Oppilaan luottamus opettajaan ja luokkatovereihin kuudennella luokalla
Huttunen, Eveliina; Hyvönen, Ossi (2017-02-07)
Oppilaan luottamus opettajaan ja luokkatovereihin kuudennella luokalla
Huttunen, Eveliina
Hyvönen, Ossi
(07.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Oppilaan luottamuksellinen suhde opettajaan ja muihin kouluyhteisön jäseniin vaikuttaa positiivisesti oppilaan koulumenestykseen ja suhtautumiseen koulua kohtaan (Baker, 2006; Hallinan, 2008; Lee, 2007). Borban (2003) mukaan luottamus onkin turvallisen ilmapiirin ja hyvän itsetunnon luomisen lisäksi lähtökohta oppimiselle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, luottavatko kuudesluokkalaiset oppilaat Pohjois-Savossa opettajiinsa ja luokkatovereihinsa. Lisäksi tutkittiin, vaikuttavatko oppilaan tai opettajan taustatekijät, kuten sukupuoli tai luokkakoko, luottamuksen määrään. Luottamusta mitattiin IPPA-lomakkeella (Inventory of Peer and Parent Attachement), joka muutettiin koskemaan oppilaan opettajaa ja luokkatovereita vanhempien ja vertaisten sijaan. Tutkimukseen osallistui 13 luokalta 184 oppilasta. Tutkimus osoitti, että oppilaat luottivat enemmän opettajaansa kuin luokkatovereihinsa, ja että luottamus opettajaan ja luokkatovereihin olivat yhteydessä keskenään. Oppilaan tai opettajan sukupuolella ei ollut merkitystä. Luokkakoko oli negatiivisesti yhteydessä luottamuksessa opettajaan, mutta luokan koko ei vaikuttanut oppilaan luottamuksen määrään luokkatovereita kohtaan. Oppilas luotti sitä enemmän luokkatovereihinsa, mitä pidempään he olivat olleet samalla luokalla. Opettajan oppilasta opettamien vuosien määrällä sen sijaan ei ollut vaikutusta oppilaan luottamukseen opettajaa kohtaan.
Tämä opinnäytetyö on pintaraapaisu opettajan ja oppilaan välisen luottamussuhteen tutkimisessa, mutta se antaa tietoa pohjoissavolaisten kuudesluokkalaisten luottamuksesta opettajaan ja luokkatovereihin tällä hetkellä ja perustelee aikaisempien tutkimusten sekä tämän työn tuloksien avulla uusien luottamustutkimusten tärkeyden.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, luottavatko kuudesluokkalaiset oppilaat Pohjois-Savossa opettajiinsa ja luokkatovereihinsa. Lisäksi tutkittiin, vaikuttavatko oppilaan tai opettajan taustatekijät, kuten sukupuoli tai luokkakoko, luottamuksen määrään. Luottamusta mitattiin IPPA-lomakkeella (Inventory of Peer and Parent Attachement), joka muutettiin koskemaan oppilaan opettajaa ja luokkatovereita vanhempien ja vertaisten sijaan. Tutkimukseen osallistui 13 luokalta 184 oppilasta. Tutkimus osoitti, että oppilaat luottivat enemmän opettajaansa kuin luokkatovereihinsa, ja että luottamus opettajaan ja luokkatovereihin olivat yhteydessä keskenään. Oppilaan tai opettajan sukupuolella ei ollut merkitystä. Luokkakoko oli negatiivisesti yhteydessä luottamuksessa opettajaan, mutta luokan koko ei vaikuttanut oppilaan luottamuksen määrään luokkatovereita kohtaan. Oppilas luotti sitä enemmän luokkatovereihinsa, mitä pidempään he olivat olleet samalla luokalla. Opettajan oppilasta opettamien vuosien määrällä sen sijaan ei ollut vaikutusta oppilaan luottamukseen opettajaa kohtaan.
Tämä opinnäytetyö on pintaraapaisu opettajan ja oppilaan välisen luottamussuhteen tutkimisessa, mutta se antaa tietoa pohjoissavolaisten kuudesluokkalaisten luottamuksesta opettajaan ja luokkatovereihin tällä hetkellä ja perustelee aikaisempien tutkimusten sekä tämän työn tuloksien avulla uusien luottamustutkimusten tärkeyden.