuutoksen vauh- dittaminen, yms. Yritystukia voidaan markkinoida tällaisilla rajatuilla tavoitteilla, kunhan toimet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi edistävät myös julkisen sektorin varsinaista tavoitetta eli hyvinvoinnin kasvattamista. Varsinkin kun useissa tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi innovaatioaktivisuuden noususta huolimatta tukien hyvinvointivaikutuk- set voivat jäädä vaatimattomiksi (ks. Takalo ja Toivanen 2018; Takalo ym. 2017). Tällaisessa tapauksessa tukirahat olisi pitänyt käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Tässä luvussa tarkastellaan erityisesti T&K -toiminnan tukemista. Mikäli yrityksen T&K -investointien odotetaan johtavan kaupallisesti kannattaviin innovaatioihin, niin nämä investoinnit ovat yrityksellekin houkuttelevia. Markkinakannusteista huolimatta yrityksen kannalta optimaalinen T&K -investointien taso saattaa positiivisten ulkoisvaikutusten takia jäädä alhaisemmaksi kuin olisi hyvinvoinnin kannalta toivottavaa. Vaikka T&K -toiminnan tulokset eivät olisi välittömästi kaupallisesti hyödynnettävissä, voisivat ne olla arvokkaita muiden yritysten kehitystyössä tai taloudessa laajemminkin. Keinovalikoimaan yritysten T&K -toiminnan tukemiseen sisältyvät mm. suorat tuet ilman takaisinmaksuvelvollisuutta, lainat, omistusosuudet yrityksissä, verotuet kuten verovä- hennykset (tax deductions, tax allowances, tax enhancements; esim. T&K -investointia voi- daan käyttää verotettavan tulon pienentämiseen) ja verohyvitykset (tax credits; esim. T&K -investoinnista tietty prosentti pienentää suoraan maksettavan veron määrää), innovaatio- palkinnot, markkinoiden takaaminen (Advance Market Commitments, AMC). 74 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 5.1.1 Mekanismin suunnittelun näkökulma Hyvien yritystukimekanismien kehittäminen ei ole kaikkein helpoimpia suunnitteluongel- mia. Taloustieteessä mekanismin suunnittelu on teoriakehikko, jonka puitteissa pyritään ratkaisemaan tällaisia ongelmia (Korpela 2022, 7–12, esittelee mekanismin suunnittelua tarkemmin). Mekanismin suunnittelun teoria voi auttaa havaitsemaan, mitä ongelmia tun- netuissa yritystukien jakomenettelyissä saattaa olla. lisäksi se auttaa ymmärtämään miksi käytetyillä tukimenetelmillä ei välttämättä saavuteta asetettuja tavoitteita, ja mihin seik- koihin pitäisi kiinnittää huomiota tukijärjestelmiä uudistettaessa. Yleisellä tasolla tavoitteena on löytää yhteiskunnan kannalta optimaalinen mekanismi, kun pitää ottaa huomioon mm. sellaiset ongelmat, jotka aiheutuvat epäsymmetrisestä informaatiosta kuten haitallinen valikoituminen (adverse selection) ja moraalikato (moral hazard).36 Yrityksellä saattaa olla hallussaan tietoa, jota tuen myöntäjällä ei ole, ja tämä tieto saattaisi vaikuttaa tuen myöntämispäätökseen. Haitallisesta valikoitumisesta on kyse silloin, jos tukea myönnetään yrityksille, jotka eivät sitä tarvitse tai ansaitse. Tämä voi johtua siitä, ettei yrityksiltä syystä tai toisesta saada tuki- päätöksen kannalta olennaisia tietoja. Yrityksellä voisi olla kyky toteuttaa hankkeensa ilman tukeakin. Toisaalta yrityksen hankkeella voi olla liian vähäiset onnistumismahdolli- suudet vaikkapa puuttuvan tietotaidon tai projektien johtamismenetelmien takia. Kenties hankkeella ei toteutuessaankaan olisi haluttuja myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia: ulkoisvaikutukset ovat vähäisiä tai innovaation kaupalliset mahdollisuudet on yliarvioitu. Moraalikato saattaa olla kyseessä, jos tuen antajalla ei ole mahdollisuuksia riittävästi val- voa tukirahojen käyttöä edes jälkikäteen. Epäonnistuneen projektin tapauksessa ulkopuo- lisen tarkkailijan voi olla mahdotonta päätellä johtuiko epäonnistuminen yrityksen omista toimista vai jostakin yrityksestä riippumattomasta tekijästä. Toisaalta onnistunutkin pro- jekti on voitu toteuttaa tehottomasti ja rahoittajan resursseja tuhlaillen. Varoja on voitu käyttää kokonaan vääriin tarkoituksiinkin. Parhaimmillaan tukimekanismi olisi sellainen, että tuen myöntämisen kannalta olennai- nen informaatio on tuen myöntäjän tiedossa siinä vaiheessa, kun tietoa tarvitaan. Jos tuki- päätökset perustuvat hakemuksiin kuten usein suorien tukien tapauksessa, niin hakupro- sessissa tarvittavien dokumenttien avulla pitäisi kyetä vertailemaan hakijoita keskenään, ja dokumenteista pitäisi luotettavasti saada tarvittavat tiedot. Verotukien tapauksessa taas on annettu ehdot, joiden täyttyessä yritys voidaan kelpuuttaa tuen saajaksi. Tällöin rajauk- 36 Mekanismin suunnitteluongelma poikkeaa ns. ”yhteiskunnan suunnittelijan ongelmasta” siten, että jälkimmäisessä tapauksessa näitä epäsymmetrisen informaatio aiheuttamia rajoit- teita ei tarvitse ottaa huomioon, vaan suunnittelijalla on keinot (mahdollisesti pakkokeinot) toteuttaa hyvinvoinnin maksimoiva resurssien allokaatio. 75 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 set pitäisi tehdä riittävän tiukoiksi, jotta haitallisen valikoitumisen riski minimoituisi. Toi- saalta verotukia ei lainkaan kannata suunnitella, mikäli kohdeyritysten joukko rajataan liian pieneksi. Epäsymmetrisen informaation aiheuttamia ongelmia vaikeuttaa se, ettei käytännössä ole mahdollista laatia ns. ”täydellisiä sopimuksia” (ks. Hart 2017). Täydellisissä sopimuksissa kaikki sopimuksen kannalta relevantit epävarmuustekijät voidaan ottaa huomioon. Kui- tenkaan käytännössä kaikkia mahdollisia pienten todennäköisyyksien epävarmuusteki- jöitä ei ole mahdollista luetella sopimuksissa (Nassim Talebin ”mustat joutsenet”), tai kaik- kia relevantteja tekijöitä ei edes tunneta (Donald Rumsfeldin ”unknown unknowns”). Yrityksille suunnattujen tukimekanismien tulisi olla yksinkertaisia ja niiden vaikutusten läpinäkyviä: yritysten pitää ymmärtää miten mekanismit toimivat ja minkälaisiin tulemiin niihin osallistuminen voi johtaa. Erityisesti mekanismien ei pidä kannustaa tietojen salai- luun (väärentämisestä puhumattakaan) tai tavoitteiden kannalta toissijaiseen toimintaan. Tutkimuksen kannalta keskeinen kysymys on, voidaanko teoreettisesti optimaalisia meka- nismeja approksimoida riittävän hyvin joillakin yksinkertaisilla menettelyillä kuten lineaa- riset vero- tai suorat tuet. Tukipolitiikan kannalta keskeistä on tutkia, ovatko yleisesti käy- tössä olevat tukimenetelmät tavoitelluilta vaikutuksiltaan lähelläkään optimaalisten meka- nismien (tai niitä approksimoivien yksinkertaisten mekanismien) vaikutuksia.37 luvussa 5.2 esitellään lyhyesti kaksi tutkimusta, joissa mekanismin suunnittelun teoriaa on käytetty optimaalisten tukijärjestelmien löytämiseksi. luvussa 5.3 esitellään joitakin tutki- muksia, joissa nostetaan esiin muita tukijärjestelmien laadinnan kannalta olennaisia seik- koja. 5.2 Optimaaliset tukimekanismit: kaksi esimerkkiä kirjallisuudesta Akcigit ym. (2022) tutkivat miten voisi optimaalisesti tukea yritysten T&K-toimintaa dynaa- misessa kokonaistaloudellisessa mallissa, jossa vallitsee asymmetrista informaatiota (sekä 37 Yleisesti käytössä olevien mekanismien vaikutukset voivat jäädä kauas niistä hyödyistä joihin optimaalisella mekanismilla olisi mahdollista päästä (ks. Akcigit ym. 2022). Myös Ace- moglu ym. (2018) USA:n aineistolla ja samanlaista mallia hyödyntävät Einiö ym. (2022) Suo- men aineistolla päätyvät johtopäätökseen, että käytetyillä tukitoimilla on vaikea replikoida teoreettista ns. suunnittelijan ratkaisua kokonaishyvinvoinnin maksimoimiseksi. 76 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 haitallista valikoitumista että moraalikatoa) ja ulkoisvaikutuksia. Esitetään ensin keskeiset tulokset lyhyesti, jonka jälkeen kuvaillaan mallia hiukan tarkemmin. Tutkimuksesta selvisi, että yksi instrumentti ei riitä olipa kyseessä suora tuki, verotuki tai jokin muu tukimuoto. Vaikka optimaalinen mekanismi osoittautui hyvin monimutkaiseksi, sitä voidaan approksimoida melko hyvin lineaarisella tuloverolla ja suoralle tuella, jonka prosentuaalinen tukiosuus T&K -investoinneista vähenee investointisumman kasvaessa. Tällainen mekanismi vaikuttaa tukevan voimakkaammin pieniä ja/tai aloittavia yrityksiä, koska verotus on keveämpää voittojen ollessa pieniä, ja toisaalta yhden euron lisäys T&K -investointiin tuo suuremman tuen silloin, kun investointi on pieni kuin silloin kun inves- tointi on suuri. Tekijät korostavat, että tulokset koskevat tutkimus- ja kehitystyötä tekeviä yrityksiä USA:ssa, eikä yleistyksiä yritysverotuksen muodosta tai tasosta tai ”tavanomai- sista” yritystuista edes USA:n koko yrityskenttään voida tehdä. Mallin ytimen muodostavat erilaisia välituotteita valmistavat ja myyvät yritykset. Näitä yrityksiä on paljon ja kullakin on markkinavoimaa. Kunakin periodina yrityksen tuotteen laatu määräytyy T&K -toiminnasta sekä tuotteen laadusta edeltävänä periodina. T&K -toi- minnan tulos riippuu 1) sekä havaittavasta T&K -investoinnista että ei-havaittavasta T&K -työstä (”effort”), ja 2) yrityksen T&K -tehokkuudesta muuntaa T&K -panostus laadun paran- nukseksi. Moraalikato vallitsee, koska T&K -työ ei ole havaittavissa. Haitallinen valikoitumi- nen vallitsee, koska yrityksen T&K -tehokkuus on vain yrityksen tiedossa ja tehokkuuden toteutumat muuttuvat satunnaisesti (Markov -prosessi) periodista toiseen. T&K -tehokkuus voidaan tulkita myös yrityskohtaiseksi T&K -investointiin liittyväksi riskiksi. Yrityksen kohtaama kysyntä myymälleen välituotteelle riippuu hinnan lisäksi myös kysei- sen yrityksen hyödykkeen laadusta.38 Hyödykkeen tuotantokustannukset riippuvat paitsi tuotetusta määrästä myös kaikkien yritysten hyödykkeiden laadun keskiarvosta. laadun keskiarvon kasvaessa yrityksen tuotantokustannukset pienenevät. Tämä ominaisuus tuo malliin yritysten välisiä positiivisia ulkoisvaikutuksia.39 Yritysten käyttäytymistä leimaa siis sekä moraalikato (ei-havaittava T&K -panostus) että haitallinen valikoituminen (ei-havaittava T&K -tehokkuus). Tässä mallissa T&K -tehokkuus on kunakin periodina yrityksen yksityistä informaatiota, mutta yritys ei juuri kykene omilla toimillaan vaikuttamaan tehokkuuteen. Ei-havaittava T&K -panostus sisältää mm. henkilös- tön ja johdon ponnisteluja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritykselle voisi olla mahdollista 38 Vallitseva oletus tutkimuksessa on, että yritys saa patentin ja myy välituotettaan mono- poliasemassa. Ilmeisesti tämä oletus ei ole kriittinen, vaan olennaista on, että yrityksellä on ainakin jonkin verran markkinavoimaa. 39 Ulkoisvaikutus voitaisiin ottaa huomioon yritysten kysyntäfunktioissa myös. 77 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 naamioida T&K -toiminnaksi kaikenlaisia muitakin tehtäviä, varsinkin jos näitä tuetaan. Sil- loin ulkopuolisen havainnoitsijan olisi vaikea mitata paljonko aikaa tai rahaa käytettiin var- sinaiseen T&K -toimintaan. Akcigit ym. (2022) toteavat, että yritysten suoraan havaittavista ja mitattavista ominaisuuk- sista on hyvin vaikea ennustaa tulevien innovaatioiden merkittävyyttä. Akcigit ym. (2022) tutkivat tätä asettamalla innovaation merkittävyyden mittariksi sen patentin saamat viit- taukset, ja havaitsevat, että yrityksen mitattavilla ominaisuuksilla voidaan ennakoida inno- vaation merkittävyyttä heikosti. Yritys voi myös kokea riskialttiiksi paljastaa kaikkea olen- naista informaatiota mahdollisille rahoittajillekaan, mikä entisestään vaikeuttaa ongelmaa seuloa yritysten joukosta ne, joita pitäisi tukea. Akcigit ym. (2022) tutkivat miten yrityksiä pitäisi tukea, jotta yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituisi (verrattuna sääntelemättömän kilpailun tapaukseen), kun edellä mainitut informaatiorajoitteet on otettava huomioon. Osoittautuu, että optimaalinen tukimeka- nismi on epälineaarinen, havaittavista muuttujista monimutkaisesti myös viiveiden kautta riippuva funktio. Teoreettisesta ratkaisustakin paljastuu monia kiinnostavia seikkoja. Yksi keskeinen tuki- mekanismiin vaikuttava tekijä on se, kuinka suurta komplementaarisuutta (synergiaa) val- litsee (a) T&K -investoinnin ja ei-havaittavan T&K -panostuksen välillä, ja toisaalta, kuinka suurta komplementaarisuutta vallitsee (b) T&K -investoinnin ja ei-havaittavan T&K -tehok- kuuden välillä.40 Mikäli komplementaarisuuden muoto (b) on suurempi kuin (a), niin kor- kean T&K -tuottavuuden yrityksiä pitää kompensoida enemmän, jotta nämä paljastaisi- vat todellisen tyyppinsä: muussa tapauksessa korkean T&K -tuottavuuden yritys voisi hyö- tyä tekeytymällä alhaisen T&K -tuottavuuden yritykseksi. Mikäli komplementaarisuuden muoto (b) on pienempi kuin (a), tämä kannusterajoite tulee vähemmän rajoittavaksi, jol- loin selvyys yritysten tyypeistä saadaan pienemmillä kustannuksilla. Reaalimaailman tukipolitiikan tarpeisiin pitäisi selvittää, voidaanko optimaalinen mekanis- min tuottama allokaatio implementoida jollakin käytännöllisellä menettelyllä. Tätä tarkoi- tusta varten vertailtiin optimaalista mekanismia USA:ssa käytössä olleisiin yksinkertaisiin menetelmiin (lineaariset T&K-investointituet + lineaariset voittoverot). Kävi ilmi, että näillä menetelmillä saavutettiin huomattavasti vähäisempiä hyvinvoinnin lisäyksiä.41 40 Komplementaarisuus esimerkiksi T&K -investoinnin ja ei-havaittavan T&K -panostuk- sen välillä mittaa sitä, paljonko pieni T&K -investoinnin lisäys tehostaa ei-havaittavan T&K -panostuksen vaikutusta laadun lisäykseen. 41 Vertailussa käytettyä aineistoa kerättiin ja yhdisteltiin useista lähteistä (COMPUSTAT; U.S. Patent and Trademark Office (NBERin patenttiaineisto)), mallin parametrejä estimoitiin momenttimenetelmällä. 78 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Sitäkin yllättävämpää on, että optimaalisen mekanismin tuottamaa allokaatiota voidaan approksimoida hyvinkin tarkasti (n. 97 % optimaalisen mekanismin tuottamasta hyvin- voinnista) melko yksinkertaisella mekanismilla. Tämä mekanismi koostuu lineaarisesta voittoverosta ja epälineaarisesta T&K -investointituesta. Voittovero on suunnilleen opti- maalisella tasolla korkean T&K -tuottavuuden yrityksille ja avokätisempi alhaisen tuotta- vuuden yrityksille. T&K -investoinnille saatava prosentuaalinen tuki vähenee investoinnin kasvaessa. lach ym. (2021) tutkivat julkisen sektorin myöntämien luottojen optimaalista rakennetta lähinnä start-up -yritysten T&K-investointien rahoituksessa.42 Esitellään ensin lyhyesti kes- keiset tulokset tapauksessa, jossa vallitsee sekä moraalikatoa että haitallista valikoitumista. Tämän jälkeen keskustellaan mallin ominaisuuksista tarkemmin. Julkinen rahoittaja ei tiedä tarkasti, millä todennäköisyydellä annettu T&K -projekti voisi onnistua. Tämän vuoksi mallissa vallitsee haitallista valikoitumista. Yritys voi vaikuttaa pro- jektin onnistumiseen paitsi havaittavilla investoinneilla myös sellaisilla toimilla (”effort”), jotka eivät ole julkisen vallan päätöksentekijän havaittavissa. Tämän vuoksi mallissa vallit- see moraalikatoa. lach ym. (2022) ratkaisevat optimaalisen mekanismin muodon: se koostuu korkeintaan kahdesta erilaisesta lainasopimuksesta. Yritykset valitsevat oman tyyppinsä (projektin onnistumistodennäköisyys ja T&K -toiminnan tehokkuus) mukaan itselleen sopivimman lainasopimuksen. lainasopimusten muoto riippuu ulkoisvaikutusten määrästä, julkisen rahoituksen hinnasta ja pääomamarkkinoiden (erityisesti venture capital) tehokkuudesta. Toisessa sopimuksessa vallitsee korkea korko pienellä omarahoitusosuudella (lähes 0), toisessa taas omarahoitus- osuus on maksimaalinen (”matching grant”), mutta korko matala. Tämä lainan korko kas- vaa julkisten varojen kustannuksen kasvaessa ja vähenee ulkoisvaikutuksen lisääntyessä. Teoreettista mallia simuloitiin hyödyntämällä empiiristä aineistoa, ja tästä saatiin seuraa- vat tulokset. Mikäli julkisen rahoituksen kustannus on korkea, kannattaa käyttää korkean koron ja alhaisen omarahoitusosuuden sopimusta. Näin on siksi, että matalan koron sopi- mus tuottaa enemmän tarpeetonta tukea, joka lisää julkisia menoja, kun julkisen rahoituk- sen kustannus on korkea. 42 Optimaalisuudella tarkoitetaan tässäkin yhteiskunnallisten nettohyötyjen (kuluttajien ja tuottajien nettoylijäämä miinus julkisen rahoituksen kustannus) maksimointia. 79 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Korkean omarahoitusosuuden ja matalan koron sopimus on parempi, jos ulkoisvaikutus- ten määrä on suuri ja julkisen rahoituksen kustannus hyvin pieni. Tämä johtuu siitä, että näin saadaan katettua suurempi joukko projekteja, jotka toteutetaan täysimääräisesti (vs. osittain tai ei lainkaan), siitä huolimatta, että joidenkin projektien kohdalla tuki onkin tar- peetonta. Tekijät korostavat, että lainasopimus korkealla korolla ja vähäisellä omarahoitusosuu- della on hyvin erilainen kuin empiirisesti havaitut T&K -lainasopimukset, joissa useimmiten korko on alhainen mutta omarahoitusosuus korkea (ks. lach ym. 2021). Saatu ratkaisu on yksinkertainen siinä mielessä, että optimaalinen valikoima lainasopimuksia koostuu kor- keintaan kahdesta erilaisesta sopimuksesta. Tämä johtuu tekijöiden mukaan lähinnä siitä, että mekanismin optimaalisuus saavutetaan kohdentamalla lainat T&K-projektin onnistu- mistodennäköisyyden mukaan ’’keskiluokkaan’’ seuraavasti. Hyvin lupaavat hankkeet saavat rahoitusta yksityisiltäkin rahoittajilta, joten julkista tukea ei edes tarvita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että julkisen tuen saaneet projektit voivat epä- onnistua useammin kuin jos tuki olisi suunnattu pelkästään ex ante kaikkein lupaavimpiin projekteihin. Hyvin epävarmoilla hankkeilla odotettu yhteiskunnallinen hyöty – ulkoisvai- kutukset mukaan lukien – on taas liian alhainen, jotta niihin kannattaisi uhrata verovaroja. Julkisen T&K-tuen edellytyksenä yleisesti pidetään sitä, että se ei ole tarpeetonta (’’non-redundancy’’) siinä mielessä, että hanke olisi saanut rahoitusta yksityiseltä sektoril- takin. Toisaalta pidetään välttämättömänä, että tuki aidosti lisää T&K-investointeja (’’addi- tionality’’) etenkin sellaisten projektien osalta, jotka ilman tukea olisivat jääneet toteutta- matta, ja joilla on merkittäviä ulkoisvaikutuksia. lisäys voi tapahtua joko ’’intensiivisessä tai ekstensiivisessä marginaalissa’’: ensimmäisessä tapauksessa T&K-toimintaa ennestäänkin harjoittava yritys lisää aktiviteettiaan tällä alalla, toisessa tapauksessa aloitetaan uusi pro- jekti tai uusi yritys aloittaa T&K-toiminnan (rajanveto voi olla hankalaa). Tutkimuksessa konstruoitu optimaalinen mekanismi haitallisen valikoitumisen ja moraali- kadon vallitessa ei välttämättä kuitenkaan maksimoi T&K-investointien lisäystä eikä mini- moi tarpeettomien tukien määrää. Epäsymmetrinen informaatio aiheuttaa väistämättä joi- takin kustannuksia myös optimaalisissa mekanismeissa. Julkisen sektorin lainarahoituksen lisäksi tutkimuksessa arvioidaan mahdollisuutta myön- tää tukea yksityisille pääomasijoittajille (venture capitalists) tai ’’bisnesenkeleille’’, jotka sit- ten rahoittaisivat yritysten T&K-toimintaa. Tämän tukimuodon etuna on, että yksityisillä sijoittajilla luultavasti on parempaa tietoa hankkeiden potentiaaleista ja riskeistä, ja lisäksi he voivat tarjota myös tietotaitoa asiakkailleen ja avata hyödyllisiä kontakteja. Sijoitta- jan ominaisuudessa heillä on myös kannusteita tällaiseen opastukseen. Ongelmana taas 80 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 on, että sijoittajat pitävät silmällä yksityisiä tuottoja eivätkä ole välttämättä kiinnostuneita mahdollisista ulkoisvaikutuksista. Tukimuodon valinta riippuu ulkoisvaikutusten määrästä sekä pääomamarkkinoiden (eri- tyisesti venture capital) tehokkuudesta: jos ulkoisvaikutukset eivät ole merkittäviä ja toi- saalta pääomamarkkinat toimivat hyvin, voi tuen suuntaaminen pääomasijoittajille yritys- ten sijaan olla perusteltua. lach ym. (2021) eivät juuri pohdiskele sitä, että tuen myöntämi- nen yksityisille rahoittajille mahdollisesti avaa uudelleen kaikki epäsymmetrisen informaa- tion ongelmat. lisäksi mallissa tehdään osittaistasapainoanalyysiä kokonaistaloudellisen analyysin sijasta (vrt. Akcigit ym. 2022), ja mm. ulkoisvaikutus on melko yleisellä tasolla. 5.3 Tukimuotojen yhdistelmät ja niiden väliset riippuvuudet Viime aikoina kiinnostuksen kohteena ovat olleet erilaisten tukien yhdistelmät: voisiko tukia yhdistelemällä saada parempaa vaikuttavuutta kuin käyttämällä vain yhtä tuki- instrumenttia. Tämän ongelman empiirinen tutkiminen voi olla haastavaa. USA:ssa ja Isos- sa-Britanniassa samaan T&K -projektiin ei pääsääntöisesti ole voinut saada sekä suoraa tukea että verotukea. Suomessa taas verotukea on ollut käytettävissä vain lyhyen ajanjak- son 2013–14 kestävänä kokeiluna, suorat tuet ja lainat ovat olleet tärkeimmät tukimuodot. Suorien tukien, lainojen ja mahdollisesti myös verotukien yhteisvaikutuksista (positiivisista ja negatiivisista) olisikin hyvä saada selvitystä Suomen aineistolla. Pless (2021) tutkii Ison-Britannian aineistolla (BERD ja BSD), täydentävätkö suorat tuet ja verotuet tosiaan, eli onko havaittavissa suorien tukien ja verotukien välistä komplemen- taarisuutta. Hyödyntämällä kvasikokeellista tutkimusasetelmaa hän pystyy osoittamaan, että pienten yritysten kohdalla näiden tukimuotojen välillä on komplementaarisuutta: suora tuki lisää T&K -investointeja paremmin, jos sen lisäksi myönnetään verotukea.43 lisäksi sekä pääoman että työn tuottavuus lisääntyy. Pless (2021) selvittää, että tulok- set johtuvat ilmeisesti pienten yritysten rahoitusrajoitteista. Suurten yritysten kohdalla tuet taas ovat toisiaan korvaavia eli substituutteja. Molempien tukimuotojen käyttämi- nen samanaikaisesti ei olisi silloin perusteltua, koska tukea silloin suuntautuisi myös joko 43 Pieni yritys saa katettua suuremman prosentin T&K -menoista tai on oikeutettu suurem- paan verotukeen. Suorien tukien tapauksessa yritys on pieni, jos se työllistää korkeintaan 50 henkilöä, verotuen kohdalla raja on 500 henkilöä, toisin kuin useimmiten käytössä oleva 250 henkilön raja. 81 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 yhteiskunnallisesti vähemmän hyödyllisiin hankkeisiin tai hankkeisiin, joihin yritys saisi rahoitusta yksityisiltä sijoittajiltakin.44 Petrin ja Radicic (2021) tutkivat tukimuotojen komplementaarisuutta Espanjan aineistolla eivätkä havainneet suorien tukien ja verotukien (vähennyksiä verotettavasta tulosta) välillä riippuvuutta. Tulos päti niin pienille kuin suurillekin yrityksille ja sekä tuote- että proses- si-innovaatioille. Näitä tuloksia ei voi suoraan verrata Plessin (2021) tuloksiin, koska 1) Pet- rin ja Radicic eivät tutki tukien vaikutusta T&K -investointeihin ja 2) Pless tutkii vaikutusta tuottavuuteen muttei suoraan tuote- tai prosessi-innovaatioihin. lisäksi aineistot, rajan- veto pienten ja suurten yritysten välillä ja käytetyt ekonometriset menetelmät ovat hyvin erilaisia. Petrin ja Radicic (2021) havaitsevat myös, että yrityksen innovointiaktiivisuus on pysyvää: todennäköisyys tänään tehtävälle innovaatiolle kasvaa, jos eilen on innovoitu. Tulos näyt- tää pätevän niin prosessi- kuin tuoteinnovointiinkin. Uponneet kustannukset ja oppiminen voivat selittää ilmiötä, kuten myös kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilyttäminen (uuden tuotteen parempi IPR -suoja; tehokkaammat tuotantomenetelmät). Tukipolitiikan näkökul- masta opetus on, että tukien myöntäminen jo aiemmin tukia saaneille yrityksille ei välttä- mättä ole tehokkain tapa jakaa niukkoja resursseja, jos tarkoitus on lisätä innovaatioaktii- visuutta. Dumont (2017) tutkii Belgian aineistolla suorien tukien ja erilaisten verotukien vaiku- tusta T&K -investointeihin ja havaitsee, että tukien yhdistelmät vähentävät tuen tehok- kuutta. Dumont ei tutki vaikutuksia innovointiin tai tuottavuuteen. Kuten Dumont toteaa, on myös mahdollista, että lisätuet ovat tehon vähenemisestä huolimatta vaikuttaneet T&K -projektien sisältöihin ja riskipitoisuuteen. Agrawal ym. (2020) osoittavat kanadalaisella aineistolla, että verotuet lisäävät merkittä- västi pienten yritysten T&K -investointeja. He hyödyntävät Kanadassa 2004 toteutettua verotukien kelpoisuusehtojen muutosta (Scientific Research and Experimental Develop- ment; SRED), jolloin entistä suurempi joukko pieniä yrityksiä pääsi tuen piiriin. Tehostetun tuen piiriin pääsivät yritykset, joiden edeltävän vuoden verotettava tulo on ollut 200 000– 500 000 Kanadan dollaria. Verotuki tässä tapauksessa on verohyvitystä (tax credit), jossa yritys voi vähentää T&K -investoinnin maksettavasta verosta. Jos maksettavan veron määrä on nolla, niin yritys saa tietyn prosentin investoinnista suoraan palautuksena.45 Samanlai- 44 Dechezleprêtre ym. (2017) osoittavat Ison-Britannian aineistolla, että verotuet lisäävät pienten yritysten T&K -investointeja ja patentointia, mutta he eivät tutki tukien yhdistelmiä. 45 Plessin (2021) tutkimassa UK:n aineistossa tällainen verohyvitys pätee, jos yrityksellä ei ole maksettavaa veroa. Muussa tapauksessa yritys voi tehdä T&K -menojen volyymiin perus- tuvia vähennyksiä verotettavasta tulosta. 82 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 sen palautuksen saa T&K -investoinnin ja verotettavan tulon erotuksesta, mikäli tämä ero- tus on positiivinen. Tämä on olennainen vaikuttava piirre kyseisessä verotuessa, kannus- tava vaikutus jäisi huomattavasti pienemmäksi, jos vähennyksiä saisi tehdä vain verotetta- vasta tulosta. Agrawal ym. (2020) havaitsevat että verohyvityksen vaikutus on suurempi, jos yritys on jo tehnyt materiaalisen T&K -investoinnin. Myös verohyvityksen vaikutus yrityksen palk- kasummaan on pienempi kuin hyvityksen vaikutus ulkopuolisille sopimusosapuolille meneviin palkkioihin. Tekijöiden mukaan tämä viittaa kiinteiden (tai uponneiden) kustan- nusten merkittävyyteen T&K -toiminnassa: nämä kustannukset voivat muodostaa kynnyk- sen, jonka ylittäminen pienelle yritykselle voi olla hankalaa. Appelt ym. (2020) esittävät, että verotuet olisivat paikallaan erityisesti ”eksperimentaa- lisessa” T&K:ssa, jolloin kehitystyössä ollaan jo melko lähellä markkinoita, eikä kyse olisi enää kokonaan uusien hyödykkeiden tai prosessien keksimisestä. Suora tuki heidän mukaansa olisi soveliaampi T&K -prosessin alkuvaiheessa, kun ollaan lähempänä perustut- kimusta. Suorat tuet voidaan verotukia tarkemmin suunnata melko selvärajaisiin projek- teihin, kuten lääkkeiden kehittelyyn tai tiettyihin uusiutuvan energian hankkeisiin. Appelt ym. (2020) pohtivat myös verotukien ja suorien tukien mahdollista komplementaarisuutta, mutta he eivät syvenny näihin kysymyksiin siinä määrin kuin Pless (2021). Komplementaarisuuskysymyksiä voidaan pohtia yleisemmälläkin tasolla. Esimerkiksi perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä vallitsee komplementaarisuutta (Akci- git ym. 2019). Tämä tarkoittaa sitä, että soveltavan tutkimuksen tukemisesta saadaan suu- rempi hyöty, mikäli perustutkimusta tuetaan vastaavasti. Vaikuttava perustutkimus taas ei ole mahdollista ilman korkeatasoista koulutusta. Verotukia koskevassa tutkimuksessa Koski ym. (2022) analysoivat verotukien etuja ja hait- tapuolia. Haittoja voisi olla mm. se, ettei tuki välttämättä suuntaudu projekteihin, joilla olisi suuria ulkoisvaikutuksia. Etuina voisi mainita teknologianeutraalisuuden ja hallinnol- lisen keveyden. Verotuen hakeminen ei näyttäisi edellyttävän niin suurta ammattitaitoa ja erityisosaamista kuin ehkä tukihakemustan laatiminen suoria T&K -tukia varten. Verotu- kiin voi liittyä moraalikadon ongelma, koska voi olla vaikea todentaa ovatko esitetyt T&K -investoinnit sellaisia oikeasti. Appelt ym. (2021) esittävät, ettei tätä ongelmaa kannata lii- oitella. Mutta tästä on myös päinvastaista evidenssiä. Chen ym. (2021) tutkivat aihetta kii- nalaisella aineistolla. Heidän mukaansa raportoiduista T&K -investoinneista n. 25% voisi olla muita kustannuksia. Gustafsson ym. (2020) tutkivat ruotsalaisella aineistoilla minkälaiset yritykset ovat menes- tyneet suorien tukien hakuprosesseissa. Yritykset päättävät paljonko uhrataan resurs- seja tukien hakemiseen ja paljonko käytetään tuotantoon. Gustafsson ym. (2020) osoit- 83 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 tavat, että korkeimman tuottavuuden yritykset eivät hae lainkaan tukia, ja alhaisimman tuottavuuden yritykset uhraavat eniten resurssejaan hakuprosesseihin. Yrityksen on sitä helpompi saada tukia, jos sille on jo aiemmin myönnetty useita tukia. Hakuprosesseissa menestyvissä yrityksissä työvoima vaikuttaa olevan osaavampaa (”skillful”), joten näyttää siltä, että osaavaa henkilöstöä on valjastettu tukihakemusten laadintaan. Suorat, verotuet ja lainat ovat esimerkkejä tuista, joilla tuen saajia ”työnnetään” kohti halut- tuja tavoitteita (”push mechanisms”). Viime aikoina on taas keskusteltu menetelmistä, joilla innovaatioita voitaisiin ”vetää” kohti markkinoita (”pull mechanisms”; ks. Kosiak and Silver- man 2021). Näihin vetomekanismeihin kuuluvat mm. innovaatiopalkinnot ja markkinoiden takaaminen (Advance Market Commitment; AMC). Kuten Korpela (2022, 15) toteaa, veto- ja työntömekanismeja pitäisi ajatella komplementaarisina, toisiaan tukevina järjestelyinä. Tuoreita esimerkkejä AMC:stä ovat rokotteiden valmistus ja jakelu kuten pneumokokkiro- kote ja COVAX -hanke (Kremer ym. 2020; Camilo Castillo ym. 2021). Tällaisissa hankkeissa tarkoitus on rohkaista yrityksiä kilpailemaan tietyt ominaisuudet täyttävien rokotteiden kehittämiseksi, samalla kun rokote saadaan leviämään mahdollisimman laajasti. Hanke rahoitetaan myyntituloilla ja julkisella ja yksityisten organisaatioiden tuella. Hyväksyttävän rokotteen kehittäjille taataan tietty myyntimäärä annettuun maksimimyyntihintaan. Ostajat ovat sitoutuneet annettuihin ostohintoihin. Pneumokokkirokotteen tapauksessa ostajat oli- vat kehittyviä maita, joilla ei olisi mahdollisuuksia hankkia riittävästi rokotetta markkinoilta ilman tukea. Toimivan AMC -järjestelyn laatiminen on kuitenkin melko haastava markkinoi- den suunnitteluongelma (”market design”; ks. Kremer ym. 2020; Camilo Castillo ym. 2021). AMC -järjestelyjen yksi tarkoitus on ratkaista se ongelma, joka vallitsee toisaalta yritysten yksityisten etujen ja toisaalta innovaatioiden leviämiseen liittyvien yhteiskunnallisten hyö- tyjen välillä. Takalo ja Toivanen (2018) kutsuvat tätä innovaatiopolitiikan perusongelmaksi. Korpelan (2022) mukaan yleisesti käytetyt yritystukimekanismit eivät parhaalla tavalla rat- kaise tätä ongelmaa. Hän ehdottaa, että innovaatiomarkkinoiden toimintaa voitaisiin parantaa patenttijärjestelmää kehittämällä. lähtökohtana voisi olla Kremerin (1998) malli, jossa julkinen sektori ostaa innovaatioiden patentit kaikkien yritysten yhteiseen käyttöön (maksimaalinen diffuusio) siten, etteivät yritysten kannusteet innovaatioiden tekemiseen muutu. Korpela (2022, 19–22) toteaa, että vaikka mallissa on selviä ongelmia, sitä kehittä- mällä voisi olla mahdollista luoda paremmin toimiva patenttijärjestelmä. 84 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Huomioita politiikkatoimintojen suunnitteluun 1. Näyttöä eri tukien välisestä komplementaarisuudesta on puolesta ja vastaan. Eri maissa vallitsevat instituutiot (verotus ym.), saatavilla olevat aineistot ja luokittelut ja käytetyt tutkimusmenetelmät voivat selittää eroja. 2. Melko usein on saatu näyttöä tukien vaikuttavuudesta T&K -investointeihin (toisinaan myös innovointiin) erityisesti pienten ja nuorten yritysten kohdalla. Syiksi on mainittu rahoitusrajoitteet, sekä kiinteiden tai uponneiden kustan- nusten aiheuttama aloituskynnys. 3. Verotukien kohdentamista tarkemmin tietyille toimialoille tai tietyn tyyppisiin investointeihin voi olla haastavaa. Erilaisten mahdollisten verotukien kirjo on melko laaja, jolloin kohdentamisongelman lisäksi verotukien yksityiskohdat voivat tulla ratkaisevan tärkeään asemaan niiden hyötyjä punnittaessa. 4. Suorien tukien hakeminen saattaa vaatia verotukia enemmän tähän työhön erikoistunutta työvoimaa. Jos verotukien järjestelmää halutaan kehittää edel- leen, niin olisi tärkeää, ettei järjestelmistä tule liian monimutkaista yritysten kannalta. Varsinkin jos/kun pienten yritysten tukeminen nähdään erityisen hyvin perustelluksi. 5. Tavallisimmat tukimekanismit pyrkivät lisäämään innovaatioaktiivisuutta tukemalla T&K -investointeja. Näiden toimien rinnalla pitäisi ainakin pitkällä aikavälillä kehittää menetelmiä innovaatioiden leviämisen edistämiseksi, kun samalla pidetään silmällä yritysten kannusteita. Esimerkkeinä voidaan mainita AMC:t ja IPR -järjestelmien kehittäminen. 5.4 Yhteenveto Mekanismin suunnittelun näkökulma voi auttaa havaitsemaan, mitä ongelmia tunnetuissa yritystukien jakomenettelyissä saattaa olla. lisäksi se voi auttaa ymmärtämään, miksi käy- tetyillä tukimenetelmillä ei välttämättä saavuteta asetettuja tavoitteita, ja mihin seikkoihin pitäisi kiinnittää huomiota tukijärjestelmiä uudistettaessa. Näin voidaan saada tarkempi kuva tukijärjestelmistä kuin pelkästään nojautumalla käytössä olevien tukimuotojen keski- näiseen paremmuusvertailuun. Melko paljon on empiiristä näyttöä siitä, että rahoitusrajoitteet ovat etenkin pienten yri- tysten T&K -investointien esteinä. Jotta T&K -investoinnit olisivat vaikuttavia, niiden pitää ylittää tietty yritys- ja toimialakohtainen minimitaso. Joistakin T&K -kustannuksista saat- taa lisäksi tulla uponneita kustannuksia: hankitulle laitteistolle tai koulutetulle erikoistai- toja omaavalle työntekijöille ei löydy vaihtoehtoista käyttöä tai tehtäviä, mikäli T&K -hanke ei tuota toivottuja tuloksia. Tällaiset riskit voivat muodostua liian suuriksi pienelle yrityk- 85 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 selle, varsinkin jos epäsymmetrisen informaation takia yksityiset rahoittajat eivät kiinnostu hankkeesta. Verotukien ja suorien tukien vertailusta on jonkin verran tutkimusta. Verotukien eduksi suoriin tukiin verrattuna luetaan yleensä hallinnollinen keveys. Toisaalta verotuen kohtei- den rajaaminen ja verotuen suunnittelussa tukien yksityiskohdat voivat osoittautua ratkai- sevan tärkeäksi. Verotuet tahtovat jäädä pysyviksi, joten ne saattavat olla vielä alttiimpia lobbaukselle kuin suorat tuet Eräs kiinnostava kysymys on, että ovatko suorat tuet ja verotuet toisiaan korvaavia tai täy- dentäviä, vai ovatko ne toisistaan riippumattomia. Empiiristä tukea on saatu kaikkien näi- den hypoteesien tueksi. Tulosten vertailu on hankalaa, koska käytetyt tilastoaineistot ja ekonometriset menetelmät poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon. Tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan liittyvät pullonkaulat voivat sijaita sekä ketjun alussa investointivaiheessa ja ketjun lopussa innovaatioiden leviämisessä. Tukimuodot toi- saalta T&K -investointien lisäämiseksi ja toisaalta innovaatioiden leviämisen edistämiseksi tulisikin siksi nähdä toisiaan tukevina ja täydentävinä järjestelminä. Lähteet Acemoglu, D., U. Akcigit, H. Alp, N. Bloom ja W. Kerr (2018) Innovation, Reallocation and Growth. Ameri- can Economic Review 108(11): 3450–3491. Aghion, P., N. Bloom, R. Blundell, R. Griffith ja P. Howitt (2005) Competition and Innovation: An Inverted U-Relationship. Quarterly Journal of Economics 120: 701–728. Agrawal, A., Rosell, C. ja T. Simcoe (2020) Tax Credits and Small Firm R&D Spending. American Economic Journal: Economic Policy 12(2): 1—21. Akcigit, U., D. Hanley ja S. Stantcheva (2022) Optimal Taxation and R&D Policies. Forthcoming in Econometrica. Akcigit, U., D. Hanley, N. Serrano-Velarde (2019) Back to Basics: Basic Research Spillovers, Innovation Policy and Growth. CEPR Discussion Paper 11707. Appelt, S., Bajgar, M., Criscuolo, C. ja F. Galindo-Rueda (2020) The effects of R&D tax incentives and their role in the innovation policy mix – findings from the OECD microBeRD project, 2016-19 . OECD Science, Technology and Industry Policy Papers No. 92 Camilo Castillo J., Ahuja, A., Athey, S., Baker, A., Budish, E., Chipty, T., Glennerster, R., Kominers, S.D., Kre- mer, M., larson, G., lee, J., Prendergast, C., Snyder, C.M., Tabarrok, A., Tan, B.J. ja W. Więcek (2021) Mar- ket design to accelerate COVID-19 vaccine supply. Science 371[6534]: 1107—1109. Chen Z. Z., liu J., Serranto S., ja D. Xu (2021) Notching R&D Investment with Corporate Income Tax Cuts in China. American Economic Review 111(7): 2065—2100. Dechezlepretre, A., Einiö, E., Martin, R., Nguyen, K-T. ja J. Van Reenen (2016) Do Tax Incentives for Research Increase Firm Innovation? An RD Design for R&D. CEPR Discussion Paper No. 1413. Dumont, M. (2017) Assessing the policy mix of public support to business R & D. Research Policy 46: 1851–1862. Edler, J. ja J. Fagerberg (2017) Innovation Policy: What, Why, and How? Oxford Review of Economic Policy 33(1): 2–23. 86 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Einiö, E. ja A. Hyytinen (2019) Yritystukien Vaikuttavuuden Arviointi Satunnaistettujen Vertailukokeiden Avulla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45. ISSN 2342-6799, ISBN PDF 978-952-287-765-9. Einiö, E., Koski, H., Kuusi, T. ja M. lehmus (2022) Innovation, Reallocation, and Growth in the 21st Cen- tury. Publications of the Government's analysis, assessment and research activities 1. Gustafsson, A., Gustavsson Tingval, P. ja D. Halvarsson (2020) Subsidy Entrepreneurs: an Inquiry into Firms Seeking Public Grants. Journal of Industry, Competition & Trade 20: 439–478. Hart, O. (2017) Incomplete Contracts and Control. American Economic Review 107(7): 1731—1752. Korpela (2022) Yritystuet ja Mekanismin Suunnittelu. Taustaraportti yritystukien tutkimusjaoston vuosi- raporttiin 2022. Koski, H. ja P. Fornaro (2022) The Design of R&D Tax Incentive Schemes and Firm Innovation. ETLA Report No. 123. https://pub.etla.fi/ETlA-Raportit-Reports-123.pdf Kosiak, S. ja R. Silverman (2021) Enabling US Government Participation in Pull Mechanisms for Social Impact Innovation: A Survey of Federal Authorities, Budgetary Barriers, and Potential Solutions. Cen- ter for Global Development Policy Paper No. 224. Kremer, M., Jonathan D. levin, J.D. ja C.M. Snyder (2020) Advance Market Commitments: Insight from Theory and Experience. NBER Working Paper No. 26775. lach, S., Z. Neeman ja M. Schankerman (2021) Government Financing of R&D: A Mechanism Design Approach. American Economic Journal: Microeconomics 13(3): 238—272. Petrin, T. ja D. Radicic (2021) Instrument policy mix and firm size: is there complementarity between R&D subsidies and R&D tax credits? The Journal of Technology Transfer https://doi.org/10.1007/ s10961-021-09908-8 Pless, J. (2021) Are “Complementary Policies” Substitutes? Evidence from R&D Subsidies in the UK. Manuscript, MIT Sloan School of Management. Rodrik, D. (2017) Green Industrial Policy. Oxford Review of Economic Policy 30[3]: 469–491. Takalo, T., T. Tanayama ja O. Toivanen (2017) Welfare Effects of R&D Support Policies. CEPR Discussion Paper 12155. Takalo, T. ja O. Toivanen (2018) Economics of Finnish Innovation Policy. Economic Policy Council Reports 2017. 87 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 LIITTEET Liite 1. Suorat tuet 2012–2021. Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus SUORAT TUET TKI-toiminta, kansainvälisty- minen ja yrittäjyys TKI –toiminnan tukeminen – Business Finlandin avustukset yrityksille. Tukiohjelmat: tuki tutkimus- ja kehittä- mishankkeisiin, tuki nuorille innova- tiivisille yrityksille, tuki pk-yritysten innovaatiotoimintaan, tuki innovaa- tioklusterien toimintaan ja investoin- teihin, tuki tutkimusinfran rakentami- seen ja uudistamiseen. 242 220,5 225 182 184 173,5 198,7 225,9 226,6 276,2 ei Business Finlandin veturiyrityskam- panja                 60 39 ei Business Finlandin rahoitus yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuusmallin pilotointiin                 18,5   ei Kansainvälistymisavustus (ml. Messuavustus) yritysten yhteishank- keisiin (valtuus), yrityksille myönnetty osuus yhteensä 24,1 17,4 14 9,8 3,4 2,4 3,5 4 2 1 ei Lainat TKI-toimintaan (Business Finland) 117 136,8 181 206 183 173 163 155 199,2 146,8 ei 88 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus TKI-lainojen korkotukikomponentti 19,7 14,3 17,9 18,9 15,2 13 9,8 6,4 11,8 20   TKI-lainojen perimättä jättäminen 13,8 22,4 21,4 24 19,5 21,5 15,8 25,8 31,2 30   Business Finland Venture Capital Oy:n riskirahoitusohjelma (2021-2025)                     ei Pääomalainat teollisuuden uudistumi- seen ja yritysvetoisten liiketoimintae- kosysteemien kehittämiseen (Business Finland): valtiontuen osuus 0 - - - - - 1,2 0,8 0 0 ei Kiertotalouden investointi- ja innovaa- tiotuki ml. IPCEI                 16,5 17 ei Kiertotalouden kehittämis- ja inves- tointituki             2 2 1 1 ei Yrityksen kehittämisavustus ja toimin- taympäristön kehittämisavustus (EAKR) 145,9 (102,8) 160,9 (127) 95,6 (61,6) 138 (91,7) 110,3 (89,5) 90,9 (87) 101,9 (101,9) 105,5 (95,1) 112 (98,4) 150 (130) Osin (suluissa EU rahoitus) Lainat ja takaukset pk-yritysten inves- tointeihin (Finnvera) 7,1 3,3 2,2 1,9 0,8 0,3 0,02 0,08 0,39 0,5 ei PK-yritysten pelastamis- ja rakenneuu- distustuet (Finnvera) 1,6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ei Yritysten kehittämispalvelut (avustuk- set pk-yritysten analyysi-, konsultointi- ja koulutuspalveluiden hankintaan) 10 10 10 10 10 10 10 12,6 24,3 13 ei Digidemo ja Creademo, kulttuurialan tuotekehitys 1,5 1,5 1,4 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 1,4 0,7 ei Finnpartnership -liikekumppanuusoh- jelma 1 1,3 1 1,5 2,1 2,4 2,4 2,68 2,1 2,5 ei 89 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus Finnfundin pääoman korottaminen (ei laskettu tueksi, kehyksen ulkopuoli- nen määräraha) 10 10 10 10 10 10 10 10 60 10 ei Yritysten tutkimus- ja kehittämishank- keiden valmistelu 5 4 2 0 0 0 0 0 0 0 ei Median innovaatiotuki 0 0 0 20 9,8 0 0 0 0 0 ei Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä 1 0,7 1,4 0 0 0 0 0 0 0 ei Yhteensä 473 456 392 408 357 315 353 387 508 551 Kansallinen rahoitus 370 329 330 316 267 228 251 292 409 421 EU-rahoitus %-osuus (EAKR) 21,7 % 27,8 % 15,7 % 22,5 % 25,1 % 27,6 % 28,9 % 24,6 % 19,4 % 23,6 % Deflatoitu vuoden 2021 hinnoin (kansallinen) 400 351 349 334 282 239 260 299 418 421 LIIKENNE JA VIESTINTÄ Miehistönvaihtokustannusten korvaa- minen varustamoille           1 1,5 1,3 1,28 1,4 ei Laivanrakennuksen innovaatiotuki 16 26,1 10 20 0 30,9 10 10 23,1 50,2 ei Sähköisen liikenteen ja biokaasun lii- kennekäytön infrastruktuurin edistämi- nen (2018–2021)           3 3 3 8,4 8 ei Sähköisen liikenteen, biokaasun ja uu- siutuvan vedyn liikennekäytön infra- struktuuritukiohjelma (2022–2025)                     ei 90 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus Kauppa-alusten työvoimakustannus- tuki 78,7 84,9 87,6 87,3 89,2 89,1 84,3 86,8 74,4 89 ei Saimaan luotsauksen hintatuki 3,3 3 3,1 4,1 4,1 3,4 3,4 3,93 3,7 3,8 ei Laajakaistahankkeiden tuet 6,3 15,9 23,2 2 1,3 0,9 9,2 17,7 2,6 5 ei Kansallisen uutistoimistotoiminnan tu- ki (STT) - - - - - - 0 1,5 0 0 ei Yleisen edun TV-kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (MTV Oy) - - - - - 3 0 0 0 0 ei Avustukset asuinrakennusten sähköi- sen liikenteen infrastruktuurin edistä- miseen           0 1,5 1,5 7 5,5 ei Sanomalehtijakelun tukeminen alueille, joilla ei ole saatavilla viisipäiväistä var- haisjakelua 2023–2027                     ei Valtionavustus sähköisen raskaan lii- kenteen ekosysteemin kehittämiseen 2021–2023                   3,5 ei Avustukset työpaikkakiinteistöjen säh- köisen liikenteen infrastruktuurin edis- tämiseen 2022–2030                     ei Alusinvestointien ympäristötuki 2 28 0,0 2,8 3,3 0 0 0 0 0 ei Yhteensä 106 158 124 116 98 131 113 126 120 166 Deflatoitu vuoden 2021 hinnoin (kansallinen) 115 169 131 123 103 137 117 129 123 166 91 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus ENERGIA Energiaintensiivisten yritysten veron- palautus 71 151 215 205 211 210 213 230 225 225 ei Maatalouden energiaveron palautus 44 46 47 30 33 32 60 50 35 35 ei Energiatuki (investointituki) 49,8 29,3 102 65 34,7 46,9 53,3 52 103 160 ei Uusiutuvan energian tuotantotuki 41,8 57,5 79,6 142,4 171,9 225,8 249,8 228,6 324,4 282,8 ei Preemiotuki (Preemiojärjestelmä, si- sältyy uusiutuvan energian tuotanto- tukeen)               0 0 0,43 ei LNG-terminaalien investointituki 0 5 0 11,7 23,6 14,6 13,8 14,9 5,5 5,5 ei Uusiutuvan energian ja uuden energia- teknologian investointituki, hallituksen kärkihanke (ns. energiakärkihanketuki) 0 0 0 0 20 40 20 0 0 4,15 ei Päästökaupan epäsuorien kustannus- ten kompensaatiotuki 0 0 0 0 0 37,9 26,8 30 75 106,3 ei Tuki materiaalitehokkuuskatselmuksille 0 0 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 0,104 0,041 ei Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- huolto 0,3 1 1 1 1 1 1 1 0,37 - ei Valtiontuki sähköhuollon varmistami- seksi 0,13 0,14 0,5 1,1 0,9 0,8 0,01 0,12 0,7 0,7 ei Hiilen energiakäyttöä korvaavien hank- keiden investointitukiohjelma 2020– 2025 (sisältyy energiatuen momenttiin)                 22 60 ei 92 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus Sähkön riittävyyttä varmistava teho- reservi 18,7 13,4 8 7,6 7 8,3 14,0 14,1 12,1 10,4 ei Energiaintensiivisen teollisuuden säh- köistämistuki 2022–2026                       Energiaturpeen noston siirtymäkauden tuki v. 2022                   30,6 ei Valtionavustus turvetuotantokoneiden romutukseen 2022–2024                   20,0 ei Yhteensä 226 303 453 464 503 617 652 621 781 880 Deflatoitu vuoden 2021 hinnoin (kansallinen) 244 324 479 491 531 646 675 636 798 880 MUUT TUET Palkkatuki (yrityksissä työskenteleville) 81 93 123 85 61 68 74 79,9 71,7 94,0 ei Täsmäkoulutus-tuki yrityksille 3 3 6,46 3,8 2,73 2,7 3 3 2,75 3 ei Starttiraha 27,3 30 37,9 39,8 32,5 38,2 37,4 34,2 36,8 47,0 ei Osatyökykyisten työllistämistuki                     ei Pk-yritysten valmennuspalvelut työn- tekijän palkkaamiseen 2022 ->                     ei Rekrytukikokeilu 3/2022-12/2022                     ei Alueellinen kuljetustuki 7 5 5 5 5 5 5 6 5,6 6 ei Audiovisuaalisen (AV) alan tuotantotuki           9,5 9,3 9,1 8,8 8,4 ei Lentoasemaverkon ulkopuolisten lento- asemien valtiontuet     1 0,67 1,15 1,15 4,5 1 2,9 0,9 ei 93 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus Tuet elokuvien ja muiden kuvaohjelmi- en valmistukseen ja jakeluun 24,7 24,3 23,1 24,1 24,1 24,1 24,4 25,2 24,4 24 ei Yleisavustukset valtakunnallisten ja kansainvälisten taide- ja kulttuurifesti- vaalien toimintaan                 2,2   ei Tuki (vähemmistökielinen) sanomaleh- distölle 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 ei Työllisyysperusteinen investointituki (valtuus) 4 4 4 0 0 - - - - - ei Rikosuhripäivystys 0,6 1,1 0,7 0,7 2,8 4,9 4,9 4,1 4,9 4,9 ei Avustukset Suomi 100 -juhlavuoden hankkeille 0 0 0 0 0 0,5 0 0,7 0 0 ei Investointituki Tampereen Monitoimiareenan toteuttamiseen 0 0 0 0 0 7 7 4 0 0 ei Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihank- keiden valtionavustukset (hallituksen kärkihanke) - - - - - 6,5 - - - - ei Muovitierkartan kokeilu- ja pilotointi- hankkeet                 1 0 ei Kuntien ilmastohankkeet 2020–2023                 0,5 4 ei Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 0 0 0 0 0 0 0 0,02 0,2 0,2 ei Vesiensuojelun tehostamisohjelma, kaupunkivesien hallinta                 0 2 ei Vesiensuojelun tehostamisohjelma, maatalousmaan kipsikäsittely                 2,37 6,5 ei 94 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus Ravinteiden kierrätyksen tukiohjelma 2020–2026                 0 1,54 ei Vesien ja merenhoidon hallituksen kär- kihankkeet 0 0 0 0 0 0 0 0,05 0,1 0,0 ei Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma                     RRF Maatalousyrittäjien, turkistuottajien ja poronhoitajien lomituspalvelujen ra- hoitus (ilman hallintokustannusta) 210 192 184 169 152 147 147 126 119 119 ei Yhteensä 358 353 386 329 282 315 317 294 284 322 Deflatoitu vuoden 2021 hinnoin (kansallinen) 387 377 407 348 297 329 328 301 290 322 MAA- JA METSÄTALOUS (artikla 107 ja 42) Maa- ja puutarhatalouden kansalli- nen tuki 544,0 511,0 498,8 324,8 321,7 327,9 323,3 322,7 323,0 322,0 ei (Osin, mutta taulukon soluis- sa kansallinen osuus) Tuki puuntuotannon kestävyyden tur- vaamiseen eli kestävän metsätalouden ohjelma (ns. Kemera-tuki) 67,0 64,4 59,7 57,7 52,7 52,8 49,1 49,4 50,0 58,8 ei Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki 18,6 11,3 12,5 12,7 11,0 10,6 11,0 12,2 12,7 15,0 ei 95 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus Aloittamis- ja investointiavustukset (Makera) 71,5 90,2 90,3 10,4 17,9 19,6 40,6 54,6 95,7 15,0 ei Aloittamis- ja investointiavustukset (talousarvio) - - - 22 (9,2) 54,8 (23) 72 (30,2) 75,3 (31,6) 85 (35,7) 84,8 (35,6) 93 (53,6) Osin (suluissa EU:n osuus) Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke- hittämiseen 7,7 7,2 6,2 6,6 5,9 3,5 5,3 5,3 5,8 5,3 ei Kansallinen ruokaketjun kehittäminen 3,3 3,3 5,3 3,9 2,3 4,2 6,6 2,9 4,0 3,7 ei Eräät luonnonvaratalouden valtiona- vut - siemenviljelysten perustaminen ja avustukset luonnonvara-alan yleishyö- dyllisille yhteisöille 0,5 0,3 0,7 0,3 0,4 0,2 0,4 0,4 0,4 0,4 ei Metsätieto ja sähköiset palvelut -han- ketuet (hallituksen kärkihanke) - - - - 0,5 0,4 0,4 0,1 - - ei Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjel- ma (hallituksen kärkihanke) - - - - - 5,0 - - 2,0 1,8 ei Avustukset hevosalan neuvontaan - - - - - 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 ei Palkinto,- toiminta- ja investointituki keskus- ja maakuntaraviradoille. - - - - - 30,7 31,3 32,4 32,1 31,4 ei Melua metsään! -hanke 2018-2020 0 0 0 0 0 0 0 0,02 0,00 0,01 ei Biomassojen ravinteiden kierrätysoh- jelma 2016-2018 - - - - 0,0 0,4 2,2 1,4 - - ei Vesiosaamisen kasvun ja kansainvälis- tymisen hankkeiden tukiohjelma 2022- 2026                     ei 96 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus Päivittäistavarakauppapalveluiden tu- keminen monipalvelukeskuksina har- vaan asutuilla maaseutualueilla 2019- 2021 - - - - - - - 1,0 - 2,0 ei EU:n osallistuminen maaseudun kehit- tämiseen 63,9 69,2 84,6 57,1 - - - - - - EU:n rahoitus- osuus (kyllä) Pienpuun energiatuki 7,3 18,0 20,0 7,0 - - - - - - ei EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelli- seen ja paikalliseen maaseudun kehit- tämiseen - - - 0,4 (0,08) 40,7 (16) 126,8 (58) 155 (71) 144 (64,8) 136,1 (74) 182,1 (100,3) sis. EU:n ja kan- sallisen rahoitus- osuuden Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi ra- hoittamasta maaseudun kehittämi- sestä 65,5 66,5 81,6 46 - - - - - - kansallinen ra- hoitusosuus Satovahinkojen korvaaminen 4,5 6,9 3,7 3,6 4,5 - - - - - ei Luonnonhaittakorvaus 303,7 (118) 293,4 (118) 303,3 (118) 551,9 (97,1) 546,9 (97,1) 572,9 (97,1) 519 (97,1) 548,3 (97,1) 531,8 (94,2) 617,8 (97,7) Osin Ympäristökorvaukset, luonnonmukai- nen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotan- nolliset investoinnit 363,3 (106,9) 364,3 (106,9) 369,3 (106,9) 338,3 (142,3) 300 (126) 300 (126) 290 (122) 355 (149,4) 246,2 (103,4) 387,2 (205) Osin EU-tulotuki ja EU-markkinatuki 538 523 517 458 588 534 531 513,4 526,2 526,2 Kyllä Eläinten hyvinvointikorvaukset - - - 64,9 (27,3) 67,8 (28,5) 67,8 (28,5) 67,8 (28,5) 67,8 (28,5) 62,8 (28,5) 67,8 (28,5) Osin Yhteensä 2059 2029 2053 1966 2015 2084 2109 2196 2114 2330 Joista kansallista rahaa 1232 1212 1227 1174 1137 1255 1227 1307 1252 1319 Deflatoitu vuoden 2021 hinnoin (kansallinen) 1334 1293 1295 1243 1198 1314 1271 1340 1279 1319 97 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (MEUR) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TP 2021 TA EU-vastin- rahoitus ASUNTORAKENTAMINEN Valtion korkotuki ja valtion takaus sosi- aalista vuokra- ja asumisoikeusasunto- tuotantoa varten otetuille lainoille 23 12 5 4 4 4 4 3,2 5,4 0,7 ei Käynnistysavustus valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamiseen 0 25 13 11 20 20 20 20 30 30 ei Avustukset erityisryhmien asunto-olo- jen parantamiseksi 109 120 120 120 110 119 105 110 90 90 ei Valtion myöntämiin aravalainoihin liit- tyvät avustukset 2 2 2 2 2 3 9,6 10,6 12,6 12,6 ei Kasvua ja kehitystä puusta - Puurakentamisen tukiohjelma           0 2,5 1,2 2 2 ei Kestävä kaupunki -tukiohjelma 2020- 2023                 1,2   ei Kiinteistö ja rakennusalan digitalisaa- tion kokeiluohjelma (osa hallituksen kärkihanketta)           2,4 2,2 0 0 0 ei Käyttötarkoituksen muutosavustus                 1 1 ei ARA asuntojen muuttaminen ikäänty- ville sopiviksi 2020-2022                 5 10 ei Valtiontakaus vuokra-asuntojen raken- tamista varten otetuille lainoille               285 285 285 ei Yhteensä 134 159 140 137 136 148 143 145 147 146 Deflatoitu vuoden 2021 hinnoin 145 170 148 145 143 155 148 149 150 146 Suorat tuet yhteensä (pl. MMM-tuet) 1 194 1 303 1 433 1 361 1 286 1 440 1 476 1 477 1 742 1 936 Suorat tuet yhteensä (ml. Kansalliset MMM-tuet) 2 426 2 515 2 660 2 536 2 423 2 695 2 703 2 785 2 994 3 254 Deflatoitu suorat tuet (pl. MMM- tuet) vuoden 2021 hinnoin 1 292 1 390 1 513 1 441 1 356 1 507 1 528 1 514 1 780 1 936 98 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Liite 2. Yritysten verotuet Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Laki elinkeinotulon verottamisesta (EVL) ja siihen liittyvä verotus Käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutusvoiton verovapaus 365 374 383 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Kiinteistön vaihdossa luonnonsuojelualueeksi käytetty vähennyskelpoinen hankintameno - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Elokuvatuottajien verovapaa tuotantotuki 2 2 2 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä   Kyllä Tasoitusmäärä - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Osuuskunnan ylijäämän palautuksen vähen- nyskelpoisuus - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Rakennusaikaiset korot - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Tutkimustoiminnan menojen poistaminen - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistaminen 881 933 942 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä Vuosina 2020–2023 irtain käyttöomai- suus voidaan poistaa korotetuin 50 pro- sentin menojäännöspoistoin   Luovutusvoittojen yms. vähentäminen meno- jäännöksestä - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöksen kertapoisto - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä Verotuki tullut voimaan 2021.   Rakennuksen ainesosana olevien hyödykkei- den hankintamenojen poistaminen - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistaminen kertapoistona - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä Verotukea kasvatettiin 2021.   Vesialusten hankintamenon poistaminen - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Rakennuksen hankintamenon poistaminen - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     99 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Tutkimustoimintaan käytettävän rakennuksen hankintamenon poistaminen - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Väestönsuojan yms. hankintamenon poista- minen - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhankinta- varauksen vähennyskelpoisuus 0 0 0 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Toimitilan jälleenhankintavarauksen vähen- nyskelpoisuus - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Ydinjätehuollon menojen poistaminen kerta- poistona - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Luottotappiovarauksen vähennyskelpoisuus 0 0 0 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Toimintavaraus -11 -12 -12 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä Arvion ollessa negatiivinen varausta on purettu enemmän kuin tehty.   Takuuvaraus 10 10 11 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä Arvion ollessa negatiivinen varausta on purettu enemmän kuin tehty.   Eläkevakuutusyhtiöiden yms. lisävakuutus- vastuuta varten tekemä varaus 0 0 0 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Hinnanlaskuvaraus - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Sijoitusomaisuuteen kuuluvan rakennuksen hankintamenon poistaminen - - - Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä     Tonnistovero 21 22 22 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä   Kyllä Asuintalovaraus 79 81 83 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä Arvion ollessa negatiivinen varausta on purettu enemmän kuin tehty.   100 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Työnantajan koulutusvähennys 12 12 13 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä Arviossa on mukana myös MVL:n mukai- nen koulutusvähennys, jonka osuus on pieni.   Tutkimusyhteistyön lisävähennys 2021–2027 - 8 19 Elinkeinoverotuksen normijärjestelmä Verotuki on tullut voimaan 2021 eikä ve- roilmoitustietoja vielä ole käytettävissä. Tämän hetkinen verotuen arvio on halli- tuksen esityksestä. Lisävähennyksen ko- rotus vuonna 2022.   Listaamattomien yhtiöiden osinkojen markki- nakorkoa suurempi tuottoprosentti, TVL 33b § 1 mom. 405 660 680 Voitonjaon verotuksen normijärjes- telmä Laskenta-aineistona henkilöverotuksen kokonaisaineisto sekä Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto ajanta- saistettuna   Jaettavan yritystulon pääomatulo-osuuden laskennan jakoprosentti 15 15 15 Voitonjaon verotuksen normijärjes- telmä Laskenta-aineistona henkilöverotuksen kokonaisaineisto sekä Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto ajanta- saistettuna.   Verotusyhtymän osakkaan pääomatulo-osuu- den laskennan jakoprosentti 5 10 10 Voitonjaon verotuksen normijärjes- telmä Laskenta-aineistona henkilöverotuksen kokonaisaineisto sekä Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto ajanta- saistettuna.   Elinkeinoyhtymän osakkaan pääomatu- lo-osuuden laskennan jakoprosentti 5 0 0 Voitonjaon verotuksen normijärjes- telmä Laskenta-aineistona henkilöverotuksen kokonaisaineisto sekä Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto ajanta- saistettuna.   Elinkeinoyhtymän osakkaan yhtymän maata- loustulon pääomatulo-osuuden jakoprosentti, 0 -10 -10 Voitonjaon verotuksen normijärjes- telmä Laskenta-aineistona henkilöverotuksen kokonaisaineisto sekä Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto ajanta- saistettuna.   101 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Maatilatalouden tuloverolaki (MVL) ja metsäverotus Maataloustuotteiden yksityiskäytön verova- paus - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Kotieläinten luovutushintojen jaksotus kol- melle verovuodelle 0 0 0 Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Viimeisimmän valmistuneen verotuksen tieto veroilmoitusaineistosta. Voidaan arvioida sekä verovuositason vaikutukse- na että veroluoton korkona (VATT 2009). Ilmoitettu arvio on veroluoton korko.   Kotieläinten hankintamenon vähentäminen kolmessa vuodessa - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Avustusten korvausten ym. tulojen epäsuora tulouttaminen - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Maatalouden jälleenhankintavaraus 0 0 0 Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Viimeisimmän valmistuneen verotuksen tieto veroilmoitusaineistosta. Arvioidaan veroluoton korkona (VATT 2009).   Koneiden ja kaluston välitön kuluksi kirjaami- nen, kun käyttöaika alle 3 vuotta - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Koneiden ja kaluston poistaminen yhdestä menojäännöksestä - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Koneiden ja kaluston luovutushintojen epä- suora tulouttaminen - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen 35 37 37 Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Viimeisimmän valmistuneen verotuksen tieto veroilmoitusaineistosta. Voidaan arvioida sekä verovuositason vaikutukse- na että veroluoton korkona (VATT 2009). Ilmoitettu arvio on vuositason vaikutus.   102 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Pienen menojäännöksen kertapoisto - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Rakennusten hankintamenon vähentäminen - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Salaojista, silloista yms. saatujen luovutush- intojen epäsuora tulouttaminen - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Salaojien ja siltojen yms. hankintamenojen poistaminen - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Tasausvaraus 0 0 0 Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Viimeisimmän valmistuneen verotuksen tieto veroilmoitusaineistosta. Voidaan arvioida sekä verovuositason vaikutukse- na että veroluoton korkona (VATT 2009). Ilmoitettu arvio on veroluoton korko.   Työmatkavähennys - - - Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Maatilan tai sen osan luovutuksen verovapaus 5 5 5 Maatilatalouden verotuksen normi- järjestelmä Viimeisimmän valmistuneen verotuksen tieto veroilmoitusaineistosta.   Verovapaa puutavaran käyttö rakentamiseen, lämmitykseen ja muuhun omaan kulutus- käyttöön - - - Metsäverotuksen normijärjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Metsävähennys 70 72 74 Metsäverotuksen normijärjestelmä Viimeisimmän valmistuneen verotuksen tieto veroilmoitusaineistosta.   Hankintatyön arvon osittainen verovapaus - - - Metsäverotuksen normijärjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   103 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Metsätalouden pääomatulosta myönnettävä menovaraus 25 26 26 Metsäverotuksen normijärjestelmä Viimeisimmän valmistuneen verotuksen tieto veroilmoitusaineistosta. Voidaan arvioida sekä verovuositason vaikutukse- na että veroluoton korkona (VATT 2009). Ilmoitettu arvio on verovuositason arvio.   Metsätalouden menojen jaksottaminen - - - Metsäverotuksen normijärjestelmä Verotukea ei ole arvioitu.   Arvonlisäverotus Rakennuksen voittomarginaalin, rakennus- maan luovutuksen verovapaus 134 132 132 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu viimeksi aineistosta (TK, MML, Rakennusteollisuus ry, ym.) vuonna 2017, jonka jälkeen käytetty ko. vuoden suhde- lukua myöhempien vuosien arvonlisäver- pohjaan   Sanoma- ja aikakauslehtien alennettu alv-kanta 10 % sekä jäsenlehtien painoksen myynti yleishyödyllisille yhteisöille nollavero- kannalla 115 119 121 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu kansantaloudentilinpidon se- kä kulutustutkimuksen tietojen pohjalta hyödyntäen Tilastokeskuksen laatimaa WAR-laskelmaa   Kansainvälisen henkilöliikenteen kotimaan osuuden verovapaus 28 29 30 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Arvioitu osana omien varojen laskelmaa perustuen Tilastokeskuksen sekä eri lii- kennöitsijöiden toimittamiin tietoihin   Lääkkeiden alennettu alv-kanta 10 % 341 355 363 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu kansantaloudentilinpidon se- kä kulutustutkimuksen tietojen pohjalta hyödyntäen Tilastokeskuksen laatimaa WAR-laskelmaa   104 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kan- ta 14 % 1 298 1 352 1 380 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu kansantaloudentilinpidon se- kä kulutustutkimuksen tietojen pohjalta hyödyntäen Tilastokeskuksen laatimaa WAR-laskelmaa   Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta 14 % 576 607 643 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu kansantaloudentilinpidon se- kä kulutustutkimuksen tietojen pohjalta hyödyntäen Tilastokeskuksen laatimaa WAR-laskelmaa   Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta 10 % 238 250 262 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu kansantaloudentilinpidon se- kä kulutustutkimuksen tietojen pohjalta hyödyntäen Tilastokeskuksen laatimaa WAR-laskelmaa   Virkistys- ja kulttuuripalvelujen alennettu alv-kanta 10 % 100 106 112 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu kansantaloudentilinpidon se- kä kulutustutkimuksen tietojen pohjalta hyödyntäen Tilastokeskuksen laatimaa WAR-laskelmaa   Urheilupalvelujen alennettu alv-kanta 10 % 66 69 73 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu kansantaloudentilinpidon se- kä kulutustutkimuksen tietojen pohjalta hyödyntäen Tilastokeskuksen laatimaa WAR-laskelmaa   Kirjojen alennettu alv-kanta 10 % 61 64 67 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu kansantaloudentilinpidon se- kä kulutustutkimuksen tietojen pohjalta hyödyntäen Tilastokeskuksen laatimaa WAR-laskelmaa   Majoituspalvelujen alennettu alv-kanta 10 % 118 124 131 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu kansantaloudentilinpidon se- kä kulutustutkimuksen tietojen pohjalta hyödyntäen Tilastokeskuksen laatimaa WAR-laskelmaa   105 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Taide-esineiden myynnin ja maahantuonnin alennettu verokanta 10 % 0 0 0 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Kansantalouden tilinpidon yksityisen ku- lutuksen tilasto   Tekijänoikeusjärjestöjen saamien tekijänkor- vausten alennettu verokanta 10 % 3 3 3 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Perustuu vuoden 2009 omien varojen las- kelmaan   Alv-velvollisuuden alarajaan liittyvä huojen- nus 61 84 87 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Laskettu verohallinnon oma-aloitteisten veroilmoitusten perusteella   Vakuutusmaksuvero, L 1966/664 § 5, satova- hinko- kasvintuhooja- ja eläintautivakuutus- ten verovapaus. 2 2 2 EU:n alv-direktiivin mukainen järjes- telmä 24 % vakiokannalla Satovahinko-, kasvintuhooja- ja eläintau- tivakuutusten verovapaus vakuutusmak- suverosta tullut voimaan satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutusten osalta 3/2019 ja eläintautivakuutusten osalta 11/2019.   Valmisteverotus ja liikenteen verotus Dieselpolttoaineen normia alempi verokanta (josta vähennetty henkilöautojen käyttövoi- maverosanktio) 372 331 340 Liikenteen polttoaineiden energiave- romallin mukainen verotaso dieselille Ajantasainen tieto veroilmoitusaineis- tosta   Parafiinisen dieselöljyn verotuki 100 75 35 Liikenteen polttoaineiden energiave- romallin mukainen verotaso (jossa huomioidaan puhtaiden ajoneuvojen direktiivi), josta vähennetty dieselöl- jyn verotuki. Verotuki poistuu 2023, määritelty verotueksi 2019. Ajantasainen tieto veroilmoitusaineis- tosta   Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn nor- mia alempi verokanta 472 478 472 Liikenteen polttoaineiden energiave- romallin mukainen verotaso diese- lille (dieselin vero lisättynä dieselin verotuella) Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa. Perustuu tilaston sijaan mallinnukseen (VTT-TYKO).   Liikenteeseen käytetyn sähkön normia alempi verokanta 5 8 14 Liikenteen polttoaineiden energiave- romallin mukainen verotaso sähkölle. Tätä teoreettista tasoa ei ole määri- telty. Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa. Perustuu tilaston sijaan mallinnukseen (VTT-ALIISA).   106 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Liikenteeseen käytetyn maakaasun normia alempi verokanta 11 14 15 Liikenteen polttoaineiden energiave- romallin mukainen verotaso maakaa- sulle Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa. Perustuu tilaston sijaan mallinnukseen (VTT-ALIISA).   Raideliikenteen sähkön verottomuus 19 19 19 Sähköveroluokka I Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa. Viimeisimmät arviot kulloinkin 2 vuoden takaa.   Raideliikenteen dieselmoottereissa käytettä- vä kevyt polttoöljy 15 16 16 Liikenteen polttoaineiden energiave- romallin mukainen verotaso diese- lille (dieselin vero lisättynä dieselin verotuella) Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa. Viimeisimmät arviot kulloinkin 2 vuoden takaa.   Puupohjaisten polttoaineiden verottomuus 224 303 303 Lämmityspolttoaineiden energiavero- mallin mukainen verotaso puupohjai- sille polttoaineille Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa. Viimeisimmät arviot kulloinkin 2 vuoden takaa.   Biokaasun verottomuus 2 4 4 Liikenteen polttoaineiden energiave- romallin mukainen verotaso biokaa- sulle liikenteessä ja lämmityspoltto- aineiden energiaveromallin mukainen verotaso lämmitys- ja työkonekäy- tössä Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa. Lämmityksen osalta viimeisimmät arvi- ot kulloinkin 2 vuoden takaa. Liikenteen osalta perustuu mallinnukseen (VTT- ALIISA)   Jätteenpolton verotuki 47 63 63 Lämmityspolttoaineiden energiavero- mallin mukainen verotaso jätteelle Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa. Ei tark- kaa tietoa jätteen ominaisuuksista, jotta tarkka normiverotaso voitaisiin määrittää. Määritetty verotueksi 2019   Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon energiasisältöveron alennus (CHP) 141 136 130 Kunkin CHP:ssä käytetyn polttoaineen lämmityspolttoaineiden energiavero- mallin mukainen verotaso. Ajantasainen tieto veroilmoitusaineis- tosta lukuun ottamatta turpeen osuutta. Muutos v. 2019: CO2-veron puolitus kor- vattiin energiasisältöveron alennuksella. Laskentatavan muutos. Kyllä 107 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähkö- verokanta (Veroluokka II) 553 803 831 Sähköveroluokka I Ajantasainen tieto veroilmoitusaineis- tosta Kyllä Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus (raportissa luokiteltu suoriin tukiin) 225 225 58 Veronpalautuksen määrä Ajantasainen tieto veronpalautustiedois- ta. Verotukea pienennetään v. 2022 ja se poistuu v. 2025 Kyllä Turpeen normia alempi verokanta 153 127 122 Lämmityspolttoaineiden energiavero- mallin mukainen verotaso turpeelle Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa CHP- käytön osalta. Viimeisimmät arviot kul- loinkin 2 vuoden takaa.   Turpeen pienkäytön (alle 5000 megawatti- tuntia) verottomuus 16 18 25 Lämmityspolttoaineiden energiavero- mallin mukainen verotaso turpeelle Ei tarkkaa eikä ajantasaista tietoa. Viimeisimmät arviot kulloinkin 2 vuo- den takaa sisältäen karkeita oletuksia. Verotukea laajennetaan v. 2022.   Maatalouden energiaveron palautus (raportissa luokiteltu suoriin tukiin) 35 35 48 Veronpalautuksen määrä Ajantasainen tieto veronpalautustiedois- ta. Verotuki kasvoi v. 2021 veronkorotus- ten myötä. Kyllä Pienpanimoiden veronhuojennus 14 15 15       Pelastusauton, sairasauton, inva- ja es- teettömän taksin yms. autoverottomuus, L 1482/1994, 21 § 1 mom. ja 28 § 92 92 92 Ajoneuvon hinnan ja CO2-päästön pe- rusteella määritettävä autovero Viimeisimmän toteutuneen automäärä- tiedon perusteella tehty arvio ajoneuvo- määrästä (verotusarvo- ja CO2-tiedot nii- den ajoneuvojen osalta, kun ne ovat tal- lennettu Verohallinnon tietokantaan).   Taksien autoverohuojennus 2 2 1 Ajoneuvon hinnan ja CO2-päästön pe- rusteella määritettävä autovero Ajantasainen tieto viimeisimmän to- teutumavuoden veronpalatustiedoista. Verotuki poistuu asteittain vuosien 2018- 2022 aikana.   Museoajoneuvojen, pelastusautojen, saira- sautojen, linja-autojen vapautus ajoneuvo- verosta 3 3 3 Ajoneuvon CO2-päästön tai massan perusteella määritettävä ajoneuvo- vero Ajantasainen tieto ajoneuvojen määristä, jonka perustella verotuen määrää voidaan arvioida.   108 TYÖ - JA ElIN K EIN O M IN ISTERIÖ N JU lK A ISU JA 2022:30 Tuki-instrumentti (verotuen arvo, MEUR) 2020 2021 2022 Normijärjestelmä Huomioitavaa aineistosta EU valtion- tuki Puu- ja turveperusteista polttoainetta käyttä- vien ajoneuvojen vapautus ajoneuvoverosta, L 1281/2003, 12 § 1 mom. 11 k 0,5 0,5 0,5 Ajoneuvon CO2-päästön tai massan perusteella määritettävä ajoneuvo- vero Ajantasainen tieto ajoneuvojen määristä, jonka perustella verotuen määrää voidaan arvioida.   Eräät virvoitusjuomaverosta (1127/2010) va- pautetut tuotteet 0,5 0,5 0,5 Virvoitusjuomien litramääräinen vero Määrä vähäinen (saatavilla veroilmoitus- aineistosta)   Perintö- ja lahjaverotus Yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus 420 160 160 Perintö- ja lahjaverotuksen normijär- jestelmä Tiedot veroilmoituksista ja verotuspää- töksistä.   Sukupolvenvaihdoksesta maksettavan veron- maksun lykkäys 130 40 30 Perintö- ja lahjaverotuksen normijär- jestelmä Tiedot veroilmoituksista ja verotuspää- töksistä.   Sukupolvenvaihdoshuojennukset osake- tai osuusomistuksen kautta .. .. .. Perintö- ja lahjaverotuksen normijär- jestelmä     109 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Liite 3. Suomessa myönnetyt koronatuet 2020–2022 KORONATUET Tilanne 3.1.2022 Tuki-instrumentti (MEUR) 2020 2021 2022 Voimassaoloaika Avustukset Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin liiketoiminnan kehittämis- avustukset häiriötilanteessa 994,4     30.6.2020 ELY-keskusten yritysten kehittämis- avustus koronavirusepidemiasta ai- heutuneissa markkina- ja tuotantohäi- riöissä 335,5     Voimassa vuonna 2020 ja 2021 Yrittäjien työmarkkinatuki 165,8 48 24,4 Alun perin 30.6.2020, jatkettu 31.3.2021 asti. Ja 1.1.–28.2.2022. Yksinyrittäjien valtionavustus 94,3     15.10.2020 Tuki ravintola-alan yrityksille 136     30.10.2020 Kustannustuki 1. hakukierros 122,9     Hakuaika päättyi 31.8.2020 Kustannustuki 2. hakukierros   188,0   21.12.2020–26.2.2021, tukikausi 6–10.2020 Kustannustuki 3. hakukierros   298,9   27.4.2021–23.6.2021, tukikausi 1.11.2020–28.2.2021 Kustannustuki 4. hakukierros   149,9   17.8.–30.9.2021, tukikausi 3–5.2021 Kustannustuki 5. hakukierros   16,6 57,5 Hakuaika 21.12.2021–18.2.2022, tukikausi: 1.6.–30.9.2021. Kustannustuki 6. hakukierros ja sulke- miskorvaus (2022)     ~200,0   Tuki kattamattomiin kiinteisiin kus- tannuksiin (kustannustuki yrityksille joiden EU:n määrittelemä koronatukien enimmäismäärä 1,8 milj. on jo täynnä tai täyttymässä)   18,4   Hakuaika päättyi 17.8.–30.9.2021. Tukikausi 1.3.–31.5.2021. Tapahtumatakuu (takuuta myönnet- ty 129 milj. €, vuodelle 2021 maksettu solussa)   14,8   Tapahtumatakuun haku päättyi 31.8.21. Takuuta voi hakea tapah- tumille, jotka järjestetään 7.12.21 mennessä. Mikro- ja pienyritysten sulkemiskor- vaus   98,3   Hakuaika 12.5.–31.12.2021 Keskisuurten ja suurten yritysten sulke- miskorvaus   9,1   Hakuaika 15.7.–13.8.2021 110 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 KORONATUET Tilanne 3.1.2022 Tuki-instrumentti (MEUR) 2020 2021 2022 Voimassaoloaika Maaseudun yritykset, maatalouden al- kutuotanto ja kalatalous (väliaikaiset koronatuet) 29,3 23,5   Maaseudun yritysten ja alkutuo- tannon koronatukien haku päät- tyy 15.11.2021 ja kalatalouden vä- liaikainen tuki 30.11.2021 Lasti- ja matkustaja-alusvarustamojen liikennöinti 14,8 46,3   9.9.2021-voimassaoloa jatkettu 31.5.2022 asti Miehistötukilain väliaikainen muutos   7   1.1.21–31.12.21 Journalismin tukeminen 7,5     Ei enää voimassa, 2020. Avustukset kulttuurialan yhteisöille 4,2 14,5   Hakuaika alkoi 31.5.2021 ja päät- tyi 23.6.2021  Avustukset kulttuuritapahtumille (sis. Kesäteatterit 2021) 3,8 2,7   31.5.2020 asti Koronatuki kulttuuriperintöalan yhtei- söille (2021)   0,3   Haku päättyi 23.6.2021 Avustukset urheiluliigaseuroille (jää- kiekkoliiga ja jalkapalloliiga) 1,35 0,9   31.5.2020 asti Tuki elokuva-alan tuotantoyhtiöille (2021)   4,0   Hakuaika päättyi 1.11.2021 Avustukset elokuvien ja tv-draamasar- jojen tuotantoon 5 0,15   6.10.2020 Elokuvateattereiden ja elokuvalevittäji- en lisätoimintatuki (2020 & 2021) 3,2 8,4   Haku päättyi 14.6.2021 Yhteensä 1918 950 282 Lainat, takaukset ja muut vastik- keelliset tuet (nimellisinä)       Lainat TKI-toimintaan: Liiketoiminnan kehittämislainat häiriötilanteessa 64 52   Lainaa voi hakea 15.10.2021 asti Finnveran takaukset ja lainat vaikeuk- sissa oleville yrityksille (2 mrd. valtuus) 470 476 1 054 Voimassa edelleen, kesäkuu 2022. Valtiontakaus Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle Finnairin työeläkkeiden ta- kaisinlainauksen vakuudeksi 540 60   Voimassa edelleen Huoltovarmuuskriittisten varustamoi- den takaukset 139,5     Päättynyt 2020 Verojen maksujärjestelyjen huojennuk- set ja viivästyskoron alennus 2,5 %:iin 1 300     Päättynyt, Maksujärjestelyjen huojennukset 31.8.2021 asti Takaukset maatilayrittäjille 15     ? 111 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 KORONATUET Tilanne 3.1.2022 Tuki-instrumentti (MEUR) 2020 2021 2022 Voimassaoloaika Lentoliikenteen valvontamaksujen maksujoustot 5,7     Päättynyt Yhteensä 2 534 588 1 054 Verotuet       Covid-19 epidemian torjuntaan tarkoi- tetuille tavaroille määräaikainen nolla- verokanta (alv) 14 17   30.1.-31.7.2020 Koronaviruksen kotitestin väliaikainen arvonlisäverottomuus     ? Laki on voimassa 1.1.–31.12.2022. Yhteensä 14 17 0 Muut tuet       Finnairin pääomittaminen 286 414     Työnantajan työeläkevakuutusmaksu- jen alentaminen 2,6 %-yksikköä 1 500     Voimassa 1.5–31.12.2020 Talousapu- ja energianeuvonta 1,5       Väylämaksun poisto 45     voimassa 1.7.–31.12.2020. Työttömyysturvan omavastuupäivien poistaminen lomautuksista ja irtisano- misista 182       Työttömyysturvan omavastuupäivien poistaminen (2022)     5,6 1.1.2022–28.2.2022 Yhteensä 2 015 414 5,6 Lisäksi KKV on jättänyt perimättä matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksut. Valtiolta jäi saamatta verotu- loja noin 768 400 euroa vuonna 2020 ja noin 580 000 euroa vuonna 2021. 112 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Markkinaehtoinen rahoitus Käytetty 2020 Käytetty 2021 Jäljellä vuoden 2022 valtuudesta Finnvera Oyj (valtuus, 5800 milj., käytetty määrä nettomääräinen luotto- ja takaustappiositoumuk- sen piirissä oleva vastuukannan kas- vu. Käyttämätön valtuus siirtynyt v. 2022) 504 231 5 065 Normaaliin rahoitukseen pala- taan joustavasti vuoden 2022 aikana. Suomen Teollisuussijoitus Oy ((TESI) (pääomasijoitus)) 63,3 26,4 60,3 Yhteensä 567 257 5 125 113 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 TYÖ- JA ElINKEINOMINISTERIÖN JUlKAISUJA 2022:30 Liite 4. Maksetut koronatuet vuosina 2020–2021 Tuki-instrumentti (MEUR) 2020 2021 Yhteensä Business Finlandin tuet 724 173 897 ELY-koronatuet 272 43 315 Tuet ravitsemisalan yrityksille 119 10 130 Kustannustuki 1 63 634 797 Tuki kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin 18 18 Sulkemiskorvaus 107 107 Tapahtumatakuu 15 15 Suorat koronatuet yhteensä 1 278 1 000 2 279 Koronalainat 22 258 279 Koronatakaukset 715 301 1 016 lähde: Tilastokeskus. Verkkojulkaisu ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-327-696-3 Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi