Avioituminen ulkomaalaisten kanssa Turussa ja Helsingissä vuosina 1826–1853 Marika Norri Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia Huhtikuu 2018 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkas- tettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta NORRI MARIKA: Avioituminen ulkomaalaisten kanssa Turussa ja Helsingissä vuosina 1826–1853 Pro gradu -tutkielma, 87 sivua Suomen historia, huhtikuu 2018 _______________________________________________________________________ Tutkielmani aiheena ovat Turussa ja Helsingissä ulkomaalaisten kanssa solmitut aviolii- tot 1826–1853. Kyseessä on lyhyen aikavälin vertaileva demografinen eli väestöhistori- allinen tutkimus. Suomen siirryttyä osaksi Venäjän valtakuntaa tapahtui maassamme useita muutoksia. Aiemmin pelkästään luterilainen alue muuttui monikulttuuriseksi ja maahan alkoi virrata useita eri uskontoja ja säätyjä edustavia muuttajia eri maista. Tämä heijastui luonnollisesti myös Suomessa solmittuihin avioliittoihin lisäten seka-avioliitto- jen määrää. Tältä kannalta katsottuna vuosi 1812 oli tärkeä. Keisari antoi asetuksen, jossa sallittiin kansallisuuksien rajat ylittävät avioliitot Suomen asukkaiden ja muiden Ve- näjän alamaisten välillä. Seka-avioliittoja tutkittiin niin sanottuna esiteollisena aikana Turun palosta 1800-luvun puoliväliin. Siirtyminen esiteolliseen eli esi-industriaaliseen aikaan ei tapahtunut yhdellä rysäyksellä, vaan yhteiskunnassa oli jäljellä sääty-yhteiskunnan piirteitä tutkittavana ajanjaksona. Suurimmat ryhmät, joiden kanssa avioiduttiin, olivat venäläiset, ruotsalai- set ja saksalaiset. Suomen suuriruhtinaskuntaan (1809–1917) muutti venäläisiä sotilaita noin 40 000, siviilityöläisiä ja liikemiehiä noin 6 000. Monet heistä olivat kauppiaita, joita oli jo 1700-luvulta alkaen asettunut vakituisesti Suomeen. Lähtökohtana oli tutkia a) minkä maalaisia ulkomaalaiset aviopuolisot olivat, b) mitä so- siaalista ryhmää he edustivat, c) mitä ammattia he edustivat, d) mitä eroja oli ulkomaa- laisten aviopuolisoiden ammattiryhmitysten välillä Helsingissä ja Turussa, e) suomalai- sen aviopuolison ammatti, ja f) eri tekijöiden vaikutukset ulkomaalaisten kanssa avioitu- misiin. Tutkielmassa sivutaan myös muuttoliikkeen vaikutusta avioitumisiin ulkomaalais- ten kanssa, uskonnollisen lainsäädännön vaikutusta sekä kaupankäynnin ja sotilaspoli- tiikan vaikutusta seka-avioliittojen solmimisiin. Ensisijaisina demografisina lähteinä käytin kirkonkirjoja. Kirkonkirjat eli kastettujen, vi- hittyjen ja haudattujen luetteloita pitivät papit 1600-luvulta lähtien. Kirkonkirjoista löy- sin yhteensä 374 solmittu seka-avioliittoa tutkitulta ajata. Aineistoa täydennettiin vielä ottamalla esimerkkejä tutkimuskirjallisuudesta. Suurimman ryhmän muodostivat ylivoi- maisesti autonomiseen Suomeen saapuneet venäläiset sotilaat. Tutkittuna aikana tavallisinta oli, että maahantulija otti puolisokseen itseään sosiaali- sesti alempiarvoisen, mutta esi-industrialismin aikana myös säätyjenväliset avioliitot yleistyivät ja järkiavioliitojen lisäksi alettiin solmia myös puhtaita rakkausavioliittoja. Lii- tosta mahdollisesti syntyneet lapset kastettiin isänsä uskoon. _______________________________________________________________________ Asiasanat: autonomian aika, avioliitto, demografia, esi-industrialismi, monikulttuuri- suus, siirtolaisuus, säädyt, ulkomaalaiset Suomessa, venäläisyys, väestöhis- toria, väestötutkimus SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimustehtävä 1 1.2. Aikaisempi tutkimus 2 1.3. Arkisto- ja muut lähteet 3 1.4. Lähdekritiikki 4 1.5. Tutkimusmenetelmät 6 2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 7 2.1. Suomen irtautuminen Ruotsista ja siirtyminen Venäjän vallan alle 7 2.2. Turun väestö 1800-luvulla 7 2.3. Helsingin väestö 1800-luvulla 11 2.4. Turun yhteiskuntaluokat 1800-luvulla 12 2.5. Helsingin väestön ammatillinen jako ja sosiaaliset kerrokset 1800-luvulla 13 2.6. Sisäinen muuttoliike Suomessa 1800-luvulla 15 3. ULKOMAALAISTEN KANSSA SOLMITUT AVIOLIITOT 1826–1853 15 3.1. Avioliittolainsäädäntö 15 3.2. Syyt avioliittojen solmimiseen ja raukeamisiin 17 3.3. Venäläisten kanssa solmitut avioliitot Turussa vuosina 1826–1853 17 3.4. Ruotsalaisten kanssa solmitut avioliitot Turussa vuosina 1826–1853 31 3.5. Saksalaisten kanssa solmitut avioliitot Turussa vuosina 1826–1853 36 3.6. Venäläisten kanssa solmitut avioliitot Helsingissä vuosina 1826–1853 36 3.7. Ruotsalaisten kanssa solmitut avioliitot Helsingissä vuosina 1826–1853 70 3.8. Saksalaisten kanssa solmitut avioliitot Helsingissä vuosina 1826–1853 71 4. LOPPUPÄÄTELMIÄ JA POHDINTAA 72 5. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 82 LÄHTEET 84 1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimustehtävä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ulkomaalaisten kanssa solmittuja avioliit- toja Suomessa vuosina 1826–1853 eli niin sanottuna esiteollisena aikana Turun palosta 1800-luvun puoliväliin. Käsillä olevassa tutkielmassa tarkastellaan väestöhistorialliselta kannalta Turussa ja Helsingissä esiteollisella ajalla vuosina 1826–1853 ulkomaalaisten kanssa avioitumista. Siirtyminen esiteolliseen eli esi-industriaaliseen aikaan ei tapahtu- nut yhdellä rysäyksellä, vaan yhteiskunnassa oli jäljellä sääty-yhteiskunnan piirteitä tut- kittavana ajanjaksona. Tutkimuksen ajanjakso valikoitui sillä perusteella, että halusin saada mukaa piirteitä sekä Ruotsin että Venäjän vallan ajalta, alkavan industrialismin ajalta sekä ajan, jolloin pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin. Lähtökohtana oli tutkia a) minkä maalaisia ulkomaalaiset aviopuolisot olivat, b) mitä so- siaalista ryhmää he edustivat, c) mitä ammattia he edustivat, d) mitä eroja oli ulkomaa- laisten aviopuolisoiden ammattiryhmitysten välillä Helsingissä ja Turussa, e) suomalai- sen aviopuolison ammatti, ja f) eri tekijöiden vaikutukset ulkomaalaisten kanssa avioitu- misiin. Tässä tutkielmassa tutkitaan myös muuttoliikkeen vaikutusta avioitumisiin ulko- maalaisten kanssa, ja uskonnollisen lainsäädännön vaikutusta sekä kaupankäynnin ja so- tilaspolitiikan vaikutusta seka-avioliittojen solmimisiin. Seka-avioliitolla (eksogamia) tar- koitetaan tässä työssä avioliittoa, jossa toinen osapuoli on suomalainen ja toinen kuuluu eri kansalaisuuteen tai rotuun, on erikielinen tai eri uskontoa tunnustava henkilö, joka asuu autonomisessa Suomessa. Ulkomaalaisella tarkoitetaan autonomiseen Suomeen eri syistä muualta muuttanutta henkilöä. Edelleen tutkitaan ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen esiteollisella ajalla. Ky- seessä ovat suurimmat ulkomaalaisten ryhmät, jotka ovat solmineet avioliiton suoma- laisen kanssa. Nämä ryhmät olivat venäläiset, ruotsalaiset ja saksalaiset. Suomen suuri- ruhtinaskuntaan (1809–1917) muutti venäläisiä sotilaita noin 40 000, siviilityöläisiä ja liikemiehiä noin 6 000. Monet heistä olivat kauppiaita, joita oli jo Vanhan Suomen ajasta, 1700-luvulta alkaen, asettunut vakituisesti Suomeen. Erityinen pienehkö venäläisryhmä olivat Karjalankannaksen venäläiset huvila-asukkaat. Lisäksi, varsinkin Itä-Suomen maa- seudulla, liikkui kulkukauppiaita eli reppureita, joita kaupunkien suomalainen porvaristo pyrki häätämään pois. Kaupan rajoitusten poistaminen vuonna 1859 teki heidän toimin- nastaan täysin laillista. 1 1 Kalleinen 2009, s. 224–227. 2 Tutkielman aluerajaus keskittyy Suomen kahteen suurimpaan kaupunkiin Turkuun ja Helsinkiin. Molemmat kaupungit olivat pääkaupunkeja ja kokivat ensimmäisinä ja voi- makkaimmin esi-industrialismiin ja industrialismiin siirtymisen. 1.2. Aikaisempi tutkimus Turun ulkomaalaisista on tehty historian alalta yksi tutkimus, Ellen Lehtovaaran pro gradu -tutkielma Turun asujaimistoon kuuluneet ulkomaalaiset vuoden 1827 palon ja Itämaisen sodan välisenä aikana.2 Suomessa olleista ulkomaalaisista vuosina 1812–1872 on olemassa Antero Leitzingerin kattava kirja Ulkomaalaiset Suomessa vuosina 1812–1972.3 Kirja on ensimmäinen yleis- esitys maahanmuuton historiasta, joka alkoi, kun Suomi erosi Ruotsista ja yhdistyi auto- nomiseksi venäjän osaksi vuonna 1812. Muuttoliikkeestä on olemassa keskeinen historiallinen tutkimus, Antti Rosenbergin Muuttoliike Uudenmaan läänissä esi-industrialistisen kauden lopulla (1821–1880).4 Suomen ammatissa toimivasta väestöstä ja sen yhteiskunnallisista luokista vuosina 1815–1875 maaseudulla ja kaupungeissa löytyy O.K. Kilven taloustieteellinen tutkimus. Tutkimus on tehty papiston väkilukutaulujen tiedoista.5 Suomen väestön sääty- ja ammattiryhmityksestä vuosina 1751–1805 on tilastollisia tie- donantoja, jotka ovat julkaisseet G. Fougstedt ja A. Raivio.6 Kai Häggmanin Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800- luvun Suomessa (1994) tuo tärkeää tietoa perheestä ja avioliiton solmimisesta autono- mian aikana. Hän toteaa muun muassa, että sanaa ”perhe” alettiin käyttää enemmän vasta 1800-luvulla. Aiemmin oli puhuttu talosta tai ”hushållista”. Perhe-sanan merki- tykseksi vakiintui yksikkö, johon kuuluivat vain vanhemmat ja lapset. 7 2 Lehtovaara 1936. 3 Leitzinger 2008. 4 Rosenberg 1966. 5 Kilpi 1913. 6 Fougstedt ja Raivio 1953. 7 Häggman 1994, s. 134-135. 3 Kaarlo Wirilanderin Herrasväkeä. Suomen säätyläistö 1721–1870 (1974) on sosiaalihis- torian klassikko, joka tuo runsaasti tietoa säätyläistön rakenteesta, sen sosiaalisista suhtautumis- ja katsomustavoista sekä autonomian ajasta yleisemminkin.8 Ammattinimikkeiden ongelmallisuutta ihmisten aseman, tehtävien sekä myös työn määrittelyssä on pohdittu Maria Ågrenin toimittamassa teoksessa Making a Living, Making a Difference. Gender and Work in Early Modern European Society (2016). Åg- ren on Uppsalan yliopiston historian professori, joka on keskittynyt talous-, sosiaali- ja sukupuolten sekä myös lainkäytön historiaan. 9 Turun osalta aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta edustaa Turun kaupungin historia vuo- silta 1809–1856. 10 Se kuvaa hyvin Turun kehitystä esi-industrialismin ajalla. Helsingin kaupungin historia vuosina 1809–1875 (osa III) 11 kuvaa esi-industrialistista Helsinkiä. Heikki Wariksen kirja Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle 12 täydentää tätä kuvaa. 1.3. Arkisto- ja muut lähteet Päälähteenäni Turun osalta olen käyttänyt Turun maakunta-arkiston mikrofilmirullia kuulutetuista ja vihityistä. Kyseessä olivat Turun ruotsalainen seurakunta ja Turun evan- kelisluterilainen suomalainen seurakunta.13 Vihittyjä ja kuulutettuja verrattiin Turun maakunta-arkistossa olevaan luetteloon maahan saapuneista ulkomaalaisista vuosina 1827–1830 ja 1833–1853. Näin saatiin selville ulkomaalaisten kanssa solmitut aviolii- tot.14 Helsingin osalta päälähteenä on käytetty mikrofilmirullia Helsingin seurakunnassa vihityistä ja kuulutetuista vuosina 1827–1853.15 Näitä tapauksia verrattiin Uudenmaan lääninhallituksen passiluetteloihin vuosilta 1826–1860.16 Näitä kahta arkistolähdettä vertaamalla saatiin ulkomaalaisten kanssa solmitut avioliitot selville Helsingissä vuosina 1826–1853. 8 Wirilander 1974. S.11. 9 Ågren (toim.) 2016, s. 3. 10 Nikula 1972. 11 Waris 1950. 12 Waris 1973. 13 JK1185 vuodet 1756–1832, JK 1190 vuodet 1825–1831, JK1191 vuodet 1831-1845, JK 1186 vuodet 1832–1845, JK1192 vuodet 1845–1851, JK 1193 vuodet 1851–1855, JK1180, JK1181 vuodet 1807–1850, JK 1188 vuodet 1819–1828, JK 1189 vuodet 1828–1838, JK 1190 vuodet 1838–1844, JK1182 vuodet 1850–1865. 14 Luetteloja maahan saapuneista ulkomaalaisista vuosina 1827–1830 ja 1833–1853. 15 Vuodet 1808–1834 os433, vuodet 1834–1840 os434, vuodet 1841–1847 os435, vuodet 1848–1854 os437. 16 Uudenmaan lääninhallituksen passiluettelot vuosilta 1826–1860, PL 1–4 tunnus Bbb. 4 Solmittuja ja rauenneita avioliittoja ja mitkä tekijät vaikuttivat avioitumiseen, sekä eri uskontoihin kuuluvien ja ulkomaalaisten kanssa solmittuja avioliittoja käsittelee Suo- menmaan virallinen tilasto VI. Väkiluvun tilastoa. Toinen vihko. Syntyneet, vihityt ja kuol- leet vuosina 1865–1868 sekä katsahdus väkiluvun muutoksiin vuodesta 1812 alkaen.17 1.4. Lähdekritiikki Väestöhistoriassa tutkimusten ensisijaisina lähteinä käytetään seurakuntien kirkonkir- joja. Kirkonkirjat ovat ainutlaatuisia lähteitä yksilötasoisten demografisten tietojen ku- vaajina. Kirkonkirjat eli kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloita pitivät papit 1600-lu- vulta lähtien. Kirkonkirjojen pito riippui pappien harrastuneisuudesta. Koko valtakuntaa koskevat määräykset sisältyivät vuoden 1686 kirkkolakiin. Syntynyt järjestelmä vakiintui ja kirkonkirjojen merkinnät monipuolistuivat. 18 Lähteiden tietosisällöissä oli virheellisyyksiä ja puutteellisuuksia ja luotettavuuden riskit täytyi ottaa huomioon. Kirkonkirjoissa oli mahdollisesti puutteellisia ja vajavaisia am- mattimerkintöjä. Kirkonkirjat ovat myös muilta osin aukollisia lähteitä. 19 Vihittyjen luetteloissa ei pitäisi olla pahoja puutteita, koska pappi joutui ennen parin vih- kimistä varmistamaan vihittävien esteettömyyden, kuuluttamaan parin kolme kertaa sekä merkitsemään kuulutuspäivät parin tietoihin vihittyjen luetteloon tai erilliseen kuu- lutettujen luetteloon. 20 Papisto ei aina välittänyt kirkonkirjojen pidosta ja saattoi tulkita määräykset ja ohjeet eri tavalla. Papit olivat kuitenkin jatkuvasti yhteydessä seurakuntalaisiin mikä takasi kirkon- kirjojen luotettavuuden. Mitä suuremmaksi seurakunta kasvoi, sitä hankalammaksi kävi tietojen päivittäminen. 21 Kirkkolain sisältämistä määräyksistä huolimatta kirkonkirjojen pitäminen oli myöhem- minkin puutteellista. Kirkonkirjoja ei aina edes ollut. Monissa seurakunnissa aukko 17 Suomenmaan virallinen tilasto 1871. 18 Muroma 1991, s. 31–51. 19 Happonen 2009, s. 14. 20 Happonen 2009, s. 31–32. 21 Happonen 2009, s. 33. 5 vihittyjen, kastettujen ja haudattujen luetteloissa johtui mm. sodissa sekä tulipaloissa tapahtuneista tuhoista. 22 Rosenbergin mukaan 1600-luvulla Suomessa aloitettu seurakuntatyöhön liittynyt väes- töluetteloiden laatiminen alkoi vuosisadan lopulta lähtien kehittyä täydellisemmäksi seurakuntia koskeviksi väestörekisterien pidoksi. 23 Muuttotilaston ensikäden lähdeaineiston muodostivat muuttotodistukset. Muutta- neista muuttaneitten luetteloihin ja pääkirjoihin tehdyt merkinnät olivat ennen kaikkea toisen käden tietoja. Muuttaneitten luetteloiden ja pääkirjojen osalta on huomioitava unohtamiset ja erehdykset. Tietojen tarkistaminen kirkonarkistoista oli myös tärkeää. Seurakunnasta muuttaneitten luetteloissa ja pääkirjojen muuttomerkinnöissä saattoi olla muuttaneitten lukumäärään liittyviä virheellisyyksiä ja epätäydellisyyksiä siitä syystä, että papistolta on osa muuttaneista mahdollisesti jäänyt pois kirjoista. On huomattava, että sekä Turun että Helsingin osalta mukaan on otettu vain suurimmat seurakunnat, mitä seka-avioliittoihin tulee. Tosin pois jääneitä tapauksia lienee vain kou- rallinen. Edelleen ulkomaalaisia oli tietenkin myös suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Työssäni on 374 tapausta. Timo Vihavainen 24 kertoo verkkokolumnissaan Aleksei Shkva- rovista, joka on Helsingin yliopistossa väitellyt historian tohtori ja entinen Venäjän ar- meijan eversti. Hän toteaa, että Shkvarovin suurin anti autonomian ajan historiantutki- mukselle on suomalais-venäläisten avioliittojen tarkastelu ja tilastollinen analyysi. Asiaa valaisevat kirkonkirjat eli metrikat antavat lisää tietoa, vaikka ovatkin nekin osittain puutteellisia. Shkvarovin mukaan suomalais-venäläisiä avioliittoja vuosina 1812–1855 oli ainakin 977 ja ilmeisesti paljon tätä enemmänkin. On luultavaa, että tietämyksemme tältä osin lisääntyy huomattavasti, kun saamme lisää venäläisiä arkistotietoja mukaan. Ajalta löytyy kyllä paljon arkistolähteitä, mutta tutkimuskirjallisuus keskittyy enemmän yleisempiin asioihin ja suomalaistumistrendeihin, so. kansalliseen heräämiseen. Ulko- maalaisuus ja monikulttuurisuus eivät ole toistaiseksi kiinnostaneet niinkään paljoa. 25 Toivoa sopii, että tutkimusta tulee lisää, koska sillä olisi relevanssia myös nykyisen maa- hanmuuttotilanteen kannalta. 22 Muroma 1991, s. 33. 23 Rosenberg 1966, s. 13–14. 24 Vihavainen 2017. Vtr. Алексей Шкваров, Когда пришли русские... Статистическое исследование семей русских военных чинов и финляндских женщин в гарнизонах Свеаборга и Гельсингфорса в первой половине XIX в.: по материалам Национального архива Финлянсии. Выпуск I, RME Group Oy, Helsinki 2016. (Alexei Shkvarov, Kun venäläiset tulivat ... Tilastollinen tutkimus venäläisten sotilasjoukko- jen ja suomalaisten naisten perheistä Sveaborgin ja Helsingforsin varuskunnissa 1800-luvun alkupuolis- kolla: Suomen Kansallisarkiston aineistojen mukaan.) 25 Vrt. Vainio-Korhonen 2017. 6 1.5. Tutkimusmenetelmät Tutkielman aihe on avioituminen ulkomaalaisten kanssa Helsingissä ja Turussa esiteolli- sena aikana vuosina 1826–1853. Kyseessä on lyhyen aikavälin demograafinen eli väes- töhistoriallinen tutkimus. Työssä verrattiin Helsingissä ja Turussa vuosina 1826–1853 ul- komaalaisten suurimpien ryhmien venäläisten, ruotsalaisten ja saksalaisten kanssa sol- mittuja avioliittoja. Lähteinä oli tutkimuskirjallisuus ja kirkonkirjoihin kuuluvia vihittyjä Helsingissä ja Turussa verrattiin ulkomaalaisten luetteloihin. Tutkimuskirjallisuus täy- densi tietoja aikakauden historiasta. Menetelmänä käytettiin komparatiivista metodia eli vertailevaa tutkimusmetodia.26 Tätä metodia käytetään usein tapaustutkimuksissa, joissa tutkitaan mm. eri kaupun- geissa olleiden tapausten eroja ja syy seuraussuhteita. Hyvä katsaus väestötutkimuksen menetelmistä löytyy kirjasta Suomen väestö. 27 Tavoitteena on tutkia myös mm. avioituvuutta ja muuttoliikkeen vaikutusta siihen. Nämä molemmat kuuluvat väestöhistorian alaan. Tämän tutkimuksen menetelmä on lyhyen aikavälin vertaileva väestötutkimus. Vertai- leva väestöhistoriallinen tutkimusmenetelmä on paljon käytetty metodi Suomen histo- rian tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa, ja väestöhistoriassa yleensä, tutkitaan mm. avi- oituvuutta ja miten esimerkiksi yhteiskunnan taloudelliset ja sosiaaliset rakenteet vai- kuttivat avioituvuuteen - tässä tapauksessa avioliittoihin ulkomaalaisten kanssa. Väestörakenne muuttui 1800-luvulla. Historialliset väestörakennetta kuvaavat lähteet 1800-luvulta ovat vajavaisia. Merkittäviä 1800-luvulla tapahtuneita väestön rakenne- muutoksia olivat kaupungistuminen ja väestön alueellisen jakautuman muutokset. Yhteiskuntaan syvällisesti vaikuttanut muutos oli kaupungistuminen. Kaupunkiväestön osuus pysyi 1860-luvulle vakiona, 5–6 prosentin tietämillä. Koska kaupungeissa väestön luonnollinen lisääntyminen oli vähäisempää kuin maalaispitäjissä, tämän osuuden säi- lyttäminen edellytti muuttovoiton saamista maaseudulta. Kaupunkiväestön osuus alkoi- kin nopeasti kasvaa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kaupunkiväestöä lisäsi maaseudulta kaupunkeihin suuntautunut muuttoliike. 28 26 Happonen 2009, s. 78. 27 Koskinen et al 2007, s. 20–21. 28 Pitkänen 2007, s. 72. 7 2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Suomen irtautuminen Ruotsista ja siirtyminen Venäjän vallan alle Napoleonin sotien seurauksena Venäjän keisari Aleksanteri I joutui ottamaan kantaa Ranskan vaatimaan mannermaasulkemukseen, jossa Englanti eristettäisiin muusta Eu- roopasta. Välillisesti Suomen kohtalo ratkaistiin Itä-Preussin Tilsitissä. Aleksanteri suos- tui rauhaan ja myös liiton solmimiseen maiden välille. Napoleon painosti Venäjää hou- kuttelemaan tai pakottamaan myös Ruotsin mukaan tähän saartoon. Saarron teho riip- pui kokonaan pitävyydestä. Aleksanteri I oli saanut varsin vastahakoisen valtion käänny- tettäväkseen. Aluksi hän yritti uhkailla ja levitellä huhuja, mutta tämä ei näyttänyt aut- tavan. Keinot kovenivat ja lopulta ajauduttiin Suomen sotaan 1808–1809. Tätä edelsi Ruotsille jätetty uhkavaatimus helmikuussa 1808.29 Sodan seurauksena Suomi irtautui Ruotsin valtakunnasta ja se liitettiin venäjän keisari- kuntaan Haminassa 17. syyskuuta 1809 solmitussa rauhassa. 30 Itse sodan kululla ei ole suurempaa merkitystä tämän tutkielman kannalta, paitsi että Suomeen virtasi sodan myötä suuri joukko venäläistä sotaväkeä, joka oli juuri naimaiässä. Tähän yhdistyy lisäksi se, että vuonna 1812 keisari antoi asetuksen, jossa sallittiin mm. uskontojen ja kansalli- suuksien rajat ylittävät avioliitot ”Suomen asukkaiden ja muiden Venäjän alamaisten vä- lillä”. Ennestään melkein pelkästään luterilaiseen maahan virtasi eriuskoisia Euraasialai- sen imperiumin sotilaita. Enemmistö oli luonnollisesti kreikkalaiskatolisia, mutta mu- kana oli myös ”roomalaiskatolisia puolalaisia, luterilaisia baltiansaksalaisia, Venäjän juu- talaisia, buddhalaisia kalmukkeja ja islaminuskoisia tataareja”. Suomi muuttui nopeasti monikulttuuriseksi vuosisadan edetessä, koska joukkoja siirrettiin myös sodan jälkeen historian eri vaiheissa, jotta voitiin pitää autonomisen aseman saanutta Suomea kurissa ja nuhteessa. 31 Varuskuntajoukkojen mukana maahan virtasi myös siviiliväestöä. Saapui muonittajia ja kauppiaita, jotka pitivät huolta varuskuntien ja sotilaiden tarpeista. Mukana tuli myös kauppiaiden apulaisia ja heidän palvelusväkeään ja myöhemmin teollisuudenharjoitta- jia, urakoitsijoita ja käsityöläisiä. 32 2.2. Turun väestö 1800-luvulla Tutkitut 374 tapausta ovat kahden suurimman kaupungin, Turun ja Helsingin, kirkonkir- joista kerättyjä. Sen tähden on tärkeää saada kuva kaupunkien väestömääristä 29 Zetterberg 1987, s. 359–368. 30 Klinge 1997, s. 11. 31 Vainio-Korhonen 2017. 32 Hakala 2002, s. 22–24. 8 tutkittavana aikana. Alla olevan taulukon tiedot ovat pääasiassa seurakuntien asukaslu- kujen muutoksista pidetyistä papiston kirjoista sekä myös henkikirjoista. Ne eivät lähes- kään aina ole yhtäpitäviä ja virheitä löytyy todennäköisesti molemmista. Nikulan (1972) mukaan papiston tiedot ovat luotettavampia, koska henkikirjoittajat merkitsivät muis- tiin ainoastaan verotuksen kannalta tärkeitä henkilöitä.33 Taulukko 1. Turun ja Helsingin henkikirjoitettu väestö 1810–1855. 34 Vuosi Turku Helsinki Vuosi Turku Helsinki Vuosi Turku Helsinki 1810 8 804 3 246 1826 11 798 6 648 1842 12 002 12 888 1811 9 588 3 318 1827 11 940 7 031 1843 12 076 13 175 1812 10 133 3 042 1828 10 106 7 665 1844 12 090 13 657 1813 9 791 3 452 1829 9 989 7 981 1845 12 312 13 682 1814 10 715 4 088 1830 10 786 7 964 1846 12 544 14 174 1815 10 487 4 183 1831 11 352 8 426 1847 12 654 15 010 1816 10 942 4 457 1832 11 184 8 161 1848 12 699 15 112 1817 11 273 4 788 1833 11 506 8 337 1849 12 797 14 136 1818 11 836 4 855 1834 11 641 7 751 1850 13 063 15 178 1819 11 537 4 971 1835 11 773 9 353 1851 13 427 15 530 1820 11 115 5 501 1836 12 120 8 732 1852 13 762 15 987 1821 11 092 5 662 1837 12 011 9 684 1853 14 528 16 137 1822 11 119 6 022 1838 11 933 10 952 1854 14 093 15 058 1823 11 411 6 220 1839 12 054 12 428 1855 14 126 14 616 1824 11 564 6 447 1840 12 016 11 667 1825 11 559 6 428 1841 12 123 12 404 Selkeämmän kuvan Turun ja Helsingin väestökehityksestä tutkittavana aikana saa piirtä- mästäni kaaviosta, josta voidaan huomata, että Helsingin väkiluku ylitti Helsingin väkilu- vun ensimmäisen kerran vuosina 1839-1841. Taudeista, paloista ja Helsinkiin muutoista huolimatta Turku säilyi vireänä kaupunkina, jonka väkiluku pystyi kilpailemaan Helsingin kanssa vielä 1800-luvun jälkipuoliskollakin. 33 Nikula 1972, s. 125. 34 Nikula 1972, s.127. Taulukon on alun perin laatinut Toivo T. Rinne 1965, s.167. 9 Kaavio 1: Turun ja Helsingin henkikirjoitettu väestö 1810–1855. 35 Kun tarkastellaan Turun väestökäyrää yllä olevassa kaaviossa, voidaan ajoittaa jotakin tärkeitä tapahtumia, jotka näkyvät nousuina ja laskuina. Nousut liittyvät useimmiten ve- näläisten joukkojen siirtoihin Turkuun ja laskut yliopiston ja eri virastojen siiroista uu- teen pääkaupunkiin Helsinkiin ja erilaisiin epidemioihin ja muihin tartuntatauteihin. Matti Närhi (1984) toteaa, että Suomi vallattiin varsin vähäisin venäläisin joukoin. Myö- hemmin joukkojen määrää lisättiin aina 55 000 mieheen (vuonna 1809). Nähtävästi pe- lättiin maihinnousua Ruotsista ja mahdollista kapinointia, koska Turun joukko-osaston suuruus tuolloin oli peräti 20 000 sotilasta. Aina 1850-luvulle asti Suomessa oli rauhal- lista ja venäläisten joukkojen kokonaisvahvuus olikin yleensä vain noin 12 000 miestä. Mielenkiintoista on, että noin puolet tänne sijoitettujen joukkojen upseereista oli suo- malaisia. Venäläisiä joukkoja vaihdettiin melko usein, koska luultavasti pyrittiin lisää- mään Suomen oloja tuntevia sotilaita ja toisaalta estää liian suuri lähentyminen kanta- väestön kanssa. 36 35 Piirretty itse Toivo T. Rinteen yllä olevan taulukon perusteella (1965, s.167). 36 Närhi 1984, s. 161–164. 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 KAAVIO 1: TURUN JA HELSINGIN HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ 1810–1855 Turku Helsinki 10 Vuonna 1846 Turkuun tuli suomalainen krenatööritarkkampujapataljoona, joka käsitti parhaimmillaan noin 1 000 miestä. 37 Sotilaiden ja siviilien välejä on yleisesti kuvattu hy- viksi, joskin yhteentörmäyksiäkin sattui. Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo, Turun palo tapahtui 4.–5.9.1827 tuhosi kolme nel- jäsosaa kaupungista ja jätti kodittomiksi 11 000 turkulaista. Vuonna 1827 Turussa oli kir- joilla 11 940 henkilöä. Palon seurauksena väkiluku laski, ja vuonna 1829 asukkaita oli vain 9 989. Palon seurauksena Turun akatemia siirrettiin Helsinkiin vuonna 1928 ja palo vaikutti Turun merkityksen pienentymiseen Helsingin kasvaessa. Helsingistä oli jo tehty pääkaupunki vuonna 1812, mutta viraston todellinen siirtyminen pois Turusta kesti vuo- sikymmeniä, koska Helsingissä ei ollut mitään tarpeellisia virastorakennuksia. Ne piti en- sin rakentaa. Senaatti muutti Helsinkiin 1819. Todellinen syy Helsingin valitsemiseen pääkaupungiksi lieneekin ollut se, että Turku oli sekä henkisesti, että maantieteellisesti liian lähellä entistä emämaata. Helsingistä tehtiin tyyliltään hyvin venäläinen kaupunki. 38 Kun kaupunki oli toipunut tulipalosta, niin sitä koetteli uusi vitsaus, kolera. Epidemia- vuotena 1831 kuoli 659 henkeä. Seuraava koleraepidemia ravisteli Turkua vuonna 1853. Tuolloin menehtyi yli 1 000 henkeä. 39 Euroopan hullu vuosi 1848 oli väestöllisesti Turulle huonoa aikaa. Syntyneiden luku- määrä oli koko aikakauden pienin, vain 299, kun taas kuolleitten lukumäärä oli 854. Va- kavia tauteja oli liikkeellä keväällä ja 337 henkeä oli toukokuun loppuun mennessä me- nehtynyt näihin vitsauksiin. Menetys oli pelottava ja viranomaiset eivät uskaltaneet ker- toa kansalle totuutta. Sotavuosina 1853–1856 kaupunkiin suuntautuva muuttoliike py- sähtyi, ja poismuutto lisääntyi. 40 Helsingissä puolestaan vuosi 1848 oli varsinainen seka- avioliittojen solmimisvuosi materiaalistani päätellen. Tämä johtui tietenkin siitä, että tu- levaan Krimin sotaan alettiin jo valmistautua lähettämällä lisää joukkoja Suomeen. Pääkaupunkistatuksen menettäminen oli Turulle raskas isku, josta kuitenkin toivuttiin yllättävänkin nopeasti. Turku oli ollut Suomen poliittisen elämän, sosiaalisen elämän sekä seuraelämän ehdoton ykkönen. G. Heinricius (1914) kuvaa menetystä seuraavasti: 37 Nikula 1972, s. 127. 38 Jussila 2004, s. 150. 39 Nikula 1972, s. 128. 40 Nikula 1972, s. 124–128. 11 Allt är nu förändradt. Åbo har längesedan upphört att vara den centrala punkten i Finland. Det kejserliga maktspråket, som är 1812 beröfvade Åbo rang af landets hufvudstad, och den härjande branden femton år senare, 1827, gjorde slut på Åbos dominerande ställning. Dess gamla byggnader, som brunnit ned, ersatter väl af andra, men ämbetsverken blefvo flyttade till den nya hufvud-staden, när- mare den östra gränsen; akademihusets portar stängdes och dess lärosalar gen- ljödo ej mer af lärda professorers ord; studenterna larmade icke mera på den gamla stadens trånga gator; de högre i samhället angåfvo tonen annorstädes än vid Auras strand. 41 2.3. Helsingin väestö 1800-luvulla Helsingistä tuli pääkaupunki 8.4.1812. Tuolloin se oli vielä pikkukaupunki. Helsinki oli ol- lut sodan jaloissa ja siellä oli myös tapahtunut tulipalo. Palo 17. marraskuuta 1808 tuhosi noin neljäsosan tuolloisesta kaupungista. Vuonna 1810 Helsingissä asui 4 065 henkeä. Turku oli ollut aikaisemmin pääkaupunki ja siellä asui kolme kertaa enemmän ihmisiä. Helsingin tulo pääkaupungiksi aiheutti sen, että siellä alkoivat uudelleenrakennustyöt ja hallintolaitokset siirtyivät uuteen pääkaupunkiin vähitellen. Nämä seikat aiheuttivat sen, että väkeä virtasi sinne lisää ja Helsingin väkiluku rupesi nopeasti kasvamaan. Uudelleen- rakennuskomitean työn päätyttyä vuonna 1825 Helsingin väkiluku oli 9 867 henkeä. Tä- män jälkeen vuonna 1828 muutti yliopisto Turusta Helsinkiin. Samaan aikaan alkoi myös hallinnon ja sivistyselämän keskittyminen Helsinkiin. Helsingin väkiluvun nopea kasvu jatkui. Vuonna 1840 Helsingin väkiluku oli 18 415 henkeä. Turku oli ohitettu. Helsingistä oli tullut maan keskuspaikka ja väkiluvultaankin suurin kaupunki. Helsingin väkiluvun nopea kasvu pysähtyi 1840- ja 1850-luvuilla. Kahdenkymmenen vuoden aikana vuosina 1840-60 Helsingin väkiluku kasvoi noin 4 000 hengellä eli asukkaita oli tuolloin vähän yli 22 000 henkeä. Voimakkaamman kasvun vaihe alkoi 1860-luvulla. Väkiluku lisääntyi kymmenessä vuodessa melkein 10 000 hengellä. Helsingissä oli vuonna 1870 jo 32 000 asukasta. Kasvun vauhti vain yltyi. Tästä lähtien maaseudun väestöä virtasi kaupunkeihin ja varsinkin Helsinkiin. Uuden vuosituhannen alkaessa Helsingin väkiluku oli melkein 100 000 henkeä. 42 Vuonna 1826 Helsingin väkiluku oli ollut n. 6 000 henkeä ja Turussa oli n. 11 000 henkeä. Vuosien 1832–1835 välillä Helsingin väkiluku laski. Vuosien 1835–1840 aikana Helsingin väkiluku saavutti Turun väkiluvun ja Helsingin väkiluvussa tapahtui tällöin suuri nousu ja Helsingin väkiluku jatkoi nousua aina vuoteen 1853 asti. 43 41 Heinricius 1914, s. 1. 42 Waris 1973, s. 13–14. 43 Waris 1973, s. 15–16. 12 2.4. Turun yhteiskuntaluokat 1800-luvulla Väestön sosiaalinen koostumus ei 1800-luvun alussa Turussa kokenut kovin suuria muu- toksia. Turun tärkeimmät yhteiskuntaryhmät vuonna 1835 olivat: valtion virkamiehet, hovioikeuden virkamiehet, papit, opettajat, kauppiaat, kirjanpitäjät, kauppa-apulaiset, käsityöläismestarit, kisällit, oppipojat, merimiehet, tehtaiden työläiset, rengit ja piiat. Muutokset 1800-luvun alkupuolella olivat pieniä; lähinnä siirtymiä eri ammattiryhmien välillä. 44 Turkuun muutti Ruotsista paljon kauppiaita ja käsityöläisiä. Yksi tärkeimmistä tällaisista yrittäjistä oli Gävlestä Suomeen muuttanut Per Cerelius Rettig. Hän asettui Turkuun vuonna 1845 ja perusti tupakkatehtaan.45 Taulukko 2: Tärkeimmät yhteiskuntaryhmät Turussa 1835. 46 Yhteiskuntaryhmä 47 Luku % Valtion virkamiehiä 48 154 3,1 Kauppiaita 114 2,3 Kirjanpitäjiä ja kauppa-apulaisia 55 1,1 Käsityöläismestareita 433 8,6 Kisällejä 528 10,5 Oppipoikia 166 3,3 Merimiehiä 203 4,1 Tehtaiden yms. työväkeä 131 2,6 Renkejä 1 151 23,0 Piikoja 1 018 20,3 Turkuun tuli 1800-luvulla kauppiaita, käsityöläisiä ja kapakoitsijoita sekä Ruotsista että Venäjältä. Heidän osuutensa kaupungin porvaristosta oli suuri. Baltian kaupungeista, Pietarista ja Vanhasta Suomesta, tulleet kauppiaat olivat tärkeä ryhmä suomalaisten porvarien keskuudessa. He menestyivät hyvin Turussa. Turussa oli paljon venäläisiä 1800-luvun alussa. He eivät olleet pelkästään venäläisiä kauppiaita ja käsityöläisiä vaan Turussa oli venäläinen varuskunta, joka oli suuri ja merkittävä tekijä kaupungin elä- mässä. Esimerkiksi varuskunnan venäläiset sotilaat ottivat aviopuolisoikseen turkulaisia 44 Nikula 1972, s. 135. 45 Nikula 1972, s.136. 46 Nikula 1972, s. 135. 47 Ammattinimikkeiden ongelmallisuutta ihmisten aseman, tehtävien sekä myös työn määrittelyssä on pohdittu tutkimuksessa Ågren (toim.) 2016. 48 Näistä hovioikeuden edustajia 42 (0,8 %) sekä pappeja ja opettajia 27 (0,5 %). 13 naisia. Kauppaa harjoittava porvaristo 1800-luvun alussa jakaantui kolmeen ryhmään suola- ja rihkamakauppiaat, ruokatavarakauppiaat ja suomalainen porvaristo. Suola- ja rihkamakauppiaat olivat myös laivanvarustajia kaupungissa. He harjoittivat myös koti- maan- ja ulkomaankauppaa. Kauppiailla oli usein myös sahaliikkeitä, laivanrakennusta ja tupakka sekä sokeritehtaita. Sekä varallisuus että sivistystaso vaihtelivat paljon ryhmän sisällä. 49 2.5. Helsingin väestön ammatillinen jako ja sosiaaliset kerrokset 1800-luvulla Säätyläisväestöön 50 kuuluivat ylemmät ja alemmat siviilivirkamiehet. Pappissäätyyn kuuluivat papit ja oppilaitosten opettajat. Sotilassäätyyn kuuluivat upseerit ja aliupsee- rit. Muihin säätyläisiin kuuluivat lääkärit, arkkitehdit, harjoitus- ja kielimestarit, teh- taanisännät ja säätyläisten lesket. 51 Porvaristoon kuuluivat kauppiaat, koti- ja ulkomaankauppiaat, tukkukauppiaat, kauppa- edustajat, ruokatavarakauppiaat, käsityöläiset, käsityöläismestarit, pienporvarit, muut porvarit, laivurit, ravintoloitsijat ja kapakoitsijat ja porvareitten lesket, jotka jatkoivat miehensä ammattia. Porvareita asui vain kaupungeissa ja elintaso erot eri porvariston ryhmillä saattoivat olla suuret. Oli erittäin vauraita porvareita ja hyvin köyhiä porvareita samassa kaupungissa. 52 Työväestöön kuuluivat sotamiehet, matruusit ja laivanveistäjät. Kaupungin suojelusvä- keen kuuluivat merimiehet, kirvesmiehet, kalastajat, kuorma-ajurit, rahdinsoutajat, pa- lovartijat, työrengit ja työmiehet. Porvarien suojelusväkeen kuuluivat käsityöläiskisällit, käsityöläisten oppipojat, käsityöläisten verstasrengit, käsityöläisten puotipalvelijat, teh- taitten kisällit ja konttoristit, tehtaitten työmiehet, oppipojat, naistyöntekijät, kauppiait- ten palveluskunta, yksityisten kamaripalvelijat, lakeijat, edeskäyvät, kuskit, taloudenhoi- tajattaret, kamarineitsyet, yksityisten palveluspojat, palvelustytöt, piiat, lesket ja nai- mattomat naiset, jotka elivät työstä. Muuhun kaupunkiväestöön kuuluivat teollisuuslai- tosten mestarit, kirkon ja virkakuntien palveluskunta, luotsit, ylioppilaat ja 15-vuotta täyttäneet koulupojat, naimattomat naiset, jotka elivät omilla varoillaan, seuraneidit ja kotiopettajattaret, muut kaupungin asukkaat, köyhäinhoitolaiset ja vangit. 53 Tarkempi tarkastelu eri väestöryhmien välillä osoitti, että säätyläisväestön ylimmän ker- roksen muodosti uuden pääkaupungin virkamieskunta. Virkamieskuntaan 49 Nikula 1972, s. 137–160. 50 Säätyläisväestön määrittelystä kts. Wirilander 1974. 51 Waris 1950, taulukko, s.139. 52 Waris 1950, taulukko, s.139. 53 Waris 1950, taulukko, s.139. 14 rinnastettavia olivat suomalaisen sotaväen upseerit, jotka oli sijoitettu Helsinkiin ja ve- näläinen sotaväki, joka oli myös sijoitettu Helsinkiin. Siviilivirkamiesten ja upseeriston lisäksi kuului säätyläisiin kaupungin oppinut sääty. Tähän säätyyn kuuluivat papit, opet- tajat, yliopistonopettajat, virkamiehet ja ylioppilaat. Helsingin tulo pääkaupungiksi oli merkittävää senkin vuoksi, että valtion hallintokoneisto kenraalikuvernööristä lähtien tuli Helsinkiin. Nämä henkilöt olivat yhteiskunnan ylintä kerrosta. 54 Helsingin väestössä oli myös toinen pääryhmä ja se oli porvaristo. Kaikki elinkeinon har- joitus, kauppa ja teollinen toiminta käsityön ja manufaktuurien puitteissa oli merkanti- listisen katsomustavan mukaan tarkoin säännöksin rajoitettu. Kaupunkilaisten oikeudet ja velvollisuudet olivat myös yksityiskohtaisesti määrätyt. Koska kaikki itsenäinen elin- keinon harjoitus kaupungeissa oli porvarien yksin- ja erikoisoikeus, oli siis selvää, että porvaristo oli jakautunut eri kerroksiin ja ryhmiin. Ylimmän porvariston kerroksen muo- dostivat kauppiaat. Toisen kerroksen muodostivat käsityöläiset ja kolmannen kerroksen muodostivat pienporvarit. Oli myös olemassa pienempiä ryhmiä, jotka luettiin porvareit- ten ryhmään kuuluviksi. Näitä olivat kauppalaivurit ja ravintoloitsijat sekä ne porvarien lesket, jotka miehen kuoleman jälkeen jatkoivat vanhan porvarioikeuden nojalla entistä elinkeinoa. 55 Kauppaa käyvä porvaristo eli Helsingin kauppiaskunta jakautui kahteen kerrokseen. Koti- ja ulkomaankauppiaat muodostivat ylemmän kerroksen. Alempaan kerrokseen kuului- vat ruokatavarakauppiaat ja puntaritavarakauppiaat. Näiden kahden pääryhmän lisäksi oli muodostunut erikoisalojen kauppiaita, kuten rihkamakauppiaat, huonekalukauppi- aat ja kirjakauppiaat. Rihkamatavaran kauppiaat luettiin kauppiaitten ylempään ryh- mään. Rihkamatavarakauppiaitten joukossa oli kaksi ulkomaalaissyntyistä naista. Nämä olivat rouva Brochmüller ja mademoiselle Wiegandt. He olivat saaneet jo 1820-luvulla elinkeinonharjoittamisoikeuden. 56 Kaupan vapautus toteutui vuonna 1868 ja tämän jälkeen ei enää eroteltu koti- ja ulko- maankauppiaita sekä ruokatavarakauppiaita. Virallisesti jako oli tällainen, mutta käytän- nössä esim. venäläiset ruokatavarakauppiaat saattoivat ulottaa liiketoimintansa kauas pois varsinaisen toimialansa ulkopuolelle. Vanhan jaon tilalle tuli jako vähittäis- ja tuk- kukauppiaisiin. 57 54 Waris 1950, s. 42–46. 55 Waris 1950, s. 46–48. Säätyläistön määrittelemisestä kts. myös Wirilander 1974. S. 3-66. 56 Waris 1950, s. 48–49. 57 Waris 1950, s. 49. 15 2.6. Sisäinen muuttoliike Suomessa 1800-luvulla Tämän tutkimuksen kannalta olennaisinta on, että 1800-luvun kuluessa maalta kaupun- keihin alkoi virrata väestöä, joka oli sopivassa naimaiässä. Täällä he kohtasivat muiden suomalaisten lisäksi eri maista tulleita saman ikäisiä maahanmuuttajia. Mitkä syyt sitten vaikuttivat sisäiseen muuttoliikkeeseen kyseisenä ajankohtana? Reino Lento käsittelee tutkimuksessaan maassamuuton vilkastumiseen johtaneita teki- jöitä. 58 Hän toteaa, että perussyynä oli maaseudun irtaimen väestön kasvu 1700-luvun loppupuolelta lähtien. Väestön kasvu lisääntyi nimen omaa maaseudulla ja lisäys tapah- tui maata omistamattoman väestön keskuudessa. Heille kaikille ei riittänyt taloja joh- tuen osittamista rajoittavista laeista sekä vanhasta traditiosta, jossa talo jätettiin jaka- mattomana perinnöksi yhdelle jälkeläiselle. 59 Samalla kumottiin tiettyjä muuttova- pautta rajoittaneita säännöksiä. Aiemmin voimassa ollut ”laillinen suojelus” kumottiin. Sillä oli tarkoitettu, jossa jokaisen maattoman tai elinkeinottoman henkilön tuli pestau- tua toisen palvelukseen tai muuten häntä kohdeltiin irtolaisena ja heidät tuomittiin ylei- seen työhön. Haluttiin hankkia työvoimaa talollisille ja suojella yhteiskuntaa irtaimelta ainekselta. Lisäksi poistettiin erinäisiä elinkeinovapauden rajoituksia. 60 Lento toteaa edelleen, että lisääntynyt tarjonta ei yksin riittänyt vaan tarvittiin myös ky- syntää liikkuvalle työvoimalle sekä liikenteen kehittämistä. Tehdasteollisuuden synty vastasi tähän kysyntään yhä enenevässä määrin, ja sisävesi- ja rautatieliikenteen kehit- tyminen jälkimmäiseen. Lisäksi kaupunkien merkitys alkoi kasvaa. 61 3. ULKOMAALAISTEN KANSSA SOLMITUT AVIOLIITOT 1826–1853 3.1. Avioliittolainsäädäntö Kreikkalaiskatoliset. Maamme suurimman eriuskolaisryhmän muodostivat kreikkalais- katoliset. Uudenkaupungin rauhassa taattiin uskonnonvapaus. Tämä vahvistettiin Turun rauhassa. Kreikkalaiskatolisen väestön oikeudet lisääntyivät hallinnollisen lainsäädän- nön alettua. Tämä vahvisti myös kreikkalaiskatolisen kirkon asemaa Suomessa. 62 Luterilaisten ja kreikkalaiskatolisten keskinäisten avioliittojen vahvistaminen ja purkami- nen. Venäjän vallan alkaessa oikeussäännökset, jotka koskivat avioliittoa Suomen luteri- laisten asukkaiden ja muihin kristillisiin tunnustuksiin kuuluvien kesken sisältyivät 58 Lento 1951 59 Lento 1951, s. 38–42. 60 Lento 1951, s. 42–44. 61 Lento 1951, s. 44–49. 62 Mäntylä 1954, s. 43–44. 16 24.1.1781 annettuun kuninkaalliseen julistukseen. 1.4.1812 julkaistiin keisarillinen ase- tus, joka sisälsi oikeussäännökset seka-avioliitoista suomalaisten ja keisarin muiden, toista uskontokuntaa tunnustavien alamaisten kesken ja se noudatti pääasiassa Turun tuomiokapitulin ja hallituskonseljin (nimi muuttui vuonna 1816 Keisarilliseksi senaatiksi) laatimaa ehdotusta. Oleellinen muutos vuoden 1781 julistukseen verrattuna oli se, että isän uskonto määräsi avioliitossa syntyneet kastettavaksi ja kasvatettavaksi oman us- kontonsa mukaan. Kummankin kirkkokunnan pappeja kiellettiin kastamasta vastoin tätä asetusta. Näin saatettiin voimaan uskonnollinen tasa-arvoisuus avioliittoja solmitta- essa.63 Asetuksen viimeiseen pykälään sisältyi rajoitus: se ei koskenut toistaiseksi niitä kreikka- laiskatolisia, jotka asuivat määrätyissä pitäjissä, vaan heitä koskeva asetus annettiin myöhemmin.64 Avioliittosäännöksiä täydennettiin 4.11.1836 kenraalikuvernööri Menshikovin aloit- teesta annetulla asetuksella. Jossa säädettiin, että seka-avioliitoissa vihkiminen oli ensin suoritettava sen seurakunnan mukaan, johon morsian kuului. 14.11.1836 määrättiin kei- sarillisella kirjeellä noudatettavaksi luterilaisia ja kreikkalaiskatolisia vihittäessä kreikka- laiskatolisessa kirkossa voimassa olevia sääntöjä niistä ajankohdista, jolloin vihkimistä ei saanut toimittaa. Vuonna 1833 asui Suomen kreikkalaiskatolinen väestö hajallaan ja oli ryhmittynyt seurakunniksi. Täsmällistämiset voitiin nyt toteuttaa. Heidän seurakunta- elämänsä tehostui myös. Avioliittolainsäädäntö vaati pian täydennykseksi määräykset, kuinka seka-avioliittojen purkamisen oikeudellinen käsittely tapahtui.65 Kreikkalaiskatolisen aviopuolison kyseessä ollessa, riippui avioliiton purkaminen keisari- kunnan lakien mukaan hiippakunnan tuomioistuimen antamasta ja pyhän synodin vah- vistamasta päätöksestä. Avioeron tuomitsi Suomessa lakien mukaan maallinen oikeus. Kaksi erilaista oikeusmuotoa piti sovittaa keskenään. Koska sattuneissa tapauksissa ve- dottiin kenraalikuvernööriin, hän teki aloitteen sellaisen asetuksen julkaisemiseksi, jolla käytäntö yhtenäistettiin. Tuloksena oli senaatin keisarin käskystä valmistama julistus, joka julkaistiin 22.1.1849. Siinä kiellettiin Suomen oikeusistuimia tuomitsemasta avio- eroa puolisoitten kesken, joista toinen kuului kreikkalaiskatoliseen kirkkoon, ennen kuin tämän kirkon elimet olivat avioliiton purkaneet. Jos aviopuolisot kuuluivat eri tunnus- tuksiin, täytyi avioliiton sitoumus määrätä vaatimuksiltaan ankaramman uskontokunnan peruslauselmien mukaan. Lisäksi katsottiin, että myös toisen aviopuolison täytyi nou- dattaa tätä oikeusperiaatetta avioliittoon mennessään.66 63 Mäntylä 1954, s. 44–50. Kts myös Vainio-Korhonen 2017. 64 Mäntylä 1954, s. 47. 65 Mäntylä 1954, s. 48. 66 Mäntylä 1954, s. 174. 17 Avioliittolainsäädännön kannalta tämän työn kannalta olennaisinta on, että uskontojen ja kansallisuuksien rajat ylittävät avioliitot Suomen asukkaiden ja muiden Venäjän ala- maisten välillä sallittiin keisarillisella asetuksella vuodesta 1812 lähtien.67 3.2. Syyt avioliittojen solmimiseen ja raukeamisiin Avioliittojen solmimisten määrään vaikutti syntyneisyys. Eli jos väkimäärä lisääntyi maassa, avioliittoja solmittiin enemmän. Kuolleisuusluvut taas vaikuttivat avioliittojen solmimisiin päinvastoin. Maan varallisuus taasen vaikutti syntyneisyys- ja kuolleisuuslu- kuihin. Muita syitä avioliittojen solmimismäärien muutoksiin olivat epäsuhta naimaikäis- ten miesten ja naisten lukumäärien välillä, uskonnolliset lait, tavalliset lait, sivistystaso, kulkutaudit, katovuodet, väestönkasvussa tapahtuneet muutokset, vuodentulon laatu ja syntyneitten ja kuolleitten välinen suhde. Teollisuuden ja kaupan kehityksillä oli myös vaikutusta avioliittojen solmimismäärien muutoksiin eri aikoina. Myös kansallisella va- rallisuudella oli vaikutusta muutoksiin avioitumisissa. Eri aikoina saattoi vastahakoi- suutta olla myös perhe-elämää kohtaan. 68 Kaupungeissa solmittiin enemmän avioliittoja kuin maaseuduilla. Kaupungeissa oli myös eri uskontoa tunnustaneita kuin evankelisluterilaista, Suomen pääuskontoa, tunnusta- neita. Suomessa olleista vieraan uskonnon tunnustajista kuului venäläiseen sotaväkeen suurin osa. Eriuskoisten kanssa solmituista avioliitoista 85% oli sellaisia, että mies kuului venäläiseen sotaväkeen ja oli uskonnoltaan kreikkalaiskatolinen ja nainen oli suomalai- nen ja uskonnoltaan luterilainen. Avioliitot raukesivat 1800-luvulla lähinnä puolison kuo- leman vuoksi. Leskimiehet ja -naiset solmivat usein uuden avioliiton. 69 3.3. Venäläisten kanssa solmitut avioliitot Turussa vuosina 1826–1853 Turun osalta olen käyttänyt Turun maakunta-arkiston mikrofilmirullia kuulutetuista ja vihityistä. Kyseessä olivat Turun ruotsalainen seurakunta ja Turun evankelisluterilainen suomalainen seurakunta (lähdetiedot luvussa ”Arkisto- ja muut lähteet”). Vihittyjä ja kuulutettuja verrattiin Turun maakunta-arkistossa olevaan luetteloon maahan saapu- neista ulkomaalaisista vuosina 1827–1830 ja 1833–1853. Näin saatiin selville ulkomaa- laisten kanssa solmitut avioliitot. 67 Vainio-Korhonen 2017, kolumni, s.2. 68 Suomenmaan virallinen tilasto 1871, s. 15–18. 69 Suomenmaan virallinen tilasto 1871, s. 18–19. 18 Avioliittojen syitä pohtiessani olen tukeutunut joihinkin kirjallisuudesta löytämiini ta- pauksiin sekä omaan päättelyyn. Suurempi kuva, jossa on takana aikakaudelle tyypilli- nen avioliitto- ja rakkauskäsitys, on muodostunut lukemalla aikaa kuvaavaa tutkimuskir- jallisuutta sekä erilaisia kronikoita. Ajatuksiini avioliitosta, säätyläisistä, säätykierrosta sekä naisen (taloudellisesta) asemasta ovat vaikuttanet lähinnä Häggman (1994), Wiri- lander (1974) sekä Ågren (2016). Matruusi K. Kirilof vihittiin 22.1.1826 piika Anna Ericin tyttären kanssa. Avioliitot solmit- tiin 1800-luvulla saman säätyisten kanssa pääasiassa. Tässä tapauksessa avioliiton sol- mimisen syy oli todennäköisesti perheen perustaminen. 70 Matruusi Ivar Michaef vihittiin leski Catharina Michaelin tyttären kanssa 22.1.1826. Tässä tapauksessa taloudellisilla tekijöillä oli oletettavasti merkitystä avioliiton solmimi- seen. Lesket nimittäin saivat 1800-luvulla eläkettä aviomiehensä kuoltua joissain ta- pauksissa. Oletus on, että naislesket avioituivat yleensä enemmän taloudellisista syistä. Leskimiehet, ja leskinaiset solmivat melko usein uuden avioliiton, joten voidaan olettaa, että toisena syynä avioitumiseen tässä tapauksessa oli perheen perustaminen. Miesles- ket avioituivat yleensä itseään nuoremman naisen kanssa, jonka kanssa he halusivat pe- rustaa uuden perheen. 71 Välskäri eli armeijan lääkäri Zinaff Efimoff vihittiin 3.2.1826 piika Gustava Rosenqvistin kanssa. Tässä tapauksessa avioliiton solmimisen syyt oletettavasti olivat ehkä taloudel- liset, koska ulkomaalainen aviomies kuului ylempään säätyyn kuin suomalainen avio- puoliso. On myös mahdollista, että avioliiton solmimisen syinä oli perheen perustami- nen ja emotionaaliset syyt. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä säätykierto eli avioidut- tuaan aviovaimon sosiaalinen asema kohosi ylöspäin. Ylimmissä säädyissä oli 1800-lu- vulla säätykiertoa ja emotionaalisista syistä solmittuja avioliittoja. Tilanne muiden sää- tyjen kohdalla muuttui samanlaiseksi, kun industrialismin aika läheni ja kirkolliset lait lievenivät. 72 Sergei Bardakoff vihittiin 11.2.1827 piika Eva Schanzin kanssa. Tässä tapauksessa syy avioliiton solmimiseen oli oletettavasti perheen perustamin. Ulkomaalaisen aviopuoli- son ammattia ei ole mainittu ja piiat solmivat harvoin avioliittoa ylempisäätyisten kanssa. 73 70 Luettelo kuulutetuista ja vihityistä. Turun maakunta-arkisto. Turku. Tästä lähtien käytetään lyhennettä LKV/TMA. JK1185. 71 LKV/TMA JK1185. 72 LKV/TMA JK1185. 73 LKV/TMA JK1185. 19 Jacob Kulitschoi vihittiin14.2.1827 nuoremman palvelijan Christina Blombergin kanssa. Tässä tapauksessa ulkomaalaisen aviokumppanin ammattia ei ole mainittu ja suomalai- nen puoliso oli nuorempi palvelija, joten voidaan olettaa, että kysymyksessä oli avioliiton solmiminen perheen perustamisen vuoksi ja syyt saattoivat olla myös taloudelliset. 74 Puusepän kisälli David Johansson solmi avioliiton piika Johanna Palmgrenin kanssa 15.3.1827. Emotionaalisista syistä solmitut avioliitot olivat 1800-luvulla harvinaisia, jo- ten voidaan olettaa, että tämän avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset ja perheen perustaminen. 75 Aliupseeri Feodorov Ponomarenko vihittiin 29.4.1827 piika Hedvig Juliana Lönnin kanssa. Syyt tämän avioliiton solmimiseen olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 76 Upseeri Jura Muskow vihittiin 20.5.1827 leski Brita Helanderin kanssa. Syyt tämän avio- liiton solmimiseen olivat todennäköisesti taloudelliset, koska aviovaimo oli leski. Per- heen perustaminen saattoi olla myös syy avioitumiseen. 77 Aliupseeri Semen Lobotscheff vihittiin emäntä Maria Lena Lillbergin kanssa 10.6.1827. Syyt tämän avioliiton solmimiseen olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perusta- minen, koska osa venäläisistä aliupseereista kuului aatelissäätyyn ja sotilaitten toimeen- tulo oli turvattu ja he pystyivät elättämään hyvin perheensä. Voi olla, että aviomies ha- lusi myös terveen ja työkykyisen emännän taloonsa. 78 Armeijan kirjuri Alexander Wasilieff vihittiin 5.8.1827 piika Justina Matin tyttären kanssa. Tässä tapauksessa avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja perheen perustaminen. Aviomies kuului ylempään säätyyn kuin vaimonsa. 79 Matruusi Timotei Baranoff vihittiin 12.9.1827 Maria Stina Lindholmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt.80 74 LKV/TMA JK1185. 75 LKV/TMA JK1185. 76 LKV/TMA JK1185. 77 LKV/TMA JK1185. 78 LKV/TMA JK1185. 79 LKV/TMA JK1185. 80 LKV/TMA JK1185. 20 Kapteenin adjutantti Joachim Tichanoff vihittiin 30.10.1827 nuoremman palvelijan Jo- hanna Magdalena Landströmin kanssa. Ulkomaalaisen aviopuolison asemasta yhteis- kunnassa voidaan päätellä, että avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti talou- delliset ja haluttiin perustaa perhe. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä säätykierto, eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioiduttuaan. 81 Jacob Kapustinskij vihittiin 20.11.1827 piika Carolina Wilhelmina Wahlströmin kanssa. Venäläisen aviokumppanin ammattia ei ole mainittu, mutta venäläiset, jotka olivat Suo- messa 1800-luvulla, olivat pääasiassa joko kauppiaita tai armeijan palveluksessa olevia. Voidaan siis olettaa, että tässä tapauksessa venäläinen aviopuoliso oli jompikumpi näistä. Syyt avioliiton solmimiseen olivat oletettavasti taloudelliset ja haluttiin perustaa perhe. 82 Timofei Petroschevitsch solmi avioliiton 13.12.1827 porvarin tyttären Caisa Lisa Forsvi- kin kanssa. Tässä tapauksessa suomalaisen aviokumppanin asema yhteiskunnassa oli korkeampi kuin venäläisen puolison. Tapaus on harvinainen 1800-luvun sääty-yhteis- kunnassa. Avioliiton solmimisen syyt olivat tässäkin tapauksessa taloudelliset ja haluttiin ilmeisesti perustaa perhe. 83 Stefan Alexejewitsch vihittiin leski Magdalena Grenin kanssa 10.2.1828. Avioliiton solmi- misen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 84 Adjutantti Fredric August Bonsdorff vihittiin 18.11.1828 nuoremman palvelijan Cecilia Sederströmin kanssa. Tässä tapauksessa nainen oli yhteiskunnallisessa asemassa alem- pana kuin mies, joten oletus on, että taloudelliset syyt ja perheen perustaminen olivat avioliiton solmimisen syyt. On myös mahdollista, että avioitumisen syinä olivat emotio- naaliset tekijät. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä säätykierto, eli aviovaimon sosiaali- nen asema kohosi hänen avioiduttuaan. 85 Sotilas Ivan Nevedroff vihittiin leski Lovisa Johanin tyttären kanssa 14.11.1830. Syyt avio- liiton solmimiseen olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 86 81 LKV/TMA JK1185. 82 LKV/TMA JK1185. 83 LKV/TMA JK1185. 84 LKV/TMA JK1185. 85 LKV/TMA JK1185. 86 LKV/TMA JK1185. 21 Venäjän armeijan työntekijä Jecosei Sokoloff vihittiin 15.5.1831 Sidonia Palmroosin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat tässä tapauksessa oletettavasti taloudellinen turva ja perheen perustaminen. 87 Sotilas M. Gawriloff vihittiin 20.11.1831 piika Maria Sofia Urjalinin kanssa. Tässä tapauk- sessa avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. Tämä tapaus on tyypillinen 1800-luvulla solmittu avioliitto, jossa molem- mat aviopuolisot kuuluivat samaan yhteiskunnalliseen luokkaan. 88 Ruokatavarakauppias Jonas Borisoff vihittiin 23.4.1833 nuoremman palvelijan Caisa Ulla Woivalinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. Suomalainen aviokumppani oli jungfru. Jungfrut eivät saaneet 1800-luvulla Turussa yhtä hyviä työpaikkoja kuten esimerkiksi mamsellit. Tässä tapauk- sessa oli kysymyksessä säätykierto, eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avi- oiduttuaan. Avioitumisen syinä saattoi olla myös emotionaaliset syyt. 89 Alex Petrovitsch Harsejeff vihittiin 4.6.1833 Anna Stina Ericin tyttären kanssa. Venäläi- nen aviopuoliso oli ammatiltaan fanjunkkari eli joukko-osaton lipunkantaja. Lipunkan- tajat olivat 1700-luvulla Ruotsi-Suomen armeijassa aatelisnuorukaisia, jotka olivat saa- neet kunniatehtävän. Tämä tarkoitti 1800-luvulla aliupseeria. Tämän avioliiton solmimi- sen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 90 Aliupseeri Anton Parloff vihittiin 16.1.1834 piika Lisa Michaelsdotterin kanssa avioliiton solmimisen syyt tässä tapauksessa olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 91 Aliupseeri Sergei Belajeff vihittiin 25.5.1834 piika Maria Gustava Stenholmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja perheen perustaminen. 92 Muusikko Semen Philipoff vihittiin 27.2.1835 leski Anna Johanin tyttären Karpinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti etupäässä taloudelliset. On myös mahdollista, että haluttiin perustaa myös perhe. 93 87 LKV/TMA JK1185. 88 LKV/TMA JK1185. 89 LKV/TMA JK1191. 90 LKV/TMA JK1191. 91 LKV/TMA JK1191. 92 LKV/TMA JK1191. 93 LKV/TMA JK1191. 22 Sotilas Ivan Schubepoff vihittiin 6.8.1837 nuoremman palvelijan Maria Matin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 94 Sotilas Nikifor Startzeff vihittiin 8.11.1837 piika Eva Carolina Helinin kanssa. Avioliiton solmimisisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 95 Sotilas Joseph Brusenski vihittiin 19.9.1838 piika Lena Andersin tyttären kanssa. Aviolii- ton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 96 Mats Tugarmoff vihittiin 22.5.1839 piika Fredrica Caloniuksen kanssa. Tässä tapauksessa avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 97 Sotilas Micsa Molaschevitz vihittiin 31.10.1839 piika Eva Rosenqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 98 Sotilas Petter Kasin vihittiin 30.8.1840 Anna Catharina Lindeqvistin kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Suomalai- sen aviokumppanin ammattia ei mainittu, joten voidaan olettaa, että hänellä ei ollut mi- tään ammattia. 99 Sotilas Gregori Serdjuk vihiittiin1.11.1840 piika Eva Christina Grönmarkin kanssa. Tässä tapauksessa avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 100 Aliupseeri Maxim Ivanoff vihittiin 12.5.1841 emäntä Eva Elisabeth Grönroosin kanssa. Tässä tapauksessa avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. Oletus on, että aviomies halusi taloonsa terveen ja työkykyisen emännän. 101 94 LKV/TMA JK1191. 95 LKV/TMA JK1191. 96 LKV/TMA JK1191. 97 LKV/TMA JK1191. 98 LKV/TMA JK1191. 99 LKV/TMA JK1191. 100 LKV/TMA JK1191. 101 LKV/TMA JK1191. 23 Sotilas Conrad Salodinikoff vihittiin 18.7.1841 piika Johanna Stengrundin kanssa. Avio- puolisot ovat tässäkin tapauksessa saman säätyisiä ja todennäköiset syyt avioliiton sol- mimiseen olivat taloudelliset syyt ja perheen perustaminen. 102 Ruokatavarakauppias Josef Ferdinand Orre vihittiin 21.11.1841 venäläisen nuoremman palvelijan Sofia Charlotta Borisoffin kanssa. Tämä tapaus on todella harvinainen 1800- luvun Turussa. Yleensä ulkomaalainen aviopuoliso oli mies. Tässä tapauksessa aviomies kuului ylempään säätyyn 103, ja avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Emotionaaliset syyt saattoivat olla myös avioitumisen syinä. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä säätykierto, eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioiduttuaan. 104 Sotilas Mattvei Michailoff vihittiin 23.1.1841 Sofia Matintyttären kanssa. Tässä tapauk- sessa avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelli- set syyt. 105 Räätälin kisälli Gustaf Wilhelm Worgonoff vihittiin 13.8.1842 nuoremman palvelijan Jo- hanna Gröndahlin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen pe- rustaminen ja taloudelliset syyt. 106 Sotilas Julius Ermoloff vihittiin 23.11.1842 leski Lena Ericsdotterin kanssa. Tämän aviolii- ton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset, koska kyseessä oleva puoliso oli leski. Perheen perustaminen saattoi olla myös syynä avioliiton solmimiseen. 107 Eläkkeellä oleva ratsumestari Semen Matveijeff Tipuscheff vihittiin 8.10.1843 Elisabet Samuelin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelli- set, koska aviopuoliso oli korkeassa asemassa ja hänen suomalaisen aviopuolisonsa am- mattia tai yhteiskunnallista asemaa ei ole mainittu, joten voidaan olettaa, että hänellä ei ollut ammattia. Perheen perustaminen eläkkeellä ollessa ei todennäköisesti ollut myöskään avioliiton solmimisen syy. Avioitumisen syinä saattoi olla myös emotionaali- set syyt. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä säätykierto eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioiduttuaan. 108 102 LKV/TMA JK1191. 103 Vrt. Wirilander 1974 ja Häggman 1994. 104 LKV/TMA JK1191. 105 LKV/TMA JK1191. 106 LKV/TMA JK1191. 107 LKV/TMA JK1191. 108 LKV/TMA JK1191. 24 Tupakantekijä Gustaf Allenius vihittiin venäläisen Anastasia Samoilovnan kanssa 4.9. 1843. Tämä tapaus on harvinainen, koska yleensä 1800-luvun Turussa ulkomaalaisten kanssa solmituissa avioliitoissa mies oli ulkomaalainen. Avioliiton solmimisen syyt tässä tapauksessa olivat todennäköisesti taloudelliset, olihan suomalainen aviopuoliso työssä tupakka tehtaassa. Venäläisen puolison ammattia ei ole mainittu, joten saattoi olla, että hänellä ei ollut ammattia. Toinen syy avioliiton solmimiseen oli todennäköisesti perheen perustaminen. 109 Sotilas Petter Winograd vihittiin emäntä Wilhelmina Jacobin tytär Grönroosin kanssa 5.11.1843. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Avioitumisen syynä saattoi olla myös se, että aviomies halusi terveen ja työkykyisen emännän taloon. 110 Sotilas Petter Andreijeff Korothinsky vihittiin 17.7.1844 piika Maria Lovisa Grönqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 111 Saarnaaja Marcus Biskman vihittiin 12.11.1844 nuoremman palvelijan Lovisa Amanda Borisoffin kanssa. Tämä tapaus on harvinainen 1800-luvun Turussa, koska suomalaisen aviomiehen vaimo oli venäläinen. Aviomies oli myös ylemmästä säädystä kuin vaimo. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 112 Pataljoonan välskäri eli lääkäri Wasilii Wasiljeff vihittiin 9.2.1845 Johanna Carolina Lin- dellin kanssa. Ulkomaalainen aviopuoliso oli lääkäri ja hän oli yhteiskunnallisessa ase- massa korkeammassa asemassa kuin puoliso. Turkuun tuli 1800-luvulla ulkomailta jon- kin erityistaidon omaavaa väkeä. Tämän avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköi- sesti taloudelliset ja perheen perustaminen. Yleensä 1800-luvun sääty-yhteiskunnassa puolisot kuuluivat samaan säätyyn. Tämä oli harvinainen tapaus ja avioitumisen syinä saattoivat olla myös emotionaaliset syyt. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä sääty- kierto eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi avioitumisen myötä. 113 Sotilas Wasilii Hvastoffol vihittiin 1.6.1845 piika Emelia Ytterbergin kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 114 109 LKV/TMA JK1191. 110 LKV/TMA JK1191. 111 LKV/TMA JK1191. 112 LKV/TMA JK1191. 113 LKV/TMA JK1192. 114 LKV/TMA JK1192. 25 Sotilas Carl Janus Chavizen vihittiin nuoremman palvelijan Lovisa Carolina Wikmanin kanssa 18.11.1845. Tämän avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja perheen perustaminen. 115 Sotilas Lukian Timoteijeff vihittiin 19.1.1846 piika Ulrika Wilhelmina Elgmanin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 116 Sotilas Gregorii Michaeloff vihittiin 1.2.1846 piika Anna Sahlgrenin kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja perheen perustaminen. 117 Sotilas Susoi Nikitin Tihanoff vihittiin 8.2.1846 emäntä Anna Ulrika Hammarin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Aviomies saattoi myös haluta terveen ja työkykyisen emännän taloon. 118 Sotilas Gavrilo Prisias Chnjuch vihittiin 20.9.1846 piika Lovisa Erikin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 119 Aliupseeri Saveli Daniloff vihittiin piika Lovisa Ekholmin kanssa 22.9.1846. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 120 Leskimies ja sotilas Philipovitch vihittiin 1.11.1846 Eva Catharina Dahlin kanssa. Leski- miehet avioituivat uudelleen itseään nuorempien naisten kanssa, joten voidaan olettaa, että tässä tapauksessa avioliiton solmimisen syyt olivat perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 121 Aliupseeri Fadeji Rasvodofsky vihittiin 14.11.1846 piika Maria Eliaan tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 122 115 LKV/TMA JK1192. 116 LKV/TMA JK1192. 117 LKV/TMA JK1192. 118 LKV/TMA JK1192. 119 LKV/TMA JK1192. 120 LKV/TMA JK1192. 121 LKV/TMA JK1192. 122 LKV/TMA JK1192. 26 Sotilas Semen Wasihef vihittiin 24.1.1847 nuoremman palvelijan Justina Lönnin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 123 Aliupseeri Gregorii Lvoff vihittiin 20.9.1847 piika Gustava Wilhelmina Johanin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja ta- loudelliset syyt. 124 Sotilas Alexei Simenoff vihittiin 3.10.1847 piika anna Magdalena Åkerbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 125 Sotilas Theodor Naymoff vihittiin 10.10.1847 piika Helena Matin tyttären kanssa. Avio- liiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 126 Sotilas Wikentii Schuck vihittiin piika Fredrika Wilhelmina Gabrielin tyttären kanssa 21.11.1847. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja perheen perustaminen. 127 Sotilas Kasimir Lervkus vihittiin 19.12.1847 piika Maria Henricin tytär Forsellin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 128 Armeijan rumpali ja aliupseeri Feodor Feodoroff vihitiin 23.1.1848 Engla Charlotta Lind- roosin kanssa. Tässä tapauksessa ei ole puolison ammattia mainittu, joten voidaan olet- taa, että hänellä ei ollut mitään ammattia. Miehellä oli hyvä ammatti armeijassa ja to- dennäköisesti avioliiton solmimisen syyt olivat taloudellinen turva ja perheen perusta- minen. 129 Armeijan muonavaraston vahtimestari Wasilii Gavriloff vihittiin piika Anna Elisabet Mon- dolinin kanssa 30.1.1848. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudellinen turva ja perheen perustaminen. 130 123 LKV/TMA JK1192. 124 LKV/TMA JK1192. 125 LKV/TMA JK1192. 126 LKV/TMA JK1192. 127 LKV/TMA JK1192. 128 LKV/TMA JK1192. 129 LKV/TMA JK1192. 130 LKV/TMA JK1192. 27 Aliupseeri Matveji Kajetsky vihittiin 30.1.1848 nuoremman palvelijan Christina Lovisa Sjöblomin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja per- heen perustaminen. 131 Sotilas Karneff Wasiljeff vihittiin piika Josefina Granlundin kanssa 20.2.1848. Avioliiton solmimisen syyt tässä tapauksessa olivat todennäköisesti taloudellinen turva ja perheen perustaminen. 132 Aliupseeri Paul Jegoroff Bachtejreff vihittiin nuoremman palvelijan Mathilda Petronella Lindbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudellinen turva. 133 Sotilas Constantin Beresoffski vihittiin piika Maria Elisabeth Lindbergin kanssa 9.8. 1848. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudellinen turva ja perheen perus- taminen. 134 Aliupseeri Juda Feodoroff Vasilieff vihittiin piika Ulrika Kempen kanssa 5.11.1849. Avio- liiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudellinen turva ja perheen perustami- nen. 135 Armeijan trumpetisti Ignatii Maximoff vihittiin 21.1.1849 piika Maria Christina Fredma- nin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudellinen turva ja perheen perustaminen. 136 Aliupseeri Maxim Ivanoff vihittiin 28.1.1849 nuoremman palvelijan Eva Sofia Törnqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- dellinen turva. 137 Armeijan ratsumestari Petr Wasiljeffsky vihittiin 4.3.1849 piika Hedvig Carlin tyttären kanssa. Tässä tapauksessa aviopuolisojen säätyerot ovat suuret. Aviomies oli aatelinen ja aviovaimo kuului työväkeen. Tämä oli harvinainen tapaus. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. On myös mahdollista, että aateliset avioituivat 1800-luvulla emotionaalisista syistä. 138 131 LKV/TMA JK1192. 132 LKV/TMA JK1192. 133 LKV/TMA JK1192. 134 LKV/TMA JK1192. 135 LKV/TMA JK1192. 136 LKV/TMA JK1192. 137 LKV/TMA JK1192. 138 LKV/TMA JK1192. 28 Aliupseeri Frans Pikuhirsky avioitui leski Helena Andersin tyttären kanssa 5.8.1849. To- dennäköisesti avioliitto solmittiin taloudellisen turvan vuoksi ja mahdollisesti haluttiin perustaa perhe. 139 Kauppias Fredric Victor Kiseleff avioitui leski Ulrica Tamlanderin kanssa 30.12.1849. Ve- näläiset kauppiaat eivät välittäneet Suomessa vallitsevasta sääty-yhteiskunnasta, kun he solmivat avioliittoja. Syyt avioliiton solmimiseen saattoivat olla mitkä tahansa. He halu- sivat ennen kaikkea sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan. Kyseessä olevan avioliiton solmimisen syyt saattoivat siis olla mitkä tahansa. 140 Sotilas Ivan Michaeloff vihittiin 22.5.1850 piika Maria Wilhelmina Lindforsin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudellinen turva ja perheen perus- taminen. 141 Aliupseeri Nicolai Wyschniakoff vihittiin 20.10.1850 piika Engla Ulrica Frikomin kanssa. avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 142 Alliluutnantti Carl Johan Blåfjeld vihittiin nuoremman palvelijan Sofia Emelia Borisoffin kanssa 14.10.1850. Tässä tapauksessa nainen oli venäläinen ja mies suomalainen. Avio- mies kuului aatelissäätyyn. Mies on saattanut olla suomenruotsalainen. Tämä tapaus on harvinainen. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt sekä emotionaaliset syyt. Koska aviomies kuului aatelissäätyyn ja avio- vaimo kuului työväestöön, kysymyksessä oli säätykierto eli aviovaimo kohosi avioitumi- sen myötä sosiaalisessa asteikossa. 143 Sotilas Ivan Wolkoff vihittiin 21.10.1850 piika Hedvig Lovisa Rosenbladin kanssa. Aviolii- ton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset syyt ja perheen perustaminen. 144 139 LKV/TMA JK1192. 140 LKV/TMA JK1192. 141 LKV/TMA JK1192. 142 LKV/TMA JK1192. 143 LKV/TMA JK1192. 144 LKV/TMA JK1192. 29 Sotilas Dominik Wentschbitsky vihittiin piika Justina Kronan kanssa 27.10.1850. Aviovai- molla oli avioton lapsi. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perus- taminen ja taloudelliset syyt. 145 Sotilas Jorik Simanoff vihittiin 31.10.1850 piika Fredrika Wilhelmina Lindbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 146 Vänrikki Constantin Jefemoff vihittiin 10.11.1850 nuoremman palvelijan Fredrika Wilhel- mina Holmstenin kanssa. Avioliiton solmimisisen syyt olivat oletettavasti perheen perus- taminen ja taloudelliset syyt. 147 Kauppias Alexander Dementieff vihittiin nuoremman palvelijan Fredrica Sofia Hahlin kanssa 22.11.1850. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt, sekä emotionaaliset syyt. Saattoi olla, että venäläinen puoliso halusi sopeutua suomalaisuuteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan ja meni siksi naimisiin. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä säätykierto eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessaan. 148 Sotilas Rovion Danieloff vihittiin 7.11.1852 Elisabet Österholmin kanssa. Tässä tapauk- sessa puolisolla ei ole mitään ammattia ja sen vuoksi avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 149 Laulunopettaja Carl Theodor Möller vihittiin leskirouva Melania Timofejan kanssa 2.2. 1853. Venäläinen aviopuoliso oli kauppiaan leski. Kauppiaitten eläkejärjestelyyn kuului konservointi eli kauppiaan ammatti säilyi leskellä. Tässä tapauksessa aviovaimo oli va- rakkaampi kuin aviomies. Tämä oli 1800-luvun sääty-yhteiskunnassa harvinainen ta- paus. Koska aviovaimo oli leski ja varakas nainen, niin avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja emotionaaliset syyt. 150 Sotilas Gerasim Schaloff vihittiin aliupseerin lesken Maria Matin tyttären kanssa 10.6.1853. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset tekijät. 151 145 LKV/TMA JK1192. 146 LKV/TMA JK1192. 147 LKV/TMA JK1192. 148 LKV/TMA JK1192. 149 LKV/TMA JK1193. 150 LKV/TMA JK1193. 151 LKV/TMA JK1193. 30 Invalidisotilas Ivan Schveleff vihittiin 24.7.1853 piika Gustava Wesslundin kanssa. Avioi- tumisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja mahdollisesti syynä oli perheenpe- rustaminen, koska arkistolähteestä käy ilmi, että mies oli nuori. 152 Värjäri Fredric August Sääf vihittiin 30.7.1853 nuoremman palvelijan Maria Wilhelmina Kiseleffin kanssa. Venäläistä alkuperää oleva aviovaimo tuli rikkaasta kauppiassuvusta ja oli varakkaampi kuin miehensä. Tämä tapaus oli harvinainen 1800-luvun Suomessa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja perheen perustaminen sekä emotionaaliset syyt. Korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olleet solmivat eniten emotionaalisista syistä johtuvia aviolittoja. 153 Työnjohtaja ja työmestari tupakkatehtaassa Isak Ivanoff vihittiin 9.10.1853 nuoremman palvelijan Maria Ottilianan kanssa. Aviomies on tässä tapauksessa korkeammassa ase- massa yhteiskunnassa kuin hänen vaimonsa. Avioliitto on solmittu erisäätyisten kesken ja se oli harvinaista 1800-luvun Suomessa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. Avioitumisen syinä saattoi olla myös emotionaa- liset syyt. Tässä tapauksessa oli kysymys säätykierrosta, eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessaan. 154 Aliupseeri Ignatii Miglen vihittiin nuoremman palvelijan Maria Elisabeth Willbergin kanssa 26.11.1853. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 155 Musiikki aliupseeri Moses Archipoff vihittiin 13.10.1853 Kristina Elisabeth Mannströmin kanssa. Koska aviovaimolla ei ollut ammattia niin voidaan olettaa, että avioliiton solmi- misen syyt olivat taloudelliset ja mahdollisesti myös perheen perustaminen. 156 Turussa ko. aikana avioituneet ulkomaalaiset olivat yleensä sotilaita tai sotilastaustaisia. Mukana oli myös lukuisia kauppiaita, joiden kaupankäynnillä usein oli yhtymäkohtia ve- näläiseen armeijaan. Perimätiedon mukaan idästä tulleita kauppiaita kutsuttiin sipulirys- siksi (Helsingin seutu) tai sipularyssiksi (Turun seutu). 152 LKV/TMA JK1193. 153 LKV/TMA JK1193. 154 LKV/TMA JK1193. 155 LKV/TMA JK1193. 156 LKV/TMA JK1193. 31 3.4. Ruotsalaisten kanssa solmitut avioliitot Turussa vuosina 1826–1853 Kultaajan oppilas Carl Wilhelm Öhman vihittiin piika Anna Caisa Wilhelman kanssa vuonna 1826. Avioitumisen syynä oli oletettavasti taloudelliset syyt, koska aviomiehen ikä Suomeen tullessa oli 54 vuotta. 157 Puusepänkisälli David Johansson vihittiin 15.3.1827 Johanna Palmgrenin kanssa. Koska aviovaimolla ei ollut ammattia ja aviomiehellä oli hyvä ammatti, joten oletus on, että avioitumisen syinä olivat taloudelliset syyt ja perheen perustaminen. 158 Sorvarin kisälli Claes Wilhelm Brovall vihittiin 15.1.1828 emäntä Maria Johanin tyttären kanssa. Puolisot kuuluivat samaan säätyyn, joten voidaan olettaa, että avioliiton solmi- misen syyt olivat perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Voi olla, että aviomies ha- lusi myös terveen ja työkykyisen emännän taloonsa. 159 Palvelustyttö ja mamselli Josefina Enberg vihittiin vuonna 1830 työnjohtajan ja talon isännän Gustaf Lindroosin kanssa. Tämä tapaus oli harvinainen 1800-luvun Turussa, koska yleensä ulkomaalainen aviopuoliso oli mies. Avioitumisen syinä oli oletettavasti taloudelliset syyt, koska aviomies kuului ylempään säätyyn. Muut syyt olivat perheen perustaminen ja, koska aviomies oli talon isäntä, niin hän todennäköisesti halusi hyvän terveen ja työkykyisen emännän taloonsa. 160 Kauppakirjanpitäjä Carl Albert Engbom vihittiin vuonna 1831 Ulrica Wilhelmina nimisen naisen kanssa vuonna 1831. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt, koska aviomiehellä oli hyvä ammatti ja aviovaimon ammatista ei ole mainintaa. Toisena syynä avioitumiseen oli oletettavasti perheen perustaminen. 161 Kellosepän kisälli Lars Hellgren vihittiin vuonna 1831 Ulrika nimisen naisen kanssa. Avi- oitumisen syinä olivat oletettavasti perheen perustaminen, koska aviomiehen ikä oli 25 vuotta, ja taloudelliset syyt, koska aviomiehellä oli hyvä ammatti ja työpaikka ja aviovai- mosta ei ole muita tietoja kuin etunimi. Työpaikasta ei ole tietoa. 162 157 LKV/TMA JK1190. * Luettelo kuulutuista ja vihityistä. Turun maakunta-arkisto. Turku. Tästä lähtien käytetään lyhennettä LKV/TMA. Osa tapauksista löytyi suoraan mikrofilmirullalta, osa löytyi vertaamalla tietoja luetteloon maahan saapuneista ulkomaalaisista vuosina 1827-1830 ja 1833-1853. Turun maa- kunta-arkisto. Turku. Vertailemalla löydetyt tapaukset on merkitty tähdellä (*) alaviitteen yhteyteen. 158 LKV/TMA JK1190. 159 LKV/TMA JK1190. * 160 LKV/TMA JK1190. * 161 LKV/TMA JK1190. * 162 LKV/TMA JK1190. * 32 Kapteeni Magnus Lundgren vihittiin Elisabeth nimisen naisen kanssa vuonna 1831. Avi- oitumisen syitä olivat oletettavasti taloudelliset syyt, koska aviomiehellä oli hyvä am- matti ja hän kuului aatelistoon. Aviovaimon ammattia ei ole mainittu. Tässä tapauksessa on mahdollista, että kysymyksessä oli säätykierto eli aviovaimo kohosi yhteiskunnalli- sessa asemassa ylöspäin. Muina avioitumisen syinä oli oletettavasti perheen perustami- nen. 163 Sepänkaupan kisälli Gustaf Magnusson vihittiin vuonna 1831 Maria nimisen naisen kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt, koska aviomiehellä oli hyvä ammatti ja aviovaimon ammattia ei ole mainittu. Perheen perustaminen saattoi olla myös avioitumisen syynä. 164 Kulta- ja hopeatyöntekijä Johan Fredric Wolfraim vihittiin vuonna 1840 nuoremman pal- velijan Eva Christina Melbomin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudel- liset syyt ja perheen perustaminen. 165 A.G. Grönqvist, joka oli palveluksessa maalari Söderstrandin luona, vihittiin vuoden 1840 tienoilla Maria nimisen naisen kanssa. Avioitumisen syinä olivat taloudelliset syyt, koska aviomiehellä oli hyvä työpaikka. Toisena syynä avioitumiseen oli oletettavasti perheen perustaminen. 166 Näyttelijä Lars Holmberg vihittiin vuoden 1840 tienoilla Fredrika Charlotta nimisen nai- sen kanssa. Avioitumisen syynä oli oletettavasti taloudelliset syyt. 167 Sepänkisälli Carl Johan Svahn vihittiin 26.12.1844 leski Brita Elisabetin kanssa. Avioitu- misen syynä oli oletettavasti taloudelliset tekijät, koska aviovaimo oli leski. 168 Telakan koneenkäyttäjä Jacob Reinhold Läckström vihittiin 6.9.1845 emäntä Edla Amalia Starkin kanssa. Avioitumisen syinä oli oletettavasti taloudelliset syyt ja perheen perus- taminen sekä se, että aviomies saattoi haluta terveen ja työkykyisen emännän taloon. 169 163 LKV/TMA JK1190. * 164 LKV/TMA JK1190. * 165 LKV/TMA JK1186. 166 LKV/TMA JK1186. * 167 LKV/TMA JK1186. * 168 LKV/TMA JK1186. * 169 LKV/TMA JK1186. * 33 Värjärinkisälli Anders Boije vihittiin oletettavasti vuoden 1845 tienoilla Maria Ulrika Sö- derströmin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja mahdolli- sesti myös perheen perustaminen oli yhtenä syynä avioitumiseen. 170 Kultasepän kisälli Johan Fredrik Dehne vihittiin 4.4.1846 Sofie Charlotta Rosendahlin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt, koska aviomiehellä oli hyvä ammatti ja toisena syynä oli oletettavasti perheen perustaminen. 171 Anders Lindström, joka työskenteli Ericssonilla ja Coviella, vihittiin oletettavasti vuoden 1846 tienoilla Johanna Christina nimisen naisen kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletet- tavasti taloudelliset syyt ja perheen perustaminen, koska aviomiehellä oli hyvä työ- paikka, ja aviovaimon ammattia ei mainittu. 172 Telakan koneenkäyttäjä Anders Lindqvist vihittiin 7.1.1847 nuoremman palvelijan Fred- rika Wilhelmina Gröndahlin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja perheen perustaminen. 173 Köydenpunojan kisälli Carl Johan Plötz vihittiin 8.5.1847 nuoremman palvelijan Fredrika Vilhelmina Liljebladin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja perheen perustaminen. 174 Puusepänkisälli Nils Gustaf Holmberg vihittiin 27.5.1847 nuoremman palvelijan Carolina Wilhelmina Grönblomin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti perheen perus- taminen ja taloudelliset syyt. 175 Maalarinkisälli Jonas Edvard Rydberg vihittiin 6.11.1847 nuoremman palvelijan Eva Jus- tina Fribergin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 176 Peltityönkisälli Claes Theodor Bruhn vihittiin 15.8.1848 Fredrika Sofia Ahlgrenin kanssa. Voidaan olettaa, että avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset. On myös mahdol- lista, että avioliiton solmimisen syy oli perheen perustaminen. 177 170 LKV/TMA JK1186. * 171 LKV/TMA JK1192. * 172 LKV/TMA JK1192. * 173 LKV/TMA JK1192. * 174 LKV/TMA JK1192. * 175 LKV/TMA JK1192. * 176 LKV/TMA JK1192. * 177 LKV/TMA JK1192. * 34 Peltisepänkisälli Carl Niclas Grönberg vihittiin 3.9.1848 nuoremman palvelijan Edla Lo- visa Mobergin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 178 Puusepänkisälli Johan Ludvig Lindström vihittiin 30.9.1848 nuoremman palvelijan Erika Sofia Starckin kanssa. Oletus on, että avioitumisen syinä oli perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 179 Tilintarkastaja Carl Johan Thyselin vihittiin 15.10.1848 nuoremman palvelijan Augusta Charlotta Melartin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja perheen perustaminen. Tässä tapauksessa on kysymyksessä säätykierto. Aviomies kuu- lui ylempään säätyyn kuin aviovaimo. Aviovaimo kohosi avioitumisen jälkeen sosiaali- sessa asemassa ylöspäin. 180 Kehrääjä Olof Danielsson vihittiin 19.11.1848 Erica Gustava Cajanderin kanssa. Avioitu- misen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja perheen perustaminen. 181 Tarjoilija Carl Johan Björkman vihitty 23.11.1848 neiti Eva Catharina Nymanin kanssa. Puolisot kuuluivat samaan säätyyn, joten voidaan olettaa, että avioliiton solmimisen syyt olivat perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 182 Kuparisepänkisälli Christian Biberg vihittiin 4.1.1849 nuoremman palvelijan Serafia Sjö- bergin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja perheen pe- rustaminen. 183 Räätälinkisälli Johan Berglund vihittiin 29.11.1849 nuoremman palvelijan Maria Lundah- nin kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja perheen perusta- minen. 184 Tupakkatehtaan työntekijä Carl Alexander Westman vihittiin 5.1.1850 nuoremman pal- velijan Ulrica Wilhelmina Urjelinin kanssa. Koska aviomies oli vihittäessä 20-vuotias, jo- ten oletus on, että avioitumisen syynä oli perheen perustaminen. Toisena syynä olivat oletettavasti taloudelliset syyt. 185 178 LKV/TMA JK1192. * 179 LKV/TMA JK1192. * 180 LKV/TMA JK1192. 181 LKV/TMA JK1192. * 182 LKV/TMA JK1192. * 183 LKV/TMA JK1192. * 184 LKV/TMA JK1192. * 185 LKV/TMA JK1192. * 35 Herra Gustaf Adolf Möller vihittiin 4.6.1850 piika Maria Wilhelmina Lindforsin kanssa. Avioitumisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 186 Leski kenraalimajuri Alexander von Wendt vihittiin 16.8.1850 aatelisen nuoremman pal- velijan Sofia Elisabeth Melartinin kanssa. Tässä tapauksessa oli todennäköisesti aviomie- hen puolelta kyseessä toisen avioliiton solmiminen ja vihkiminen uuden nuoremman puolison kanssa. Näissä tapauksissa perhe perustettiin nuoremman vaimon kanssa, koska haluttiin lapsia. 187 Tapetoijan kisälli Carl Theodor Broman vihittiin18.8.1850 nuoremman palvelijan Lovisa Carolina Achrenin kanssa. Aviomies oli vihittäessä 27-vuotias, joten voidaan olettaa, että avioitumisen syynä oli perheen perustaminen ja toisena syynä oli oletettavasti taloudel- liset syyt. 188 Herra Gustaf Adolf Möller vihittiin 4.6.1850 piika Maria Wilhelmina Lindforsin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 189 Tehtaan työntekijä Nils Daniel vihittiin 23.11.1850 neiti Cecilia Serafia Birckstedtin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 190 Tupakantekijä Rettigin tehtaassa Carl Alexander Westman vihittiin 5.1.1850 neiti Ulrica Wilhelmina Urjelinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen pe- rustaminen ja taloudelliset syyt. 191 Kaupunginarkkitehti Peter Johan Gylich (1786–1875) tuli Ruotsista Turkuun. Turussa tar- vittiin arkkitehtejä, koska Turun palo vuonna 1827 oli tuhonnut paljon rakennuksia ja Turku täytyi jälleenrakentaa. Tuomiokirkon siunaushuoneen suunnitelma oli Gylichin kä- sialaa. Turun talousseuran talo, Turun tuomiokirkon nykyiset leveät portaat ja Pinellan alapuolella oleva pylväikkö olivat Gylichin käsialaa. 192 186 LKV/TMA JK1192. * 187 LKV/TMA JK1192. * 188 LKV/TMA JK1192. * 189 LKV/TMA JK1192. * 190 LKV/TMA JK1192. * 191 LKV/TMA JK1192. * 192 Kaisti & Puhakka 1999, s. 26-27 ja 162. 36 3.5. Saksalaisten kanssa solmitut avioliitot Turussa vuosina 1826–1853 Räätäli Claus Fredrik Brammen vihittiin 15.11.1846 nuoremman palvelijan Fredrika Ca- rolina Cavenin kanssa. Koska molemmat aviopuolisot kuuluivat samaan säätyyn, voidaan olettaa, että avioliiton solmimisen syyt olivat perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 193 Tupakkatehtaan työntekijä Johan von Ehren vihittiin 23.4.1853 nuoremman palvelijan Charlotta Aurora Levanderin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti per- heen perustaminen ja taloudelliset syyt. 194 Kauppaedustaja ja leskimies Johan Henrik Duncker vihittiin 6.7.1853 Augusta Adolfina Limanin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska sak- salainen aviopuoliso oli leski ja kuului korkeaan asemaan yhteiskunnassa. On myös mah- dollista, että perheen perustaminen oli avioliiton solmimisen syynä. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä säätykierto eli aviovaimo nousi sosiaalisessa asemassaan ylöspäin avi- oituessaan. Myös industrialismin aika lähestyi ja avioitumislait löystyivät, joten on mah- dollista, että avioitumisen syynä oli emotionaaliset syyt. 195 Kamarimuusikko Alexander Gottlieb Odelitz vihittiin 26.9.1853 nuoremman palvelijan Emma Scharlinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perus- taminen ja taloudelliset syyt. 196 3.6. Venäläisten kanssa solmitut avioliitot Helsingissä vuosina 1826–1853 Helsingin osalta päälähteenä on käytetty mikrofilmirullia Helsingin seurakunnassa vihi- tyistä ja kuulutetuista vuosina 1827–1853. Näitä tapauksia verrattiin Uudenmaan lää- ninhallituksen passiluetteloihin vuosilta 1826–1860. Näitä kahta arkistolähdettä vertaa- malla saatiin ulkomaalaisten kanssa solmitut avioliitot selville Helsingissä vuosina 1827– 1853. Lähdetiedot löytyvät luvusta ”Arkisto- ja muut lähteet”. 193 LKV/TMA JK1192. * Luettelo kuulutuista ja vihityistä. Turun maakunta-arkisto. Turku. Tästä lähtien käytetään lyhennettä LKV/TMA. Osa tapauksista löytyi suoraan mikrofilmirullalta, osa löytyi vertaamalla tietoja luetteloon maahan saapuneista ulkomaalaisista vuosina 1827-1830 ja 1833-1853. Turun maa- kunta-arkisto. Turku. Vertailemalla löydetyt tapaukset on merkitty tähdellä (*) alaviitteen yhteyteen. 194 LKV/TMA JK1193. 195 LKV/TMA JK1193. 196 LKV/TMA JK1193. 37 Kuorma-ajuri Danila Pawloff avioitui 27.3.1826 Stina Lisa Haggin kanssa. Suomalaisella aviopuolisolla ei oletettavasti ollut ammattia, joten avioliiton solmimisen syyt olivat to- dennäköisesti taloudelliset ja perheen perustaminen. 197 Kamaripalvelija Matwej Kornieff avioitui 28.5.1826 palvelijatar Lovisa Strandin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 198 Invalidisotilas Jacob Aneschtjinkoff avioitui Amalia Engmanin kanssa 16.7.1826. Aviolii- ton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset. 199 Rumpali Alex Michailoff avioitui Eva Elisabeth Ekmanin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 200 Välskäri ja armeijan lääkäri Johan Mihailoff avioitui 1.10.1826 vanhemman palvelijan Maria Strömbergin kanssa. Aviomies kuului ylempään säätyyn kuin aviovaimo, joten avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. Tässä tapauksessa on kysymyksessä säätykierto ja näissä tapauksissa avioitumisen syyt saattoivat olla myös emotionaaliset. Joka tapauksessa aviovaimon sosiaalinen asema ko- hosi hänen avioituessaan. Suomeen tuli 1800-luvulla ulkomailta työntekijöitä, jotka osa- sivat jonkin erityistaidon. 201 Sotilas Dimitry Dementej avioitui 15.10.1826 Anna Maria Enqvistin kanssa. Aviovaimon ammattia ei ole mainittu, joten on mahdollista, että hänellä ei ollut ammattia. Tässä ta- pauksessa avioliiton solmimisen syyt olivat etupäässä taloudelliset. Aviomies oli armei- jassa töissä ja näin ollen talous oli turvattu. Toisena syynä avioliiton solmimiseen oli ole- tettavasti perheen perustaminen. 202 Paul Savelieff avioitui vuonna 1827 piika Ulrika Tallbergin kanssa. Aviomiehen ammattia ei ole mainittu. Piiat menivät 1800-luvun Suomessa yleensä naimisiin saman säätyisen miehen kanssa, joten voidaan olettaa, että tässä tapauksessa avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 203 197 Helsingin seurakunnassa vihityt ja kuulutetut vuosina 1826-1853. Turun maakunta-arkisto. Turku. Tästä lähtien lyhenne HVK/TMA. Rulla os433. 198 HVK/TMA os433. 199 HVK/TMA os433. 200 HVK/TMA os433. 201 HVK/TMA os433. 202 HVK/TMA os433. 203 HVK/TMA os433. 38 Gabriel Ivanoff avioitui vuonna 1827 nuoremman palvelijan Maria Henrika Martinin kanssa. Aviomiehen ammattia ei ole mainittu, mutta voidaan olettaa, että puolisot kuu- luivat samaan säätyyn. Oletettavasti avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset ja per- heen perustaminen. 204 Kreivi Vladimir Musin-Pušchkin avioitui aatelisen neiti Emilie Stjernvallin kanssa 16.5. 1828. Emilie Stjernvall oli Aurora Karamzinin sisar. Avioliitto oli kuin sadusta. Upporikas aristokraatti meni naimisiin köyhän ja kauniin aatelisneidon kanssa. Totuus lienee kui- tenkin ollut se, että avioliiton solmiminen oli sosiaalinen ponnahduslauta. 205 Porvari Nicolai Petrowitsch Grobetskoix avioitui 12.5.1829 nuoremman palvelijan Sophia Wilhelmina Holmin kanssa. Venäläinen aviomies kuului ylempään säätyyn kuin suomalainen aviovaimo. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä säätykierto eli suomalaisen aviovaimon sosiaalinen asema nousi ylöspäin hänen avioituessa. Näissä tapauksissa oli myös mahdollista, että avioitumisen syyt olivat emotionaaliset. Tapaus oli harvinainen 1800-luvun Helsingissä. 206 Matruusi Wasilei Kiseleff avioitui nuoremman palvelijan Johanna Sofia Zetterströmin kanssa 22.2.1829. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 207 Aliupseeri Merkurii Savoliannikoff avioitui nuoremman palvelijan Helena Ulrica Dann- holmin kanssa 6.9.1829. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perusta- minen ja taloudelliset syyt. 208 Töölön sairaalan välskäri ja lääkäri Petter Teodoroff avioitui vuonna 1829 Christina Stub- bin kanssa. Venäläinen aviomies kuului ylempään säätyyn kuin suomalainen aviovaimo. Tämä tapaus oli harvinainen 1800-luvun Helsingissä. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja perheen perustaminen. Tässä tapauksessa oli kysymyk- sessä säätykierto eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessaan. Näissä tapauksissa saattoi avioitumisen syinä olla emotionaaliset syyt. 209 204 HVK/TMA os433. 205 Paaskoski 2006, s. 17–20. 206 HVK/TMA os433. 207 HVK/TMA os433. 208 HVK/TMA os433. 209 HVK/TMA os433. 39 Kenraalikuvernöörin kanslian kirjuri Wasilei Osipoff avioitui 18.10.1829 Helena Sandroo- sin kanssa. Venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin vaimonsa, joten voi- daan olettaa, että avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 210 Sotilas Kiril Sofranoff avioitui 7.6.1830 nuoremman palvelijan Maria Helena Rosenqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perusta- minen. 211 Feodor Karnileff avioitui 4.3.1831 nuoremman palvelijan Helena Sophia Grönrosin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja perheen perus- taminen. 212 Laivaston aliluutnantti Ivan Wasilieff Schikoff avioitui 5.6.1831 porvarin tytär Lisa Stina Björkforsin kanssa. Tässä tapauksessa molemmat aviopuolisot kuuluivat säätyläisiin 213ja säätyläiset solmivat 1800-luvun alkuvuosikymmeninä avioliittoja keskenään. Avioitumi- sen syinä olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Joissain avioi- tumistapauksissa 1800-luvun alussa oli kysymys säätykierrosta. 214 Venäläinen sotilas Nikita Larianoff Krivuchin avioitui 3.11.1831 piika Cathrina Helena Malmin kanssa. Molemmat aviopuolisot kuuluivat samaan alempaan säätyyn. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 215 Aliupseeri Nahan Grecheff avioitui 7.8.1831 nuoremman palvelijan Ulrika Fredin tyttä- ren kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset syyt. 216 Vanhempi välskäri ja armeijan lääkäri Andrej Tusikoff avioitui 28.8.1831 nuoremman palvelijan Elisabet Johansdotterin kanssa. Venäläinen aviopuoliso kuului ylempään sää- tyyn kuin suomalainen aviopuoliso. Voidaan siis olettaa, että avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset ja mahdollisesti myös perheen perustaminen. Tässä tapauksessa oli kyseessä säätykierto, eli suomalainen aviovaimo nousi sosiaalisessa asemassa ylöspäin 210 HVK/TMA os433. 211 HVK/TMA os433. 212 HVK/TMA os433. 213 Kts. Wirilander 1974. 214 HVK/TMA os433. 215 HVK/TMA os433. 216 HVK/TMA os433. 40 avioituessaan. Näissä tapauksissa avioitumisen syyt saattoivat olla myös emotionaaliset syyt. 217 Insinööri Gavril Arejevitsch Akzinoff avioitui 19.10.1831 nuoremman palvelijan Carolina Degermanin kanssa. Venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin suomalainen puoliso. Oletettavasti avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset ja perheen perusta- minen. Tässä tapauksessa oli kyse säätykierrosta, jolloin aviovaimo nousi sosiaalisessa asemassa ylöspäin avioituessaan. Näissä tapauksissa avioitumisen syyt saattoivat olla myös emotionaaliset. Tapaus oli harvinainen 1800-luvun Helsingissä. 218 Aliupseeri Feodor Labotschkoff avioitui 7.11.1831 Christina Lovisa Nilssonin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 219 Stephan Lepkoff avioitui 20.11.1831 porvarin tyttären nuoremman palvelijan Gustava Gräsbäckin kanssa. Venäläisen aviopuolison ammattia ei ole mainittu. Todennäköisesti suomalainen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn. Avioliiton solmimisen syyt olivat ole- tettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 220 Luutnantti Alexander Hartlin avioitui vuonna 1832 posteljoonin leski Albertina Liljeforsin kanssa. Aviomies kuului aatelissäätyyn ja aviovaimo kuului työväkeen, joten avioitumi- sen syyt olivat oletettavasti taloudelliset. Lesket solmivat usein uuden avioliiton, joten perheen perustaminen oli myös yhtenä syynä avioitumiseen. Avioitumisen syinä saattoi olla myös emotionaaliset syyt, koska kysymyksessä oli säätykierto, eli aviovaimon sosi- aalinen asema kohosi hänen avioituessaan. 221 Lääkäri Alexander Pianoffsky avioitui vuonna 1832 Fredrika Charlotta Ehrenmalmin kanssa. Hän oli eläkettä nauttiva aatelisneito. Molemmat puolisot kuuluivat ylimpään säätyyn. Avioliiton solmimisen syyt tuskin olivat taloudelliset. Muita syitä oli mahdolli- sesti perheen perustaminen ja emotionaaliset syyt. Venäläinen aviopuoliso sopeutui suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin, kun meni naimisiin suomenruotsalaisen naisen kanssa. 222 217 HVK/TMA os433. 218 HVK/TMA os433. 219 HVK/TMA os433. 220 HVK/TMA os433. 221 HVK/TMA os433. 222 HVK/TMA os433. 41 Matruusi Simeon Iwanoff avioitui 26.2.1833 piika Christina Nybergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 223 Vaunumestari Nikitin Wasilievitsch Semionoff avioitui 12.5.1833 Christina Biströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 224 Mustian Andreijeff Sokolsky avioitui 24.5.1833 piika Hedvig Elisabet Carlssonin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 225 Michael Petroff avioitui vuonna 1833 Piika anna Greta Grönrosin kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 226 Tukintekijä (hirrenveistäjä) Wlaz Dimitrieff avioitui vuonna 1835 piika Anna Elisabet Ekin. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 227 Ampuja Timofei Kritikoff avioitui vuonna 1835 Maria Svahnin kanssa. Avioliiton solmimi- sen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 228 Matruusi Niclas Alexandroff avioitui 1835 palovartijan tyttären Stina Lindroosin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 229 Matruusi Anton Gusieff avioitui vuonna 1835 palovartijan tyttären Eva Möllerin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 230 Elias Sorokin avioitui vuonna 1835 piika Lena Stina Järnen kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 231 223 HVK/TMA os433. 224 HVK/TMA os433. 225 HVK/TMA os433. 226 HVK/TMA os433. 227 HVK/TMA os434. 228 HVK/TMA os434. 229 HVK/TMA os434. 230 HVK/TMA os434. 231 HVK/TMA os434. 42 Veitsenteroittaja Anders Takanoff avioitui vuonna 1835 Maria Strömin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja perheen perustaminen. 232 Feodor Wlasoff avioitui vuonna 1835 piika Ulrica Ericin tyttären kanssa. Avioliiton solmi- misen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 233 Matruusi Gerasim Lobanoff avioitui vuonna 1835 piika Maria Möllerin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 234 Invalidisotilas Ignatii Malischeff avioitui vuonna 1836 kultasepän kisällin lesken Sophia Beckmanin kanssa. Joissain tapauksissa naispuoliset lesket saivat puolisonsa kuoltua elä- kettä tai perivät puolisonsa ammatin. Joten voidaan olettaa, että tämän avioliiton sol- mimisen syyt olivat taloudelliset ja mahdollisesti myös haluttiin perustaa perhe. 235 Matruusi Peter Alexeijeff avioitui vuonna 1836 piika Ulrika Lovisa Tucketin kanssa. Avio- liiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 236 Rumpali Makar Klottskoff avioitui vuonna 1836 piika Ewa Perlinin kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 237 Aliluutnantti Andokion Parfenoff avioitui vuonna 1836 Maria Christina Ryngön kanssa. Aviomies kuului aatelissäätyyn. Aviovaimo kuului työväkeen. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti taloudelliset tekijät ja perheen perustaminen sekä mahdollisesti myös emotionaaliset tekijät. Aateliset harjoittivat joissain tapauksissa 1800-luvulla säätykier- toa. Venäläiset upseerit olivat suosittuja seurustelukumppaneita 1800-luvun Helsingissä ja Turussa. Säätykierron mukana aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioitues- saan. 238 Invalidisotilas Wasili Patokin avioitui vuonna 1836 sotilaan tyttären Lisa Michailin tyttä- ren kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja mahdollisesti myös perheen perustaminen. 239 232 HVK/TMA os434. 233 HVK/TMA os434. 234 HVK/TMA os434. 235 HVK/TMA os434. 236 HVK/TMA os434. 237 HVK/TMA os434. 238 HVK/TMA os434. 239 HVK/TMA os434. 43 Aliupseeri Rodion Artonoff avioitui vuonna 1836 Christina Thomalin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 240 Kruunun palvelija Fedor Kosteleff avioitui vuonna 1836 piika Maria Matin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 241 Kirjapainon työntekijä Iwan Prokofjeff avioitui vuonna 1836 leski Maria Långströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska aviomiehellä oli hyvä ammatti. Lesket avioituivat usein uudelleen, joten toisena syynä avioitumiseen oli mahdollisesti perheen perustaminen. 242 Aliupseeri Alexander Ravitz Rusetsky avioitui vuonna 1836 piika Antoinette Nordmanin kanssa. avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudel- liset syyt, koska aviomiehellä oli hyvä ammatti. 243 Apteekkari Afanasei Lakitscheff avioitui vuonna 1836 sotilaan tyttären Maria Helena Fal- kin kanssa. Aviopuolisot kuuluivat oletettavasti eri yhteiskuntaluokkiin, joten avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti taloudelliset ja perheen perustaminen. Tässä ta- pauksessa oli kysymyksessä säätykierto, jolloin aviovaimon sosiaalinen asema nousi avi- oitumisen myötä. Avioitumisen syinä saattoi olla myös emotionaaliset syyt. 244 Aliupseeri Anisi Semenoff avioitui vuonna 1837 piika Hedda Djurholmin kanssa. Aviolii- ton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 245 Matruusi Jegor Ivanoff avioitui vuonna 1837 piika Ewa Lindrenin kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 246 Matruusi Iwan Maximoff avioitui vuonna 1837 piika Agatha Sofia Luceniuksen kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 247 240 HVK/TMA os434. 241 HVK/TMA os434. 242 HVK/TMA os434. 243 HVK/TMA os434. 244 HVK/TMA os434. 245 HVK/TMA os434. 246 HVK/TMA os434. 247 HVK/TMA os434. 44 Aliupseeri Michail Iwanoff avioitui vuonna 1837 nuoremman palvelijan Christina Öhol- min kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset syyt. 248 Matruusi Nicolai Wasiliew avioitui sotilaan tyttären Edla Carolina Nowdin kanssa vuonna 1837. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudel- liset syyt. 249 Muonavaraston vahtimestari Iwan Romanoff avioitui vuonna 1837 piika Saara Elisabet Jusslinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 250 Aliupseeri Saveli Gardejeff avioitui vuonna 1837 piika Cathrina Elisabet Sevalan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat todennäköisesti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 251 Suomenlinnan muonavaraston vahtimestari Michael Matreijeff avioitui vuonna 1837 leski Anna Elisabet Holikaisen kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti ta- loudelliset ja perheen perustaminen. 252 Renki Wasilii Gerasimoff avioitui 1838 piika Lowisa Gustafva Tångin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 253 Andreas Kimiloff avioitui 21.1.1838 palvelijatar Amalia Emilia Nordbergin kanssa. Avio- liiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 254 Sotilas Roman Lovakin avioitui 4.2. 1838 nuoremman palvelijan Eva Maria Storkin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 255 248 HVK/TMA os434. 249 HVK/TMA os434. 250 HVK/TMA os434. 251 HVK/TMA os434. 252 HVK/TMA os434. 253 HVK/TMA os434. 254 HVK/TMA os434. 255 HVK/TMA os434. 45 Matruusi Andrei Michel avioitui vuonna 1838 nuoremman palvelijan Cathrina Rosen- löfin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 256 Aliupseeri Dimitri Gallkin avioitui 25.7.1838 nuoremman palvelijan Albertina Hedenin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 257 Aliupseeri Jean Gerasimoff avioitui 22.11.1838 palvelijatar Albertina Lindbladin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 258 Sotilas Jefim Scharoff avioitui 8.10. 1838 piika Gustava Holmbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 259 Majuri Lukian Malosin avioitui 26.10. 1838 vanhemman palvelijan Ewa Sedeströmin kanssa. Tässä tapauksessa aviomies kuului aatelistoon ja puoliso kuului työväkeen. Avio- liiton solmimisen syyt olivat näin ollen oletettavasti taloudelliset ja mahdollisesti myös perheen perustaminen. Tässä tapauksessa oli kysymys säätykierrosta eli aviovaimo ko- hosi ylemmäs sosiaalisessa asemassaan avioituessaan. Avioitumisen syinä saattoi olla myös emotionaaliset tekijät. Tämä tapaus oli harvinainen 1800-luvun sääty-yhteiskun- nassa. 260 Sotilas Nicolai Kislizin avioitui 18.11.1838 nuoremman palvelijan Sofia Wangelin kanssa. Avioliiton solmimisensyyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 261 Aliupseeri Archin Iwanoff avioitui 11.11.1838 piika Esther Salomonin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 262 256 HVK/TMA os434. 257 HVK/TMA os434. 258 HVK/TMA os434. 259 HVK/TMA os434. 260 HVK/TMA os434. 261 HVK/TMA os434. 262 HVK/TMA os434. 46 Kapteeni Anton Grikorkoff avioitui 21.12 1838 korkeaa syntyperää olevan neidin Lydia Castalia Lindströmin kanssa. Molemmat aviopuolisot kuuluivat aatelissäätyyn, joten avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja emotionaaliset syyt. Venäläisen aviomiehen puolelta avioliiton solmimisen syy saattoi olla halu sopeu- tua suomalaiseen yhteiskuntaan. Tällainen tapaus oli harvinainen Suomessa 1800-luvun sääty-yhteiskunnassa. 263 Matruusi Stephan Ivanoff avioitui 20.1.1838 nuoremman palvelijan Ulrika Möllerin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perusta- minen. 264 Matruusi Alexei Gortskoff avioitui 20.1.1838 palovartijan tyttären Anna Lovisa Zuickin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 265 Laivaston kirvesmiesten esimies ja päällysmies Nicolai Andrejeff avioitui 27.1.1839 van- hemman palvelijan Carolina Sofia Ahlbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat ole- tettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 266 Laivaston kirvesmiesten esimies ja päällysmies Timofei Daniloff avioitui 20.1.1839 nuo- remman palvelijan Sofia Hammarbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletet- tavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 267 Matruusi Joseph Wischneffski avioitui 1.2.1839 vanhemman palvelijan Johanna Amalia Silfverbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 268 Armeijan vahtimestari Alexei Schilin avioitui 15.7.1839 vanhemman palvelijan Fredrika Klintin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 269 263 HVK/TMA os434. 264 HVK/TMA os434. 265 HVK/TMA os434. 266 HVK/TMA os434. 267 HVK/TMA os434. 268 HVK/TMA os434. 269 HVK/TMA os434. 47 Merimies Anton Fedoroff avioitui 14.4.1839 mittamiehen tyttären Fredrika Österbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 270 Laivaston kirvesmiesten esimies ja päällysmies Jegor Ivanoff avioitui 10.2.1839 piika Hedvig Möllerin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perusta- minen ja taloudelliset syyt. 271 Aliupseeri Ivan Tschirkoff avioitui 5.2.1839 nuoremman palvelijan Lovisa Ulrika Björkma- nin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset syyt. 272 Laivaston kirvesmies Jefin Gortschkoff avioitui 21.4.1839 kirkonpalvelija Abraham Olan- derin tyttären Maria Charlotta Olanderin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat ole- tettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 273 Sotilas Perfilii Schilonosoff avioitui 29.9.1839 vahtimestarin tyttären neiti Johanna Charlotta Pelanderin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 274 Sotilas Thomas Mathenschoff avioitui 29.10.1839 palvelijatar Helena Eliaan tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 275 Matruusi Rodion Makaroff avioitui 20.10.1839 Maria Sofia Walliinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 276 Laivaston kirvesmiesten esimies ja päällysmies Nicolai Janischeffski avioitui 21.10.1839 piika ja leski Gustava Lindqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perustaminen. 277 270 HVK/TMA os434. 271 HVK/TMA os434. 272 HVK/TMA os434. 273 HVK/TMA os434. 274 HVK/TMA os434. 275 HVK/TMA os434. 276 HVK/TMA os434. 277 HVK/TMA os434. 48 Vincentius Skorins avioitui 10.11.1839 aliupseeri Login Ivanoffin tyttären Maria Ale- xandra Ivanoffin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perusta- minen ja taloudelliset syyt. 278 Aliupseeri Jacob Kostianoff avioitui 11.11.1839 muurarin tyttären neiti Carol Wilenin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 279 Sotilas Ivan Kostionin avioitui 24.11.1839 nuoremman palvelijan Hedda Sofia Lindqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 280 Keisarillisen laivaston kirvesmiesten esimies ja päällysmies Timofej Daniloff avioitui 20.1.1839 nuoremman palvelijan Sofia Hammarbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 281 Keisarillisen laivan matruusi Dionys Lemush avioitui 1.2.1839 palvelijatar Maria Johanin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 282 Laivaston kirvesmiesten esimies ja päällysmies Petter Petroff avioitui 26.1.1839 nuorem- man palvelijan Eva Sofia Lindahlin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 283 Keisarillisen laivan matruusi Joseph Wischneffski avioitui 16.1.1839 vanhemman palve- lijan Johanna Amalia Silfverbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 284 Laivaston kirvesmiesten esimies ja päällysmies Jefin Jermachinoff avioitui 3.5.1840 pal- velijatar Eva Christina Malmelinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 285 278 HVK/TMA os434. 279 HVK/TMA os434. 280 HVK/TMA os434. 281 HVK/TMA os434. 282 HVK/TMA os434. 283 HVK/TMA os434. 284 HVK/TMA os434. 285 HVK/TMA os434. 49 Laivaston kirvesmiesten esimies ja päällysmies Semen Perevischin avioitui 26.7.1840 Maria Christina Jacobin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 286 Sotilas Osip Dmitrieff avioitui 6.9.1840 palvelijatar Wilhelmina Tolpon kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 287 Hammaslääkäri Jacob Tchehin avioitui 31.1.1840 vanhemman palvelijan Carolina Sand- bergin kanssa. Venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin aviovaimonsa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset. Muina syinä saattoi olla per- heen perustaminen ja emotionaaliset syyt. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä sääty- kierto eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessaan. 288 Aliupseeri Dimitri Alexejeff avioitui 24.1.1840 palvelijatar Eva Fredrika Odenströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ehkä myös taloudelliset syyt. 289 Matruusi Gurej Tjesreischin avioitui 1841 Christina Johanin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 290 Sotilas Emilian Scheftjenko avioitui vuonna1841 Greta Lisa Stenbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 291 Matruusi Gerafim Lobanoff avioitui vuonna 1841 palvelijatar Anna Fredrika Liljeströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 292 Sotilas Mikael Nikolajeff avioitui 1841 Eleanora Sofia Söderbergin kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 293 286 HVK/TMA os434. 287 HVK/TMA os434. 288 HVK/TMA os434. 289 HVK/TMA os434. 290 HVK/TMA os435. 291 HVK/TMA os435. 292 HVK/TMA os435. 293 HVK/TMA os435. 50 Sotilas Jury Reinhoff avioitui vuonna 1841 palvelijatar Maria Helena Jacobin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 294 Aliupseeri Ivan Migatjeff avioitui vuonna 1841 vanhemman palvelijan Maria Lovisa Bruu- nin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 295 Sotilas Dimitri Balabanoff avioitui vuonna 1841 Maria Ylikarhun kanssa. Avioliiton solmi- misen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 296 Sotilas Alexander Tepljuchin avioitui vuonna 1841 laivurin tyttären Maria Gustava Ekblo- min kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset syyt. 297 Aliupseeri Galaktion Afanasieff avioitui vuonna 1841 Eva Lisa Andersin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 298 Luotsikanslian työntekijä, vahtimestari Arkadij Fedoroff avioitui 23.1.1842 Eva Stina Ös- terin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset syyt. 299 Kapteeni Alexander Tchepurnoff avioitui vuonna 1842 nuoremman palvelijan W. Feder- leyn kanssa. Venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin vaimonsa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset. On myös mahdollista, että haluttiin pe- rustaa myös perhe. Avioliiton solmimisen syyt saattoivat olla emotionaaliset, koska in- dustrialismin aika lähestyi ja muuttoliikkeen voimistuessa lait lievenivät ja käsitykset elä- mästä muuttui. Tässä tapauksessa oli kyseessä säätykierto eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessaan. Tämä tapaus oli harvinainen 1800-luvun Helsingissä. 300 294 HVK/TMA os435. 295 HVK/TMA os435. 296 HVK/TMA os435. 297 HVK/TMA os435. 298 HVK/TMA os435. 299 HVK/TMA os435. 300 HVK/TMA os435. 51 Sotilassairaalan välskäri ja armeijan lääkäri Ivan Alexandroff avioitui vuonna 1842 van- hemman palvelijan, Maria Elisabet Brådin kanssa. Venäläinen aviomies kuului aatelis- säätyyn ja suomalainen aviovaimo kuului työväkeen. Voidaan olettaa, että syyt tämän avioliiton solmimiseen olivat oletettavasti taloudelliset, perheen perustaminen ja mah- dollisesti vielä emotionaaliset syyt. Aatelisilla saattoi olla 1800-luvun Suomessa aviolii- ton solmimisen syinä muitakin kuin taloudelliset ja perheen perustaminen. Tässä ta- pauksessa oli kysymyksessä säätykierto eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessaan. 301 Sotilas Stephan Popoff avioitui vuonna 1842 puusepän tyttären Carolina Alanderin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 302 Sotilas Wasilij Evdokinoff avioitui vuonna 1843 Josefina Wilhelmina Stenlundin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 303 Aliupseeri Polycarpus Kusmin avioitui vuonna 1843 kultaseppä Fredrik Strömsterin tyt- tären Emelien kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perusta- minen ja taloudelliset tekijät. Avioliiton solmimisen syyt saattoivat olla myös emotionaa- liset, koska industrialismin aika lähestyi ja samaan aikaan lait lievenivät. 304 Sotilas Pachoni Michailoff avioitui vuonna 1843 kivityömiehen tyttären Ulrika Rautali- nin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset syyt. 305 Kapteeni Wasili Stepanoff Kramschenko avioitui 3.11.1844 arkkitehti Qvickströmin tyt- tären Helena Sofian kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen pe- rustaminen ja taloudelliset syyt, koska molemmat puolisot kuuluivat aatelissäätyyn. On myös mahdollista, että avioitumisen syinä olivat emotionaaliset syyt. 306 301 HVK/TMA os435. 302 HVK/TMA os435. 303 HVK/TMA os435. 304 HVK/TMA os435. 305 HVK/TMA os435. 306 HVK/TMA os435. 52 Sairaalan palvelija Michael Kusmin avioitui vuonna 1844 Maria Serafiina Grån kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 307 Sotilas Abraham Constantinoff avioitui vuonna 1844 Lisa Sigfridssonin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 308 Aliupseeri van Semenoff avioitui vuonna 1845 matruusi Gustaf Sandbergin lesken kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perusta- minen. 309 Majuri Dimitri Svertchkoff avioitui vuonna 1845 mamselli Augusta Carolina Frenckelin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska venäläinen aviopuoliso kuului aatelissäätyyn, ja suomalainen puoliso kuului työväestöön. On myös mahdollista, että avioliiton solmimisen syynä oli perheen perustaminen ja emotionaali- set syyt, koska venäläinen aviopuoliso kuului aatelissäätyyn ja venäläiset upseerit olivat haluttuja puolisoita 1800-luvun Helsingissä. Tässä tapauksessa kyseessä oli säätykierto, eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessaan. 310 Sotilas Petter Kusmanoff avioitui vuonna 1845 palvelijatar Catharina Ulrika Blomin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 311 Sotilas Nikolai Jegoroff avioitui vuonna 1845 palvelijatar Eva Sofia Grönqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 312 Yli sotatuomari A. Gregorieff avioitui vuonna 1845 palomestari Wickholmin tyttären Charlotta Gustavan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen pe- rustaminen, taloudelliset syyt ja emotionaaliset syyt, koska venäläinen aviomies kuului virkamiesaateliin ja suomalainen puoliso kuului työväestöön. tässä tapauksessa oli kysy- myksessä säätykierto eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi, kun hän avioitui. 313 307 HVK/TMA os435. 308 HVK/TMA os435. 309 HVK/TMA os435. 310 HVK/TMA os435. 311 HVK/TMA os435. 312 HVK/TMA os435. 313 HVK/TMA os435. 53 Aliupseeri Sidor Michailoff avioitui vuonna 1845 Fredrika Wilhelmina Färdigin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 314 Vanhempi kirjuri Stephen Parutschik avioitui vuonna 1845 nuoremman palvelijan Caro- lina Wennerströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin suomalainen puolisonsa. Perheen perustaminen saattoi myös olla avioliiton solmimisen syynä. Emotionaalisia syitä ei voi myöskään pois sulkea, koska muuttoliikkeen voimistuessa ja industrialismin ajan lähestyessä avioliittojen solmimista koskevat lait lievenivät. 315 Sotilas Jeiodokim Alexandroff avioitui vuonna 1845 vankienhoitaja Lemströmin tyttären Ulrika Carolinan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perusta- minen ja taloudelliset syyt. 316 Aliupseeri Wasili Susonoff avioitui 8.2.1846 vanhemman palvelijan Beata Fredrika Löf- bergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 317 Matruusi Andrei Katajeff avioitui 9.2.1846 puusepän tyttären Maria Sofia Sipenbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 318 Palvelija ja leski Wasili Petroff avioitui 20.2.1846 kirjanpitäjän tyttären Charlotta There- sia Carlssonin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja per- heen perustaminen. Ulkomaalainen aviomies oli leski ja lesket avioituivat 1800-luvulla yleensä uudelleen. Avioitumisen syinä saattoi olla myös emotionaaliset syyt, koska muuttoliike voimistui ja industrialismin aika läheni ja avioliittojen solmimista koskevat lait lievenivät. Aliupseeri Jacob Iljakoff avioitui 3.5.1846 vanhemman palvelijan Christina Sofia Strömin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 319 314 HVK/TMA os435. 315 HVK/TMA os435. 316 HVK/TMA os435. 317 HVK/TMA os435. 318 HVK/TMA os435. 319 HVK/TMA os435. 54 Aliupseeri Gregori Dwornikoff avioitui 8.6.1846 vanhemman palvelijan Maria Waselinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 320 Armeijan muusikko Johan Bogdanoff avioitui 31.5.1846 leski Maria Charlotta Pihlgrenin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perusta- minen. 321 Michael Bolschinoff avioitui vuonna 1846 matruusin lesken Lena Stina Lindroosin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset ja perheen perusta- minen. 322 Sotilas Gabriell Melikoff avioitui 4.10.1846 vanhemman palvelijan Christina Charlotta Holmbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 323 Armeijan puuseppä Georg Klemenoff avioitui 12.11.1846 nuoremman palvelijan Ulrika Smedbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 324 Sotilas Samuel Alexandroff avioitui 22.11.1846 nuoremman palvelijan Gustava Carolina Wikströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 325 Armeijan tykkimies Josef Serafimoff avioitui 10.1.1846 Hedvig Lovisa Forströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 326 Aliupseeri Dmitri Nikolaijeff avioitui 31.1.1847 Ulrika Catharina Tolpon kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 327 Kamaripalvelija Constantin Iwanoff avioitui 14.7.1847 vanhemman palvelijan Carolina Inmanin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja 320 HVK/TMA os435. 321 HVK/TMA os435. 322 HVK/TMA os435. 323 HVK/TMA os435. 324 HVK/TMA os435. 325 HVK/TMA os435. 326 HVK/TMA os435. 327 HVK/TMA os435. 55 taloudelliset syyt. Tässä tapauksessakin samaan säätyyn kuuluvat menivät keskenään naimisiin. Tällaiset tapaukset olivat tyypillisimpiä tapauksia 1800-luvun Helsingissä. 328 Sotilas Troll Semenoff avioitui 2.5.1847 Gustava Spetsin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 329 Sotilas Wasili Pränischni avioitui 12.9.1847 Ulrika Wilhelminan kanssa. Avioliiton solmi- misen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 330 Kirkon työntekijä Wasili Letopolsky avioitui 22.9.1847 merimies Gabriel Grönlundin tyt- tären Eva Christinan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen pe- rustaminen ja taloudelliset syyt. 331 Apteekkari Ivanovitch Andreijeff avioitui 3.11.1847 vanhemman palvelijan Maria Fred- rika Blomqvistin kanssa. Koska venäläinen aviomies kuului ylempään säätyyn kuin suo- malainen puolisonsa, oletus on, että avioliiton solmimisen syyt olivat etupäässä talou- delliset. On myös mahdollista, että perheen perustaminen tai emotionaaliset syyt olivat avioliiton solmimisen syynä. Tässä tapauksessa oli kysymys säätykierrosta eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessa. 332 Sotilas Iwan Osipoff avioitui 31.10.1847 taloudenhoitaja Ebba Carolina Södervallin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. Avioitumisen syynä saattoi olla myös se, että aviomies halusi terveen ja työkykyisen emännän taloon. 333 Aliluutnantti Dmitri Fomin avioitui 19.1.1847 tehtaan työntekijän Wessmannin tyttären Edla Amalia Euphrosynen kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt sekä mahdollisesti myös emotionaaliset syyt, koska avioliiton solmimisajankohta lähestyy industrialismin aikaa, ja venäläinen aviomies kuu- lui aatelissäätyyn ja suomalainen aviopuoliso kuului työväkeen. 334 328 HVK/TMA os435. 329 HVK/TMA os435. 330 HVK/TMA os435. 331 HVK/TMA os435. 332 HVK/TMA os435. 333 HVK/TMA os435. 334 HVK/TMA os435. 56 Sotilas Ilgin Savellief avioitui vuonna 1847 puusepän tyttären Helena Sofia Liljeströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 335 Sotilas Leanti Maksimoff avioitui vuonna 1847 vanhemman palvelijan Maria Christina Lindgrenin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 336 Fajanssitehtaan työntekijä Afonasig Yakowleff avioitui 12.11.1848 muurarin kisällin Ja- cob Hellgrenin tyttären Maria Fredrikan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletet- tavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 337 Parturi Ivan Utkin avioitui 16.2.1848 Maria Johanin tyttären kanssa. Avioliiton solmimi- sen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 338 Aliupseeri Efim Kornitonoff avioitui 20.2.1848 Clara Christina Nordströmin kanssa. Avio- liiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 339 Muusikko Maksim Mahoff avioitui 3.5.1848 Carolina Munterin kanssa. Avioliiton solmi- misen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 340 Sotilas Iwan Grigori Lebedoff avioitui vuonna 1848 C.E. Elfin tyttären Amalia Charlotan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 341 Aliupseeri Kiriloff Saisko avioitui 23.7.1848 vanhemman palvelijan Anna Christina Malmstenin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 342 Sotilas Philip Schukin avioitui 23.7. 1848 mittaaja J. Carlssonin tyttären Lovisa Charlotan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 343 335 HVK/TMA os435. 336 HVK/TMA os435. 337 HVK/TMA os437. 338 HVK/TMA os437. 339 HVK/TMA os437. 340 HVK/TMA os437. 341 HVK/TMA os437. 342 HVK/TMA os437. 343 HVK/TMA os437. 57 Sotilas Sara Sanernyck avioitui 16.7.1848 Anna Gustava Enqvistin kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 344 Muusikko Johan Ullman avioitui 30.10.1848 palvelija Fredrika Sandbergin kanssa. Avio- liiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 345 Ruokatavarakauppias Wasili Gratschoff avioitui nuohoojamestari Georg Nylanderin tyt- tären Anna Charlotta Pitkäsen kanssa. Venäläinen aviopuoliso kuului porvarissäätyyn ja suomalaisen puolison ammattia ei mainittu, joten voidaan olettaa, että hänellä ei ollut ammattia. Aviopuolisot kuuluivat eri säätyihin. Oletus on, että avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset. Voi olla mahdollista, että perheen perustaminen ja emotionaaliset syyt olivat myös avioliiton solmimisen syinä. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä sääty- kierto, eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessaan. 346 Aliupseeri Ivan Petroff avioitui 6.8.1848 vanhemman palvelijan Maria Gustava Forsma- nin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset tekijät. 347 Sotilas Petter Stepanoff avioitui 20.10.1848vanhemman palvelijan Anna Sofia Erikin tyt- tären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset tekijät. 348 Asevahti Wasili Borobieff avioitui 15.10.1848 taloudenhoitaja Christina Löffeldtin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. Aviomies saattoi myös haluta terveen ja työkykyisen emännän taloonsa. 349 Aliupseeri Wasili Sumitoff avioitui 8.10.1848 Carl Liljanderin tyttären Theresia Sofian kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. Industrialismin ajan lähestyessä muutkin kuin aatelissäätyyn kuuluneet ru- pesivat solmimaan avioliittoja emotionaalisista syistä. Lakien lieventyessä tämä oli mah- dollista. 350 344 HVK/TMA os437. 345 HVK/TMA os437. 346 HVK/TMA os437. 347 HVK/TMA os437. 348 HVK/TMA os437. 349 HVK/TMA os437. 350 HVK/TMA os437. 58 Sotilas Alexei Dolgopoloff avioitui vuonna 1848 vanhemman palvelijan Maria Christina Wilanderin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 351 Aliupseeri Mekar Maksimoff Kowischoff avioitui 13.10.1848 nuoremman palvelijan Ma- ria Catharina Blomqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 352 Aliupseeri Dimitri Jakovleff avioitui 15.10.1848 vanhemman palvelijan Hedvig Gustafin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 353 Sotilas Prohop Ivanovitsch avioitui 13.10.1848 vanhemman palvelijan Sofia Wilhelmina Sunnin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 354 Sotilas Leon Konopha avioitui 9.11.1848 Helena Sofia Bäckin kanssa. Avioliiton solmimi- sen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 355 Sotilas Ivan Ekimoff avioitui 9.11.1848 vanhemman palvelijan Carol Carlin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 356 Aliupseeri Ivan Ivanoff avioitui vuonna 1848 vanhemman palvelijan Helena Johanna Palmqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. Avioitumisen syinä saattoivat olla myös emotionaaliset syyt. 357 Palvelija Anton Solodoff avioitui 5.11.1848 vanhemman palvelijan Lovisa Lundelinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 358 Aliupseeri Paul Pisavodosky avioitui 23.11.1848 korkeaa syntyperää olevan tytön eli ma- demoiselle Maria Gustava Ekmanin kanssa. 359Avioliiton solmimisen syyt olivat 351 HVK/TMA os437. 352 HVK/TMA os437. 353 HVK/TMA os437. 354 HVK/TMA os437. 355 HVK/TMA os437. 356 HVK/TMA os437. 357 HVK/TMA os437. 358 HVK/TMA os437. 359 HVK/TMA os437. 59 oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Molemmat puolisot kuuluivat samaan eli aatelissäätyyn, joten avioliiton solmimisen syyt saattoivat olla myös emotio- naaliset syyt. Suurin osa avioliitoista 1800-luvulla solmittiin periaatteella ”vain sopivim- pien joukosta” valittiin puoliso. Häggman (1994) toteaa, että ajatus säätyrajat ylittävästä rakkausavioliitosta oli melko mahdoton tuohon aikaan. Hän jatkaa, että avioliitto sääty- läistenkin välillä solmittiin vasta kun ”mies oli turvannut itselleen ja perheelleen riittävän toimeentulon”. Jos liitto solmittiin ”rahvaannaisen kanssa” tulos oli usein skandaali, jota seurasi lähes täydellinen sosiaalinen eristäminen muusta yhteisöstä. 360 Aliupseeri Gregori Gorduff avioitui 12.11.1848 nuoremman palvelijan Carolina Skogin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 361 Sotilas Georg Leontieff avioitui 26.11.1848 vanhemman palvelijan Helena Sofia Palinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 362 Sotilas Tirentei Arofsyin avioitui 28.1.1848 vanhemman palvelijan Gustava Petterin tytär Störin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 363 Aliupseeri Paul Prokaroff avioitui 21.1.1848 nuoremman palvelijan Christina Wilhelmina Helleniuksen kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 364 Venäläinen kauppias Alexei Alexejevitsh Gratschoff avioitui 19.1.1848 hovioikeuden työntekijän tyttären Amelie Pauline Deviennen kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Avioliiton solmimisen syynä saattoi olla myös emotionaaliset syyt, koska venäläinen aviomies kuului porvarissäätyyn ja suomalainen puoliso kuului virkamiesaateliin näin ollen molemmat puolisot olivat sää- tyhierarkian huipulta ja heillä oli paremmat mahdollisuudet solmia rakkausavioliitto kuin alemmilla säädyillä. 365 360 Häggman 1994, s. 89. 361 HVK/TMA os437. 362 HVK/TMA os437. 363 HVK/TMA os437. 364 HVK/TMA os437. 365 HVK/TMA os437. 60 Sotilas Ivan Walkoff avioitui 4.2.1848 Maria Sofia Lindroosin kanssa. Avioliiton solmimi- sen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 366 Nuorempi välskäri ja armeijan lääkäri Ivan Gregorieff avioitui 14.2.1849 vanhemman pal- velijan Carolina Ulrika Holmbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn, eli aatelissäätyyn, kuin suomalainen puoliso. Perheen perustaminen ja emotionaaliset syyt saattoivat myös olla avioliiton solmimisen syinä. Tässä tapauksessa oli kysymys säätykierrosta, eli avio- vaimon sosiaalinen asema kohosi hänen avioituessaan. 367 Aliupseeri Ivan Barkoff avioitui 14.2.1849 mamselli Maria Wilhelmina Wangelin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Avioitumisen syinä saattoivat olla myös emotionaaliset syyt. 368 Sotilas Prokofi Michaell avioitui 7.5.1849 kultaseppä Strömstenin tyttären Maria Beatan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. Avioitumisen syinä saattoivat olla myös emotionaaliset syyt. 369 Aliupseeri Ivan Prokofieff avioitui 6.5.1849 merimiehen tyttären Carolina Wilhelmina Fredriksonin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 370 Sotilas Stephan Pavloff avioitui 25.3.1849 Fredrika Wilhelmina Mannheimin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 371 Sotilas Timotei Emilianoff avioitui 13.5.1849 vanhemman palvelijan Engla Erika Sund- strömin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 372 Sotilas Josef Ingnatieff avioitui 13.5.1849 vanhemman palvelijan Christina Lovisa Sundin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 373 366 HVK/TMA os437. 367 HVK/TMA os437. 368 HVK/TMA os437. 369 HVK/TMA os437. 370 HVK/TMA os437. 371 HVK/TMA os437. 372 HVK/TMA os437. 373 HVK/TMA os437. 61 Kaupan kirjanpitäjä Paul Wasilieff Gratschoff avioitui 4.6.1849 Catharina Christina Hen- rikin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin suomalainen puoliso. Perheen pe- rustaminen ja emotionaaliset syyt saattoivat olla myös olla avioliiton solmimisen syinä. 374 Arvonimien myöntäjä Victor Novitsky avioitui vuonna 1849 neiti Julia von Wittenheimin kanssa. Molemmat puolisot kuuluivat aatelissäätyyn, joten voidaan olettaa, että aviolii- ton solmimisen syyt oletettavasti olivat perheen perustaminen, taloudelliset syyt sekä mahdollisesti myös emotionaaliset syyt. Tämän tyyppiset tapaukset olivat 1800-luvun Helsingissä harvinaisia. 375 Ulkomaankauppias Feodor Kiseleff avioitui 6.6.1849 Amalia Matilda Gustava Mattheis- zenin kanssa. Hän oli Munkkiniemen kartanon omistajan G.A. Mattheiszenin tytär. Ve- näläinen aviopuoliso kuului aristokratiaan, kun taas suomalainen puoliso kuului aatelis- säätyyn. Feodor Kiseleff oli varakas mies, joten avioliiton solmimisen yksi syy oli oletet- tavasti taloudelliset. Muita syitä avioliiton solmimiseen olivat mahdollisesti emotionaa- liset syyt ja sulautumishalu ruotsinkieliseen väestöön. Tämä onnistui, kun hän avioitui hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan puolison kanssa. Feodor Kiseleff pääsi avioliiton solmittuaan paremmin kohoamaan yhteiskunnallisessa asemassa. 376 Venäläiset kauppiaat sopeutuivat suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin, kun he meni- vät naimisiin suomalaisten puolisoiden kanssa. Venäläiset kauppiaat olivat varakkaita ja he pyrkivät sulautumaan ruotsinkieliseen väestöön. Aatelissäätyyn kuuluva agronomi Adolf Fredrik Aminoff avioitui 15.6.1849 hovioikeuden neuvoksen Nils Adolf Grotenhultin tyttären Emelien kanssa. Molemmat puolisot kuului- vat aatelissäätyyn, joten avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perusta- minen, taloudelliset syyt sekä mahdollisesti myös emotionaaliset syyt. Aminoffit olivat alun perin venäläinen pajarisuku. Aminoffin suku on ruotsalainen ja suomalainen aate- lissuku. Suomessa sukuun kuuluu aatelinen, vapaaherrallinen ja kreivillinen haara. 377 374 HVK/TMA os437. 375 HVK/TMA os437. 376 Kurkimies 2002, s. 210–238. 377 HVK/TMA os437. 62 Sotilas Anders Rosonoff avioitui 29.8. 1849 vanhemman palvelijan Christina Löfbladin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset syyt ja perheen pe- rustaminen. 378 Sotilas Paul Ulianoff avioitui 21.10.1849 vanhemman palvelijan Anna Lovisa Lindgrenin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 379 Kuski Prokofijeff Rogoff avioitui 18.11.1849 vanhemman palvelijan Christina Grönqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 380 Sotilas Sachar Kuthoff avioitui 18.11.1849 vanhemman palvelijan Lovisa Valgorg Ander- sintytär Svalan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perusta- minen ja taloudelliset syyt. 381 Sotilas Andreij Repicha avioitui 25.11.1849 palovartijan tyttären Maria Helena Åbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 382 Jalokivisepän kisälli Wilhelm Bergman avioitui 9.2. 1850 leski Wilhelmina Tolpon kanssa. Avioliiton solmimisen syynä oli oletettavasti taloudelliset syyt. 383 Sotilas Suomenlinnassa Dimitri Feodoroff avioitui 9.6.1850 vanhemman palvelijan Lovisa Melanderin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 384 Sotatuomari Kudriatroff avioitui 15.7.1850 mamselli Selina Sofia Leistenin kanssa. Avio- mies kuului ylempään säätyyn, joten avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti ta- loudelliset ja perheen perustaminen. Emotionaaliset syyt saattoivat olla myös avioliiton solmimisen syinä. Tässä tapauksessa kyseessä oli säätykierto, eli aviovaimon sosiaalinen asema kohosi avioitumisen myötä. 385 378 HVK/TMA os437. 379 HVK/TMA os437. 380 HVK/TMA os437. 381 HVK/TMA os437. 382 HVK/TMA os437. 383 HVK/TMA os437. 384 HVK/TMA os437. 385 HVK/TMA os437. 63 Musiikkialiupseeri Nicolai Usupoff avioitui 10.9.1850 Otto Wilhelm Lindholmin lesken kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, perheenperustami- nen ja mahdollisesti myös emotionaaliset syyt olivat avioitumisen syitä. Lesket avioitui- vat usein uudelleen 1800-luvulla. 386 Aliupseeri Ivan Sapogoff avioitui 16.10.1850 aliupseeri Karnisin Koffin lesken Anna Kris- tinan kanssa. Avioitumisen syitä olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudel- liset syyt sekä industrialismin ajan lähestyessä ja lakien lieventyessä mahdollisesti myös emotionaaliset syyt olivat avioitumisen syinä. 387 Ulkomaankauppias Feodor Tschatschulin avioitui 4.11.1850 kauppias Axel Ferdinand Ecksteinin tyttären Hilda Axelina Marian kanssa. Venäläinen aviomies kuului aristokrati- aan ja suomalainen puoliso kuului porvarissäätyyn, joten avioliiton solmimisen syyt oli- vat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Emotionaaliset syyt saat- toivat myös olla avioliiton solmimisen syinä. Kun venäläiset kauppiaat menivät suoma- laisen puolison kanssa naimisiin, niin he sopeutuivat paremmin suomalaiseen yhteiskun- taan. 388 Sotilas Ivan Petroff avioitui 17.11.1850 Fredrika Wilhelmina Grönholmin kanssa. Aviolii- ton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 389 Sotilas Maksim Timofejeff avioitui 9.11.1850 palvelija Engla Ulrica Holmbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 390 Renki Wasilij Kiriloff avioitui 13.11.1850 Maria Johanin tytär Rundin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 391 Välskäri ja armeijan lääkäri Ivan Osipoff avioitui 18.5.1850 Amalia Gustava Henrikin tyt- tären kanssa. Koska venäläinen aviomies kuului ylempään säätyyn, kuin puolisonsa, jo- ten oletus on, että avioliiton solmimisen syyt olivat ennen kaikkea taloudelliset. Saattoi olla, että emotionaalisilla syillä sekä perheen perustamisella oli myös merkitystä 386 HVK/TMA os437. 387 HVK/TMA os437. 388 Vrt. Kurkimies 2002. 389 HVK/TMA os437. 390 HVK/TMA os437. 391 HVK/TMA os437. 64 avioliiton solmimiseen. Tässä tapauksessa oli kysymys säätykierrosta, eli aviovaimon so- siaalinen asema kohosi hänen avioituessa. 392 Sotilas Nicolai Salomojeff avioitui 2.2.1851 nuoremman palvelijan Lovisa Carolina Palinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheenperustaminen ja taloudel- liset syyt. 393 Sotakomission hallituksen jäsen Suomenlinnassa avioitui 21.2.1850 kaakelintekijän ki- sällin J.T. Willmanin laillisesti eronneen vaimon kanssa. Avioitumisen syinä oli oletetta- vasti taloudelliset syyt ja mahdollisesti myös perheenperustaminen. 394 Armeijan muusikko Petter Tinogeroff avioitui 9.6.1851 Fredrika Gustava Bymanin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 395 Aliupseeri Alexei Antonoff avioitui 20.7.1851 Sofia Carolinan kanssa. Avioliiton solmimi- sen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 396 Sotilas Merkulia Sawialoff avioitui 3.8.1851 Maria Hammarstedtin kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 397 Aliupseeri Leff Sawin avioitui 10.8.1851 vanhemman palvelijan Ulrika Sofia Hägertin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 398 Peltityönkisälli Michel Novikoff avioitui vuonna 1851 palvelijatar Selma Ulrika Idströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 399 Sotilaspalvelija Junkkari koulussa Feodor Saveljeff avioitui 3.11.1851 palvelijatar Ulrika Catharina Hällströmin kanssa. Puolisolla oli lapsi. Avioliiton solmimisen syyt olivat ole- tettavasti taloudelliset. 400 392 HVK/TMA os437. 393 HVK/TMA os437. 394 HVK/TMA os437. 395 HVK/TMA os437. 396 HVK/TMA os437. 397 HVK/TMA os437. 398 HVK/TMA os437. 399 HVK/TMA os437. 400 HVK/TMA os437. 65 Sotilaspalvelija Junkkari koulussa Ignati Ribski avioitui vuonna 1851 vanhemman palve- lijan Anna Fredrika Tallqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti per- heen perustaminen ja taloudelliset syyt. 401 Vaatturi Wasilij Rilkoff avioitui 16.11.1851 merimiehen tyttären Amalia Lindqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. Sotilas Alexander Popoff avioitui 16.11.1851 vanhemman palvelijan Fred- rika Wilhelmina Stigelin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 402 Invalidisotilas Fodoff Kostureff avioitui 23.11.1851 kamaripalvelija Gustava Karlströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. Käsityöläinen Petter Maisejeff avioitui 23.11.1851 postimiehen tyttären Gustava Ottiliana Ahlgrenin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti per- heen perustaminen ja taloudelliset syyt. 403 Sotilas Petter Podolovitsch avioitui 28.12.1851 palovartijan tyttären Gustava Wilhelmina Lindströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 404 Sotilas Terantij Petroff avioitui vuonna 1852 Erik Ahlbäckin lesken Wenla Johanin tyttä- ren kanssa. Koska suomalainen puoliso oli leski, avioliiton solmimisen syyt olivat oletet- tavasti taloudelliset. 405 Sotilas Jefrim Dvortzoff avioitui 8.2.1852 nuoremman palvelijan Maria Sofia Nybergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 406 Kauppias ja kirjanpitäjä Alex Alexejeff Tuhernichin avioitui 11.2.1852 kaivertajaTheodor Ljungin tyttären Rosalia Albertinan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Aviomies kuului porvarissäätyyn ja avio- vaimo kuului työväkeen, joten avioitumisen syyt saattoivat olla myös emotionaaliset. Tässä tapauksessa oli kyseessä säätykierto. Säätykiertoa oli avioitumisissa koko 1800- 401 HVK/TMA os437. 402 HVK/TMA os437. 403 HVK/TMA os437. 404 HVK/TMA os437. 405 HVK/TMA os437. 406 HVK/TMA os437. 66 luvun, mutta tultaessa lähelle 1850-lukua lait, jotka koskivat avioitumisia, lievenivät in- dustrialismin ja muuttoliikkeen alkaessa. 407 Sotilas Agei Afanasjeff avioitui 4.2.1852 Ulrika Gustava Långin kanssa. Avioliiton solmi- misen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 408 Matruusi Stanislai Makarevitsch avioitui 13.5.1852 Helena Charlotta Liljeströmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 409 Sotilas Jegor Andrejeff avioitui 23.5.1852 palvelijatar Anna Arvidin tytär Puolakan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 410 Muusikko Michael Martinoff Boguschefsky avioitui 24.6.1852 vanhemman palvelijan Maria Wilhelmina Forsenin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti per- heen perustaminen ja taloudelliset syyt. 411 Sotilas Iwan Jegoroff Finogenoff avioitui 26.9.1852 Sofia Johanin tytär Wihkon kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 412 Sotilas Jean Juschinskij avioitui 25.7.1852 vanhemman palvelijan Eva Sofia Lindholmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 413 Sotilas Savelij Gordejeff avioitui 1.8.1852 Petter Trofimoffin lesken Elisabet Wilhelmina Granqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska suomalainen aviopuoliso oli leski. 414 Satamakapteeni Fedor Komaroff avioitui 14.11.1852 nuoremman palvelijan Anna Mar- gareta Östbergin kanssa. Venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin suoma- lainen puoliso, joten voidaan olettaa, että avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset, 407 HVK/TMA os437. 408 HVK/TMA os437. 409 HVK/TMA os437. 410 HVK/TMA os437. 411 HVK/TMA os437. 412 HVK/TMA os437. 413 HVK/TMA os437. 414 HVK/TMA os437. 67 perheen perustaminen tai emotionaaliset syyt saattoivat olla myös avioliiton solmimisen syinä. 415 Sotilas Sergei Udalsoff avioitui 31.10.1852 palvelijatar Ulrika Sofia Hagmanin kanssa. Puolisolla oli lapsi. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset. Saattoi olla, että perheen perustaminen oli myös avioliiton solmimisen syynä. 416 Sotilas Wasili Lisitzin avioitui 14.11.1852 Eva Kristina Johanin tytär Lindqvistin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 417 Käsityöläinen Ivan Orchoff avioitui 17.11.1852 kivenhakkaaja Carl Johan Bollströmin tyt- tären Viktorina Wilhelminan kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti per- heen perustaminen ja taloudelliset syyt. 418 Aliupseeri Gregori Mraskowitsky avioitui 22.11.1852 raatimiehen tyttären Serafin Joke- linin kanssa. Koska suomalainen aviovaimo kuului ylempään säätyyn kuin venäläinen aviomies, voidaan olettaa, että avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset. Perheen perustaminen saattoi olla myös avioliiton solmimisen syynä. Kolmantena syynä avioitu- miseen oli mahdollisesti emotionaaliset syyt. Tässä tapauksessa oli kyseessä säätykierto. Tämä tapaus oli harvinainen 1800-luvun sääty-yhteiskunnassa. 419 Sotilas ja leskimies Alexander Posdersky avioitui 28.11.1852 Ulrika Gustava Winqvistin kanssa. Koska venäläinen aviomies oli leski, oletus on, että avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset. On myös mahdollista, että avioliiton solmimisen syinä olivat perheen perustaminen ja emotionaaliset syyt. Mieslesket saattoivat ottaa 1800-luvulla nuorem- man vaimon ja avioituivat uudelleen ja perustivat uuden perheen. 420 Sotilas Josef Sakoroffsky avioitui 26.12.1852 Maria Lovisa Engblomin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 421 Opettaja Klas Collan vihittiin 5.1. 1852 kaupunginhallituksen työntekijän Johan Gabriel von Bonsdorffin tyttären Aurora Wilhelminan kanssa. Molemmat aviopuolisot kuuluivat 415 HVK/TMA os437. 416 HVK/TMA os437. 417 HVK/TMA os437. 418 HVK/TMA os437. 419 HVK/TMA os437. 420 HVK/TMA os437. 421 HVK/TMA os437. 68 aatelissäätyyn, joten avioitumisen syinä olivat oletettavasti perheenperustaminen, ta- loudelliset syyt ja mahdollisesti myös emotionaaliset syyt. 422 Sotilassairaalan lääkäri välskäri Jacob Dmitrieff vihittiin 23.1.1852 nuoremman palvelijan Aurora Josefan kanssa. Koska venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin suo- malainen puoliso oletus on, että avioliiton solmimisen syyt olivat taloudelliset. On myös mahdollista, että avioliiton solmimisen syinä olivat perheen perustaminen ja emotionaa- liset syyt. Tässä tapauksessa oli kyseessä säätykierto, eli aviovaimo kuului alempaan sää- tyyn kuin aviomies. Avioitumisen myötä hän kohosi sosiaalisessa asemassaan ylöspäin. 423 Asevahti Ivan Sherobokoff avioitui 20.2.1853 vanhemman palvelijan Josefina Charlotta Backmanin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 424 Sotilas Josef Antoni Baroffsky avioitui 14.5.1853 Sofia Wilhelmina Lagerkrantzin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 425 Aliupseeri Filip Nikitin avioitui 27.2.1853 vanhemman palvelijan Helena Christina Joha- nin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 426 Aliupseeri Alexei Platonoff avioitui 19.10.1853 Eva Arvidin tyttären kanssa. Avioliiton sol- mimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 427 Sotilas Josef Anton Grall avioitui 5.6.1853 Albertina Wilhelmina Lukanderin kanssa. Avio- liiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 428 Sotilas Nicolai Dimitrieff avioitui 12.6.1853 porvari Lindellin laillisesti eronneen vaimon Edla Maria Toppeliuksen kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen, taloudelliset syyt ja mahdollisesti myös emotionaaliset syyt. 429 422 HVK/TMA os437. 423 HVK/TMA os437. 424 HVK/TMA os437. 425 HVK/TMA os437. 426 HVK/TMA os437. 427 HVK/TMA os437. 428 HVK/TMA os437. 429 HVK/TMA os437. 69 Merimies Jurij Rasanki avioitui 15.5.1853 merimiehen tyttären Emilie Sofie Dambergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 430 Sotilassairaalan palvelija Gerofin Jakobleff avioitui 22.5.1853 kalastajan tyttären Lovisa Eufemia Lundbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen pe- rustaminen ja taloudelliset syyt. 431 Hammaslääkäri Ivan Abramoff Gorbunoff vihittiin 17.6.1853 vanhemman palvelijan Hedvig Ulrika Henrikin tyttären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti ta- loudelliset syyt, koska venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin suomalai- nen puoliso. Perheen perustaminen ja emotionaaliset syyt saattoivat olla myös avioliiton solmimisen syinä. Tässä tapauksessa oli kysymys säätykierrosta, koska aviomies kuului ylempään säätyyn kuin aviovaimo. 432 Sotilas Alexander Verobitokij avioitui 29.9.1853 Antoinette Charlotta Starckin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 433 Muusikko Teodor Trajunoff avioitui 31.8.1853 Karoliina Wilhelmiina Nikanderin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 434 Välskäri eli armeijan lääkäri Sergei Teodoroff vihittiin 18.9.1853 merimiehen tyttären Maria Charlotta Dambergin kanssa. Koska venäläinen aviopuoliso kuului ylempään yh- teiskuntaluokkaan kuin suomalainen puoliso, avioliiton solmimisen syyt olivat oletetta- vasti taloudelliset. On myös mahdollista, että perheen perustaminen ja emotionaaliset syyt olivat avioliiton solmimisen syinä. Tässä tapauksessa oli kysymys säätykierrosta, koska aviomies kuului ylempään säätyyn kuin aviopuoliso. 435 Muusikko Ivan Lipsin avioitui 23.10.1853 vanhemman palvelijan Maria Lovisa Flentin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 436 430 HVK/TMA os437. 431 HVK/TMA os437. 432 HVK/TMA os437. 433 HVK/TMA os437. 434 HVK/TMA os437. 435 HVK/TMA os437. 436 HVK/TMA os437. 70 Ruokatavarakauppias Dimitrij Sibakoff avioitui1.11. 1853 koulumestarin, joka tarkoitti myös koulun tarkastajaa, tyttären Johanna Maria Charlotta Dryseliuksen kanssa. Aviolii- ton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Avi- oitumisen syynä saattoi olla myös emotionaaliset syyt, koska koulun tarkastaja oli kor- kea tuomiokapitulin virka ja kauppiaat kuuluivat porvaristoon tai aristokratiaan. Yhteis- kunnassa korkeassa asemassa olleilla oli enemmän mahdollisuuksia avioitua emotionaa- lisista syistä. 437 Apteekkari Geger Petroff avioitui 4.11.1853 palvelijatar Albertina Lindströmin kanssa. Koska venäläinen aviopuoliso kuului ylempään säätyyn kuin suomalainen puoliso, avio- liiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset. Perheen perustaminen ja emo- tionaaliset syyt saattoivat olla myös avioitumisen syinä. Tämä tapaus oli harvinainen 1800-luvun sääty-yhteiskunnassa. 438 Sotilas Teodor Saveljeff avioitui 13.11.1853 mittaajan tyttären Maria Charlotta Liljeströ- min kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset syyt. 439 Armeijan vahti Timofej Masloffski avioitui 15.2.1853 merimiehen tyttären Maria Gus- tava Holmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustami- nen ja taloudelliset syyt. 440 3.7. Ruotsalaisten kanssa solmitut avioliitot Helsingissä vuosina 1826–1853 Laivuri Gustaf Lönnberg vihittiin 5.10.1826 kalastajan tyttären Lovisa Söderholmin kanssa. Molemmat aviopuolisot kuuluivat samaan säätyyn, joten oletus on, että aviolii- ton solmimisen syyt olivat perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 441 Räätäli Carl Fredric Öhman kuulutettu 18.7.1830 Catharina Elisabet Heleniuksen kanssa. Oletus on, että aiotun avioliiton solmimisen syyt olivat perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 442 437 HVK/TMA os437. 438 HVK/TMA os437. 439 HVK/TMA os437. 440 HVK/TMA os437. 441 Helsingin seurakunnassa vihityt ja kulutetut 1826-1853. Turun maakunta-arkisto (HVK/TMA). Osa ta- pauksista on löytynyt vertaamalla rullan tietoja Uudenmaan lääninhallituksen passiluetteloon vuosilta 1826-1860, PL 1-4, tunnus Bbb. Vertailemalla löydetyt tapaukset on merkitty tähdellä (*) alaviitteen yh- teyteen. HVK/TMAos433. * 442 HVK/TMA os433. * 71 Kirjansitojan kisälli Carl Johan Thunberg vihittiin 17.6.1830 piika Sara Österholmin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja talou- delliset syyt. 443 Aliluutnantti Bernhard Nils Gustaf von Cederwald vihittiin 20.8.1844 pankinjohtaja Axel Federleyn ja hänen vaimonsa Wilhelmina Armfeltin tyttären Lovisa Asparien kanssa. 444 Tässä tapauksessa suomalainen aviovaimo ja ruotsalainen aviomies kuuluivat aatelissää- tyyn. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti emotionaaliset, koska aateliset saattoivat solmia rakkausavioliittoja 1800-luvulla. On myös mahdollista, että perheen perustaminen oli avioliiton solmimisen syynä. Tämä tapaus oli harvinainen 1800-luvulla. Seppä Olof Adolf Andersson vihittiin 28.10.1849 palvelija Helena Gumbergin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 445 Panimon renki Anders Johan Bäckman vihittiin 30.12.1849 Eva Christina Andersin tyttä- ren kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja ta- loudelliset syyt. Tämä tapaus oli harvinainen, koska aviovaimo oli ruotsalainen. 446 Tehtaan työntekijä Pehr Nordström vihittiin 25.9.1852 mamselli Fredrika Rebecca Norrmanin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Tämä tapaus oli harvinainen, koska aviovaimo oli ruotsalainen. 447 3.8. Saksalaisten kanssa solmitut avioliitot Helsingissä 1826–1853 Kauppias Anders Vanig vihittiin vuonna 1828 palvelija Regina Ekbergin kanssa. Avioliiton syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 448 Sotilas ja leskimies Jury Reinoff vihittiin vuonna 1841 palvelija Maria Helena Jacobin tyt- tären kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska 443 HVK/TMA os433. * 444 HVK/TMA os435. * 445 HVK/TMA os437. 446 HVK/TMA os437. 447 HVK/TMA os437. 448 Helsingin seurakunnassa vihityt ja kulutetut 1826-1853. Turun maakunta-arkisto (HVK/TMA). Osa ta- pauksista on löytynyt vertaamalla rullan tietoja Uudenmaan lääninhallituksen passiluetteloon vuosilta 1826-1860, PL 1-4, tunnus Bbb. Vertailemalla löydetyt tapaukset on merkitty tähdellä (*) alaviitteen yh- teyteen. HKV/TMA os433. * 72 saksalainen aviopuoliso oli leski ja kuului korkeaan asemaan yhteiskunnassa. On myös mahdollista, että perheen perustaminen oli avioliiton solmimisen syynä. 449 Helsingin yliopiston musiikinopettaja ja säveltäjä Friedrich Pacius vihitiin 10.7.1842 Nina Lucie Martinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska saksalainen aviopuoliso oli korkeassa asemassa yhteiskunnassa. On myös mah- dollista, että perheen perustaminen ja emotionaaliset syyt olivat avioliiton solmimisen syinä. Pacius tunnetaan Suomessa Maamme-laulun säveltäjänä. 450 Ministerin adjutantti Frans Arvid Snellman vihittiin 16.7.1850 eversti Carl af Klerchersin tyttären Anna Lovisa Adelaiden kanssa. Molemmat aviopuolisot kuuluivat aatelissää- tyyn, joten voidaan olettaa, että avioliiton solmimisen syyt olivat mahdollisesti emotio- naaliset syyt, taloudelliset syyt ja perheen perustaminen saattoivat olla myös avioliiton solmimisen syynä. Tämä tapaus oli harvinainen 1800-luvun sääty-yhteiskunnassa Suo- messa, koska suomalaisen miehen aviopuolisona oli saksalainen nainen. 451 Puutarhuri Carl Julius Bernhard Braunz vihittiin 23.7.1850 Josef Waltersin lesken Fran- sisca Sunnlerin kanssa. Avioliiton solmimisen syinä olivat oletettavasti perheen perusta- minen, taloudelliset syyt ja mahdollisesti myös emotionaaliset syyt. Lesket solmivat usein uuden avioliiton. 452 Kirjanpainaja Johan Herman Edvard Kaspar vihittiin 20.11.1852 rakennusmestari Gustav Wahlmanin tyttären Amanda Evelin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletetta- vasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. 453 4. LOPPUPÄÄTELMIÄ JA POHDINTAA Tutkielmani aiheena olivat Turussa ja Helsingissä ulkomaalaisten kanssa solmitut aviolii- tot 1826–1853. Kyseessä on lyhyen aikavälin vertaileva demografinen eli väestöhistori- allinen tutkimus. Suomen siirryttyä osaksi Venäjän valtakuntaa tapahtui maassamme useita muutoksia. Aiemmin pelkästään luterilainen alue muuttui monikulttuuriseksi ja maahan alkoi virrata useita eri uskontoja ja säätyjä edustavia muuttajia eri maista. Tämä heijastui luonnollisesti myös Suomessa solmittuihin avioliittoihin lisäten seka- avioliittojen määrää. Tältä kannalta katsottuna vuosi 1812 oli tärkeä. Keisari antoi 449 HKV/TMA os435. 450 HKV/TMA os433. 451 HKV/TMA os437. 452 HKV/TMA os437. * 453 HKV/TMA os437. 73 asetuksen, jossa sallittiin kansallisuuksien rajat ylittävät avioliitot Suomen asukkaiden ja muiden Venäjän alamaisten välillä. Seka-avioliittoja tutkittiin niin sanottuna esiteolli- sena aikana Turun palosta 1800-luvun puoliväliin. Siirtyminen esiteolliseen eli esi-indust- riaaliseen aikaan ei tapahtunut yhdellä rysäyksellä, vaan yhteiskunnassa oli jäljellä sääty- yhteiskunnan piirteitä tutkittavana ajanjaksona. Suurimmat ryhmät, joiden kanssa avi- oiduttiin, olivat venäläiset, ruotsalaiset ja saksalaiset. Suomen suuriruhtinaskuntaan (1809-1917) muutti venäläisiä sotilaita noin 40 000, siviilityöläisiä ja liikemiehiä noin 6 000. Monet heistä olivat kauppiaita, joita oli jo 1700-luvulta alkaen asettunut vakitui- sesti Suomeen. Ensisijaisina demografisina lähteinä käytin kirkonkirjoja. Kirkonkirjat eli kastettujen, vi- hittyjen ja haudattujen luetteloita pitivät papit 1600-luvulta lähtien. Kirkonkirjoista löy- sin yhteensä 374 solmittu seka-avioliittoa tutkitulta ajata. Aineistoa täydennettiin vielä ottamalla esimerkkejä tutkimuskirjallisuudesta. Lähtökohtana oli tutkia a) minkä maa- laisia ulkomaalaiset aviopuolisot olivat, b) mitä sosiaalista ryhmää he edustivat, c) mitä ammattia he edustivat, d) mitä eroja oli ulkomaalaisten aviopuolisoiden ammattiryhmi- tysten välillä Helsingissä ja Turussa, e) suomalaisen aviopuolison ammatti, ja f) eri teki- jöiden vaikutukset ulkomaalaisten kanssa avioitumisiin. Tutkielmassa sivutiin myös muuttoliikkeen vaikutusta avioitumisiin ulkomaalaisten kanssa, uskonnollisen lainsää- dännön vaikutusta sekä kaupankäynnin ja sotilaspolitiikan vaikutusta seka-avioliittojen solmimisiin. Taulukko 3. Materiaalissani esiintyvät seka-avioliitot kansalaisuuden mukaan vuosina 1826–1853. N=374. 454 Kansalaisuus Avioliitot % Venäjä 324 86 Ruotsi 40 11 Saksa 10 3 Yhteensä 374 100 454 Mikrofilmirullat kuulutetuista ja vihityistä. Turun ruotsalainen seurakunta ja Turun evankelisluterilai- nen suomalainen seurakunta. Turun maakunta-arkisto (TMA). JK1185 vuodet 1756–1832, JK 1190 vuo- det 1825–1831, JK1191 vuodet 1831-1845, JK 1186 vuodet 1832–1845, JK1192 vuodet 1845–1851, JK 1193 vuodet 1851–1855, JK1180, JK1181 vuodet 1807–1850, JK 1188 vuodet 1819–1828, JK 1189 vuodet 1828–1838, JK 1190 vuodet 1838–1844, JK1182 vuodet 1850–1865. Mikrofilmirullat Helsingin seurakun- nassa vihityistä ja kuulutetuista (TMA). Vuodet 1808–1834 os433, vuodet 1834–1840 os434, vuodet 1841–1847 os435, vuodet 1848–1854 os437. 74 Tutkielmassa käsitellään kolmea suurinta ulkomaalaisten ryhmää Helsingissä ja Turussa esiteollisena aikana vuosina 1826–1853. Nämä kolme suurinta ryhmää olivat venäläiset, ruotsalaiset ja saksalaiset. Venäläisiä ja ruotsalaisia tuli Helsinkiin ja Turkuun ko. aikana suunnilleen yhtä paljon. Avioliittoja solmittiin kuitenkin venäläisten ja suomalaisten kes- ken eniten. Venäläisten suuri osuus näkyy paremmin vastaavassa kaaviossa. Kaavio 2. Materiaalissani esiintyvät seka-avioliitot kansalaisuuden mukaan vuosina 1826–1853. N=374. 455 Helsingin sotilaallinen merkitys vahvistui, kun siitä tuli autonomisen Suomen pääkau- punki. Sinne virtasi luonnollisesti sotaväkeä emämaasta. Samaan aikaan virtasi Suo- messa lisää väkeä maaseudulta kaupunkeihin. Venäläinen sotaväki ja helsinkiläiset seu- rustelivat keskenään. Seurapiirit ja venäläinen upseeristo olivat yhteydessä toisiinsa. 455 Mikrofilmirullat kuulutetuista ja vihityistä. Turun ruotsalainen seurakunta ja Turun evankelisluterilai- nen suomalainen seurakunta. Turun maakunta-arkisto (TMA). JK1185 vuodet 1756–1832, JK 1190 vuo- det 1825–1831, JK1191 vuodet 1831-1845, JK 1186 vuodet 1832–1845, JK1192 vuodet 1845–1851, JK 1193 vuodet 1851–1855, JK1180, JK1181 vuodet 1807–1850, JK 1188 vuodet 1819–1828, JK 1189 vuodet 1828–1838, JK 1190 vuodet 1838–1844, JK1182 vuodet 1850–1865. Mikrofilmirullat Helsingin seurakun- nassa vihityistä ja kuulutetuista (TMA). Vuodet 1808–1834 os433, vuodet 1834–1840 os434, vuodet 1841–1847 os435, vuodet 1848–1854 os437. Venäjä 86 % Ruotsi 11 % Saksa 3 % Seka-avioliitot 1826–1853 n=374; Venäjä 86%, Ruotsi 11%, Saksa 3% 75 Seurustelukielenä oli ranska ja ”kyökkivenäjä”. Tämä taito siirtyi vähitellen myös palve- lusväelle, venäläiselle alipäällystölle ja miehistölle.456 Venäläistä sotaväkeä sijoittui Suomen Venäjään liittämisen jälkeen myös Turkuun. Tu- russa oli alkuvuosina useita välikohtauksia ylioppilaiden ja sotilaiden kesken. Osittain Tu- run levottomasta ilmapiiristä johtuen pääkaupungiksi määrättiin vuonna 1812 Helsinki. Keskusvirastot siirrettiin Helsinkiin vuosikymmenen lopussa ja yliopisto siirrettiin Helsin- kiin vuonna Turun palon jälkeen vuonna 1827. Turun venäläisten lukumäärä väheni vuo- sikymmenen loppua kohti, jolloin esim. Helsinki oli leimallisemmin venäläinen kaupunki. Vuonna 1870 Turun väestöstä 6,5% oli venäläisiä, vuonna 1901 venäläisiä Turussa oli enää 1,7%. Krimin sodan aikana 1850-luvulla Suomessa sijaitsevien venäläisten joukko- jen määrä lisääntyi mutta väheni sodan jälkeen siten, että vuodesta 1860 vuosisadan vaihteeseen asti venäläisiä oli Suomessa noin 10 000 miestä. 457 Myös Turussa välit venäläisiin olivat yleensä ottaen hyvät, vaikka joitakin yhteenottoja- kin silloin tällöin tapahtui. Turussa Venäjän armeijan palveluksessa olleet upseerit kut- suttiin usein juhliin, joihin ottivat osaa korkeimpiin yhteiskuntaluokkiin kuuluneet hen- kilöt esim. kreivit ja siviilivirkamiehet. Venäläiset sotilaat myös järjestivät hienoja juhlia, joissa he tutustuivat turkulaisneitoihin. Venäläiset sotilaat olivat Turussa hyvin pidettyjä ja näin ollen he solmivat usein avioliittoja turkulaisneitojen kanssa. Aina kosintoihin ei kuitenkaan suostuttu, mutta avioliittoja solmittiin kuitenkin paljon.458 Seka-avioliittoja ei solmittu ainoastaan venäläisten kanssa, eikä pelkästään samaa sosi- aaliluokkaa edustavien välillä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, myös ulkomaalaisten partnereitten ammatti ja sosiaalinen asema. Ammatti löytyi yleensäkin hyvin merkit- tynä, kun taas suomalaisen morsiamen kohdalta puutui maininta ammatista tai sääty- asemasta. Heikki Ylikangas on päätynyt osittain samoihin tutkimustuloksiin puolisonva- lintaan vaikuttaneista tekijöistä sääty-yhteiskunnan aikana kuin minä tehdessäni tätä tutkielmaa. 459 456 Vrt. Melkko 1984, s. 51–54. 457 Kalleinen 2009, s. 239–241. 458 Heinricius 1914, s. 154–155. 459 Vrt. Ylikangas 1968, s.21–29. 76 Taulukko 4: Ulkomaalaisten aviopuolisoiden ammatit ja kansalaisuudet ryhminä vuo- sina 1826–1853 Helsingissä ja Turussa, n=374. ∑ = Helsinki ja Turku yhteensä. % = Eri ammattiryhmät prosentuaalisesti (kaikki tapaukset). 460 Sosiaalisena luokituksena on soveltaen käytetty Fougstedt-Raivio 1953 461 ja Veli-Pekka Isomäki, pro gradu: Turun palvelijattaret autonomianajan loppuvuosikymmeninä. Palve- lijattaret ja heidän työnantajansa. 462 Venäläiset aliupseerit ja upseerit kuuluivat 1800-luvulla säätyläistöön. 463 Näiden lisäksi oli sotamiehet, jotka solmivat myös avioliittoja suomalaisnaisten kanssa. Turussa ja Hel- singissä solmittiin eniten avioliittoja aliupseereitten ja piikojen, palvelijattarien, talou- denhoitajien ja mamsellien kesken. Sotamiehet ja palvelusväki avioituivat myös keske- nään. Aliupseerit avioituivat yleensä alempaan sosiaaliryhmään kuuluvien naisten kanssa. Osa aliupseereista avioitui ylempään sosiaaliryhmään kuuluvien naisten eli sää- tyläisten kanssa. Upseerit solmivat avioliittoja etupäässä säätyläisten kanssa. Näitä sää- tyläisiä olivat esim. mademoiselle eli korkeaa syntyperää oleva neiti, arkkitehdin tytär, tehtailijan tytär ja raatimiehen tytär. 460 Mikrofilmirullat kuulutetuista ja vihityistä. Turun ruotsalainen seurakunta ja Turun evankelisluterilai- nen suomalainen seurakunta. Turun maakunta-arkisto (TMA). JK1185 vuodet 1756–1832, JK 1190 vuo- det 1825–1831, JK1191 vuodet 1831-1845, JK 1186 vuodet 1832–1845, JK1192 vuodet 1845–1851, JK 1193 vuodet 1851–1855, JK1180, JK1181 vuodet 1807–1850, JK 1188 vuodet 1819–1828, JK 1189 vuodet 1828–1838, JK 1190 vuodet 1838–1844, JK1182 vuodet 1850–1865. Mikrofilmirullat Helsingin seurakun- nassa vihityistä ja kuulutetuista (TMA). Vuodet 1808–1834 os433, vuodet 1834–1840 os434, vuodet 1841–1847 os435, vuodet 1848–1854 os437. 461 Fougstedt ja Raivio 1953, s. 38–46. 462 Isomäki 1982, s. 92. 463 Säätyläistön määrittelemisen vaikeudesta kts. Wirilander 1974 ja Ågren 2016. Ammatti Venäjä Ruotsi Saksa Yhteensä ∑ % Hel Tur Hel Tur Hel Tur Hel Tur Aateliset 49 4 0 2 0 0 49 6 55 14,75 Palvelijat 10 1 0 0 0 0 10 1 11 2,95 Porvarit 7 4 1 3 2 2 10 9 19 5,09 Sotilaat 137 55 2 2 1 0 140 57 197 52,82 Työväestö 18 2 6 9 1 1 25 12 37 9,92 Virkamiehet 8 3 3 1 2 1 13 5 18 4,83 Ei ammattia 7 11 6 14 0 0 12 24 37 9,65 Yhteensä 236 80 18 31 6 4 259 115 374 100,01 77 Ulkomaalaisten kanssa avioitumisessa 1800-luvulla oli erityispiirteenä se, että osa soti- lassäätyyn kuuluneista sotilaista avioitui alempaan sosiaaliryhmään kuuluneen naisen kanssa. Helsingissä solmituissa avioliitoissa erityispiirteenä oli se, että siellä oli aristokratiaan kuuluvia henkilöitä, joiden avioliittojen solmimisten syinä saattoi olla rakkaus tai naisen kauneus. Turussa näitä tapauksia ei ollut. Useimmiten avioliiton solmimisten syinä olivat perheen perustaminen, taloudelliset ja emotionaaliset syyt. Helsingissä oli myös väkeä enemmän ja avioliittoja solmittiin enem- män kuin Turussa. Taulukko 5: Ulkomaalaisten aviopuolisoiden ammatit vuosina 1826–1853 Helsingissä ja Turussa, n=374. 464 Ammatti Hel- sinki Turku Aateliset 49 6 Palvelijat 10 1 Porvarit 10 9 Sotilaat 140 57 Työväestö 25 12 Virkamiehet 13 5 Ei ammattia 12 24 Ruotsalaiset aviokumppanit olivat useimmiten ruotsivallan ajalta Suomeen jääneitä so- tilaita. Aineistossa on mm. yksi kenraali. Leski, kenraalimajuri Alexander von Wendt, vi- hittiin 16.8.1850 aatelisen nuoremman palvelijan Sofia Elisabeth Melartinin kanssa. Tässä tapauksessa oli todennäköisesti aviomiehen puolelta kyseessä toisen avioliiton solmiminen ja vihkiminen uuden nuoremman puolison kanssa. Näissä tapauksissa perhe perustettiin nuoremman vaimon kanssa, koska haluttiin lapsia. 464 Mikrofilmirullat kuulutetuista ja vihityistä. Turun ruotsalainen seurakunta ja Turun evankelisluterilai- nen suomalainen seurakunta. Turun maakunta-arkisto (TMA). JK1185 vuodet 1756–1832, JK 1190 vuo- det 1825–1831, JK1191 vuodet 1831-1845, JK 1186 vuodet 1832–1845, JK1192 vuodet 1845–1851, JK 1193 vuodet 1851–1855, JK1180, JK1181 vuodet 1807–1850, JK 1188 vuodet 1819–1828, JK 1189 vuodet 1828–1838, JK 1190 vuodet 1838–1844, JK1182 vuodet 1850–1865. Mikrofilmirullat Helsingin seurakun- nassa vihityistä ja kuulutetuista (TMA). Vuodet 1808–1834 os433, vuodet 1834–1840 os434, vuodet 1841–1847 os435, vuodet 1848–1854 os437. 78 Lisäksi kumppaneina oli konepajojen henkilökuntaa, palvelusväkeä (esim. renkejä), ho- pea- ja kultaseppiä sekä kelloseppiä ja kellosepänkisällejä. Panimon renki Anders Johan Bäckman vihittiin 30.12.1849 Eva Christina Andersin tyttären kanssa. Avioliiton solmimi- sen syyt olivat oletettavasti perheen perustaminen ja taloudelliset syyt. Tämä tapaus oli harvinainen, koska aviovaimo oli ruotsalainen. Kellosepän kisälli Lars Hellgren vihittiin vuonna 1831 Ulrika nimisen naisen kanssa. Avioitumisen syinä olivat oletettavasti per- heen perustaminen, koska aviomiehen ikä oli 25 vuotta, ja taloudelliset syyt, koska avio- miehellä oli hyvä ammatti ja työpaikka ja aviovaimosta ei ole muita tietoja kuin etunimi. Työpaikasta ei ole tietoa. Saksasta tulleet aviopuolisot toimivat pääasiassa kaupan tai teollisuuden alalla tai olivat joissain tapauksessa kulttuurihenkilöitä. Kauppaedustaja ja leskimies Johan Henrik Duncker vihittiin 6.7.1853 Augusta Adolfina Limanin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska saksalainen aviopuoliso oli leski ja kuului korke- aan asemaan yhteiskunnassa. On myös mahdollista, että perheen perustaminen oli avio- liiton solmimisen syynä. Tässä tapauksessa oli kysymyksessä säätykierto eli aviovaimo nousi sosiaalisessa asemassaan ylöspäin avioituessaan. Myös industrialismin aika lähes- tyi ja avioitumislait löystyivät, joten on mahdollista, että avioitumisen syynä oli emotio- naaliset syyt. Helsingin yliopiston musiikinopettaja ja säveltäjä Friedrich Pacius vihitiin 10.7.1842 Nina Lucie Martinin kanssa. Avioliiton solmimisen syyt olivat oletettavasti taloudelliset, koska saksalainen aviopuoliso oli korkeassa asemassa yhteiskunnassa. On myös mahdollista, että perheen perustaminen ja emotionaaliset syyt olivat avioliiton solmimisen syinä. Teollisuuden ja kaupan alalla Suomeen tulon syynä saattoivat olla parantuneet liiken- neyhteydet Suomen sisällä ja Suomen ja muun Euroopan välillä. Lisäksi tulijoille voitiin tarjota erilaisia etuuksia, kuten verohelpotuksia. Ruotsin vallan aikaiset etuudet jäivät voimaan myös autonomia ajaksi. 79 Kaavio 3. Seka-avioliiton solmineiden ulkomaalaisten ammatteihin ja sosiaaliseen ase- maan perustuva prosentuaalinen jakauma yhteenlaskettuna Helsingissä ja Turussa 1826–1853. N= 374. 465 465 Mikrofilmirullat kuulutetuista ja vihityistä. Turun ruotsalainen seurakunta ja Turun evankelisluterilai- nen suomalainen seurakunta. Turun maakunta-arkisto (TMA). JK1185 vuodet 1756–1832, JK 1190 vuo- det 1825–1831, JK1191 vuodet 1831-1845, JK 1186 vuodet 1832–1845, JK1192 vuodet 1845–1851, JK 1193 vuodet 1851–1855, JK1180, JK1181 vuodet 1807–1850, JK 1188 vuodet 1819–1828, JK 1189 vuodet 1828–1838, JK 1190 vuodet 1838–1844, JK1182 vuodet 1850–1865. Mikrofilmirullat Helsingin seurakun- nassa vihityistä ja kuulutetuista (TMA). Vuodet 1808–1834 os433, vuodet 1834–1840 os434, vuodet 1841–1847 os435, vuodet 1848–1854 os437. 14,75 2,95 5,09 52,82 9,92 4,83 9,65 Aateliset Palvelijat Porvarit Sotilaat Työväestö Virkamiehet Ei ammattia 0 10 20 30 40 50 60 Aateliset Palvelijat Porvarit Sotilaat Työväestö Virkamiehet Ei ammattia % 14,75 2,95 5,09 52,82 9,92 4,83 9,65 Seka-avioliiton solmineiden ulkomaalaisten ammatteihin ja sosiaaliseen asemaan perustuva prosentuaalinen jakauma yhteenlaskettuna Helsingissä ja Turussa 1826–1853 80 Heikki Ylikankaan mukaan puolisonvalintaan vaikuttaneita tekijöitä olivat esim. se, että joka kymmenes aatelisneideistä ja leskistä saattoi mennä vihille käsityöläismestarin kanssa, koska mestarit olivat johtavassa asemassa ja varakkaita. Säätysidonnaisuus oli tiukkaa, mutta avioliittojen alueilla oli kanava säätykiertoon. 466 Kaikki tämä kertoo siitä, että sääty-yhteiskunta oli vähittäin purkautumassa. Sovittujen avioliittojen ajasta oltiin siirtymässä emotionaalissa perusteilla solmittuihin avioliittoihin. Taloudella oli kuiten- kin monissa tapauksissa suuri merkitys, niin silloin kuin vielä nykyäänkin. Wirilander (1974) toteaa, että vuoteen 1870 mennessä säätyrajat ylittävä avioituminen oli ”herras- säädyissä” vahvasti lisääntymässä ja säätysidonnaisuudesta irtauduttiin yhä useammin. 467 Industrialismi vaikutti siihen, että tuli uusia ammattiryhmiä, jotka rikkoivat vanhat raja- aidat. Käsityöläisten joukkoon tulivat liikkeidenharjoittajat ja tehtaantyöläiset. Uusia vir- koja ja toimenhaltioita syntyi myös. Säätyläisten piiri muuttui koostumukseltaan ja laa- jeni. Kun varallisuutta kertyi uusille ryhmille, puolisonvalinta ja avioliittojen suuntautuminen muuttuivat. Kehitys kulki siihen suuntaan, että tunnepohjaiset ja henkilökohtaiset mo- tiivit tulivat tärkeimmiksi puolisonvalintakriteereiksi. Ulkonäöstä tuli myös yksi avio- liiton solmimisen kriteeri. Muuttoliikettä maaseudulta kaupunkiin tapahtui Helsingissä ja Turussa vuosien 1810- 1875 aikana. Helsingin vetovoima oli suuri. Helsingin väkiluku nousi, kun maaseudulta muutti palvelusväkeä kaupunkiin. Helsingistä oli tullut uusi pääkaupunki ja sitä raken- nettiin nopeasti. Kaupungissa oli työvoimapula mikä oli syynä siihen, että palvelusväki muutti juuri Helsinkiin. Muuttoliikkeen seurausta oli myös se, että venäläiset sotilaat saivat runsaasti vaimoehdokkaita. Tästä oli seurauksena se, että vähän ajan kuluttua pal- velusväki ja venäläiset sotilaat avioituivat keskenään. Suomen suuriruhtinaskunnassa aateliset avioituivat pääasiassa keskenään, mutta poik- keuksiakin oli. Aatelisnaiset saattoivat avioitua itseään alemmassa asemassa olevien kanssa. Aatelismiehet ihailivat 1800-luvun kuluessa suomalaisten neitojen sosiaalisia tai- toja. Aatelismiehet halusivat mennä naimisiin neitojen kanssa, jotka olivat nuoria, nai- mattomia, ihanan ulkonäön omaavia, varakkaita sekä seurustelu-, soitto-, piirustus-, laulu- ja tanssitaitoisia. Emännäntaitoja alettiin arvostaa vasta 1800-luvun 466 Ylikangas 1968, s. 20–29. 467 Wirilander 1974, s. 238. 81 loppupuolella. Sitä ennen niistä suoriutuvat aatelisneidot joutuivat pilkan kohteeksi. Kaunis ulkonäkö sen sijaan koettiin tärkeäksi ja tavoiteltavaksi ominaisuudeksi. 468 Venäläiset aatelismiehet avioituivat Helsingissä samaan säätyyn kuuluvien naisten kanssa sekä alempaan säätyyn kuuluvien naisten kanssa. Helsingissä olevia aatelisia oli- vat mm. kreivi, lääkäri, apteekkari, opettaja ja agronomi. Tilanne Turussa oli sama, mutta tapauksia oli vähemmän. Kauppiaat kuuluivat 1800-luvun Helsingissä ja Turussa porvaristoon. Ylin kauppiaitten ryhmä Helsingissä oli aristokratiaan kuuluneet kauppiaat. Venäläiset kauppiaat olivat seurakunnan, koulutoimen ja sosiaaliturvan rakentajia. Osa Helsingin kauppiasperheistä assimiloitui ruotsinkieliseen porvaristoon. Esimerkiksi Sinebrychoffit ja Kiseleffit. Osa heistä pyrki säilyttämään venäläisen kulttuurinsa ja ortodoksisen uskonsa, mutta oman paikallisen suomenvenäläisen kulttuuri-identiteettinsä säilyttäen. Venäläiset kauppiaat sopeutuivat suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin, kun he menivät naimisiin suoma- laisten puolisoitten kanssa. He solmivat kieli- ja uskontorajat ylittäviä seka-avioliittoja. Avioliittojen kautta tapahtui pikkuhiljaa ruotsalaistumista. Ruotsin kieli- ja kulttuuri tuli heille tutuiksi. Ylempään säätyyn kuuluminen vaati usein myös ulkomailla opiskelua. 469 Helsingissä ja Turussa esimerkkitapauksia kauppiaitten kanssa solmituissa avioliitoista olivat mm. ulkomaankauppiaan ja Munkkiniemen kartanon omistajan tyttären kanssa solmittu avioliitto. Tässä tapauksessa molemmat aviopuolisot kuuluivat aristokratiaan. Tapauksessa, jossa ulkomaankauppias solmi avioliiton kauppiaan tyttären kanssa, avio- mies kuului ylempään säätyyn. Oli myös tapauksia, joissa avioliiton solmivat ulkomaan- kauppias ja nuohoojan tytär, sekä ulkomaankauppiaan ja kaivertajan tyttären välinen avioliitto näissä tapauksissa aristokratiaan kuuluva mies otti puolisokseen tavallisen työ- läisen tai käsityöläisen tyttären. Turussa kauppiaat ja porvarismiehet menivät naimisiin porvareiden tyttärien ja palvelijoiden kanssa. Miehet avioituivat koko tutkittavana ajan- jaksona vuosien 1826–1853 välillä samaan tai alempaan säätyyn kuuluvien kanssa. Nai- set avioituivat samaan tai ylempään sosiaaliryhmään kuuluvien miesten kanssa. Sosiaa- liselta asemaltaan tarpeeksi korkealla olleet ja toisaalta alhaalla olleet olivat vapaampia solmimaan avioliittoja yli säätyrajojen. Turussa palvelijat olivat suurin sosiaaliryhmä 1800-luvulla. Helsingissä oli 1800-luvun alussa palvelusväkeä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Helsinki kehittyi nope- asti ja kasvoi suuremmaksi. Tästä seurasi se, että yhä suurempi osa helsinkiläisistä kuului palvelijoitten ryhmään. Helsingissä oli parempien palvelijoitten ryhmä. Tähän ryhmään 468 Vainio-Korhonen & Lahtinen 2015, s. 158-159. 469 Kuhlberg 2002. 82 kuuluivat kuskit, kamarineitsyet, taloudenhoitajattaret, kamaripalvelijat, lakeijat ja edeskäyvät. Tutkittavana ajanjaksona vuosien 1826–1853 aikana itse asiassa suurin osa ulkomaalai- sista miehistä avioitui suomalaisten palvelijoitten kanssa. Palvelusväkeen kuuluneet nai- set olivat haluttuja aviopuolisoja jo 1700-luvulla. Avioliitto oli vielä 1800-luvulla naiselle tärkeä, koska muuten he olisivat olleet turvattomia. Avioliiton tarkoitus oli perheen elä- tys. Esimerkiksi maata omistaneitten miesten avioliitot olivat usein järjestettyjä, samoin säätyläisten avioliitot. Silloin ajateltiin, että rakkaus syntyy, kun on hyvät edellytykset avioliitolle eli piti olla rahaa ja kuulua oikeaan säätyyn. Myöhemmin, kun taloudellinen toimeentulo oli turvattu muulla tavalla kuin avioliiton kautta, naiset eivät avioituneet ollenkaan tai naisten avioituminen lykkääntyi. Taloudel- lisista syistä ei ollut enää pakko solmia avioliittoa. 5. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Historiantutkimuksessa ei ole kovin tavallista rakentaa tutkimusta niin, että analyysi on erillisenä, vaan tulokset, analyysi ja tulkinta sidotaan läpi työn osaksi lähteiden analyysia ja tutkimuskirjallisuuden tuomaa tukea omille löydöille. Valitsin tämän rakenteen sel- vyyden vuoksi. Katsoin, että saan päätulokset paremmin esille tällä tavalla. Lisäksi muilla tutkijoilla on parempi mahdollisuus löytää kaikki tapaukset vaivattomammin. Tosin tällä tavalla koko luvusta 3 tuli vähän luettelomainen. Tutkittu ajanjakso on aiemmin jäänyt melko vähälle huomiolle. Ajalta löytyy kyllä paljon arkistolähteitä, mutta tutkimuskirjallisuus keskittyy enemmän yleisempiin asioihin ja suomalaistumistrendeihin, so. kansalliseen heräämiseen. Ulkomaalaisuus ja monikult- tuurisuus eivät ole toistaiseksi kiinnostaneet niinkään paljoa. Toivoa sopii, että tutki- musta tulee lisää, koska sillä olisi relevanssia myös nykyisen maahanmuuttotilanteen kannalta. Arkistolähteiden puutteellisuus ja epätarkkuus aiheuttivat jonkin verran ongelmia tutki- musprosessin aikana. Varmoja kvantitatiivisia tutkimustuloksia tai varsinkaan niistä yleistämistä ei saatu juurikaan tehdyksi. Kuva täydentyy, jos ja kun esim. venäläisiä asia- kirjoja ja arkistoja vapautuu enemmän tutkijoiden käyttöön. Suurehkoja seka-avioliittoja koskevia trendejä autonomian ajalta toki saatiin esiin. Esimerkiksi avioliitot yli säätyra- jojen ja rakkausavioliitot. Ne tuntuivat selvästi yleistyvän tutkittuna ajanjaksona. 83 Mielestäni löysin kuitenkin uutta tietoa tältä ajata ja pystyin vähintäänkin tyydyttävästi vastaamaan asettamiini tutkimuskysymyksiin. Tulokset lisännevät osaltaan demograa- fista tietämystä autonomian ajasta. Luettelomainen empiirinen osa saattaisi väestötie- teilijöiden lisäksi kiinnosta myös esimerkiksi sukututkijoita. Mahdollinen jatkotutkimuk- sen aihe voisi olla laajentaminen Turun ja Helsingin ulkopuolelle sekä uusien ulkomaa- laisryhmien mukaanotto tulevaan tutkimukseen. 84 LÄHTEET Arkistolähteet Luettelo maahan saapuneista ulkomaalaisista vuosina 1827–1830 ja 1833–1853. Turun maakunta-arkisto (TMA). Turku. Mikrofilmirullat kuulutetuista ja vihityistä vuosina 1826–1853. Turun ruotsalainen seu- rakunta ja Turun evankelisluterilainen suomalainen seurakunta. JK1185 vuodet 1756– 1832, JK 1190 vuodet 1825–1831, JK1191 vuodet 1831–1845, JK 1186 vuodet 1832– 1845, JK1192 vuodet 1845–1851, JK 1193 vuodet 1851–1855, JK1180, JK1181 vuodet 1807–1850, JK 1188 vuodet 1819–1828, JK 1189 vuodet 1828–1838, JK 1190 vuodet 1838–1844, JK1182 vuodet 1850–1865. Turun maakunta-arkisto (TMA). Turku. Mikrofilmirullat Helsingin seurakunnassa vihityistä ja kuulutetuista vuosina 1826–1853. Vuodet 1808–1834 os433, vuodet 1834–1840 os434, vuodet 1841–1847 os435, vuodet 1848–1854 os437. Turun maakunta-arkisto (TMA). Turku. Uudenmaan lääninhallituksen passiluettelot vuosilta 1826–1860, PL 1–4 tunnus Bbb. Kansallisarkisto (KA). Helsinki. Painetut lähteet Suomenmaan virallinen tilasto VI. Väkiluvun-tilastoa. Toinen vihko. Syntyneet, Vihityt ja Kuolleet vuosina 1865–1868 ynnä katsahdus väkiluvun muutoksiin vuodesta 1812 al- kaen. Kahden grafisen taulun kanssa. Helsinki 1871. Lehdistö- ym. aineistot Vainio-Korhonen, Kirsi: Suomen monikulttuurinen historia. Kolumni. Turun sanomat 14.12.2017. Tutkimuskirjallisuus Fougstedt, G. ja Raivio, A.: Suomen väestön sääty- ja ammattiryhmitys vuosina 1751– 1805. Tilastollisia Tiedonantoja, 40. Tilastollinen päätoimisto. Helsinki 1953. Haimi, Olavi: Väestöntutkimus. Periaatteet ja menetelmät. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D, nro 19/1987. Vammala 1987. 85 Hakala, Marjaana: Helsingin venäläiset kauppiaat ja muut elinkeinonharjoittajat. Teok- sessa (toim.) Svante Konstantin Kuhlberg: Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa. Helsinki 2002. Happonen, Päivi: Kaksi todellisuutta? Kirkonkirjat ja henkikirjat Sortavalan kaupungin väestöllisen profiilin kuvaajina 1800-luvun alusta vuoteen 1940. Yhteiskunta- ja aluetie- teiden tiedekunta / Historia / Väitöskirja, Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteellisiä jul- kaisuja (PDF), no 96/2009. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-219-316-2. Heinricius, G.: Från Samhällslifvet i Åbo 1809–1827. Kultur- och personhistoriska skild- ringar. Helsingfors 1914. Häggman, Kaj: Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800- luvun Suomessa. SHS/Helsinki 1994. Isomäki, Veli-Pekka: Turun palvelijattaret autonomian ajan loppuvuosikymmeninä. pal- velijattaret ja heidän työnantajansa. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Turun yli- opisto 1982. Jussila, Osmo: Suomen suurruhtinaskunta 1809–1917. Helsinki 2004. Kaisti, Riikka & Puhakka, Martti: Unikankareen kummulta Skanssin Malmille. Turun hau- tausmaan vaiheita. Jyväskylä 1999. Kalleinen, Kristiina: Venäläinen Suomi, s. 224–227. Teoksessa Maa, seutu, kulmakunta. Näkökulmia alueelliseen tutkimukseen (toim.) Maria Lähteenmäki. Historiallinen Arkisto 129. Helsinki 2009. Klinge, Matti: Keisarin Suomi. Helsinki 1997. Koskinen, Seppo & Tuija Martelin, Irma-Leena Notkola, Veijo Notkola & Kari Pitkänen: Väestö tutkimuksen kohteena. Teoksessa (toim.) Seppo Koskinen, Tuija Martelin, Irma- Leena Notkola, Veijo Notkola, Kari Pitkänen, Marika Jalovaara, Elina Mäenpää, Anne Ruokolainen, Markku Ryynänen ja Ismo Söderling. Suomen väestö. Helsinki 2007. Kuhlberg, Svante Konstantin: Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa. Helsinki 2002. 86 Kurkimies, Igor: Kauppiasliikemiesten F. P. Kiseleffin ja F. F. Kiseleffin - isän ja pojan - merkittävä osuus Helsingin talouselämän kasvuun 1800-luvulla. Teoksessa (toim.) Svante Konstantin Kuhlberg. Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa. Helsinki 2002. Lampinen, Marja-Liisa: Venäläisyys Helsingissä / Ryskt i Helsingfors / The Russian Style in Helsinki. Helsingin kaupunginmuseo. Helsinki 1984. Lehtovaara, Ellen: Turun asujaimistoon kuuluneet ulkomaalaiset vuoden 1827 palon ja Itämaisen sodan välisenä aikana. Pro gradu -tutkielma, nro 144. Turun yliopiston Suo- men historian laitos. Turku 1936. Lento, Reino: Maassamuutto ja siihen vaikuttaneet tekijät Suomessa vuosina 1878- 1939. Helsinki 1951. Leitzinger, Antero: Ulkomaalaiset Suomessa 1812–1972. Helsinki 2008. Melkko, Markku: Venäläinen sotaväki Helsingissä. Teoksessa (toim.) Marja-Liisa Lampi- nen. Venäläisyys Helsingissä. Ryskt i Helsingfors. The Russian Style in Helsinki 1809– 1917. Helsingin kaupunginmuseo. Helsinki 1984. Muroma, Seppo: Suurten kuolovuosien (1696–1697) väestönmenetys Suomessa. Historiallisia tutkimuksia 161. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1991. Mäntylä, R. A.: Eriuskolaisuuskysymys Suomessa 1809–1889 I 1809–1871. Turun yliopis- ton julkaisuja. Sarja B, osa XLVIII. Turku 1954. Nikula, Oscar: Turun kaupungin historia 1809-1856. Turku 1972. Närhi, Matti: Venäläiset joukot Suomessa autonomian aikana. S. 161–180. Teoksessa Venäläiset Suomessa 1809–1917 (toim. Pauli Kurkinen). Historiallinen arkisto 83. Suo- men Historiallinen Seura. Helsinki 1984. Pitkänen, Kari: Suomen väestön historialliset kehityslinjat. Teoksessa (toim.) Seppo Kos- kinen, Tuija Martelin, Irma-Leena Notkola, Veijo Notkola, Kari Pitkänen, Marika Jalo- vaara, Elina Mäenpää, Anne Ruokolainen, Markku Ryynänen ja Ismo Söderling: Suomen väestö. Helsinki 2007. Paaskoski, Jyrki: Aurora Karamzinin vuosisata. Teoksessa Aurora Karamzin. Aristokraatin elämä. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 7. Keuruu 2006. 87 Rinne, Toivo T.: Suomen sodasta kaupungin paloon. Turun seitsemän vuosisataa. Turku 1965. Rosenberg, Antti: Muuttoliike Uudenmaan läänissä vuosina esi-industrialistisen kauden lopulla (1821–1880). Helsinki 1966. Шкваров, Алексей: Когда пришли русские... Статистическое исследование семей русских военных чинов и финляндских женщин в гарнизонах Свеаборга и Гельсингфорса в первой половине XIX в.: по материалам Национального архива Финлянсии. Выпуск I, Helsinki 2016. Vainio, Esa: Muuttoliikkeiden ja sosiaalisen kehityksen välinen suhde teollistumisen kau- den alussa. Tutkimusongelmia ja tuloksia. Teoksessa (toim.) Pentti Virrankoski, Vilho Nii- temaa, Kalervo Hovi ja Keijo Virtanen. Turun historiallinen arkisto 32. Turku 1978. Vainio-Korhonen, Kirsi & Lahtinen, Anu: Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rak- kauden historiaa. WSOY 2015. Vihavainen, Timo: Venäläiset tulivat. Sen jälkeen, kun ryssä maahan tuli. Kolumni ver- kossa 6.1.2017 osoitteessa: http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2017/01/venalaiset-tuli- vat.html Waris, Heikki: Helsingin kaupungin historia I–III. Osa III Ajanjakso 1809–1875. Helsinki 1950. Waris, Heikki: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. Helsinki 1973. Wirilander, Kaarlo: Herrasväkeä. Suomen säätyläistö 1721–1870. Helsinki 1974. Ylikangas, Heikki: Puolisonvalintaan vaikuttaneista tekijöistä sääty-yhteiskunnan aikana. Historiallinen aikakauskirja N:o 1. Helsinki 1968. Zetterberg, Seppo: Suomen sota 1808–1809. Teoksessa (toim. Seppo Zetterberg) Suo- men historian pikkujättiläinen. Porvoo 1995. Ågren, Maria: Making a Living, Making a Difference. Gender and Work in Early Modern European Society. Oxford University Press 2016.