Tupakoinnin sosiaalinen paheksunta: Tupakoijien diskursiivisten asemien analyysi
Kuha, Jaakko (2017-01-03)
Tupakoinnin sosiaalinen paheksunta: Tupakoijien diskursiivisten asemien analyysi
Kuha, Jaakko
(03.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tupakoinnin keskittyminen väestössä alempiin taloudellis-sosiaalisiin ryhmiin on johtanut yrityksiin löytää aiempaa tasapuolisemmin vaikuttavia keinoja tupakoinnin vähentämiseksi. Yksi tässä yhteydessä kansainvälisessä tupakoinnin torjunnassa keskeisen sijan saanut strategia on tupakoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden vähentäminen. Strategian tavoite on edistää tupakoimattomuutta vahvistamalla tupakoijiin kohdistuvaa sosiaalista painetta.
Laadulliseen haastatteluaineistoon perustuvassa pro gradu -tutkimuksessa tarkastelin diskurssianalyysin keinoin, miten tupakoijat konstruoivat tupakointiin kohdistuvan sosiaalisen paheksunnan ja tupakoinnin tämän paheksunnan kontekstissa. Tutkimusaineisto koostui 11 päivittäistupakoijan teemahaastattelusta. Haastateltavat rekrytoitiin harkinnanvaraisesti ja jaettiin sosioekonomisen aseman mukaan kahteen analyyttiseen ryhmään vertailun mahdollistamiseksi.
Analyysin nojalla identifioin kolme diskursiivista asemaa suhteessa paheksuntaan: välinpitämättömän, ymmärtävän ja kaltoinkohdellun. Asemat painottuivat tutkimusasetelman kahdessa analyyttisessa ryhmässä eri tavoin. Välinpitämätön asema keskittyi aineistossa ylempään sosioekonomiseen ryhmään ja konstruoi haastateltavat vahvasti autonomisina toimijoina. Ymmärtävä asema keskittyi aineistossa pääosin alempaan sosioekonomiseen ryhmään ja tuotti haastateltavat myötämielisinä suhteessa kansanterveyden päämääriin ja kielteistyvään asenneilmapiiriin. Kaltoinkohdeltu asema keskittyi niin ikään alempaan sosioekonomiseen ryhmään ja oikeutti haastateltavien vastarintaisen suhteen paheksuntaan ja tupakoinnin yhteiskunnalliseen sääntelyyn.
Diskursiivisten asemien painottuminen eri tavoin tutkimusasetelman kahdessa analyyttisessa ryhmässä viittaa sosiaalisiin eroihin tupakointiin kohdistuvaa sosiaalista paheksuntaa koskevassa kokemuksessa. Nämä erot saattavat puolestaan merkitä sosioekonomisen aseman mukaisia eroja tupakoinnin hyväksyttävyyteen kohdistuvien toimenpiteiden edellytyksissä edistää tupakoimattomuutta. Tutkimus alleviivaa tarvetta kiinnittää tupakoinnin torjuntatyössä erityistä huomiota niihin sosiaalisiin konteksteihin, joissa tupakointi on nykyisin yleisintä.
Laadulliseen haastatteluaineistoon perustuvassa pro gradu -tutkimuksessa tarkastelin diskurssianalyysin keinoin, miten tupakoijat konstruoivat tupakointiin kohdistuvan sosiaalisen paheksunnan ja tupakoinnin tämän paheksunnan kontekstissa. Tutkimusaineisto koostui 11 päivittäistupakoijan teemahaastattelusta. Haastateltavat rekrytoitiin harkinnanvaraisesti ja jaettiin sosioekonomisen aseman mukaan kahteen analyyttiseen ryhmään vertailun mahdollistamiseksi.
Analyysin nojalla identifioin kolme diskursiivista asemaa suhteessa paheksuntaan: välinpitämättömän, ymmärtävän ja kaltoinkohdellun. Asemat painottuivat tutkimusasetelman kahdessa analyyttisessa ryhmässä eri tavoin. Välinpitämätön asema keskittyi aineistossa ylempään sosioekonomiseen ryhmään ja konstruoi haastateltavat vahvasti autonomisina toimijoina. Ymmärtävä asema keskittyi aineistossa pääosin alempaan sosioekonomiseen ryhmään ja tuotti haastateltavat myötämielisinä suhteessa kansanterveyden päämääriin ja kielteistyvään asenneilmapiiriin. Kaltoinkohdeltu asema keskittyi niin ikään alempaan sosioekonomiseen ryhmään ja oikeutti haastateltavien vastarintaisen suhteen paheksuntaan ja tupakoinnin yhteiskunnalliseen sääntelyyn.
Diskursiivisten asemien painottuminen eri tavoin tutkimusasetelman kahdessa analyyttisessa ryhmässä viittaa sosiaalisiin eroihin tupakointiin kohdistuvaa sosiaalista paheksuntaa koskevassa kokemuksessa. Nämä erot saattavat puolestaan merkitä sosioekonomisen aseman mukaisia eroja tupakoinnin hyväksyttävyyteen kohdistuvien toimenpiteiden edellytyksissä edistää tupakoimattomuutta. Tutkimus alleviivaa tarvetta kiinnittää tupakoinnin torjuntatyössä erityistä huomiota niihin sosiaalisiin konteksteihin, joissa tupakointi on nykyisin yleisintä.