Intentio. Traditio. Evoluutio. Ikonografis-ikonologinen tulkinta Osmo Rauhalan maalauskokonaisuudesta Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa
Mäkitalo, Liisa (2017-01-02)
Intentio. Traditio. Evoluutio. Ikonografis-ikonologinen tulkinta Osmo Rauhalan maalauskokonaisuudesta Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa
Mäkitalo, Liisa
(02.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Lähestyn pro gradu -tutkielmassani Osmo Rauhalan Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon toteuttamaa maalauskokonaisuutta ikonografian ja ikonologian näkökulmista. Tarkastelen maalauskokonaisuuden kuvaohjelmaa ja selvitän mitä kuva-aiheita, symboleja ja teemoja maalauskokonaisuus sisältää. Tarkastelen maalauksia suhteessa Raamattuun ja kirkkotaiteen traditioon. Työssä sivutaan myös tuhoutuneen maalauskokonaisuuden kuvaohjelmaa.
Rauhalan kuvaohjelma alkoi muotoutua tilaajana toimineen seurakunnan ja taiteilijan välisessä vuorovaikutuksessa Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kuvataidehankkeen alussa. Lähtökohdan kuvaohjelmalle muodosti Pyhän Olavin kirkon tuhoutuneiden maalausten kuvaohjelma. Tilaaja toivoi vanhoista paratiisi-aiheisista maalauksista uusia tulkintoja.
Rauhalan toteutunut kuvaohjelma on vanhaa laajempi ja käsittää myös luomiskertomuksessa esitettyyn maailman luomiseen liittyviä maalauksia sekä Uudesta testamentista ammentavia aihelmia. Hän on tehnyt ikonografisen linjavedon olla kuvaamatta ihmisfiguuria osaksi maalauskokonaisuutta. Sen sijaan 71 erillisestä kuva-aiheesta koostuva kokonaisuus sisältää lukuisia eläin- ja kasvifiguureja sekä geometrisia kuvioita.
Maalauksissa on runsaasti viitteitä varhaisempaan kirkkotaiteeseen, etenkin eläin- ja kasvisymboliikkaan. Kokonaisuus sisältää yleisiä kristillisiä symboleja, vanhoja mutta nykyisin harvinaisempia symboleja sekä uusia kuva-aiheita. Teemoiltaan maalaukset ilmentävät hyvän ja pahan dikotomiaa, linkittyvät elämän ja kuoleman sekä Genesiksen maallisen ja Ilmestyskirjan taivaallisen paratiisin teemoihin. Kokonaisuudessaan maalaukset tuovat esiin pelastussanomaa.
Tutkin maalauksia myös taiteilijan arvojen ja maailmankatsomuksellisten näkemysten valossa. Tulkintani mukaan Rauhala määrittelee hyvän ja pahan luontosuhteestaan käsin. Hän on kertonut pohtineensa tieteellisen maailmansynty -käsityksen ja Raamatun suhteita maalauksia työstäessään. Tämä selittää joitakin maalauskokonaisuuden ikonografisia ratkaisuja ja havainnollistaa, miten Rauhala on lähtenyt tulkitsemaan käsittelemiään aiheita ja teemoja.
Rauhalan kuvaohjelma alkoi muotoutua tilaajana toimineen seurakunnan ja taiteilijan välisessä vuorovaikutuksessa Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kuvataidehankkeen alussa. Lähtökohdan kuvaohjelmalle muodosti Pyhän Olavin kirkon tuhoutuneiden maalausten kuvaohjelma. Tilaaja toivoi vanhoista paratiisi-aiheisista maalauksista uusia tulkintoja.
Rauhalan toteutunut kuvaohjelma on vanhaa laajempi ja käsittää myös luomiskertomuksessa esitettyyn maailman luomiseen liittyviä maalauksia sekä Uudesta testamentista ammentavia aihelmia. Hän on tehnyt ikonografisen linjavedon olla kuvaamatta ihmisfiguuria osaksi maalauskokonaisuutta. Sen sijaan 71 erillisestä kuva-aiheesta koostuva kokonaisuus sisältää lukuisia eläin- ja kasvifiguureja sekä geometrisia kuvioita.
Maalauksissa on runsaasti viitteitä varhaisempaan kirkkotaiteeseen, etenkin eläin- ja kasvisymboliikkaan. Kokonaisuus sisältää yleisiä kristillisiä symboleja, vanhoja mutta nykyisin harvinaisempia symboleja sekä uusia kuva-aiheita. Teemoiltaan maalaukset ilmentävät hyvän ja pahan dikotomiaa, linkittyvät elämän ja kuoleman sekä Genesiksen maallisen ja Ilmestyskirjan taivaallisen paratiisin teemoihin. Kokonaisuudessaan maalaukset tuovat esiin pelastussanomaa.
Tutkin maalauksia myös taiteilijan arvojen ja maailmankatsomuksellisten näkemysten valossa. Tulkintani mukaan Rauhala määrittelee hyvän ja pahan luontosuhteestaan käsin. Hän on kertonut pohtineensa tieteellisen maailmansynty -käsityksen ja Raamatun suhteita maalauksia työstäessään. Tämä selittää joitakin maalauskokonaisuuden ikonografisia ratkaisuja ja havainnollistaa, miten Rauhala on lähtenyt tulkitsemaan käsittelemiään aiheita ja teemoja.