Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Epärehellisyys työsopimuksen päättämisperusteena oikeuskäytännössä

Pitkäranta, Kristiina (2017-01-15)

Epärehellisyys työsopimuksen päättämisperusteena oikeuskäytännössä

Pitkäranta, Kristiina
(15.01.2017)

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.

Turun yliopisto
Näytä kaikki kuvailutiedot

Kuvaus

Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassani tutkin työntekijän epärehellisyyttä työsopimuksen päättämisperusteena. Tarkastelen, milloin työnantajalla on oikeus irtisanoa tai purkaa työntekijän työsopimus sillä perusteella, että työntekijä on käyttäytynyt epärehellisesti. Tutkielmani perustuu oikeustapausten lisäksi lainsäädäntöön, lain esitöihin sekä oikeuskirjallisuuteen. Keskityn erityisesti työntekoon liittyvästä epärehellisyydestä viimeisen kymmenen vuoden aikana kertyneeseen oikeuskäytäntöön. Aineistooni kuuluu korkeimman oikeuden ratkaisuja, hovioikeusratkaisuja sekä työtuomioistuimen ratkaisuja. Päättämisperusteen olemassaolo ratkaistaan kokonaisarvioinnilla. Työntekijän epärehellisyyden on liityttävä selvästi työsuhteeseen, eikä mikä tahansa epärehellisyys oikeuta päättämään työsuhdetta. Työntekijän epärehellisyys voi rikkoa työnantajan ja työntekijän välillä edellytettävän luottamuksen. Työnantajalla on oikeus päättää työsopimus, kun työnantaja näyttää työntekijän olleen epärehellinen ja osoittaa epärehellisyyden olleen niin vakava työsuhteeseen kohdistuva rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Työnantajalla saattaa olla oikeus päättää työsopimus, vaikka työntekijän epärehellisyydestä ei ole varmistuttu, kun työntekijän käyttäytyminen kokonaisuudessaan on omiaan herättämään perusteltuja epäilyjä työntekijän epärehellisyydestä. Työntekijän saamalla ohjeistuksella on merkitystä päättämisperusteen arvioinnissa. Työpaikalla vakiintuneesti noudatettavan, työnantajan hyväksymän käytännön perusteella työsopimusta ei saa päättää. Työnantajan rahavaroja hoitavilta, itsenäisesti työskenteleviltä sekä esimiehiltä edellytetään erityistä luottamusta. Päättämiskynnys ylittyy helpommin, kun työntekijä on erityisessä asemassa. Työnantajan on reagointimuotoa pohtiessaan otettava huomioon, kuinka työnantaja on aiemmin reagoinut vastaavanlaiseen käyttäytymiseen. Työsuhteen pitkällä kestolla voi olla merkitystä arvioinnissa. Työnantajalla voi olla oikeus päättää työsopimus, vaikka työntekijän epärehellisyydestä ei olisi aiheutunut työnantajalle taloudellista tai muutakaan vahinkoa. Vaikka tuomioistuin olisi rikosasian ratkaisussaan katsonut, että työntekijä ei ole syyllistynyt rikokseen, työnantajalla voi kuitenkin olla oikeus päättää työsopimus epärehellisyyden perusteella. Tuomioistuimen käsittelemä rikosasia ja kiista työsopimuksen päättämisestä ovat kaksi eri asiaa, jotka ratkaistaan eri perusteilla.
Kokoelmat
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä) [6013]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste