6 Kestävä kehitys
Tutkija: Jarno Tuominen (Turun yliopisto)
6.1 Ilmastokäyttäytymiseen motivoivat tekijät
Tiivistelmä: Tässä 90 tutkimusta 23 eri maasta kattavassa meta-analyysissa tarkas-teltiin mitkä
tekijät motivoivat yksilöitä muuttamaan ilmastokäyttäytymistään. Yhteen-vetona parhaiten yksilön
toimintaa ennustivat kokemus omasta pystyvyydestä (ts. mi-näpystyvyys), negatiiviset
tunnekokemukset, toiminnan tehokkuus sekä kuvailevat normit. Lisäksi koettu riski lisäsi erityisesti
tavoitetta ilmastokäyttäytymisen sopeutta-miselle. Tutkimusten välillä ilmeni kuitenkin vaihtelua,
joka viittaa sopeuttamisen to-dennäköisesti riippuvan muista välittävistä tekijöistä.
Julkaisu: van Valkengoed, A.M. & Steg, L. (2019). Meta-analyses of factors motivat-ing climate
change adaptation behaviour. Nature Climate Change, 9, 158–163.
Linkki: https://doi.org/10.1038/s41558-018-0371-y
Vertaisarvioitu: Kyllä
Tutkimuksen luonne: Meta-analyysi
Tutkijan kommentti: Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan siihen mikä meitä liikuttaa toimimaan
ympäristöystävällisesti. Useat tekijät näyttäytyivät tehokkaina, mutta omaan toimijuuteen ja
tunnetekijöihin liittyvät seikat näyttätytyivät erityisen merkityk-sellisinä. Onkin tärkeää pitää
mielessä ajatusta ihmisten käyttäytymisen takana vai-kuttavista tekijöistä ilmastotoimenpiteitä
suunniteltaessa. Tämä artikkeli antaa hyvän peruskatsauksen siihen, mitkä tekijät oikeasti ovat
varsinaisen käyttäytymisen liikkeel-lepanevana voimana. (JT) KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINEN
TUTKIMUSKATSAUS
45
6.2 Asumisen energiankulutukseen vaikuttaminen
Tiivistelmä: Tutkijat kävivät läpi 122 asumisen energiankulutuksen vähentämistä ta-voittelevaa
tutkimusta 25:stä eri maasta. Päälöydöksenä he arvioivat energiankulutus-käyttäytymiseen
kyettävän vaikuttamaan keskikokoisen tilastollisen efektin verran. Tutkimuksessa arvioiduista
menetelmistä taloudelliset kannustimet näyttäytyivät hie-man tiedonvälittämistä, palautetta,
motivaation suuntautunutta tai sosiaalista vertailua tehokkaampana. Tehokkaimpana keinona
tutkijat näkevät useiden käyttäytymisen-muutokseen tähtäävien keinojen yhdistämisen, joka
parhaimmillaan yli kaksinkertais-taa toimenpiteiden vaikutuksen. He arvioivat globaalin asumisen
energiansäästöön kohdistuvan päästövähennyspotentiaalin olevan n. 0.35 gigatonnia hiilidioksidia
vuo-dessa.
Julkaisu: Khanna, T. M., Baiocchi, G., Callaghan, M., Creutzig, F., Guias, H., Hadda-way, N. R., ... &
Minx, J. C. (2021). A multi-country meta-analysis on the role of be-havioural change in reducing
energy consumption and CO2 emissions in residential buildings. Nature Energy, 6(9), 925–932.
Linkki: https://www.nature.com/articles/s41560-021-00866-x
Vertaisarvioitu: Kyllä
Tutkimuksen luonne: Meta-analyysi ja systemaattinen katsaus
Tutkijan kommentti: Energiankulutuksen vähentäminen on ajankohtainen ja tärkeä
käyttäytymismuutoksen kohde. Tiedämme kuitenkin, että sisäisten tekijöiden (esim. motivaatioiden
ja arvojen) sekä ulkoisten kannustimien (esim. taloudellinen hyöty) vä-lillä saattaa esiintyä ristiriitaa,
eikä aina ole selvää kumpaa lähestymistapaa tulisi suo-sia. Tämä artikkeli kannustaa
energiasektorilla useanlaisten eri interventioiden yhdis-tämiseen taloudellisista kannustimista
motivaatioon ja sosiaaliseen vertailuun. Mah-dollisimman moninapainen lähestyminen kohottaa
intervention tehoa enemmän kuin niiden yksittäisten toimien summan. (JT)
KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINEN TUTKIMUSKATSAUS
46
6.3 Ilmastoystävällisen käyttäytymisen siirtyminen toimenpiteestä toiseen
Tiivistelmä: Lisääkö ilmastoystävällinen toiminta A myös ilmastoystävällisen toimen B
todennäköisyyttä? Tutkijat kartoittivat tätä niin kutsuttua siirtovaikutusta (spillover), eli yhdessä
ilmastoystävällisessä käyttäytymisessä tehdyn muutoksen näkymistä muussa
ilmastokäyttäytymisessä. Ilmastoystävällisissä aikomuksissa tapahtui pieni mutta merkityksellinen
muutos: Kun ihmiset toimivat tietyllä alueella esimerkiksi energiansäästössä ilmaston kannalta
positiivisesti, lisäsi tämä heidän aikomustaan toimia ilmastoystävällisesti myös toisella alueella,
kuten liikenteessä. Vaikutuksen koko oli n. 5 ihmistä sadasta. Muutos ei kuitenkaan näkynyt, tai se
oli minimaalisesti negatiivinen varsinaisessa käyttäytymisessä tai ilmastoystävällisten
politiikkatoimien kannatuksen muutoksessa. Merkityksellisimmät siirtovaikutukset saavutettiin
kohdis-tamalla interventio sisäiseen motivaatioon ja varsinaisen ja siirtovaikutustoiminnan olessa
mahdollisimman samankaltaisia.
Julkaisu: Maki, A., Carrico, A. R., Raimi, K. T., Truelove, H. B., Araujo, B., & Yeung, K. L. (2019). Meta-
analysis of pro-environmental behaviour spillover. Nature Sustaina-bility, 2(4), 307–315.
Linkki: https://doi.org/10.1038/s41893-019-0263-9
Vertaisarvioitu: Kyllä
Tutkimuksen luonne: Meta-analyysi
Tutkijan kommentti: Usein tutkimukset keskittyvät vain yhden pistemuutoksen tar-kasteluun
tietyssä käyttäytymisessä, eikä laajempia vaikutuksia rinnakkaisiin toimin-toihin ole huomioitu. Tämä
tutkimus arvioi 77 yksittäistä tutkimusta, ja päätyy ehdotta-maan politiikkatoimien valmistelijoille
erityisesti aihepiiriltään samankaltaisten käyttäy-tymisten yhdistämistä muutoksenkohdenipuiksi
sekä kiinnittämään huomiota sisäisen motivaation korostamiseen. Tutkijoiden osalta on tarpeen
kerätä ja arvioida interventi-oiden vaikutuksia myös laajemmin, ja sisällyttää systemaattisesti
aineistonkeruuseen siirtovaikutusten arviointi. KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINEN TUTKIMUSKATSAUS
47
6.4 Ilmasto-oletusvalintojen tehokkuus suhteessa kuluihin
Tiivistelmä: Tutkijat kartoittivat yleisimmän ”vihreän tuuppauksen/nytkyn” eli oletus-valinnan
muuttamisen vaikutusta, sekä siinä tapahtuvaa muutosta yksilölle koituvan hinnan kasvaessa. He
analysoivat yli 30 000 lentovarausta, joissa oli käytössä oletus-valintana hiilijälänjäljen hyvittäminen
(vaihteluvälinä 0.51€–2877€). Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa 11159 matkustajaa hyvitti
vapaaehtoisesti hiilijalanjälkeään yli 559 000€. Tutkimuksessa tutkittavat saivat päättää miten
nopean hiilijalanjälkihyvityk-sen he valitsevat: nopeamman hyvityksen kulut (esim. kerosiiniä 80%
ympäristöystä-vällisemmän polttoaineen hankinta) olivat hitaampia (esim. puiden istuttaminen) kor-
keammat. Matkustajat valitsivat hyvitystapansa nettisivun liukurilla, jonka sijaintia hi-taan ja nopean
hyvityksen välillä (t.s. oletusvalintaa) vaihdeltiin. Lähes puolet ei muut-tanut liukuria oletusvalinnasta
ollenkaan, tai siirsivät sitä vain. n. 5%, riippumatta ole-tuskohdasta. Hyvityksen hinta kuitenkin
vaikutti intervention tehokkuuteen: Siinä missä n. 50 € hyvitysoletuksen hyväksyy noin puolet
matkustajista, yli 800€ vapaaeh-toista oletushyvitystä ei käyttänyt yksikään matkustaja (max. 776€).
Niistä henkilöistä jotka muuttavat valintaa n. 65 % muuttavat sitä halvempaan suuntaan.
Julkaisu: Berger, S., Kilchenmann, A., Lenz, O., Ockenfels, A., Schlöder, F., & Wyss, A. M. (2022).
Large but diminishing effects of climate action nudges under rising costs. Nature Human Behaviour,
1–5.
Linkki: https://doi.org/10.1038/s41562-022-01379-7
Vertaisarvioitu: Kyllä
Tutkimuksen luonne: Tutkimusartikkeli
Tutkijan kommentti: Yksi yleisimmistä ja kustannustehokkaimmista käyttäytymisen muutoksen
keinoista on oletusvalintojen suunnittelu. Tämä tutkimus alleviivaa sekä näiden tehokkuutta
ilmastokäyttäytymisessä, mutta tuo myös esiin tarpeen arvioida oletusten nk. lattia- ja kattoefektejä:
Missä kohdin oletusvalinnat ovat liian kalliita ja KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINEN TUTKIMUSKATSAUS
48
milloin taas liian pieniä. Tutkimus on kiinnostava lisä laajempaan oletusvalintojen tut-kimuskenttään,
joka on sovellettavissa laajasti politiikkatoimien toteuetuksessa, sillä se ylläpitää yksilön
mahdollisuutta valita myös toisin. (JT)
6.5 Sosiaalisten normien rooli ilmastokäyttäytymisen muutoksessa
Tiivistelmä: Sosiaaliset normit ja niiden muutos on yksi eniten tutkituista käyttäytymi-seemme
vaikuttavista ilmiöistä. Lyhyesti sosiaalisilla normeilla tarkoitetaan jaettuja us-komusrakenteita siitä,
miten muut ihmiset käyttäytyvät ja ajattelevat. Saadessamme ajantasaista tietoa esimerkiksi saman
taloyhtiön keskimääräisestä vedenkulutuksesta suhteessa omaamme, muutamme usein
käyttäytymistämme enemmän keskiarvoa vastaavaksi. Tämän interventioluokan näytöstä on
kattavaa positiivista tutkimustietoa, ja Nolan kerää yhteen ajantasaisen tiedon johtaakseen siitä
ohjenuoria politiikkatoi-mien valmistelijoille sekä tutkijoille. Sosiaalisten normien muutosten
vaikutukset ovat ajallisesti kestäviä ja näyttävät olevan kulttuuririippumattomia, eli toimivat hyvin
valti-osta ja maanosasta riippumatta joskin ne ovat yhteisöllisissä kulttuureissa teholtaan
vaikuttavampia. Koska sosiaaliset normit ovat usein sanomattomia on usein riskinä, että ne eivät
vastaa todellisuutta. Tuomalla varsinaisia sosiaalisia normeja näkyväksi pystytään myös lisäämään
niiden mukaista käyttäytymistä. Dynaamiset sosiaaliset normit (esim. viimeisen kolmane vuoden
aikana X % on vähentänyt lihansyöntiä) ovat tehokas tapa käyttäytymisen
muuttamiseen.Huomionarvoista kuitenkin on, että noin kolmannes kansalaisista vastusti
tämänkaltaisen tiedon saamista, erityisesti konser-vatiivisesti asemoituneiden ja paljon kuluttavien
joukossa.
Julkaisu: Nolan, J. M. (2021). Social norm interventions as a tool for pro-climate change. Current
Opinion in Psychology, 42, 120–125.
Linkki: https://doi.org/10.1016/j.copsyc.2021.06.001
Vertaisarvioitu: Kyllä KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINEN TUTKIMUSKATSAUS
49
Tutkimuksen luonne: Katsaus
Tutkijan kommentti: Sosiaalisten normien rooli käyttäytymisen muutoksessa on mer-kittävä, mutta
niiden käyttöä vaikeuttaa niiden sanoittamattomuus. Tuomalla parem-min näkyviin jaettua
käyttäytymistä, uskomuksia tai muutosta kansalaiset pystyvät pa-remmin arvioimaan omaa
käyttäytymistään ja asenteitaan suhteessa muihin. Sosiaali-set normit ovat tehokas ja
helppokäyttöinen ilmastokäyttäytymisinterventio. Tiedetään mm. että parhaiten aurinkopaneelien
asentamisen todennäköisyyttä ennustaa naapu-ruston aurinkopaneeliasennusten määrä. (JT