SIJAISHUOLTO MUUTOSPAINEISSA. Diskurssianalyyttinen tutkimus lastensuojelun sijaishuoltoa koskevasta lehtikirjoittelusta.
Salonen, Harriet (2017-01-16)
SIJAISHUOLTO MUUTOSPAINEISSA. Diskurssianalyyttinen tutkimus lastensuojelun sijaishuoltoa koskevasta lehtikirjoittelusta.
Salonen, Harriet
(16.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten sijaishuoltoa kuvataan lehtikirjoituksissa. Aineistona käytettiin kolmen sanomalehden sijaishuoltoon liittyvää uutisointia vuosilta 2010-2016 sekä Perhehoitolehden pääkirjoituksia vuosilta 2013-2015. Aineistoon päätyi yhteensä 18 pääkirjoitusta sekä 107 lehtikirjoitusta, jotka olivat sekä mielipidekirjoituksia että uutisartikkeleita. Tutkimus oli menetelmältään laadullinen ja analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää sijaishuollon asemaa osana lastensuojelun kokonaisvaltaista rakennemuutosta. Diskurssianalyysin kohteena oli se, miten aineistossa merkityksellistetään sijaishuoltoa yleensä ja sen eri muotoja. Tavoitteena oli kriittisesti tarkastella keskustelun itsestäänselvyyksiä sekä kyseenalaistamisen kohtia. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisin argumentein sijaishuollon vaihtoehtojen paremmuutta perustellaan, ja millaista toimijuutta esimerkiksi perhe- ja laitoshoidolle tuotetaan.
Tutkimuskysymyksiä olivat
1. miten kirjoituksissa kuvataan sijaishuoltoa?
2. miten sijaishuollon eri muotojen mahdollisuuksia ja rajoituksia määritellään?
3. miten kirjoituksissa perustellaan eri sijaishuoltomuotojen paremmuutta?
Perhehoitolehden pääkirjoitusten analyysissä esille nousivat perhehoidon ensisijaisuutta ja toisaalta vaarantumista kuvaavat diskurssit. Ensisijaisuus näyttäytyi hegemonisena diskurssina, jossa perhehoitoa kuvattiin luonnollistamalla, yksinkertaistamalla, konsensukseen vetoamalla sekä yhteenkietomalla muihin valtadiskursseihin. Vaarantumisdiskurssissa perhehoidon asemaa uhkaavana nähtiin toimintamahdollisuuksia kaventava lainsäädäntö ja toisaalta sosiaalityön niukkojen resurssien takia puuttuva tuki. Sanomalehdissä voitiin erotella viisi sijaishuollon diskurssia. Kuormitusdiskurssissa kuvattiin sijaishuoltoa raskaana kustannustekijänä. Eriarvoistumisdiskurssi toi sijaishuoltoa esiin sekä sosiaalisesta eriarvoistumisesta johtuvana että sitä lisäävänä asiana. Eriarvoistumisessa oli kyse niin yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista kuin alueellisesta epätasa-arvostakin. Markkinoistumisen vastustamisdiskurssissa sijaishuollon yksityistämisen nähtiin vaarantavan lasten edun mukaisen sijaishuollon. Kilpailudiskurssissa avo- ja sijaishuollon nähtiin kamppailevan lastensuojelun niukoista resursseista. Perhehoitoa ensisijaistava diskurssi nousi lehdistössä esille varsinkin vuoden 2012 lakimuutoksen myötä. Sijaishuoltoa puoltavassa diskurssissa sijais- ja laitoshuollolle määrittyi oma tärkeä roolinsa. Tutkimuksessa vahvistui käsitys siitä, että sijaishuolto herättää yhteiskunnallisessa keskustelussa huolta. Mediassa sijaishuolto kuvataan melko kielteisten määrittelyjen kuten kuormituksen, eriarvoisuuden ja kilpailun kautta. Sijaishuollon kehittämistä esiin tuovat marginaaliset diskurssit kamppailevat elintilasta palvelurakennemuutoksen puristuksessa.
Tutkimuskysymyksiä olivat
1. miten kirjoituksissa kuvataan sijaishuoltoa?
2. miten sijaishuollon eri muotojen mahdollisuuksia ja rajoituksia määritellään?
3. miten kirjoituksissa perustellaan eri sijaishuoltomuotojen paremmuutta?
Perhehoitolehden pääkirjoitusten analyysissä esille nousivat perhehoidon ensisijaisuutta ja toisaalta vaarantumista kuvaavat diskurssit. Ensisijaisuus näyttäytyi hegemonisena diskurssina, jossa perhehoitoa kuvattiin luonnollistamalla, yksinkertaistamalla, konsensukseen vetoamalla sekä yhteenkietomalla muihin valtadiskursseihin. Vaarantumisdiskurssissa perhehoidon asemaa uhkaavana nähtiin toimintamahdollisuuksia kaventava lainsäädäntö ja toisaalta sosiaalityön niukkojen resurssien takia puuttuva tuki. Sanomalehdissä voitiin erotella viisi sijaishuollon diskurssia. Kuormitusdiskurssissa kuvattiin sijaishuoltoa raskaana kustannustekijänä. Eriarvoistumisdiskurssi toi sijaishuoltoa esiin sekä sosiaalisesta eriarvoistumisesta johtuvana että sitä lisäävänä asiana. Eriarvoistumisessa oli kyse niin yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista kuin alueellisesta epätasa-arvostakin. Markkinoistumisen vastustamisdiskurssissa sijaishuollon yksityistämisen nähtiin vaarantavan lasten edun mukaisen sijaishuollon. Kilpailudiskurssissa avo- ja sijaishuollon nähtiin kamppailevan lastensuojelun niukoista resursseista. Perhehoitoa ensisijaistava diskurssi nousi lehdistössä esille varsinkin vuoden 2012 lakimuutoksen myötä. Sijaishuoltoa puoltavassa diskurssissa sijais- ja laitoshuollolle määrittyi oma tärkeä roolinsa. Tutkimuksessa vahvistui käsitys siitä, että sijaishuolto herättää yhteiskunnallisessa keskustelussa huolta. Mediassa sijaishuolto kuvataan melko kielteisten määrittelyjen kuten kuormituksen, eriarvoisuuden ja kilpailun kautta. Sijaishuollon kehittämistä esiin tuovat marginaaliset diskurssit kamppailevat elintilasta palvelurakennemuutoksen puristuksessa.