PÄÄKIRJOITUS ePUB Verkossa ensin Markus Juonala ja Jorma Viikari Varhainen lihavuuden ehkäisy on ainoa keino vähentää aikuisten lihavuutta tehokkaasti Suomessa on arvioitu olevan nykyisin 1,2 miljoonaa ylipainoista tai lihavaa aikuista. Tämä ei ole yllätys, sillä lihavuus on sel- västi lisääntynyt 1980-luvulta alkaen. Vuonna 1980 suoritettu LASERI-tutkimuksen (Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijätutkimus) en- simmäinen kenttätutkimus osoitti, että silloiset 3–18-vuotiaat tytöt ja pojat olivat pituuteensa suhteutettuna painavampia kuin ennen (1). Löydöstä tulkittiin niin, että sota- ja pulavuo- sien ohituttua lapset olivat saa- neet riittävästi hyvää ruokaa ja kasvaneet aikaisempaa parem- min. Tutkimustietoon reagoitiin laatimalla uudet kasvukäyrät. Oikea tulkinta olisi ollut, että lihavuusepide mian eteneminen näkyi myös lapsissa ja nuorissa. LASERI-tutkimus osoitti myöhemmin, että metabolisen oireyhtymän esiintyvyys kymmenkertaistui 24-vuotiaiden nuorten aikuisten joukossa 20 vuoden aikana (2). THL:n FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan jo lähes viidennes nuorista aikuisista (18–29-vuotiaat) on lihavia (painoindeksi yli 30 kg/m2) (3). Nykyisin tuodaan painokkaasti esille sitä, että lihavuusleikkaukset voivat korjata lihavuu- den ja siihen liittyvät aineenvaihdunnalliset ongelmat hyvin – ja että lihavuusleikkauksia pi- täisi voida suorittaa paljon nykyistä enemmän. Suurten potilasmäärien hoidoksi niitä ei kui- tenkaan voida ajatella. Uudet ruokahaluun vai- kuttavat lääkkeet ovat tehokkaita ja takavuosien lääkkeitä turvallisempia, mutta niiden käyttö tulee potilaalle ja yhteiskunnalle erittäin kalliik- si. Väestötason lihomisen jatkumista leikkauk- sien tekeminen tai lääkitykset eivät ratkaise. Lasten ylipaino ja lihavuus ovat herkkiä asioi ta. Valitettavasti on niin, että vaikka liha- vasta lapsesta voi tulla ”spontaanisti” pysyväs- ti normaalipainoinen aikuinen, niin tapahtuu erittäin harvoin (4). Lapsuuden ylipaino ja li- havuus ennustavat vahvasti valtimotautitapah- tumia (5). Onkin tärkeää puuttua ylipainoon varhaisessa vaiheessa. Lääkärin, terveydenhoi- tajan tai opettajan nostaessa tilanteen esille syn- tyy vanhemmissa usein voimakkaita vastareak- tioita. Toisaalta vanhempienkaan ei ole helppoa puuttua itse tilanteeseen. Pahimmillaan ammat- tilaisen tai vanhemman puuttumisesta asiaan voi seurata, että lapsi päättää näyt- tää, että hänhän ei ole lihava. Siksi interventioissa on muistettava ja huomioitava ylipainon ja syömis- häiriön monisäikeiset ja -suuntai- set yhteydet (6). Jokainen vanhempi toivoo parasta lapselleen. Ruokaostoksia tehtäessä ja esimerkiksi annet- taessa lapsille rahaa käyttöön pitäisi jaksaa pitää kiinni terveellisistä ruokatavoista. Myös ruoka- kaupoilla tulisi olla velvollisuus tukea yhteistä hyvää paremmin kuin nykyisin. Esimerkiksi makeishyllyt ovat ruokakaupoissa aina sopivas- ti esillä, ja makeisvero ei toimi muun muassa suuria ostosmääriä tukevien paljousalennusten vuoksi. Poliitikoilla olisi mahdollisuus muihin- kin kuin verotuksellisiin keinoihin: epäterveel- listen ruokien pakkauskokoja ja paljousalen- nuksia voidaan rajoittaa sekä kieltää lapsille suunnattu mainonta. Lapsiin tulisi vaikuttaa erityisesti kahdel- ta taholta: kodin ja koulun yhdensuuntaisella viestinnällä. Kouluissa pitäisi olla entistä enem- män terveellisten elintapojen opetusta (ravit- semus ja liikunta), ja vanhempien tulisi omalta osaltaan toimia esimerkkinä lapsilleen pyrki- mällä noudattamaan samoja periaatteita. Yh- dessä vietetty aika ja syödyt ateriat ovat tärkeitä mallikäyttäytymisen apukeinoja (7). Liikunnan osalta haasteena on polarisoituminen, kun las- Ylipaino ja lihavuus aiheuttavat Suomessa miljardiluokan talous- ongelman. PÄÄKIRJOITUS M. Juonala ja J. Viikari ten harrasteurheilu tahtoo urheiluseuroissa jää- dä kilpaurheilun jalkoihin. Monissa maissa tätä haastetta yritetään ratkaista koulujen ja urheilu- seurojen yhteistyöllä. Esimerkkinä laaja-alaisen, yhdenmukaisen viestinnän (televisio, lehdet) tehosta voidaan pitää Pohjois-Karjala-projektia, jonka ansios- ta kolesterolipitoisuudet pienenivät yli 20 % koko Suomessa (8). Lasten tehostettua koko lapsuusajan kestävää neuvola- tai neuvontain- terventiota tutkineessa STRIP-tutkimuksessa saavutettiin pienempi, vain noin 5 %:n pie- neneminen kolesterolipitoisuuksissa, lihavuu- den esiintymisessä ei ollut merkitsevää eroa (9). Veli Ylitalo osoitti väitöskirjatutkimukses- saan jo reilut 40 vuotta sitten, että tehokkaalla pitkäkestoisella liikuntainterventiolla saadaan aikaan merkittävä painon väheneminen ja edul- lisia muutoksia sekä lipidi- että glukoosiaineen- vaihdunnassa. Intervention jälkeen ylipaino oli selvästi lisääntynyt jo vuoden kuluttua inter- vention päättymisestä, ja jälkiseuranta osoitti, että vain harva oli pysynyt normaalipainoisena, joten tulosten säilyttämiseksi tarvitaan aktiivis- ta seurantaa (10). Lasten lihavuuteen kohdistuneita tutkimuk- sia arvioineen kirjallisuuskatsauksen mukaan tehokkaaseen lasten tai nuorten painonvähen- tämisinterventioon vaaditaan vähintään 26 kontaktituntia (11). Viime vuonna julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa perheisiin kohdis- tuneella käyttäytymisinterventiolla saatiin 24 kuukauden aikana parempi tulos kuin vertailu- ryhmässä (12). Ylipaino ja lihavuus aiheuttavat Suomessa miljardiluokan talousongelman. Liitännäissai- rauksien kautta ne myös heikentävät kutistuvan väestömme työkykyä, kun mahdollisimman monen pitäisi pysyä työkykyisenä. Ainoa asia, joka voi kestävästi ratkaista tämän ongelman, on se, ettei meille tule enää suuria määriä lihavia ai- kuisia lisää, toisin sanoen ongelma pitää katkais- ta ennen aikuisikää. Nyt pitäisi saada käyntiin ”Ylipaino on meidän kaikkien asia” -projekti koko väestön tilan parantamiseksi hyödyntä- mällä laaja-alaisesti ja yhdenmukaisin viestein ja toimin niin vanhoja kuin uusiakin mediamah- dollisuuksia sekä muita vaikuttamiskeinoja. Lapsiin pitää panostaa, ei lääkkeisiin eikä li- havuusleikkauksiin – yhteiskunnan tulee prio- risoida näin jo taloudellisistakin syistä. Enää ei tarvita lisää tutkimuksia, sillä tietoa on – nyt tarvitaan päättäväistä, laaja-alaista ja johdon- mukaista toimintaa: Poliittisten päättäjien on uskallettava tehdä yli vaalikausien katsovia pää- töksiä. THL:lle on annettava tilaisuus näyttää tehokkuutensa. Hyvinvointialueiden ei tule kil- pailla keskenään, vaan THL:n on voitava antaa kansalliset ohjeet, joiden mukaan toimitaan. ■ KIRJALLISUUTTA 1. Dahlström S, Viikari J, Åkerblom HK, ym. Leikki- ja kouluikäisten pi- tuus, paino ja ihopoimujen paksuus. Duodecim 1982:98:1257–63. 2. Viikari J. Vastuu lastemme aikuisiän terveydestä on meidän. Lasten ja nuorten aikuisten ateroskleroosin riskitekijät ja elintapamuutok- set. Duodecim 2010;126:2047–54. 3. Jääskeläinen T, Koponen P, Lundqvist A, ym. Nuorten aikuisten terveys ja elintavat Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimuksen tu- loksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu 1/2019. 4. Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS, ym. Childhood adipos- ity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876–85. 5. Jacobs DR Jr, Woo JG, Sinaiko AR, ym. Childhood cardiovascu- lar risk factors and adult cardiovascular events. N Engl J Med 2022;386:1877–88. 6. Austin BS. The blind spot in the drive for childhood obesity preven- tion: bringing eating disorders prevention into focus as a public health priority. Am J Public Health 2011;101:e1–4. 7. Duarte A, Martins J, Silva MJ, ym. The role of parental adherence to the Mediterranean diet and family time together in children’s weight status: the BeE-School Project. Nutrients 2024:16:916–26. 8. Vartiainen E, Laatikainen T, Tapanainen H, ym. Changes in serum cholesterol and diet in North Karelia and all Finland. Glob Heart 2016;11:179–84. 9. Pahkala K, Laitinen TT, Niinikoski H, ym. Effects of 20-year infancy- onset dietary counselling on cardiometabolic risk factors in the Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project (STRIP): 6-year post-intervention follow-up. Lancet Child Adolesc Health 2020;4:359–69. 10. Ylitalo V. Treatment of obese schoolchildren with special refer- ence to the mode of therapy, cardiorespiratory performance and carbohydrate and lipid metabolism, Acta Paediatr Scand Suppl 1981:290:1–108. 11. O’Connor EA, Evans CV, Burda BU, ym. Screening for obesity and intervention for weight management in children and adolescents: evidence report and systematic review for the US Preventive Ser- vices Task Force. JAMA 2017;317:2427–44. 12. Epstein LH, Wilfley DE, Kilanowski C, ym. Family-based behavioral treatment for childhood obesity implemented in pediatric primary care: a randomized clinical trial. JAMA 2023;329:1947–56. JORMA VIIKARI, endokrinologian erikoislääkäri, emeritusprofessori Turun yliopisto MARKUS JUONALA, endokrinologian erikoislääkäri, sisätautiopin professori Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Markus Juonala: Luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Amgen, AstraZeneca, Boehringer Ingelheim, Novartis, NovoNordisk) Jorma Viikari: Ei sidonnaisuuksia